Diakonissalaitoksen katupartio haastatteli liki 200 romanikiertolaista
Helsingin kaupungin ja Helsingin Diakonissalaitoksen Rom po drom – Romanit tiellä -projektissa työskentelevä työpari Tuomo Leinonen ja Marjatta Vesalainen on haastatellut liki kahtasataa Helsingissä majailevaa kiertolaista.
Valtaosa Helsingin keskustan kerjäläisistä on romanialaisia, muutamat ovat Bulgariasta. Suomessa pisimpään viipyvät ovat yleensä kotoisin Bacaun, Gorjin tai Alban lääneistä Romaniasta.
Nuorin tavattu kiertolainen oli kaksivuotias, vanhin jo vanhus. Suurin osa kiertolaisista on miehiä.
Lähes poikkeuksetta kiertolaisryhmät – tai mustalaiset, kuten he itseään kutsuvat – olivat tulleet Suomeen leveämmän leivän perässä.
"Se on saviolkitiilestä rakennettu ja kaikkialla on kuraa, ei voi pitää itseään puhtaanakaan", yksi työryhmän haastattelemista kertoi Romanian-kodistaan.
Moni saapuu Suomeen, koska on kuullut tuttaviltaan "rikkaasta valtiosta ja anteliaista asukkaista".
Suomesta ei tiedetä etukäteen muuta kuin se, että se sijaitsee "ulkomailla". Luulipa joku romanialaisista Suomea kuningaskunnaksikin.
Harhatietoa levitetään muun muassa internetissä. Siellä on romaniankielisiä sivustoja, joissa kerrotaan tietoa Suomen huutavasta työvoimapulasta ja valtion runsaskätisistä avustuksista.
Kerjäläisiä kohdanneet kaupunkilaiset ovat epäilleet "kerjäysliigojen" oleva keskustan kerjäämisen taustalla. Kesä–lokakuussa tietonsa kerännyt työryhmä ei kuitenkaan havainnut merkkejä laajemmin johdetusta toiminnasta.
"Että minäkö olisin koko päivän kerjäämässä ja antaisin rahat jollekin, en todellakaan ole niin hölmö", työryhmän haastattelema kerjäläinen vastasi väitteeseen.
Myöskään pakotettua kerjäämistä ei havaittu, vaikka naiset ovatkin tiukasti miesten käskynalaisia. Romanikulttuuri ei salli prostituutiota.
Työryhmä on huolestunein kiertolaislasten kohtalosta. Kerjäläisten ja katusoittajien lasten koulunkäynti kärsii vanhempien jatkuvan poissaolon tai muuttamisen takia.
Helsingissä haastateltiin kaikkiaan 196:ta romania, joista 34 oli alaikäisiä.
Leinosen ja Vesalaisen mielestä on erityisen tärkeää, ettei romanikiertolaisista tule kuumaa perunaa, jota valtiot pallottelevat keskenään.
Heidän mielestään kerjäläisille pitäisi antaa materiaalista tukea vain harkiten.
"Työlle on asetettava tavoitteeksi kerjäävien ja suomalaisten välisen yhdentymisen tukeminen sekä sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen."
Lähde
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti