Maahanmuuttopolitiikka | Kylmä maa
Turvapaikanhakijoiden määrän kääntyminen viime vuonna räjähdysmäiseen kasvuun yllätti Suomen päättäjät. Viranomaiset ovat helisemässä, ja vastikään tarpeettomana harvennettu vastaanottokeskusten verkko natisee liitoksissaan. Tilanne on kestämätön ja purkautuu pahimmillaan väkivaltaisuuksina, kuten Kemissä.
Vasta viikko Suomessa ja nelivitosen lapikkaasta otsaan. Nimettömänä pysyttelevä 40-vuotias kurdimies joutui karun tervetuliaisjuhlan kohteeksi Kemissä. Kantaväestöön kuuluvien miesten ja samanikäisten turvapaikanhakijoiden välit kiristyivät alkuvuodesta niin tulenaroiksi, että merenrantakaupungissa pidettiin kriisipalaveri väkivallan kierteen katkaisemiseksi.
Eilen Kemissä, tänään kenties jossain muualla. Huomisesta ei tiedä kukaan. Suomesta suojaa etsivien turvapaikanhakijoiden määrä ponnahti viime vuonna pohjalukemista ennätystasolle, ja nyt siivotaan jälkiä.
Sotkun taustalla on poliittinen lyhytnäköisyys. Vasta toissavuonna sisäministeriö lakkautti useita turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia perustelunaan, ettei Suomeen enää ole tulijoita takavuosien malliin. Kuten moni oli varoittanut, heti seuraava vuonna turvapaikkahakemusten määrä palasi rajuun kasvuun - se moninkertaistui.
Viime vuonna turvapaikkahakemuksia jätettiin hiukan yli 4 000, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Vielä edellisvuonna määrä jäi 1 505 hakemukseen. Ei ole liioiteltua puhua turvapaikkatilanteen räjähtämisestä käsille loppuvuodesta.
Siinä rytäkässä uusien sijoituskuntien löytäminen turvapaikanhakijoille osoittautui todelliseksi ongelmaksi, vaikka valtio antaakin rahaa. Kemi oli myönteinen poikkeus.
Noin 22 600 asukkaan kaupunkiin on majoitettu nopeassa tahdissa 250 turvapaikanhakijaa, minkä ei sinänsä pitäisi olla ongelma. Ei ainakaan, jos asiaan olisi valmistauduttu hyvin - kouluttamalla henkilökuntaa, pehmittämällä paikallisten asenteita ja huolehtimalla turvapaikanhakijoiden kotiuttamisesta pohjoiseen teollisuuskeskukseen.
Nyt ollaan pahasti jälkijunassa. Kemissä poliisit ja vartijat yrittävät turvata rauhan, jotta nyrkit vaikenevat.
- Toiset kurdit ovat varoittaneet minua, että illalla ei kannata liikkua ulkona. Suomalaiset tulevat ja antavat köniin. Olen peloissani, kuvailee Tanya Ahmed Muhammed elämäänsä Kemin vastaanottokeskuksessa.
Kurditoimittaja joutui pakenemaan Pohjois-Irakista, sillä paikalliset sotilaat uhkasivat hänen henkeään.
Nyt Muhammed joutuu elämään pelossa Kemissä. Tekikö 24-vuotias mies uhkarohkean pakomatkansa Irakin vuorilta rekan uumenissa turhaan? Oliko viikon piileskely pienessä laatikossa kuljettajan penkin takana syömättä ja liikkumatta sittenkään uhrauksen arvoinen?
Sitä Muhammed kysyy itseltään, kun nuorukainen katselee huuruisen ikkunan läpi havumetsään.
Väkivallan kierre Kemissä ei oikeastaan ole kenenkään vika. Toisaalta se on kaikkien vika. Vastaanottokeskus perustettiin kovalla hopulla marraskuussa, kun turvapaikanhakijoiden virta oli lyönyt maahanmuutosta päättävät ällikällä.
SPR otti Kemissä vastuun 150 turvapaikanhakijasta, mutta joutui pian laajentamaan toimintaansa 250-paikkaiseksi. Ensimmäiset asiakkaat saapuivat vastaanottokeskukseen henkilöstön perehdyttämispäivänä. Uuden vuoden ensimmäisinä viikkoina kiire on jatkunut.
- Jouduimme aloittamaan kesken valmisteluprosessin. Ihmisiä tuli paljon enemmän ja paljon nopeammassa tahdissa kuin odotimme, Kemin vastaanottokeskusta johtava Pirkko Rytkönen myöntää.
Kemin vastaanottokeskuksen mahtava henkilökunta joutui mahdottoman tehtävän eteen. Hyppy liikkuvaan junaan ei onnistunut ilman vammoja. Paitsi henkilöstön koulutus, myös turvapaikanhakijoiden perehdytys suomalaiseen tapakulttuuriin jäi puutteelliseksi. Tapakoulutuksessa kun ei yksi tai kaksi iltaa riitä.
Avuksi tuli joukko paikallisia nuoria miehiä. Heidän omintakeinen perehdytyksensä paikallisessa ravintolassa johti rähinöintiin 11. tammikuuta.
Annetaan silminnäkijöiden ja osallisten kertoa, mitä tapahtui. Päästetään ääneen kaksi kemiläiskaverusta. Asian arkaluontoisuuden takia he haluavat esiintyä nimettöminä.
- Meidän ja turvapaikanhakijoiden, jotka olivat kurdeja, välille syntyi suukopua. He käyttäytyivät röyhkeästi seurueemme naisia kohtaan ja huomautimme asiasta. Kurdit haukkuivat välittömästi rasisteiksi, miehet sanovat.
Valomerkin jälkeen parinkymmenen hengen kurdijoukko ja viisi suomalaista suuntasivat paikalliseen pitseriaan. Kaverukset kertovat aavistelleensa pahinta, kun joukko katosi kulman taakse.
- He vetivät huivit kasvojensa eteen. Minut kaadettiin maahan ja sain potkuja päähäni. Menetin tajuntani ja kun heräsin, he olivat poissa, kavereista lyhyempi muistelee.
Pitempi mies lyötiin tantereeseen isolla jäälohkareella, jonka jäljet ovat edelleen miehen otsassa. Paikalle soitettiin ambulanssi, ja haava vaati 11 tikkiä. Hän teki tapauksesta rikosilmoituksen.
- Aivan sama, onko mies suomalainen tai ulkomaalainen, jos hän käyttäytyy naista kohtaan, kuten he käyttäytyivät, asiasta tulee riitaa, pitempi mies tuumaa.
Tapahtuneen poliisitutkinta on kesken. Valitettavasti välikohtaus ei jäänyt ainoaksi.
Suomea on herätellyt todellisuuteen maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio. Hänen hätähuutonsa kaikuvat tyhjyyteen, sillä lisäresursseja ei ole luvassa.
Oleskelulupien käsittelyaika on venymässä kohtuullisesta kuudesta kuukaudesta jopa kahteen tai kolmeen vuoteen. Kaiken huipuksi oleskelulupapäätökset tekevän maahanmuuttoviraston resursseja aiotaan leikata 35 työntekijällä vuoden loppuun 2011 mennessä, jotta tuottavuus kohenee. Tällä hetkellä virastossa hommia paiskii 240 ihmistä.
Samaan aikaan turvapaikanhakijoiden määrä on noussut tuhansilla ja muukin maahanmuutto on lisääntynyt.
- Koko maahanmuuttoon liittyvä ketju tulisi resurssoida uudelleen. Nykytilanne on sietämätön, Vuorio puuskahtaa.
Ylijohtaja tuntee ketjun läpikotaisin, ja hänen sympatiansa ovat vastaanottokeskusten puolella.
- Ne ovat aivan ylikuormitettuja. Henkilökunta ei ehdi millään jakaa turvapaikanhakijoille edes perusinfoa siitä, miten Suomessa tulisi elää ja olla.
Siksi Kemin tapahtumat eivät olleet yllätys Vuoriolle.
Vastaanottokeskusten paikkamäärä on ollut rajussa laskussa koko 2000-luvun. Turvapaikanhakijoiden määrän ryöpsähdettyä uusia keskuksia on perustettu kiireen vilkkaa, mutta tahti on silti liian verkkainen.
Kun oleskelulupapäätökset venyvät, turvapaikanhakijat pakkautuvat vastaanottokeskuksiin. Myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden ihmisten sijoittaminen kuntiin tökkii sekin pahasti, koska kuntien saamat korvaukset eivät vastaa kuluja.
Kemin vastaanottokeskuksen asukeista toistaiseksi vasta yhdeksän henkilöä on saanut oleskeluluvan. Heidät on sijoitettu Kemiin, kiitos kaupungin myönteisen suhtautumisen.
Kurdien ja kantaväestön kahakka 11. tammikuuta aiheutti väkivallan kierteen. Viikkoa myöhemmin oli kurdien vuoro kieriskellä maassa. Paikallisten miesten joukko hyökkäsi aamuyöllä kaupungilla 40-vuotiaan kurdin kimppuun. Potkittu oli ollut vasta viikon Suomessa.
Tuntia aiemmin kantaväestöön kuuluvat henkilöt karauttivat autoilla Takajärven kaupunginosassa sijaitsevan vastaanottokeskuksen pihalle. Taustatyöt oli tehty, sillä tunkeutuvat rikkoivat kaljapulloilla juuri sen talon ikkunoita, jossa asuu ainoastaan turvapaikanhakijoita. Tällaisia taloja on Takajärvellä vain yksi.
- Hyökkäys oli shokeeraava ja johti siihen, että olemme joutuneet tehostamaan vartiointia. Kyseisessä rakennuksessa elelee muun muassa kaksi yksinhuoltajaa lapsineen. Ihmiset ovat peloissaan ja yritämme parhaamme mukaan hälventää heidän pelkojaan, vastaanottokeskusta johtava Rytkönen toteaa.
Kemiläiskaverukset toteavat, että väkivalta oli seurausta aiemmista tapahtumista, mutta sanoutuvat tiukasti irti rettelöinnistä.
- Voin vannoa, etten tiedä, ketkä olivat hyökkäyksen takana, sanoo lyhyempi.
- Kosto ei ollut oikein, kuten ei sekään, että he hyökkäsivät kimppuumme, pitempi lausuu.
Tapauksista on uutisoitu valtakunnallisesti, ja Kemi on saanut kyseenalaista julkisuutta. Se harmittaa kaveruksia.
- Tähän asti olemme tulleet oikein hyvin toimeen maahanmuuttajien kanssa.
He, kuten myös Tanya Ahmed Muhammed kiistävät jyrkästi, että kahakoissa olisi kyse rasismista. Oikeampi ilmaus olisi ehkäpä kulttuurien yhteentörmäys.
- Suomessa kyllä kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Huomaan sen marketeissa tai kirjastossa, Muhammed rauhoittelee.
- Voihan toki olla, että Kemissä on ryhmä, joka ei pidä ulkomaalaisista, hän lisää.
Kemin poliisi tutkii tapausten taustoja ja motiiveja. Poliisista on todettu, että humalaisten tappelut ja rasismi ovat kaksi eri asiaa.
Valtakunnan poliitikot helposti vaikenevat ulkomaalaisasioista peläten joko rasistin tai liian avokätisen leimaa. Keskustelu junnaa, kun puhujat keskittyvät varjonyrkkeilyyn perussuomalaisten ylen puheliaiden kunnanvaltuutettujen kanssa.
Kemissä perussuomalainen ylsi syksyn kuntavaaleissa kolmanneksi suurimmaksi ääniharavaksi. Tuore kaupunginvaltuutettu Harri Tauriainen (ps) ihmettelee vastaanottokeskuksen pikaista perustamista ja turvapaikanhakijoiden suurta määrää.
- Tämänkokoisessa kaupungissa 250 turvapaikanhakijaa erottuu kaupunkikuvassa. Varmasti omienkin äänestäjieni joukossa on paljon sitä mielialaa, että ensin tulisi huolehtia omista työttömistä ja ihmisistä, ääniharava pohjustaa.
Tauriainen ei sulje pois sitä, että taloushuolet ruokkisivat kahakointia. Ajoitus vastaanottokeskuksen perustamiseen ei ollut paras mahdollinen. Kemissä on käynnissä yt-neuvottelujen suma, sillä kaupungin 10 000 työpaikasta jopa 3 000 on uhattuna. Ilmapiiri kiristyy huonojen uutisten myötä.
Edellisen laman maksumiehiä olivat tavalliset kadunmiehet. Maksavatko maahanmuuttajat terveydellään tämän laman hinnan?
- On ikävää Kemille, että työllisyystilanne heikkenee. Muistuttaisin kuitenkin, että vastaanottokeskus pyörii sataprosenttisesti valtion rahoilla. Lisäksi korjaustyöt kaupungin vuokrataloissa ovat luoneet työllisyyttä, ja myös turvapaikanhakijat käyttävät toimeentulotukensa tällä alueella, sanoo vastaanottokeskuksen Pirkko Rytkönen.
Riitaisasti alkanut yhteiselo on johtanut ikävään tilanteeseen. Osapuolet eli eri kansanryhmät ovat leiriytyneet omiin oloihinsa ja poteroita kaivetaan vauhdilla. Turvapaikanhakijat pelkäävät lähteä Takajärveltä keskustaan.
Tunnetuin synkeä esimerkki on Rosengårdin lähiö Malmössa. Rosengårdin 22 000 asukkaasta yli 80 prosenttia on maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Poissa silmistä, pois mielestä. Suurin osa heistä elää ruotsalaisen yhteiskunnan ulkopuolella, mikä aiheuttaa valtavia sosiaalisia ongelmia.
Tauriaista ei hetkauttaisi, vaikka hänen naapuriinsa perustettaisiin vastaanottokeskus.
- Kuvailemasi tilanne ei ole itse asiassa kaukana todellisuudesta. Välissä on vain metsikkö.
Tauriainen langettaa vastuun Kemin tilanteesta pitkälti turvapaikanhakijoille, joiden tulisi hänen mukaansa noudattaa Suomen lakeja ja tapoja. Perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtajaa kismittää koko maahanmuuttoon liittyvä keskustelu.
- Poikkipuolista sanaa ei voi sanoa ilman rasistin leimaa, Tauriainen purnaa.
Hän muistuttaa silti, että hädässä olevia tulee auttaa. Suomikin on saanut aikojen saatossa osansa avusta.
Somalialaiselle Mohamed Mohamed Jirdelle apu totisesti kelpaa. Hän levittää paahtoleivälle maapähkinävoita ja on kiitollinen vähäeleisesti sisustetusta kämpästä Kemissä. Ystävällisen miehen katse on surumielinen.
- En ole saanut mitään yhteyttä perheeseeni sitten joulukuun alun. Olen todella huolissani vaimostani ja kahdesta pienestä lapsestani Khalidista ja Safasta.
Jirde on koulutukseltaan geologi, mutta myi perheensä elättämiseksi tomaatteja, riisiä ja suklaata maan pääkaupungissa Mogadishussa. Lopulta Jirden oli pakko paeta, jotta ei pääse hengestään sisällissodan repimässä maassa.
- Somaliassa tapahtuu joka päivä kauheita asioita, joita en halua kuvailla. Toivo alkaa hiipua. Tulevaisuuttani en viitsi pohtia, sillä se tekee minut hyvin surulliseksi.
Jirden kohtalo on hyvä muistutus siitä, että hätä ei maailmasta lopu, ja Suomen pitää kantaa vastuunsa. Vastuunkantoa ei ole se, että vastaanottokeskukset pakataan täyteen turvapaikanhakijoita.
Tällä menolla joku uhkaa päästä hengestään. Oli hän sitten työtaakan alle uupuva lupaviranomainen, vastaanottokeskuksen työntekijä, työtön kemiläinen tai turvaa etsivä maahanmuuttaja.
Ihmisiä kaikki tyynni.
Lähde
30.1.09
Helsingin Sanomat 30.1.2009
Myyjä lukitsi ryöstäjän kultasepänliikkeeseen
Ryöstäjää paennut myyjä lukitsi veitsellä uhannen virolaismiehen kultasepänliikkeeseen Helsinginkadulla perjantaina iltapäivällä.
Hesarin Kello ja Kulta -kultasepänliikkeeseen tuli kello 14 jälkeen virolainen mies ryöstöaikeissa. Kun liike oli tyhjentynyt muista asiakkaista, otti mies esille kääntöveitsen, jolla hän uhkasi yksin jäänyttä naismyyjää.
Myyjä ei aikaillut tilanteessa. Hän pakeni ulos ja lukitsi ohikulkijan avustamana ulko-oven, jolloin ryöstäjä jäi sisälle nalkkiin. Mies ei tehnyt kiinni otettaessa vastarintaa.
”Poliisilla oli helppo tehtävä napata hänet sieltä kiinni”, kiittelee rikoskomisario Mikko Halme Helsingin poliisista.
Nainen sai lieviä vammoja ulospakenemisen yhteydessä. Hän oli tapauksesta luonnollisesti järkyttynyt, vaikka toimikin tilanteessa rohkeasti.
”Myyjälle tämä on rankka kokemus, kun veitsellä uhataan. Siitä voi tulla ikuisia traumoja”, Halme toteaa.
Poliisi tutkii rikosta törkeän ryöstön yrityksenä, koska teossa käytettiin hengenvaarallista teräasetta.
Helsinkiläinen kultasepänliike joutui kolmannen kerran ryöstön kohteeksi kuukauden sisällä.
Helsingin Mikonkadulla sijaitseva Westerbackin koruliike ryöstettiin aseella uhaten 27. joulukuuta. Ryöstäjät saivat huomattavan saaliin.
Malmin Korupajan ryöstö puolestaan epäonnistui kuun puolivälissä. Turvatoimien ansiosta ryöstäjä saatiin kuitenkin kiinni heti liikkeen ulkopuolella.
Lähde
Ryöstäjää paennut myyjä lukitsi veitsellä uhannen virolaismiehen kultasepänliikkeeseen Helsinginkadulla perjantaina iltapäivällä.
Hesarin Kello ja Kulta -kultasepänliikkeeseen tuli kello 14 jälkeen virolainen mies ryöstöaikeissa. Kun liike oli tyhjentynyt muista asiakkaista, otti mies esille kääntöveitsen, jolla hän uhkasi yksin jäänyttä naismyyjää.
Myyjä ei aikaillut tilanteessa. Hän pakeni ulos ja lukitsi ohikulkijan avustamana ulko-oven, jolloin ryöstäjä jäi sisälle nalkkiin. Mies ei tehnyt kiinni otettaessa vastarintaa.
”Poliisilla oli helppo tehtävä napata hänet sieltä kiinni”, kiittelee rikoskomisario Mikko Halme Helsingin poliisista.
Nainen sai lieviä vammoja ulospakenemisen yhteydessä. Hän oli tapauksesta luonnollisesti järkyttynyt, vaikka toimikin tilanteessa rohkeasti.
”Myyjälle tämä on rankka kokemus, kun veitsellä uhataan. Siitä voi tulla ikuisia traumoja”, Halme toteaa.
Poliisi tutkii rikosta törkeän ryöstön yrityksenä, koska teossa käytettiin hengenvaarallista teräasetta.
Helsinkiläinen kultasepänliike joutui kolmannen kerran ryöstön kohteeksi kuukauden sisällä.
Helsingin Mikonkadulla sijaitseva Westerbackin koruliike ryöstettiin aseella uhaten 27. joulukuuta. Ryöstäjät saivat huomattavan saaliin.
Malmin Korupajan ryöstö puolestaan epäonnistui kuun puolivälissä. Turvatoimien ansiosta ryöstäjä saatiin kuitenkin kiinni heti liikkeen ulkopuolella.
Lähde
29.1.09
Helsingin Sanomat 29.1.2009
Turvapaikanhakijoiden sijoituskohteet jakavat paikallisten mielipiteet
Marttahotellin naapurissa asuva Irene Kristiansen astuu ulos Uudenmaankatu 26:n rappukäytävästä.
"Pelkään, että turvapaikanhakijat aiheuttavat tänne ongelmia ja rauhattomuutta, koska heillä ei ole rahaa", 30 vuotta Punavuoressa asunut rouva arvelee.
"Muuten olen siirtolaisten lämmin puolustaja, mutta täytyykö pakolaiset aivan tänne keskustaan sijoittaa?" Kristiansen kyselee ja kertoo, että hänen laukkunsa on yritetty ryöstää kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä.
Samassa rapussa asustava Teija Jones kertoo kuulleensa kaupungin sijoitusaikeista viikonlopulla vierailleilta ystäviltään.
"He kysyivät, eikö minua huolestuta, kun naapuriin sijoitetaan turvapaikanhakijoita. En minä sillä tavalla asioita näe. Jos heistä lähtee vähän ääntä, ei varmaankaan sen enempää kuin seinän takana meneillään olleesta remontista."
"Ja täytyyhän heidän jossakin asua."
Kerrosta ylempänä asustava Hannes Tuomi suhtautuu turvapaikanhakijoihin pidättyväisemmin.
"Asenteeni on ehkä kielteinen. Ehkä he tuovat levottomuutta alueelle", hän tiivistää ovenraosta.
Operoitua polveaan kuntouttava Esko Kettunen tuntee kulkevansa Uudenmaankadulla turvassa.
"Mun mielestäni Marttahotelli on hyvä vaihtoehto. Ei heitä ummikkoina Kajaanin taakse minnekään hankeenkaan voi sijoittaa", Tarkk'ampujankadulla asuva Kettunen sanoo.
Viereisessä myymälässä armeija- ja ulkoiluvaatteita myyvä Henri Eerola ei usko, että vastaanottokeskus vaikuttaisi mitenkään liiketoimintaan.
"On meillä omastakin takaa kaikenlaisia äärityyppisiä asiakkaita, en usko että heissä sen pahempia voi olla."
"Mutta miksi heidät tänne keskustaan pitää sijoittaa? On se monen paikallisen yöunet vienyt."
Läheisessä Tullihallituksessa työskentelevä Timo Mehtonen suhtautuu myönteisesti sijoituskeskukseen.
"Keskusta on hyvä paikka. Täällä palvelut ja viranomaiset ovat lähellä. Meidän pitää vain hyväksyä se, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset ilmestyvät Helsingin kaduille."
Lähde
Marttahotellin naapurissa asuva Irene Kristiansen astuu ulos Uudenmaankatu 26:n rappukäytävästä.
"Pelkään, että turvapaikanhakijat aiheuttavat tänne ongelmia ja rauhattomuutta, koska heillä ei ole rahaa", 30 vuotta Punavuoressa asunut rouva arvelee.
"Muuten olen siirtolaisten lämmin puolustaja, mutta täytyykö pakolaiset aivan tänne keskustaan sijoittaa?" Kristiansen kyselee ja kertoo, että hänen laukkunsa on yritetty ryöstää kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä.
Samassa rapussa asustava Teija Jones kertoo kuulleensa kaupungin sijoitusaikeista viikonlopulla vierailleilta ystäviltään.
"He kysyivät, eikö minua huolestuta, kun naapuriin sijoitetaan turvapaikanhakijoita. En minä sillä tavalla asioita näe. Jos heistä lähtee vähän ääntä, ei varmaankaan sen enempää kuin seinän takana meneillään olleesta remontista."
"Ja täytyyhän heidän jossakin asua."
Kerrosta ylempänä asustava Hannes Tuomi suhtautuu turvapaikanhakijoihin pidättyväisemmin.
"Asenteeni on ehkä kielteinen. Ehkä he tuovat levottomuutta alueelle", hän tiivistää ovenraosta.
Operoitua polveaan kuntouttava Esko Kettunen tuntee kulkevansa Uudenmaankadulla turvassa.
"Mun mielestäni Marttahotelli on hyvä vaihtoehto. Ei heitä ummikkoina Kajaanin taakse minnekään hankeenkaan voi sijoittaa", Tarkk'ampujankadulla asuva Kettunen sanoo.
Viereisessä myymälässä armeija- ja ulkoiluvaatteita myyvä Henri Eerola ei usko, että vastaanottokeskus vaikuttaisi mitenkään liiketoimintaan.
"On meillä omastakin takaa kaikenlaisia äärityyppisiä asiakkaita, en usko että heissä sen pahempia voi olla."
"Mutta miksi heidät tänne keskustaan pitää sijoittaa? On se monen paikallisen yöunet vienyt."
Läheisessä Tullihallituksessa työskentelevä Timo Mehtonen suhtautuu myönteisesti sijoituskeskukseen.
"Keskusta on hyvä paikka. Täällä palvelut ja viranomaiset ovat lähellä. Meidän pitää vain hyväksyä se, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset ilmestyvät Helsingin kaduille."
Lähde
28.1.09
Ilta-Sanomat 28.1.2009
Kotkan rahtilaivajänikset hakevat turvapaikkaa Suomesta
Suomalaisesta rahtilaivasta löydetyt kaksi salamatkustajaa hakevat turvapaikkaa Suomesta. Nuorehkot miehet löydettiin Espanjasta saapuneesta m/s Misanasta, kun alus oli saapunut Kotkan satamaan keskiviikon vastaisena yönä.
- Miehet ovat ilmeisesti lähtöisin Pohjois-Afrikasta. Molemmat ovat ilmoittaneet hakevansa turvapaikkaa, kertoo yliluutnantti Jan Sundell Suomenlahden merivartiostosta.
Rahtialus tarkastettiin päivän aikana Kotkan satamassa. Toinen miehistä löydettiin sattumalta aluksen konehuoneesta, ja toinen laivan henkilökunnan etsinnöissä pelastusveneestä ulkotiloista.
Rajavartiolaitos tutkii juttua epäiltynä kahtena valtionrajarikoksena.
- Tutkintaan vaikuttaa tietysti osaltaan alkava turvapaikkatutkinta. Vastaavia tapauksia paljastuu yksi tai kaksi vuodessa, sanoo Sundell.
Lähde
Suomalaisesta rahtilaivasta löydetyt kaksi salamatkustajaa hakevat turvapaikkaa Suomesta. Nuorehkot miehet löydettiin Espanjasta saapuneesta m/s Misanasta, kun alus oli saapunut Kotkan satamaan keskiviikon vastaisena yönä.
- Miehet ovat ilmeisesti lähtöisin Pohjois-Afrikasta. Molemmat ovat ilmoittaneet hakevansa turvapaikkaa, kertoo yliluutnantti Jan Sundell Suomenlahden merivartiostosta.
Rahtialus tarkastettiin päivän aikana Kotkan satamassa. Toinen miehistä löydettiin sattumalta aluksen konehuoneesta, ja toinen laivan henkilökunnan etsinnöissä pelastusveneestä ulkotiloista.
Rajavartiolaitos tutkii juttua epäiltynä kahtena valtionrajarikoksena.
- Tutkintaan vaikuttaa tietysti osaltaan alkava turvapaikkatutkinta. Vastaavia tapauksia paljastuu yksi tai kaksi vuodessa, sanoo Sundell.
Lähde
Helsingin Sanomat 28.1.2009
Kaksi salamatkustajaa jäi kiinni rahtilaivasta Kotkassa
Kotkaan yöllä Espanjasta saapuneesta suomalaisesta rahtilaivasta m/s Misanasta löydettiin kaksi salamatkustajaa.
Kotkaan yöllä saapuneesta suomalaisesta rahtilaivasta löydettiin aamulla kaksi salamatkustajaa. Suomenlahden merivartiosto tarkasti alukseen Kotkan satamassa.
Toinen salaa matkannut mies löytyi sattumalta aluksen konehuoneesta. Toinen mies löytyi laivan henkilökunnan etsinnöissä.
Alus saapui Espanjasta Kotkan satamaan puoli kahden aikaan yöllä.
Rajavartiolaitos tutkii asiaa epäiltynä kahtena valtionrajarikoksena.
Lähde
Kotkaan yöllä Espanjasta saapuneesta suomalaisesta rahtilaivasta m/s Misanasta löydettiin kaksi salamatkustajaa.
Kotkaan yöllä saapuneesta suomalaisesta rahtilaivasta löydettiin aamulla kaksi salamatkustajaa. Suomenlahden merivartiosto tarkasti alukseen Kotkan satamassa.
Toinen salaa matkannut mies löytyi sattumalta aluksen konehuoneesta. Toinen mies löytyi laivan henkilökunnan etsinnöissä.
Alus saapui Espanjasta Kotkan satamaan puoli kahden aikaan yöllä.
Rajavartiolaitos tutkii asiaa epäiltynä kahtena valtionrajarikoksena.
Lähde
27.1.09
Helsingin Sanomat 27.1.2009
Nigerialaismiehen naisystävät allekirjoittivat kutsuja Suomeen
Vantaan käräjäoikeus alkoi tiistaiaamuna käsitellä laittomaksi epäiltyä nigerialaisten järjestämistä Suomeen.
Nigerialaismies sai useat naisystävänsä allekirjoittamaan tuntemattomille ihmisille ainakin osittain valheellisia kutsuja Suomeen.
Erään naisen mukaan mies vietteli hänet kutsujen allekirjoitusten tähden. Kahden muun naisen mukaan heitä painostettiin laittamaan nimensä kutsuihin.
Naisten allekirjoittamia kutsuja käytettiin hyväksi viisumeiden saamiseksi Suomeen.
Kaikki syytetyt kiistivät kaikki syytteet. Jotkut heistä myönsivät osan syyttäjien väitteistä, mutta eivät pitäneet tekoja laittoman maahantulon järjestämisinä.
Syytteet luettiin viidelle nigerialaiselle pääsyytetylle ja kymmenkunnalle suomalaiselle.
Syyttäjien mukaan he järjestivät noin 20 nigerialaista laittomasti Suomeen. Lähes 200 nigerialaisen osalta epäillyt rikokset jäivät yrityksen asteelle.
Epäilty rikoskokonaisuus jakaantuu kahteen haaraan. Kolmen päätekijän epäillään pyörittäneen vuosien ajan asiakirjojen väärennöstehdasta Hoasin opiskelija-asunnossa Helsingin Kannelmäessä.
Ryhmä haki opiskelupaikkaa tiettävästi sadoille nigerialaisille ihmisille lähettämällä hakemuksia oppilaitoksiin etenkin pääkaupunkiseudulle mutta myös muualle maahan.
Oppilaitokset myönsivät opiskelupaikkoja, minkä ansiosta ryhmän epäillään onnistuneen järjestämään ihmisiä luvattomasti Suomeen.
Toisessa rikoshaarassa laiton maahantulo on syyttäjän mukaan tapahtunut järjestämällä viisumeita väärillä perusteilla. Suomalaisten epäillään kutsuneen päätekijöiden toiveiden mukaisesti itselleen täysin tuntemattomia ihmisiä Suomeen.
Oikeudenkäynnille on varattu kymmenen käsittelypäivää. Syyttäjiä on kaksi.
Lähde
Vantaan käräjäoikeus alkoi tiistaiaamuna käsitellä laittomaksi epäiltyä nigerialaisten järjestämistä Suomeen.
Nigerialaismies sai useat naisystävänsä allekirjoittamaan tuntemattomille ihmisille ainakin osittain valheellisia kutsuja Suomeen.
Erään naisen mukaan mies vietteli hänet kutsujen allekirjoitusten tähden. Kahden muun naisen mukaan heitä painostettiin laittamaan nimensä kutsuihin.
Naisten allekirjoittamia kutsuja käytettiin hyväksi viisumeiden saamiseksi Suomeen.
Kaikki syytetyt kiistivät kaikki syytteet. Jotkut heistä myönsivät osan syyttäjien väitteistä, mutta eivät pitäneet tekoja laittoman maahantulon järjestämisinä.
Syytteet luettiin viidelle nigerialaiselle pääsyytetylle ja kymmenkunnalle suomalaiselle.
Syyttäjien mukaan he järjestivät noin 20 nigerialaista laittomasti Suomeen. Lähes 200 nigerialaisen osalta epäillyt rikokset jäivät yrityksen asteelle.
Epäilty rikoskokonaisuus jakaantuu kahteen haaraan. Kolmen päätekijän epäillään pyörittäneen vuosien ajan asiakirjojen väärennöstehdasta Hoasin opiskelija-asunnossa Helsingin Kannelmäessä.
Ryhmä haki opiskelupaikkaa tiettävästi sadoille nigerialaisille ihmisille lähettämällä hakemuksia oppilaitoksiin etenkin pääkaupunkiseudulle mutta myös muualle maahan.
Oppilaitokset myönsivät opiskelupaikkoja, minkä ansiosta ryhmän epäillään onnistuneen järjestämään ihmisiä luvattomasti Suomeen.
Toisessa rikoshaarassa laiton maahantulo on syyttäjän mukaan tapahtunut järjestämällä viisumeita väärillä perusteilla. Suomalaisten epäillään kutsuneen päätekijöiden toiveiden mukaisesti itselleen täysin tuntemattomia ihmisiä Suomeen.
Oikeudenkäynnille on varattu kymmenen käsittelypäivää. Syyttäjiä on kaksi.
Lähde
26.1.09
Yle Uutiset 26.1.2009
Kunnat kielteisiä turvapaikanhakijoille
Sisäasiainministeriön patistelut turvapaikanhakijoiden tilanteen helpottamiseksi kaikuvat Itä-Suomessa kuuroille korville. Ministeriö on kovistellut kuntia perustamaan vastaanottokeskuksia sekä lisäämään kiintiöpakolaisten määrää, sillä tuhannet ihmiset ovat vailla elinpaikkaa.
Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut tänä vuonna räjähdysmäisesti ja uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan kipeästi.
Toiveet kohdistuvat varsinkin Savoon, sillä alueen kunnissa ei ole ainoatakaan vastaanottokeskusta. Katseet kohdistuvat suuriin kuntiin kuten Kuopioon ja Mikkeliin, missä on jo olemassa tarvittavia palveluita turvapaikanhakijoille.
Sisäasiainministeriön pyynnöt valuvat kuitenkin kuin vesi hanhen selästä. Neuvotteluja on käyty, sopivia rakennuksia on valmiiksi tyhjillään, mutta kunnat eivät halua ottaa turvapaikanhakijoita kontolleen.
Itä-Suomen ainoassa vastaanottokeskuksessa Pohjois-Karjalassa uusien keskusten lisäksi kuntien toivotaan nostavan kiintiöpakolaisten määriä. Sen lisäksi, että uusia turvapaikanhakijoita on jonoksi asti, pitäisi jo oleskeluluvan saaneet saada sijoitettua pois keskuksesta kuntiin ja normaaliin elämään.
Esimerkiksi Etelä-Savossa kiintiöpakolaisten paikkamäärät kuitenkin vähenivät vastikään viidelläkymmenellä kuntaliitosten seurauksena, eikä halukkuutta kiintiön kasvattamiseen juuri ole.
Kunnissa vedotaan surkeaan taloustilanteeseen - siitäkin huolimatta, että valtio korvaisi vastaanottokeskuksista aiheutuvat kustannukset kokonaan. Eri kulttuureista tulevien perheiden saattaminen suomalaiseen arkeen on kuitenkin melkoinen ruljanssi, joka vaatii kunnalta paljon muutakin kuin rahaa.
Kuntien antamista virallisista syistä huolimatta sisäasianministeriön kokemus on, että todellinen syy kariutuneiden neuvottelujen taustalla on useimmiten ennakkoluulo.
Lähde
Sisäasiainministeriön patistelut turvapaikanhakijoiden tilanteen helpottamiseksi kaikuvat Itä-Suomessa kuuroille korville. Ministeriö on kovistellut kuntia perustamaan vastaanottokeskuksia sekä lisäämään kiintiöpakolaisten määrää, sillä tuhannet ihmiset ovat vailla elinpaikkaa.
Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut tänä vuonna räjähdysmäisesti ja uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan kipeästi.
Toiveet kohdistuvat varsinkin Savoon, sillä alueen kunnissa ei ole ainoatakaan vastaanottokeskusta. Katseet kohdistuvat suuriin kuntiin kuten Kuopioon ja Mikkeliin, missä on jo olemassa tarvittavia palveluita turvapaikanhakijoille.
Sisäasiainministeriön pyynnöt valuvat kuitenkin kuin vesi hanhen selästä. Neuvotteluja on käyty, sopivia rakennuksia on valmiiksi tyhjillään, mutta kunnat eivät halua ottaa turvapaikanhakijoita kontolleen.
Itä-Suomen ainoassa vastaanottokeskuksessa Pohjois-Karjalassa uusien keskusten lisäksi kuntien toivotaan nostavan kiintiöpakolaisten määriä. Sen lisäksi, että uusia turvapaikanhakijoita on jonoksi asti, pitäisi jo oleskeluluvan saaneet saada sijoitettua pois keskuksesta kuntiin ja normaaliin elämään.
Esimerkiksi Etelä-Savossa kiintiöpakolaisten paikkamäärät kuitenkin vähenivät vastikään viidelläkymmenellä kuntaliitosten seurauksena, eikä halukkuutta kiintiön kasvattamiseen juuri ole.
Kunnissa vedotaan surkeaan taloustilanteeseen - siitäkin huolimatta, että valtio korvaisi vastaanottokeskuksista aiheutuvat kustannukset kokonaan. Eri kulttuureista tulevien perheiden saattaminen suomalaiseen arkeen on kuitenkin melkoinen ruljanssi, joka vaatii kunnalta paljon muutakin kuin rahaa.
Kuntien antamista virallisista syistä huolimatta sisäasianministeriön kokemus on, että todellinen syy kariutuneiden neuvottelujen taustalla on useimmiten ennakkoluulo.
Lähde
Aamulehti 26.1.2009
Säännöllisesti pakolaisia vastaanottaa Pirkanmaalla vain kolme kuntaa
Pirkanmaalaisten kuntien halu ja valmius sijoittaa pakolaisia jakaantuu kolmeen kantaan.
Kolmannes kieltäytyy voimavarojen puutteessa, toinen kolmannes toivottaa pakolaiset tervetulleiksi, joko heti tai esimerkiksi ensi vuonna. Loput eivät ole ajatelleet asiaa.
Aamulehti kysyi kunnilta niiden valmiutta vastaanottaa pakolaisia asukkaikseen. Tampereella, Nokialla ja Pirkkalalla on kiinteä sopimus TE-keskuksen kanssa pakolaisten asuttamisesta. Tampereelle sijoitetaan vuosittain 70 pakolaista, Nokialle ja Pirkkalaan kumpaankin kymmenen. Lisäksi perheenyhdistämisohjelman kautta tulee muutamia lisähenkilöitä.
Avoimella, vuosittain katsottavalla sopimuksella pakolaisia ottavat vastaan Punkalaidun, Valkeakoski, Ylöjärvi ja Lempäälä. Tuoreita kokemuksia on Punkalaitumella, joka vuosi sitten sijoitti kolme burmalaisperhettä. Kunnassa toimii myös SPR:n turvapaikanhakijalasten ja -nuorten ryhmäkoti.
Raha hiertää
Valtakunnallisesti pakolaisten vastaanottamista kuntiin hiertää valtion korvauspolitiikka, jota kunnat pitävät jälkeen jääneenä. Pirkanmaallakin korvaukset pohdituttavat.
- Toivoisi, että valtio kantaisi paremmin vastuunsa. Kuntien korvaussummat ovat pitkään pysyneet samoina ja kattavat vain osan kustannuksista, toteaa Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.
Lähde
Pirkanmaalaisten kuntien halu ja valmius sijoittaa pakolaisia jakaantuu kolmeen kantaan.
Kolmannes kieltäytyy voimavarojen puutteessa, toinen kolmannes toivottaa pakolaiset tervetulleiksi, joko heti tai esimerkiksi ensi vuonna. Loput eivät ole ajatelleet asiaa.
Aamulehti kysyi kunnilta niiden valmiutta vastaanottaa pakolaisia asukkaikseen. Tampereella, Nokialla ja Pirkkalalla on kiinteä sopimus TE-keskuksen kanssa pakolaisten asuttamisesta. Tampereelle sijoitetaan vuosittain 70 pakolaista, Nokialle ja Pirkkalaan kumpaankin kymmenen. Lisäksi perheenyhdistämisohjelman kautta tulee muutamia lisähenkilöitä.
Avoimella, vuosittain katsottavalla sopimuksella pakolaisia ottavat vastaan Punkalaidun, Valkeakoski, Ylöjärvi ja Lempäälä. Tuoreita kokemuksia on Punkalaitumella, joka vuosi sitten sijoitti kolme burmalaisperhettä. Kunnassa toimii myös SPR:n turvapaikanhakijalasten ja -nuorten ryhmäkoti.
Raha hiertää
Valtakunnallisesti pakolaisten vastaanottamista kuntiin hiertää valtion korvauspolitiikka, jota kunnat pitävät jälkeen jääneenä. Pirkanmaallakin korvaukset pohdituttavat.
- Toivoisi, että valtio kantaisi paremmin vastuunsa. Kuntien korvaussummat ovat pitkään pysyneet samoina ja kattavat vain osan kustannuksista, toteaa Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.
Lähde
Helsingin Sanomat 26.1.2009
Helsinki valmis laajentamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoa
Helsingin kaupunginhallituksessa vallitsi puheenjohtaja Suvi Rihtniemen (kok) mukaan maanantaina yksimielisyys siitä, että kaupungin on järjestettävä lisää paikkoja Suomeen tuleville turvapaikanhakijoille. Asia jäi vielä pöydälle.
"Kaupunginhallituksessa aiheutti hämminkiä tieto, jonka mukaan Helsingin vastaanottokeskusta Kyläsaaressa oltaisiin lopettamassa. Nykyiset tilat ovat sosiaaliviraston mielestä huonokuntoiset", kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi kertoo.
Tilanteesta tehdään selvitys ensi maanantaiksi.
Kaupunginhallitus on neuvotellut turvapaikanhakijoiden sijoitusta koskevan sopimuksen muuttamisesta valtion kanssa.
Sopimus tietää sitä, että turvapaikanhakijoille pitää perustaa 400 uutta majoituspaikkaa entisten lisäksi.
Helsingissä toimii nykyisin kaksi vastaanottokeskusta. Kyläsaaressa on 233 paikkaa ja Metsälässä 46 paikkaa.
Jos uusia turvapaikanhakijoita tulee Helsinkiin lisää, se merkitsee uusien vastaanottokeskusten perustamista Helsinkiin tai muualle pääkaupunkiseudulle.
Kaupunginhallitus ei keskustellut siitä, mihin uudet vastaanottokeskukset perustetaan. Sosiaalivirasto on selvittänyt kahden helsinkiläisen hotellin ottamista turvapaikanhakijoiden käyttöön.
Tyhjillään oleva Marttahotelli Uudenmaankadulla ja muutaman kuukauden kuluttua toimintansa lopettava hotelli Fenno Kaarlenkadulla Kalliossa voitaisiin ottaa nopeasti uuteen käyttöön.
Kokoomuksen mielestä hotelleja voidaan käyttää tilapäisesti vastaanottokeskuksina, ja kaupungin pitää tutkia muita vaihtoehtoja pysyväksi sijoituspaikaksi.
Sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä pitää hotelleja kuitenkin käytännössä ainoina vaihtoehtoina, jos uusia paikkoja halutaan nopeasti turvapaikanhakijoiden käyttöön.
Kaupunki omistaa Nurmijärvellä Röykässä entisen mielisairaalan, joka on ollut tyhjillään jo yli kymmenen vuotta eikä sille ole löytynyt uutta käyttöä.
"Sen muuttaminen vastaanottokeskukseksi vaatisi suuren ja aikaa vievän remontin", Räihä sanoo.
Hän ei ota kantaa siihen, sopisiko syrjäinen sairaala muuten tähän käyttöön.
Lähde
Helsingin kaupunginhallituksessa vallitsi puheenjohtaja Suvi Rihtniemen (kok) mukaan maanantaina yksimielisyys siitä, että kaupungin on järjestettävä lisää paikkoja Suomeen tuleville turvapaikanhakijoille. Asia jäi vielä pöydälle.
"Kaupunginhallituksessa aiheutti hämminkiä tieto, jonka mukaan Helsingin vastaanottokeskusta Kyläsaaressa oltaisiin lopettamassa. Nykyiset tilat ovat sosiaaliviraston mielestä huonokuntoiset", kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi kertoo.
Tilanteesta tehdään selvitys ensi maanantaiksi.
Kaupunginhallitus on neuvotellut turvapaikanhakijoiden sijoitusta koskevan sopimuksen muuttamisesta valtion kanssa.
Sopimus tietää sitä, että turvapaikanhakijoille pitää perustaa 400 uutta majoituspaikkaa entisten lisäksi.
Helsingissä toimii nykyisin kaksi vastaanottokeskusta. Kyläsaaressa on 233 paikkaa ja Metsälässä 46 paikkaa.
Jos uusia turvapaikanhakijoita tulee Helsinkiin lisää, se merkitsee uusien vastaanottokeskusten perustamista Helsinkiin tai muualle pääkaupunkiseudulle.
Kaupunginhallitus ei keskustellut siitä, mihin uudet vastaanottokeskukset perustetaan. Sosiaalivirasto on selvittänyt kahden helsinkiläisen hotellin ottamista turvapaikanhakijoiden käyttöön.
Tyhjillään oleva Marttahotelli Uudenmaankadulla ja muutaman kuukauden kuluttua toimintansa lopettava hotelli Fenno Kaarlenkadulla Kalliossa voitaisiin ottaa nopeasti uuteen käyttöön.
Kokoomuksen mielestä hotelleja voidaan käyttää tilapäisesti vastaanottokeskuksina, ja kaupungin pitää tutkia muita vaihtoehtoja pysyväksi sijoituspaikaksi.
Sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä pitää hotelleja kuitenkin käytännössä ainoina vaihtoehtoina, jos uusia paikkoja halutaan nopeasti turvapaikanhakijoiden käyttöön.
Kaupunki omistaa Nurmijärvellä Röykässä entisen mielisairaalan, joka on ollut tyhjillään jo yli kymmenen vuotta eikä sille ole löytynyt uutta käyttöä.
"Sen muuttaminen vastaanottokeskukseksi vaatisi suuren ja aikaa vievän remontin", Räihä sanoo.
Hän ei ota kantaa siihen, sopisiko syrjäinen sairaala muuten tähän käyttöön.
Lähde
25.1.09
Yle Uutiset 25.1.2009
Syrjäseutu ahdistaa turvapaikanhakijoita
Salon Suomusjärvellä sijaitsevassa entisessä Syvälammen motellissa asuu tällä hetkellä 50 turvapaikanhakijaa. He eivät ole tyytyväisiä.
Turvapaikanhakijat tuotiin tilapäismajoitukseen Helsingin alueelta, jossa he saivat päivisin liikkua vapaasti kaupungilla. Erityisesti mielipahaa aiheuttaa ruoka. Somalialaisille perinneruokien valmistus on tärkeää. He kaipaavat takaisin Helsingin vastaanottokeskuksiin, jossa heillä oli mahdollisuus ostaa ruokatarvikkeita kaupungilta ja valmistaa ruokansa itse.
- Olemme eristyksissä kaupungeista ja ostospaikoista. Jos haluamme ostaa jotakin, meidän pitää matkustaa 20 kilometriä, eikä täällä ole säännöllisiä kulkuyhteyksiä, kertoo Abdulgadir Hassan.
Tilapäisten vastaanottokeskusten ongelmana on myös palveluiden järjestäminen. Syvälammella esimerkiksi terveyspalvelut on hoidettu siten, että paikalla käy hoitaja. Keskuksessa on myös koko ajan paikalla ohjaajia. Asukkaat itse ovat kuitenkin palveluja enemmän huolissaan tekemisen puutteesta.
- Meillä ei ole huoneissamme televisioita tai muuta viihdettä, eikä paikkoja joihin mennä. Emme saa päättää mistään itse, sanoo Abdi Mohamed Abdi.
Vapaa-ajan ongelmiin on luvassa helpotusta ensi viikolla. Halukkaat pääsevät pelaamaan jalkapalloa tai salibandya Suomusjärven koulun salissa.
Yksityiskiinteistöt ovat kortilla
Tilapäisiä vastaanottokeskuksia ja lasten ryhmäkoteja on Syvälammen lisäksi avattu ainakin Espoon, Kotkan ja Närpiön alueille. Usein keskukset perustetaan yksityisiin tiloihin tai majoitusliikkeisiin. Ongelmia aiheuttavat muun muassa terveys- ja koulupalvelujen saatavuus.
Tiloja tarvitaan lisää, sillä Suomen vastaanottokeskuksissa on tilaa 2 500 ihmiselle kun Suomessa on turvapaikanhakijoita lähes 3 500. Kiinteistöjä etsineen konsultin mukaan vaikeudet eivät lopu sopivien tilojen löytymiseen.
- Usein jo siinä vaiheessa kun tutkimme sopivaa kiinteistöä leviää huhu vastaanottokeskuksen tulosta paikkakunnalle. Siitä alkaa sellainen rumba ja vastustus, että neuvottelut tiloista kaatuvat siihen, kertoo Matti Jäntti Hehku Consulting Oy:stä.
Pakolaismäärän odotetaan kasvavan
Viime vuonna Suomeen tuli neljä tuhatta turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 500. Tänä vuonna määrä saattaa nousta jopa kuuteen tuhanteen. Eniten hakijoita tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Helsingin vastaanottokeskuksen johtajan Leena Markkasen mukaan turvapaikanhakijoiden lisääntymiseen vaikuttaa osin Ruotsin tiukentunut turvapaikkapolitiikka.
Vastaanottokeskusten ruuhkautumiseen vaikuttaa myös se, että Suomesta on muutaman vuoden sisällä lopetettu useita keskuksia, viimeksi viime vuonna Perniössä ja vuotta aiemmin Tampereella.
Lähde
Salon Suomusjärvellä sijaitsevassa entisessä Syvälammen motellissa asuu tällä hetkellä 50 turvapaikanhakijaa. He eivät ole tyytyväisiä.
Turvapaikanhakijat tuotiin tilapäismajoitukseen Helsingin alueelta, jossa he saivat päivisin liikkua vapaasti kaupungilla. Erityisesti mielipahaa aiheuttaa ruoka. Somalialaisille perinneruokien valmistus on tärkeää. He kaipaavat takaisin Helsingin vastaanottokeskuksiin, jossa heillä oli mahdollisuus ostaa ruokatarvikkeita kaupungilta ja valmistaa ruokansa itse.
- Olemme eristyksissä kaupungeista ja ostospaikoista. Jos haluamme ostaa jotakin, meidän pitää matkustaa 20 kilometriä, eikä täällä ole säännöllisiä kulkuyhteyksiä, kertoo Abdulgadir Hassan.
Tilapäisten vastaanottokeskusten ongelmana on myös palveluiden järjestäminen. Syvälammella esimerkiksi terveyspalvelut on hoidettu siten, että paikalla käy hoitaja. Keskuksessa on myös koko ajan paikalla ohjaajia. Asukkaat itse ovat kuitenkin palveluja enemmän huolissaan tekemisen puutteesta.
- Meillä ei ole huoneissamme televisioita tai muuta viihdettä, eikä paikkoja joihin mennä. Emme saa päättää mistään itse, sanoo Abdi Mohamed Abdi.
Vapaa-ajan ongelmiin on luvassa helpotusta ensi viikolla. Halukkaat pääsevät pelaamaan jalkapalloa tai salibandya Suomusjärven koulun salissa.
Yksityiskiinteistöt ovat kortilla
Tilapäisiä vastaanottokeskuksia ja lasten ryhmäkoteja on Syvälammen lisäksi avattu ainakin Espoon, Kotkan ja Närpiön alueille. Usein keskukset perustetaan yksityisiin tiloihin tai majoitusliikkeisiin. Ongelmia aiheuttavat muun muassa terveys- ja koulupalvelujen saatavuus.
Tiloja tarvitaan lisää, sillä Suomen vastaanottokeskuksissa on tilaa 2 500 ihmiselle kun Suomessa on turvapaikanhakijoita lähes 3 500. Kiinteistöjä etsineen konsultin mukaan vaikeudet eivät lopu sopivien tilojen löytymiseen.
- Usein jo siinä vaiheessa kun tutkimme sopivaa kiinteistöä leviää huhu vastaanottokeskuksen tulosta paikkakunnalle. Siitä alkaa sellainen rumba ja vastustus, että neuvottelut tiloista kaatuvat siihen, kertoo Matti Jäntti Hehku Consulting Oy:stä.
Pakolaismäärän odotetaan kasvavan
Viime vuonna Suomeen tuli neljä tuhatta turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 500. Tänä vuonna määrä saattaa nousta jopa kuuteen tuhanteen. Eniten hakijoita tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Helsingin vastaanottokeskuksen johtajan Leena Markkasen mukaan turvapaikanhakijoiden lisääntymiseen vaikuttaa osin Ruotsin tiukentunut turvapaikkapolitiikka.
Vastaanottokeskusten ruuhkautumiseen vaikuttaa myös se, että Suomesta on muutaman vuoden sisällä lopetettu useita keskuksia, viimeksi viime vuonna Perniössä ja vuotta aiemmin Tampereella.
Lähde
24.1.09
Yle Uutiset 24.1.2009 (2.)
”Suomessa jopa kunniamurhia”
Maahanmuuttajanaisia auttavassa järjestössä uskoo Suomessa elävän kunniaväkivallan uhreja, jotka eivät tiedä, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä.
Maahanmuuttajataustaisesten naisten ja lasten perheväkivallan uhreja auttavalla Monika Naiset -liitolla on 4 000 asiakasta vuodessa. Toiminnanjohtaja Reet Nurmen mukaan todellisuudessa uhreja on moninkertainen määrä.
- Naiset ovat muuttaneet Suomeen maista, joissa pari- ja lähisuhdeväkivalta ei ole rikos ja nainen on alisteisessa asemassa nähden perheeseen. Ihminen ei voi tietää, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä, tönimistä, nöyryyttämistä ja paljon pahempaakin väkivaltaa.
Reet Nurmi on varma, että Suomessakin on maahanmuuttajanaisia, jotka ovat kunniaväkivallan ja jopa kunniamurhien uhreja.
Lähde
Maahanmuuttajanaisia auttavassa järjestössä uskoo Suomessa elävän kunniaväkivallan uhreja, jotka eivät tiedä, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä.
Maahanmuuttajataustaisesten naisten ja lasten perheväkivallan uhreja auttavalla Monika Naiset -liitolla on 4 000 asiakasta vuodessa. Toiminnanjohtaja Reet Nurmen mukaan todellisuudessa uhreja on moninkertainen määrä.
- Naiset ovat muuttaneet Suomeen maista, joissa pari- ja lähisuhdeväkivalta ei ole rikos ja nainen on alisteisessa asemassa nähden perheeseen. Ihminen ei voi tietää, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä, tönimistä, nöyryyttämistä ja paljon pahempaakin väkivaltaa.
Reet Nurmi on varma, että Suomessakin on maahanmuuttajanaisia, jotka ovat kunniaväkivallan ja jopa kunniamurhien uhreja.
Lähde
Yle Uutiset 24.1.2009
Maahanmuuttajanaiset pulassa ilman kielitaitoa
Maahanmuuttajanaisten parissa työskentelevät asiantuntijat pitävät luku- ja kirjoitustaidottomuutta erittäin vakavana ongelmana. Kielitaidon puute johtaa paitsi moniin arkielämän ongelmiin, naiset eivät usein tiedä heille kuuluvista perusoikeuksista.
Marokosta Suomeen kuusi vuotta sitten tullut Elazizi Hanane on käytännössä opetellut kieltä puhumalla suomalaisten kanssa. Varsinaista kielikoulutusta hän ei ole saanut , koska hän hoitaa lapsia kotona ja mies on Hananen sanojen mukaan aina töissä.
- Osaan lukea esimerkiksi lastenkirjoja. Opin minun lapseni kanssa, Hanane kertoo.
Kolmen lapsen äidillä on paljon kavereita, jotka eivät osaa sanaakaan suomea lähes kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen.
Suomessa arvellaan olevan tuhansia luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajanaisia. He eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa edes omalla kielellään, saati sitten suomeksi. Eniten heitä tulee Afrikan maista.
Tieto omista ihmisoikeuksista voi puuttua
Kielitaidottomien naisten määrä todennäköisesti kasvaa, koska turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt räjähdymäisesti.
Varsinkaan pakolaistaustaiset naiset eivät usein edes tiedä, että pari- ja lähisuhdeväkivalta on rikos. Naiset eivät välttämättä tiedä sitäkään, että heillä olisi oikeus tehdä töitä Suomessa.
Järjestöt auttavat naisia selviytymään suomalaisesta arkielämästä, kuten kaupassa käymisestä. Suurin osa maahanmuuttajanaisista vie lapsia kouluunkin, vaikka lapsi joutuu tulkkaamaan yhteydenpitoa vanhemmilleen.
Lähde
Maahanmuuttajanaisten parissa työskentelevät asiantuntijat pitävät luku- ja kirjoitustaidottomuutta erittäin vakavana ongelmana. Kielitaidon puute johtaa paitsi moniin arkielämän ongelmiin, naiset eivät usein tiedä heille kuuluvista perusoikeuksista.
Marokosta Suomeen kuusi vuotta sitten tullut Elazizi Hanane on käytännössä opetellut kieltä puhumalla suomalaisten kanssa. Varsinaista kielikoulutusta hän ei ole saanut , koska hän hoitaa lapsia kotona ja mies on Hananen sanojen mukaan aina töissä.
- Osaan lukea esimerkiksi lastenkirjoja. Opin minun lapseni kanssa, Hanane kertoo.
Kolmen lapsen äidillä on paljon kavereita, jotka eivät osaa sanaakaan suomea lähes kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen.
Suomessa arvellaan olevan tuhansia luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajanaisia. He eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa edes omalla kielellään, saati sitten suomeksi. Eniten heitä tulee Afrikan maista.
Tieto omista ihmisoikeuksista voi puuttua
Kielitaidottomien naisten määrä todennäköisesti kasvaa, koska turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt räjähdymäisesti.
Varsinkaan pakolaistaustaiset naiset eivät usein edes tiedä, että pari- ja lähisuhdeväkivalta on rikos. Naiset eivät välttämättä tiedä sitäkään, että heillä olisi oikeus tehdä töitä Suomessa.
Järjestöt auttavat naisia selviytymään suomalaisesta arkielämästä, kuten kaupassa käymisestä. Suurin osa maahanmuuttajanaisista vie lapsia kouluunkin, vaikka lapsi joutuu tulkkaamaan yhteydenpitoa vanhemmilleen.
Lähde
23.1.09
Vartti 23.1.2009
Mökkivarkaat veivät makkaratkin pakasteesta
Herttoniemen siirtolapuutarha-alueelle on kokoontunut neljän mökkiläisen porukka vaihtamaan kuulumisia viime kuukausien tapahtumista. Puheenaiheena on marraskuussa alkanut mökkien ryöstely, jonka jälkeen omistajat terästäytyivät vartioimaan aluetta omatoimisesti.
– Varkaat kävivät täällä jopa jouluaattona. Joulun jälkeen olemme olleet vartiossa joka yö. Myös poliisi on jalkautunut tänne, sanoo Jyrki Oksanen.
Myös Kivinokan siirtolapuutarha-alueen mökkeihin on talven aikana murtauduttu. Viime viikolla kävi ilmi, että Marjaniemessä 16 mökissä oli käyty luvatta.
Ryöstelyaalto saattaa olla tällä erää ohi, sillä Itäkeskuksen komisarion Ilkka Juolan mukaan ulkomaalainen tekijä on poliisin hallussa.
– Uskomme, että marraskuun lopussa Suomeen tullut mies on toiminut yksin. Tapauksen tutkinta jatkuu.
Itäkeskuksen poliisille on tehty muutaman kuukauden aikana 80 rikosilmoitusta mökkimurroista. Nyt vangitun epäillään olevan kaikkien murtojen takana.
Jyrki Oksasen mökkiin murtauduttiin kerran marraskuussa. Joitain mökkejä on käyty penkomassa jopa kaksi tai kolmekin kertaa. Oksasen mökistä varkaille kelpasivat videot, kaksi vanhaa radiota, kelloradio sekä tyynyliina, ilmeisesti tavaroiden kuljettamisen helpottamiseksi. Tilalle oli tuotu öljylamppu.
– Muista mökeistä oli viety televisioita, oluita, makkaroita pakastimesta ja jokunen mikrokin. Eräs naapuri sanoi, että patterit oli laitettu päälle, joten mökeissä on jopa yövytty, Oksanen sanoo.
Tullessaan varas rikkoi ovia, ikkunoita ja lukkoja. Murtojälkiä näkyy mökeissä edelleen.
Tutkintavankeudessa oleva nuorukainen oli varastoinut anastamiaan tavaroita muutamiin siirtolapuutarhan mökkeihin. Osa tavaroista on edelleen kateissa.
Pakilan, Ruskeasuon ja Kumpulan siirtolapuutarha-alueilla murtoaaltoa ei sen sijaan ole ollut.
Lähde
Herttoniemen siirtolapuutarha-alueelle on kokoontunut neljän mökkiläisen porukka vaihtamaan kuulumisia viime kuukausien tapahtumista. Puheenaiheena on marraskuussa alkanut mökkien ryöstely, jonka jälkeen omistajat terästäytyivät vartioimaan aluetta omatoimisesti.
– Varkaat kävivät täällä jopa jouluaattona. Joulun jälkeen olemme olleet vartiossa joka yö. Myös poliisi on jalkautunut tänne, sanoo Jyrki Oksanen.
Myös Kivinokan siirtolapuutarha-alueen mökkeihin on talven aikana murtauduttu. Viime viikolla kävi ilmi, että Marjaniemessä 16 mökissä oli käyty luvatta.
Ryöstelyaalto saattaa olla tällä erää ohi, sillä Itäkeskuksen komisarion Ilkka Juolan mukaan ulkomaalainen tekijä on poliisin hallussa.
– Uskomme, että marraskuun lopussa Suomeen tullut mies on toiminut yksin. Tapauksen tutkinta jatkuu.
Itäkeskuksen poliisille on tehty muutaman kuukauden aikana 80 rikosilmoitusta mökkimurroista. Nyt vangitun epäillään olevan kaikkien murtojen takana.
Jyrki Oksasen mökkiin murtauduttiin kerran marraskuussa. Joitain mökkejä on käyty penkomassa jopa kaksi tai kolmekin kertaa. Oksasen mökistä varkaille kelpasivat videot, kaksi vanhaa radiota, kelloradio sekä tyynyliina, ilmeisesti tavaroiden kuljettamisen helpottamiseksi. Tilalle oli tuotu öljylamppu.
– Muista mökeistä oli viety televisioita, oluita, makkaroita pakastimesta ja jokunen mikrokin. Eräs naapuri sanoi, että patterit oli laitettu päälle, joten mökeissä on jopa yövytty, Oksanen sanoo.
Tullessaan varas rikkoi ovia, ikkunoita ja lukkoja. Murtojälkiä näkyy mökeissä edelleen.
Tutkintavankeudessa oleva nuorukainen oli varastoinut anastamiaan tavaroita muutamiin siirtolapuutarhan mökkeihin. Osa tavaroista on edelleen kateissa.
Pakilan, Ruskeasuon ja Kumpulan siirtolapuutarha-alueilla murtoaaltoa ei sen sijaan ole ollut.
Lähde
Helsingin Sanomat 23.1.2009 (4.)
Korvauksista sovinto kiinalaisravintolan jutussa Savonlinnassa
Savonlinna. Savonlinnassa ravintolaa pitänyt kiinalaispariskunta maksaa työntekijöilleen 400 000 euroa korvauksena liian pienistä palkoista ja henkisestä kärsimyksestä. Savonlinnan käräjäoikeus vahvistaa sovinnon virallisesti ensi viikolla.
Osapuolten kesken solmitun sopimuksen mukaan korvauksia saa kymmenen kiinalaista työntekijää. Vahingonkorvauksien osuus summasta on 330 000 ja henkisten kärsimysten 70 000 euroa. Yksittäiset korvaukset vaihtelevat vajaasta 87 000 eurosta noin 2 400 euroon riippuen siitä, kuinka kauan kukin työntekijä oli töissä yrityksessä.
Itse rikosjutussa oikeus antaa kansliapäätöksen helmikuussa. Syyttäjä vaatii yrittäjäpariskunnalle ehdollista vankeutta muun muassa kiskonnasta ja työsyrjinnästä. Korvausten osalta syyttäjä hyväksyi sovinnon.
Syyttäjän mukaan rikollinen toiminta tapahtui vuosina 1997–2006. Työntekijät saivat palkkaa 200–1 000 euroa kuussa. He itse laskivat vahingoikseen 700 000 euroa.
Alun perin työntekijät vaativat vastaajille rangaistusta myös törkeästä kiskonnasta ja ihmiskaupasta. Sovinnon myötä he luopuivat näistä vaatimuksista. Omistajapariskunnalta on saatu vakuustakavarikkoon varoja, jotka kattavat maksettavat korvaukset.
Jutussa kuultiin perjantaina loppulausunnot. Johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Nissinen luopui syytteestä, joka koski törkeää velallisen petosta. Syyte liittyi epäilyksiin, joiden mukaan vastaajat olisivat salanneet omaisuuttaan ulosotossa.
Sen sijaan käräjäoikeus joutuu ratkaisemaan, syyllistyikö pariskunta muun muassa kiskontaan ja kiskonnantapaiseen työsyrjintään. Syyttäjän mukaan he käyttivät hyväksi työntekijöiden ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä, kun he maksoivat näille liian vähän palkkaa ja teettivät liikaa töitä.
Syyttäjä vaatii molemmille ehdollista vankeutta, mutta rouvalle ankarampaa.
Syytetyt kiistävät syytteet. He väittivät olleensa yhtä tietämättömiä kuin alaisensakin työehtosopimusten säännöksistä.
Lähde
Savonlinna. Savonlinnassa ravintolaa pitänyt kiinalaispariskunta maksaa työntekijöilleen 400 000 euroa korvauksena liian pienistä palkoista ja henkisestä kärsimyksestä. Savonlinnan käräjäoikeus vahvistaa sovinnon virallisesti ensi viikolla.
Osapuolten kesken solmitun sopimuksen mukaan korvauksia saa kymmenen kiinalaista työntekijää. Vahingonkorvauksien osuus summasta on 330 000 ja henkisten kärsimysten 70 000 euroa. Yksittäiset korvaukset vaihtelevat vajaasta 87 000 eurosta noin 2 400 euroon riippuen siitä, kuinka kauan kukin työntekijä oli töissä yrityksessä.
Itse rikosjutussa oikeus antaa kansliapäätöksen helmikuussa. Syyttäjä vaatii yrittäjäpariskunnalle ehdollista vankeutta muun muassa kiskonnasta ja työsyrjinnästä. Korvausten osalta syyttäjä hyväksyi sovinnon.
Syyttäjän mukaan rikollinen toiminta tapahtui vuosina 1997–2006. Työntekijät saivat palkkaa 200–1 000 euroa kuussa. He itse laskivat vahingoikseen 700 000 euroa.
Alun perin työntekijät vaativat vastaajille rangaistusta myös törkeästä kiskonnasta ja ihmiskaupasta. Sovinnon myötä he luopuivat näistä vaatimuksista. Omistajapariskunnalta on saatu vakuustakavarikkoon varoja, jotka kattavat maksettavat korvaukset.
Jutussa kuultiin perjantaina loppulausunnot. Johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Nissinen luopui syytteestä, joka koski törkeää velallisen petosta. Syyte liittyi epäilyksiin, joiden mukaan vastaajat olisivat salanneet omaisuuttaan ulosotossa.
Sen sijaan käräjäoikeus joutuu ratkaisemaan, syyllistyikö pariskunta muun muassa kiskontaan ja kiskonnantapaiseen työsyrjintään. Syyttäjän mukaan he käyttivät hyväksi työntekijöiden ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä, kun he maksoivat näille liian vähän palkkaa ja teettivät liikaa töitä.
Syyttäjä vaatii molemmille ehdollista vankeutta, mutta rouvalle ankarampaa.
Syytetyt kiistävät syytteet. He väittivät olleensa yhtä tietämättömiä kuin alaisensakin työehtosopimusten säännöksistä.
Lähde
Helsingin Sanomat 23.1.2009 (2.)
Kurkimäen Siwa ryöstettiin toiseen kertaan
Kurjenkallionkujalla Helsingin Kurkimäessä sijaitseva Siwa joutui ryöstetyksi perjantaiaamuna kello 8.10. Sama Siwa ryöstettiin myös 8. joulukuuta.
Miesryöstäjä sai perjantaina käsiaseella uhaten saaliikseen pienen summan rahaa. Kukaan ei loukkaantunut ryöstössä. Paikalla oli kaksi henkilökuntaan kuuluvaa, muttei asiakkaita.
Karkuun päässyt mies oli 175-senttinen ja pukeutunut tummiin vaatteisiin. Hän oli peittänyt kasvonsa ja puhui murtaen englantia.
Poliisi uskoo tapausten samankaltaisuuden perusteella, että joulukuussa oli liikkeellä sama ryöstäjä. Tuntomerkit sopivat myös Vesalan Siwan ryöstöön 29. joulukuuta.
Lähde
Kurjenkallionkujalla Helsingin Kurkimäessä sijaitseva Siwa joutui ryöstetyksi perjantaiaamuna kello 8.10. Sama Siwa ryöstettiin myös 8. joulukuuta.
Miesryöstäjä sai perjantaina käsiaseella uhaten saaliikseen pienen summan rahaa. Kukaan ei loukkaantunut ryöstössä. Paikalla oli kaksi henkilökuntaan kuuluvaa, muttei asiakkaita.
Karkuun päässyt mies oli 175-senttinen ja pukeutunut tummiin vaatteisiin. Hän oli peittänyt kasvonsa ja puhui murtaen englantia.
Poliisi uskoo tapausten samankaltaisuuden perusteella, että joulukuussa oli liikkeellä sama ryöstäjä. Tuntomerkit sopivat myös Vesalan Siwan ryöstöön 29. joulukuuta.
Lähde
Yle Uutiset 23.1.2009 (2.)
Turvapaikkalupien käsittelyä Thorsin mielestä nopeutettava
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) on huolestunut vastaanottokeskusten ruuhkaantumisesta ja turvapaikanhakijoiden lupa-asioiden hidastuneesta käsittelystä. Viime vuodesta lähtien turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti.
Tällä hetkellä kaikki Suomen vastaanottokeskukset ovat ääriään myöten täynnä ja keskukset joutuvat ottamaan vastaan enemmän asukkaita kuin niillä on majoituspaikkoja.
Tilanteen vuoksi turvapaikanhakijoiden pääsy poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten ensimmäiseen puhutteluun venyy useilla kuukausilla. Thors esittääkin resurssien kasvattamista poliiseille ja maahanmuuttoviranomaisille, jotta oleskelu- ja turvapaikkalupien käsittelemistä voidaan nopeuttaa. Hallitus käsittelee Thorsin esitystä tammikuun loppuun mennessä.
Kunnille lisää rahaa
Thorsin mukaan myös kunnille annettavan korvauksen määrää pitäisi nostaa. Moni (YLE) kunta on kieltäytynyt ottamasta uusia turvapaikanhakijoita, koska valtion maksamat korvaukset turvapaikanhakijoista ovat jumittuneet vuoden 1993 tasolle.
Thors muistuttaa, että muun muassa opintorahaan on tullut korotus, kun taas kunnat ovat joutuneet toimimaan saman suuruisena pysyneen tuen varassa. Valtio maksaa kunnille osan muun muassa turvapaikanhakijoiden asumisesta, terveydenhuollosta ja päivähoidosta.
Turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta
Viime vuoden aikana Suomeen saapui reilut 4 000 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 505. Hakijoiden määrää nostaa etenkin epävakaa tilanne Irakissa ja Somaliassa.
Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen mukaan tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta 6 000:een. Turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa kunnes he saavat päätöksen oleskelu- tai turvapaikkaluvasta.
Lähde
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) on huolestunut vastaanottokeskusten ruuhkaantumisesta ja turvapaikanhakijoiden lupa-asioiden hidastuneesta käsittelystä. Viime vuodesta lähtien turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti.
Tällä hetkellä kaikki Suomen vastaanottokeskukset ovat ääriään myöten täynnä ja keskukset joutuvat ottamaan vastaan enemmän asukkaita kuin niillä on majoituspaikkoja.
Tilanteen vuoksi turvapaikanhakijoiden pääsy poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten ensimmäiseen puhutteluun venyy useilla kuukausilla. Thors esittääkin resurssien kasvattamista poliiseille ja maahanmuuttoviranomaisille, jotta oleskelu- ja turvapaikkalupien käsittelemistä voidaan nopeuttaa. Hallitus käsittelee Thorsin esitystä tammikuun loppuun mennessä.
Kunnille lisää rahaa
Thorsin mukaan myös kunnille annettavan korvauksen määrää pitäisi nostaa. Moni (YLE) kunta on kieltäytynyt ottamasta uusia turvapaikanhakijoita, koska valtion maksamat korvaukset turvapaikanhakijoista ovat jumittuneet vuoden 1993 tasolle.
Thors muistuttaa, että muun muassa opintorahaan on tullut korotus, kun taas kunnat ovat joutuneet toimimaan saman suuruisena pysyneen tuen varassa. Valtio maksaa kunnille osan muun muassa turvapaikanhakijoiden asumisesta, terveydenhuollosta ja päivähoidosta.
Turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta
Viime vuoden aikana Suomeen saapui reilut 4 000 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 505. Hakijoiden määrää nostaa etenkin epävakaa tilanne Irakissa ja Somaliassa.
Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen mukaan tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta 6 000:een. Turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa kunnes he saavat päätöksen oleskelu- tai turvapaikkaluvasta.
Lähde
Yle Uutiset 23.1.2009
Helsingin vastaanottokeskuksessa asutaan ullakolla
Helsingin vastaanottokeskuksessa on turvauduttu turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen viime syksystä lähtien. Tilan puutteen vuoksi osa turvapaikanhakijoista on majoitettu ullakolle.
Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen kertoo, että keskus toimii nyt äärirajoilla. Tällä hetkellä keskuksessa on 250 turvapaikanhakijaa. Yleensä jo 200 henkilön majoittaminen on hankalaa.
Helsingin vastaanottokeskus on tarkoitettu vain turvapaikanhakijoiden läpikulkuun ja hakijoiden pitäisi siirtyä kuukauden sisällä saapumisestaan muihin vastaanottokeskuksiin. Markkasen mukaan tilaa ei kuitenkaan ole missään, ja turvapaikanhakijoita asutetaan yksityisiin majoitusliikkeisiin, kansalaisopistoihin sekä uusiin ryhmäkoteihin.
Muun muassa Espooseen on lyhyen ajan sisällä perustettu useita ryhmäkoteja yksin Suomeen saapuneille alaikäisille. Heitä on yhteensä noin 650. Helsingin vastaanottokeskuksessa yksin tulleita alaikäisiä ei ole.
Ruuhkatilanteen helpottamiseksi Helsingin ja Metsälän keskuksista siirtyi maanantaina yhteensä 40 turvapaikanhakijaa yksityiseen majoitusliikkeeseen Syvälammelle Suomusjärvelle. Vastaanottokeskuksen johtajan mukaan ongelma on se, että yksityisistä majoitusliikkeistä puuttuvat muun muassa terveyspalvelut. Ruoan ja majoituksen järjestämisessä auttaa Punainen Risti.
Lähde
Helsingin vastaanottokeskuksessa on turvauduttu turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen viime syksystä lähtien. Tilan puutteen vuoksi osa turvapaikanhakijoista on majoitettu ullakolle.
Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen kertoo, että keskus toimii nyt äärirajoilla. Tällä hetkellä keskuksessa on 250 turvapaikanhakijaa. Yleensä jo 200 henkilön majoittaminen on hankalaa.
Helsingin vastaanottokeskus on tarkoitettu vain turvapaikanhakijoiden läpikulkuun ja hakijoiden pitäisi siirtyä kuukauden sisällä saapumisestaan muihin vastaanottokeskuksiin. Markkasen mukaan tilaa ei kuitenkaan ole missään, ja turvapaikanhakijoita asutetaan yksityisiin majoitusliikkeisiin, kansalaisopistoihin sekä uusiin ryhmäkoteihin.
Muun muassa Espooseen on lyhyen ajan sisällä perustettu useita ryhmäkoteja yksin Suomeen saapuneille alaikäisille. Heitä on yhteensä noin 650. Helsingin vastaanottokeskuksessa yksin tulleita alaikäisiä ei ole.
Ruuhkatilanteen helpottamiseksi Helsingin ja Metsälän keskuksista siirtyi maanantaina yhteensä 40 turvapaikanhakijaa yksityiseen majoitusliikkeeseen Syvälammelle Suomusjärvelle. Vastaanottokeskuksen johtajan mukaan ongelma on se, että yksityisistä majoitusliikkeistä puuttuvat muun muassa terveyspalvelut. Ruoan ja majoituksen järjestämisessä auttaa Punainen Risti.
Lähde
Helsingin Sanomat 23.1.2009
Helsinki majoittaa turvapaikanhakijoita keskustahotelleihin
Helsinki aikoo majoittaa 330–400 turvapaikanhakijaa keskustahotelleihin parin kolmen kuukauden kuluttua.
Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Astrid Gartz (sd) pitää keskustaa parhaana sijoituspaikkana turvapaikanhakijoiden kannalta, koska he joutuvat asioimaan paljon ulkomaalaisasioita hoitavien viranomaisten kanssa.
"He ovat keskimäärin noin kuukauden vastaanottokeskuksessa", hän sanoo.
Kaupunki aikoo vuokrata vastaanottokeskusten käyttöön entisen Marttahotellin Punavuoresta ja hotelli Fennon Kalliosta. Marttahotelli lopetti toimintansa viime kesänä ja Fenno jatkaa enää pari kolme kuukautta hotellina.
Lähde
Helsinki aikoo majoittaa 330–400 turvapaikanhakijaa keskustahotelleihin parin kolmen kuukauden kuluttua.
Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Astrid Gartz (sd) pitää keskustaa parhaana sijoituspaikkana turvapaikanhakijoiden kannalta, koska he joutuvat asioimaan paljon ulkomaalaisasioita hoitavien viranomaisten kanssa.
"He ovat keskimäärin noin kuukauden vastaanottokeskuksessa", hän sanoo.
Kaupunki aikoo vuokrata vastaanottokeskusten käyttöön entisen Marttahotellin Punavuoresta ja hotelli Fennon Kalliosta. Marttahotelli lopetti toimintansa viime kesänä ja Fenno jatkaa enää pari kolme kuukautta hotellina.
Lähde
22.1.09
Vartti 22.1.2009
Puukotuksen tutkinta odottaa tulkkia
Poliisi ei vielä torstaina aamupäivällä ollut päässyt kuulustelemaan Vuosaaren Neitsytsaarentiellä keskiviikkoiltana tapahtuneeseen puukotukseen osallistuneita henkilöitä kieliongelman takia. Poliisi odotti Helsingin tulkkikeskuksesta saapuvaa tulkkia, jotta kuulustelut pääsisivät alkamaan. Poliisi ei kerro tekijöiden kansalaisuutta.
Asunnossa puukotushetkellä ollut mies kutsui paikalle poliisit yhdeksän aikaan illalla. Poliisin mukaan kenelläkään asunnossa olleella ei ole hengenvaaraa, mutta kaikilla on kehossaan teräaseesta peräisin olevia viiltohaavoja. Asunnossa oli tekohetkellä kaksi miestä ja yksi nainen, joista kaksi oli torstaina poliisin hallussa ja yksi pääsi sairaalahoidon jälkeen vapaalle. Poliisi tutkii puukotukseen johtaneita syitä.
Lähde
Poliisi ei vielä torstaina aamupäivällä ollut päässyt kuulustelemaan Vuosaaren Neitsytsaarentiellä keskiviikkoiltana tapahtuneeseen puukotukseen osallistuneita henkilöitä kieliongelman takia. Poliisi odotti Helsingin tulkkikeskuksesta saapuvaa tulkkia, jotta kuulustelut pääsisivät alkamaan. Poliisi ei kerro tekijöiden kansalaisuutta.
Asunnossa puukotushetkellä ollut mies kutsui paikalle poliisit yhdeksän aikaan illalla. Poliisin mukaan kenelläkään asunnossa olleella ei ole hengenvaaraa, mutta kaikilla on kehossaan teräaseesta peräisin olevia viiltohaavoja. Asunnossa oli tekohetkellä kaksi miestä ja yksi nainen, joista kaksi oli torstaina poliisin hallussa ja yksi pääsi sairaalahoidon jälkeen vapaalle. Poliisi tutkii puukotukseen johtaneita syitä.
Lähde
Helsingin Sanomat 22.1.2009
Ulkomaalaiset tehneet vain vähän rikoksia Suomessa
Suomi on selvinnyt vähällä ulkomaalaisten tekemässä rikollisuudessa, koska Suomi on jäänyt maahanmuuttovirtojen ulkopuolelle. Siksi ulkomaalaisten määräkin on huomattavasti pienempi kuin vaikka Ruotsissa ja Norjassa.
"Suomessa ilmi tullut ulkomaalaisten rikollisuus on suhteellisen lievää lukuun ottamatta huumausaineiden salakuljetusta. Ruotsissa on ollut toistuvia rahakuljetusryöstöjä, joissa on takana ulkomaalaisia ammattirikollisia", sanoo erikoissuunnittelija Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Pari vuotta sitten ihmetyttivät nuorten somalimiesten tekemät ryöstöt Helsingissä.
"Ryöstöaalto saatiin kuriin poliisin ja somaliyhteisön yhteistyöllä, mikä kertoo siitä, että se oli ihan toisenlaista toimintaa kuin Oslon mafiatyyppisillä rikollisjengeillä. Sitä ei saataisi kuriin isän nuhteilla."
Syy vähäiseen rikollisuuteen on, että syrjäytymisvaarassa olevia ulkomaalaisia on vähän.
Ulkomaalaisten tekemiä rikoksia on tutkittu, mutta paljon on vielä tutkimattakin. Tuorein tilasto kertoo, että ulkomaalaiset syyllistyvät rikoksiin väestöosuuteensa nähden vuosittain 1,3–1,5 kertaa enemmän kuin suomalaiset.
Kansa myös pitää ulkomaalaisia alttiimpina syyllistymään rikoksiin.
"Se pitää paikkansa ja ei pidä paikkaansa", Niemi sanoo.
"Totta on, että poliisin tietoon tulleissa rikoksissa he syyllistyvät enemmän tai ovat epäiltyinä, mutta se on pintatietoa. Tietoja pitäisi verrata esimerkiksi alueittain, ryhmittäin ja rikostyypeittäin."
Niinpä samaan ulkomaalaisten ryhmään luetaan esimerkiksi turistit ja turvapaikanhakijat. Rikollisuuden kannalta työperäinen maahanmuutto ei ole niin ongelmallista kuin muu maahanmuutto.
"Ulkomaalaiset syyllistyvät pääosin samanlaisiin rikoksiin kuin suomalaiset, ja siitä puolet on liikennerikoksia. Joistain muista maista kuitenkin tiedetään, että maahanmuuttajien syrjäytyminen ja asutuksen gettoutuminen voivat johtaa pahoihin ongelmiin."
Eniten kansalaisia kuohuttaa väkivaltarikollisuus, kuten ryöstöt. Erityisesti tuntuu kuohuttavan tapaus, jossa yhdistyvät tummaihoinen mies ja raiskattu suomalainen nainen.
Lukuja on: vuosina 2005–2007 poliisin tietoon tulleista raiskausrikoksista epäiltiin Suomessa asuvaa ulkomaan kansalaista tai Suomen kansalaisuuden saanutta ulkomailla syntynyttä lähes viidenneksessä tapauksista. Se on hurjasti enemmän kuin heidän osuutensa väestöstä.
Tyypillisiä ryhmiä ovat virolaiset, Ruotsissa syntyneet Suomen kansalaiset, Suomessa asuvat irakilaiset, somalit, turkkilaiset ja iranilaiset.
Mutta: Niemi muistuttaa, että raiskauksista vain pieni osa tulee poliisin tietoon.
Suurin osa raiskauksista tapahtuu tuttujen kesken. Ulkomaalaistaustaiset taas syyllistyvät todennäköisemmin raiskauksiin, joissa uhri on tuntematon ja joista varmuudella tulee poliisiasia.
"Ei ole tarkoitus kiistää tai mitätöidä ulkomaalaisten osuutta ja väittää, ettei mitään kulttuurillista tekijää ole taustalla. Varmaan on, mutta se tuskin selittää näihin rikoksiin epäiltyjen Viron ja Ruotsin kansalaisten suurta osuutta."
Entä mitä jos Suomessa asuvien alle 25-vuotiaiden Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden, ei työn perässä muuttavien miesten osuus kaksinkertaistuisi?
"Kyllä se varmaan aiheuttaisi ongelmia. Vaarana on, että syntyy ulkomaalaisten gettoja."
Lähde
Suomi on selvinnyt vähällä ulkomaalaisten tekemässä rikollisuudessa, koska Suomi on jäänyt maahanmuuttovirtojen ulkopuolelle. Siksi ulkomaalaisten määräkin on huomattavasti pienempi kuin vaikka Ruotsissa ja Norjassa.
"Suomessa ilmi tullut ulkomaalaisten rikollisuus on suhteellisen lievää lukuun ottamatta huumausaineiden salakuljetusta. Ruotsissa on ollut toistuvia rahakuljetusryöstöjä, joissa on takana ulkomaalaisia ammattirikollisia", sanoo erikoissuunnittelija Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Pari vuotta sitten ihmetyttivät nuorten somalimiesten tekemät ryöstöt Helsingissä.
"Ryöstöaalto saatiin kuriin poliisin ja somaliyhteisön yhteistyöllä, mikä kertoo siitä, että se oli ihan toisenlaista toimintaa kuin Oslon mafiatyyppisillä rikollisjengeillä. Sitä ei saataisi kuriin isän nuhteilla."
Syy vähäiseen rikollisuuteen on, että syrjäytymisvaarassa olevia ulkomaalaisia on vähän.
Ulkomaalaisten tekemiä rikoksia on tutkittu, mutta paljon on vielä tutkimattakin. Tuorein tilasto kertoo, että ulkomaalaiset syyllistyvät rikoksiin väestöosuuteensa nähden vuosittain 1,3–1,5 kertaa enemmän kuin suomalaiset.
Kansa myös pitää ulkomaalaisia alttiimpina syyllistymään rikoksiin.
"Se pitää paikkansa ja ei pidä paikkaansa", Niemi sanoo.
"Totta on, että poliisin tietoon tulleissa rikoksissa he syyllistyvät enemmän tai ovat epäiltyinä, mutta se on pintatietoa. Tietoja pitäisi verrata esimerkiksi alueittain, ryhmittäin ja rikostyypeittäin."
Niinpä samaan ulkomaalaisten ryhmään luetaan esimerkiksi turistit ja turvapaikanhakijat. Rikollisuuden kannalta työperäinen maahanmuutto ei ole niin ongelmallista kuin muu maahanmuutto.
"Ulkomaalaiset syyllistyvät pääosin samanlaisiin rikoksiin kuin suomalaiset, ja siitä puolet on liikennerikoksia. Joistain muista maista kuitenkin tiedetään, että maahanmuuttajien syrjäytyminen ja asutuksen gettoutuminen voivat johtaa pahoihin ongelmiin."
Eniten kansalaisia kuohuttaa väkivaltarikollisuus, kuten ryöstöt. Erityisesti tuntuu kuohuttavan tapaus, jossa yhdistyvät tummaihoinen mies ja raiskattu suomalainen nainen.
Lukuja on: vuosina 2005–2007 poliisin tietoon tulleista raiskausrikoksista epäiltiin Suomessa asuvaa ulkomaan kansalaista tai Suomen kansalaisuuden saanutta ulkomailla syntynyttä lähes viidenneksessä tapauksista. Se on hurjasti enemmän kuin heidän osuutensa väestöstä.
Tyypillisiä ryhmiä ovat virolaiset, Ruotsissa syntyneet Suomen kansalaiset, Suomessa asuvat irakilaiset, somalit, turkkilaiset ja iranilaiset.
Mutta: Niemi muistuttaa, että raiskauksista vain pieni osa tulee poliisin tietoon.
Suurin osa raiskauksista tapahtuu tuttujen kesken. Ulkomaalaistaustaiset taas syyllistyvät todennäköisemmin raiskauksiin, joissa uhri on tuntematon ja joista varmuudella tulee poliisiasia.
"Ei ole tarkoitus kiistää tai mitätöidä ulkomaalaisten osuutta ja väittää, ettei mitään kulttuurillista tekijää ole taustalla. Varmaan on, mutta se tuskin selittää näihin rikoksiin epäiltyjen Viron ja Ruotsin kansalaisten suurta osuutta."
Entä mitä jos Suomessa asuvien alle 25-vuotiaiden Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden, ei työn perässä muuttavien miesten osuus kaksinkertaistuisi?
"Kyllä se varmaan aiheuttaisi ongelmia. Vaarana on, että syntyy ulkomaalaisten gettoja."
Lähde
Ilta-Sanomat 22.1.2009
Kaikkien aikojen suomalainen korisfarssi - katso videot!
Torstaina 22. tammikuuta Helsingin DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla ensi-iltansa saavan Täynnä Tarmoa -elokuvan (engl. Basket Case) ohjaaja Oskari Pastila on erittäin tyytyväinen tuoreen elokuvansa lopputulokseen.
- Tiesin, että tässä olisi potentiaalia. Mutta se, mitä kuvausten aikana neljässä kuukaudessa tapahtui ja minkälaisia ihmisiä sinä aikana tuli eteen, yllätti minut kyllä totaalisesti. Välillä en oikein tiennyt, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella, Pastila naurahtaa.
Alun perin tv-sarjaksi tarkoitettu, mutta erinäisten syiden vuoksi dokumenttielokuvan muotoon rakennettu Täynnä Tarmoa kuvaa miesten Korisliigassa pelaavan Porvoon Tarmon syksyä 2006, jolloin Korisliiga oli poistanut sarjasta kaikki ulkomaalaisrajoitukset.
Sääntömuutoksen innoittamana Tarmo uudisti joukkueensa ja joukkueen johdon täysin, ja seuran toimintatapoihinkin haettiin uutta linjaa uuden toiminnanjohtajan Lari Kankaan johdolla.
Joukkueeseen haalittiin ulkomaalaispelaajia ympäri maailman - Afrikasta, Amerikasta ja Euroopastakin. Seurauksena oli monikulttuurisuuden mukana tullut myllerrys pienessä Porvoon kaupungissa.
Lisäksi toiminnanjohtaja Kankaan mukanaan tuomat uudet linjaukset toivat runsaasti absurdeja ja tragikoomisia piirteitä SM-sarjaseuran toimintaan.
Kangas hankki Tarmoon näytille pelaajia muun muassa Zimbabwesta ja Kamerunista, päävalmentaja Tomi Kamisen tietämättä mitään kyseisistä testipelaajista.
Lisäksi Kangas suunnitteli seuralle uusia markkinointikeinoja, joista yhtenä esimerkkinä oli Tarmo-lakritsi.
Täynnä Tarmoa kuvaakin paitsi Kankaan absurdeja visioita, myös niiden vaikutuksia seuran toimintaan ja SM-sarjajoukkueen rakentamiseen.
Elokuva ilmentää paitsi päävalmentaja Kamisen ja Kankaan välisiä ristiriitoja ja mielipide-eroja, myös sitä kuinka seurajohdon tekemät harkitsemattomat päätökset johtavat lopulta tragikoomiseen sekasortoon ja taloudellisiin vaikeuksiin.
- En mä olisi uskonut etukäteen, että palloilujoukkuetta ja urheiluseuraa johdetaan noin. Tai että toiminta olisi niin absurdia, Pastila kertoo.
Elokuvan kuvausryhmä kulki muun muassa joukkueen mukana harjoituksissa ja sarjaotteluissa, seurasi ulkomaalaisvahvistusten arkielämää Porvoossa sekä istui mukana Tarmon hallituksen kokouksissa - niin hyvinä kuin pahoinakin aikoina.
- Monet elokuva-alan kollegat ovat kysyneet minulta elokuvan nähtyään, että ovatko nämä ihmiset nyt varmasti oikeita ihmisiä vai onko tämä vain sinun keksimäsi fiktiivinen tarina. Olen vastannut heille vain, että jos tämä olisi fiktiota, se ei menisi koskaan elokuvana läpi. Tämä elokuva kertoo sen, että oikea elämä on usein paljon käsittämättömämpää kuin fiktio, Pastila hymähtää.
Pastilan mukaan Täynnä Tarmoa antaakin hyvän kuvauksen urheiluseurojen ja pienten yhdistysten toiminnasta. Lisäksi se on Pastilan mielestä dokumentti ihmissuhteista, tulehtuneista henkilökemioista ja alkeellisen järjestötoiminnan seurauksena syntyvistä ihmiskohtaloista.
Koripallo on Pastilan mukaan Täynnä Tarmoa -elokuvassa vain konteksti.
- Kun seurojen ja yhdistysten hallituksessa istuu teollisuuspamppuja, jotka tekevät seuratyötä kevyessä harrastusmielessä ilman minkäänlaista näkemystä ja asiantuntemusta, niin tässä on tulos.
- He kokoontuvat sunnuntaipäivänä leppoisasti kahvikupin ääreen ja tekevät sitten summittaisia päätöksiä ilman minkäänlaisia perusteita, Pastila sanoo.
Täynnä Tarmoa -elokuvan ensi-ilta on torstaina 22. tammikuuta klo 19 elokuvateatteri Bio Rexissä Helsingin DocPoint-elokuvafestivaalien yhteydessä. TV2 esittää elokuvan 25. helmikuuta 2009 klo 22.55.
Lähde
Torstaina 22. tammikuuta Helsingin DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla ensi-iltansa saavan Täynnä Tarmoa -elokuvan (engl. Basket Case) ohjaaja Oskari Pastila on erittäin tyytyväinen tuoreen elokuvansa lopputulokseen.
- Tiesin, että tässä olisi potentiaalia. Mutta se, mitä kuvausten aikana neljässä kuukaudessa tapahtui ja minkälaisia ihmisiä sinä aikana tuli eteen, yllätti minut kyllä totaalisesti. Välillä en oikein tiennyt, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella, Pastila naurahtaa.
Alun perin tv-sarjaksi tarkoitettu, mutta erinäisten syiden vuoksi dokumenttielokuvan muotoon rakennettu Täynnä Tarmoa kuvaa miesten Korisliigassa pelaavan Porvoon Tarmon syksyä 2006, jolloin Korisliiga oli poistanut sarjasta kaikki ulkomaalaisrajoitukset.
Sääntömuutoksen innoittamana Tarmo uudisti joukkueensa ja joukkueen johdon täysin, ja seuran toimintatapoihinkin haettiin uutta linjaa uuden toiminnanjohtajan Lari Kankaan johdolla.
Joukkueeseen haalittiin ulkomaalaispelaajia ympäri maailman - Afrikasta, Amerikasta ja Euroopastakin. Seurauksena oli monikulttuurisuuden mukana tullut myllerrys pienessä Porvoon kaupungissa.
Lisäksi toiminnanjohtaja Kankaan mukanaan tuomat uudet linjaukset toivat runsaasti absurdeja ja tragikoomisia piirteitä SM-sarjaseuran toimintaan.
Kangas hankki Tarmoon näytille pelaajia muun muassa Zimbabwesta ja Kamerunista, päävalmentaja Tomi Kamisen tietämättä mitään kyseisistä testipelaajista.
Lisäksi Kangas suunnitteli seuralle uusia markkinointikeinoja, joista yhtenä esimerkkinä oli Tarmo-lakritsi.
Täynnä Tarmoa kuvaakin paitsi Kankaan absurdeja visioita, myös niiden vaikutuksia seuran toimintaan ja SM-sarjajoukkueen rakentamiseen.
Elokuva ilmentää paitsi päävalmentaja Kamisen ja Kankaan välisiä ristiriitoja ja mielipide-eroja, myös sitä kuinka seurajohdon tekemät harkitsemattomat päätökset johtavat lopulta tragikoomiseen sekasortoon ja taloudellisiin vaikeuksiin.
- En mä olisi uskonut etukäteen, että palloilujoukkuetta ja urheiluseuraa johdetaan noin. Tai että toiminta olisi niin absurdia, Pastila kertoo.
Elokuvan kuvausryhmä kulki muun muassa joukkueen mukana harjoituksissa ja sarjaotteluissa, seurasi ulkomaalaisvahvistusten arkielämää Porvoossa sekä istui mukana Tarmon hallituksen kokouksissa - niin hyvinä kuin pahoinakin aikoina.
- Monet elokuva-alan kollegat ovat kysyneet minulta elokuvan nähtyään, että ovatko nämä ihmiset nyt varmasti oikeita ihmisiä vai onko tämä vain sinun keksimäsi fiktiivinen tarina. Olen vastannut heille vain, että jos tämä olisi fiktiota, se ei menisi koskaan elokuvana läpi. Tämä elokuva kertoo sen, että oikea elämä on usein paljon käsittämättömämpää kuin fiktio, Pastila hymähtää.
Pastilan mukaan Täynnä Tarmoa antaakin hyvän kuvauksen urheiluseurojen ja pienten yhdistysten toiminnasta. Lisäksi se on Pastilan mielestä dokumentti ihmissuhteista, tulehtuneista henkilökemioista ja alkeellisen järjestötoiminnan seurauksena syntyvistä ihmiskohtaloista.
Koripallo on Pastilan mukaan Täynnä Tarmoa -elokuvassa vain konteksti.
- Kun seurojen ja yhdistysten hallituksessa istuu teollisuuspamppuja, jotka tekevät seuratyötä kevyessä harrastusmielessä ilman minkäänlaista näkemystä ja asiantuntemusta, niin tässä on tulos.
- He kokoontuvat sunnuntaipäivänä leppoisasti kahvikupin ääreen ja tekevät sitten summittaisia päätöksiä ilman minkäänlaisia perusteita, Pastila sanoo.
Täynnä Tarmoa -elokuvan ensi-ilta on torstaina 22. tammikuuta klo 19 elokuvateatteri Bio Rexissä Helsingin DocPoint-elokuvafestivaalien yhteydessä. TV2 esittää elokuvan 25. helmikuuta 2009 klo 22.55.
Lähde
Iltalehti 22.1.2009
Kultaliikkeestä varastettiin koruja Aurassa
Ulkomaalaistaustaiset miehet harhauttivat myyjää.
Kaksi ulkomaalaistaustaista miestä kävi varkaissa Aurassa sijaitsevassa kello- ja kultasepänliikkeessä tänään puolen päivän aikaan.
Myyjän palvellessa toista miehistä, oli toinen kierrellyt liikkeessä katselemassa tuotteita.
Miehet viipyivät paikalla vain hetken, mutta saivat mukaansa arvokkaita kultakoruja.
Arvokorujen häviäminen huomattiin vasta miesten poistuttua paikalta.
Tapahtuvasta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Loimaan poliisin puhelinnumeroon 0718746690.
Lähde
Ulkomaalaistaustaiset miehet harhauttivat myyjää.
Kaksi ulkomaalaistaustaista miestä kävi varkaissa Aurassa sijaitsevassa kello- ja kultasepänliikkeessä tänään puolen päivän aikaan.
Myyjän palvellessa toista miehistä, oli toinen kierrellyt liikkeessä katselemassa tuotteita.
Miehet viipyivät paikalla vain hetken, mutta saivat mukaansa arvokkaita kultakoruja.
Arvokorujen häviäminen huomattiin vasta miesten poistuttua paikalta.
Tapahtuvasta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Loimaan poliisin puhelinnumeroon 0718746690.
Lähde
21.1.09
Helsingin Sanomat 21.1.2009 (3.)
Haastemies tarvitsee kielitaitoa Vantaalla
Viisi suomalaista nimeä, seitsemäntoista ei-suomalaista.
Vantaan käräjäoikeuden tuore lista ihmisistä, joita syytetään rikoksesta, on A-kirjaimen kohdalta paljon puhuva: aaltoset ovat vähemmistönä abdien ja ahmedien seurassa.
Todellisuudessa suhdeluku ei ole näin jyrkkä, ja muiden kirjainten kohdalla kantaväestö on paremmin edustettu.
Haastemies Harri Lahtinen näkee ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden työssään Vantaalla lähes päivittäin. Vieraita kieliä joutuu puhumaan usein.
Hän arvelee, että ulkomaalaistaustaisten suuri määrä listoilla johtuu siitä, että heitä asuu paljon Vantaalla. Myös lentokenttä ja iso tutkintavankila nostavat määrää.
"Mutta ihan perusjutuissa en näe eroa. Samanlaista rattijuoppojuttuja, nahisteluja ja pikku petoksia heillä on kuin suomalaisillakin."
Lahtinen on ollut haastemies yli kaksikymmentä vuotta. Sinä aikana vahvistui monikulttuurisempi Suomi.
"Kun somalipakolaisia alkoi tulla Suomeen, syntyi aluksi kulttuurien yhteentörmäys. Heillä oli erilainen käsitys kaikesta, mitä kuuluu ja ei kuulu tehdä. He pitivät itseään muita ylempänä."
Naapurit valittivat, ja Lahtinen vei somaliperheisiin velkomis- ja asuntoriitahaasteita. Vastaukseksi tuli kehotus hoitaa asia sossun kanssa.
"Mutta nyt suhtautuminen on ihan erilaista ja asiat hoituvat paljon paremmin."
Alkuhankaluuksia oli myös venäläisten ja virolaisten kanssa, mutta nyttemmin on opittu, että yhteiskuntakoneisto toimii ja tieto kulkee viranomaisten kesken.
"Pikkujutut, kuten maksamattomat laskut, he pyrkivät hoitamaan nopeasti, jotta pystyvät toimimaan normaalisti."
Vajaalla kahdeksalla prosentilla vantaalaisista on ulkomaalaistausta. Lahtinen sanoo, ettei näe enää eroa suomalaisten tai ulkomaalaisten haastamisessa. "Suurimmissa lähiöissä ei kuule paljon suomea kesäiltaisin. Somalia ja venäjää siellä puhutaan."
Lähde
Viisi suomalaista nimeä, seitsemäntoista ei-suomalaista.
Vantaan käräjäoikeuden tuore lista ihmisistä, joita syytetään rikoksesta, on A-kirjaimen kohdalta paljon puhuva: aaltoset ovat vähemmistönä abdien ja ahmedien seurassa.
Todellisuudessa suhdeluku ei ole näin jyrkkä, ja muiden kirjainten kohdalla kantaväestö on paremmin edustettu.
Haastemies Harri Lahtinen näkee ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden työssään Vantaalla lähes päivittäin. Vieraita kieliä joutuu puhumaan usein.
Hän arvelee, että ulkomaalaistaustaisten suuri määrä listoilla johtuu siitä, että heitä asuu paljon Vantaalla. Myös lentokenttä ja iso tutkintavankila nostavat määrää.
"Mutta ihan perusjutuissa en näe eroa. Samanlaista rattijuoppojuttuja, nahisteluja ja pikku petoksia heillä on kuin suomalaisillakin."
Lahtinen on ollut haastemies yli kaksikymmentä vuotta. Sinä aikana vahvistui monikulttuurisempi Suomi.
"Kun somalipakolaisia alkoi tulla Suomeen, syntyi aluksi kulttuurien yhteentörmäys. Heillä oli erilainen käsitys kaikesta, mitä kuuluu ja ei kuulu tehdä. He pitivät itseään muita ylempänä."
Naapurit valittivat, ja Lahtinen vei somaliperheisiin velkomis- ja asuntoriitahaasteita. Vastaukseksi tuli kehotus hoitaa asia sossun kanssa.
"Mutta nyt suhtautuminen on ihan erilaista ja asiat hoituvat paljon paremmin."
Alkuhankaluuksia oli myös venäläisten ja virolaisten kanssa, mutta nyttemmin on opittu, että yhteiskuntakoneisto toimii ja tieto kulkee viranomaisten kesken.
"Pikkujutut, kuten maksamattomat laskut, he pyrkivät hoitamaan nopeasti, jotta pystyvät toimimaan normaalisti."
Vajaalla kahdeksalla prosentilla vantaalaisista on ulkomaalaistausta. Lahtinen sanoo, ettei näe enää eroa suomalaisten tai ulkomaalaisten haastamisessa. "Suurimmissa lähiöissä ei kuule paljon suomea kesäiltaisin. Somalia ja venäjää siellä puhutaan."
Lähde
Ilta-Sanomat 21.1.2009
Poliisi nappasi murtoliigan - ainakin 20 rikosta
Vantaan poliisi otti keskiviikkoiltana kiinni murtoliigan, joka on viikon verran tehtaillut asuntomurtoja eri puolilla Etelä-Suomea. Kolme liigan jäsenistä on Euroopan ulkopuolelta, yksi mahdollisesti Ruotsista.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan liiga on tehnyt murtoja paitsi Vantaalla, myös Porvoossa, Lahdessa ja Helsingissä. Saaliin arvoa ja kohtaloa ei vielä tiedetä.
Poliisi pääsi liigan jäljille ja alkoi seurata liigan jäseniä. Tämä teki iskun mahdolliseksi.
Alustavien tietojen mukaan murtokeikkoja on ainakin 20.
Lähde
Vantaan poliisi otti keskiviikkoiltana kiinni murtoliigan, joka on viikon verran tehtaillut asuntomurtoja eri puolilla Etelä-Suomea. Kolme liigan jäsenistä on Euroopan ulkopuolelta, yksi mahdollisesti Ruotsista.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan liiga on tehnyt murtoja paitsi Vantaalla, myös Porvoossa, Lahdessa ja Helsingissä. Saaliin arvoa ja kohtaloa ei vielä tiedetä.
Poliisi pääsi liigan jäljille ja alkoi seurata liigan jäseniä. Tämä teki iskun mahdolliseksi.
Alustavien tietojen mukaan murtokeikkoja on ainakin 20.
Lähde
Helsingin Sanomat 21.1.2009 (2.)
Thors haluaa elvytyspakettiin rahaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) vaatii siivua valtiovarainministeriön suunnittelemasta elvytyspaketista poliisille turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Lisäksi varoja tulisi suunnata maahanmuuttajien kotouttamistoimintaan.
Thors ei kuitenkaan halua toistaiseksi arvioida, minkä suuruisista summista olisi kysymys.
Ministeri esitti ehdotuksensa toimittajille järjestetyssä lounastilaisuudessa keskiviikkona.
Thors pitää viime aikoina julkisuudessa käytyä keskustelua maahanmuuttoasioista "ennätyksellisen vilkkaana".
Hän ei kuitenkaan allekirjoita väitteitä, joiden mukaan suomalainen kotouttamispolitiikka olisi epäonnistunutta.
"On joitakin osioita, jossa valo vilkkuu keltaista, kuten nuorten maahanmuuttajien syrjäytymisessä ja jäämisessä kaiken koulutuksen ulkopuolelle. Olemme myös huolestuneita maahanmuuttajien työllistymisen esteistä", Thors sanoo.
Thorsin mukaan yksittäisten maahanmuuttajaryhmien kuten somalien tai irakilaisten kotoutumisen ei voida sanoa epäonnistuneen, vaikka heidän työttömyytensä olisikin huomattavasti muita maahanmuuttajaryhmiä korkeampi. Maahanmuuttoministeri uskoo, että kyse on pikemminkin suomalaisten rasismista.
"Mitä muuta se voisi olla? On tehty kokeita, joissa maahanmuuttaja on soittanut työpaikan perään. Kun hän on ilmoittanut ulkomaisen nimen, työpaikan on sanottu menneen. Suomalaisella nimellä töitä onkin ollut", Thors sanoo.
Somaleista noin 50 prosenttia ja irakilaisista noin 60 prosenttia on työttömiä. Maahanmuuttajaa pidetään kotoutuneena silloin, kun hän saa Suomesta töitä.
Viime vuonna turvapaikan sai 792 hakijaa, joista suurin osa tuli Irakista ja Somaliasta.
Lähde
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) vaatii siivua valtiovarainministeriön suunnittelemasta elvytyspaketista poliisille turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Lisäksi varoja tulisi suunnata maahanmuuttajien kotouttamistoimintaan.
Thors ei kuitenkaan halua toistaiseksi arvioida, minkä suuruisista summista olisi kysymys.
Ministeri esitti ehdotuksensa toimittajille järjestetyssä lounastilaisuudessa keskiviikkona.
Thors pitää viime aikoina julkisuudessa käytyä keskustelua maahanmuuttoasioista "ennätyksellisen vilkkaana".
Hän ei kuitenkaan allekirjoita väitteitä, joiden mukaan suomalainen kotouttamispolitiikka olisi epäonnistunutta.
"On joitakin osioita, jossa valo vilkkuu keltaista, kuten nuorten maahanmuuttajien syrjäytymisessä ja jäämisessä kaiken koulutuksen ulkopuolelle. Olemme myös huolestuneita maahanmuuttajien työllistymisen esteistä", Thors sanoo.
Thorsin mukaan yksittäisten maahanmuuttajaryhmien kuten somalien tai irakilaisten kotoutumisen ei voida sanoa epäonnistuneen, vaikka heidän työttömyytensä olisikin huomattavasti muita maahanmuuttajaryhmiä korkeampi. Maahanmuuttoministeri uskoo, että kyse on pikemminkin suomalaisten rasismista.
"Mitä muuta se voisi olla? On tehty kokeita, joissa maahanmuuttaja on soittanut työpaikan perään. Kun hän on ilmoittanut ulkomaisen nimen, työpaikan on sanottu menneen. Suomalaisella nimellä töitä onkin ollut", Thors sanoo.
Somaleista noin 50 prosenttia ja irakilaisista noin 60 prosenttia on työttömiä. Maahanmuuttajaa pidetään kotoutuneena silloin, kun hän saa Suomesta töitä.
Viime vuonna turvapaikan sai 792 hakijaa, joista suurin osa tuli Irakista ja Somaliasta.
Lähde
Helsingin Sanomat 21.1.2009
Ihmissalakuljetuksesta syytetty intialainen kokee tulleensa huijatuksi
Intialainen elokuvamies myönsi tänään Vantaan käräjäoikeudessa, että Suomeen on tuotu laittomasti ihmisiä elokuvatuotannon varjolla. Törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä ja törkeästä väärennyksestä syytetty mies kuitenkin sanoo, että häntä on käytetty tapauksessa hyväksi.
Mielestään huijatuksi tullut mies kiistää kaikki syytteet.
Syyttäjä vaatii miestä maksamaan yli 600 000 euroa rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä.
Kyse on erikoisesta rikosepäilystä, jossa rikollisryhmän epäillään järjestäneen intialaisia Suomeen ja muualle Schengen-alueelle elokuvatuotannon varjolla.
Intialaisryhmä teki viime toukokuussa suomalaisen tuotantoyhtiön kanssa satojentuhansien eurojen arvoisen sopimuksen elokuvien kuvaamisesta Suomessa.
Syyttäjä Pihla Kedon mukaan rikollisryhmä sai hankittua 117 ihmiselle kaikkiaan 129 viisumia kuvaussuunnitelmien, tuotantosopimusten ja suomalaisen tuotantoyhtiön kutsujen avulla.
Esitutkinnan mukaan viisumin saaneista vain 18 saapui varmuudella Suomeen. Näistä kahdeksan tapauksen epäillään täyttävän rikoksen merkit.
Elokuvaryhmän kuvauksiin myönnetyillä Suomen-viisumeilla matkustaneita on pysäytetty muun muassa Delhissä ja Prahassa.
Vantaalla oikeuden eteen joutui elokuvatuottajana esiintynyt intialaismies, jota toimi esitutkinnan mukaan rikollisryhmän päätekijänä. Mies odotti oikeudenkäynnin alkua vangittuna.
Lähde
Intialainen elokuvamies myönsi tänään Vantaan käräjäoikeudessa, että Suomeen on tuotu laittomasti ihmisiä elokuvatuotannon varjolla. Törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä ja törkeästä väärennyksestä syytetty mies kuitenkin sanoo, että häntä on käytetty tapauksessa hyväksi.
Mielestään huijatuksi tullut mies kiistää kaikki syytteet.
Syyttäjä vaatii miestä maksamaan yli 600 000 euroa rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä.
Kyse on erikoisesta rikosepäilystä, jossa rikollisryhmän epäillään järjestäneen intialaisia Suomeen ja muualle Schengen-alueelle elokuvatuotannon varjolla.
Intialaisryhmä teki viime toukokuussa suomalaisen tuotantoyhtiön kanssa satojentuhansien eurojen arvoisen sopimuksen elokuvien kuvaamisesta Suomessa.
Syyttäjä Pihla Kedon mukaan rikollisryhmä sai hankittua 117 ihmiselle kaikkiaan 129 viisumia kuvaussuunnitelmien, tuotantosopimusten ja suomalaisen tuotantoyhtiön kutsujen avulla.
Esitutkinnan mukaan viisumin saaneista vain 18 saapui varmuudella Suomeen. Näistä kahdeksan tapauksen epäillään täyttävän rikoksen merkit.
Elokuvaryhmän kuvauksiin myönnetyillä Suomen-viisumeilla matkustaneita on pysäytetty muun muassa Delhissä ja Prahassa.
Vantaalla oikeuden eteen joutui elokuvatuottajana esiintynyt intialaismies, jota toimi esitutkinnan mukaan rikollisryhmän päätekijänä. Mies odotti oikeudenkäynnin alkua vangittuna.
Lähde
Kainuun Sanomat 21.1.2009
Kajaanin pakolaissopimukset uusiksi kevään aikana
Neuvottelut Kajaanin pakolaissopimusten uusimiseksi on aloitettu. Nykyisiä sopimuksia kiintiöpakolaisten vastaanotosta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta ei vielä ole irtisanottu, vaikka valtuusto niin päätti joulukuussa.
– Sopimuksia ei uskalla irtisanoa ennen kuin on suht’koht selvää, miten sopimus uusitaan, sanoo Kajaanin hallintojohtaja, kaupunginlakimies Tuija Aarnio.
Pelkona on, että valtion pakolaisten vastaanotosta maksamat korvaukset loppuvat, jos sopimukset irtisanotaan, eivätkä uudet synny ajoissa. Molempien sopimusten irtisanomisaika on kuusi kuukautta.
– Pakolaiset, jotka täällä tällä hetkellä ovat, eivät häviä minnekään sopimuksen irtisanomisella, mutta rahan tulo voi loppua. Sellaista tilannetta ei saa päästää syntymään, sanoo Aarnio.
Kajaani ja Kainuun TE-keskus jatkavat neuvotteluja uusista sopimuksista kevään aikana. Aarnion mukaan uusi, vasta työnsä aloittanut kaupunginhallitus on ensin perehdytettävä aiheeseen.
– Ja sen jälkeen linjoja on alettava vetämään hyvin äkkiä, helmi-maaliskuun aikana.
Korvauskiista
Kajaani ottaa nykyisen sopimuksen mukaan vastaan sata kiintiöpakolaista vuosittain. Kiintiön lisäksi pakolaisia tulee perheenyhdistämisten kautta. Kajaanin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on virallisesti 180-paikkainen.
Poliittista keskustelua kiintiöpakolaisten vastaanoton pienentämisestä on Kajaanissa käyty pidemmän aikaa. Keskustelu kumpuaa muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoitoon ja perusopetukseen tuomista lisäkuluista.
Valtion kunnille maksamat laskennalliset korvaukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta ovat pysyneet euromääräisesti ennallaan yli 10 vuotta.
Laskennallista korvausta maksetaan kolmen vuoden ajan.
Kajaanin kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa äänestyksen jälkeen irtisanoa pakolaissopimukset. Aarnion mukaan valtuusto tahto toteutetaan, kunhan uusien sopimusten sisältö alkaa olla selvillä.
Aarnio pitää selvänä, että kiintiöpakolaisten vastaanotto jatkuu ja että vastaanottokeskus jatkaa "ainakin jonkunasteisena jonkun aikaa".
Kaupunki ilmoitti alustavasti jo viime vuoden puolella TE-keskukselle, että se puolittaa kiintiöpakolaisten vastaanoton tänä vuonna puoleen eli noin viiteenkymmeneen ihmiseen.
Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, johon kuuluvat pakolaisten vastaanotto ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, on kaikkiaan 23 ihmisen työpaikka. Vastaanottokeskuksen puolella työskentelee 12 ihmistä.
Palvelujen piirissä on nyt 120 pakolaisperhettä, kaikkiaan 248 ihmistä. Otanmäessä perheistä asuu 26.
Lähde
Neuvottelut Kajaanin pakolaissopimusten uusimiseksi on aloitettu. Nykyisiä sopimuksia kiintiöpakolaisten vastaanotosta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta ei vielä ole irtisanottu, vaikka valtuusto niin päätti joulukuussa.
– Sopimuksia ei uskalla irtisanoa ennen kuin on suht’koht selvää, miten sopimus uusitaan, sanoo Kajaanin hallintojohtaja, kaupunginlakimies Tuija Aarnio.
Pelkona on, että valtion pakolaisten vastaanotosta maksamat korvaukset loppuvat, jos sopimukset irtisanotaan, eivätkä uudet synny ajoissa. Molempien sopimusten irtisanomisaika on kuusi kuukautta.
– Pakolaiset, jotka täällä tällä hetkellä ovat, eivät häviä minnekään sopimuksen irtisanomisella, mutta rahan tulo voi loppua. Sellaista tilannetta ei saa päästää syntymään, sanoo Aarnio.
Kajaani ja Kainuun TE-keskus jatkavat neuvotteluja uusista sopimuksista kevään aikana. Aarnion mukaan uusi, vasta työnsä aloittanut kaupunginhallitus on ensin perehdytettävä aiheeseen.
– Ja sen jälkeen linjoja on alettava vetämään hyvin äkkiä, helmi-maaliskuun aikana.
Korvauskiista
Kajaani ottaa nykyisen sopimuksen mukaan vastaan sata kiintiöpakolaista vuosittain. Kiintiön lisäksi pakolaisia tulee perheenyhdistämisten kautta. Kajaanin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on virallisesti 180-paikkainen.
Poliittista keskustelua kiintiöpakolaisten vastaanoton pienentämisestä on Kajaanissa käyty pidemmän aikaa. Keskustelu kumpuaa muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoitoon ja perusopetukseen tuomista lisäkuluista.
Valtion kunnille maksamat laskennalliset korvaukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta ovat pysyneet euromääräisesti ennallaan yli 10 vuotta.
Laskennallista korvausta maksetaan kolmen vuoden ajan.
Kajaanin kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa äänestyksen jälkeen irtisanoa pakolaissopimukset. Aarnion mukaan valtuusto tahto toteutetaan, kunhan uusien sopimusten sisältö alkaa olla selvillä.
Aarnio pitää selvänä, että kiintiöpakolaisten vastaanotto jatkuu ja että vastaanottokeskus jatkaa "ainakin jonkunasteisena jonkun aikaa".
Kaupunki ilmoitti alustavasti jo viime vuoden puolella TE-keskukselle, että se puolittaa kiintiöpakolaisten vastaanoton tänä vuonna puoleen eli noin viiteenkymmeneen ihmiseen.
Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, johon kuuluvat pakolaisten vastaanotto ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, on kaikkiaan 23 ihmisen työpaikka. Vastaanottokeskuksen puolella työskentelee 12 ihmistä.
Palvelujen piirissä on nyt 120 pakolaisperhettä, kaikkiaan 248 ihmistä. Otanmäessä perheistä asuu 26.
Lähde
20.1.09
Helsingin Sanomat 20.1.2009
Romanikiertolaisten hökkeli purettiin Kyläsaaresta
Helsingin kaupunki on hajottanut romanikiertolaisten käyttämän majan Kyläsaaren metsiköstä. Jätelaudoista ja vanerista koottu maja purettiin viime viikolla ja viimeiset rakennusjätteet kuljetettiin pois metsästä tiistaina.
Vielä kaksi viikkoa sitten paikalla majaili neljä Romanian romania, jotka olivat Suomessa kerjäämässä ja työnhaussa. Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuomisen mukaan kolme heistä on palannut Romaniaan ja yksi mies asui majassa edelleen.
Hökkelin purkaneen Helsingin kaupungin rakennuspalveluiden Hannu Jukaraisen mukaan maja oli ollut kuitenkin monta päivää tyhjillään. Majalle jätettiin jo marraskuussa suomenkielisiä tiedotteita, joissa kerrottiin purkutöistä.
Tuomisen mukaan romanimies yöpyy nyt taivasalla. "Hänen tavaransa tuhoutuivat majaa hajotettaessa."
Helsinki perustelee hökkelin purkupäätöstä hallintokeskuksen ohjeella, jonka mukaan kaupungin maa-alueilla saa leiriytyä vain leiriytymiseen osoitetuilla paikoilla.
"Yleensä periaatteena on ollut, ettei majoja pureta, jos niissä asutaan eikä niistä ole haittaa muille", sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä toteaa.
Lähialueiden asukkaat olivat valittaneet Kyläsaaren hökkelistä.
Viime kesänä Kyläsaaresta purettiin myös asunnottomien hökkeli. Helsingissä on kuitenkin muutamia asunnottomien rakentamia metsämajoja, jotka ovat kaupungin tiedossa ja joiden annetaan olla paikallaan.
Lähde
Helsingin kaupunki on hajottanut romanikiertolaisten käyttämän majan Kyläsaaren metsiköstä. Jätelaudoista ja vanerista koottu maja purettiin viime viikolla ja viimeiset rakennusjätteet kuljetettiin pois metsästä tiistaina.
Vielä kaksi viikkoa sitten paikalla majaili neljä Romanian romania, jotka olivat Suomessa kerjäämässä ja työnhaussa. Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuomisen mukaan kolme heistä on palannut Romaniaan ja yksi mies asui majassa edelleen.
Hökkelin purkaneen Helsingin kaupungin rakennuspalveluiden Hannu Jukaraisen mukaan maja oli ollut kuitenkin monta päivää tyhjillään. Majalle jätettiin jo marraskuussa suomenkielisiä tiedotteita, joissa kerrottiin purkutöistä.
Tuomisen mukaan romanimies yöpyy nyt taivasalla. "Hänen tavaransa tuhoutuivat majaa hajotettaessa."
Helsinki perustelee hökkelin purkupäätöstä hallintokeskuksen ohjeella, jonka mukaan kaupungin maa-alueilla saa leiriytyä vain leiriytymiseen osoitetuilla paikoilla.
"Yleensä periaatteena on ollut, ettei majoja pureta, jos niissä asutaan eikä niistä ole haittaa muille", sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä toteaa.
Lähialueiden asukkaat olivat valittaneet Kyläsaaren hökkelistä.
Viime kesänä Kyläsaaresta purettiin myös asunnottomien hökkeli. Helsingissä on kuitenkin muutamia asunnottomien rakentamia metsämajoja, jotka ovat kaupungin tiedossa ja joiden annetaan olla paikallaan.
Lähde
Keskisuomalainen 20.1.2009
Jyväskylään lisää pakolaisia
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto on toivonut työ- ja elinkeinokeskuksilta nopeita toimia, jotta vastaanottokeskuksissa jonottavat kiintiöpakolaiset saataisiin sijoitettua kuntiin. Tällä hetkellä kuntapaikkaa jonottaa jopa 250 turvapaikan saanutta pakolaista, kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne.
Kaikki TE-keskukset ovat saaneet viime perjantaina asiaa koskevan kirjeen.
- Maahanmuutto-osasto asettaa lähiaikoina tälle vuodelle tavoitteen kuntapaikkojen kokonaismäärästä. Viime vuoden tavoiteluku oli 1 450 ja se ylitettiin. Tänä vuonna paikkoja tarvitaan selvästi enemmän.
- Väestöpohjaan nähden kuntapaikkojen määrä vaihtelee aika paljon. Jyväskylän lisäksi monien muiden samantyyppisten kaupunkien toivotaan kasvattavan vastaanottolukuaan, Päivärinne sanoo.
Keski-Suomen TE-keskus esittääkin, että Jyväskylässä 50 pakolaisen kiintiö tuplattaisiin 100 paikkaan tänä vuonna. Jyväskylän kaupungin maahanmuuttopalveluiden johtaja Kati Turtiainen toivoo, että asia etenisi poliittisessa päätöksenteossa pikaisesti.
Lisäksi sisäasianministeriön maahanmuutto-osasto on toivonut, että Jyväskylän seudulle perustettaisiin 24-paikkainen perheryhmäkoti pakolaislasten vastaanottamista varten. Ajatus saa kannatusta sekä TE-keskukselta että kaupungilta.
Tällä hetkellä perheryhmäkodin kaavaillaan sijoittuvan Säynätsaloon.
- Alaikäisiä lapsia saapunut vuonna 2008 Suomeen turvapaikanhakijana yksin aikaisempia vuosia enemmän. Olemme esittäneet vastaavia pyyntöjä myös muille kunnille, Päivärinne sanoo.
Kunnat päättävät vastaanottopaikoistaan itse, vapaaehtoisuuteen perustuen. Valtio korvaa kuitenkin kunnille valtaosan pakolaisten vastaanoton kustannuksista.
Viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi selvästi edellisistä vuosista. Turvapaikanhakijoita oli maahanmuuttoviraston ennakkotilastojen mukaan yli 4 000. Eniten hakijoita, niin lapsia kuin aikuisiakin, oli Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.
Lähde
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto on toivonut työ- ja elinkeinokeskuksilta nopeita toimia, jotta vastaanottokeskuksissa jonottavat kiintiöpakolaiset saataisiin sijoitettua kuntiin. Tällä hetkellä kuntapaikkaa jonottaa jopa 250 turvapaikan saanutta pakolaista, kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne.
Kaikki TE-keskukset ovat saaneet viime perjantaina asiaa koskevan kirjeen.
- Maahanmuutto-osasto asettaa lähiaikoina tälle vuodelle tavoitteen kuntapaikkojen kokonaismäärästä. Viime vuoden tavoiteluku oli 1 450 ja se ylitettiin. Tänä vuonna paikkoja tarvitaan selvästi enemmän.
- Väestöpohjaan nähden kuntapaikkojen määrä vaihtelee aika paljon. Jyväskylän lisäksi monien muiden samantyyppisten kaupunkien toivotaan kasvattavan vastaanottolukuaan, Päivärinne sanoo.
Keski-Suomen TE-keskus esittääkin, että Jyväskylässä 50 pakolaisen kiintiö tuplattaisiin 100 paikkaan tänä vuonna. Jyväskylän kaupungin maahanmuuttopalveluiden johtaja Kati Turtiainen toivoo, että asia etenisi poliittisessa päätöksenteossa pikaisesti.
Lisäksi sisäasianministeriön maahanmuutto-osasto on toivonut, että Jyväskylän seudulle perustettaisiin 24-paikkainen perheryhmäkoti pakolaislasten vastaanottamista varten. Ajatus saa kannatusta sekä TE-keskukselta että kaupungilta.
Tällä hetkellä perheryhmäkodin kaavaillaan sijoittuvan Säynätsaloon.
- Alaikäisiä lapsia saapunut vuonna 2008 Suomeen turvapaikanhakijana yksin aikaisempia vuosia enemmän. Olemme esittäneet vastaavia pyyntöjä myös muille kunnille, Päivärinne sanoo.
Kunnat päättävät vastaanottopaikoistaan itse, vapaaehtoisuuteen perustuen. Valtio korvaa kuitenkin kunnille valtaosan pakolaisten vastaanoton kustannuksista.
Viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi selvästi edellisistä vuosista. Turvapaikanhakijoita oli maahanmuuttoviraston ennakkotilastojen mukaan yli 4 000. Eniten hakijoita, niin lapsia kuin aikuisiakin, oli Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.
Lähde
19.1.09
MTV3.fi 19.1.2009
Syyttäjä vaatii lastensa raiskauksista epäillylle maksimirangaistusta
Helsingin käräjäoikeudessa alkoi maanantaiaamuna poikkeuksellisen seksuaalirikosjutun käsittely. Hieman yli 40-vuotiasta miestä syytetään kahteen omaan alaikäiseen lapseensa kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista. Teot ovat syyttäjän mukaan jatkuneet noin kymmenen vuotta.
- Tämä on poikkeuksellisen törkeä juttu, syyttäjä Harri Ilander sanoo. Ilander sanoo, ettei vastaavanlaisia ole hänen pitkän syyttäjänuransa aikana tullut vastaan.
Jutun käsittely julistettiin salaiseksi.
Ilander kertoi vaativansa ulkomaalaissyntyiselle miehelle yhteensä 13 vuoden vankeusrangaistusta, mikä on lain sallima maksimirangaistus. Miestä syytetään törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
- Se on tällainen niin sanottu jatkuva teko, joka käsittää useita tekoja. Ne ovat jatkuneet noin kymmenen vuotta.
Raa'at ja julmat seksuaalirikokset ovat olleet noin viikottaisia. Teot tapahtuivat eteläisessä Helsingissä.
Salainen vuoteen 2069
Miten on mahdollista, että teko on jatkunut kymmenen vuotta?
- Tähän sisältöön en voi lähteä, koska juttu on salainen, Ilander sanoo. Aiemmin oikeus on määrännyt jutun asiakirjat pidettäväksi salassa vuoteen 2069 saakka.
Seksuaalirikosten lisäksi miestä syytetään pahoinpitelyistä. Näissä muissa rikoksissa on viisi asianomistajaa.
Syytetyn asianajaja Kari Hämeen-Anttila oli oikeustalolla niukkasanainen. Hän ei kommentoinut edes sitä kiistääkö mies syytteet.
- En voi kommentoida asiaa miltään osin, puolustusasianajaja sanoi.
Asianajaja Tiina Nysten edustaa useampia asianomistajia.
- Tämä on poikkeuksellisen törkeä. Tämä on salainen juttu, koska lapsia pitää suojella.
Lapset ovat edelleen alaikäisiä. Nysten ei halua kommentoida lasten vointia.
Jutun käsittelyyn on varattu kaksi päivää.
Lähde
Helsingin käräjäoikeudessa alkoi maanantaiaamuna poikkeuksellisen seksuaalirikosjutun käsittely. Hieman yli 40-vuotiasta miestä syytetään kahteen omaan alaikäiseen lapseensa kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista. Teot ovat syyttäjän mukaan jatkuneet noin kymmenen vuotta.
- Tämä on poikkeuksellisen törkeä juttu, syyttäjä Harri Ilander sanoo. Ilander sanoo, ettei vastaavanlaisia ole hänen pitkän syyttäjänuransa aikana tullut vastaan.
Jutun käsittely julistettiin salaiseksi.
Ilander kertoi vaativansa ulkomaalaissyntyiselle miehelle yhteensä 13 vuoden vankeusrangaistusta, mikä on lain sallima maksimirangaistus. Miestä syytetään törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
- Se on tällainen niin sanottu jatkuva teko, joka käsittää useita tekoja. Ne ovat jatkuneet noin kymmenen vuotta.
Raa'at ja julmat seksuaalirikokset ovat olleet noin viikottaisia. Teot tapahtuivat eteläisessä Helsingissä.
Salainen vuoteen 2069
Miten on mahdollista, että teko on jatkunut kymmenen vuotta?
- Tähän sisältöön en voi lähteä, koska juttu on salainen, Ilander sanoo. Aiemmin oikeus on määrännyt jutun asiakirjat pidettäväksi salassa vuoteen 2069 saakka.
Seksuaalirikosten lisäksi miestä syytetään pahoinpitelyistä. Näissä muissa rikoksissa on viisi asianomistajaa.
Syytetyn asianajaja Kari Hämeen-Anttila oli oikeustalolla niukkasanainen. Hän ei kommentoinut edes sitä kiistääkö mies syytteet.
- En voi kommentoida asiaa miltään osin, puolustusasianajaja sanoi.
Asianajaja Tiina Nysten edustaa useampia asianomistajia.
- Tämä on poikkeuksellisen törkeä. Tämä on salainen juttu, koska lapsia pitää suojella.
Lapset ovat edelleen alaikäisiä. Nysten ei halua kommentoida lasten vointia.
Jutun käsittelyyn on varattu kaksi päivää.
Lähde
18.1.09
Savon Sanomat 18.1.2009
Turvapaikanhakijoiden vyöry tulossa
Suomeen pyrkii kahden - kolmen vuoden kuluttua 3 000 - 4 000 nykyisen turvapaikanhakijan perheenjäsentä. He ovat viime vuonna Suomeen yksin tulleiden alaikäisten lasten vanhempia ja sisaruksia.
Viime vuonna Suomeen tuli yksin noin 650 alaikäistä lasta hakemaan turvapaikkaa. Heitä oli yli kuusinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa Suomeen tulleista alaikäisistä on Somaliasta ja Irakista.
Alaikäinen saa lähes poikkeuksetta turvapaikan tai muuta suojaa Suomesta. Sen jälkeen hänellä on oikeus saada perheensä Suomeen.
Ensimmäisessä vaiheessa Suomen edustustot haastattelevat perheenjäsenet. Jo nyt edustustot Addis Abebassa ja Damaskoksessa ovat ruuhkautuneet aiempien perhehakemusten vuoksi. Molempiin paikkoihin jonottaa yli tuhat hakijaa.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio patistaa varautumaan tulijoiden tulvaan jo nyt, sillä koko järjestelmä on rakennettu 2 000 turvapaikanhakijalle.
Oman haasteensa tuovat muun muassa turvapaikan saaneiden koulutuksen ja asumisen järjestely. Esimerkiksi Somaliasta tulevista 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.
Lähde
Suomeen pyrkii kahden - kolmen vuoden kuluttua 3 000 - 4 000 nykyisen turvapaikanhakijan perheenjäsentä. He ovat viime vuonna Suomeen yksin tulleiden alaikäisten lasten vanhempia ja sisaruksia.
Viime vuonna Suomeen tuli yksin noin 650 alaikäistä lasta hakemaan turvapaikkaa. Heitä oli yli kuusinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa Suomeen tulleista alaikäisistä on Somaliasta ja Irakista.
Alaikäinen saa lähes poikkeuksetta turvapaikan tai muuta suojaa Suomesta. Sen jälkeen hänellä on oikeus saada perheensä Suomeen.
Ensimmäisessä vaiheessa Suomen edustustot haastattelevat perheenjäsenet. Jo nyt edustustot Addis Abebassa ja Damaskoksessa ovat ruuhkautuneet aiempien perhehakemusten vuoksi. Molempiin paikkoihin jonottaa yli tuhat hakijaa.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio patistaa varautumaan tulijoiden tulvaan jo nyt, sillä koko järjestelmä on rakennettu 2 000 turvapaikanhakijalle.
Oman haasteensa tuovat muun muassa turvapaikan saaneiden koulutuksen ja asumisen järjestely. Esimerkiksi Somaliasta tulevista 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.
Lähde
17.1.09
Kaleva 17.1.2009
Miesjoukko pahoinpiteli turvapaikanhakijan Kemissä
Turvapaikanhakija joutui joukkopahoinpitelyn uhriksi varhain lauantaiaamuna Kemissä. Mies poistui keskustassa sijaitsevasta ravintolasta aamuneljän aikaan, kun hänen kimppuunsa hyökkäsi noin 20 hengen miesjoukko.
Turvapaikanhakija sai vammoja pään alueelle. Poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä. Se epäilee, että rikos sisälsi rasistisia motiiveja.
Kemissä sattui lauantain vastaisena yönä myös toinen rikos, jolla epäillään olevan rasistisia motiiveja. Kemin vastaanottokeskuksen pihaan tuli kolmen aikaan yöllä joukko suomalaisia miehiä, joista osa rikkoi yhden sen ikkunoista. Vastaanottokeskuksessa oli tapahtuma-aikaan nukkumassa useita henkilöitä. Rakennukseen lensi ikkunan sirpaleita, mutta kukaan ei saanut vammoja niistä.
Teon jälkeen miehet pakenivat paikalta. Heitä ei ole tavoitettu.
Joukkotappelu myös edellisviikonloppuna
Ulkomaalaisten ja suomalaisten välillä oli kahinointia Kemissä myös edellisenä viikonloppuna. Tuolloin noin 20 ulkomaalaisen ja viiden suomalaisen joukko otti yhteen kaupungin keskustassa.
Poliisi tutkii lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sattunutta tapausta pahoinpitelynä. Poliisi on kuullut asian vuoksi runsaasti osallisia ja todistajia. Kuulustelut jatkuvat lähipäivinä ja poliisi pyrkii selvittämään tapahtunutta edelleen.
Poliisilla ei ole tietoa, onko kaikilla kolmella tapauksella yhteyttä toisiinsa. Se selvittää tämän mahdollisuutta yhtenä tutkintalinjana.
Peräpohjolan poliisi pyytää ilmoittamaan kaikista näihin tapahtumiin liittyvistä havainnoista numeroon 071 8766154. Havaintoja voi ilmoittaa myös sähköpostiosoitteeseen vihje.kemi@poliisi.fi.
Kemin vastaanottokeskus avattiin marraskuussa. Siellä on noin 150 paikkaa.
Lähde
Turvapaikanhakija joutui joukkopahoinpitelyn uhriksi varhain lauantaiaamuna Kemissä. Mies poistui keskustassa sijaitsevasta ravintolasta aamuneljän aikaan, kun hänen kimppuunsa hyökkäsi noin 20 hengen miesjoukko.
Turvapaikanhakija sai vammoja pään alueelle. Poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä. Se epäilee, että rikos sisälsi rasistisia motiiveja.
Kemissä sattui lauantain vastaisena yönä myös toinen rikos, jolla epäillään olevan rasistisia motiiveja. Kemin vastaanottokeskuksen pihaan tuli kolmen aikaan yöllä joukko suomalaisia miehiä, joista osa rikkoi yhden sen ikkunoista. Vastaanottokeskuksessa oli tapahtuma-aikaan nukkumassa useita henkilöitä. Rakennukseen lensi ikkunan sirpaleita, mutta kukaan ei saanut vammoja niistä.
Teon jälkeen miehet pakenivat paikalta. Heitä ei ole tavoitettu.
Joukkotappelu myös edellisviikonloppuna
Ulkomaalaisten ja suomalaisten välillä oli kahinointia Kemissä myös edellisenä viikonloppuna. Tuolloin noin 20 ulkomaalaisen ja viiden suomalaisen joukko otti yhteen kaupungin keskustassa.
Poliisi tutkii lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sattunutta tapausta pahoinpitelynä. Poliisi on kuullut asian vuoksi runsaasti osallisia ja todistajia. Kuulustelut jatkuvat lähipäivinä ja poliisi pyrkii selvittämään tapahtunutta edelleen.
Poliisilla ei ole tietoa, onko kaikilla kolmella tapauksella yhteyttä toisiinsa. Se selvittää tämän mahdollisuutta yhtenä tutkintalinjana.
Peräpohjolan poliisi pyytää ilmoittamaan kaikista näihin tapahtumiin liittyvistä havainnoista numeroon 071 8766154. Havaintoja voi ilmoittaa myös sähköpostiosoitteeseen vihje.kemi@poliisi.fi.
Kemin vastaanottokeskus avattiin marraskuussa. Siellä on noin 150 paikkaa.
Lähde
16.1.09
Helsingin Sanomat 16.1.2009
Nigerialaiselle miehelle ehdollista väärien asiakirjojen käytöstä
Joensuun käräjäoikeus on tuominnut Suomessa asuvan nigerialaisen miehen useista asiakirjarikoksista puoleksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen.
Pohjois-Karjalan rajavartiosto tutki itsenäisesti tapauksen, jossa Kontiolahdella asuvan miehen epäiltiin syyllistyneen useisiin rekisterimerkintä- ja väärennys- ja valtionrajarikoksiin. Oikeus totesi miehen syylliseksi näihin tekoihin.
Mies oli tullut alun perin Suomeen vuonna 2002 Bulgariasta laillisesti aidolla passilla ja viisumilla. Heti Suomeen saavuttuaan mies oli kuitenkin hävittänyt passinsa ja hakenut turvapaikkaa. Sitä hakiessaan hän ilmoitti viranomaisille väärän nimen ja syntymäajan salatakseen henkilöllisyytensä.
Sittemmin mies oli saanut kaksi lasta suomalaisen avovaimon kanssa ja hänelle oli myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella.
Vuosien aikana mies oli kirjautunut useisiin viranomaisten rekistereihin väärillä henkilötiedoilla. Väärän henkilöllisyyden tueksi hän oli hankkinut itselleen väärän Nigerian passin ja ajokortin, joita oli myös käyttänyt useasti. Väärää Nigerian passia käyttäessään hän syyllistyi valtionrajarikokseen.
Tapaus tuli viranomaisten tutkittavaksi, kun mies yritti hankkia toista Nigerian passia. Viranomaiset saivat passin haltuunsa ja totesivat sen väärennetyksi.
Lähde
Joensuun käräjäoikeus on tuominnut Suomessa asuvan nigerialaisen miehen useista asiakirjarikoksista puoleksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen.
Pohjois-Karjalan rajavartiosto tutki itsenäisesti tapauksen, jossa Kontiolahdella asuvan miehen epäiltiin syyllistyneen useisiin rekisterimerkintä- ja väärennys- ja valtionrajarikoksiin. Oikeus totesi miehen syylliseksi näihin tekoihin.
Mies oli tullut alun perin Suomeen vuonna 2002 Bulgariasta laillisesti aidolla passilla ja viisumilla. Heti Suomeen saavuttuaan mies oli kuitenkin hävittänyt passinsa ja hakenut turvapaikkaa. Sitä hakiessaan hän ilmoitti viranomaisille väärän nimen ja syntymäajan salatakseen henkilöllisyytensä.
Sittemmin mies oli saanut kaksi lasta suomalaisen avovaimon kanssa ja hänelle oli myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella.
Vuosien aikana mies oli kirjautunut useisiin viranomaisten rekistereihin väärillä henkilötiedoilla. Väärän henkilöllisyyden tueksi hän oli hankkinut itselleen väärän Nigerian passin ja ajokortin, joita oli myös käyttänyt useasti. Väärää Nigerian passia käyttäessään hän syyllistyi valtionrajarikokseen.
Tapaus tuli viranomaisten tutkittavaksi, kun mies yritti hankkia toista Nigerian passia. Viranomaiset saivat passin haltuunsa ja totesivat sen väärennetyksi.
Lähde
15.1.09
Ilta-Sanomat 15.1.2009
Kurdit hakevat taas apua Mikaelin seurakunnalta
Suomesta käännytetty kurdiperhe on tehnyt avunpyynnön Turussa toimivalle Mikaelin seurakunnalle. Iranista lähtöisin olevaan perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi kaksi lasta. Nuorempi lapsista on syntynyt Suomessa viime syksynä.
Perhe on anonut Maahanmuuttoviraston käännyttämispäätöksen keskeyttämistä hallinto-oikeudesta.
Aiemmin perhe on tehnyt turvapaikkahakemuksen Italiaan ja Saksaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä kerrotaan, että Saksa on hylännyt pyynnön eikä Italiasta ole vielä tullut vastausta.
Mikaelin seurakunnalta haettiin apua myös vuonna 2007. Silloin seurakunta tarjosi majoitusta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle kurdinaiselle.
Lähde
Suomesta käännytetty kurdiperhe on tehnyt avunpyynnön Turussa toimivalle Mikaelin seurakunnalle. Iranista lähtöisin olevaan perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi kaksi lasta. Nuorempi lapsista on syntynyt Suomessa viime syksynä.
Perhe on anonut Maahanmuuttoviraston käännyttämispäätöksen keskeyttämistä hallinto-oikeudesta.
Aiemmin perhe on tehnyt turvapaikkahakemuksen Italiaan ja Saksaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä kerrotaan, että Saksa on hylännyt pyynnön eikä Italiasta ole vielä tullut vastausta.
Mikaelin seurakunnalta haettiin apua myös vuonna 2007. Silloin seurakunta tarjosi majoitusta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle kurdinaiselle.
Lähde
Helsingin Sanomat 15.1.2009
Vastustajaa potkaisseelle Abdullahille potkut
15.1.2009 20:07 | Päivitetty: 15.1.2009 20:31
A A Helsingin Sanomat
Koripalloliitto langetti torstaina Namika Lahden Bilal Abdullahille kuukauden mittaisen kilpailukiellon. Abdullahin hyllytykseen johti hänen väkivaltainen käyttäytyminensä liigaottelussa Joensuun Katajaa vastaan 10. tammikuuta.
Koripalloliiton kurinpitopäällikkö Mikko Koiranen katsoi päätöksessään, että Bilal Abdullah oli välittömästi pelitilanteen jälkeen tahallaan potkaissut maassa olevaa vastustajan pelaajaa ja siten loukannut vastustajan pelaajan fyysistä koskemattomuutta liiton kurinpito- ja koripallon pelisääntöjen vastaisella tavalla.
Pian pelikiellon langettamisen jälkeen Lahden Namika ilmoitti verkkosivuillaan, että Abdullah saa potkut seurasta.
"Irtisanomisen syinä olivat epätasaiset peliesitykset sekä tietenkin tämä ikävä välikohtaus, joka antoi päätökselle viimeisen sysäyksen", valmentaja Sami Toiviainen kommentoi.
Toiviainen on jo aloittanut uuden vahvistuksen etsimisen Abdullahin tilalle. Toistaiseksi Namika pelaa ottelunsa yhdellä amerikkalaispelaajalla.
"Uutta pelaajaa etsitään aktiivisesti, mutta mihinkään hätävararatkaisuihin en halua turvautua", Toiviainen sanoi.
Lähde
15.1.2009 20:07 | Päivitetty: 15.1.2009 20:31
A A Helsingin Sanomat
Koripalloliitto langetti torstaina Namika Lahden Bilal Abdullahille kuukauden mittaisen kilpailukiellon. Abdullahin hyllytykseen johti hänen väkivaltainen käyttäytyminensä liigaottelussa Joensuun Katajaa vastaan 10. tammikuuta.
Koripalloliiton kurinpitopäällikkö Mikko Koiranen katsoi päätöksessään, että Bilal Abdullah oli välittömästi pelitilanteen jälkeen tahallaan potkaissut maassa olevaa vastustajan pelaajaa ja siten loukannut vastustajan pelaajan fyysistä koskemattomuutta liiton kurinpito- ja koripallon pelisääntöjen vastaisella tavalla.
Pian pelikiellon langettamisen jälkeen Lahden Namika ilmoitti verkkosivuillaan, että Abdullah saa potkut seurasta.
"Irtisanomisen syinä olivat epätasaiset peliesitykset sekä tietenkin tämä ikävä välikohtaus, joka antoi päätökselle viimeisen sysäyksen", valmentaja Sami Toiviainen kommentoi.
Toiviainen on jo aloittanut uuden vahvistuksen etsimisen Abdullahin tilalle. Toistaiseksi Namika pelaa ottelunsa yhdellä amerikkalaispelaajalla.
"Uutta pelaajaa etsitään aktiivisesti, mutta mihinkään hätävararatkaisuihin en halua turvautua", Toiviainen sanoi.
Lähde
Länsi-Suomi 15.1.2009
Raumalta ei löydy valmiutta pakolaisryhmien vastaanotolle
Rauman päättäjät eivät ole valmiita vastaanottamaan pakolaisryhmiä kaupunkiin. Myöskään erillistä vastaanottokeskusta ei haluta perustaa.
Kaupunginhallitus oli asiasta yksimielinen, kun se vastasi Satakunnan TE-keskuksen kunnille osoittamaan kyselyyn.
– Linja on se, ettei vastaanottokeskusta perusteta. Olemme tukeneet voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa, ja telakalla ja Olkiluodossa on paljon ulkomaista työvoimaa. Katsoimme, että Rauma on tehnyt oman osansa siinä, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Laine (sd.).
Tulijoita yhä enemmän
Satakunnan kunnat vastaavat viikon kuluessa TE-keskukselle, löytyykö niiltä tiloja noin 100–300 henkilön vastaanottokeskukselle.
– Vastaanottokeskusten tarve on valtakunnallinen. Turvapaikanhakijoiden määrään tuli viime vuonna voimakasta kasvua, joka ei ihan heti laannu, sanoo Satakunnan TE-keskuksen suunnittelija Minna Giss.
Tänä vuonna maahan odotetaan jopa 3 500 turvapaikanhakijaa, kun vielä vuonna 2007 turvapaikkaa tarvitsi 1 500 henkilöä.
TE-keskus lupaa korvata kunnalle täysimääräisenä vastaanottokeskuksesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi kunta saa pakolaisaseman saaneista henkilöstä korvauksen kolmen vuoden ajalta.
Raumalta ei löydy tiloja
Rauman sosiaalijohtaja Alpo Komminahon mukaan jo pelkkä tilakysymys olisi Raumalla kuitenkin iso ongelma, johon ei äkkiseltään löydy ratkaisua.
– Henkilöstön järjestäminen ei myöskään olisi yksinkertainen juttu, toteaa Komminaho.
Viimeksi Raumalla tehtiin päätös turvapaikanhakijan vastaanottamisesta vuonna 2007. Silloin Rauma sitoutui vastaanottamaan yhden pakolaisen, jolla oli jo työpaikka Raumalla.
Hännillä vertailussa
Satakunnan kunnat ovat perinteisesti suhtautuneet nihkeästi pakolaisten vastaanottamiseen, kertoo Giss.
Rauman lisäksi maakuntaan on sijoitettu turvapaikanhakijoita Poriin, Huittisiin ja Kokemäelle yhteensä parikymmentä kappaletta.
Määrällä Satakunta jää häntäpäähän valtakunnallisessa vertailussa.
Seuraavaksi Satakuntaan saapuu keväällä 20–30 hengen ryhmä burmalaisia kiintiöpakolaisia, jotka sijoitetaan Poriin.
Lähde
Rauman päättäjät eivät ole valmiita vastaanottamaan pakolaisryhmiä kaupunkiin. Myöskään erillistä vastaanottokeskusta ei haluta perustaa.
Kaupunginhallitus oli asiasta yksimielinen, kun se vastasi Satakunnan TE-keskuksen kunnille osoittamaan kyselyyn.
– Linja on se, ettei vastaanottokeskusta perusteta. Olemme tukeneet voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa, ja telakalla ja Olkiluodossa on paljon ulkomaista työvoimaa. Katsoimme, että Rauma on tehnyt oman osansa siinä, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Laine (sd.).
Tulijoita yhä enemmän
Satakunnan kunnat vastaavat viikon kuluessa TE-keskukselle, löytyykö niiltä tiloja noin 100–300 henkilön vastaanottokeskukselle.
– Vastaanottokeskusten tarve on valtakunnallinen. Turvapaikanhakijoiden määrään tuli viime vuonna voimakasta kasvua, joka ei ihan heti laannu, sanoo Satakunnan TE-keskuksen suunnittelija Minna Giss.
Tänä vuonna maahan odotetaan jopa 3 500 turvapaikanhakijaa, kun vielä vuonna 2007 turvapaikkaa tarvitsi 1 500 henkilöä.
TE-keskus lupaa korvata kunnalle täysimääräisenä vastaanottokeskuksesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi kunta saa pakolaisaseman saaneista henkilöstä korvauksen kolmen vuoden ajalta.
Raumalta ei löydy tiloja
Rauman sosiaalijohtaja Alpo Komminahon mukaan jo pelkkä tilakysymys olisi Raumalla kuitenkin iso ongelma, johon ei äkkiseltään löydy ratkaisua.
– Henkilöstön järjestäminen ei myöskään olisi yksinkertainen juttu, toteaa Komminaho.
Viimeksi Raumalla tehtiin päätös turvapaikanhakijan vastaanottamisesta vuonna 2007. Silloin Rauma sitoutui vastaanottamaan yhden pakolaisen, jolla oli jo työpaikka Raumalla.
Hännillä vertailussa
Satakunnan kunnat ovat perinteisesti suhtautuneet nihkeästi pakolaisten vastaanottamiseen, kertoo Giss.
Rauman lisäksi maakuntaan on sijoitettu turvapaikanhakijoita Poriin, Huittisiin ja Kokemäelle yhteensä parikymmentä kappaletta.
Määrällä Satakunta jää häntäpäähän valtakunnallisessa vertailussa.
Seuraavaksi Satakuntaan saapuu keväällä 20–30 hengen ryhmä burmalaisia kiintiöpakolaisia, jotka sijoitetaan Poriin.
Lähde
14.1.09
Karjalainen 14.1.2009
Neljä luvatonta rajanylittäjää kiinni kaakkoisrajalla
Kaakkois-Suomen rajavartiosto otti myöhään maanantai-iltana kiinni neljä miestä, joita epäillään valtionrajarikoksesta. He ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa.
Miehet tulivat Venäjältä Suomeen Lappeenrannan Penttilän kylän kohdalla. Kaksi heistä otettiin kiinni Penttilästä ja kaksi muuta Joutsenon taajamasta, jonne he olivat päässet liftaamalla.
Tietoja miehistä saatiin useilta sivullisilta. Kiinniotot tapahtuivat vajaan tunnin kuluttua ensimmäisestä havainnosta.
Kapteeni Mikko Lehmus rajavartiostosta kertoi, että tämänhetkisen tiedon mukaan miehet ovat kotoisin Afganistanista. Rajavartiosto kiittää yleisöhavainnoista, jotka johtivat tapahtuman nopeaan selvittämiseen.
Lähde
Kaakkois-Suomen rajavartiosto otti myöhään maanantai-iltana kiinni neljä miestä, joita epäillään valtionrajarikoksesta. He ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa.
Miehet tulivat Venäjältä Suomeen Lappeenrannan Penttilän kylän kohdalla. Kaksi heistä otettiin kiinni Penttilästä ja kaksi muuta Joutsenon taajamasta, jonne he olivat päässet liftaamalla.
Tietoja miehistä saatiin useilta sivullisilta. Kiinniotot tapahtuivat vajaan tunnin kuluttua ensimmäisestä havainnosta.
Kapteeni Mikko Lehmus rajavartiostosta kertoi, että tämänhetkisen tiedon mukaan miehet ovat kotoisin Afganistanista. Rajavartiosto kiittää yleisöhavainnoista, jotka johtivat tapahtuman nopeaan selvittämiseen.
Lähde
Turun Sanomat 14.1.2009
Valtakunnalliset takavarikkomäärät kääntyivät laskuun
Khatin salakuljettajia napataan Turun lentoasemalla joka kuukausi
Khat-huumeen takavarikkomäärät ovat kääntyneet laskuun. Takavarikot lisääntyivät rajusti 2000-luvulla vuoteen 2006 asti, jolloin khatia takavarikoitiin yli 3600 kiloa. Vuonna 2007 takavarikoidun khatin määrä kuitenkin laski yli 300 kilolla.
Khatia suosivat Suomessa erityisesti Itä-Afrikasta kotoisin olevat maahanmuuttajat. Tulliylitarkastaja Petri Lounatmaa kertoo, että Turun lentoasemalla khat-salakuljettajia jää kiinni usein.
- Heitä jää kiinni jos ei viikoittain, niin kuukausittain joka tapauksessa. Khat-ongelma keskittyy nimenomaan lentokentille, koska kyse on tuoretavarasta.
Khat tulee maahan useimmiten tilaajan värväämän kuriirin matkassa. Lounatmaan mukaan kuriireina toimii mm. Keski-Euroopasta kotoisin olevia henkilöitä.
- Turku on iso talousalue, johon on suoria lentoyhteyksiä Euroopasta, Lounatmaa muistuttaa.
Khatia tuodaan kerralla isojakin lasteja, koska huume voidaan puristaa pieneen tilaan.
- Kilomäärät liikkuvat 20 kilon molemmin puolin.
Oikeuteen asti päätyvistä khat-jutuista jaetaan Suomessa pääasiassa sakkotuomioita. Khat on sallittua esimerkiksi Isossa-Britanniassa.
Lähde
Khatin salakuljettajia napataan Turun lentoasemalla joka kuukausi
Khat-huumeen takavarikkomäärät ovat kääntyneet laskuun. Takavarikot lisääntyivät rajusti 2000-luvulla vuoteen 2006 asti, jolloin khatia takavarikoitiin yli 3600 kiloa. Vuonna 2007 takavarikoidun khatin määrä kuitenkin laski yli 300 kilolla.
Khatia suosivat Suomessa erityisesti Itä-Afrikasta kotoisin olevat maahanmuuttajat. Tulliylitarkastaja Petri Lounatmaa kertoo, että Turun lentoasemalla khat-salakuljettajia jää kiinni usein.
- Heitä jää kiinni jos ei viikoittain, niin kuukausittain joka tapauksessa. Khat-ongelma keskittyy nimenomaan lentokentille, koska kyse on tuoretavarasta.
Khat tulee maahan useimmiten tilaajan värväämän kuriirin matkassa. Lounatmaan mukaan kuriireina toimii mm. Keski-Euroopasta kotoisin olevia henkilöitä.
- Turku on iso talousalue, johon on suoria lentoyhteyksiä Euroopasta, Lounatmaa muistuttaa.
Khatia tuodaan kerralla isojakin lasteja, koska huume voidaan puristaa pieneen tilaan.
- Kilomäärät liikkuvat 20 kilon molemmin puolin.
Oikeuteen asti päätyvistä khat-jutuista jaetaan Suomessa pääasiassa sakkotuomioita. Khat on sallittua esimerkiksi Isossa-Britanniassa.
Lähde
Helsingin Sanomat 14.1.2009
Poliisi pidätti Itä-Helsingin siirtolamökkien murtosarjasta epäillyn miehen
Poliisi pidätti Itä-Helsingin siirtolamökkien murtosarjasta epäillyn 26-vuotiaan miehen. Alustavissa kuulusteluissa ulkomaalaistaustainen mies on myöntänyt ainakin osan murroista.
Herttoniemessä, Kivinokalla ja Marjaniemessä murtauduttiin kaikkiaan jopa kahdeksaankymmeneen siirtolamökkiin. Murrot alkoivat marraskuussa 2008.
"Yleensä tällaisia murtoja tekee melko suppea joukko. Jos tekotapa on samanlainen ja ajoittuu samaan rypääseen, on syytä epäillä samojen tekijöiden olleen asialla", tutkinnanjohtaja Ilkka Juola Itäkeskuksen poliisipiiristä sanoo.
Lähde
Poliisi pidätti Itä-Helsingin siirtolamökkien murtosarjasta epäillyn 26-vuotiaan miehen. Alustavissa kuulusteluissa ulkomaalaistaustainen mies on myöntänyt ainakin osan murroista.
Herttoniemessä, Kivinokalla ja Marjaniemessä murtauduttiin kaikkiaan jopa kahdeksaankymmeneen siirtolamökkiin. Murrot alkoivat marraskuussa 2008.
"Yleensä tällaisia murtoja tekee melko suppea joukko. Jos tekotapa on samanlainen ja ajoittuu samaan rypääseen, on syytä epäillä samojen tekijöiden olleen asialla", tutkinnanjohtaja Ilkka Juola Itäkeskuksen poliisipiiristä sanoo.
Lähde
Vartti 14.1.2009
Leipäjonoissa yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia
Leipäjonoissa kuulee yhä enemmän venäjää ja viroa. Myllypuron leipäjonoissa lähes puolet on jo ulkomaalaistaustaisia. Talvipäivänä jonon portilla on jaettu jo 900 vuoronumeroa, ja lisää ihmisiä valuu Liikuntamyllyn pihaan.
– Kun katsoo tuota ilmaa, niin moni varmasti kävelisi mieluummin Itäkeskuksessa ja joisi kahdeksan euron espressoja, päivittelee elintarvikejakelun päällikkö Sinikka Backman ja katsoo ulkona hytisevää ihmisjoukkoa.
Backman kertoo, että heidän tilastointinsa mukaan noin 40 prosenttia Myllypuron jonottajista on ulkomaalaistaustaisia. Mustaihoisia joukossa ei näy, suurin osa ulkomaalaistaustaisista puhuu viroa ja venäjää.
Malmin seurakunnan leipäjonoissa ei olla tilastoitu ulkomaalaistaustaisten määrää, mutta näppituntuma on sielläkin sama.
– Voisi sanoa mutu-tuntumalla, että ulkomaalaiset ovat lähinnä Virosta tai Venäjältä. Usein he ovat jo eläkkeellä, eivätkä rahat riitä elämiseen, pohtii johtava diakoniatyöntekijä Virpi Kylmälahti Malmin seurakunnasta.
Ketkä siellä leipää jonottavat? Ensivaikutelma on, että eläkeläiset ja venäläiset. Tyyne Dudina on molempia. Hän asui Suomessa jo sodan aikana, mutta joutui vuonna 1944 muuttamaan Neuvostoliittoon Leningradin lähettyville. Eläkepäiviä hän saapui viettämään Suomeen ja Myllypuroon, jossa hän asuu miehensä kanssa pienessä yksiössä.
– Kun muutin Suomeen takaisin, tuntui kun olisin syntynyt uudestaan, Tyyne kuvailee numerolappu kourassaan.
Mutta ei Suomi Tyynelle paratiisi ole: hinnat ovat kalliit, eivätkä pienet eläkkeet riitä kaikkeen. Siksi aviopari käy jonottamassa leipää.
Mutta niin käyvät nuoremmatkin myllypurolaiset. Virolainen Volodin Petrov, 22, ja venäläinen Tatjana Serova, 24, ovat nuoripari, jonka toimeentulo on niukkaa. Tatjana työskentelee siivoajana, mutta Volodin ei ole löytänyt töitä itselleen. Hän haluaisi työskennellä rakennuksilla.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme täällä leipäjonossa. En tiedä mikä systeemi täällä on, pian se selviää, Volodin ihmettelee pihalla.
Backmanin mukaan ruuan hinnan nousu kasvatti jonoja viime vuonna. Taloudellisen taantuman hän uskoo heijastuvan jonoihin viiveellä.
Lähde
Leipäjonoissa kuulee yhä enemmän venäjää ja viroa. Myllypuron leipäjonoissa lähes puolet on jo ulkomaalaistaustaisia. Talvipäivänä jonon portilla on jaettu jo 900 vuoronumeroa, ja lisää ihmisiä valuu Liikuntamyllyn pihaan.
– Kun katsoo tuota ilmaa, niin moni varmasti kävelisi mieluummin Itäkeskuksessa ja joisi kahdeksan euron espressoja, päivittelee elintarvikejakelun päällikkö Sinikka Backman ja katsoo ulkona hytisevää ihmisjoukkoa.
Backman kertoo, että heidän tilastointinsa mukaan noin 40 prosenttia Myllypuron jonottajista on ulkomaalaistaustaisia. Mustaihoisia joukossa ei näy, suurin osa ulkomaalaistaustaisista puhuu viroa ja venäjää.
Malmin seurakunnan leipäjonoissa ei olla tilastoitu ulkomaalaistaustaisten määrää, mutta näppituntuma on sielläkin sama.
– Voisi sanoa mutu-tuntumalla, että ulkomaalaiset ovat lähinnä Virosta tai Venäjältä. Usein he ovat jo eläkkeellä, eivätkä rahat riitä elämiseen, pohtii johtava diakoniatyöntekijä Virpi Kylmälahti Malmin seurakunnasta.
Ketkä siellä leipää jonottavat? Ensivaikutelma on, että eläkeläiset ja venäläiset. Tyyne Dudina on molempia. Hän asui Suomessa jo sodan aikana, mutta joutui vuonna 1944 muuttamaan Neuvostoliittoon Leningradin lähettyville. Eläkepäiviä hän saapui viettämään Suomeen ja Myllypuroon, jossa hän asuu miehensä kanssa pienessä yksiössä.
– Kun muutin Suomeen takaisin, tuntui kun olisin syntynyt uudestaan, Tyyne kuvailee numerolappu kourassaan.
Mutta ei Suomi Tyynelle paratiisi ole: hinnat ovat kalliit, eivätkä pienet eläkkeet riitä kaikkeen. Siksi aviopari käy jonottamassa leipää.
Mutta niin käyvät nuoremmatkin myllypurolaiset. Virolainen Volodin Petrov, 22, ja venäläinen Tatjana Serova, 24, ovat nuoripari, jonka toimeentulo on niukkaa. Tatjana työskentelee siivoajana, mutta Volodin ei ole löytänyt töitä itselleen. Hän haluaisi työskennellä rakennuksilla.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme täällä leipäjonossa. En tiedä mikä systeemi täällä on, pian se selviää, Volodin ihmettelee pihalla.
Backmanin mukaan ruuan hinnan nousu kasvatti jonoja viime vuonna. Taloudellisen taantuman hän uskoo heijastuvan jonoihin viiveellä.
Lähde
13.1.09
Vartti 13.1.2009
Varkaat auttoivat kantamaan laukkuja rautatieasemalla
Viime vuonna junissa tapahtui selvästi enemmän varkauksia kuin aiemmin. Tapausten määrä nousi 170:stä 240:een. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat nettisivullaan.
Yhtenä syynä kasvaneisiin lukuihin oli rikossarja, jossa kaksi miestä tarjosi säännöllisesti laukunkatoapua Helsingin rautatieasemalla. Samalla he varastivat lompakoita tai seurasivat uhria junaan, jossa varastivat ruuhkan suojissa.
Poliisi epäili ulkomaalaista kaksikkoa noin sadasta varkaudesta, mutta sai näyttöä vain paristäkymmenestä. Uhrit menettivät yhteensä yli 10 000 euroa.
Lähde
Viime vuonna junissa tapahtui selvästi enemmän varkauksia kuin aiemmin. Tapausten määrä nousi 170:stä 240:een. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat nettisivullaan.
Yhtenä syynä kasvaneisiin lukuihin oli rikossarja, jossa kaksi miestä tarjosi säännöllisesti laukunkatoapua Helsingin rautatieasemalla. Samalla he varastivat lompakoita tai seurasivat uhria junaan, jossa varastivat ruuhkan suojissa.
Poliisi epäili ulkomaalaista kaksikkoa noin sadasta varkaudesta, mutta sai näyttöä vain paristäkymmenestä. Uhrit menettivät yhteensä yli 10 000 euroa.
Lähde
Helsingin Sanomat 13.1.2009 (2.)
Huijarit rahastavat myymällä olemattomia koiranpentuja netissä
Koirakuumeen parannuksessa tulee välttää rotukoirien ostamista Afrikasta internetin välityksellä.
Näin neuvoo poliisi, sillä myyntipalstoilla on liikkunut huijareita, jotka ottavat ostajalta rahat, mutta eivät toimita koiraa tai mitään muutakaan.
Poliisin mukaan internetissä on ainakin kesästä 2008 lähtien kaupiteltu rotukoiria ilmeisesti Kamerunista.
Ilmoituksia on ollut ainakin Keltaisessa pörssissä ja Verkkopirkossa. Viestejä on vaihdettu englanniksi, ja maksu eläimestä on pyydetty lähettämään rahansiirtopalvelu Western Union kautta.
Poliisin tietoon tällaisia tapauksia on eri puolella Suomea toistakymmentä, mutta se arvelee niitä olevan enemmän. Poliisi pitää olemattoman koiran kauppaa tyypillisenä nigerialaishuijaksena.
Yhtä petostapauksista tutkinut rikoskomisario Jari Liimatta Lieksan poliisista sanoo, että täyttä varmuutta ei ole edes siitä, että huijari on Kamerunissa. Keski- ja länsiafrikkalaiseen maahan viittaisi myynti-ilmoituksessa mainittu puhelinnumero.
Tekijää tai tekijöitä ei ole saatu selvitettyä.
Eräs Afrikan koirakauppiaan huijaamaksi tullut kertoo Suomi24-keskustelupalstalla tehneensä kauppoja Kamerunissa sijainneesta koiranpennusta ja ehtineensä lähettää myyjälle muutamia satoja euroja.
"Harmittaa totisesti, sillä todella odotin pennun tulevan Suomeen", hän kirjoittaa.
"Mutta koiraa ei ollutkaan."
Lähde
Koirakuumeen parannuksessa tulee välttää rotukoirien ostamista Afrikasta internetin välityksellä.
Näin neuvoo poliisi, sillä myyntipalstoilla on liikkunut huijareita, jotka ottavat ostajalta rahat, mutta eivät toimita koiraa tai mitään muutakaan.
Poliisin mukaan internetissä on ainakin kesästä 2008 lähtien kaupiteltu rotukoiria ilmeisesti Kamerunista.
Ilmoituksia on ollut ainakin Keltaisessa pörssissä ja Verkkopirkossa. Viestejä on vaihdettu englanniksi, ja maksu eläimestä on pyydetty lähettämään rahansiirtopalvelu Western Union kautta.
Poliisin tietoon tällaisia tapauksia on eri puolella Suomea toistakymmentä, mutta se arvelee niitä olevan enemmän. Poliisi pitää olemattoman koiran kauppaa tyypillisenä nigerialaishuijaksena.
Yhtä petostapauksista tutkinut rikoskomisario Jari Liimatta Lieksan poliisista sanoo, että täyttä varmuutta ei ole edes siitä, että huijari on Kamerunissa. Keski- ja länsiafrikkalaiseen maahan viittaisi myynti-ilmoituksessa mainittu puhelinnumero.
Tekijää tai tekijöitä ei ole saatu selvitettyä.
Eräs Afrikan koirakauppiaan huijaamaksi tullut kertoo Suomi24-keskustelupalstalla tehneensä kauppoja Kamerunissa sijainneesta koiranpennusta ja ehtineensä lähettää myyjälle muutamia satoja euroja.
"Harmittaa totisesti, sillä todella odotin pennun tulevan Suomeen", hän kirjoittaa.
"Mutta koiraa ei ollutkaan."
Lähde
Helsingin Sanomat 13.1.2009
Laukunkantajat veivät lompakoita Helsingin rautatieasemalla
Helsingin käräjäoikeus on hiljakkoin käsitellyt rikosketjua, josta syytettynä oli kaksi ulkomaalaista miestä. Poliisi epäili heitä noin sadasta junamatkustajiin kohdistuneesta varkaudesta ja sai näytön paristakymmenestä.
Miehet valitsivat viime syksynä uhreikseen vanhempia naisia Helsingin rautatieasemalta. He tarjosivat laukunkantoapua ja siirsivät lompakoita omaan taskuunsa.
Osaa uhreistaan miehet seurasivat junaan, missä he synnyttivät ruuhkan ja tekivät rötöksensä sen turvin. Elleivät tekijät ehtineet poistua junasta, he matkustivat "jäniksinä" seuraavalle asemalle.
Uhrit menettivät yhteensä yli 10 000 euroa, sillä vorot saivat luottokorttien lisäksi haltuunsa tunnuslukuja.
Lähde
Helsingin käräjäoikeus on hiljakkoin käsitellyt rikosketjua, josta syytettynä oli kaksi ulkomaalaista miestä. Poliisi epäili heitä noin sadasta junamatkustajiin kohdistuneesta varkaudesta ja sai näytön paristakymmenestä.
Miehet valitsivat viime syksynä uhreikseen vanhempia naisia Helsingin rautatieasemalta. He tarjosivat laukunkantoapua ja siirsivät lompakoita omaan taskuunsa.
Osaa uhreistaan miehet seurasivat junaan, missä he synnyttivät ruuhkan ja tekivät rötöksensä sen turvin. Elleivät tekijät ehtineet poistua junasta, he matkustivat "jäniksinä" seuraavalle asemalle.
Uhrit menettivät yhteensä yli 10 000 euroa, sillä vorot saivat luottokorttien lisäksi haltuunsa tunnuslukuja.
Lähde
12.1.09
Yle Uutiset 12.1.2009
Supon päällikkö: Maahanmuuttajien kotouttamisessa etsikkoaika
Suojelupoliisin päällikkö Ilkka Salmi arvioi, että Suomi pystyy vielä ehkäisemään maahanmuuttoon mahdollisesti liittyviä ongelmia.
TV1:n Ykkösaamussa haastatellun Salmen mukaan Suomella on vielä kolmesta viiteen vuotta kestävä etsikkoaika, jolloin maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat hoidettavissa.
Salmen mukaan Suomessa ei ole nyt viitteitä maahanmuuttajien voimakkaasta radikalisoitumisesta.
Jos maahanmuuttajien kotouttaminen epäonnistuu, Salmi pelkää, että se heijastuu ongelmina yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.
- Silloin on huoli siitä, että tämä joukko syrjäytyisi. Osa maahamuuttajista saattaa syrjäytyä, kokea itsensä ahdistetuksi ja ahdistuneeksi, uhatuksi. Ja silloin se saattaa tietysti heijastua pahimmassa tapauksessa tietynlaisena yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai jopa vakavampanakin toimintana Suomen alueella, Salmi sanoi.
Tilanteen kärjistyminen voisi Salmen mukaan teoriassa johtaa myös siihen, että syrjääntyneet värväytyisivät kansainvälisen terrorismin palvelukseen.
Maahanmuuttjajärjestön käsitys on samankaltainen: toisen sukupolven radikalisoituminen ei ole vielä yltänyt Suomeen.
- Siitä on yksittäisiä tapauksia, mutta joukkona ja ryhmänä radikalisoitumista ei ole vielä tapahtunut, sanoo Somaliliiton puheenjohtaja Said Aden.
Tiedustelussa edelleen korkeasuhdanne
Ilkka Salmen mukaan vakoileminen ei loppunut kylmän sodan päättymiseen. Supo seuraa vieraan vallan agentteja kaikista ilmansuunnista. Vastavakoilu viekin Supon voimavaroista isoimman osan. Salmi arvioi, että Suomessa harjoitetaan sekä teollisuusvakoilua että poliittista tiedustelua.
- Tiedustelu elää korkeasuhdannetta. Tiedusteluympäristö ei ole juurikaan muuttunut kylmän sodan aikakaudesta.
Salmen mukaan Suojelupoliisi tietää kaikki Suomessa toimivat vakoilijat, mutta lukumäärää hän ei suostu paljastamaan. 2000-luvullakin ulkomaiden tiedustelijoita on karkotettu maasta.
- Suomi ei vakoile ulkomailla. Supo on puhtaasti turvallisuuspoliisi, joka toimii maan rajojen sisäpuolella, Salmi määritteli.
Vastavakoilun ja terrorismintorjunnan lisäksi vuoden vaihteessa organisaationsa uudistaneen Supon tehtäviin kuuluu mm. valtiojohdolle laadittavat tilannekuvat kansainvälisten kriisien vaikutuksista Suomen turvallisuuteen.
Ihminen yhä tärkein tie tiedon äärelle
Salmi muistuttaa, että tiedustelutoiminta ei ole merkittävästi muuttunut historian kuluessa. Nykyään tietoverkoissakin pitää olla läsnä, mutta ihminen on edelleen tärkein tie salaisen tiedon äärelle.
- Ihminen on paras tietolähde. Kone tai järjestelmä ei pysty kertomaan, millaisia suunnitelmia päättäjillä on korviensa välissä.
Salmen mukaan ihminen ryhtyy vakoilijan tietolähteeksi joskus rahan takia, joskus jopa pyyteettömästä auttamishalusta, mutta ennen kaikkea oman egon tai aseman pönkittämiseksi.
Stasi-aineistot tutkijoiden käyttöön
Ilkka Salmi odottaa Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöstä ns. Tiitisen listan julkisuudesta. Supon toive on, että listaa ei julkisteta, jotta sen ulkomaiset lähteet eivät paljastuisi.
Jos oikeus päättää salaamisen puolesta, DDR:n turvallisuuspoliisin Stasin aineistoja pyritään kuitenkin antamaan tutkijoiden käsiin.
- Olemme jo aloittaneet selvitykset siitä, miten voisimme antaa Stasi-aineiston historiantutkijoiden käyttöön, Salmi sanoi.
Lähde
Suojelupoliisin päällikkö Ilkka Salmi arvioi, että Suomi pystyy vielä ehkäisemään maahanmuuttoon mahdollisesti liittyviä ongelmia.
TV1:n Ykkösaamussa haastatellun Salmen mukaan Suomella on vielä kolmesta viiteen vuotta kestävä etsikkoaika, jolloin maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat hoidettavissa.
Salmen mukaan Suomessa ei ole nyt viitteitä maahanmuuttajien voimakkaasta radikalisoitumisesta.
Jos maahanmuuttajien kotouttaminen epäonnistuu, Salmi pelkää, että se heijastuu ongelmina yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.
- Silloin on huoli siitä, että tämä joukko syrjäytyisi. Osa maahamuuttajista saattaa syrjäytyä, kokea itsensä ahdistetuksi ja ahdistuneeksi, uhatuksi. Ja silloin se saattaa tietysti heijastua pahimmassa tapauksessa tietynlaisena yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai jopa vakavampanakin toimintana Suomen alueella, Salmi sanoi.
Tilanteen kärjistyminen voisi Salmen mukaan teoriassa johtaa myös siihen, että syrjääntyneet värväytyisivät kansainvälisen terrorismin palvelukseen.
Maahanmuuttjajärjestön käsitys on samankaltainen: toisen sukupolven radikalisoituminen ei ole vielä yltänyt Suomeen.
- Siitä on yksittäisiä tapauksia, mutta joukkona ja ryhmänä radikalisoitumista ei ole vielä tapahtunut, sanoo Somaliliiton puheenjohtaja Said Aden.
Tiedustelussa edelleen korkeasuhdanne
Ilkka Salmen mukaan vakoileminen ei loppunut kylmän sodan päättymiseen. Supo seuraa vieraan vallan agentteja kaikista ilmansuunnista. Vastavakoilu viekin Supon voimavaroista isoimman osan. Salmi arvioi, että Suomessa harjoitetaan sekä teollisuusvakoilua että poliittista tiedustelua.
- Tiedustelu elää korkeasuhdannetta. Tiedusteluympäristö ei ole juurikaan muuttunut kylmän sodan aikakaudesta.
Salmen mukaan Suojelupoliisi tietää kaikki Suomessa toimivat vakoilijat, mutta lukumäärää hän ei suostu paljastamaan. 2000-luvullakin ulkomaiden tiedustelijoita on karkotettu maasta.
- Suomi ei vakoile ulkomailla. Supo on puhtaasti turvallisuuspoliisi, joka toimii maan rajojen sisäpuolella, Salmi määritteli.
Vastavakoilun ja terrorismintorjunnan lisäksi vuoden vaihteessa organisaationsa uudistaneen Supon tehtäviin kuuluu mm. valtiojohdolle laadittavat tilannekuvat kansainvälisten kriisien vaikutuksista Suomen turvallisuuteen.
Ihminen yhä tärkein tie tiedon äärelle
Salmi muistuttaa, että tiedustelutoiminta ei ole merkittävästi muuttunut historian kuluessa. Nykyään tietoverkoissakin pitää olla läsnä, mutta ihminen on edelleen tärkein tie salaisen tiedon äärelle.
- Ihminen on paras tietolähde. Kone tai järjestelmä ei pysty kertomaan, millaisia suunnitelmia päättäjillä on korviensa välissä.
Salmen mukaan ihminen ryhtyy vakoilijan tietolähteeksi joskus rahan takia, joskus jopa pyyteettömästä auttamishalusta, mutta ennen kaikkea oman egon tai aseman pönkittämiseksi.
Stasi-aineistot tutkijoiden käyttöön
Ilkka Salmi odottaa Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöstä ns. Tiitisen listan julkisuudesta. Supon toive on, että listaa ei julkisteta, jotta sen ulkomaiset lähteet eivät paljastuisi.
Jos oikeus päättää salaamisen puolesta, DDR:n turvallisuuspoliisin Stasin aineistoja pyritään kuitenkin antamaan tutkijoiden käsiin.
- Olemme jo aloittaneet selvitykset siitä, miten voisimme antaa Stasi-aineiston historiantutkijoiden käyttöön, Salmi sanoi.
Lähde
Helsingin Sanomat 12.1.2009
Siivousalan epäillyt pimeät palkat käräjillä Espoossa
Mittavien siivousalaa koskevien veronkiertoepäilyjen pääkäsittely alkoi maanantaina Espoon käräjäoikeudessa. Vyyhdessä on syytteessä 30 ihmistä, joita epäillään muun muassa törkeistä veropetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista.
Vyyhdessä on kyse kuudesta siivousalan yrityksestä, joissa toimineiden epäiltyjen epäillään välttäneen noin 1,7 miljoonaa euroa veroja ja sosiaaliturvamaksuja vuodesta 2004 lähtien.
Poliisin mukaan yhtiöt ovat tehneet siivoussopimuksen esimerkiksi jonkin marketin kanssa ja sen jälkeen kierrättäneet saamansa rahat näennäisesti toimivan alihankintayrityksen kautta.
Sittemmin varat ovat palautuneet päätoimijayhtiöön, jonka epäillään välttäneen arvonlisäveroja ja maksaneen siivoojille pimeästi palkkoja.
Pääepäiltyjä jutussa on seitsemän. Kenellekään ei vaadita ehdotonta vankeutta. Käsittely Espoon käräjäoikeudessa jatkuu viikkoja.
Lähde
Mittavien siivousalaa koskevien veronkiertoepäilyjen pääkäsittely alkoi maanantaina Espoon käräjäoikeudessa. Vyyhdessä on syytteessä 30 ihmistä, joita epäillään muun muassa törkeistä veropetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista.
Vyyhdessä on kyse kuudesta siivousalan yrityksestä, joissa toimineiden epäiltyjen epäillään välttäneen noin 1,7 miljoonaa euroa veroja ja sosiaaliturvamaksuja vuodesta 2004 lähtien.
Poliisin mukaan yhtiöt ovat tehneet siivoussopimuksen esimerkiksi jonkin marketin kanssa ja sen jälkeen kierrättäneet saamansa rahat näennäisesti toimivan alihankintayrityksen kautta.
Sittemmin varat ovat palautuneet päätoimijayhtiöön, jonka epäillään välttäneen arvonlisäveroja ja maksaneen siivoojille pimeästi palkkoja.
Pääepäiltyjä jutussa on seitsemän. Kenellekään ei vaadita ehdotonta vankeutta. Käsittely Espoon käräjäoikeudessa jatkuu viikkoja.
Lähde
11.1.09
Rajavartiolaitoksen tiedote 11.1.2009
Tuomio törkeän laittoman maahantulon järjestämisestä
Helsingin hovioikeus tuomitsi intialaisen mieshenkilön törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä ehdottomaan vankeusrangaistukseen
Helsingin hovioikeus on tuominnut intialaismiehen törkeästä laittoman maahantulonjärjestämisestä 1 vuoden ja 9 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä 7800 euroa. Hovioikeus ei antamassaan tuomiossa ole muuttanut Vantaan käräjäoikeuden asiassa syyskuussa 2007 antamaa tuomiota ja menettämisseuraamusta.
Törkeä laittoman maahantulon järjestäminen on tapahtunut heinäkuussa 2007. Laittomassa maahantulossa on käytetty väärin perustein saatuja viisumeita Suomeen ja Schengen -alueelle suuntautuneen matkan mahdollistamiseksi. Kyseisessä tapauksessa laittomasti Suomeen tulleille henkilöille oli anottu intialaisyrityksen nimissä viisumit Suomen edustustosta liikematkaa varten suomalaisyritykseltä saadun kutsun perusteella. Suomen edustuston myöntämät viisumit oli myönnetty lyhytaikaista Suomeen suuntautuvaa liikematkaa varten.
Henkilöt ovat Suomeen saavuttuaan olleet yhteydessä kutsun lähettäneeseen yritykseen. Suomeen laittomasti tuoduilla henkilöillä ja järjestäjänä toimineella intialaismiehellä oli kuitenkin hallussaan lentoliput Italiaan, jonne henkilöt pyrkivät jatkamaan matkaansa muutaman päivän Suomessa oleskelun jälkeen. Suomeen laittomasti tuodut henkilöt esiintyivät intialaisen yrityksen johtohenkilöinä ja korkean tason asiantuntijoina, mutta matkan todellisen tarkoituksen paljastuttua ja henkilöiden jäätyä kiinni, järjestetyt henkilöt hakivat kuitenkin turvapaikkaa Suomesta.
Nyt kyseessä ollut laittoman maahantulon järjestäminen on tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Kyseinen rikollisryhmäryhmä on järjestänyt useita muitakin henkilöitä laittomasti Schengen alueelle korvausta vastaan. Laittomasti Suomeen nyt tuodut henkilöt ovat maksaneet rikollisryhmälle matkastaan huomattavia summia. Rikollisryhmä on käyttänyt aiemmin laittoman maahantulon järjestämisessä tekotapana pääasiassa samaa tekotapaa kuin nyt tuomitussa tapauksessa (väärin perustein saadut viisumit liikematkaa varten). Kyseisen rikollisryhmän jäsen on tuomittu aiemmin Suomessa laittoman maahantulon järjestämisestä vankeusrangaistukseen.
Lähde
Helsingin hovioikeus tuomitsi intialaisen mieshenkilön törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä ehdottomaan vankeusrangaistukseen
Helsingin hovioikeus on tuominnut intialaismiehen törkeästä laittoman maahantulonjärjestämisestä 1 vuoden ja 9 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä 7800 euroa. Hovioikeus ei antamassaan tuomiossa ole muuttanut Vantaan käräjäoikeuden asiassa syyskuussa 2007 antamaa tuomiota ja menettämisseuraamusta.
Törkeä laittoman maahantulon järjestäminen on tapahtunut heinäkuussa 2007. Laittomassa maahantulossa on käytetty väärin perustein saatuja viisumeita Suomeen ja Schengen -alueelle suuntautuneen matkan mahdollistamiseksi. Kyseisessä tapauksessa laittomasti Suomeen tulleille henkilöille oli anottu intialaisyrityksen nimissä viisumit Suomen edustustosta liikematkaa varten suomalaisyritykseltä saadun kutsun perusteella. Suomen edustuston myöntämät viisumit oli myönnetty lyhytaikaista Suomeen suuntautuvaa liikematkaa varten.
Henkilöt ovat Suomeen saavuttuaan olleet yhteydessä kutsun lähettäneeseen yritykseen. Suomeen laittomasti tuoduilla henkilöillä ja järjestäjänä toimineella intialaismiehellä oli kuitenkin hallussaan lentoliput Italiaan, jonne henkilöt pyrkivät jatkamaan matkaansa muutaman päivän Suomessa oleskelun jälkeen. Suomeen laittomasti tuodut henkilöt esiintyivät intialaisen yrityksen johtohenkilöinä ja korkean tason asiantuntijoina, mutta matkan todellisen tarkoituksen paljastuttua ja henkilöiden jäätyä kiinni, järjestetyt henkilöt hakivat kuitenkin turvapaikkaa Suomesta.
Nyt kyseessä ollut laittoman maahantulon järjestäminen on tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Kyseinen rikollisryhmäryhmä on järjestänyt useita muitakin henkilöitä laittomasti Schengen alueelle korvausta vastaan. Laittomasti Suomeen nyt tuodut henkilöt ovat maksaneet rikollisryhmälle matkastaan huomattavia summia. Rikollisryhmä on käyttänyt aiemmin laittoman maahantulon järjestämisessä tekotapana pääasiassa samaa tekotapaa kuin nyt tuomitussa tapauksessa (väärin perustein saadut viisumit liikematkaa varten). Kyseisen rikollisryhmän jäsen on tuomittu aiemmin Suomessa laittoman maahantulon järjestämisestä vankeusrangaistukseen.
Lähde
Aamulehti 11.1.2009
Pajunen pysyy portinvartijana
Remontti: Suomeen pikaisia muutoksia rajusti kasvavan maahanmuuton hallitsemiseksi, vaatii Helsingin kaupunginjohtaja
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen, 54, lapset kävivät koulua maahanmuuttajien suosimassa Itäkeskuksessa. Viisilapsisen perheen vesat viittasivat vierekkäisissä pulpeteissa inkeriläisvenäläisten oppilaiden kanssa.
Isä Pajunen veti samaan aikaan 1980-luvulla Alepa-lähikauppaketjua. Pajusen yhteistyökumppaneina oli muun muassa vietnamilaisia venepakolaisia, jotka juurtuivat Suomeen pysyvästi. Helsingin väestöstä kaksi prosenttia oli ulkomaalaisia.
Vuonna 2025 ulkomaalaisväestön osuus pääkaupungissa on arvioiden mukaan 25 prosenttia. Pajunen pitää tätä lukua liian varovaisena, jos nykyinen muuttotahti jatkuu. Maahanmuutto on hänen mielestään jopa suurempi yhteiskunnallinen muutos kuin väestön ikääntyminen.
Asiallinen ja jopa värittömänä pidetty Pajunen kohahdutti suorasanaisella nettikirjoituksellaan maahanmuutosta viime vuoden lopussa. Pajunen vaati, että Suomen pitää ryhtyä maahanmuuttopolitiikassa "portinvartijaksi" "sisäänheittäjän" asemasta. Tulijoiden työllistymisestä huolestunutta kaupunginjohtajaa syytettiin maahanmuuttovastaiseksi.
Pajunen seisoo yhä sanojensa takana, vaikka tuli blogissa liioitelleeksi Suomesta turvapaikkaa hakevien määrää. Pajunen puhui 5 000:sta, kun määrä on jäämässä alle 4 000:een.
- Lopullisia lukuja ei ole vielä tullut, mutta suunta on tämä. Yhteisö ei kestä liian ison määrän ottamista kerralla. Nykyiselle järjestelmälle tämä määrä turvapaikanhakijoita on ehdottomasti liikaa. Edessä on katastrofi, jos kehitys jatkuu tällaisena.
Kaupunginjohtajalle maahanmuutossa on kysymys käytännön asioista, työstä ja asumisesta, ei politiikasta tai dramaattisista ideologioista.
Maahanmuuttokysymys kärjistyi helsinkiläisen perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon päästessä valtuustoon maahanmuuttokriittisen bloginsa kannattelemana. Helsingin valtuustossa on odotettavissa tulikivenkatkuisia väittelyitä, sillä Halla-ahon vastapuolena istuu päinvastaista linjaa edustava maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r).
- Helsingin valtuusto on kuin eduskunta pienoiskoossa. Demokratia toimii, kun se valitsee erilaisia näkemyksiä esittäviä valtuutettuja, Pajunen kuittaa.
Systeemi syrjäyttää
Yhtä turvapaikanhakijaa kohti Helsinkiin tulee muutaman vuoden päästä pari kolme perheenjäsentä. Se kuormittaa sosiaalitoimea, sillä yli puolet irakilaisista, somalialaisista ja afganistanilaisista on tällä hetkellä työttöminä. Heitä on suurin osa turvapaikanhakijoista.
Pajunen pitää tärkeänä, että Suomi sopeuttaa ulkomaalaispolitiikkansa naapurimaihin. Esimerkiksi Ruotsi ei enää laske tiettyjä Irakin osia kriisialueiksi.
- Kun naapurimme ovat niin tehneet, meidänkin pitäisi tätä vakavasti harkita. Vai onko meillä jokin sellainen tietämys asiasta, jota naapureilla ei ole, Pajunen kysyy.
Löysällä hihnat eivät Suomessa ole. Turvapaikanhakijamäärät ovat pieniä Ruotsiin verrattuna. Länsinaapurissa hakijoita oli noin 25 000 vuonna 2008. Pajunen ei kuitenkaan vertaisi Ruotsia Suomeen, vaan Helsinkiin, joka tulijat pääosin asuttaa.
Eduskunnan hallintovaliokunta kiristi suitsia hallituksen ulkomaalaislain muutosesityksestä, joka olisi helpottanut oleskeluluvan saamista nykyisestä. Sitä Pajunen pitää oikeana ratkaisuna.
Tahto ja asenne ratkaisevat
Pajunen on erityisen huolissaan maahanmuuttajien työllistymisestä. Suomen passivoiva järjestelmä syrjäyttää ihmisiä.
- On hölmöläisen hommaa, että ensin otetaan maahan ja sitten ilmoitetaan että et saa tehdä töitä. Sitten, kun on joutunut työttömäksi ja menettänyt omanarvontuntonsa, sanotaan että nyt sinun pitäisi integroitua.
Hän haluaisi kiirehtiä valtakunnallista ohjelmaa, jolla maahanmuuttajat saataisiin työn alkuun henkilökohtaisella ohjauksella. Valtio ja pääkaupunkiseutu ovat jo sopineet aiesopimuksesta. Hanke on juuttunut byrokratiaan ja tulossa voimaan vasta 2010. Pajusen mielestä sopiva aika olisi heti.
- On tärkeää, että jokaista autetaan erikseen omista lähtökodistaan. Mitä suurempi kulttuuriero on, sitä epävarmempi ihminen on itsestään ja sitä enemmän palvelun merkitys korostuu.
Pajunen on vakuuttunut siitä, että tulijat ovat "omien yhteisöjensä parhaimmistoa", joilla työhaluja riittää, kun järjestelmä vain opastaa alkuun.
Mutta mistä rahat ohjaamiseen? Työvoimatoimistoista vähennetään väkeä muutenkin valtion tuottavuusohjelman takia.
- Aiesopimus maksaa pääkaupungissa 2,5 miljoonaa euroa. Olemme laskeneet, että jos maahanmuuttajat työllistyisivät samalla lailla kuin kantaväestö, säästö olisi 70 miljoonaa euroa vuodessa, Pajunen sanoo.
Kaupunginjohtaja painottaa sitä, että maahanmuutto voidaan vielä hoitaa hyvin. Se voi hyödyttää kansakuntaa, jos kortit pelataan oikein ja peli aloitetaan ajoissa.
- Huono vaihtoehto on, että tilanne kehittyy kuten Ranskassa, jonka jättilähiöihin virkavalta ei uskalla mennä kuin panssariautolla. Hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Kanada ja Toronto, jossa monikulttuurisuus on voimavara.
Tahto ja asenne siis ratkaisevat.
- Kaikilla on samanlainen velvollisuus rakentaa tätä kaupunkia. Tehdään duunia ja maksetaan veroja yhdessä. Toisaalta kantaväestön pitää olla avoimia ja sanoa, että tervetuloa, olet yksi meistä.
Lähde
Remontti: Suomeen pikaisia muutoksia rajusti kasvavan maahanmuuton hallitsemiseksi, vaatii Helsingin kaupunginjohtaja
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen, 54, lapset kävivät koulua maahanmuuttajien suosimassa Itäkeskuksessa. Viisilapsisen perheen vesat viittasivat vierekkäisissä pulpeteissa inkeriläisvenäläisten oppilaiden kanssa.
Isä Pajunen veti samaan aikaan 1980-luvulla Alepa-lähikauppaketjua. Pajusen yhteistyökumppaneina oli muun muassa vietnamilaisia venepakolaisia, jotka juurtuivat Suomeen pysyvästi. Helsingin väestöstä kaksi prosenttia oli ulkomaalaisia.
Vuonna 2025 ulkomaalaisväestön osuus pääkaupungissa on arvioiden mukaan 25 prosenttia. Pajunen pitää tätä lukua liian varovaisena, jos nykyinen muuttotahti jatkuu. Maahanmuutto on hänen mielestään jopa suurempi yhteiskunnallinen muutos kuin väestön ikääntyminen.
Asiallinen ja jopa värittömänä pidetty Pajunen kohahdutti suorasanaisella nettikirjoituksellaan maahanmuutosta viime vuoden lopussa. Pajunen vaati, että Suomen pitää ryhtyä maahanmuuttopolitiikassa "portinvartijaksi" "sisäänheittäjän" asemasta. Tulijoiden työllistymisestä huolestunutta kaupunginjohtajaa syytettiin maahanmuuttovastaiseksi.
Pajunen seisoo yhä sanojensa takana, vaikka tuli blogissa liioitelleeksi Suomesta turvapaikkaa hakevien määrää. Pajunen puhui 5 000:sta, kun määrä on jäämässä alle 4 000:een.
- Lopullisia lukuja ei ole vielä tullut, mutta suunta on tämä. Yhteisö ei kestä liian ison määrän ottamista kerralla. Nykyiselle järjestelmälle tämä määrä turvapaikanhakijoita on ehdottomasti liikaa. Edessä on katastrofi, jos kehitys jatkuu tällaisena.
Kaupunginjohtajalle maahanmuutossa on kysymys käytännön asioista, työstä ja asumisesta, ei politiikasta tai dramaattisista ideologioista.
Maahanmuuttokysymys kärjistyi helsinkiläisen perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon päästessä valtuustoon maahanmuuttokriittisen bloginsa kannattelemana. Helsingin valtuustossa on odotettavissa tulikivenkatkuisia väittelyitä, sillä Halla-ahon vastapuolena istuu päinvastaista linjaa edustava maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r).
- Helsingin valtuusto on kuin eduskunta pienoiskoossa. Demokratia toimii, kun se valitsee erilaisia näkemyksiä esittäviä valtuutettuja, Pajunen kuittaa.
Systeemi syrjäyttää
Yhtä turvapaikanhakijaa kohti Helsinkiin tulee muutaman vuoden päästä pari kolme perheenjäsentä. Se kuormittaa sosiaalitoimea, sillä yli puolet irakilaisista, somalialaisista ja afganistanilaisista on tällä hetkellä työttöminä. Heitä on suurin osa turvapaikanhakijoista.
Pajunen pitää tärkeänä, että Suomi sopeuttaa ulkomaalaispolitiikkansa naapurimaihin. Esimerkiksi Ruotsi ei enää laske tiettyjä Irakin osia kriisialueiksi.
- Kun naapurimme ovat niin tehneet, meidänkin pitäisi tätä vakavasti harkita. Vai onko meillä jokin sellainen tietämys asiasta, jota naapureilla ei ole, Pajunen kysyy.
Löysällä hihnat eivät Suomessa ole. Turvapaikanhakijamäärät ovat pieniä Ruotsiin verrattuna. Länsinaapurissa hakijoita oli noin 25 000 vuonna 2008. Pajunen ei kuitenkaan vertaisi Ruotsia Suomeen, vaan Helsinkiin, joka tulijat pääosin asuttaa.
Eduskunnan hallintovaliokunta kiristi suitsia hallituksen ulkomaalaislain muutosesityksestä, joka olisi helpottanut oleskeluluvan saamista nykyisestä. Sitä Pajunen pitää oikeana ratkaisuna.
Tahto ja asenne ratkaisevat
Pajunen on erityisen huolissaan maahanmuuttajien työllistymisestä. Suomen passivoiva järjestelmä syrjäyttää ihmisiä.
- On hölmöläisen hommaa, että ensin otetaan maahan ja sitten ilmoitetaan että et saa tehdä töitä. Sitten, kun on joutunut työttömäksi ja menettänyt omanarvontuntonsa, sanotaan että nyt sinun pitäisi integroitua.
Hän haluaisi kiirehtiä valtakunnallista ohjelmaa, jolla maahanmuuttajat saataisiin työn alkuun henkilökohtaisella ohjauksella. Valtio ja pääkaupunkiseutu ovat jo sopineet aiesopimuksesta. Hanke on juuttunut byrokratiaan ja tulossa voimaan vasta 2010. Pajusen mielestä sopiva aika olisi heti.
- On tärkeää, että jokaista autetaan erikseen omista lähtökodistaan. Mitä suurempi kulttuuriero on, sitä epävarmempi ihminen on itsestään ja sitä enemmän palvelun merkitys korostuu.
Pajunen on vakuuttunut siitä, että tulijat ovat "omien yhteisöjensä parhaimmistoa", joilla työhaluja riittää, kun järjestelmä vain opastaa alkuun.
Mutta mistä rahat ohjaamiseen? Työvoimatoimistoista vähennetään väkeä muutenkin valtion tuottavuusohjelman takia.
- Aiesopimus maksaa pääkaupungissa 2,5 miljoonaa euroa. Olemme laskeneet, että jos maahanmuuttajat työllistyisivät samalla lailla kuin kantaväestö, säästö olisi 70 miljoonaa euroa vuodessa, Pajunen sanoo.
Kaupunginjohtaja painottaa sitä, että maahanmuutto voidaan vielä hoitaa hyvin. Se voi hyödyttää kansakuntaa, jos kortit pelataan oikein ja peli aloitetaan ajoissa.
- Huono vaihtoehto on, että tilanne kehittyy kuten Ranskassa, jonka jättilähiöihin virkavalta ei uskalla mennä kuin panssariautolla. Hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Kanada ja Toronto, jossa monikulttuurisuus on voimavara.
Tahto ja asenne siis ratkaisevat.
- Kaikilla on samanlainen velvollisuus rakentaa tätä kaupunkia. Tehdään duunia ja maksetaan veroja yhdessä. Toisaalta kantaväestön pitää olla avoimia ja sanoa, että tervetuloa, olet yksi meistä.
Lähde
10.1.09
Turun Sanomat 10.1.2009
Turvapaikanhakijoiden asema pohdintaan tänä vuonna
Irakilaispakolaisten palauttamisesta voi tulla Suomelle miljoonalasku
Suomessa oleskelevien irakilaispakolaisten palauttaminen kotimaahansa ei toistaiseksi onnistu, koska Suomella ei ole Irakin kanssa voimassa olevaa yhteistyösopimusta. Irakin suostuttelu omien kansalaistensa vastaanottamisen mahdollistavaan sopimukseen voi käydä kalliiksi.
Maat, jotka sopimuksen ovat saaneet aikaan, ovat joutuneet lupaamaan kylkiäisinä Irakiin erilaisia avustuspaketteja ja taloudellista tukea. Esimerkiksi Ruotsi maksaa maalle yhteensä 10,4 miljoonaa euroa kehitysyhteistyörahoja. Tosin Ruotsissa on huomattavasti Suomea enemmän irakilaispakolaisia.
- Näyttää siltä, että sopimukseen sisältyy paluumuuttajille annettava avustuspaketti sekä jälleenrakennusta tai kehitysyhteistyötä, kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriöstä.
Päivärinteen mukaan useimmissa maissa sopimusta on jouduttu hieromaan pitkään paikallisten viranomaisten kanssa. Päivärinne ei osaa arvioida, millaisista avustussummista Suomen neuvotteluissa tullaan puhumaan.
Suomen vuosittaiset kehitysapurahat Irakiin ovat olleet vain muutaman miljoonan luokkaa ja nekin on pääosin ohjattu YK:n hallinnoimaan rahastoon.
Tällä hetkellä esimerkiksi kolmisenkymmentä kurdialueilta tullutta turvapaikanhakijaa saa pysyä Suomessa vain siksi, että paikalliset viranomaiset eivät suostu vastaanottamaan heitä takaisin.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja Irakin valtion kanssa tehtävä sopimus on sisäministeriössä vasta alkuvaiheen suunnittelussa. Samassa vaiheessa on samankaltainen järjestely Afganistaniin.
Suomeen tuli viime vuonna yhteensä noin 4 000 turvapaikanhakijaa. Heistä suurimmat yksittäiset ryhmät muodostivat Irakista ja Somaliasta tulleet. Molemmista maista saapui noin tuhat turvapaikanhakijaa.
Lähde
Irakilaispakolaisten palauttamisesta voi tulla Suomelle miljoonalasku
Suomessa oleskelevien irakilaispakolaisten palauttaminen kotimaahansa ei toistaiseksi onnistu, koska Suomella ei ole Irakin kanssa voimassa olevaa yhteistyösopimusta. Irakin suostuttelu omien kansalaistensa vastaanottamisen mahdollistavaan sopimukseen voi käydä kalliiksi.
Maat, jotka sopimuksen ovat saaneet aikaan, ovat joutuneet lupaamaan kylkiäisinä Irakiin erilaisia avustuspaketteja ja taloudellista tukea. Esimerkiksi Ruotsi maksaa maalle yhteensä 10,4 miljoonaa euroa kehitysyhteistyörahoja. Tosin Ruotsissa on huomattavasti Suomea enemmän irakilaispakolaisia.
- Näyttää siltä, että sopimukseen sisältyy paluumuuttajille annettava avustuspaketti sekä jälleenrakennusta tai kehitysyhteistyötä, kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriöstä.
Päivärinteen mukaan useimmissa maissa sopimusta on jouduttu hieromaan pitkään paikallisten viranomaisten kanssa. Päivärinne ei osaa arvioida, millaisista avustussummista Suomen neuvotteluissa tullaan puhumaan.
Suomen vuosittaiset kehitysapurahat Irakiin ovat olleet vain muutaman miljoonan luokkaa ja nekin on pääosin ohjattu YK:n hallinnoimaan rahastoon.
Tällä hetkellä esimerkiksi kolmisenkymmentä kurdialueilta tullutta turvapaikanhakijaa saa pysyä Suomessa vain siksi, että paikalliset viranomaiset eivät suostu vastaanottamaan heitä takaisin.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja Irakin valtion kanssa tehtävä sopimus on sisäministeriössä vasta alkuvaiheen suunnittelussa. Samassa vaiheessa on samankaltainen järjestely Afganistaniin.
Suomeen tuli viime vuonna yhteensä noin 4 000 turvapaikanhakijaa. Heistä suurimmat yksittäiset ryhmät muodostivat Irakista ja Somaliasta tulleet. Molemmista maista saapui noin tuhat turvapaikanhakijaa.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)