Pajunen pysyy portinvartijana
Remontti: Suomeen pikaisia muutoksia rajusti kasvavan maahanmuuton hallitsemiseksi, vaatii Helsingin kaupunginjohtaja
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen, 54, lapset kävivät koulua maahanmuuttajien suosimassa Itäkeskuksessa. Viisilapsisen perheen vesat viittasivat vierekkäisissä pulpeteissa inkeriläisvenäläisten oppilaiden kanssa.
Isä Pajunen veti samaan aikaan 1980-luvulla Alepa-lähikauppaketjua. Pajusen yhteistyökumppaneina oli muun muassa vietnamilaisia venepakolaisia, jotka juurtuivat Suomeen pysyvästi. Helsingin väestöstä kaksi prosenttia oli ulkomaalaisia.
Vuonna 2025 ulkomaalaisväestön osuus pääkaupungissa on arvioiden mukaan 25 prosenttia. Pajunen pitää tätä lukua liian varovaisena, jos nykyinen muuttotahti jatkuu. Maahanmuutto on hänen mielestään jopa suurempi yhteiskunnallinen muutos kuin väestön ikääntyminen.
Asiallinen ja jopa värittömänä pidetty Pajunen kohahdutti suorasanaisella nettikirjoituksellaan maahanmuutosta viime vuoden lopussa. Pajunen vaati, että Suomen pitää ryhtyä maahanmuuttopolitiikassa "portinvartijaksi" "sisäänheittäjän" asemasta. Tulijoiden työllistymisestä huolestunutta kaupunginjohtajaa syytettiin maahanmuuttovastaiseksi.
Pajunen seisoo yhä sanojensa takana, vaikka tuli blogissa liioitelleeksi Suomesta turvapaikkaa hakevien määrää. Pajunen puhui 5 000:sta, kun määrä on jäämässä alle 4 000:een.
- Lopullisia lukuja ei ole vielä tullut, mutta suunta on tämä. Yhteisö ei kestä liian ison määrän ottamista kerralla. Nykyiselle järjestelmälle tämä määrä turvapaikanhakijoita on ehdottomasti liikaa. Edessä on katastrofi, jos kehitys jatkuu tällaisena.
Kaupunginjohtajalle maahanmuutossa on kysymys käytännön asioista, työstä ja asumisesta, ei politiikasta tai dramaattisista ideologioista.
Maahanmuuttokysymys kärjistyi helsinkiläisen perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon päästessä valtuustoon maahanmuuttokriittisen bloginsa kannattelemana. Helsingin valtuustossa on odotettavissa tulikivenkatkuisia väittelyitä, sillä Halla-ahon vastapuolena istuu päinvastaista linjaa edustava maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r).
- Helsingin valtuusto on kuin eduskunta pienoiskoossa. Demokratia toimii, kun se valitsee erilaisia näkemyksiä esittäviä valtuutettuja, Pajunen kuittaa.
Systeemi syrjäyttää
Yhtä turvapaikanhakijaa kohti Helsinkiin tulee muutaman vuoden päästä pari kolme perheenjäsentä. Se kuormittaa sosiaalitoimea, sillä yli puolet irakilaisista, somalialaisista ja afganistanilaisista on tällä hetkellä työttöminä. Heitä on suurin osa turvapaikanhakijoista.
Pajunen pitää tärkeänä, että Suomi sopeuttaa ulkomaalaispolitiikkansa naapurimaihin. Esimerkiksi Ruotsi ei enää laske tiettyjä Irakin osia kriisialueiksi.
- Kun naapurimme ovat niin tehneet, meidänkin pitäisi tätä vakavasti harkita. Vai onko meillä jokin sellainen tietämys asiasta, jota naapureilla ei ole, Pajunen kysyy.
Löysällä hihnat eivät Suomessa ole. Turvapaikanhakijamäärät ovat pieniä Ruotsiin verrattuna. Länsinaapurissa hakijoita oli noin 25 000 vuonna 2008. Pajunen ei kuitenkaan vertaisi Ruotsia Suomeen, vaan Helsinkiin, joka tulijat pääosin asuttaa.
Eduskunnan hallintovaliokunta kiristi suitsia hallituksen ulkomaalaislain muutosesityksestä, joka olisi helpottanut oleskeluluvan saamista nykyisestä. Sitä Pajunen pitää oikeana ratkaisuna.
Tahto ja asenne ratkaisevat
Pajunen on erityisen huolissaan maahanmuuttajien työllistymisestä. Suomen passivoiva järjestelmä syrjäyttää ihmisiä.
- On hölmöläisen hommaa, että ensin otetaan maahan ja sitten ilmoitetaan että et saa tehdä töitä. Sitten, kun on joutunut työttömäksi ja menettänyt omanarvontuntonsa, sanotaan että nyt sinun pitäisi integroitua.
Hän haluaisi kiirehtiä valtakunnallista ohjelmaa, jolla maahanmuuttajat saataisiin työn alkuun henkilökohtaisella ohjauksella. Valtio ja pääkaupunkiseutu ovat jo sopineet aiesopimuksesta. Hanke on juuttunut byrokratiaan ja tulossa voimaan vasta 2010. Pajusen mielestä sopiva aika olisi heti.
- On tärkeää, että jokaista autetaan erikseen omista lähtökodistaan. Mitä suurempi kulttuuriero on, sitä epävarmempi ihminen on itsestään ja sitä enemmän palvelun merkitys korostuu.
Pajunen on vakuuttunut siitä, että tulijat ovat "omien yhteisöjensä parhaimmistoa", joilla työhaluja riittää, kun järjestelmä vain opastaa alkuun.
Mutta mistä rahat ohjaamiseen? Työvoimatoimistoista vähennetään väkeä muutenkin valtion tuottavuusohjelman takia.
- Aiesopimus maksaa pääkaupungissa 2,5 miljoonaa euroa. Olemme laskeneet, että jos maahanmuuttajat työllistyisivät samalla lailla kuin kantaväestö, säästö olisi 70 miljoonaa euroa vuodessa, Pajunen sanoo.
Kaupunginjohtaja painottaa sitä, että maahanmuutto voidaan vielä hoitaa hyvin. Se voi hyödyttää kansakuntaa, jos kortit pelataan oikein ja peli aloitetaan ajoissa.
- Huono vaihtoehto on, että tilanne kehittyy kuten Ranskassa, jonka jättilähiöihin virkavalta ei uskalla mennä kuin panssariautolla. Hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Kanada ja Toronto, jossa monikulttuurisuus on voimavara.
Tahto ja asenne siis ratkaisevat.
- Kaikilla on samanlainen velvollisuus rakentaa tätä kaupunkia. Tehdään duunia ja maksetaan veroja yhdessä. Toisaalta kantaväestön pitää olla avoimia ja sanoa, että tervetuloa, olet yksi meistä.
Lähde
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti