Supon päällikkö: Maahanmuuttajien kotouttamisessa etsikkoaika
Suojelupoliisin päällikkö Ilkka Salmi arvioi, että Suomi pystyy vielä ehkäisemään maahanmuuttoon mahdollisesti liittyviä ongelmia.
TV1:n Ykkösaamussa haastatellun Salmen mukaan Suomella on vielä kolmesta viiteen vuotta kestävä etsikkoaika, jolloin maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat hoidettavissa.
Salmen mukaan Suomessa ei ole nyt viitteitä maahanmuuttajien voimakkaasta radikalisoitumisesta.
Jos maahanmuuttajien kotouttaminen epäonnistuu, Salmi pelkää, että se heijastuu ongelmina yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.
- Silloin on huoli siitä, että tämä joukko syrjäytyisi. Osa maahamuuttajista saattaa syrjäytyä, kokea itsensä ahdistetuksi ja ahdistuneeksi, uhatuksi. Ja silloin se saattaa tietysti heijastua pahimmassa tapauksessa tietynlaisena yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai jopa vakavampanakin toimintana Suomen alueella, Salmi sanoi.
Tilanteen kärjistyminen voisi Salmen mukaan teoriassa johtaa myös siihen, että syrjääntyneet värväytyisivät kansainvälisen terrorismin palvelukseen.
Maahanmuuttjajärjestön käsitys on samankaltainen: toisen sukupolven radikalisoituminen ei ole vielä yltänyt Suomeen.
- Siitä on yksittäisiä tapauksia, mutta joukkona ja ryhmänä radikalisoitumista ei ole vielä tapahtunut, sanoo Somaliliiton puheenjohtaja Said Aden.
Tiedustelussa edelleen korkeasuhdanne
Ilkka Salmen mukaan vakoileminen ei loppunut kylmän sodan päättymiseen. Supo seuraa vieraan vallan agentteja kaikista ilmansuunnista. Vastavakoilu viekin Supon voimavaroista isoimman osan. Salmi arvioi, että Suomessa harjoitetaan sekä teollisuusvakoilua että poliittista tiedustelua.
- Tiedustelu elää korkeasuhdannetta. Tiedusteluympäristö ei ole juurikaan muuttunut kylmän sodan aikakaudesta.
Salmen mukaan Suojelupoliisi tietää kaikki Suomessa toimivat vakoilijat, mutta lukumäärää hän ei suostu paljastamaan. 2000-luvullakin ulkomaiden tiedustelijoita on karkotettu maasta.
- Suomi ei vakoile ulkomailla. Supo on puhtaasti turvallisuuspoliisi, joka toimii maan rajojen sisäpuolella, Salmi määritteli.
Vastavakoilun ja terrorismintorjunnan lisäksi vuoden vaihteessa organisaationsa uudistaneen Supon tehtäviin kuuluu mm. valtiojohdolle laadittavat tilannekuvat kansainvälisten kriisien vaikutuksista Suomen turvallisuuteen.
Ihminen yhä tärkein tie tiedon äärelle
Salmi muistuttaa, että tiedustelutoiminta ei ole merkittävästi muuttunut historian kuluessa. Nykyään tietoverkoissakin pitää olla läsnä, mutta ihminen on edelleen tärkein tie salaisen tiedon äärelle.
- Ihminen on paras tietolähde. Kone tai järjestelmä ei pysty kertomaan, millaisia suunnitelmia päättäjillä on korviensa välissä.
Salmen mukaan ihminen ryhtyy vakoilijan tietolähteeksi joskus rahan takia, joskus jopa pyyteettömästä auttamishalusta, mutta ennen kaikkea oman egon tai aseman pönkittämiseksi.
Stasi-aineistot tutkijoiden käyttöön
Ilkka Salmi odottaa Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöstä ns. Tiitisen listan julkisuudesta. Supon toive on, että listaa ei julkisteta, jotta sen ulkomaiset lähteet eivät paljastuisi.
Jos oikeus päättää salaamisen puolesta, DDR:n turvallisuuspoliisin Stasin aineistoja pyritään kuitenkin antamaan tutkijoiden käsiin.
- Olemme jo aloittaneet selvitykset siitä, miten voisimme antaa Stasi-aineiston historiantutkijoiden käyttöön, Salmi sanoi.
Lähde
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti