Turun turvakodissa ennätysvilkas vuosi
Häpeä saa väkivallan uhrit hakemaan ulkopuolisen apua vasta viime hetkellä
Joulun ja uudenvuoden välipäivät eivät ole kaikille ihmisille leppoisaa yhdessäolon aikaa. Turun turvakodissa puhelin on soinut jo joulunpyhinä tiuhaan, mutta vasta joulun jälkeen perhe- tai parisuhdeväkivaltaa kokeneet ovat uskaltaneet lähteä hakemaan apua kodin seinien ulkopuolelta. Suurin syy viivyttelyyn on häpeä. Joulurauha ja iskut - sanallisetkin - eivät sovi yhteen.
- Yleisin syy hakeutua turvakotiin on henkinen väkivalta. Kotona toinen osapuoli joutuu kokemaan solvaamista, alistamista ja hyvinkin karkeaa nimittelyä lasten kuullen. Mutta paljon on myös fyysistä väkivaltaa. Usein asiakkaamme näkevät uhkaavan tilanteen merkit jo ennalta aiempien kokemustensa perusteella, sanoo Turun Ensi- ja turvakodin perheterapeutti Aija Aaltonen.
Koko vuosi 2007 on ollut Turun turvakodissa tavallista kiireisempi. Kaikki kymmenen asiakashuonetta ovat olleet lähes tauotta täynnä muutaman päivän hiljaisempia hetkiä lukuun ottamatta. Kaikki sisään pyrkivät mahdutetaan kuitenkin turvaan lapset mukaan lukien.
- Hoitopäiviä on tänä vuonna ollut yli 20 prosenttia enemmän kuin aikaisemmin. Myös asiakkaita on ollut runsaammin, samaten lapsia, kertoo ohjaaja Ritva Alkio.
Hän korostaa, että joulu ja uusivuosi eivät aiheuta tilastopiikkiä, kun taas heinäkuussa talo on ollut ääriään myöten täynnä.
Turvassa keskimäärin neljä vuorokautta
Suurin osa asiakkaista on 30-40-vuotiaita naisia. Joskus sisään tulee äiti vasta parin viikon ikäisen vauvansa kanssa. Mutta myös miehet saattavat hakea turvaa: Aaltonen huomauttaa, että naisetkin voivat olla väkivaltaisia. Turvakodin vuosittaisesta kävijämäärästä noin 10 prosenttia eli 20-25 henkilöä on miehiä.
Ulkomaalaisten osuus oli viime vuonna 23 prosenttia. Tämä on 45-50 asiakasperhettä, joiden joukossa on jopa 20 eri kansalaisuutta. Mikään kansalaisuus ei nouse ylitse muiden.
- Vierasmaalaisilla on toisinaan erilainen suhtautuminen väkivaltaan. Joissakin kulttuureissa miesten on vaikea ymmärtää, että yhteiskunta puuttuu perheen sisällä tapahtuvaan väkivaltaan. Vetoamme aina Suomen lakiin ja siihen, että maassa eletään maan tavalla, Aaltonen sanoo.
Talossa viivytään keskimäärin neljä vuorokautta.
- Neljä päivää on aika lyhyt aika selvitä kotona puhjenneesta kriisistä. Kotiin palataan kuitenkin omasta halusta. Usein toivotaan ja uskotaan, että tilanne kääntyy parempaan päin, että toinen osapuoli on ottanut tapahtuneesta opikseen, Aaltonen kuvailee.
"Kunhan vain rakastaa tarpeeksi"
Väkivaltaisen kumppanin rinnalla pysyttelevä keksii helposti liudan syitä jäädä tilanteeseensa, kun pahin kriisi on väistynyt. Uskotellaan, että vaikka kerran kävi näin, puoliso ei enää ikinä lyö, kunhan alistettu vain jaksaa rakastaa tarpeeksi. Tilastot puhuvat kuitenkin toista.
- Kun kerran lähtee väkivallan tielle, lyönnit valitaan ratkaisuksi helpommin myös tulevissa tilanteissa, Aaltonen sanoo.
Hän huomauttaa, että lapset muuttuvat väkivaltatilanteissa usein näkymättömiksi.
- Lasten suhde kotona tapahtuvaan väkivaltaan on aina aktiivinen. He eivät ole välinpitämättömiä sivustakatsojia, joita tapahtumat eivät kosketa. Elämä väkivallan vaikutuspiirissä merkitsee elämää pelon keskellä, mikä on uhka perusturvallisuudelle, Aaltonen sanoo.
Parisuhteessa pysytellään myös yksinäisyyden pelosta. Alkio toteaa, että perheväkivaltaankin turtuu, sairastuu.
Alistaminen, kontrollointi, vähättely, määräileminen ja lyönnit koetaan tavalliseksi arjeksi, eikä omaa tilannetta osata enää nähdä hälyttävänä.
Väkivallan kohteeksi joutuneet ovat usein mestareita syyllistämään itseään. Ajatellaan, että toinen hermostui, koska itse käyttäytyi huonosti, ärsytti tahallaan ja kerjäsi rangaistusta.
- Nuoret naiset ovat onneksi pikkuhiljaa oppineet arvostamaan itseään eivätkä hae syytä väkivaltaan itsestään. Ymmärretään, että kenelläkään ei ole oikeutta väkivallan käyttöön, Aaltonen jatkaa.
Pulloa ei voi tuomita
Väkivaltatilanteen laukaisevana tekijänä on usein alkoholi. Moni nainen osaa ennakoida miehensä käytöksen muuttuvan, kun tämä tarttuu pulloon. Todelliset syyt ovat kuitenkin syvemmällä.
- Päihteet näyttelevät pääroolia noin puolessa kaikista tapauksista. Pulloa ei kuitenkaan voi tuomita, sillä sen ja teon takana on ihminen, Aaltonen sanoo.
Toinen suuri tekijä ovat mielenterveysongelmat. Turvakodissa on pohdittu paljon myös ihmisen sisäsyntyistä tapaa turvautua nyrkkeihin.
- Kysymykseen, voiko joku olla perimmiltään paha ja väkivaltainen, ei ole yhtä vastausta. Toisilla keinovalikoima on heikko, toiset ovat saaneet väkivallan mallin jo lapsuudenkodissaan. Yhtä selitystä väkivaltaiseen käytökseen ei ole, Alkio sanoo.
Väkivallalla on monet kasvot. Puoliso voi ulospäin vaikuttaa täysin normaalilta ihmiseltä, jonka pimeä puoli pääsee esiin vain kodin suljettujen ovien takana. Kahden eläkeiässä olevan ihmisen suhdetta voi leimata sairaalloinen kontrollointi, lapsiaan kotona hoitavan puoliso voi puolestaan nakertaa toiselta koko sosiaalisen elämän pikkuhiljaa olemattomiin.
- Väkivaltaa on jokaisessa yhteiskuntaluokassa. Lähisuhdeväkivalta on monimuotoinen ilmiö, Aaltonen toteaa.
Lähde
30.12.07
Iltalehti 30.12.2007
Kehitysyhteistyörahoja käytettiin johtajien verovelkoihin?
Poliisi epäilee Maahanmuuttajien tuki -yhdistyksen ex-johtajien käyttäneen yhdistykselle myönnettyjä rahoja muun muassa omien palkkojensa ja verovelkojensa maksuun.
Asiasta kertoo Aamulehti.
Yhdistyksen entistä toiminnanjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa epäillään törkeästä avustuspetoksesta. Yhdistys lopetti toimintansa vuonna 2005.
Poliisi epäilee, että johtajat ovat käyttäneet valtion kehitysyhteistyöhankkeisiin myöntämästä noin 100 000 eurosta 20 000-30 000 euroa omiin palkkoihinsa, verovelkojen maksuun ja yhdistyksen yleisiin kuluihin.
Rahat oli tarkoitus käyttää orpojen ja pakolaisten kouluttamiseen Somaliassa sekä prostituoitujen ja hyväksikäytettyjen nuorten tukemiseen Filippiineillä.
Epäillyt ovat kiistäneet syyllisyytensä. Esitutkinta on lähes valmis ja tapaus viedään syyttäjälle ensi vuoden alussa.
Törkeän avustuspetoksen rangaistusasteikko on neljästä kuukaudesta neljään vuotta vankeutta.
Lähde
Tietoa Maahanmuuttajien tuki ry:stä.
Poliisi epäilee Maahanmuuttajien tuki -yhdistyksen ex-johtajien käyttäneen yhdistykselle myönnettyjä rahoja muun muassa omien palkkojensa ja verovelkojensa maksuun.
Asiasta kertoo Aamulehti.
Yhdistyksen entistä toiminnanjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa epäillään törkeästä avustuspetoksesta. Yhdistys lopetti toimintansa vuonna 2005.
Poliisi epäilee, että johtajat ovat käyttäneet valtion kehitysyhteistyöhankkeisiin myöntämästä noin 100 000 eurosta 20 000-30 000 euroa omiin palkkoihinsa, verovelkojen maksuun ja yhdistyksen yleisiin kuluihin.
Rahat oli tarkoitus käyttää orpojen ja pakolaisten kouluttamiseen Somaliassa sekä prostituoitujen ja hyväksikäytettyjen nuorten tukemiseen Filippiineillä.
Epäillyt ovat kiistäneet syyllisyytensä. Esitutkinta on lähes valmis ja tapaus viedään syyttäjälle ensi vuoden alussa.
Törkeän avustuspetoksen rangaistusasteikko on neljästä kuukaudesta neljään vuotta vankeutta.
Lähde
Tietoa Maahanmuuttajien tuki ry:stä.
27.12.07
Helsingin Sanomat 27.12.2007
Joka kymmenes helsinkiläinen lapsi on vieraskielinen
Jo joka kymmenes helsinkiläinen lapsi puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Tieto käy ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta raportista.
Helsingin koko väestöstä vuoden 2007 alussa vieraskielisiä oli 8,2 prosenttia. Lasten joukossa vieraskielisten osuus on suurempi kuin aikuisten.
Suurin vieraskielisten lasten osuus on alle kuusivuotiaiden joukossa. Heistä 11,5 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Vieraskielisten lasten yleisimmät kielet ovat somali, venäjä ja viro. Vieraskielisten aikuisten kolmen yleisimmän kielen joukossa somalin kielen korvaa englanti.
Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Helsingin väestöstä on kymmenen viime vuoden aikana kaksinkertaistunut. Helsinkiläisistä noin 23 000 ilmoitti 1997 äidinkielekseen muun kuin suomen tai ruotsin. Tänä vuonna vastaava luku on noin 46 500.
Vieraskielisiin perheisiin myös syntyy enemmän lapsia kuin suomen- tai ruotsinkielisiin.
Vuonna 2006 tuhatta 15–49-vuotiasta vieraskielistä naista kohden syntyi 63 lasta, kun samaan aikaan suomenkielisiä kohden syntyi 39 lasta.
Vuoden 2006 aikana syntyi 6 156 uutta helsinkiläistä.
Lähde
Jo joka kymmenes helsinkiläinen lapsi puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Tieto käy ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta raportista.
Helsingin koko väestöstä vuoden 2007 alussa vieraskielisiä oli 8,2 prosenttia. Lasten joukossa vieraskielisten osuus on suurempi kuin aikuisten.
Suurin vieraskielisten lasten osuus on alle kuusivuotiaiden joukossa. Heistä 11,5 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Vieraskielisten lasten yleisimmät kielet ovat somali, venäjä ja viro. Vieraskielisten aikuisten kolmen yleisimmän kielen joukossa somalin kielen korvaa englanti.
Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Helsingin väestöstä on kymmenen viime vuoden aikana kaksinkertaistunut. Helsinkiläisistä noin 23 000 ilmoitti 1997 äidinkielekseen muun kuin suomen tai ruotsin. Tänä vuonna vastaava luku on noin 46 500.
Vieraskielisiin perheisiin myös syntyy enemmän lapsia kuin suomen- tai ruotsinkielisiin.
Vuonna 2006 tuhatta 15–49-vuotiasta vieraskielistä naista kohden syntyi 63 lasta, kun samaan aikaan suomenkielisiä kohden syntyi 39 lasta.
Vuoden 2006 aikana syntyi 6 156 uutta helsinkiläistä.
Lähde
23.12.07
Iltalehti 23.12.2007
Nuori nainen raiskattiin Kajaanissa
18-vuotias nainen joutui raiskauksen uhriksi Kajaanissa varhain lauantaiaamuna. Poliisi kertoi asiasta sunnuntaina.
Teko tapahtui yksityisasunnossa. Rikoksesta epäilty on 30-vuotias ulkomaalaissyntyinen mies, joka asuu Kajaanissa.
Mies on ollut pidätettynä. Poliisi jatkaa asian tutkintaa.
Lähde
18-vuotias nainen joutui raiskauksen uhriksi Kajaanissa varhain lauantaiaamuna. Poliisi kertoi asiasta sunnuntaina.
Teko tapahtui yksityisasunnossa. Rikoksesta epäilty on 30-vuotias ulkomaalaissyntyinen mies, joka asuu Kajaanissa.
Mies on ollut pidätettynä. Poliisi jatkaa asian tutkintaa.
Lähde
Karjalainen 23.12.2007
Tulkkeja tarvitaan entistä enemmän oikeudenkäynneissä
Joensuun käräjäoikeuden tulkkilistalta löytyy Joensuussa asuva tulkki yli kymmenelle eri kielelle.
Tulkkauspalvelujen käyttö oikeudenistunnoissa on lisääntyneet kuluneella vuosikymmenellä voimakkaasti koko maassa. Viime vuonna esimerkiksi käräjäoikeudet maksoivat tulkkipalkkioita yhteensä runsaat 700 000 euroa. Viidessä vuodessa palkkioihin tarvittava rahamäärä on kasvanut 33 prosenttia.
Joensuun käräjäoikeuden käräjätuomari Kalevi Julkunen on nähnyt tulkkauspalvelujen tarpeen ja kasvun käytännön työssä. Hän muistelee, että kun hän aloitti tuomarina vuonna 1984, niin ensimmäiseen kymmeneen vuoteen ei hänen johtamissaan istunnoissa tulkkia nähty.
– Nykyään tulkkia tarvitaan viikottain. Usein meillä on sellaisiakin päiviä, että tulkki on mukana 2–3 eri istunnossa, hän sanoo.
Tarkkoja tilastoja tulkkipalvelujen käytöstä Joensuun käräjäoikeus ei ole kerännyt, mutta Julkusen mukaan kasvu on tällä vuosikymmenellä ollut samaa tasoa valtakunnallisen kasvun kanssa.
Ja vaikka oikeudenkäynneissä törmää nykyään varsin eksoottisinkiin kieliin, niin tulkkausapua on istuntoihin aina saatu.
– Jos kyseessä on ollut jokin eksoottisempi kieli eikä kyseisen kielen tulkkia ole omalla paikkakunnalla, niin sitten tulkkaus on järjestetty vaikkapa puhelimen välityksellä Helsingistä, sanoo Julkunen.
Eniten venäjän-kielen tulkkeja
Venäjän rajan läheisyys merkitsee sitä, että eniten Joensuun käräjäoikeudessa on viime vuosina tarvittu venäjänkielen tulkkeja. Seuraavana tulevat englanninkielen tulkit.
Käräjäoikeudessa erityistä tulkkilistaa ylläpitävä käräjäsihteeri Sirkku Kokkonen kertoo, että näiden pääkielten tulkkien lisäksi Joensuusta löytyy tulkki reilusti yli kymmenelle eri kielelle.
Venäjän- ja englanninkielen lisäksi Joensuun käräjäoikeuden tulkkilistalla on viron-, ruotsin- ja saksankielen tulkkeja. Listalta löytyy myös espanjan-, portugalin-, italian-, slovakian- ja serbokrotian- sekä somalin-, turkin- ja thaikielen taitajia.
– Ja on meillä kaupungissa karjalankielen ja myös viittomakielen tulkki, lisää Kokkonen.
Listalla on 11 venäjänkielen tulkkia, joskin Kokkosen mukaan vain paria kolmea heistä käytetään aktiivisemmin.
Pienten eksoottisempien kielten – kuten albanian-, burman-, hindin- ja kurdinkielen – tulkkeja käräjäoikeus saa Keski-Suomen alueellisesta tulkkauskeskuksesta Jyväskylästä.
Lähde
Joensuun käräjäoikeuden tulkkilistalta löytyy Joensuussa asuva tulkki yli kymmenelle eri kielelle.
Tulkkauspalvelujen käyttö oikeudenistunnoissa on lisääntyneet kuluneella vuosikymmenellä voimakkaasti koko maassa. Viime vuonna esimerkiksi käräjäoikeudet maksoivat tulkkipalkkioita yhteensä runsaat 700 000 euroa. Viidessä vuodessa palkkioihin tarvittava rahamäärä on kasvanut 33 prosenttia.
Joensuun käräjäoikeuden käräjätuomari Kalevi Julkunen on nähnyt tulkkauspalvelujen tarpeen ja kasvun käytännön työssä. Hän muistelee, että kun hän aloitti tuomarina vuonna 1984, niin ensimmäiseen kymmeneen vuoteen ei hänen johtamissaan istunnoissa tulkkia nähty.
– Nykyään tulkkia tarvitaan viikottain. Usein meillä on sellaisiakin päiviä, että tulkki on mukana 2–3 eri istunnossa, hän sanoo.
Tarkkoja tilastoja tulkkipalvelujen käytöstä Joensuun käräjäoikeus ei ole kerännyt, mutta Julkusen mukaan kasvu on tällä vuosikymmenellä ollut samaa tasoa valtakunnallisen kasvun kanssa.
Ja vaikka oikeudenkäynneissä törmää nykyään varsin eksoottisinkiin kieliin, niin tulkkausapua on istuntoihin aina saatu.
– Jos kyseessä on ollut jokin eksoottisempi kieli eikä kyseisen kielen tulkkia ole omalla paikkakunnalla, niin sitten tulkkaus on järjestetty vaikkapa puhelimen välityksellä Helsingistä, sanoo Julkunen.
Eniten venäjän-kielen tulkkeja
Venäjän rajan läheisyys merkitsee sitä, että eniten Joensuun käräjäoikeudessa on viime vuosina tarvittu venäjänkielen tulkkeja. Seuraavana tulevat englanninkielen tulkit.
Käräjäoikeudessa erityistä tulkkilistaa ylläpitävä käräjäsihteeri Sirkku Kokkonen kertoo, että näiden pääkielten tulkkien lisäksi Joensuusta löytyy tulkki reilusti yli kymmenelle eri kielelle.
Venäjän- ja englanninkielen lisäksi Joensuun käräjäoikeuden tulkkilistalla on viron-, ruotsin- ja saksankielen tulkkeja. Listalta löytyy myös espanjan-, portugalin-, italian-, slovakian- ja serbokrotian- sekä somalin-, turkin- ja thaikielen taitajia.
– Ja on meillä kaupungissa karjalankielen ja myös viittomakielen tulkki, lisää Kokkonen.
Listalla on 11 venäjänkielen tulkkia, joskin Kokkosen mukaan vain paria kolmea heistä käytetään aktiivisemmin.
Pienten eksoottisempien kielten – kuten albanian-, burman-, hindin- ja kurdinkielen – tulkkeja käräjäoikeus saa Keski-Suomen alueellisesta tulkkauskeskuksesta Jyväskylästä.
Lähde
22.12.07
Satakunnan Kansa 22.12.2007
Pankkikorttien ryöstöaalto jatkuu
Kokemäen poliisi kertoi lauantaina kahdesta uudesta pankkikorttien ryöstötapauksesta. Ensimmäinen Satakunnassa tietoon tullut pankkikorttivarkaus tapahtui Porissa jo marraskuussa. Pankkikortit vietiin Harjavallassa ja Huittisissa kahdelta vanhukselta, minkä jälkeen heidän tileiltään nostettiin huomattavia summia rahaa. Molemmat ryöstöt tapahtuivat tällä viikolla. Sekä Harjavallassa että Huittisissa asialla oli kaksi 30-40-vuotiasta tummaihoista miestä, joita luonnehdittiin siististi pukeutuneiksi.
Lähde
(Ei pysyvää linkkiä.)
Kokemäen poliisi kertoi lauantaina kahdesta uudesta pankkikorttien ryöstötapauksesta. Ensimmäinen Satakunnassa tietoon tullut pankkikorttivarkaus tapahtui Porissa jo marraskuussa. Pankkikortit vietiin Harjavallassa ja Huittisissa kahdelta vanhukselta, minkä jälkeen heidän tileiltään nostettiin huomattavia summia rahaa. Molemmat ryöstöt tapahtuivat tällä viikolla. Sekä Harjavallassa että Huittisissa asialla oli kaksi 30-40-vuotiasta tummaihoista miestä, joita luonnehdittiin siististi pukeutuneiksi.
Lähde
(Ei pysyvää linkkiä.)
21.12.07
Iltalehti 21.12.2007
Kahden veljeksen syyte nurin Mäntsälän tanssilavasurmassa
Tuusulan käräjäoikeus hylkäsi kahden veljeksen murhasyytteen Mäntsälän tanssilavaan kytkeytyvässä surmajutussa.
Kolmas veli passitettiin mielentilatutkimukseen. Hän ampui helsinkiläismiestä viidesti viime juhannuksena Suurlavan sisäänkäynnillä. Syyttäjän mielestä teko oli suunnitelmallinen ja uhrin henkeä oli uhattu jo aiemmin, koska yksi veljeksistä oli ilmoittanut uhrille, että hänet tapettaisiin romanisukujen vanhan riidan takia.
Helsinkiläisen ja veljesten sukujen välit olivat vihamieliset. Uhrin suvun jäsen surmasi veljesten sukulaisen vuonna 1965.
Oikeus ei kuitenkaan löytänyt näyttöä siitä, että veljet olisivat auttaneet ampujaa. Kysymyksessä näytti olleen normaali nuorten seurustelu- ja huvittelumatka, johon vaikuttivat tanssilavan vetovoimaiset esiintyjät.
Tapahtumahetkellä Mäntsälän suurlavalle odotettiin esiintyjiksi Mattia ja Teppoa.
Kina syntyi lähtijästä
Oikeuden mielestä jäi näyttämättä, että syytetyt olisivat yhdessä päättäneet tappaa toisen romanisuvun jäsenen ja tehneet sopimuksen sekä suunnitelman verityön toteuttamiseksi.
Vanhan veriteon takia suvut noudattivat väistämiskäytäntöä. Uhrille ja syytetyille syntyi tanssilavan portilla kinaa siitä, kuka lähtee ja kuka saa jäädä. Uhrille esitettiin useita vaatimuksia poistua. Suukopu johti siihen, että uhrille annettiin viisi minuutti aikaa poistua. Yksi veljeksistä kuitenkin ampui ennen määräajan päättymistä.
Parikymppinen syytetty ampui uhria kahden kolmen metrin päästä jalkoihin. Ainakin kaksi laukauksista osui, kun 18-vuotias mies oli kumarassa tai jo kaatumassa maahan. Oikeuden mielestä kahden vanhemman veljen mahdollinen seisominen ampujan lähellä tapahtumahetkellä ei ollut osoitus osallisuudesta tekoon edes avunantajana.
Käräjäoikeus ratkaisee mielentilatutkimuksen jälkeen, mihin rikokseen ampuja syyllistyi.
Lähde
Tuusulan käräjäoikeus hylkäsi kahden veljeksen murhasyytteen Mäntsälän tanssilavaan kytkeytyvässä surmajutussa.
Kolmas veli passitettiin mielentilatutkimukseen. Hän ampui helsinkiläismiestä viidesti viime juhannuksena Suurlavan sisäänkäynnillä. Syyttäjän mielestä teko oli suunnitelmallinen ja uhrin henkeä oli uhattu jo aiemmin, koska yksi veljeksistä oli ilmoittanut uhrille, että hänet tapettaisiin romanisukujen vanhan riidan takia.
Helsinkiläisen ja veljesten sukujen välit olivat vihamieliset. Uhrin suvun jäsen surmasi veljesten sukulaisen vuonna 1965.
Oikeus ei kuitenkaan löytänyt näyttöä siitä, että veljet olisivat auttaneet ampujaa. Kysymyksessä näytti olleen normaali nuorten seurustelu- ja huvittelumatka, johon vaikuttivat tanssilavan vetovoimaiset esiintyjät.
Tapahtumahetkellä Mäntsälän suurlavalle odotettiin esiintyjiksi Mattia ja Teppoa.
Kina syntyi lähtijästä
Oikeuden mielestä jäi näyttämättä, että syytetyt olisivat yhdessä päättäneet tappaa toisen romanisuvun jäsenen ja tehneet sopimuksen sekä suunnitelman verityön toteuttamiseksi.
Vanhan veriteon takia suvut noudattivat väistämiskäytäntöä. Uhrille ja syytetyille syntyi tanssilavan portilla kinaa siitä, kuka lähtee ja kuka saa jäädä. Uhrille esitettiin useita vaatimuksia poistua. Suukopu johti siihen, että uhrille annettiin viisi minuutti aikaa poistua. Yksi veljeksistä kuitenkin ampui ennen määräajan päättymistä.
Parikymppinen syytetty ampui uhria kahden kolmen metrin päästä jalkoihin. Ainakin kaksi laukauksista osui, kun 18-vuotias mies oli kumarassa tai jo kaatumassa maahan. Oikeuden mielestä kahden vanhemman veljen mahdollinen seisominen ampujan lähellä tapahtumahetkellä ei ollut osoitus osallisuudesta tekoon edes avunantajana.
Käräjäoikeus ratkaisee mielentilatutkimuksen jälkeen, mihin rikokseen ampuja syyllistyi.
Lähde
Ilta-Sanomat 21.12.2007 (2.)
Rosvot anastaneet vanhusten pankkikortteja
Ammattirosvot ovat viime viikkoina iskeneet iäkkäiden ihmisten lompakoihin ja pankkikortteihin eri puolilla Suomea.
Poliisin mukaan liikkeellä näyttäisi olevan useita tehokkaasti toimivia vororyhmiä.
- Ilmoituksia on jo ainakin yli 50, ja lisää tulee koko ajan, kertoo rikoskomisario Timo Hiltunen keskusrikospoliisin Joensuun yksiköstä.
Suurin osa uhreista on 70-80-vuotiaita, jotka ovat pahimmillaan menettäneet tuhansia euroja rahaa.
Rosvot ovat ilmeisesti ensin urkkineet pankkikorttien tunnusluvut automaatilla selän takaa kurkkimalla. Sitten he ovat yleensä seuranneet vanhusta esimerkiksi kauppaan.
Siellä uhrin huomio on kiinnitetty toisaalle ja samalla viety lompakko laukusta.
Tilit ja luottokortit on tyhjennetty salamannopeasti ennen kuin uhri on ehtinyt sulkea korttinsa. Luonnollisesti myös lompakon käteinen on kadonnut sen siliän tien.
- Varkaat ovat harvinaisen röyhkeitä ja nopeita, kuvailee Hiltunen.
Tekijät ovat ulkomaalaisia noin 30-40-vuotiaita miehiä, jotka ovat usein sonnustautuneet lippalakkiin. Joskus mukana on ollut myös nainen.
- Vaikuttaa, että he ovat tarkoituksella lähteneet liikkeelle joulun alla, jolloin ihmisillä on paljon asiaa pankkiautomaateille.
Lähde
Ammattirosvot ovat viime viikkoina iskeneet iäkkäiden ihmisten lompakoihin ja pankkikortteihin eri puolilla Suomea.
Poliisin mukaan liikkeellä näyttäisi olevan useita tehokkaasti toimivia vororyhmiä.
- Ilmoituksia on jo ainakin yli 50, ja lisää tulee koko ajan, kertoo rikoskomisario Timo Hiltunen keskusrikospoliisin Joensuun yksiköstä.
Suurin osa uhreista on 70-80-vuotiaita, jotka ovat pahimmillaan menettäneet tuhansia euroja rahaa.
Rosvot ovat ilmeisesti ensin urkkineet pankkikorttien tunnusluvut automaatilla selän takaa kurkkimalla. Sitten he ovat yleensä seuranneet vanhusta esimerkiksi kauppaan.
Siellä uhrin huomio on kiinnitetty toisaalle ja samalla viety lompakko laukusta.
Tilit ja luottokortit on tyhjennetty salamannopeasti ennen kuin uhri on ehtinyt sulkea korttinsa. Luonnollisesti myös lompakon käteinen on kadonnut sen siliän tien.
- Varkaat ovat harvinaisen röyhkeitä ja nopeita, kuvailee Hiltunen.
Tekijät ovat ulkomaalaisia noin 30-40-vuotiaita miehiä, jotka ovat usein sonnustautuneet lippalakkiin. Joskus mukana on ollut myös nainen.
- Vaikuttaa, että he ovat tarkoituksella lähteneet liikkeelle joulun alla, jolloin ihmisillä on paljon asiaa pankkiautomaateille.
Lähde
Ilta-Sanomat 21.12.2007
Valvontajohtaja Laitinen: Laiton siirtolaisuus voi kasvaa
EU:n rajavalvontaviraston Frontexin johtaja Ilkka Laitinen varoittaa, että Schengen-alueen laajentuminen saattaa johtaa laittoman siirtolaisuuden kasvuun.
- Rajavalvonnan poistumisen myötä unioni menettää tehokkaan keinon taistella laitonta muuttoliikettä vastaan, sanoi Laitinen tunteja ennen yhdeksän uuden maan liittymistä Schengenin sopimukseen.
Laitisen mukaan EU-maat ovat täysin tietoisia mahdollisista ongelmista.
- EU on tehnyt kuitenkin tietoisen valinnan ja päättänyt painottaa enemmän vapaata liikkumista kuin turvallisuutta, hän sanoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.
Laitinen ei ole ainoa, jota rajavalvonnan katoaminen arveluttaa. Saksan poliisiliiton johtaja Konrad Freiberg on ennustanut ihmiskaupan lisääntyvän vapaan liikkumisen vuoksi.
Britannia, joka ei kuulu Schengen-alueeseen, on kertonut lisänneensä turvamääräyksiä ja tiedustelua varotoimena.
Laittoman muuttoliikkeen lisäksi britit ovat huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymisestä.
Lähde
EU:n rajavalvontaviraston Frontexin johtaja Ilkka Laitinen varoittaa, että Schengen-alueen laajentuminen saattaa johtaa laittoman siirtolaisuuden kasvuun.
- Rajavalvonnan poistumisen myötä unioni menettää tehokkaan keinon taistella laitonta muuttoliikettä vastaan, sanoi Laitinen tunteja ennen yhdeksän uuden maan liittymistä Schengenin sopimukseen.
Laitisen mukaan EU-maat ovat täysin tietoisia mahdollisista ongelmista.
- EU on tehnyt kuitenkin tietoisen valinnan ja päättänyt painottaa enemmän vapaata liikkumista kuin turvallisuutta, hän sanoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.
Laitinen ei ole ainoa, jota rajavalvonnan katoaminen arveluttaa. Saksan poliisiliiton johtaja Konrad Freiberg on ennustanut ihmiskaupan lisääntyvän vapaan liikkumisen vuoksi.
Britannia, joka ei kuulu Schengen-alueeseen, on kertonut lisänneensä turvamääräyksiä ja tiedustelua varotoimena.
Laittoman muuttoliikkeen lisäksi britit ovat huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymisestä.
Lähde
20.12.07
Iltalehti 20.12.2007 (2.)
Tullia huijanneelle yrittäjälle pitkä vankeustuomio
Matkapuhelimia ja autonrenkaita tullin ohi tuonut mies sai yli kahden vuoden vankeustuomion.
Kahta tullivarastoa Kotkassa pyörittänyt Gena Sergejevits Svetlov, 31, tuomittiin torstaina kahdeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen Kotkan käräjäoikeudessa. Ehdottomat tuomiot langetettiin tullirikkomuksista ja varkauksista viime ja toissa vuonna.
Yrittäjä tullasi 2 670 matkapuhelinlastin Kotkan tullissa marraskuussa 2006 nimellisellä noin euron arvolla puhelinta kohden. Hän liitti tullausilmoitukseen tekaistun laskun.
Puhelinerän todellinen kokonaisarvo oli lähes 590 000 euroa, kun tuomittu ilmoitti niiden arvoksi vain 3 800 USA:n dollaria.
Svetlov merkitsi kirjanpitoonsa tavaran katteettomia poistoja systemaattisesti peittääkseen hävikin. Kännyköiden ohella tullin valvonta paljasti miehen vieneen ohi kirjapidon viisi autokuormallista autonrenkaita. Vuosituhannen alusta Suomessa asuneen miehen kaikki asiakkaat olivat hänen oman ilmoituksensa mukaan venäläisiä.
Ei ensimmäinen kerta
Itäinen tullipiiri paljasti menettelyn rutiinitarkastuksessa. Puhelimet takavarikoitiin tämän vuoden heinäkuussa. Kotkan käräjäoikeuden mukaan mies ilmoitti tahallaan tullille väärän tiedon veron määräämisen pohjaksi. Lisäksi hän pyrki välttämään Suomessa perittävän arvonlisäveron.
Kotkassa nyt langetettua tuomiota nosti aiemmin saatu ehdollinen vankeustuomio. Mies oli koeajalla Turun käräjäoikeudessa tammikuussa 2005 saamastaan 1,5 vuoden tuomiosta. Se yhdistettiin hänen nyt saamaansa tuomioon tullirikkomuksista.
Mies velvoitettiin korvaamaan lähes 130 000 euron maksamatta jääneet maahantuontiverot ja oikeudenkäyntikulut.
Syyttäjän vaatimus joulukuun alussa istutussa jutussa oli vähintään neljä vuotta vankeutta.
Lähde
Matkapuhelimia ja autonrenkaita tullin ohi tuonut mies sai yli kahden vuoden vankeustuomion.
Kahta tullivarastoa Kotkassa pyörittänyt Gena Sergejevits Svetlov, 31, tuomittiin torstaina kahdeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen Kotkan käräjäoikeudessa. Ehdottomat tuomiot langetettiin tullirikkomuksista ja varkauksista viime ja toissa vuonna.
Yrittäjä tullasi 2 670 matkapuhelinlastin Kotkan tullissa marraskuussa 2006 nimellisellä noin euron arvolla puhelinta kohden. Hän liitti tullausilmoitukseen tekaistun laskun.
Puhelinerän todellinen kokonaisarvo oli lähes 590 000 euroa, kun tuomittu ilmoitti niiden arvoksi vain 3 800 USA:n dollaria.
Svetlov merkitsi kirjanpitoonsa tavaran katteettomia poistoja systemaattisesti peittääkseen hävikin. Kännyköiden ohella tullin valvonta paljasti miehen vieneen ohi kirjapidon viisi autokuormallista autonrenkaita. Vuosituhannen alusta Suomessa asuneen miehen kaikki asiakkaat olivat hänen oman ilmoituksensa mukaan venäläisiä.
Ei ensimmäinen kerta
Itäinen tullipiiri paljasti menettelyn rutiinitarkastuksessa. Puhelimet takavarikoitiin tämän vuoden heinäkuussa. Kotkan käräjäoikeuden mukaan mies ilmoitti tahallaan tullille väärän tiedon veron määräämisen pohjaksi. Lisäksi hän pyrki välttämään Suomessa perittävän arvonlisäveron.
Kotkassa nyt langetettua tuomiota nosti aiemmin saatu ehdollinen vankeustuomio. Mies oli koeajalla Turun käräjäoikeudessa tammikuussa 2005 saamastaan 1,5 vuoden tuomiosta. Se yhdistettiin hänen nyt saamaansa tuomioon tullirikkomuksista.
Mies velvoitettiin korvaamaan lähes 130 000 euron maksamatta jääneet maahantuontiverot ja oikeudenkäyntikulut.
Syyttäjän vaatimus joulukuun alussa istutussa jutussa oli vähintään neljä vuotta vankeutta.
Lähde
Turun Sanomat 20.12.2007 (2.)
Viidelle pitkät tuomiot metamfetamiinin välittämisestä
Turun käräjäoikeus on tuominnut viisi miestä pitkiin vankeusrangaistuksiin muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta. Kirka Tapani Westerlund tuomittiin 7 vuoden ja 3 kuukauden, Leonardas Staskevicius 6 vuoden ja 7 kuukauden, Mehmeti Faik 6 vuoden ja 7 kuukauden sekä Sefedin Shabani ja Jukka-Pentti Tapani Pasanen 6 vuoden ja 6 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Miehet pitivät hallussaan ja levittivät 5 kiloa metamfetamiinia. Joukkio kävi viime kesänä huumekauppaa Turussa Itäharjulla sijaitsevalla parkkipaikalla ja Moision kaupunginosassa sekä Salossa.
Poliisi pääsi tekijöiden jäljille muun muassa telekuuntelun avulla. Yksi tekijöistä narahti pidätettynä ollessaan siitä, että tämä kirjoitti poliisivankilan ulkoilupihan seinään rikoskumppanilleen viestin, jossa annettiin ohjeita siitä, miten tämän pitäisi toimia kuulusteluissa.
Amfetamiinin kaltainen metamfetamiini on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumeeksi. Sen arvo katukaupassa on Turussa noin 20 euroa grammalta. Yhdestä grammasta saa viisi käyttöannosta.
Lähde
Turun käräjäoikeus on tuominnut viisi miestä pitkiin vankeusrangaistuksiin muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta. Kirka Tapani Westerlund tuomittiin 7 vuoden ja 3 kuukauden, Leonardas Staskevicius 6 vuoden ja 7 kuukauden, Mehmeti Faik 6 vuoden ja 7 kuukauden sekä Sefedin Shabani ja Jukka-Pentti Tapani Pasanen 6 vuoden ja 6 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Miehet pitivät hallussaan ja levittivät 5 kiloa metamfetamiinia. Joukkio kävi viime kesänä huumekauppaa Turussa Itäharjulla sijaitsevalla parkkipaikalla ja Moision kaupunginosassa sekä Salossa.
Poliisi pääsi tekijöiden jäljille muun muassa telekuuntelun avulla. Yksi tekijöistä narahti pidätettynä ollessaan siitä, että tämä kirjoitti poliisivankilan ulkoilupihan seinään rikoskumppanilleen viestin, jossa annettiin ohjeita siitä, miten tämän pitäisi toimia kuulusteluissa.
Amfetamiinin kaltainen metamfetamiini on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumeeksi. Sen arvo katukaupassa on Turussa noin 20 euroa grammalta. Yhdestä grammasta saa viisi käyttöannosta.
Lähde
Turun Sanomat 20.12.2007
Turku ei halua maksaa suosituksi käyneestä opetuksesta yksin
Maahanmuuttajien suomen kielen opetus katkolle ensi vuoden alussa
Turun kaupunki on lopettamassa maahanmuuttajille suunnatun Turun iltalukion avoimen suomen kielen opetuksen. Non stop-periaatteella toimivalla kurssilla on vuosittain ollut noin 250 opiskelijaa. Syksyn 2007 aikana on ollut mukana 97 opiskelijaa ja jonottavien uusien opiskelijoiden määrä on noussut nyt 40:een.
Opiskelijat ovat lähettäneet kaupungille allekirjoittamansa avoimen kirjeen, jossa he vaativat opiskelun jatkumista.
- Olemme oppineet lyhyessä ajassa paljon sekä kieltä että kulttuuria. Tämä on ollut hyvin tehokasta opetusta, jatkokurssilla opiskeleva Ashna Jabar vetoaa päättäjiin.
- On suuri vääryys, jos kaupunki ei anna enää määrärahoja opetukseen. Opiskelijat ovat olleet erittäin aktiivisia ja motivoituneita. Koska opetus perustuu vapaaehtoisuuteen ja sääntöihin, on oltu valmiita sitoutumaan, opettaja Maarika Alsi kertoo.
Innostavaa ja opiskelijalähtöistä
Kohderyhmänä ovat olleet Turussa kirjoilla olevat 16-vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat, kotiäidit, alle 17-vuotiaat nuoret ja koto-toimenpiteitä odottavat henkilöt. Opinnoissaan menestyneille opiskelijoille on annettu mahdollisuus toimia työharjoittelussa avoimessa suomen kielen opetuksessa seuraavana lukuvuonna.
- Olemme olleet tutustumiskäynneillä museoissa, konsertissa ja teatterissa sekä leiponeet ja kokanneet. Kulttuurikäynnit olen liittänyt osaksi opetusta niin, että jatkokurssilaiset kirjoittavat kaikesta näkemästään, kokemastaan ja kuulemastaan muistiinpanoja, joiden avulla he kirjoittavat aina kerran viikossa aineen, Alsi kertoo.
Opetus on saanut tukea myös muilta tahoilta.
- Olen seurannut sivusta opetusta ja huomannut, että se on opetusmetodiltaan ja pedagogiikaltaan hyvin innostavaa ja opiskelijalähtöistä. Se eroa selvästi muusta maahanmuuttajakoulutuksesta, yhteistyökumppanina toimivan Kansainvälisen kohtauspaikan toiminnanjohtaja Kirsi Linnamäki kommentoi.
Kaupunki siirtää vastuuta valtiolle
Kaiken taustalla on se, että talouttaan kiristävä Turku on etsimässä maksumiehiä ja vastuunkantajia opetukselle, jonka tarve kasvaa koko ajan. Turku on joutunut maksamaan myös naapurikunnista tulevien opiskelun.
Laissa kunnille on sälytetty kotouttamisvastuu, johon oleellisena osana liittyy kielen opetus. Turun kaupunginjohtajan avustaja Antti Kirkkola on toista mieltä.
- Ei ole kunnan vaan valtion tehtävä huolehtia aikuisen maahanmuuttajaväestön kielen opetuksesta, Kirkkola perustelee.
Hän kuitenkin myöntää, että opetuksen järjestämiselle on tarvetta.
- Tämä on erittäin polttava asia, koska kotouttamisen kannalta kielenopetus on erittäin tärkeä asia. On äärettömän suuri harmi opiskelijoiden kannalta, että kaupungin taholta heille on annettu sellainen kuva, että opiskelu jatkuisi myös keväällä.
Kirkkolan mukaan syynä katkoon on se, että nykyisin hajallaan ollut, valtion, kaupungin ja kansanopistojen järjestämä suomen kielen opetus halutaan nyt keskittää saman projektin alle.
- Suomi-projektia kantavan hankkeen rahoituksen hakuaika päättyy helmikuussa. Hanke on TE-keskuksen, työvoimatoimiston ja Turun kaupungin yhteinen.
Opetuksen jatko on epävarmaa
Opiskelijoilla on nyt edessään pitkä katkos opinnoissa, vaikka myönteinen rahoituspäätös tulisikin nopeasti.
- Tarkoitus on, että suomen kielen opetus voisi käynnistyä uudelleen alkukeväästä, Antti Kirkkola toteaa.
Järjestelyihin liittyy kuitenkin se ongelma, että projekti ei luo pysyvää kieltenopetusjärjestelmää vaan se olisi väliaikainen.
Lähde
Maahanmuuttajien suomen kielen opetus katkolle ensi vuoden alussa
Turun kaupunki on lopettamassa maahanmuuttajille suunnatun Turun iltalukion avoimen suomen kielen opetuksen. Non stop-periaatteella toimivalla kurssilla on vuosittain ollut noin 250 opiskelijaa. Syksyn 2007 aikana on ollut mukana 97 opiskelijaa ja jonottavien uusien opiskelijoiden määrä on noussut nyt 40:een.
Opiskelijat ovat lähettäneet kaupungille allekirjoittamansa avoimen kirjeen, jossa he vaativat opiskelun jatkumista.
- Olemme oppineet lyhyessä ajassa paljon sekä kieltä että kulttuuria. Tämä on ollut hyvin tehokasta opetusta, jatkokurssilla opiskeleva Ashna Jabar vetoaa päättäjiin.
- On suuri vääryys, jos kaupunki ei anna enää määrärahoja opetukseen. Opiskelijat ovat olleet erittäin aktiivisia ja motivoituneita. Koska opetus perustuu vapaaehtoisuuteen ja sääntöihin, on oltu valmiita sitoutumaan, opettaja Maarika Alsi kertoo.
Innostavaa ja opiskelijalähtöistä
Kohderyhmänä ovat olleet Turussa kirjoilla olevat 16-vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat, kotiäidit, alle 17-vuotiaat nuoret ja koto-toimenpiteitä odottavat henkilöt. Opinnoissaan menestyneille opiskelijoille on annettu mahdollisuus toimia työharjoittelussa avoimessa suomen kielen opetuksessa seuraavana lukuvuonna.
- Olemme olleet tutustumiskäynneillä museoissa, konsertissa ja teatterissa sekä leiponeet ja kokanneet. Kulttuurikäynnit olen liittänyt osaksi opetusta niin, että jatkokurssilaiset kirjoittavat kaikesta näkemästään, kokemastaan ja kuulemastaan muistiinpanoja, joiden avulla he kirjoittavat aina kerran viikossa aineen, Alsi kertoo.
Opetus on saanut tukea myös muilta tahoilta.
- Olen seurannut sivusta opetusta ja huomannut, että se on opetusmetodiltaan ja pedagogiikaltaan hyvin innostavaa ja opiskelijalähtöistä. Se eroa selvästi muusta maahanmuuttajakoulutuksesta, yhteistyökumppanina toimivan Kansainvälisen kohtauspaikan toiminnanjohtaja Kirsi Linnamäki kommentoi.
Kaupunki siirtää vastuuta valtiolle
Kaiken taustalla on se, että talouttaan kiristävä Turku on etsimässä maksumiehiä ja vastuunkantajia opetukselle, jonka tarve kasvaa koko ajan. Turku on joutunut maksamaan myös naapurikunnista tulevien opiskelun.
Laissa kunnille on sälytetty kotouttamisvastuu, johon oleellisena osana liittyy kielen opetus. Turun kaupunginjohtajan avustaja Antti Kirkkola on toista mieltä.
- Ei ole kunnan vaan valtion tehtävä huolehtia aikuisen maahanmuuttajaväestön kielen opetuksesta, Kirkkola perustelee.
Hän kuitenkin myöntää, että opetuksen järjestämiselle on tarvetta.
- Tämä on erittäin polttava asia, koska kotouttamisen kannalta kielenopetus on erittäin tärkeä asia. On äärettömän suuri harmi opiskelijoiden kannalta, että kaupungin taholta heille on annettu sellainen kuva, että opiskelu jatkuisi myös keväällä.
Kirkkolan mukaan syynä katkoon on se, että nykyisin hajallaan ollut, valtion, kaupungin ja kansanopistojen järjestämä suomen kielen opetus halutaan nyt keskittää saman projektin alle.
- Suomi-projektia kantavan hankkeen rahoituksen hakuaika päättyy helmikuussa. Hanke on TE-keskuksen, työvoimatoimiston ja Turun kaupungin yhteinen.
Opetuksen jatko on epävarmaa
Opiskelijoilla on nyt edessään pitkä katkos opinnoissa, vaikka myönteinen rahoituspäätös tulisikin nopeasti.
- Tarkoitus on, että suomen kielen opetus voisi käynnistyä uudelleen alkukeväästä, Antti Kirkkola toteaa.
Järjestelyihin liittyy kuitenkin se ongelma, että projekti ei luo pysyvää kieltenopetusjärjestelmää vaan se olisi väliaikainen.
Lähde
Helsingin Sanomat 20.12.2007
Suurpää: Maahanmuuttajille ei saa jättää vain huonopalkkaisia töitä
"Se on varma resepti ongelmille", sanoo uusi vähemmistövaltuutettu
Työnantajat edellyttävät suomen kielen taitoa sellaisissakin töissä, joissa sitä ei välttämättä tarvitse, Johanna Suurpää sanoo.
Kun työn takia Suomeen muuttavien määrä kasvaa rajusti, on pidettävä huolta siitä, että tulijat työllistyvät tasaisesti eri aloille, sanoo tuore vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.
"Ei kannata lähteä siitä, että meille palkataan ulkomaalaisia vain huonosti palkattuihin, huonoa koulutusta vaativiin tehtäviin ja huonoilla ehdoilla. Se on varma resepti sille, että koituu ongelmia."
Suomen ulkomainen työvoima on lähinnä joko kansainvälisten it-yritysten huippupalkkaisia huippujohtajia tai toisen ääripään minimipalkkaisia työläisiä. Väliporras puuttuu.
Suurpään mukaan vika on asenteissa: työnantajat eivät palkkaa ulkomaalaistaustaisia. Täydennyskoulutusta ja suomen kielen opetusta on tarjolla liian vähän.
Toisaalta suomen kielen taitoa edellytetään sellaisissakin tehtävissä, joissa suomea ei oikeasti tarvitse, kuten siivoamisessa tai tiskaamisessa.
Suurpää aloitti viisivuotisen kautensa vähemmistövaltuutettuna joulukuun alussa. Edeltäjä Mikko Puumalaisesta tuli apulaisoikeuskansleri.
Alan töitä Suurpää on ehtinyt tehdä jo 19 vuotta muun muassa Pakolaisneuvonnassa, turvapaikkalautakunnassa, Suomen EU-edustustossa ja viimeksi ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkönä.
Hän vaati jo 1990-luvun alussa nuorena pakolaisjuristina ulkomaalaisvaltuutetun viran perustamista. Vähemmistövaltuutetulle kuuluvat nykyisin myös "perinteiset" etniset vähemmistöt, romanit ja saamelaiset.
Oletko nyt unelma-ammatissasi? "Kieltämättä ei ollut vaikea tehdä hakupäätöstä", Suurpää nauraa.
Kiinnostavaksi homman tekee myös lähivuosien suuri murros. Työperäisen maahanmuuton edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaankin. "Jokainen vuosi on aina ennätysvuosi maahanmuutossa", hän huomauttaa.
Suurpää ei suosisi vierastyöläismallia. "Pitäisi lähteä siitä, että tänne tulee ihmisiä, joilla on perheet, ja varaudutaan ajoissa myös vanhustenhoitotarpeisiin."
Valtuutettu voi paitsi puuttua syrjintään myös yrittää vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Suurpää on toiveikas.
"En koe Suomen henkistä ilmapiiriä synkäksi. Moni ymmärtää, että meillä tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ja ilman sitä taloudellinen kehitys varmasti jäisi junnaamaan, koska työvoimapula iskisi."
Rasismia esiintyy paljon, mutta myönteistä on, että Suomessa toiminta ei ole laajalti järjestäytynyttä. Kaikki puolueetkin ovat hänen mukaansa pysyneet asialinjalla.
Ensimmäinen käytännön haaste on edessä vuodenvaihteessa, kun vähemmistövaltuutetun toimisto muuttaa osaksi sisäministeriötä.
Sisäministeriön maine maahanmuuttajapiireissä ei ole häävi. Saman ministeriön alaisuudessa ovat vastedes poliisi, maahanmuuttovirastoksi muuttuva ulkomaalaisvirasto ja edellisten toimia valvova vähemmistövaltuutettu.
"Se, että siirrytään sisäministeriön yhteyteen, on tietysti haaste", Suurpää muotoilee.
Hän korostaa, että vähemmistövaltuutettu on viranomaisena itsenäinen. Sitä halutaan viestiä myös omalla logolla ja nettisivuilla. "Asiakkaiden pitää pystyä luottamaan vähemmistövaltuutettuun, muutenhan tässä koko hommassa ei ole hirveän paljon järkeä."
Lähde
"Se on varma resepti ongelmille", sanoo uusi vähemmistövaltuutettu
Työnantajat edellyttävät suomen kielen taitoa sellaisissakin töissä, joissa sitä ei välttämättä tarvitse, Johanna Suurpää sanoo.
Kun työn takia Suomeen muuttavien määrä kasvaa rajusti, on pidettävä huolta siitä, että tulijat työllistyvät tasaisesti eri aloille, sanoo tuore vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.
"Ei kannata lähteä siitä, että meille palkataan ulkomaalaisia vain huonosti palkattuihin, huonoa koulutusta vaativiin tehtäviin ja huonoilla ehdoilla. Se on varma resepti sille, että koituu ongelmia."
Suomen ulkomainen työvoima on lähinnä joko kansainvälisten it-yritysten huippupalkkaisia huippujohtajia tai toisen ääripään minimipalkkaisia työläisiä. Väliporras puuttuu.
Suurpään mukaan vika on asenteissa: työnantajat eivät palkkaa ulkomaalaistaustaisia. Täydennyskoulutusta ja suomen kielen opetusta on tarjolla liian vähän.
Toisaalta suomen kielen taitoa edellytetään sellaisissakin tehtävissä, joissa suomea ei oikeasti tarvitse, kuten siivoamisessa tai tiskaamisessa.
Suurpää aloitti viisivuotisen kautensa vähemmistövaltuutettuna joulukuun alussa. Edeltäjä Mikko Puumalaisesta tuli apulaisoikeuskansleri.
Alan töitä Suurpää on ehtinyt tehdä jo 19 vuotta muun muassa Pakolaisneuvonnassa, turvapaikkalautakunnassa, Suomen EU-edustustossa ja viimeksi ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkönä.
Hän vaati jo 1990-luvun alussa nuorena pakolaisjuristina ulkomaalaisvaltuutetun viran perustamista. Vähemmistövaltuutetulle kuuluvat nykyisin myös "perinteiset" etniset vähemmistöt, romanit ja saamelaiset.
Oletko nyt unelma-ammatissasi? "Kieltämättä ei ollut vaikea tehdä hakupäätöstä", Suurpää nauraa.
Kiinnostavaksi homman tekee myös lähivuosien suuri murros. Työperäisen maahanmuuton edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaankin. "Jokainen vuosi on aina ennätysvuosi maahanmuutossa", hän huomauttaa.
Suurpää ei suosisi vierastyöläismallia. "Pitäisi lähteä siitä, että tänne tulee ihmisiä, joilla on perheet, ja varaudutaan ajoissa myös vanhustenhoitotarpeisiin."
Valtuutettu voi paitsi puuttua syrjintään myös yrittää vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Suurpää on toiveikas.
"En koe Suomen henkistä ilmapiiriä synkäksi. Moni ymmärtää, että meillä tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ja ilman sitä taloudellinen kehitys varmasti jäisi junnaamaan, koska työvoimapula iskisi."
Rasismia esiintyy paljon, mutta myönteistä on, että Suomessa toiminta ei ole laajalti järjestäytynyttä. Kaikki puolueetkin ovat hänen mukaansa pysyneet asialinjalla.
Ensimmäinen käytännön haaste on edessä vuodenvaihteessa, kun vähemmistövaltuutetun toimisto muuttaa osaksi sisäministeriötä.
Sisäministeriön maine maahanmuuttajapiireissä ei ole häävi. Saman ministeriön alaisuudessa ovat vastedes poliisi, maahanmuuttovirastoksi muuttuva ulkomaalaisvirasto ja edellisten toimia valvova vähemmistövaltuutettu.
"Se, että siirrytään sisäministeriön yhteyteen, on tietysti haaste", Suurpää muotoilee.
Hän korostaa, että vähemmistövaltuutettu on viranomaisena itsenäinen. Sitä halutaan viestiä myös omalla logolla ja nettisivuilla. "Asiakkaiden pitää pystyä luottamaan vähemmistövaltuutettuun, muutenhan tässä koko hommassa ei ole hirveän paljon järkeä."
Lähde
Iltalehti 20.12.2007
Köyhän perheen joulu
Joulun lahjakauppa käy kiivaana. Kopra-Ojwangin perheen jouluostokset jäävät kuitenkin suomalaisen mittapuun mukaan melko vaatimattomiksi.
Suomalaisen kuluttajan joululahjahankintoihin kuluu tänä jouluna Nordean tutkimuksen mukaan keskimäärin 320 euroa.
Armi , Noora ja Ronja hankkivat kaikki lahjansa 80 eurolla. Osa lahjoista on pieniä ostoksia, osan he ovat ommelleet, leiponeet ja askarrelleet itse. Kyse ei ole valveutuneen ekoperheen joulunvalmistelusta, vaan yksinhuoltajaperheen pakollisesta penninvenytyksestä.
Ovikranssin kulkunen kilahtaa, kun Armi Kopra-Ojwang avaa oven. Olohuoneesta kuuluu kiivasta sananvaihtoa, kun Armin tyttäret, seitsemänvuotias Ronja ja kuusivuotias Noora, vertailevat askartelemiaan joululahjoja.
Tytöt ovat innostuneet huovuttamisesta. Noora pujottaa valmistamaansa sydämenmuotoiseen joulukoristeeseen kulkusta.
- Tein mummolle jo ovikranssin. Tämän laitan vaikka joulukuuseen, Noora tuumailee.
Viime jouluna Ronja ei omien sanojensa mukaan ehtinyt kirjoittaa ollenkaan pukille. Nyt kirje on kuitenkin lähetetty Korvatunturille.
- Toivoin vain vähän muoti-Bratzejä, Ronja sanoo.
Myös Nooran salainen joululahjakirje on lähtenyt joulupukille.
- Laitoin sen eilen illalla ikkunan väliin ja aamulla se oli hävinnyt, Noora kertoo.
500 euroa käyttörahaa kuukaudessa
Armi on 26-vuotias helsinkiläinen opiskelija. Hän on eronnut ja asuu lasten kanssa yksin. Tyttöjen isä asuu Lontoossa. Armi valmistuu pian sairaanhoitajaksi. Tänä syksynä hän on opiskellut ja lähtenyt palkattomaan työharjoitteluun helsinkiläisen sairaalan leikkaussaliin joka aamu kello 5.20. Matka töihin kulkee Nooran tarhan kautta. Omatoiminen ekaluokkalainen Ronja lähtee kouluun yksin.
Kopra-Ojwangin perheen talous on jatkuvasti tiukoilla: vuokran jälkeen käyttörahaa jää kuukaudessa noin 500 euroa. Perhe on ruokittava noin 60-100 eurolla.
Armi kertoo seuraavansa tarkasti kauppojen tarjousmainontaa. Muutaman euron säästö tarkoittaa Kopra-Ojwangin perheessä monen päivän maitotölkkejä. Säästötoimista huolimatta rahat loppuvat yleensä viikkoa ennen opintotuen maksupäivää.
- Vaikka pyrin käymään tarjousten perässä kauppakeskusten suurissa marketeissa kerran viikossa, enkä osta kalliista lähikaupasta muuta kuin maitoa, olemme usein joutuneet syömään mitä kaapista löytyy -tyyppisesti kaurapuuroa tai pelkkää makaronia ketsupilla.
Armi kertoo tekevänsä osan lasten lasten villasukista ja lapasista itse, ja myös muodikas tuunaaminen ja rikkinäisten vaatteiden korjailu ovat arkipäivää. Osan tyttöjen vaatteista hän saa ystäväperheen vanhemmilta lapsilta.
- Vaatteita ostan ensisijaisesti alesta, Tarjoustalosta ja kirpputoreilta. Esimerkiksi tämän koulun joulujuhlamekot tuli hankittua jo kesällä alennusmyynneistä, ne tosin ostettiin myös alkusyksyn valokuvausta varten, Armi tarkentaa.
Joulurauhan ja tunnelman lisäksi Armi ei toivo joululahjaksi mitään erityistä.
- Tai no, kampaaja ja kasvohoito tekisivät hyvää. Ja jos olisi aikaa ja rahaa, haluaisin itselleni jonkin oman harrastuksen, esimerkiksi bailatino-tanssin.
Lähde
Joulun lahjakauppa käy kiivaana. Kopra-Ojwangin perheen jouluostokset jäävät kuitenkin suomalaisen mittapuun mukaan melko vaatimattomiksi.
Suomalaisen kuluttajan joululahjahankintoihin kuluu tänä jouluna Nordean tutkimuksen mukaan keskimäärin 320 euroa.
Armi , Noora ja Ronja hankkivat kaikki lahjansa 80 eurolla. Osa lahjoista on pieniä ostoksia, osan he ovat ommelleet, leiponeet ja askarrelleet itse. Kyse ei ole valveutuneen ekoperheen joulunvalmistelusta, vaan yksinhuoltajaperheen pakollisesta penninvenytyksestä.
Ovikranssin kulkunen kilahtaa, kun Armi Kopra-Ojwang avaa oven. Olohuoneesta kuuluu kiivasta sananvaihtoa, kun Armin tyttäret, seitsemänvuotias Ronja ja kuusivuotias Noora, vertailevat askartelemiaan joululahjoja.
Tytöt ovat innostuneet huovuttamisesta. Noora pujottaa valmistamaansa sydämenmuotoiseen joulukoristeeseen kulkusta.
- Tein mummolle jo ovikranssin. Tämän laitan vaikka joulukuuseen, Noora tuumailee.
Viime jouluna Ronja ei omien sanojensa mukaan ehtinyt kirjoittaa ollenkaan pukille. Nyt kirje on kuitenkin lähetetty Korvatunturille.
- Toivoin vain vähän muoti-Bratzejä, Ronja sanoo.
Myös Nooran salainen joululahjakirje on lähtenyt joulupukille.
- Laitoin sen eilen illalla ikkunan väliin ja aamulla se oli hävinnyt, Noora kertoo.
500 euroa käyttörahaa kuukaudessa
Armi on 26-vuotias helsinkiläinen opiskelija. Hän on eronnut ja asuu lasten kanssa yksin. Tyttöjen isä asuu Lontoossa. Armi valmistuu pian sairaanhoitajaksi. Tänä syksynä hän on opiskellut ja lähtenyt palkattomaan työharjoitteluun helsinkiläisen sairaalan leikkaussaliin joka aamu kello 5.20. Matka töihin kulkee Nooran tarhan kautta. Omatoiminen ekaluokkalainen Ronja lähtee kouluun yksin.
Kopra-Ojwangin perheen talous on jatkuvasti tiukoilla: vuokran jälkeen käyttörahaa jää kuukaudessa noin 500 euroa. Perhe on ruokittava noin 60-100 eurolla.
Armi kertoo seuraavansa tarkasti kauppojen tarjousmainontaa. Muutaman euron säästö tarkoittaa Kopra-Ojwangin perheessä monen päivän maitotölkkejä. Säästötoimista huolimatta rahat loppuvat yleensä viikkoa ennen opintotuen maksupäivää.
- Vaikka pyrin käymään tarjousten perässä kauppakeskusten suurissa marketeissa kerran viikossa, enkä osta kalliista lähikaupasta muuta kuin maitoa, olemme usein joutuneet syömään mitä kaapista löytyy -tyyppisesti kaurapuuroa tai pelkkää makaronia ketsupilla.
Armi kertoo tekevänsä osan lasten lasten villasukista ja lapasista itse, ja myös muodikas tuunaaminen ja rikkinäisten vaatteiden korjailu ovat arkipäivää. Osan tyttöjen vaatteista hän saa ystäväperheen vanhemmilta lapsilta.
- Vaatteita ostan ensisijaisesti alesta, Tarjoustalosta ja kirpputoreilta. Esimerkiksi tämän koulun joulujuhlamekot tuli hankittua jo kesällä alennusmyynneistä, ne tosin ostettiin myös alkusyksyn valokuvausta varten, Armi tarkentaa.
Joulurauhan ja tunnelman lisäksi Armi ei toivo joululahjaksi mitään erityistä.
- Tai no, kampaaja ja kasvohoito tekisivät hyvää. Ja jos olisi aikaa ja rahaa, haluaisin itselleni jonkin oman harrastuksen, esimerkiksi bailatino-tanssin.
Lähde
Kaleva 20.12.2007
Pankkikortin varastanut tyhjensi vanhuksen tilin
Vanhukselta pankkikortin varastanut tumma mies nosti luvatta rahaa vanhuksen tililtä Kemijärvellä keskiviikkona päivällä.
Mies oli varastanut häneltä lompakon läheisessä kaupassa. Varas oli kysynyt englanniksi opastusta uhriltaan ja nappasi samalla lompakon laukusta.
Pankkikortin tunnusluvun mies oli saanut tietoonsa jo aikaisemmin seuraamalla vanhuksen rahan nostoa pankkiautomaatilta.
Mies nosti vanhuksen tililtä huomattavan summan rahaa Sampo-pankin pankkiautomaatilta kello 13.30-13.40 välisenä aikana. Nostoja oli useita peräkkäisiä.
Koillis-Lapin poliisi pyytää mahdollisia noston silminnäkijöitä ottamaan yhteyttä poliisiin 071 8766040 tai 040-518 23 20.
Lähde
Vanhukselta pankkikortin varastanut tumma mies nosti luvatta rahaa vanhuksen tililtä Kemijärvellä keskiviikkona päivällä.
Mies oli varastanut häneltä lompakon läheisessä kaupassa. Varas oli kysynyt englanniksi opastusta uhriltaan ja nappasi samalla lompakon laukusta.
Pankkikortin tunnusluvun mies oli saanut tietoonsa jo aikaisemmin seuraamalla vanhuksen rahan nostoa pankkiautomaatilta.
Mies nosti vanhuksen tililtä huomattavan summan rahaa Sampo-pankin pankkiautomaatilta kello 13.30-13.40 välisenä aikana. Nostoja oli useita peräkkäisiä.
Koillis-Lapin poliisi pyytää mahdollisia noston silminnäkijöitä ottamaan yhteyttä poliisiin 071 8766040 tai 040-518 23 20.
Lähde
19.12.07
Iltalehti 19.12.2007
Iäkkäiltä viety pankkikortteja eri puolilla maata
Poliisin tietoon on tullut viime viikkoina kymmeniä tapauksia, joissa iäkkäiltä ihmisiltä on anastettu lompakko ja pankkikortti pankkiautomaatilla käynnin jälkeen.
Tileiltä on nostettu yhteensä kymmeniä tuhansia euroja. Tunnusluku on saatu tietoon olan yli kurkkimalla.
Tapauksia on tullut ilmi ainakin Turussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Seinäjoella.
Lompakkoa ei ole viety automaatilla, vaan tekijöiksi epäillyt kaksi miestä ovat seuranneet vanhusta esimerkiksi kauppaan. Siellä toinen on kiinnittänyt vanhuksen huomion muualle ja samanaikaisesti toinen on vienyt laukusta lompakon.
Poliisin mukaan toiminta on ollut tehokasta ja nopeaa. Pankkikortin anastuksen jälkeen tili on nostettu tyhjäksi muutamassa minuutissa.
Tutkinnassa on saatu selville, että tekijät ovat ulkomaalaisia noin 30-40-vuotiaita miehiä. Heillä on tummat hiukset ja päässä lippalakki. Joissakin tapauksissa mukana on ollut myös nainen.
Rikoskomisario Vesa Aaltosen mukaan samojen miesten epäillään liikkuneen eri puolilla maata, mutta myös muita tekijöitä saattaa olla.
Poliisi pyytää ilmoittamaan tapauksista tai niihin liittyvistä havainnoista viipymättä lähimmälle poliisille, jotta tekijät saataisiin nopeasti kiinni.
Lähde
Poliisin tietoon on tullut viime viikkoina kymmeniä tapauksia, joissa iäkkäiltä ihmisiltä on anastettu lompakko ja pankkikortti pankkiautomaatilla käynnin jälkeen.
Tileiltä on nostettu yhteensä kymmeniä tuhansia euroja. Tunnusluku on saatu tietoon olan yli kurkkimalla.
Tapauksia on tullut ilmi ainakin Turussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Seinäjoella.
Lompakkoa ei ole viety automaatilla, vaan tekijöiksi epäillyt kaksi miestä ovat seuranneet vanhusta esimerkiksi kauppaan. Siellä toinen on kiinnittänyt vanhuksen huomion muualle ja samanaikaisesti toinen on vienyt laukusta lompakon.
Poliisin mukaan toiminta on ollut tehokasta ja nopeaa. Pankkikortin anastuksen jälkeen tili on nostettu tyhjäksi muutamassa minuutissa.
Tutkinnassa on saatu selville, että tekijät ovat ulkomaalaisia noin 30-40-vuotiaita miehiä. Heillä on tummat hiukset ja päässä lippalakki. Joissakin tapauksissa mukana on ollut myös nainen.
Rikoskomisario Vesa Aaltosen mukaan samojen miesten epäillään liikkuneen eri puolilla maata, mutta myös muita tekijöitä saattaa olla.
Poliisi pyytää ilmoittamaan tapauksista tai niihin liittyvistä havainnoista viipymättä lähimmälle poliisille, jotta tekijät saataisiin nopeasti kiinni.
Lähde
18.12.07
Helsingin Sanomat 18.12.2007 (2.)
Kolmelle kurssille haki yli 1 500 nigerialaista
Haaga–Helian ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluihin haki syksyn vieraskielisten yhteishaussa yli 1 500 nigerialaista. Se on paljon, kun kolmelle englanninkielisellä kurssille oli jaossa vain runsaat sata paikkaa.
Nepalista hakijoita oli vajaat 800. Kolmantena oli Suomi noin 500 hakijalla.
Opiskelupaikoista suomalaiset veivät valtaosan. Nigeria jäi nollille, nepalilaisia pääsi yksi. Suurista hakijamaista nollille jäivät myös muun muassa Etiopia, Ghana, Kenia ja Pakistan.
Samoista maista on haettu aiemminkin ahkerasti mutta laihoin tuloksin niin suomalaisiin yliopistoihin kuin muihinkin oppilaitoksiin.
Nigeriasta kukaan ei osallistunut syksyn pääsykokeisiin. Vaikeaa se olisi ollutkin, koska suurlähetystö ilmoitti molemmissa maissa, että viisumia on turha hakea.
Lähetystöjen ja myös ulkoministeriön näkemys oli, että hakijoista enintään ani harva oli vakavissaan pyrkimässä Helsinkiin Haaga–Helian liiketalouden ja tietotekniikan kursseille.
Viisumikeinottelun ehkäisemiseksi Suomi ja suomalaiset oppilaitokset ovat aiempina vuosina järjestäneet pääsykokeita myös ulkomailla.
"Niissä menestyneet ovat saaneet oleskeluluvan", Nenonen kertoo.
Lähde
Haaga–Helian ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluihin haki syksyn vieraskielisten yhteishaussa yli 1 500 nigerialaista. Se on paljon, kun kolmelle englanninkielisellä kurssille oli jaossa vain runsaat sata paikkaa.
Nepalista hakijoita oli vajaat 800. Kolmantena oli Suomi noin 500 hakijalla.
Opiskelupaikoista suomalaiset veivät valtaosan. Nigeria jäi nollille, nepalilaisia pääsi yksi. Suurista hakijamaista nollille jäivät myös muun muassa Etiopia, Ghana, Kenia ja Pakistan.
Samoista maista on haettu aiemminkin ahkerasti mutta laihoin tuloksin niin suomalaisiin yliopistoihin kuin muihinkin oppilaitoksiin.
Nigeriasta kukaan ei osallistunut syksyn pääsykokeisiin. Vaikeaa se olisi ollutkin, koska suurlähetystö ilmoitti molemmissa maissa, että viisumia on turha hakea.
Lähetystöjen ja myös ulkoministeriön näkemys oli, että hakijoista enintään ani harva oli vakavissaan pyrkimässä Helsinkiin Haaga–Helian liiketalouden ja tietotekniikan kursseille.
Viisumikeinottelun ehkäisemiseksi Suomi ja suomalaiset oppilaitokset ovat aiempina vuosina järjestäneet pääsykokeita myös ulkomailla.
"Niissä menestyneet ovat saaneet oleskeluluvan", Nenonen kertoo.
Lähde
Helsingin Sanomat 18.12.2007
Suomen viisumeilla yritetään keinotella Schengen-alueelle
Suomen viisumi on portti Schengeniin, ja siksi sitä yritetään hankkia myös tekosyillä. Hakija voi kertoa olevansa menossa esimerkiksi pääsykokeisiin, urheilukilpailuihin, tieteelliseen kokoukseen tai kulttuuritapahtumaan.
Haaga–Helian ammattikorkeakouluun haki syksyllä yli tuhat nigerialaista ja liki 500 nepalilaista. Paikkoja oli jaossa alle sata.
Suomen suurlähetystöt eivät myöntäneet nigerialaisille ja nepalilaisille viisumeita pääsykokeisiin, koska arvioivat, että valtaosa hakijoista tähtäsi laittomiin töihin muualle Eurooppaan.
Suomeen oli viime vuonna vaikeinta saada viisumi Nigeriasta. Hakemuksia tuli lähes 1 800. Niistä Suomen suurlähetystö hylkäsi tai totesi turhiksi kaksi kolmesta.
"Tänne [Suomeen tai matkan varrelle] häviää vuosittain kokonaisia urheilujoukkueita", ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä tiivistää perusteet tiukalle linjalle. Suomi noudattaa linjaa Nigeriassa samassa rintamassa muiden eurooppalaisten Schengen-maiden kanssa.
Muita vaikeita alueita olivat Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä sekä Vietnam. Romaniassa Suomen suurlähetystö hylkäsi paljon moldovalaisten hakemuksia. Venäjältä sen sijaan pääsi helposti Suomeen: yli puolesta miljoonasta hakemuksesta hylättiin vain joka sadas.
"Venäjällä ongelmia on hakijamääriin verrattuna erittäin vähän", perustelee ulkoministeriön passi- ja viisumiyksikön päällikkö Hilkka Nenonen.
Suomi on oppinut luottamaan siihen, että venäläiset käyttävät viisumia siihen mihin se on tarkoitettu. He tulevat käymään ja palaavat käynnin jälkeen takaisin kotimaahansa sen sijaan, että yrittäisivät jäädä maahan tai jatkaa Suomesta jonnekin muualle.
Toisin kuin esimerkiksi Nigeriassa Suomi sallii Venäjän-edustustojensa poiketa Schengen-maiden valtavirrasta: hakemuksia hylätään selvästi alle Schengenin keskiarvon.
Nigeriassa Suomi ja muut Schengen-maat käyttäytyvät epäluuloisesti. Varovaisuuteen on Nenosen ja Täyrysen mukaan syynsä. Nigerian-lähetystö saa jatkuvasti hakemuksia, joista on pääteltävissä, ettei hakija aio palata takaisin.
He korostavat, etteivät hakijat ole rikollisia vaan haluavat vain Nigeriasta tai sen naapurimaista muualle töihin.
"Nigerialaiset yrittävät Britanniaan, kiinalaiset Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Suomi on pelkkä välitavoite", Täyrynen hahmottelee laittoman muuton valtavirtoja.
Lähde
Suomen viisumi on portti Schengeniin, ja siksi sitä yritetään hankkia myös tekosyillä. Hakija voi kertoa olevansa menossa esimerkiksi pääsykokeisiin, urheilukilpailuihin, tieteelliseen kokoukseen tai kulttuuritapahtumaan.
Haaga–Helian ammattikorkeakouluun haki syksyllä yli tuhat nigerialaista ja liki 500 nepalilaista. Paikkoja oli jaossa alle sata.
Suomen suurlähetystöt eivät myöntäneet nigerialaisille ja nepalilaisille viisumeita pääsykokeisiin, koska arvioivat, että valtaosa hakijoista tähtäsi laittomiin töihin muualle Eurooppaan.
Suomeen oli viime vuonna vaikeinta saada viisumi Nigeriasta. Hakemuksia tuli lähes 1 800. Niistä Suomen suurlähetystö hylkäsi tai totesi turhiksi kaksi kolmesta.
"Tänne [Suomeen tai matkan varrelle] häviää vuosittain kokonaisia urheilujoukkueita", ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä tiivistää perusteet tiukalle linjalle. Suomi noudattaa linjaa Nigeriassa samassa rintamassa muiden eurooppalaisten Schengen-maiden kanssa.
Muita vaikeita alueita olivat Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä sekä Vietnam. Romaniassa Suomen suurlähetystö hylkäsi paljon moldovalaisten hakemuksia. Venäjältä sen sijaan pääsi helposti Suomeen: yli puolesta miljoonasta hakemuksesta hylättiin vain joka sadas.
"Venäjällä ongelmia on hakijamääriin verrattuna erittäin vähän", perustelee ulkoministeriön passi- ja viisumiyksikön päällikkö Hilkka Nenonen.
Suomi on oppinut luottamaan siihen, että venäläiset käyttävät viisumia siihen mihin se on tarkoitettu. He tulevat käymään ja palaavat käynnin jälkeen takaisin kotimaahansa sen sijaan, että yrittäisivät jäädä maahan tai jatkaa Suomesta jonnekin muualle.
Toisin kuin esimerkiksi Nigeriassa Suomi sallii Venäjän-edustustojensa poiketa Schengen-maiden valtavirrasta: hakemuksia hylätään selvästi alle Schengenin keskiarvon.
Nigeriassa Suomi ja muut Schengen-maat käyttäytyvät epäluuloisesti. Varovaisuuteen on Nenosen ja Täyrysen mukaan syynsä. Nigerian-lähetystö saa jatkuvasti hakemuksia, joista on pääteltävissä, ettei hakija aio palata takaisin.
He korostavat, etteivät hakijat ole rikollisia vaan haluavat vain Nigeriasta tai sen naapurimaista muualle töihin.
"Nigerialaiset yrittävät Britanniaan, kiinalaiset Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Suomi on pelkkä välitavoite", Täyrynen hahmottelee laittoman muuton valtavirtoja.
Lähde
15.12.07
Aamulehti 15.12.2007
Vuosikausien pahoinpitelyistä pitkä tuomio
Somaliasta kotoisin oleva Koshin Hagi Ali tuomittiin perjantaina Tampereen käräjäoikeudessa kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Hän on jo valmiiksi vankilassa istumassa törkeästä pahoinpitelystä aiemmin saamaansa rangaistusta.
Mies tuomittiin väkivaltarikosten ryppäästä, joka kohdistui lähinnä hänen entiseen vaimoonsa Tampereen seudulla. Tuomio sisältää 16 erillistä tekoa. Rankimmat rikokset ovat törkeä pahoinpitely, törkeä vahingonteko ja raiskaus.
Hakkasi istuimella
Vuodesta 2004 alkanut väkivalta kärjistyi uudenvuoden aattona vuosi sitten. Hagi Ali löi vaimoaan kasvoihin, kuristi kurkusta, hakkasi harjan varrella ja lasten turvaistuimella ja uhkasi tappaa. Vaimo joutui sairaalaan.
Tämän jälkeen vaimo muutti alle vuoden vanhan lapsen kanssa pois pariskunnan yhteisestä asunnosta ja pani vireille avioeron. Väkivaltaketju päättyi 17. kesäkuuta, jolloin mies otettiin kiinni ja hän on siitä lähtien ollut virkavallan hoivissa.
Nuoren rouvan isä oli asunut muutaman viikon ajan tyttärensä luona turvamiehenä. Hagi Ali hyökkäsi 17.6. aamuyöllä parvekkeen ikkunan läpi kylään. Isä onnistui osittain torjumaan hyökkäyksen, vaikka hänen toinen kätensä oli paketissa hiljattain tehdyn leikkauksen vuoksi.
Miehen aseena oli puutarhatuolin jalka ja hän uhkaili myös veitsellä. Isä ja tytär onnistuivat pakenemaan. Vierailunsa päätteeksi mies hajotti koko huushollin. Hän heitti television, äänentoistolaitteet ja muutakin irtaimistoa ikkunasta ulos ja kaatoi vitriinikaapin nurin.
Korvausta isällekin
Mies tuomittiin korvaamaan aiheuttamansa vahingot vaatimusten mukaisesti. Summa kohoaa useisiin tuhansiin euroihin. Korvaus entisen vaimon isälle on 2000 euroa.
Henkilöpapereiden mukaan miehen syntymävuosi on 1984. Todellisuudessa hänen arvioidaan olevan kolme vuotta vanhempi eli 27-vuotias.
Lähde
Somaliasta kotoisin oleva Koshin Hagi Ali tuomittiin perjantaina Tampereen käräjäoikeudessa kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Hän on jo valmiiksi vankilassa istumassa törkeästä pahoinpitelystä aiemmin saamaansa rangaistusta.
Mies tuomittiin väkivaltarikosten ryppäästä, joka kohdistui lähinnä hänen entiseen vaimoonsa Tampereen seudulla. Tuomio sisältää 16 erillistä tekoa. Rankimmat rikokset ovat törkeä pahoinpitely, törkeä vahingonteko ja raiskaus.
Hakkasi istuimella
Vuodesta 2004 alkanut väkivalta kärjistyi uudenvuoden aattona vuosi sitten. Hagi Ali löi vaimoaan kasvoihin, kuristi kurkusta, hakkasi harjan varrella ja lasten turvaistuimella ja uhkasi tappaa. Vaimo joutui sairaalaan.
Tämän jälkeen vaimo muutti alle vuoden vanhan lapsen kanssa pois pariskunnan yhteisestä asunnosta ja pani vireille avioeron. Väkivaltaketju päättyi 17. kesäkuuta, jolloin mies otettiin kiinni ja hän on siitä lähtien ollut virkavallan hoivissa.
Nuoren rouvan isä oli asunut muutaman viikon ajan tyttärensä luona turvamiehenä. Hagi Ali hyökkäsi 17.6. aamuyöllä parvekkeen ikkunan läpi kylään. Isä onnistui osittain torjumaan hyökkäyksen, vaikka hänen toinen kätensä oli paketissa hiljattain tehdyn leikkauksen vuoksi.
Miehen aseena oli puutarhatuolin jalka ja hän uhkaili myös veitsellä. Isä ja tytär onnistuivat pakenemaan. Vierailunsa päätteeksi mies hajotti koko huushollin. Hän heitti television, äänentoistolaitteet ja muutakin irtaimistoa ikkunasta ulos ja kaatoi vitriinikaapin nurin.
Korvausta isällekin
Mies tuomittiin korvaamaan aiheuttamansa vahingot vaatimusten mukaisesti. Summa kohoaa useisiin tuhansiin euroihin. Korvaus entisen vaimon isälle on 2000 euroa.
Henkilöpapereiden mukaan miehen syntymävuosi on 1984. Todellisuudessa hänen arvioidaan olevan kolme vuotta vanhempi eli 27-vuotias.
Lähde
Radio Mega 15.12.2007
Rattijuoppo osallisena kolmen auton ketjukolarissa
Oulussa perjantainaPerjantaina klo 15.15 aikaan tapahtui Oulussa Kemintiellä Tervahovintien kohdalla kolmen auton ketjukolari. Poliisipartio puhallutti osalliset, jolloin kävi ilmi, että yksi ketjukolariin osallisista oli juovuksissa. Hän puhalsi 2,2 promillea. Tapausta tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Perjantai-iltana klo 20.40 aikaan tapahtui Oulun keskustassa sijaitsevassa nuorisokahvilassa pahoinpitely ulkomaalaistaustaisten miesten välillä. Vuonna 1989 syntynyt miespuolinen pahoinpitelijä löi nyrkillä vuonna 1996 syntynyttä nuorta kasvoihin riidan seurauksena. Pahoinpidelty vietiin OYS:aan pahoinpitelyn aiheuttamien vammojen vuoksi. Pahoinpitelijä pakeni paikalta ennen poliisien saapumista, mutta hänen henkilöllisyytensä on poliisin tiedossa.
Kaiken kaikkiaan Oulun poliisille on tullut viikonloppuna lauantain puoleenpäivään mennessä 166 hälytystehtävää. Juopuneena säilöönotettuja on ollut tähän mennessä 21.Pahoinpitelyjä on poliisin tietoon tullut seitsemän. Lisäksi listalta löytyy muun muassa ampuma-aserikos, kaksi törkeää rattijuopumusta sekä kolme kulkuneuvon oikeudetta kuljettamista.
Lähde
Oulussa perjantainaPerjantaina klo 15.15 aikaan tapahtui Oulussa Kemintiellä Tervahovintien kohdalla kolmen auton ketjukolari. Poliisipartio puhallutti osalliset, jolloin kävi ilmi, että yksi ketjukolariin osallisista oli juovuksissa. Hän puhalsi 2,2 promillea. Tapausta tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Perjantai-iltana klo 20.40 aikaan tapahtui Oulun keskustassa sijaitsevassa nuorisokahvilassa pahoinpitely ulkomaalaistaustaisten miesten välillä. Vuonna 1989 syntynyt miespuolinen pahoinpitelijä löi nyrkillä vuonna 1996 syntynyttä nuorta kasvoihin riidan seurauksena. Pahoinpidelty vietiin OYS:aan pahoinpitelyn aiheuttamien vammojen vuoksi. Pahoinpitelijä pakeni paikalta ennen poliisien saapumista, mutta hänen henkilöllisyytensä on poliisin tiedossa.
Kaiken kaikkiaan Oulun poliisille on tullut viikonloppuna lauantain puoleenpäivään mennessä 166 hälytystehtävää. Juopuneena säilöönotettuja on ollut tähän mennessä 21.Pahoinpitelyjä on poliisin tietoon tullut seitsemän. Lisäksi listalta löytyy muun muassa ampuma-aserikos, kaksi törkeää rattijuopumusta sekä kolme kulkuneuvon oikeudetta kuljettamista.
Lähde
14.12.07
Turkulainen 12.12.2007
Uhkailua ja kahinointia
Vanhemmat huolissaan nuorten levottomuuden lisääntymisestä Varissuolla
Jengiä kulkee tuolla uhkailemassa. Sua voidaan nimitellä tai jopa hakata päätä seinään, kaksi 15- vuotiasta poikaa kertoo. Pojat sanovat, että nuorten käytös on muuttunut levottomaksi Varissuolla.
Vanhemmat ovat huolissaan siitä, mitä nuoret kertovat:
– Laskimme viiden perheen saldon ja huomasimme, että jokaisesta perheestä joku nuorista oli kokenut joko fyysistä väkivaltaa tai ainakin uhkailua, yksi äideistä kertoo.
Vanhemmat nostivat asian esille Asukkaan ääni - keskustelutilaisuudessa Turun Normaalikoululla viime viikolla. He kokivat kuitenkin, että paikalle tulleet päättäjät eivät ymmärtäneet, mistä he puhuivat.
– Huolemme yritettiin leimata rasismiksi, vaikka sitä tämä ei ole. Äänessä oli myös monikulttuuristen perheiden vanhempia. Vanhemmat sanovat nuorten puhuvan päivittäisistä väkivaltaisuuksista, nimittelyistä ja uhkailuista. He vaativat, että nuorten levottomuuteen puututaan nyt vakavasti.
– Nuorten kokema väkivaltaisuus on lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Kuinka pitkälle tilanteen annetaan mennä? Tuntuu, että lähiön maineen nimissä asiaa kaunistellaan, äidit sanovat. Heidän mielestään Varissuolla käydään nyt läpi samantyyppistä kasvukipua kuin Ruotsin maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä on ollut.
Varissuo on Suomen monikulttuurisin lähiö. Lähiön asukkaista maahanmuuttajia on 32 prosenttia.
Turun Normaalikoulun johtava rehtori Veli-Matti Hakanen myöntää, että monikulttuurisuus tuo haasteita koulun arkeen.
– Meillä talossa on 38 eri kulttuuria. Se ei sinänsä suoraan aiheuta mitään ongelmia, mutta vaatii opettajilta paljon, hän toteaa.
Hän korostaa, että tilanne on kuitenkin hallinnassa. Koulussa ei ole levotonta.
– Kyse on yksittäistapauksista, mitään yleistä turvattomuuden lisääntymistä ei ole tapahtunut.
Hakanen sanoo, että koulu puuttuu nahisteluihin, kiusaamisiin ja uhkailuihin, jotka tapahtuvat kouluaikana. Vapaa-ajan nuorten kahinat kuuluvat poliisille.
Sen rehtori myöntää, että tukitoimet eivät ole pysyneet muutosten vauhdissa Varissuolla. Hän toivoo vanhempien tapaan, että alueelle ohjattaisiin lisäresursseja sosiaali- ja terveystoimeen.
– Varissuolla on nyt ihan kaupunginjohtajan (Mikko Pukkinen) sanomana kuultu, että maahanmuuttajien keskittymistä yhteen lähiöön ei voida estää. Näyttää siis siltä, että maahanmuuttajien osuus Varissuolla kasvaa edelleen. Keskeisin viestini päättäjille on, että lähiössä tarvitaan silloin myös sitä vastaavat resurssit.
PINNAN ALLA KYTEE
■ Varissuon aluepoliisi Timo Jauhiainen sanoo, että lähiöiden rikostilastoissa näkyy selvää kasvua vuodesta 2006 alkaen.
– On myös pinnan alla kytevää nuorten levottomuutta. Kun maahanmuuttajat keskitetään vain tietyille alueille, kotoutuminen epäonnistuu. Kun päiväkotiryhmässä on niin paljon maahanmuuttajia, ettei siellä opi suomea, koulussa tulee ongelmia, hän sanoo.
Poliisi on puuttunut asiaan jo vuosia sitten ja vaatinut kaupungin toimia.
– Nyt ollaan sitten jo korjaavan toiminnan tarpeessa, hän toteaa.
Lähde
Vanhemmat huolissaan nuorten levottomuuden lisääntymisestä Varissuolla
Jengiä kulkee tuolla uhkailemassa. Sua voidaan nimitellä tai jopa hakata päätä seinään, kaksi 15- vuotiasta poikaa kertoo. Pojat sanovat, että nuorten käytös on muuttunut levottomaksi Varissuolla.
Vanhemmat ovat huolissaan siitä, mitä nuoret kertovat:
– Laskimme viiden perheen saldon ja huomasimme, että jokaisesta perheestä joku nuorista oli kokenut joko fyysistä väkivaltaa tai ainakin uhkailua, yksi äideistä kertoo.
Vanhemmat nostivat asian esille Asukkaan ääni - keskustelutilaisuudessa Turun Normaalikoululla viime viikolla. He kokivat kuitenkin, että paikalle tulleet päättäjät eivät ymmärtäneet, mistä he puhuivat.
– Huolemme yritettiin leimata rasismiksi, vaikka sitä tämä ei ole. Äänessä oli myös monikulttuuristen perheiden vanhempia. Vanhemmat sanovat nuorten puhuvan päivittäisistä väkivaltaisuuksista, nimittelyistä ja uhkailuista. He vaativat, että nuorten levottomuuteen puututaan nyt vakavasti.
– Nuorten kokema väkivaltaisuus on lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Kuinka pitkälle tilanteen annetaan mennä? Tuntuu, että lähiön maineen nimissä asiaa kaunistellaan, äidit sanovat. Heidän mielestään Varissuolla käydään nyt läpi samantyyppistä kasvukipua kuin Ruotsin maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä on ollut.
Varissuo on Suomen monikulttuurisin lähiö. Lähiön asukkaista maahanmuuttajia on 32 prosenttia.
Turun Normaalikoulun johtava rehtori Veli-Matti Hakanen myöntää, että monikulttuurisuus tuo haasteita koulun arkeen.
– Meillä talossa on 38 eri kulttuuria. Se ei sinänsä suoraan aiheuta mitään ongelmia, mutta vaatii opettajilta paljon, hän toteaa.
Hän korostaa, että tilanne on kuitenkin hallinnassa. Koulussa ei ole levotonta.
– Kyse on yksittäistapauksista, mitään yleistä turvattomuuden lisääntymistä ei ole tapahtunut.
Hakanen sanoo, että koulu puuttuu nahisteluihin, kiusaamisiin ja uhkailuihin, jotka tapahtuvat kouluaikana. Vapaa-ajan nuorten kahinat kuuluvat poliisille.
Sen rehtori myöntää, että tukitoimet eivät ole pysyneet muutosten vauhdissa Varissuolla. Hän toivoo vanhempien tapaan, että alueelle ohjattaisiin lisäresursseja sosiaali- ja terveystoimeen.
– Varissuolla on nyt ihan kaupunginjohtajan (Mikko Pukkinen) sanomana kuultu, että maahanmuuttajien keskittymistä yhteen lähiöön ei voida estää. Näyttää siis siltä, että maahanmuuttajien osuus Varissuolla kasvaa edelleen. Keskeisin viestini päättäjille on, että lähiössä tarvitaan silloin myös sitä vastaavat resurssit.
PINNAN ALLA KYTEE
■ Varissuon aluepoliisi Timo Jauhiainen sanoo, että lähiöiden rikostilastoissa näkyy selvää kasvua vuodesta 2006 alkaen.
– On myös pinnan alla kytevää nuorten levottomuutta. Kun maahanmuuttajat keskitetään vain tietyille alueille, kotoutuminen epäonnistuu. Kun päiväkotiryhmässä on niin paljon maahanmuuttajia, ettei siellä opi suomea, koulussa tulee ongelmia, hän sanoo.
Poliisi on puuttunut asiaan jo vuosia sitten ja vaatinut kaupungin toimia.
– Nyt ollaan sitten jo korjaavan toiminnan tarpeessa, hän toteaa.
Lähde
13.12.07
Ilta-Sanomat 13.12.2007
Makkarapakettimiehet rosvosivat eläkeläisnaisen
Makkarapaketilla hämänneet rosvot anastivat eläkeläisnaisen olkapäällä roikkuneesta laukusta rahapussin Varkaudessa keskiviikkona.
Nainen oli asioimassa kello 15-16 -aikoihin Savontiellä kauppaliikkeessä, kun ilmeisesti ulkomaalainen mies oli ystävällisesti hymyillen kiinnittänyt naisen huomion näyttämällä naiselle makkarapakettia.
Sillä aikaa naisen takana ollut toinen mies oli anastanut olkapäältä roikkumassa olleesta käsilaukusta naisen lompakon.
Toisella miehistä oli päällä valkoinen puseromallinen takki ja vaaleat kengät jalassa, mies oli ollut avopäin ja hänellä on tummat lyhyet hiukset. Kaverin päällä oli ruskea hupulla varustettu puseromallinen takki, farkut jalassa ja tumma pipo päässä.
Poliisi kaipaa havaintoja miehistä ja heidän mahdollisesta ajoneuvosta.
Havainnot voi ilmoittaa Varkauden poliisin palvelupäivystykseen 0718755800.
Lähde
Makkarapaketilla hämänneet rosvot anastivat eläkeläisnaisen olkapäällä roikkuneesta laukusta rahapussin Varkaudessa keskiviikkona.
Nainen oli asioimassa kello 15-16 -aikoihin Savontiellä kauppaliikkeessä, kun ilmeisesti ulkomaalainen mies oli ystävällisesti hymyillen kiinnittänyt naisen huomion näyttämällä naiselle makkarapakettia.
Sillä aikaa naisen takana ollut toinen mies oli anastanut olkapäältä roikkumassa olleesta käsilaukusta naisen lompakon.
Toisella miehistä oli päällä valkoinen puseromallinen takki ja vaaleat kengät jalassa, mies oli ollut avopäin ja hänellä on tummat lyhyet hiukset. Kaverin päällä oli ruskea hupulla varustettu puseromallinen takki, farkut jalassa ja tumma pipo päässä.
Poliisi kaipaa havaintoja miehistä ja heidän mahdollisesta ajoneuvosta.
Havainnot voi ilmoittaa Varkauden poliisin palvelupäivystykseen 0718755800.
Lähde
Kaleva 13.12.2007
Turvapaikanhakijoita syrjitään pienillä paikkakunnilla
Turvapaikanhakijoita ei pitäisi sijoittaa pienille paikkakunnille. Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan pienillä paikkakunnilla turvapaikanhakijat kohtaavat erilaisuuden vuoksi epäasiallista ja ennakkoluuloista kohtelua.
Lisäksi turvapaikanhakijat aiheuttavat turvattomuuden tunnetta varsikin iäkkäissä paikkakuntalaisissa.
Lapin yliopistossa lauantaina tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa selvisi myös se, että kaikkein kovimmat asenteet turvapaikanhakijoita kohtaan ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työskentelevillä ihmisillä.
Kaikkein myönteisimmin turvapaikanhakijoihin suhtautuivat yrittäjät ja korkeasti koulutetut ihmiset.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kerttu Weissenfeltin mielestä turvapaikanhakijat tulisi sijoittaa isoihin asutuskeskuksiin. Lisäksi samasta paikasta lähteneet ihmiset tulisi sijoittaa samaan paikkaan.
- Usein turvapaikanhakijat tulevat yhteisöllisistä kulttuureista, joten sukulaisuussuhteet ovat heidän turvansa, Weissenfelt sanoo.
Lähde
Turvapaikanhakijoita ei pitäisi sijoittaa pienille paikkakunnille. Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan pienillä paikkakunnilla turvapaikanhakijat kohtaavat erilaisuuden vuoksi epäasiallista ja ennakkoluuloista kohtelua.
Lisäksi turvapaikanhakijat aiheuttavat turvattomuuden tunnetta varsikin iäkkäissä paikkakuntalaisissa.
Lapin yliopistossa lauantaina tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa selvisi myös se, että kaikkein kovimmat asenteet turvapaikanhakijoita kohtaan ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työskentelevillä ihmisillä.
Kaikkein myönteisimmin turvapaikanhakijoihin suhtautuivat yrittäjät ja korkeasti koulutetut ihmiset.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kerttu Weissenfeltin mielestä turvapaikanhakijat tulisi sijoittaa isoihin asutuskeskuksiin. Lisäksi samasta paikasta lähteneet ihmiset tulisi sijoittaa samaan paikkaan.
- Usein turvapaikanhakijat tulevat yhteisöllisistä kulttuureista, joten sukulaisuussuhteet ovat heidän turvansa, Weissenfelt sanoo.
Lähde
10.12.07
Kaupunkilehti Vartti 10.12.2007
Raiskaajat liikkeellä Espoossa viikonloppuna
Espoossa tapahtui raiskaus ja raiskauksen yritys lauantaina aamuyöllä. Toisen tapauksen epäilty on pidätetty, mutta toinen on vapaalla jalalla.
Toistaiseksi tuntematon mies lähti seuraamaan vuonna 1981 syntynyttä naista tämän jäätyä pois bussista Vallikadulla Vallikalliossa puoli kahden aikaan yöllä. Tummiin pukeutunut mies seurasi naista noin sadan metrin matkan Vallikatu 14:n kohdalle, jossa hän tarttui naiseen takaapäin kuristusotteella ja pakotti hänet maahan.
Mies pahoinpiteli naista ja repi tämän vaatteita pois, mutta pakeni sitten yllättäen paikalta. Poliisi arvelee uhrin avunhuutojen kenties säikyttäneen hänet. Miehen poistuttua uhri otti itse poliisiin yhteyttä.
Mies oli noin 30-vuotias, 180-190 senttiä pitkä ja hoikka. Hän oli valkoihoinen, ja hänellä oli päällään mustat vaatteet sekä pipo.
Toinen tapaus sattui ilmeisesti myöhemmin aamuyöllä. Ravintola Kruunussa asiakkaana olleen vuonna 1967 syntyneen naisen seuraan lyöttäytyi Siltakadun pankkiautomaatilla tummaihoinen mies.
Pankkiautomaatilta uhri ja raiskaaja jatkoivat paikkaan, jossa mies raiskasi naisen. Uhrilta katosi myös omaisuutta. Tapahtumiin liittyy alkoholi, joten uhrin muistikuvat tilanteesta ovat hatarat.
Poliisi sai tapahtumista epäillyn miehen kiinni maanantaina. Mies on syntynyt vuonna 1986.
Espoon poliisi kaipaa vihjeitä Siltakadun pankkiautomaatin tapahtumista. Naisella oli päällään vaaleansininen toppatakki ja mukana reppu. Mies oli tummaihoinen, 173 senttiä pitkä ja 75-kiloinen.
Kumpaankin tapaukseen liittyviä vihjeitä ja tietoja voi ilmoittaa Espoon poliisille numeroon (09) 52 541.
Lähde
Espoossa tapahtui raiskaus ja raiskauksen yritys lauantaina aamuyöllä. Toisen tapauksen epäilty on pidätetty, mutta toinen on vapaalla jalalla.
Toistaiseksi tuntematon mies lähti seuraamaan vuonna 1981 syntynyttä naista tämän jäätyä pois bussista Vallikadulla Vallikalliossa puoli kahden aikaan yöllä. Tummiin pukeutunut mies seurasi naista noin sadan metrin matkan Vallikatu 14:n kohdalle, jossa hän tarttui naiseen takaapäin kuristusotteella ja pakotti hänet maahan.
Mies pahoinpiteli naista ja repi tämän vaatteita pois, mutta pakeni sitten yllättäen paikalta. Poliisi arvelee uhrin avunhuutojen kenties säikyttäneen hänet. Miehen poistuttua uhri otti itse poliisiin yhteyttä.
Mies oli noin 30-vuotias, 180-190 senttiä pitkä ja hoikka. Hän oli valkoihoinen, ja hänellä oli päällään mustat vaatteet sekä pipo.
Toinen tapaus sattui ilmeisesti myöhemmin aamuyöllä. Ravintola Kruunussa asiakkaana olleen vuonna 1967 syntyneen naisen seuraan lyöttäytyi Siltakadun pankkiautomaatilla tummaihoinen mies.
Pankkiautomaatilta uhri ja raiskaaja jatkoivat paikkaan, jossa mies raiskasi naisen. Uhrilta katosi myös omaisuutta. Tapahtumiin liittyy alkoholi, joten uhrin muistikuvat tilanteesta ovat hatarat.
Poliisi sai tapahtumista epäillyn miehen kiinni maanantaina. Mies on syntynyt vuonna 1986.
Espoon poliisi kaipaa vihjeitä Siltakadun pankkiautomaatin tapahtumista. Naisella oli päällään vaaleansininen toppatakki ja mukana reppu. Mies oli tummaihoinen, 173 senttiä pitkä ja 75-kiloinen.
Kumpaankin tapaukseen liittyviä vihjeitä ja tietoja voi ilmoittaa Espoon poliisille numeroon (09) 52 541.
Lähde
8.12.07
Kaleva 8.12.2007
Kaksi pahoinpitelyä Oulun yössä
Mies löi tuntematonta miestä tuopilla päähän Uudellakadulla sijaitsevassa ravintolassa perjantain ja lauantain välisenä yönä.
Tuoppi hajosi ja päähän tuli vertavuotavia haavoja.
Uhri paikkaili itse haavansa eikä halunnut lähteä sairaalaan. Tuopinheittäjä otettiin järjestyksenvalvoja toimesta kiinni ja poliisipartio toimitti hänet putkaan.
Oululainen mies joutui yöllä pahoinpitelyn kohteeksi Mäkelininkadulla. Mies oli ollut kävelemässä Mäkelininkadun ja Hallituskadun risteyksessä, kun hänen luokseen oli tullut kaksi miestä, joista toinen löi häntä yllättäen nyrkillä kasvoihin. Uhri ei osannut kuvailla miehiä tarkemmin, koska kaikki tapahtui niin yllättäen. Uhri kaatui lyönnin seurauksena maahan, josta ambulanssi vei hänet Oys:iin tarkastettavaksi.
Ulkomaalaislähtöinen mies pahoinpiteli asuinkumppaniaan lyömällä ja repimällä. Sen jälkeen tekijä otti keittiöveitsen, jolla yritti lyödä naista. Hän sai kuitenkin potkaistua veitsen pois kädestä ja heittämään sen ulos asunnosta.
Mies otettiin kiinni ja häntä epäillään tapon yrityksestä.
Lähde
Mies löi tuntematonta miestä tuopilla päähän Uudellakadulla sijaitsevassa ravintolassa perjantain ja lauantain välisenä yönä.
Tuoppi hajosi ja päähän tuli vertavuotavia haavoja.
Uhri paikkaili itse haavansa eikä halunnut lähteä sairaalaan. Tuopinheittäjä otettiin järjestyksenvalvoja toimesta kiinni ja poliisipartio toimitti hänet putkaan.
Oululainen mies joutui yöllä pahoinpitelyn kohteeksi Mäkelininkadulla. Mies oli ollut kävelemässä Mäkelininkadun ja Hallituskadun risteyksessä, kun hänen luokseen oli tullut kaksi miestä, joista toinen löi häntä yllättäen nyrkillä kasvoihin. Uhri ei osannut kuvailla miehiä tarkemmin, koska kaikki tapahtui niin yllättäen. Uhri kaatui lyönnin seurauksena maahan, josta ambulanssi vei hänet Oys:iin tarkastettavaksi.
Ulkomaalaislähtöinen mies pahoinpiteli asuinkumppaniaan lyömällä ja repimällä. Sen jälkeen tekijä otti keittiöveitsen, jolla yritti lyödä naista. Hän sai kuitenkin potkaistua veitsen pois kädestä ja heittämään sen ulos asunnosta.
Mies otettiin kiinni ja häntä epäillään tapon yrityksestä.
Lähde
5.12.07
Ilta-Sanomat 5.12.2007
Poliisikoira löysi kultavarkaat - kyyhöttivät pyöräkatoksessa
Kultasepänliikkeeseen murtautuneet kaksi miestä jäivät tiistaina kiinni Pietarsaaressa Pohjanmaalla. Poliisi tavoitti miehet puolen kilometrin päässä rikospaikalta.
Kaksikko murtautui liikkeeseen puoli neljältä yöllä. Osa heidän saaliistaan putosi pakoreitille, mutta osa on edelleen kateissa. Poliisin mukaan heillä on ollut aikaa kätkeä saalis ennen kiinni jäämistään.
Poliisikoira löysi miehet piileskelemästä polkupyöräkatoksesta puolen kilometrin päässä rikospaikalta. Nuoret epäillyt ovat ulkomaalaisia, ja poliisi tutkii myös heidän oikeuttaan olla Suomessa.
Myöhemmin tiistaina poliisi otti tekoon liittyen kiinni kolmannen miehen. Hän ei ollut mukana kultasepänliikkeellä. Kaikkia kolmea epäillään varkaudesta.
Lähde
Kultasepänliikkeeseen murtautuneet kaksi miestä jäivät tiistaina kiinni Pietarsaaressa Pohjanmaalla. Poliisi tavoitti miehet puolen kilometrin päässä rikospaikalta.
Kaksikko murtautui liikkeeseen puoli neljältä yöllä. Osa heidän saaliistaan putosi pakoreitille, mutta osa on edelleen kateissa. Poliisin mukaan heillä on ollut aikaa kätkeä saalis ennen kiinni jäämistään.
Poliisikoira löysi miehet piileskelemästä polkupyöräkatoksesta puolen kilometrin päässä rikospaikalta. Nuoret epäillyt ovat ulkomaalaisia, ja poliisi tutkii myös heidän oikeuttaan olla Suomessa.
Myöhemmin tiistaina poliisi otti tekoon liittyen kiinni kolmannen miehen. Hän ei ollut mukana kultasepänliikkeellä. Kaikkia kolmea epäillään varkaudesta.
Lähde
4.12.07
Ilta-Sanomat 4.12.2007
Puukotuksen uhri menehtyi Raumalla
Raumalla lauantaina sattuneen puukotuksen uhri menehtyi saamiinsa vammoihin maanantai-iltapäivänä Satakunnan keskussairaalassa.
Rauman käräjäoikeus vangitsi tiistaina alkuillasta keski-ikäisen ulkomaalaisen mieshenkilön taposta epäiltynä. Puukotus tapahtui Raumalla, Lonsin kaupunginosassa yksityisessä asunnossa noin klo 17.
Vangitulla ja samaa kansalaisuutta olevalla uhrilla oli ollut riitaa ennen tapahtunutta puukotusta.
Rauman rikospoliisi on kuulustellut tapahtuman johdosta useita todistajia. Sekä epäilty että uhri olivat tapahtuma-aikaan humalassa.
Lähde
Raumalla lauantaina sattuneen puukotuksen uhri menehtyi saamiinsa vammoihin maanantai-iltapäivänä Satakunnan keskussairaalassa.
Rauman käräjäoikeus vangitsi tiistaina alkuillasta keski-ikäisen ulkomaalaisen mieshenkilön taposta epäiltynä. Puukotus tapahtui Raumalla, Lonsin kaupunginosassa yksityisessä asunnossa noin klo 17.
Vangitulla ja samaa kansalaisuutta olevalla uhrilla oli ollut riitaa ennen tapahtunutta puukotusta.
Rauman rikospoliisi on kuulustellut tapahtuman johdosta useita todistajia. Sekä epäilty että uhri olivat tapahtuma-aikaan humalassa.
Lähde
Helsingin Sanomat 4.12.2007
Suomalaislääkäriä epäillään Irlannissa vääristä diagnooseista
HELSINKI/LONTOO. Suomessa kaksi huomautusta saaneen lääkärin epäillään tehneen lukuisia virheellisiä syöpädiagnooseja Irlannissa.
Suomalaislääkäri Antoine Geagea, 57, on viime päivinä noussut Irlannissa vellovan syöpäskandaalin keskushahmoksi. Hän on kuntoutustuella (aiemmin määräaikainen työkyvyttömyyseläke) virastaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Kätilöopiston sairaalasta.
Libanonissa syntynyt, mutta Suomessa vuosikymmeniä asunut Geagea työskenteli Irlannissa 2006–2007 ainakin kahdessa eri sairaalassa. Hänen tekemiään rintasyöpädiagnooseja tutkii Irlannissa nyt kaksi eri selvitysryhmää.
Geagea rekisteröitiin Irlannissa lääkäriksi syksyllä 2006. Irlantilaislehtien mukaan hän työskenteli Galwayn yliopistosairaalassa joulukuusta 2006 maaliskuuhun 2007.
Kuluvan vuoden heinä–elokuussa Geagea työskenteli Corkin yliopistollisessa sairaalassa seitsemän viikon ajan. Corkin sairaalasta kerrottiin, että hän erosi tehtävästään sairaalan johdon toivomuksesta.
Galwayn sairaalan syöpädiagnooseja tutkii nyt Irlannin terveydenhuollon laatua valvova viranomainen Hiqa.
Corkin yliopistollinen sairaala antoi Geagean diagnoosit riippumattoman lontoolaisen laboratorion tutkittaviksi.
Sairaalasta kerrottiin maanantaina, että tutkimukset ovat loppusuoralla ja selvityksen pitäisi valmistua lähiviikkoina. Irlantilaislehtien mukaan Geagea olisi tehnyt Corkissa seitsemän viikon aikana 166 syöpätutkimusta, joista peräti 15 olisi ollut virheellisiä tai epäselviä.
Sairaala kieltäytyi kommentoimasta lehtitietoja, koska selvitys ei ole valmis.
Geagean perheyritys Cancenter toimii yhä Helsingissä. Se on yksityinen laboratorio, joka tutkii ja analysoi sekä julkisten että yksityisten sairaaloiden syöpänäytteitä. Hus ei osta yrityksen palveluita.
Geagea on nyt palannut Helsinkiin ja jatkaa hallinnollisena patologina yrityksessään. Aiemmin hän oli yrityksen toimitusjohtaja, mutta nyt tehtävää hoitaa hänen vaimonsa.
Vuosina 2004 ja 2006 Geagea sai Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta (Teo) huomautukset virheellisistä diagnooseista. Toisessa tapauksessa rintasyöpään sairastunut nainen sai Geagealta terveen paperit.
"Toisessa tapauksessa hän tulkitsi näytteestä syövän. Kun potilaan rinta oli poistettu, kävi ilmi, ettei syöpää ollutkaan", ylilääkäri Ursula Vala Teosta sanoo.
Irlannin terveysviranomaiset ovat ottaneet Teoon yhteyttä.
"Odotamme tarkkaa tietoa siitä, mitä Irlannissa on tapahtunut. Se jää mietittäväksi, mitä ammatinharjoittamisoikeuksille tapahtuu Suomessa", Ursula Vala sanoo.
Antoine Geagea jäi toisen Teon huomautuksen aikoihin keväällä 2006 pois päätyöstään Kätilöopiston sairaalan laboratorion osastonlääkärin virasta. Hänen esimiehensä Huslabissa yllättyivät viime viikon lopulla, kun kuulivat työkyvyttömäksi arvioidun Geagean työskennelleen Irlannissa.
"Toukokuussa 2006 hänen työkykynsä oli laskenut siitä, kun hänet oli vuonna 2003 nimitetty virkaan", hallinnollinen osastonylilääkäri Lasse Lehtonen Huslabista sanoo.
Lehtosen mukaan suuren osan näytteistä katsoo kaksi patologia.
"Aina silloin tällöin tulee vastaan laatupoikkeamia. Jos niissä on ihmisten työkykyyn liittyviä ongelmia, niin niihin puututaan".
Lähde
HELSINKI/LONTOO. Suomessa kaksi huomautusta saaneen lääkärin epäillään tehneen lukuisia virheellisiä syöpädiagnooseja Irlannissa.
Suomalaislääkäri Antoine Geagea, 57, on viime päivinä noussut Irlannissa vellovan syöpäskandaalin keskushahmoksi. Hän on kuntoutustuella (aiemmin määräaikainen työkyvyttömyyseläke) virastaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Kätilöopiston sairaalasta.
Libanonissa syntynyt, mutta Suomessa vuosikymmeniä asunut Geagea työskenteli Irlannissa 2006–2007 ainakin kahdessa eri sairaalassa. Hänen tekemiään rintasyöpädiagnooseja tutkii Irlannissa nyt kaksi eri selvitysryhmää.
Geagea rekisteröitiin Irlannissa lääkäriksi syksyllä 2006. Irlantilaislehtien mukaan hän työskenteli Galwayn yliopistosairaalassa joulukuusta 2006 maaliskuuhun 2007.
Kuluvan vuoden heinä–elokuussa Geagea työskenteli Corkin yliopistollisessa sairaalassa seitsemän viikon ajan. Corkin sairaalasta kerrottiin, että hän erosi tehtävästään sairaalan johdon toivomuksesta.
Galwayn sairaalan syöpädiagnooseja tutkii nyt Irlannin terveydenhuollon laatua valvova viranomainen Hiqa.
Corkin yliopistollinen sairaala antoi Geagean diagnoosit riippumattoman lontoolaisen laboratorion tutkittaviksi.
Sairaalasta kerrottiin maanantaina, että tutkimukset ovat loppusuoralla ja selvityksen pitäisi valmistua lähiviikkoina. Irlantilaislehtien mukaan Geagea olisi tehnyt Corkissa seitsemän viikon aikana 166 syöpätutkimusta, joista peräti 15 olisi ollut virheellisiä tai epäselviä.
Sairaala kieltäytyi kommentoimasta lehtitietoja, koska selvitys ei ole valmis.
Geagean perheyritys Cancenter toimii yhä Helsingissä. Se on yksityinen laboratorio, joka tutkii ja analysoi sekä julkisten että yksityisten sairaaloiden syöpänäytteitä. Hus ei osta yrityksen palveluita.
Geagea on nyt palannut Helsinkiin ja jatkaa hallinnollisena patologina yrityksessään. Aiemmin hän oli yrityksen toimitusjohtaja, mutta nyt tehtävää hoitaa hänen vaimonsa.
Vuosina 2004 ja 2006 Geagea sai Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta (Teo) huomautukset virheellisistä diagnooseista. Toisessa tapauksessa rintasyöpään sairastunut nainen sai Geagealta terveen paperit.
"Toisessa tapauksessa hän tulkitsi näytteestä syövän. Kun potilaan rinta oli poistettu, kävi ilmi, ettei syöpää ollutkaan", ylilääkäri Ursula Vala Teosta sanoo.
Irlannin terveysviranomaiset ovat ottaneet Teoon yhteyttä.
"Odotamme tarkkaa tietoa siitä, mitä Irlannissa on tapahtunut. Se jää mietittäväksi, mitä ammatinharjoittamisoikeuksille tapahtuu Suomessa", Ursula Vala sanoo.
Antoine Geagea jäi toisen Teon huomautuksen aikoihin keväällä 2006 pois päätyöstään Kätilöopiston sairaalan laboratorion osastonlääkärin virasta. Hänen esimiehensä Huslabissa yllättyivät viime viikon lopulla, kun kuulivat työkyvyttömäksi arvioidun Geagean työskennelleen Irlannissa.
"Toukokuussa 2006 hänen työkykynsä oli laskenut siitä, kun hänet oli vuonna 2003 nimitetty virkaan", hallinnollinen osastonylilääkäri Lasse Lehtonen Huslabista sanoo.
Lehtosen mukaan suuren osan näytteistä katsoo kaksi patologia.
"Aina silloin tällöin tulee vastaan laatupoikkeamia. Jos niissä on ihmisten työkykyyn liittyviä ongelmia, niin niihin puututaan".
Lähde
3.12.07
Turun Sanomat 3.12.2007
Mies puukotti toista Raumalla
Ulkomaalaissyntyinen mies loukkaantui vakavasti toisen, niin ikään ulkomaalaissyntyisen miehen puukottaessa häntä Raumalla lauantaina. Puukotus tapahtui viiden aikaan iltapäivällä yksityisasunnossa.
Puukotettu on sairaalahoidossa ja hänen tilansa on vakava. Puukottaja on poliisin huostassa. Tapausta tutkitaan tapon yrityksenä.
Lähde
Ulkomaalaissyntyinen mies loukkaantui vakavasti toisen, niin ikään ulkomaalaissyntyisen miehen puukottaessa häntä Raumalla lauantaina. Puukotus tapahtui viiden aikaan iltapäivällä yksityisasunnossa.
Puukotettu on sairaalahoidossa ja hänen tilansa on vakava. Puukottaja on poliisin huostassa. Tapausta tutkitaan tapon yrityksenä.
Lähde
1.12.07
Ilta-Sanomat 1.12.2007
Mies puri naiselta korvan irti
Mies puri naiselta korvan irti. Rikos tapahtui Turun keskustassa sijaitsevassa ravintolassa varhain lauantaiaamuna.
Nainen vietiin Turun yliopistolliseen sairaalaan leikattavaksi. Korva löytyi rikospaikalta se se on istutettu takaisin.
Mies ja nainen ovat ulkomaalaisia. Poliisi tutkii asiaa törkeänä pahoinpitelynä.
Lähde
Mies puri naiselta korvan irti. Rikos tapahtui Turun keskustassa sijaitsevassa ravintolassa varhain lauantaiaamuna.
Nainen vietiin Turun yliopistolliseen sairaalaan leikattavaksi. Korva löytyi rikospaikalta se se on istutettu takaisin.
Mies ja nainen ovat ulkomaalaisia. Poliisi tutkii asiaa törkeänä pahoinpitelynä.
Lähde
30.11.07
Helsingin Sanomat 30.11.2007
Viidelle vankeutta 570 000 euron korttihuijauksesta
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina viisi ihmistä vankeuteen tiettävästi Suomen rikoshistorian laajimmasta maksukorttien kopiointijutusta. Rikollisjoukko nosti laittomasti Suomessa kopioimillaan maksukorteilla pankkiautomaateilta noin 571 000 euroa viime kesänä.
Ankarimman tuomion sai 27-vuotias Dragos Dulhac. Oikeus määräsi hänelle kolme vuotta ehdotonta vankeutta ja neljälle muulle tuomitulle 10–18 kuukautta ehdollista vankeutta.
Kaikkien viiden tuomiot tulivat törkeästä väärennyksestä ja törkeästä maksuvälinepetoksesta. Maksukorttien tiedot he kopioivat miehittämättömien bensiiniasemien automaateilla lähinnä Etelä-Suomessa.
Lähde
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina viisi ihmistä vankeuteen tiettävästi Suomen rikoshistorian laajimmasta maksukorttien kopiointijutusta. Rikollisjoukko nosti laittomasti Suomessa kopioimillaan maksukorteilla pankkiautomaateilta noin 571 000 euroa viime kesänä.
Ankarimman tuomion sai 27-vuotias Dragos Dulhac. Oikeus määräsi hänelle kolme vuotta ehdotonta vankeutta ja neljälle muulle tuomitulle 10–18 kuukautta ehdollista vankeutta.
Kaikkien viiden tuomiot tulivat törkeästä väärennyksestä ja törkeästä maksuvälinepetoksesta. Maksukorttien tiedot he kopioivat miehittämättömien bensiiniasemien automaateilla lähinnä Etelä-Suomessa.
Lähde
29.11.07
Kaleva 29.11.2007
Venäjältä laitonta työvoimaa
Venäläisiä hakeutuu Suomeen töihin yhä enemmän ilman työlupaa. Rajavartioston Venäjällä työskentelevien yhdysmiesten mukaan esimerkiksi Petroskoissa jää jatkuvasti kiinni kymmeniä ilman työlupaa Suomessa jo työskennelleitä venäläisiä.
Ilman työlupaa Suomessa käyneet tai tänne tulevat matkustavat pelkän viisumin turvin.
"Ajatellaan, että työluvan hakeminen kestää ja maksaa liikaa", Petroskoissa työskentelevä rajavartiolaitoksen yhdysmies Kalle Toivanen sanoo.
Jos rike havaitaan Suomessa, se tuo sakkoja myös työnantajalle.
"Yleensä työnantajat ovat suomalaisia, mutta mukana yrityksissä on myös venäläistä omistusta", Toivanen kertoo.
Pelkällä viisumilla saavat tehdä töitä Suomessa vain rajatun ajan tai erikseen nimetyissä tehtävissä työskentelevät.
Työnkuvaa ja kestoa muokkaamalla työnantaja ja ulkomaalainen työnhakija pyrkivät selviämään luparuljanssista mahdollisimman nopeasti ja halvalla.
"Osa yrittää kiertää säädöksiä työskentelemällä aina muutaman viikon Suomessa, käymällä välillä Venäjällä ja palaamalla takaisin Suomeen", yhdysmies Toivanen kuvaa.
Lähde
Venäläisiä hakeutuu Suomeen töihin yhä enemmän ilman työlupaa. Rajavartioston Venäjällä työskentelevien yhdysmiesten mukaan esimerkiksi Petroskoissa jää jatkuvasti kiinni kymmeniä ilman työlupaa Suomessa jo työskennelleitä venäläisiä.
Ilman työlupaa Suomessa käyneet tai tänne tulevat matkustavat pelkän viisumin turvin.
"Ajatellaan, että työluvan hakeminen kestää ja maksaa liikaa", Petroskoissa työskentelevä rajavartiolaitoksen yhdysmies Kalle Toivanen sanoo.
Jos rike havaitaan Suomessa, se tuo sakkoja myös työnantajalle.
"Yleensä työnantajat ovat suomalaisia, mutta mukana yrityksissä on myös venäläistä omistusta", Toivanen kertoo.
Pelkällä viisumilla saavat tehdä töitä Suomessa vain rajatun ajan tai erikseen nimetyissä tehtävissä työskentelevät.
Työnkuvaa ja kestoa muokkaamalla työnantaja ja ulkomaalainen työnhakija pyrkivät selviämään luparuljanssista mahdollisimman nopeasti ja halvalla.
"Osa yrittää kiertää säädöksiä työskentelemällä aina muutaman viikon Suomessa, käymällä välillä Venäjällä ja palaamalla takaisin Suomeen", yhdysmies Toivanen kuvaa.
Lähde
Turun Sanomat 29.11.2007
Turun normaalikoulu yritettiin sytyttää palamaan
Varissuolla sijaitseva Turun normaalikoulu yritettiin ilmeisesti sytyttää palamaan tiistai-iltana.
Bändiharjoituksissa kahdeksan aikaan illalla koulun musiikkiluokassa olleista lukiolaisista yksi huomasi luokan ikkunaritilän olevan liekeissä. Iltavahtimestari sammutti alkavan palon käsisammuttimella, ja pelastuslaitoksen yksiköt hoitivat kytevän ikkunaritilän jälkisammutuksen. Myös koulun pihalla ollut roska-astia oli sytytetty tuleen.
Palavan ritilän yläpuolella ollut ikkuna ehti poliisin mukaan räjähtää rikki kuumuudesta. Sytyttäjän epäillään käyttäneen jonkinlaista sytykettä tai jopa sytytysainetta.
Annikanpolulla toimivan normaalikoulun alueella oli nähty kolme huppupäistä poikaa, joista silminnäkijöiden mukaan ainakin kaksi oli tummaihoisia. Poliisi tutkii tapahtunutta tuhotyönä. Havainnot tekijöistä voi ilmoittaa poliisin palvelututkintaan, puh. 07187 46805.
Lähde
Varissuolla sijaitseva Turun normaalikoulu yritettiin ilmeisesti sytyttää palamaan tiistai-iltana.
Bändiharjoituksissa kahdeksan aikaan illalla koulun musiikkiluokassa olleista lukiolaisista yksi huomasi luokan ikkunaritilän olevan liekeissä. Iltavahtimestari sammutti alkavan palon käsisammuttimella, ja pelastuslaitoksen yksiköt hoitivat kytevän ikkunaritilän jälkisammutuksen. Myös koulun pihalla ollut roska-astia oli sytytetty tuleen.
Palavan ritilän yläpuolella ollut ikkuna ehti poliisin mukaan räjähtää rikki kuumuudesta. Sytyttäjän epäillään käyttäneen jonkinlaista sytykettä tai jopa sytytysainetta.
Annikanpolulla toimivan normaalikoulun alueella oli nähty kolme huppupäistä poikaa, joista silminnäkijöiden mukaan ainakin kaksi oli tummaihoisia. Poliisi tutkii tapahtunutta tuhotyönä. Havainnot tekijöistä voi ilmoittaa poliisin palvelututkintaan, puh. 07187 46805.
Lähde
28.11.07
YLE Radio Keski-Pohjanmaan uutiset 28.11.2007
Romaninaiset haluavat tukea pukuhankintaan
Romaninaiset haluavat yhteiskunnan tukevan nykyistä useammin perinnepuvun hankinnassa. Kokkolassa kahdeksantoista romaninaista on vedonnut kaupunkiin, että toimeentuotukea saavat romaninaiset saisivat vuosittain ylimääräistä tukea vaatteiden hankintaan. Tällä hetkellä kaupunki tukee pukuhankintaa joka toinen vuosi.
Kokonainen puku maksaa jopa seitsemänsataa euroa, toimeentulotuen ylimääräinen osa ei kata kaikkia kustannuksia.
Romanipukuja työkseen ompelevan Maija-Liisa Niemisen mukaan erityisesti nuoret naiset joutuvat hankkimaan pukuja usein.
Lähde
Romaninaiset haluavat yhteiskunnan tukevan nykyistä useammin perinnepuvun hankinnassa. Kokkolassa kahdeksantoista romaninaista on vedonnut kaupunkiin, että toimeentuotukea saavat romaninaiset saisivat vuosittain ylimääräistä tukea vaatteiden hankintaan. Tällä hetkellä kaupunki tukee pukuhankintaa joka toinen vuosi.
Kokonainen puku maksaa jopa seitsemänsataa euroa, toimeentulotuen ylimääräinen osa ei kata kaikkia kustannuksia.
Romanipukuja työkseen ompelevan Maija-Liisa Niemisen mukaan erityisesti nuoret naiset joutuvat hankkimaan pukuja usein.
Lähde
27.11.07
Ilta-Sanomat 27.11.2007
Ulkomaalaisia myymälävarkaita kiinni Helsingissä ja Vantaalla
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut poliisin esityksestä tutkintavankeuteen kaksi ulkomaalaista naista, jotka ovat järjestelmällisesti varastelleet erilaisia tuotteita helsinkiläisestä tavaratalosta. Toinen naisista on pitänyt vahtia sovituskopin edustalla, kun toinen on tunkenut vaatteita ja erilaisia koristeita erikoisvalmisteisiin kasseihin.
Anastettu omaisuus ei kassien takia piippaa normaalisti valvontalaitteissa.
Kotietsinnässä naisilta löytyi lisäksi tallelokeron avain, ja sen avulla paljastui viisi täyteen pakattua laukkua erilaista varastettua omaisuutta, kertoo komisario Petri Juvonen IS:lle Keskustan poliisipiiristä.
Myös Vantaalla on viime aikoina ahkeroinut nelihenkinen ulkomainen liiga, kertoo komisario Kimmo Hyvärinen Vantaan poliisista. Tämäkin ryhmä on jäänyt kiinni.
Liigan jäsenet olivat varustautuneet radiopuhelimilla. Niillä he varoittivat myymälähenkilökunnasta kumppaneitaan, kun nämä sulloivat omaisuutta erikoisvalmisteisiin kasseihin.
Lähde
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut poliisin esityksestä tutkintavankeuteen kaksi ulkomaalaista naista, jotka ovat järjestelmällisesti varastelleet erilaisia tuotteita helsinkiläisestä tavaratalosta. Toinen naisista on pitänyt vahtia sovituskopin edustalla, kun toinen on tunkenut vaatteita ja erilaisia koristeita erikoisvalmisteisiin kasseihin.
Anastettu omaisuus ei kassien takia piippaa normaalisti valvontalaitteissa.
Kotietsinnässä naisilta löytyi lisäksi tallelokeron avain, ja sen avulla paljastui viisi täyteen pakattua laukkua erilaista varastettua omaisuutta, kertoo komisario Petri Juvonen IS:lle Keskustan poliisipiiristä.
Myös Vantaalla on viime aikoina ahkeroinut nelihenkinen ulkomainen liiga, kertoo komisario Kimmo Hyvärinen Vantaan poliisista. Tämäkin ryhmä on jäänyt kiinni.
Liigan jäsenet olivat varustautuneet radiopuhelimilla. Niillä he varoittivat myymälähenkilökunnasta kumppaneitaan, kun nämä sulloivat omaisuutta erikoisvalmisteisiin kasseihin.
Lähde
26.11.07
YLE Uutiset 26.11.2007
Pakistanilaisia laittomasti Suomen kautta Eurooppaan
Rajavartiolaitos tutkii törkeää laittoman maahantulon järjestämistä pääkaupunkiseudulla. Pakistanilaisen rikollisorganisaation epäillään anoneen Suomesta viisumeita väärin perustein.
Pakistanilainen organisaatio oli tilannut tietoliikennealan koulutusta suomalaiselta yritykseltä, joka oli kutsunut neljä pakistanilaista Suomeen hyvässä uskossa.
Henkilöillä ei ollut kuitenkaan missään vaiheessa tarkoitus kouluttautua. Kaksi epäillyistä poistui Suomesta muualle Eurooppaan jo ensimmäisenä koulutuspäivänä. Toiset kaksi otetttiin kiinni Helsinki-Vantaan lentokentältä viime tiistaina (20.11.).
Kiinniotetuista toinen on vangittu Vantaan käräjoikeudessa laittoman maahantulon järjestämisestä ja toinen on käännytetty kotimaahansa.
Lähde
Rajavartiolaitos tutkii törkeää laittoman maahantulon järjestämistä pääkaupunkiseudulla. Pakistanilaisen rikollisorganisaation epäillään anoneen Suomesta viisumeita väärin perustein.
Pakistanilainen organisaatio oli tilannut tietoliikennealan koulutusta suomalaiselta yritykseltä, joka oli kutsunut neljä pakistanilaista Suomeen hyvässä uskossa.
Henkilöillä ei ollut kuitenkaan missään vaiheessa tarkoitus kouluttautua. Kaksi epäillyistä poistui Suomesta muualle Eurooppaan jo ensimmäisenä koulutuspäivänä. Toiset kaksi otetttiin kiinni Helsinki-Vantaan lentokentältä viime tiistaina (20.11.).
Kiinniotetuista toinen on vangittu Vantaan käräjoikeudessa laittoman maahantulon järjestämisestä ja toinen on käännytetty kotimaahansa.
Lähde
25.11.07
Kaleva 25.11.2007
Maahanmuuttajien lapsia kaapataan yhä useammin
Ulkoministeriö painii jatkuvasti kansainvälisten lapsikaappausten kanssa. Parhaillaan käsittelyssä on 14 tapausta. Uusin niistä liittyy Vietnamiin.
- Tuntuu, että aina kun saa yhden valmiiksi, niin toinen on jo odottamassa, lakimies Hanna Rantala kertoo.
Rantalan mukaan yhä useammin ulkoministeriön apua tarvitsee Suomessa asuva ulkomaalainen, jonka puoliso on vienyt lapsen heidän yhteiseen entiseen kotimaahansa.
Suomi on muiden Euroopan maiden tavoin allekirjoittanut Haagin sopimuksen, jolla lapsen pystyy palauttamaan kotimaahansa. Sopimuksen ulkopuolella on kuitenkin useita Afrikan ja Lähi-idän maita sekä Venäjä.
Lapsikaappaukset yleistyivät samaa tahtia kuin suomalaiset ryhtyivät parisuhteeseen ulkomaalaisen kanssa. Esimerkiksi vuonna 2002 suomalaisviranomaiset käsittelivät 30:n ulkomaille kaapatun lapsen asiaa. Samana vuonna vain yksi lapsi palautettiin.
Lähde
Ulkoministeriö painii jatkuvasti kansainvälisten lapsikaappausten kanssa. Parhaillaan käsittelyssä on 14 tapausta. Uusin niistä liittyy Vietnamiin.
- Tuntuu, että aina kun saa yhden valmiiksi, niin toinen on jo odottamassa, lakimies Hanna Rantala kertoo.
Rantalan mukaan yhä useammin ulkoministeriön apua tarvitsee Suomessa asuva ulkomaalainen, jonka puoliso on vienyt lapsen heidän yhteiseen entiseen kotimaahansa.
Suomi on muiden Euroopan maiden tavoin allekirjoittanut Haagin sopimuksen, jolla lapsen pystyy palauttamaan kotimaahansa. Sopimuksen ulkopuolella on kuitenkin useita Afrikan ja Lähi-idän maita sekä Venäjä.
Lapsikaappaukset yleistyivät samaa tahtia kuin suomalaiset ryhtyivät parisuhteeseen ulkomaalaisen kanssa. Esimerkiksi vuonna 2002 suomalaisviranomaiset käsittelivät 30:n ulkomaille kaapatun lapsen asiaa. Samana vuonna vain yksi lapsi palautettiin.
Lähde
23.11.07
Helsingin Sanomat 23.11.2007
Moni maahanmuuttaja on lukutaidoton
Maahanmuuttajanuorille opetetaan suomea Espoon Matinkylässä.
Luku- ja kirjoitustaidon puute vaivaa monia maahanmuuttajia, mutta luku- ja kirjoitustaidottomien tarkkaa määrää Suomessa ei tiedä kukaan.
Vuonna 2006 erilaisten koulutusten piirissä oli noin 900 maahanmuuttaja-aikuista. Heidän lisäkseen kunnat arvioivat Suomessa olevan reilut parisataa luku- ja kirjoitustaidotonta aikuista, jotka eivät syystä tai toisesta kouluttaudu.
18-vuotias Hani Mahamed Xasen ilmoittaa haluavansa lääkäriksi. Hanin pikkusisko, 15-vuotias Maano Mahamed Xasen haaveilee opettajan urasta. 20-vuotias Ahmad Ail pohtii uraa putkimiehenä.
Siitäkin huolimatta, että kukaan heistä ei osaa kunnolla lukea tai kirjoittaa – suomeksi tai millään muullakaan kielellä.
Luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille koulutusta järjestävät työvoimatoimistot, järjestöt ja kunnat. Esimerkiksi Espoon kaupunki on ottanut koulutuksen vakinaiseksi toiminnaksi.
"Jos ei osaa lukea tai kirjoittaa, on hyvin vaikea integroitua yhteiskuntaan", erityisohjaaja Marketta Karjalainen sanoo.
Lukutaidottoman ongelmat ovat arkipäiväisiä: Miten erottaa postiluukusta tipahtelevista tärkeät? Miten saada tietoa, kun kaikki on kirjoitettua?
Piirtoheittimellä lakanalle heijastetussa ilmansuuntaruusussa on idän ja etelän välillä tyhjä viiva. "Kaa..." opettaja Lenka Itkonen vinkkaa. "Kaa..., kaljaa!" joku arvaa.
Menossa on nuorten maahanmuuttajien koulupäivä Espoon Matinkylässä. Sanat ovat vieraita ja ääkköset hämmentävät. Lisäksi suomenkielisten termien opettelua hankaloittaa luku- ja kirjoitustaidon puute.
Tänään läsnä on neljä 15–20-vuotiasta opiskelijaa. He kaikki ovat kotoisin Somaliasta. Siskokset Hani ja Maano Mahamed Xasen sekä Ahmad Ail tulivat Suomeen maaliskuussa. Paikalla olevista Ail on ainut, joka on aikaisemmin käynyt koulua, hänkin vain kolme kuukautta. Kotona tänään oleva iranilaistyttö osaa kirjoittaa arabialaisin kirjaimin.
Suurin osa maailman lukutaidottomista on naisia. Tämä näkyy myös Suomessa järjestettävissä koulutuksissa, joihin osallistuvista 70 prosenttia on naisia.
Maahanmuuttajaäidit ovat saattaneet asua Suomessa yhteiskunnan ulkopuolella vuosia, kun eivät hallitse kieltä, kirjoitus- tai lukutaitoa. "Kuka opettaa koulua käyviä lapsia läksyissä, jos äiti ei osaa lukea?" Karjalainen kysyy.
Lähde
Maahanmuuttajanuorille opetetaan suomea Espoon Matinkylässä.
Luku- ja kirjoitustaidon puute vaivaa monia maahanmuuttajia, mutta luku- ja kirjoitustaidottomien tarkkaa määrää Suomessa ei tiedä kukaan.
Vuonna 2006 erilaisten koulutusten piirissä oli noin 900 maahanmuuttaja-aikuista. Heidän lisäkseen kunnat arvioivat Suomessa olevan reilut parisataa luku- ja kirjoitustaidotonta aikuista, jotka eivät syystä tai toisesta kouluttaudu.
18-vuotias Hani Mahamed Xasen ilmoittaa haluavansa lääkäriksi. Hanin pikkusisko, 15-vuotias Maano Mahamed Xasen haaveilee opettajan urasta. 20-vuotias Ahmad Ail pohtii uraa putkimiehenä.
Siitäkin huolimatta, että kukaan heistä ei osaa kunnolla lukea tai kirjoittaa – suomeksi tai millään muullakaan kielellä.
Luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille koulutusta järjestävät työvoimatoimistot, järjestöt ja kunnat. Esimerkiksi Espoon kaupunki on ottanut koulutuksen vakinaiseksi toiminnaksi.
"Jos ei osaa lukea tai kirjoittaa, on hyvin vaikea integroitua yhteiskuntaan", erityisohjaaja Marketta Karjalainen sanoo.
Lukutaidottoman ongelmat ovat arkipäiväisiä: Miten erottaa postiluukusta tipahtelevista tärkeät? Miten saada tietoa, kun kaikki on kirjoitettua?
Piirtoheittimellä lakanalle heijastetussa ilmansuuntaruusussa on idän ja etelän välillä tyhjä viiva. "Kaa..." opettaja Lenka Itkonen vinkkaa. "Kaa..., kaljaa!" joku arvaa.
Menossa on nuorten maahanmuuttajien koulupäivä Espoon Matinkylässä. Sanat ovat vieraita ja ääkköset hämmentävät. Lisäksi suomenkielisten termien opettelua hankaloittaa luku- ja kirjoitustaidon puute.
Tänään läsnä on neljä 15–20-vuotiasta opiskelijaa. He kaikki ovat kotoisin Somaliasta. Siskokset Hani ja Maano Mahamed Xasen sekä Ahmad Ail tulivat Suomeen maaliskuussa. Paikalla olevista Ail on ainut, joka on aikaisemmin käynyt koulua, hänkin vain kolme kuukautta. Kotona tänään oleva iranilaistyttö osaa kirjoittaa arabialaisin kirjaimin.
Suurin osa maailman lukutaidottomista on naisia. Tämä näkyy myös Suomessa järjestettävissä koulutuksissa, joihin osallistuvista 70 prosenttia on naisia.
Maahanmuuttajaäidit ovat saattaneet asua Suomessa yhteiskunnan ulkopuolella vuosia, kun eivät hallitse kieltä, kirjoitus- tai lukutaitoa. "Kuka opettaa koulua käyviä lapsia läksyissä, jos äiti ei osaa lukea?" Karjalainen kysyy.
Lähde
21.11.07
Turkulainen 21.11.2007
Paljastelija iskee ylioppilaskylässä
Itsensäpaljastelija on ollut liikkeellä muutaman viikon ajan ylioppilaskylässä. Tapauksia on ollut ainakin viisi.
Viimeksi mies iski viikko sitten yhteiskeittiössä, missä opiskelijanainen oli syömässä iltakahdeksalta.
Nainen kertoo Åbo Underrättelser -lehdessä, että hän meni keittiöön, missä valot oli sammutettu ja television ääni vaimennettu. Kun hän kääntyi pöytään päin, ulkovaatteisiin pukeutunut mies istui pöydän ääressä touhuissaan.
Nainen muuttaa pois ylioppilaskylästä, missä tapahtumia on ollut useita. Miehen kohdanneita kehotetaan tekemään poliisille rikosilmoitus. Myös kerrostalojen ulko-ovien lukitsemista päiväaikaan suunnitellaan.
Mies oli ulkomaalaisen oloinen, noin 180-senttinen ja 25–30 -vuotias.
Lähde
Itsensäpaljastelija on ollut liikkeellä muutaman viikon ajan ylioppilaskylässä. Tapauksia on ollut ainakin viisi.
Viimeksi mies iski viikko sitten yhteiskeittiössä, missä opiskelijanainen oli syömässä iltakahdeksalta.
Nainen kertoo Åbo Underrättelser -lehdessä, että hän meni keittiöön, missä valot oli sammutettu ja television ääni vaimennettu. Kun hän kääntyi pöytään päin, ulkovaatteisiin pukeutunut mies istui pöydän ääressä touhuissaan.
Nainen muuttaa pois ylioppilaskylästä, missä tapahtumia on ollut useita. Miehen kohdanneita kehotetaan tekemään poliisille rikosilmoitus. Myös kerrostalojen ulko-ovien lukitsemista päiväaikaan suunnitellaan.
Mies oli ulkomaalaisen oloinen, noin 180-senttinen ja 25–30 -vuotias.
Lähde
20.11.07
Helsingin Sanomat 20.11.2007
Nainen tuomittiin parituksesta 100 000 euron korvauksiin
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 44-vuotiaan venäläissyntyisen naisen parituksesta ja törkeästä parituksesta vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankilaan.
Nainen välitti vuosina 2003 ja 2004 prostituoiduille vuokra-asuntoja työskentelytiloiksi Kampista, Punavuoresta ja Munkkisaaresta. Hän joutuu korvaamaan valtiolle 100 000 euroa, jotka hän on toiminnassaan hyötynyt.
Nainen aloitti asunnonvuokrausbisneksen välittämällä Munkkisaaressa sijainnutta asuntoaan aluksi Aker Finnyardsin telakan työmiehille.
Koska nainen alkoi saada miehistä valituksia, hän alkoi vuokrata asuntoja Suomessa turistiviisumeilla olleille venäläisnaisille. Hän tiesi, että naisten oli vaikeaa saada Helsingistä asuntoja.
Lopulta naisella oli käytössään kolmesta kuuteen asuntoa, joista jokaisessa oli useita vuokralaisia. Hän vuokrasi osan asunnoista miehensä yrityksen nimiin ja kertoi suomalaisille vuokranantajille majoittavansa niihin venäläisiä työmiehiä.
Vuokraa nainen pyysi noin 30 euroa vuorokaudelta, jonka vuokralaiset joutuivat maksamaan hänelle käteisellä.
Asuntojen kysyntä oli vilkasta ja kuukaudessa nainen sai vuokratuloja noin 10 000–20 000 euroa.
Asunnoissa työskenteli usein kaksi naista kerralla. Eerikinkadulla sijainneessa asunnossa saattoi olla neljäkin prostituoitua samanaikaisesti. Poliisitutkinnan mukaan naiset toivat asuntoihin asiakkaita Mikado-, Alcatraz- ja Mermaid-ravintoloista.
Paikan päällä käynyt poliisi kertoi, että asunnot oli sisustettu niukasti. Yleensä niissä oli vain sänky. Yksiö saattoi olla jaettu kankaalla kahtia siten, että kankaan molemmilla puolilla oli sängyt. Kalusteet asuntoihin hankki vuokranantaja.
Oikeuden mielestä ei ollut uskottavaa, ettei venäläissyntyinen olisi tiennyt mihin tarkoitukseen asuntoja käytettiin.
Oikeuden mukaan vuokranantaja sai toiminnastaan huomattavaa hyötyä. Oikeus piti tekoa suunnitelmallisena, yritystoimintaa vastaavana ja kokonaisuutenaan törkeänä.
Törkeän parituksen vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta ja enimmäisrangaistus kuusi vuotta vankeutta.
Lähde
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 44-vuotiaan venäläissyntyisen naisen parituksesta ja törkeästä parituksesta vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankilaan.
Nainen välitti vuosina 2003 ja 2004 prostituoiduille vuokra-asuntoja työskentelytiloiksi Kampista, Punavuoresta ja Munkkisaaresta. Hän joutuu korvaamaan valtiolle 100 000 euroa, jotka hän on toiminnassaan hyötynyt.
Nainen aloitti asunnonvuokrausbisneksen välittämällä Munkkisaaressa sijainnutta asuntoaan aluksi Aker Finnyardsin telakan työmiehille.
Koska nainen alkoi saada miehistä valituksia, hän alkoi vuokrata asuntoja Suomessa turistiviisumeilla olleille venäläisnaisille. Hän tiesi, että naisten oli vaikeaa saada Helsingistä asuntoja.
Lopulta naisella oli käytössään kolmesta kuuteen asuntoa, joista jokaisessa oli useita vuokralaisia. Hän vuokrasi osan asunnoista miehensä yrityksen nimiin ja kertoi suomalaisille vuokranantajille majoittavansa niihin venäläisiä työmiehiä.
Vuokraa nainen pyysi noin 30 euroa vuorokaudelta, jonka vuokralaiset joutuivat maksamaan hänelle käteisellä.
Asuntojen kysyntä oli vilkasta ja kuukaudessa nainen sai vuokratuloja noin 10 000–20 000 euroa.
Asunnoissa työskenteli usein kaksi naista kerralla. Eerikinkadulla sijainneessa asunnossa saattoi olla neljäkin prostituoitua samanaikaisesti. Poliisitutkinnan mukaan naiset toivat asuntoihin asiakkaita Mikado-, Alcatraz- ja Mermaid-ravintoloista.
Paikan päällä käynyt poliisi kertoi, että asunnot oli sisustettu niukasti. Yleensä niissä oli vain sänky. Yksiö saattoi olla jaettu kankaalla kahtia siten, että kankaan molemmilla puolilla oli sängyt. Kalusteet asuntoihin hankki vuokranantaja.
Oikeuden mielestä ei ollut uskottavaa, ettei venäläissyntyinen olisi tiennyt mihin tarkoitukseen asuntoja käytettiin.
Oikeuden mukaan vuokranantaja sai toiminnastaan huomattavaa hyötyä. Oikeus piti tekoa suunnitelmallisena, yritystoimintaa vastaavana ja kokonaisuutenaan törkeänä.
Törkeän parituksen vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta ja enimmäisrangaistus kuusi vuotta vankeutta.
Lähde
16.11.07
Iltalehti 16.11.2007
Kymmenen yritti salaa Venäjältä
Salamatkustajat olivat piiloutuneena matkailuautoon.
Rajavartijat löysivät kymmenen Moldovan kansalaista Saksaan rekisteröityyn matkailuautoon kätkeytyneenä Nuijamaalla, kun auto oli tulossa Venäjältä Suomeen torstai-iltana. Heistä viisi oli naista ja viisi miestä.
Paikalle kutsuttiin ambulanssi, jonka henkilöstö totesi, että autosta löydetyt ovat kunnossa.
Matkailuauton kuljettaja oli venäläinen, jota epäillään törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. Autoon kätkeytyneitä puolestaan epäillään valtiorajarikoksesta. Yhtä epäillään lisäksi väärennysaineiston hallussapidosta, sillä hänen hallustaan löydettiin koko ryhmälle tarkoitetut väärennetyt Romanian henkilökortit.
Kaakkois-Suomen rajavartiosto pitää tapausta harvinaisena. Edellinen tapaus oli vuonna 1998 Vaalimaalla, kun linja-autoon oli kätketty 21 tamilin ryhmä. Sen jälkeen on tavattu yksi nainen kätkeytyneenä rekan makuutilaan ja yksi mies henkilöauton tavaratilasta.
Lähde
Salamatkustajat olivat piiloutuneena matkailuautoon.
Rajavartijat löysivät kymmenen Moldovan kansalaista Saksaan rekisteröityyn matkailuautoon kätkeytyneenä Nuijamaalla, kun auto oli tulossa Venäjältä Suomeen torstai-iltana. Heistä viisi oli naista ja viisi miestä.
Paikalle kutsuttiin ambulanssi, jonka henkilöstö totesi, että autosta löydetyt ovat kunnossa.
Matkailuauton kuljettaja oli venäläinen, jota epäillään törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. Autoon kätkeytyneitä puolestaan epäillään valtiorajarikoksesta. Yhtä epäillään lisäksi väärennysaineiston hallussapidosta, sillä hänen hallustaan löydettiin koko ryhmälle tarkoitetut väärennetyt Romanian henkilökortit.
Kaakkois-Suomen rajavartiosto pitää tapausta harvinaisena. Edellinen tapaus oli vuonna 1998 Vaalimaalla, kun linja-autoon oli kätketty 21 tamilin ryhmä. Sen jälkeen on tavattu yksi nainen kätkeytyneenä rekan makuutilaan ja yksi mies henkilöauton tavaratilasta.
Lähde
Helsingin Sanomat 16.11.2007
Kerjäläisten pakettiautosta löytyi varastettua tavaraa
Helsingin poliisi teki viime viikolla kotietsinnän kahteen Helsingin ydinkeskustassa sijainneeseen pakettiautoon, jossa ainakin osa Helsingin keskustassa kerjäävistä romanialaisista on majoittunut. Etsinnän yhteydessä pakettiautoista löytyi varastettuja kännyköitä, kameroita, musiikkisoittimia ja ainakin yksi gps-laite.
Rikoskomisario Petri Juvosen mukaan tavarat oli kääritty suojapapereihin ja teipattu auton kattopaneelien alle. Tapahtumien yhteydessä poliisi otti kiinni neljä romanialaista, joista käräjäoikeus vangitsi kolme. Vangitsemisesta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Vangituiksi joutuivat noin 60-vuotias nainen ja kaksi noin 30-vuotiasta miestä, joista toinen on vangitun naisen poika. He kaikki ovat myyneet ruusuja Helsingin keskustassa. Juvosen mukaan vangittuja odottaa kahden kuukauden mittainen tutkintavankeus.
Helsingin poliisi on ennen kuvitellut, etteivät romanialaiset kerjääjät ja ruusujen myyjät ole syyllistyneet rikoksiin. "Olemme luulleet, että he toimisivat kukin omalla sektorillaan. Nyt näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että kaikki tekevät kaikkea eli että kerjäämiseen ja kukkien myyntiin liittyisi myös varastelua", Juvonen sanoo.
Hän ei osaa arvioida kuinka paljon romanialaisia kerjäläisiä Helsingin seudulla nyt on. Varastetuilla kameroilla otetut kuvat paljastivat, että joukkoon saattaa kuulua myös paljon muita kuin poliisin tarkistamat kaksi pakettiautollista väkeä.
"Joka kesähän heitä täällä on, mutta ryhmän toiminta poikkeaa selvästi aiemmasta", Juvonen kertoo. Poliisin mukaan aikaisemmin varastelua ovat romanialaisissa taskuvarasliigoissa tehneet vain naiset. "Nyt sitä tekevät sekä miehet että naiset."
Lisäksi ryhmä on liikkunut kesän aikana pitkin Etelä-Suomea ja on viihtynyt Suomessa jo pitkään. Ensimmäiset tulivat Suomeen toukokuussa.
Juvosen mukaan Helsingin poliisi voi estää rikolliseen toimintaan liittyvää kerjäämistä vain lisäämällä valvontaa.
"Kiinniottoriskin ja rangaistusten tulisi olla niin suuria, etteivät he näkisi kannattavaksi tulla tai jäädä Suomeen."
Ulkomaalaispoliisin tutkintayksikön johtaja Jaakko Heinilä kuitenkin epäilee, että kerjääminen ja siihen liittyvä rikollisuus on tullut Suomeen jäädäkseen.
Hänen mukaansa nyt vangittujen romanialaisten osalta tullaan harkitsemaan maasta käännyttämistä.
Lähde
Helsingin poliisi teki viime viikolla kotietsinnän kahteen Helsingin ydinkeskustassa sijainneeseen pakettiautoon, jossa ainakin osa Helsingin keskustassa kerjäävistä romanialaisista on majoittunut. Etsinnän yhteydessä pakettiautoista löytyi varastettuja kännyköitä, kameroita, musiikkisoittimia ja ainakin yksi gps-laite.
Rikoskomisario Petri Juvosen mukaan tavarat oli kääritty suojapapereihin ja teipattu auton kattopaneelien alle. Tapahtumien yhteydessä poliisi otti kiinni neljä romanialaista, joista käräjäoikeus vangitsi kolme. Vangitsemisesta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Vangituiksi joutuivat noin 60-vuotias nainen ja kaksi noin 30-vuotiasta miestä, joista toinen on vangitun naisen poika. He kaikki ovat myyneet ruusuja Helsingin keskustassa. Juvosen mukaan vangittuja odottaa kahden kuukauden mittainen tutkintavankeus.
Helsingin poliisi on ennen kuvitellut, etteivät romanialaiset kerjääjät ja ruusujen myyjät ole syyllistyneet rikoksiin. "Olemme luulleet, että he toimisivat kukin omalla sektorillaan. Nyt näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että kaikki tekevät kaikkea eli että kerjäämiseen ja kukkien myyntiin liittyisi myös varastelua", Juvonen sanoo.
Hän ei osaa arvioida kuinka paljon romanialaisia kerjäläisiä Helsingin seudulla nyt on. Varastetuilla kameroilla otetut kuvat paljastivat, että joukkoon saattaa kuulua myös paljon muita kuin poliisin tarkistamat kaksi pakettiautollista väkeä.
"Joka kesähän heitä täällä on, mutta ryhmän toiminta poikkeaa selvästi aiemmasta", Juvonen kertoo. Poliisin mukaan aikaisemmin varastelua ovat romanialaisissa taskuvarasliigoissa tehneet vain naiset. "Nyt sitä tekevät sekä miehet että naiset."
Lisäksi ryhmä on liikkunut kesän aikana pitkin Etelä-Suomea ja on viihtynyt Suomessa jo pitkään. Ensimmäiset tulivat Suomeen toukokuussa.
Juvosen mukaan Helsingin poliisi voi estää rikolliseen toimintaan liittyvää kerjäämistä vain lisäämällä valvontaa.
"Kiinniottoriskin ja rangaistusten tulisi olla niin suuria, etteivät he näkisi kannattavaksi tulla tai jäädä Suomeen."
Ulkomaalaispoliisin tutkintayksikön johtaja Jaakko Heinilä kuitenkin epäilee, että kerjääminen ja siihen liittyvä rikollisuus on tullut Suomeen jäädäkseen.
Hänen mukaansa nyt vangittujen romanialaisten osalta tullaan harkitsemaan maasta käännyttämistä.
Lähde
Ilta-Sanomat 16.11.2007
Seksuaalirikolliselle pitkä vankilakomennus Turussa
Turun käräjäoikeus tuomitsi tänään turkkilaisen 24-vuotiaan Mustafa Özenin lähes viideksi vuodeksi vankilaan seksuaalirikoksista. Tuomittu velvoitettiin lisäksi maksamaan uhreille 43 000 euroa korvauksia.
Özen oli mielentilatutkimuksessa, jossa hänet todettiin syyntakeiseksi. Aikaisempaa rikostaustaa miehelle ei ollut. Rangaistusta korottavana tekijänä otettiin huomioon rikosten kohdistuminen yllättäen tuntemattomiin henkilöihin ja erityisesti viimeksi tapahtuneessa rikoksessa se, että kohteena oli täysin suojaton pieni lapsi maaliskuun lopulla 2007 Turun Pansiossa.
Syytetty oli hyökännyt ala-asteikäisen tytön kimppuun pienen metsikön läpi kulkevalla polulla ja tehnyt hänelle seksuaalista väkivaltaa. Osapuolet eivät tunteneet toisiaan.
Rikokset selvisivät pääosin poliisin teknisen tutkinnan avulla.
Lähde
Turun käräjäoikeus tuomitsi tänään turkkilaisen 24-vuotiaan Mustafa Özenin lähes viideksi vuodeksi vankilaan seksuaalirikoksista. Tuomittu velvoitettiin lisäksi maksamaan uhreille 43 000 euroa korvauksia.
Özen oli mielentilatutkimuksessa, jossa hänet todettiin syyntakeiseksi. Aikaisempaa rikostaustaa miehelle ei ollut. Rangaistusta korottavana tekijänä otettiin huomioon rikosten kohdistuminen yllättäen tuntemattomiin henkilöihin ja erityisesti viimeksi tapahtuneessa rikoksessa se, että kohteena oli täysin suojaton pieni lapsi maaliskuun lopulla 2007 Turun Pansiossa.
Syytetty oli hyökännyt ala-asteikäisen tytön kimppuun pienen metsikön läpi kulkevalla polulla ja tehnyt hänelle seksuaalista väkivaltaa. Osapuolet eivät tunteneet toisiaan.
Rikokset selvisivät pääosin poliisin teknisen tutkinnan avulla.
Lähde
14.11.07
Ilta-Sanomat 14.11.2007
Mies tunkeutui koteihin ikkunoista ja pahoinpiteli asukkaita
Tuntematon mies tunkeutui kahteen asuntoon ja pahoinpiteli asukkaita Järvenpäässä tiistaina illalla.
Kello 21.14 aikoihin mies rikkoi ikkunan Kyrölässä sijaitsevasta rivitaloasunnosta, jossa oli paikalla kaksi ihmistä. Kello 21.40 sama mies tunkeutui Ristinummella omakotitaloon, jossa oli paikalla kolme asukasta.
Mies rikkoi paikkoja ja pahoinpiteli asukkaita. Kukaan asukkaista ei kuitenkaan saanut vakavia vammoja.
Poliisi otti riehuvan miehen kiinni jälkimmäisestä asunnosta. Mies taltutettiin etälamauttimella. Yksi poliisi loukkaantui lievästi tapahtumien yhteydessä.
Miehen henkilöys ei ole vielä selvillä. Poliisin mukaan hän on puhunut kuulusteluissa ainoastaan muutaman sanan venäjää.
Mies on noin 40-vuotias, 180 senttiä pitkä, kalju ja normaalivartaloinen. Hänellä oli yllään vihertävä fleece-takki, vaaleat verryttelyhousut ja mustat lenkkitossut. Häntä epäillään muun muassa törkeästä kotirauhan rikkomisesta, törkeästä pahoinpitelystä ja vahingonteosta sekä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Poliisi pyytää ilmoittamaan tapaukseen liittyvät vihjeet ja havainnot puhelinnumerooon (09) 8388 8700 tai 07 1873 5301.
Lähde
Tuntematon mies tunkeutui kahteen asuntoon ja pahoinpiteli asukkaita Järvenpäässä tiistaina illalla.
Kello 21.14 aikoihin mies rikkoi ikkunan Kyrölässä sijaitsevasta rivitaloasunnosta, jossa oli paikalla kaksi ihmistä. Kello 21.40 sama mies tunkeutui Ristinummella omakotitaloon, jossa oli paikalla kolme asukasta.
Mies rikkoi paikkoja ja pahoinpiteli asukkaita. Kukaan asukkaista ei kuitenkaan saanut vakavia vammoja.
Poliisi otti riehuvan miehen kiinni jälkimmäisestä asunnosta. Mies taltutettiin etälamauttimella. Yksi poliisi loukkaantui lievästi tapahtumien yhteydessä.
Miehen henkilöys ei ole vielä selvillä. Poliisin mukaan hän on puhunut kuulusteluissa ainoastaan muutaman sanan venäjää.
Mies on noin 40-vuotias, 180 senttiä pitkä, kalju ja normaalivartaloinen. Hänellä oli yllään vihertävä fleece-takki, vaaleat verryttelyhousut ja mustat lenkkitossut. Häntä epäillään muun muassa törkeästä kotirauhan rikkomisesta, törkeästä pahoinpitelystä ja vahingonteosta sekä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Poliisi pyytää ilmoittamaan tapaukseen liittyvät vihjeet ja havainnot puhelinnumerooon (09) 8388 8700 tai 07 1873 5301.
Lähde
12.11.07
Ilta-Sanomat 12.11.2007
Helsinki haluaa häätää kerjäläiset kaduilta
Helsingin kaupunki perää valtiolta keinoja, joilla se voisi siivota kerjäläiset pois kaduilta. Kaupunginhallitus esittää, että valtioneuvosto säätäisi valtakunnalliset ohjeet siitä, miten uusista EU-maista tuleviin kerjäläisiin tulisi suhtautua.
Käytännössä se tarkoittaa muutosta järjestyslakiin, joka nykyisellään antaa oikeuden puuttua ainoastaan kaupunkilaisia häritsevään kerjäämiseen.
Viime kesän ja syksyn aikana Helsinkiin on ilmaantunut kymmeniä ulkomaalaisia kerjäläisiä. Osalla on ollut pieniä lapsia mukana kerjäämässä.
- Kyllähän me haluamme heidät pois katukuvasta, myöntää kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi (kok) Vartti-lehdelle.
Helsingin ulkomaalaispoliisi on selvittänyt kaupunkiin pesiytynyttä kerjäläisilmiötä syksyllä. Sen mukaan suurin osa kerjäläisistä on ollut Romanian ja Bulgarian kansalaisia. Osa heistä on hakenut aikaisemmin turvapaikkaa Suomesta. Poliisin mukaan kadulla kerjäävillä ulkomaalaisilla ei ole majapaikkaa tai he ovat majoittuneet yleiselle paikalle telttaan tai autoon.
Helsingin sosiaalivirasto on syksyn aikana puuttunut muutamaan kerjäläistapaukseen lastensuojelulain nojalla.
Lähde
Helsingin kaupunki perää valtiolta keinoja, joilla se voisi siivota kerjäläiset pois kaduilta. Kaupunginhallitus esittää, että valtioneuvosto säätäisi valtakunnalliset ohjeet siitä, miten uusista EU-maista tuleviin kerjäläisiin tulisi suhtautua.
Käytännössä se tarkoittaa muutosta järjestyslakiin, joka nykyisellään antaa oikeuden puuttua ainoastaan kaupunkilaisia häritsevään kerjäämiseen.
Viime kesän ja syksyn aikana Helsinkiin on ilmaantunut kymmeniä ulkomaalaisia kerjäläisiä. Osalla on ollut pieniä lapsia mukana kerjäämässä.
- Kyllähän me haluamme heidät pois katukuvasta, myöntää kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi (kok) Vartti-lehdelle.
Helsingin ulkomaalaispoliisi on selvittänyt kaupunkiin pesiytynyttä kerjäläisilmiötä syksyllä. Sen mukaan suurin osa kerjäläisistä on ollut Romanian ja Bulgarian kansalaisia. Osa heistä on hakenut aikaisemmin turvapaikkaa Suomesta. Poliisin mukaan kadulla kerjäävillä ulkomaalaisilla ei ole majapaikkaa tai he ovat majoittuneet yleiselle paikalle telttaan tai autoon.
Helsingin sosiaalivirasto on syksyn aikana puuttunut muutamaan kerjäläistapaukseen lastensuojelulain nojalla.
Lähde
9.11.07
Ita-Sanomat 9.11.
Väärällä rahalla maksajat liikkeellä Turussa
Turussa käytiin perjantaina ostoksilla väärennetyllä rahalla. Kaksi miestä maksoi vippaskonstein kummassakin Citymarketissa sekä yhdessä Siwassa ja Valintatalossa.
Miehet maksoivat pieniä, alle kymmenen euron ostoksia sadan euron setelillä. Jokaisella kerralla kumpikin miehistä maksoi erikseen.
Käry kävi viimeisessä paikassa, jossa valpas myyjä narautti toisen miehistä myöhään iltapäivällä. Kiinni jäänyt on Puolan kansalainen.
Poliisi kaipaa tietoja karkuun päässeestä toverista, joka on iältään 20-30-vuotias, normaali- tai rotevavartaloinen ja siistin oloinen.
Miehellä on erittäin lyhyet hiukset, ja pää on sivuilta kalju. Hän oli pukeutunut tummanvihreään maastokuvioiseen takkiin ja housuihin.
Havainnoista voi ilmoittaa numeroon 071 874 6805.
Lähde
Turussa käytiin perjantaina ostoksilla väärennetyllä rahalla. Kaksi miestä maksoi vippaskonstein kummassakin Citymarketissa sekä yhdessä Siwassa ja Valintatalossa.
Miehet maksoivat pieniä, alle kymmenen euron ostoksia sadan euron setelillä. Jokaisella kerralla kumpikin miehistä maksoi erikseen.
Käry kävi viimeisessä paikassa, jossa valpas myyjä narautti toisen miehistä myöhään iltapäivällä. Kiinni jäänyt on Puolan kansalainen.
Poliisi kaipaa tietoja karkuun päässeestä toverista, joka on iältään 20-30-vuotias, normaali- tai rotevavartaloinen ja siistin oloinen.
Miehellä on erittäin lyhyet hiukset, ja pää on sivuilta kalju. Hän oli pukeutunut tummanvihreään maastokuvioiseen takkiin ja housuihin.
Havainnoista voi ilmoittaa numeroon 071 874 6805.
Lähde
8.11.07
Ilta-Sanomat 8.11.2007
Kolme ulkomaalaista ruusunmyyjää vankilaan?
Kolmea neljästä kiinni jääneestä katukaupustelija-ruusunmyyjästä esitetään perjantaina vangittavaksi Helsingin käräjäoikeudessa.
Rikoskomisario Petri Juvonen kertoo, että puolen tusinan henkilön koplasta osa on varastanut navigaattorilaitteita, kännyköitä tai vienyt lompakoita ihmisten taskuista ja kasseista.
Keskustan poliisipiirissä kaupungin ytimessä on jo pitkään tarkkailtu romanialaisia kerääjiä ja katukaupustelijoista. Nyt jotkut heistä ovat jääneet kiinni. Koplaan kuuluu miehiä ja naisia.
Poliisilla on toistakymmentä arvoesinettä, joille ei ole löytynyt oikeata omistajaa.
Kerjääminen Helsingin ytimessä on koettu kiusalliseksi. Kiusallisuutta on lisännyt ihmisten omaisuuden menettäminen, varoittaa Juvonen.
Lähde
Kolmea neljästä kiinni jääneestä katukaupustelija-ruusunmyyjästä esitetään perjantaina vangittavaksi Helsingin käräjäoikeudessa.
Rikoskomisario Petri Juvonen kertoo, että puolen tusinan henkilön koplasta osa on varastanut navigaattorilaitteita, kännyköitä tai vienyt lompakoita ihmisten taskuista ja kasseista.
Keskustan poliisipiirissä kaupungin ytimessä on jo pitkään tarkkailtu romanialaisia kerääjiä ja katukaupustelijoista. Nyt jotkut heistä ovat jääneet kiinni. Koplaan kuuluu miehiä ja naisia.
Poliisilla on toistakymmentä arvoesinettä, joille ei ole löytynyt oikeata omistajaa.
Kerjääminen Helsingin ytimessä on koettu kiusalliseksi. Kiusallisuutta on lisännyt ihmisten omaisuuden menettäminen, varoittaa Juvonen.
Lähde
6.11.07
Turun Sanomat 6.11.2007
14 turkulaisnuorelle tuomiot mittavasta rötössarjasta
Turun käräjäoikeus on tuominnut 14 turkulaista nuorta mittavasta rötössarjasta. Nuoret syyllistyivät muun muassa useisiin pahoinpitelyihin, ryöstöihin ja omaisuusrikoksiin.
Pisimmän tuomion, 2 vuotta ja 6 kuukautta ehdotonta vankeutta, sai 21-vuotias mies, joka muun muassa yritti ryöstää taksinkuljettajan veitsellä uhaten viime helmikuussa. Kaikkiaan mies tuomittiin 15:stä rikoksesta.
18-vuotias mies sai 1 vuoden ja 1 kuukauden ehdottoman vankeustuomion 11:stä rikoksesta. Hän osallistui muun muassa pahoinpitelyyn, jossa hän toisen miehen kanssa potkaisi Aurajoen rannalla istunutta miestä selkään niin, että tämä putosi jokeen. Uhrin päästyä pois joesta tuomitut jatkoivat pahoinpitelyä lyömällä häntä nyrkillä kasvoihin.
Muut syytetyistä selvisivät lyhyemmillä vankeustuomioilla, yhdyskuntapalvelulla tai sakoilla.
Syytettynä oli kaikkiaan 15 nuorta, joista 18-vuotiaan porilaisen syytteet kahdesta pahoinpitelystä hylättiin. Tuomiolla olleeseen nuorisojoukkoon kuului sekä maahanmuuttajataustaisia nuoria että syntyperäisiä suomalaisia.
Jutussa oli 42 asianomistajaa.
Lähde
Turun käräjäoikeus on tuominnut 14 turkulaista nuorta mittavasta rötössarjasta. Nuoret syyllistyivät muun muassa useisiin pahoinpitelyihin, ryöstöihin ja omaisuusrikoksiin.
Pisimmän tuomion, 2 vuotta ja 6 kuukautta ehdotonta vankeutta, sai 21-vuotias mies, joka muun muassa yritti ryöstää taksinkuljettajan veitsellä uhaten viime helmikuussa. Kaikkiaan mies tuomittiin 15:stä rikoksesta.
18-vuotias mies sai 1 vuoden ja 1 kuukauden ehdottoman vankeustuomion 11:stä rikoksesta. Hän osallistui muun muassa pahoinpitelyyn, jossa hän toisen miehen kanssa potkaisi Aurajoen rannalla istunutta miestä selkään niin, että tämä putosi jokeen. Uhrin päästyä pois joesta tuomitut jatkoivat pahoinpitelyä lyömällä häntä nyrkillä kasvoihin.
Muut syytetyistä selvisivät lyhyemmillä vankeustuomioilla, yhdyskuntapalvelulla tai sakoilla.
Syytettynä oli kaikkiaan 15 nuorta, joista 18-vuotiaan porilaisen syytteet kahdesta pahoinpitelystä hylättiin. Tuomiolla olleeseen nuorisojoukkoon kuului sekä maahanmuuttajataustaisia nuoria että syntyperäisiä suomalaisia.
Jutussa oli 42 asianomistajaa.
Lähde
Ilta-Sanomat 6.11.2007
Poliisi etsii tätä miestä ryöstön yrityksestä
Lahden poliisi toivoo yleisöltä apua parin viikon takaisen Siwan ryöstönyrityksen selvittämiseksi. Siwa on vain parin korttelin päässä Lahden poliisilaitoksesta. Se yritettiin ryöstää 24. lokakuuta illalla klo 21 aikaa eli juuri hieman ennen liikkeen sulkemista.
Miehestä on saatu melko hyvä kuva myymälän valvontakameroista.
- Ryöstöä yrittänyt on ulkomaalainen mies, joka puhui muutaman sana suomea. Hän on ihonväriltään tummahko. Hän on mahdollisesti jostain Etelä-Euroopasta, arvelee tutkinnanjohtaja rikoskomisario Esko Heinonen.
- Tilanne oli nuoren naismyyjän kannalta erittäin vaarallinen. Miehellä oli pitkäteräinen puukko esillä, jolla hän uhkasi myyjää ja kävi häneen käsiksi.
- Mies joutui kuitenkin jättämään ryöstön kesken, koska kauppaan tuli vielä yksi asiakas.
Teko taltioitui kaupan valvontakameran nauhalle.
Tekijä on noin noin 20-30-vuotias, 160-175 senttinen ja hoikka. Miehen päässä oli tummansininen pipo, jossa yksi vaaleansininen ja yksi tummansininen raita. Yllään hänellä oli tumma kevyt toppatakki, lökärityyppiset farkut ja Nike-merkkiset jalkineet.
Miehen tunnistaneita tai hänestä jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Lahden poliisiin puh. 03-8583120 tai virka-aikana 03-8584201.
Lähde
Lahden poliisi toivoo yleisöltä apua parin viikon takaisen Siwan ryöstönyrityksen selvittämiseksi. Siwa on vain parin korttelin päässä Lahden poliisilaitoksesta. Se yritettiin ryöstää 24. lokakuuta illalla klo 21 aikaa eli juuri hieman ennen liikkeen sulkemista.
Miehestä on saatu melko hyvä kuva myymälän valvontakameroista.
- Ryöstöä yrittänyt on ulkomaalainen mies, joka puhui muutaman sana suomea. Hän on ihonväriltään tummahko. Hän on mahdollisesti jostain Etelä-Euroopasta, arvelee tutkinnanjohtaja rikoskomisario Esko Heinonen.
- Tilanne oli nuoren naismyyjän kannalta erittäin vaarallinen. Miehellä oli pitkäteräinen puukko esillä, jolla hän uhkasi myyjää ja kävi häneen käsiksi.
- Mies joutui kuitenkin jättämään ryöstön kesken, koska kauppaan tuli vielä yksi asiakas.
Teko taltioitui kaupan valvontakameran nauhalle.
Tekijä on noin noin 20-30-vuotias, 160-175 senttinen ja hoikka. Miehen päässä oli tummansininen pipo, jossa yksi vaaleansininen ja yksi tummansininen raita. Yllään hänellä oli tumma kevyt toppatakki, lökärityyppiset farkut ja Nike-merkkiset jalkineet.
Miehen tunnistaneita tai hänestä jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Lahden poliisiin puh. 03-8583120 tai virka-aikana 03-8584201.
Lähde
5.11.07
Ilta-Sanomat 5.11.2007
BB-Aki syyttää törttöilystään diabetesta
Big Brotherissa kilpaillut Aki on selitellyt sekoiluaan kovassa humalassa Helsingin keskustassa. Hän kävi perjantain ja lauantain välisenä yönä väkivaltaisesti kiinni naiseen, jota repi rajusti hiuksista. Vartijat laittoivat Akin rautoihin odottamaan poliisin noutamista.
Aki selittää käytöstään alhaisella verensokerilla. Sama syy oli myös aikoinaan hänen riehumiselleen BB-talossa.
- Harmi, ettei vieläkään osaa huolehtia itsestään niin kuin pitäisi. Pitää varmaan kohta palkata joku sairaanhoitaja tuohon viereen, joka huolehtisi, ettei verensokeri pääsisi heittelemään. Mulle on valitettavasti välillä käynyt juuri noin, että olen syönyt liian vähän ja juonut liikaa. Jos edessäni on bissetuoppi, niin kyllä se käsi siihen harmittavan usein tarttuu, vaikka sen vieressä olisi leipäpala, joka minun pitäisi syödä, Aki kertoo MTV3:n Viihdeuutisille.
Aki on tapauksesta vilpittömästi pahoillaan ja aikoo pyytää henkilökohtaisesti anteeksi pahoinpitelemältään vieraalta naiselta.
Lähde
Big Brotherissa kilpaillut Aki on selitellyt sekoiluaan kovassa humalassa Helsingin keskustassa. Hän kävi perjantain ja lauantain välisenä yönä väkivaltaisesti kiinni naiseen, jota repi rajusti hiuksista. Vartijat laittoivat Akin rautoihin odottamaan poliisin noutamista.
Aki selittää käytöstään alhaisella verensokerilla. Sama syy oli myös aikoinaan hänen riehumiselleen BB-talossa.
- Harmi, ettei vieläkään osaa huolehtia itsestään niin kuin pitäisi. Pitää varmaan kohta palkata joku sairaanhoitaja tuohon viereen, joka huolehtisi, ettei verensokeri pääsisi heittelemään. Mulle on valitettavasti välillä käynyt juuri noin, että olen syönyt liian vähän ja juonut liikaa. Jos edessäni on bissetuoppi, niin kyllä se käsi siihen harmittavan usein tarttuu, vaikka sen vieressä olisi leipäpala, joka minun pitäisi syödä, Aki kertoo MTV3:n Viihdeuutisille.
Aki on tapauksesta vilpittömästi pahoillaan ja aikoo pyytää henkilökohtaisesti anteeksi pahoinpitelemältään vieraalta naiselta.
Lähde
3.11.07
Yle Uutiset 2.11.2007
Mies yritti ryöstää koruliikkeen Helsingin keskustassa
Helsingissä yritettiin ryöstää alkuillasta koruliike. Kaasusumuttimella varustautunut ulkomaalainen mies yritti ryöstää keskustassa Pohjoisesplanadilla sijaitsevaa Laatukorun myymälää.
Ryöstöyritys epäonnistui, ja tekijä pakeni liikkeestä juosten. Sivulliset saivat hänet pian kiinni ja pitelivät häntä, kunnes poliisi saapui paikalle. Tapausta tutkitaan ryöstön yrityksenä.
Poliisin alustavan arvion mukaan tapauksella ei ole yhteyttä Helsingissä tapahtuneeseen koruliikkeiden ryöstöjen sarjaan.
Lähde
Helsingissä yritettiin ryöstää alkuillasta koruliike. Kaasusumuttimella varustautunut ulkomaalainen mies yritti ryöstää keskustassa Pohjoisesplanadilla sijaitsevaa Laatukorun myymälää.
Ryöstöyritys epäonnistui, ja tekijä pakeni liikkeestä juosten. Sivulliset saivat hänet pian kiinni ja pitelivät häntä, kunnes poliisi saapui paikalle. Tapausta tutkitaan ryöstön yrityksenä.
Poliisin alustavan arvion mukaan tapauksella ei ole yhteyttä Helsingissä tapahtuneeseen koruliikkeiden ryöstöjen sarjaan.
Lähde
31.10.07
Iltalehti 31.10.2007
Kolmelle veljekselle murhasyyte
Mäntsälän tanssilavan raju surmatyö tuo murhasyytteen kolmelle veljekselle.
Yksi syytetyistä veljeksistä ampui uhria läheltä järeällä käsiaseella viisi kertaa. Uhri kuoli vammoihinsa Suurlavan sisäänkäynnillä.
Syyttäjä katsoo, että ampujan veljet osallistuivat teon suunnitteluun ja päätti nostaa myös heitä vastaan murhasyytteen.
- Tässä tekijäkumppanuus täyttyy, sanoo Lahden kihlakunnansyyttäjä Olli Sulkonen.
Kahden olinpaikkaa ei tiedetä
20-vuotias ampuja on vangittuna. Erikoisen tapauksesta tekee se, että kaksi muuta veljestä on vapautettu, ja näin he vastaavat murhasyytteeseen vapaalta jalalta. Vielä hankalammaksi asian tekee se, että 25- ja 27-vuotiailla miehillä on Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalaisuus, mutta he ilmeisesti oleilevat paljon Pohjois-Ruotsissa.
- Ei ole aivan tarkkaa tietoa heidän olinpaikastaan. Ei ole osoitteentarkkaa tietoa, Sulkonen sanoo.
Epäiltyjen haastaminen oikeuteen voi olla hankalaa ja kestää pitkään.
Motiivina romanisukujen riita?
Raaka ampuminen tapahtui juhannuspäivänä. Ampujaksi epäilty nuorin veli on tunnustanut aiheuttaneensa 18-vuotiaan helsinkiläismiehen kuoleman. Vanhemmat veljet olivat tekohetkellä autossa, jolla kolmikko pakeni tanssilavalta.
Miehet saatiin kiinni Hyvinkäältä puoli tuntia ampumisen jälkeen. Poliisi pysäytti Ruotsiin rekisteröidyn auton, koska osasi epäillä sillä olevan yhteyttä Mäntsälän verityöhön.
Poliisin mukaan teko liittyi kahden romanisuvun riitoihin.
- On viitteitä siitä, että motiivina olivat jonkinlaiset aiemmat riitaisuudet tiettyjen sukujen edustajien välillä, Sulkonen sanoo.
Syyttäjä ei halua käyttää sanaa "verikosto", mutta hänen mukaansa esitutkinnassa on saatu viitteitä verikostonomaisesta motiivista. Syytetyt kiistävät verikostomotiivin.
Tapaus käsitellään todennäköisesti Vantaan vankilassa. Käsittely kestää useita päiviä.
Lähde
Mäntsälän tanssilavan raju surmatyö tuo murhasyytteen kolmelle veljekselle.
Yksi syytetyistä veljeksistä ampui uhria läheltä järeällä käsiaseella viisi kertaa. Uhri kuoli vammoihinsa Suurlavan sisäänkäynnillä.
Syyttäjä katsoo, että ampujan veljet osallistuivat teon suunnitteluun ja päätti nostaa myös heitä vastaan murhasyytteen.
- Tässä tekijäkumppanuus täyttyy, sanoo Lahden kihlakunnansyyttäjä Olli Sulkonen.
Kahden olinpaikkaa ei tiedetä
20-vuotias ampuja on vangittuna. Erikoisen tapauksesta tekee se, että kaksi muuta veljestä on vapautettu, ja näin he vastaavat murhasyytteeseen vapaalta jalalta. Vielä hankalammaksi asian tekee se, että 25- ja 27-vuotiailla miehillä on Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalaisuus, mutta he ilmeisesti oleilevat paljon Pohjois-Ruotsissa.
- Ei ole aivan tarkkaa tietoa heidän olinpaikastaan. Ei ole osoitteentarkkaa tietoa, Sulkonen sanoo.
Epäiltyjen haastaminen oikeuteen voi olla hankalaa ja kestää pitkään.
Motiivina romanisukujen riita?
Raaka ampuminen tapahtui juhannuspäivänä. Ampujaksi epäilty nuorin veli on tunnustanut aiheuttaneensa 18-vuotiaan helsinkiläismiehen kuoleman. Vanhemmat veljet olivat tekohetkellä autossa, jolla kolmikko pakeni tanssilavalta.
Miehet saatiin kiinni Hyvinkäältä puoli tuntia ampumisen jälkeen. Poliisi pysäytti Ruotsiin rekisteröidyn auton, koska osasi epäillä sillä olevan yhteyttä Mäntsälän verityöhön.
Poliisin mukaan teko liittyi kahden romanisuvun riitoihin.
- On viitteitä siitä, että motiivina olivat jonkinlaiset aiemmat riitaisuudet tiettyjen sukujen edustajien välillä, Sulkonen sanoo.
Syyttäjä ei halua käyttää sanaa "verikosto", mutta hänen mukaansa esitutkinnassa on saatu viitteitä verikostonomaisesta motiivista. Syytetyt kiistävät verikostomotiivin.
Tapaus käsitellään todennäköisesti Vantaan vankilassa. Käsittely kestää useita päiviä.
Lähde
Kaleva 31.10.2007
Kassan ohi pitsaa myyneelle liiketoimintakielto
Oulun keskustassa pitseriaa pitänyt mies on tuomittu liiketoimintakieltoon Oulun käräjäoikeudessa.
Käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona miehen kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta ja määräsi hänet kolmen vuoden liiketoimintakieltoon.
Ulkomaalaissyntyinen vuonna 1969 syntynyt mies pyöritti pitseriaa vilunkipelillä vuosien 1998-2002 aikana. Hän möi pitsoja, mutta ei lyönyt niitä kaikkia kassaan.
Käräjäoikeus katsoi miehen saavuttaneen kyseisinä vuosina noin 80 000 euron tulot ohimyynnin avulla. Miehen omalle pankkitilille tuli vuosien aikana myös suurehkoja summia rahaa, joiden alkuperä jäi epäselväksi.
Laiton toiminta paljastui pitseriaan tehdyssä verotarkastuksessa.
Lähde
Oulun keskustassa pitseriaa pitänyt mies on tuomittu liiketoimintakieltoon Oulun käräjäoikeudessa.
Käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona miehen kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta ja määräsi hänet kolmen vuoden liiketoimintakieltoon.
Ulkomaalaissyntyinen vuonna 1969 syntynyt mies pyöritti pitseriaa vilunkipelillä vuosien 1998-2002 aikana. Hän möi pitsoja, mutta ei lyönyt niitä kaikkia kassaan.
Käräjäoikeus katsoi miehen saavuttaneen kyseisinä vuosina noin 80 000 euron tulot ohimyynnin avulla. Miehen omalle pankkitilille tuli vuosien aikana myös suurehkoja summia rahaa, joiden alkuperä jäi epäselväksi.
Laiton toiminta paljastui pitseriaan tehdyssä verotarkastuksessa.
Lähde
30.10.07
Aamulehti 30.10.2007
Rasistisia kommentteja huudellut KooVeen juniorikiekkoilija matkusti Helsinkiin pyytämään anteeksi
- Hyvä peli, neekeri.
Sami Vainionpää ei harkinnut sanojaan aivan loppuun asti kätellessään Reno Goodwiniä tamperelaisen KooVeen ja helsinkiläisen East Hockey Clubin välisen C-nuorten jääkiekko-ottelun jälkeen.
Hyvässä hengessä sujunut, KooVeen 2-3-tappiolukemiin päättynyt ottelu sai ikävän lopun.
- Kaikki oli siihen asti ookoo, kunnes sanoin tuon neekeri-jutun. Sitten aika moni alkoi tapella, KooVeen riveissä pelaava Sami kertoo.
Aamulehti kertoi ottelun jälkimainingeista tiistaina. Jäällä ottelun jälkeen perinteisesti suoritettavan kättelyn aikana puhkesi kahakka, johon osallistui toistakymmentä pelaajaa molemmista joukkueista.
Kahakka sinänsä ei ollut ihmeellinen, molempien joukkueiden edustajat vakuuttavat, pientä tönimistä ja tuuppimista. Syy, josta se sai alkunsa, oli kuitenkin tuomittava, rasismi.
Renolle "neekerittely" on periaatekysymys
Sami istuu Malmin jäähallin kahvion pöydässä silmin nähden nolostuneena. Harkitsematon heitto on saanut isot mittasuhteet - tosin ihan syystä, hän myöntää.
- Olen jutellut asiasta valmentajan ja isän kanssa. Joukkueen kanssa jutellaan illalla harjoituksissa. Harmittaa tietysti, Sami sanoo.
15-vuotiasta Samia vastapäätä istuu saman ikäinen Reno. Pelaajina pojat ovat melko samankaltaisia: nopeita ja taitavia hyökkääjiä. Ulkonäöltään pojat ovat kuitenkin toistensa vastakohdat.
Reno muistelee sunnuntain ottelun jälkeisiä tapahtumia varsin tyynesti.
- Pelin jälkeen tuntui ihan hyvältä, koska me voitimme. Ei noi jutut mua sillä tavalla loukkaa. Lähinnä se on mulle sellainen periaatekysymys, hän sanoo.
Periaatekysymys se on myös KooVeelle, sanoo seuran toimitusjohtaja Risto Laine, joka on ajanut Samin kanssa Hämeestä Helsinkiin pyytämään Renolta ja East Hockey Clubilta anteeksi.
Seura ei tietenkään hyväksy tällaista, mutta kyllä näistä yleensä puhumalla selvitään. Tärkeintä on, että asiaan tartutaan välittömästi, hän sanoo.
Pöydän ääressä istuu myös EHC:n päävalmentaja Asko Honkanen. Hän on enemmän kuin tyytyväinen tapaan, jolla KooVee on tilanteen hoitanut.
- Asiasta on keskusteltu loistavassa hengessä. Samanlaisia rasismi-tapauksia on ollut aikaisemminkin, mutta yhdeltäkään toiselta seuralta ei ole koskaan tullut jälkeenpäin minkäänlaista yhteydenottoa, hän kertoo.
Viime vuonna Reno sai kuunnella kommentteja tummasta ihonväristään ainakin Valkeakoskella ja Pispalassa.
- Valkeakoskella piti marssia vastustajan vaihtoaitioon ja sanoa, että jos huutelu ei lopu, me lopetamme pelaamisen, Honkanen kertoo.
- Meillä on joukkueessa kolme pelaajaa, jotka ovat eri värisiä kuin muut. Pääkaupunkiseudulla se ei merkitse kenellekään mitään, mutta muualla Suomessa toisen värisiin ihmisiin ei ehkä ole vielä niin totuttu.
"Keskenkasvuisten sammakoita" Suomen jääkiekkoliiton kilpailupäällikön Pirkka Antilan mukaan tuomarit joutuvat raportoimaan rasistisista kommenteista "aika harvoin - onneksi".
- Olen ollut tässä hommassa kuusi vuotta, enkä muista, että tällaista olisi tapahtunut aikuisten sarjoissa, hän sanoo.
Antila on yksi jääkiekkoliiton yhdeksästä kurinpitäjästä. Hänelle ilmoituksia rasismista tulee pari-kolme vuodessa.
- Useimmiten kommentit tulevat keskenkasvuisilta pojilta, jotka ajattelemattomuuttaan päästävät näitä sammakoita suustaan.
Säännöt ovat selvät: rasistisesta huomautuksesta pelaaja saa aina ottelurangaistuksen. Sen jälkeen tapaus siirtyy kurinpitäjälle, joka harkitsee tapauskohtaisesti, onko syytä langettaa pelikieltoa.
Sami tietää ja hyväksyy tämän.
- Jos tästä tulee mulle pelikieltoa, niin olen sen kyllä ansainnut, hän sanoo.
Lähde
- Hyvä peli, neekeri.
Sami Vainionpää ei harkinnut sanojaan aivan loppuun asti kätellessään Reno Goodwiniä tamperelaisen KooVeen ja helsinkiläisen East Hockey Clubin välisen C-nuorten jääkiekko-ottelun jälkeen.
Hyvässä hengessä sujunut, KooVeen 2-3-tappiolukemiin päättynyt ottelu sai ikävän lopun.
- Kaikki oli siihen asti ookoo, kunnes sanoin tuon neekeri-jutun. Sitten aika moni alkoi tapella, KooVeen riveissä pelaava Sami kertoo.
Aamulehti kertoi ottelun jälkimainingeista tiistaina. Jäällä ottelun jälkeen perinteisesti suoritettavan kättelyn aikana puhkesi kahakka, johon osallistui toistakymmentä pelaajaa molemmista joukkueista.
Kahakka sinänsä ei ollut ihmeellinen, molempien joukkueiden edustajat vakuuttavat, pientä tönimistä ja tuuppimista. Syy, josta se sai alkunsa, oli kuitenkin tuomittava, rasismi.
Renolle "neekerittely" on periaatekysymys
Sami istuu Malmin jäähallin kahvion pöydässä silmin nähden nolostuneena. Harkitsematon heitto on saanut isot mittasuhteet - tosin ihan syystä, hän myöntää.
- Olen jutellut asiasta valmentajan ja isän kanssa. Joukkueen kanssa jutellaan illalla harjoituksissa. Harmittaa tietysti, Sami sanoo.
15-vuotiasta Samia vastapäätä istuu saman ikäinen Reno. Pelaajina pojat ovat melko samankaltaisia: nopeita ja taitavia hyökkääjiä. Ulkonäöltään pojat ovat kuitenkin toistensa vastakohdat.
Reno muistelee sunnuntain ottelun jälkeisiä tapahtumia varsin tyynesti.
- Pelin jälkeen tuntui ihan hyvältä, koska me voitimme. Ei noi jutut mua sillä tavalla loukkaa. Lähinnä se on mulle sellainen periaatekysymys, hän sanoo.
Periaatekysymys se on myös KooVeelle, sanoo seuran toimitusjohtaja Risto Laine, joka on ajanut Samin kanssa Hämeestä Helsinkiin pyytämään Renolta ja East Hockey Clubilta anteeksi.
Seura ei tietenkään hyväksy tällaista, mutta kyllä näistä yleensä puhumalla selvitään. Tärkeintä on, että asiaan tartutaan välittömästi, hän sanoo.
Pöydän ääressä istuu myös EHC:n päävalmentaja Asko Honkanen. Hän on enemmän kuin tyytyväinen tapaan, jolla KooVee on tilanteen hoitanut.
- Asiasta on keskusteltu loistavassa hengessä. Samanlaisia rasismi-tapauksia on ollut aikaisemminkin, mutta yhdeltäkään toiselta seuralta ei ole koskaan tullut jälkeenpäin minkäänlaista yhteydenottoa, hän kertoo.
Viime vuonna Reno sai kuunnella kommentteja tummasta ihonväristään ainakin Valkeakoskella ja Pispalassa.
- Valkeakoskella piti marssia vastustajan vaihtoaitioon ja sanoa, että jos huutelu ei lopu, me lopetamme pelaamisen, Honkanen kertoo.
- Meillä on joukkueessa kolme pelaajaa, jotka ovat eri värisiä kuin muut. Pääkaupunkiseudulla se ei merkitse kenellekään mitään, mutta muualla Suomessa toisen värisiin ihmisiin ei ehkä ole vielä niin totuttu.
"Keskenkasvuisten sammakoita" Suomen jääkiekkoliiton kilpailupäällikön Pirkka Antilan mukaan tuomarit joutuvat raportoimaan rasistisista kommenteista "aika harvoin - onneksi".
- Olen ollut tässä hommassa kuusi vuotta, enkä muista, että tällaista olisi tapahtunut aikuisten sarjoissa, hän sanoo.
Antila on yksi jääkiekkoliiton yhdeksästä kurinpitäjästä. Hänelle ilmoituksia rasismista tulee pari-kolme vuodessa.
- Useimmiten kommentit tulevat keskenkasvuisilta pojilta, jotka ajattelemattomuuttaan päästävät näitä sammakoita suustaan.
Säännöt ovat selvät: rasistisesta huomautuksesta pelaaja saa aina ottelurangaistuksen. Sen jälkeen tapaus siirtyy kurinpitäjälle, joka harkitsee tapauskohtaisesti, onko syytä langettaa pelikieltoa.
Sami tietää ja hyväksyy tämän.
- Jos tästä tulee mulle pelikieltoa, niin olen sen kyllä ansainnut, hän sanoo.
Lähde
Ilta-Sanomat 30.10.2007
Kiekkojunnun rasistinen huuto käynnisti joukkotappelun
Yläasteikäisen jääkiekkoilijan rasistinen huuto käynnisti ison joukkotappelun sunnuntaina Tampereella. Rähinään osallistui molemmista joukkueista yli kymmenen poikaa.
- Tapaus on poikkeuksellisen epäurheilijamainen, kommentoi pelin toinen erotuomari Heikki Mäenpää asiasta uutisoineelle Aamulehdelle.
Toisen joukkueen pelaajat hermostuivat tummaihoisen kaverinsa kohtelusta. He lähtivät huutelun aloittaneen perään ja alkoivat töniä ja lyödä häntä.
Tapauksen aloittanut pelaaja on löytynyt, ja häntä odottaa todennäköisesti pelikielto.
- Seurassamme ei hyväksytä millään lailla tällaista käytöstä, tuomitsi toisen seuran valmennuspäällikkö huutelun Aamulehden haastattelussa.
Lähde
Yläasteikäisen jääkiekkoilijan rasistinen huuto käynnisti ison joukkotappelun sunnuntaina Tampereella. Rähinään osallistui molemmista joukkueista yli kymmenen poikaa.
- Tapaus on poikkeuksellisen epäurheilijamainen, kommentoi pelin toinen erotuomari Heikki Mäenpää asiasta uutisoineelle Aamulehdelle.
Toisen joukkueen pelaajat hermostuivat tummaihoisen kaverinsa kohtelusta. He lähtivät huutelun aloittaneen perään ja alkoivat töniä ja lyödä häntä.
Tapauksen aloittanut pelaaja on löytynyt, ja häntä odottaa todennäköisesti pelikielto.
- Seurassamme ei hyväksytä millään lailla tällaista käytöstä, tuomitsi toisen seuran valmennuspäällikkö huutelun Aamulehden haastattelussa.
Lähde
29.10.07
Kaleva 29.10.2007
Poliisi pidätti raiskauksesta epäillyn miehen
Poliisi on pidättänyt vuonna 1969 syntyneen ulkomaalaistaustaisen miehen epäiltynä Oulussa sunnuntaina aamuyöstä tapahtuneesta raiskauksesta. Miehen epäillään raiskanneen vuonna 1984 syntyneen Oulun ympäristökunnasta kotoisin olevan naisen.
"Epäilty on ollut toistaiseksi hyvin vaitonainen. Hän ei ole tunnustanut tekoa", kertoi tutkintaa johtava rikoskomisario Kari Rantanen Oulun poliisista. Teosta epäilty mies löytyi uhrin kuvausten ja havaintojen perusteella myöhemmin sunnuntaina aamuyöllä. Mies on asunut pitkään Oulussa.
Nainen oli pyytänyt aamuyöllä noin neljän aikaan kyytiä keskustassa autolla liikkuneelta mieheltä Tuiran kaupunginosaan ystäviensä luokse. Välimeren maista kotoisin oleva mies oli luvannut kyyditä naisen perille. Kun he saapuivat Tuiraan oli mies vaatinut naiselta seksiä maksuksi kyydistä. Nainen oli kieltäytynyt seksistä, jolloin mies oli raiskannut hänet autossa. Raiskauksen jälkeen mies oli kyydinnyt naisen takaisin Oulun keskustaan.
Nainen oli kertonut tapauksesta sivullisille, jotka hälyttivät paikalle poliisin. Uhri toimitettiin Oysiin tutkimuksia varten, hän ei saanut tilanteessa sairaalahoitoa vaativia vammoja ja on päässyt kotiin.
"Aina sisältyy riski ottaa kyytiä yleensäkin yöaikaan. Ja jos tämmöistä toimintaa esiintyy, niin kyllä siinä tietty huolellisuus ja varovaisuus on paikallaan tuolla öisessä kaupungissa", muistuttaa rikoskomisario Rantanen.
Rantasen mukaan tapauksella ei ole yhteyttä Oulussa aiemmin tapahtuneisiin raiskaustapauksiin.
"Epäilty mies on jo ikänsä puolesta väärän ikäinen, kyllä tässä on nyt ihan erillisestä tapauksesta kysymys", vahvistaa Rantanen.
Kari Rantanen toivoo, ettei tapaus nostaisi esiin rasistisia piirteitä Oulussa.
"Toivon mukaan ei. Järkevästi ajattelevat ihmiset lähtevät siitä, että tämä on tapauskohtainen juttu. Ei yksittäisen tapauksen vuoksi voi leimata ketään kansallisuutta tai väestönosaa", pohtii Rantanen.
Lain mukaan teosta epäilty on kiinniottopäivän jälkeen kolmantena päivänä kello 12 mennessä vapautettava tai vaadittava vangittavaksi.
"Jos kiistolinja pysyy ja uhrin väite vastaan epäillyn väite jää voimaan, niin toivon mukaan teknisillä tutkimuksilla päästään eteenpäin. Vangitseminen ei ole mikään automaatti", muistuttaa Rantanen.
Poliisi jatkaa miehen kuulusteluja ja tutkimuksia asian selvittämiseksi. Alkoholilla ei ole merkittävää osuutta tapaukseen uhrin tai syylliseksi epäillyn miehen osalta.
Lähde
Poliisi on pidättänyt vuonna 1969 syntyneen ulkomaalaistaustaisen miehen epäiltynä Oulussa sunnuntaina aamuyöstä tapahtuneesta raiskauksesta. Miehen epäillään raiskanneen vuonna 1984 syntyneen Oulun ympäristökunnasta kotoisin olevan naisen.
"Epäilty on ollut toistaiseksi hyvin vaitonainen. Hän ei ole tunnustanut tekoa", kertoi tutkintaa johtava rikoskomisario Kari Rantanen Oulun poliisista. Teosta epäilty mies löytyi uhrin kuvausten ja havaintojen perusteella myöhemmin sunnuntaina aamuyöllä. Mies on asunut pitkään Oulussa.
Nainen oli pyytänyt aamuyöllä noin neljän aikaan kyytiä keskustassa autolla liikkuneelta mieheltä Tuiran kaupunginosaan ystäviensä luokse. Välimeren maista kotoisin oleva mies oli luvannut kyyditä naisen perille. Kun he saapuivat Tuiraan oli mies vaatinut naiselta seksiä maksuksi kyydistä. Nainen oli kieltäytynyt seksistä, jolloin mies oli raiskannut hänet autossa. Raiskauksen jälkeen mies oli kyydinnyt naisen takaisin Oulun keskustaan.
Nainen oli kertonut tapauksesta sivullisille, jotka hälyttivät paikalle poliisin. Uhri toimitettiin Oysiin tutkimuksia varten, hän ei saanut tilanteessa sairaalahoitoa vaativia vammoja ja on päässyt kotiin.
"Aina sisältyy riski ottaa kyytiä yleensäkin yöaikaan. Ja jos tämmöistä toimintaa esiintyy, niin kyllä siinä tietty huolellisuus ja varovaisuus on paikallaan tuolla öisessä kaupungissa", muistuttaa rikoskomisario Rantanen.
Rantasen mukaan tapauksella ei ole yhteyttä Oulussa aiemmin tapahtuneisiin raiskaustapauksiin.
"Epäilty mies on jo ikänsä puolesta väärän ikäinen, kyllä tässä on nyt ihan erillisestä tapauksesta kysymys", vahvistaa Rantanen.
Kari Rantanen toivoo, ettei tapaus nostaisi esiin rasistisia piirteitä Oulussa.
"Toivon mukaan ei. Järkevästi ajattelevat ihmiset lähtevät siitä, että tämä on tapauskohtainen juttu. Ei yksittäisen tapauksen vuoksi voi leimata ketään kansallisuutta tai väestönosaa", pohtii Rantanen.
Lain mukaan teosta epäilty on kiinniottopäivän jälkeen kolmantena päivänä kello 12 mennessä vapautettava tai vaadittava vangittavaksi.
"Jos kiistolinja pysyy ja uhrin väite vastaan epäillyn väite jää voimaan, niin toivon mukaan teknisillä tutkimuksilla päästään eteenpäin. Vangitseminen ei ole mikään automaatti", muistuttaa Rantanen.
Poliisi jatkaa miehen kuulusteluja ja tutkimuksia asian selvittämiseksi. Alkoholilla ei ole merkittävää osuutta tapaukseen uhrin tai syylliseksi epäillyn miehen osalta.
Lähde
Turun Sanomat 29.10.2007
Nuori mies ryöstettiin Turussa
Turkulainen nuorukainen ryöstettiin väkivaltaisesti Turun Varissuolla sunnuntai-iltapäivällä hieman ennen kello 14. 16-vuotiaalta mieheltä vietiin kännykkä ja lompakko Suurpäänkadun ja Kraatarinkujan sillan alikulkutunnelissa.
Nuorta miestä käveli alikulkutunnelissa vastaan kaksi hänen arvionsa mukaan venäjää puhuvaa 20-30-vuotiasta miestä. Miehet olivat alkaneet jutella uhrilleen, kun yhtäkkiä toinen ryöstäjistä oli lyönyt miestä kasvoihin nyrkillä.
Nuorukaisen kaaduttua maahan miehet olivat jatkaneet pahoinpitelyä potkien ja lyöden, jolloin toinen miehistä anasti nuorukaisen omaisuuden.
Läheiseltä parvekkeelta tapahtuman todistanut silminnäkijä huusi tekijöille, jolloin he pakenivat juosten paikalta. Nuorukainen selvisi vähäisillä vammoilla. Poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja numeroon 071 874 6805.
Lähde
Turkulainen nuorukainen ryöstettiin väkivaltaisesti Turun Varissuolla sunnuntai-iltapäivällä hieman ennen kello 14. 16-vuotiaalta mieheltä vietiin kännykkä ja lompakko Suurpäänkadun ja Kraatarinkujan sillan alikulkutunnelissa.
Nuorta miestä käveli alikulkutunnelissa vastaan kaksi hänen arvionsa mukaan venäjää puhuvaa 20-30-vuotiasta miestä. Miehet olivat alkaneet jutella uhrilleen, kun yhtäkkiä toinen ryöstäjistä oli lyönyt miestä kasvoihin nyrkillä.
Nuorukaisen kaaduttua maahan miehet olivat jatkaneet pahoinpitelyä potkien ja lyöden, jolloin toinen miehistä anasti nuorukaisen omaisuuden.
Läheiseltä parvekkeelta tapahtuman todistanut silminnäkijä huusi tekijöille, jolloin he pakenivat juosten paikalta. Nuorukainen selvisi vähäisillä vammoilla. Poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja numeroon 071 874 6805.
Lähde
28.10.07
Kaleva 28.10.2007
Nainen raiskattiin Oulun keskustassa
Täysi-ikäinen nainen raiskattiin Oulun keskustassa sunnuntaiaamuna kello neljän aikaan. Poliisi on kiinniottanut yhden miehen tapauksesta epäiltynä. Poliisi ei vielä kerro tarkemmin, missä raiskaus tapahtui tai minkä maan kansalainen tekijä on.
Poliisi jatkaa tutkintaa, jututtaa asianosaisia ja tiedottaa asiasta seuraavan kerran maanantaina.
Lähde
Täysi-ikäinen nainen raiskattiin Oulun keskustassa sunnuntaiaamuna kello neljän aikaan. Poliisi on kiinniottanut yhden miehen tapauksesta epäiltynä. Poliisi ei vielä kerro tarkemmin, missä raiskaus tapahtui tai minkä maan kansalainen tekijä on.
Poliisi jatkaa tutkintaa, jututtaa asianosaisia ja tiedottaa asiasta seuraavan kerran maanantaina.
Lähde
27.10.07
Kaleva 27.10.2007
Kerjääjien ilmestyminen yllätti
Oulun katukuvaan ilmestyi loppuviikolla viime kesältä tuttu näky, Rotuaarilla rahaa kerjäävät ulkomaalaiset. Oulun Korun edustalla Minulla on nälkä -kyltin kanssa hiljaa ja käsi ojennettuna istui slovakialainen Paul Balog.
"Olen työtön, ja minulla on Slovakiassa kaksi pientä lasta, tyttö ja poika. Rahat menevät lasten koulunkäyntiin", Balog kertoo syyksi kerjäämiseen.
Hänen mukaansa Slovakiassa on tällä hetkellä paljon työttömiä, ja se on ajanut muitakin maanmiehiä kerjäämään rahaa vauraammista EU-maista.
Balog on tullut kotimaastaan Suomeen ystävänsä kanssa autolla, ja autossa he myös asuvat viikon mittaisen Oulun reissun ajan. Oulusta alkaa kotimatka Slovakiaan.
Ennen Oulua Balog on kaverinsa kanssa kerjännyt rahaa Helsingissä, Turussa ja Tampereella.
Viikossa kertyy 200 euroa "Päivässä rahaa kertyy noin 20-30 euroa, viikossa ehkä 200 euroa. Ja sen lähetän perheelleni", ensimmäistä kertaa Suomessa oleva Paul Balog laskee.
Kadulla polvillaan kerjäävä mies on joutunut reissunsa aikana vastaamaan usein kysymyksiin siitä, miksi on tullut juuri Suomeen. Pohjoiseen hän tiesi tulla kuulemansa perusteella. Sen mukaan suomalaiset antavat rahaa helpommin.
Oulun poliisille kerjääjistä ei ole tullut ilmoituksia. Muutenkaan poliisilla ei juuri ole mahdollisuutta puuttua asiaan.
"Kerjääminen ei ole kiellettyä nykyisen järjestyslain mukaan, vaan lähinnä sellainen kiusallinen ilmiö. Sille ei pystytä tekemään mitään, jos se noin rauhallisesti tapahtuu. Tilanne on toinen, jos ihmisiin käydään kiinni, aletaan tönimään tai tartutaan vaatteisiin", muistuttaa ylikomisario Kari Seppänen Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen kenttätoimistosta
Viime kesä oli Rotuaarilla vilkasta, ja poliisillekin tuli aggressiivista kauppiaista useita valituksia. Pieni yllätys miesten ilmestyminen katukuvaan vielä talven kynnyksellä kuitenkin on.
"Kesällä kerjääminen loppui yhtäkkiä, ja ajattelimme, että kerjääjät lähtivät pois. Nyt näyttää siltä, että on tullut uutta porukkaa."
Siitä Seppäsellä ei ole tietoa, ovatko kerjääjät yleensä yksittäisiä yrittäjiä, vai onko kyse organisoidusta toiminnasta. Hän ei kehota antamaan rahaa kerjääjille, mutta toteaa, että jokainen tekee omat päätöksensä.
"Se vaara on, että kun heille rahaa antaa, eivät he lähde millään pois. Jokainen harkitsee kuitenkin itse, miten toimii."
Poikkeuksellinen ajankohta Oulun kansainvälisen toimintakeskuksen Villa Victorin toiminnanohjaaja Shahnaz Mikkonen pitää hänkin miesten ilmestymistä Oulun katukuvaan syksyn pimeillä outona ja poikkeuksellisena asiana.
"Näin itsekin heidät, ja ajattelin, että voi hyvänen aika, mistä on kyse. En ole aikaisemmin törmännyt vastaavaan. Yleensä kerjääjät tulevat kesällä ja ryhmänä, kuten viime kesänä ruusuja myyneet Slovakian romanit", Mikkonen ihmettelee.
Juuri nämä perheittäin eri puolilla Suomea liikkuneet ryhmät herättivät kesällä ihmisten ja viranomaisten huomion. Tuolloin huolta herätti mukana olleiden lasten hyvinvointi.
Villa Victorin toimenkuvaan ei kuulu kadulla kerjäävien ulkomaalaisten haastatteleminen tai heidän taustansa kysyminen. "Emme ole poliiseja."
Mikkonen kuitenkin muistuttaa, että ketään ei Suomessa jätetä kadulle, jos ulkomaalainen vain ilmoittautuu viranomaisille.
Turistit ovat asia erikseen. "Turistinahan saa olla täällä niin kauan kuin viisumi on voimassa", Mikkonen huomauttaa.
Lähde
Oulun katukuvaan ilmestyi loppuviikolla viime kesältä tuttu näky, Rotuaarilla rahaa kerjäävät ulkomaalaiset. Oulun Korun edustalla Minulla on nälkä -kyltin kanssa hiljaa ja käsi ojennettuna istui slovakialainen Paul Balog.
"Olen työtön, ja minulla on Slovakiassa kaksi pientä lasta, tyttö ja poika. Rahat menevät lasten koulunkäyntiin", Balog kertoo syyksi kerjäämiseen.
Hänen mukaansa Slovakiassa on tällä hetkellä paljon työttömiä, ja se on ajanut muitakin maanmiehiä kerjäämään rahaa vauraammista EU-maista.
Balog on tullut kotimaastaan Suomeen ystävänsä kanssa autolla, ja autossa he myös asuvat viikon mittaisen Oulun reissun ajan. Oulusta alkaa kotimatka Slovakiaan.
Ennen Oulua Balog on kaverinsa kanssa kerjännyt rahaa Helsingissä, Turussa ja Tampereella.
Viikossa kertyy 200 euroa "Päivässä rahaa kertyy noin 20-30 euroa, viikossa ehkä 200 euroa. Ja sen lähetän perheelleni", ensimmäistä kertaa Suomessa oleva Paul Balog laskee.
Kadulla polvillaan kerjäävä mies on joutunut reissunsa aikana vastaamaan usein kysymyksiin siitä, miksi on tullut juuri Suomeen. Pohjoiseen hän tiesi tulla kuulemansa perusteella. Sen mukaan suomalaiset antavat rahaa helpommin.
Oulun poliisille kerjääjistä ei ole tullut ilmoituksia. Muutenkaan poliisilla ei juuri ole mahdollisuutta puuttua asiaan.
"Kerjääminen ei ole kiellettyä nykyisen järjestyslain mukaan, vaan lähinnä sellainen kiusallinen ilmiö. Sille ei pystytä tekemään mitään, jos se noin rauhallisesti tapahtuu. Tilanne on toinen, jos ihmisiin käydään kiinni, aletaan tönimään tai tartutaan vaatteisiin", muistuttaa ylikomisario Kari Seppänen Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen kenttätoimistosta
Viime kesä oli Rotuaarilla vilkasta, ja poliisillekin tuli aggressiivista kauppiaista useita valituksia. Pieni yllätys miesten ilmestyminen katukuvaan vielä talven kynnyksellä kuitenkin on.
"Kesällä kerjääminen loppui yhtäkkiä, ja ajattelimme, että kerjääjät lähtivät pois. Nyt näyttää siltä, että on tullut uutta porukkaa."
Siitä Seppäsellä ei ole tietoa, ovatko kerjääjät yleensä yksittäisiä yrittäjiä, vai onko kyse organisoidusta toiminnasta. Hän ei kehota antamaan rahaa kerjääjille, mutta toteaa, että jokainen tekee omat päätöksensä.
"Se vaara on, että kun heille rahaa antaa, eivät he lähde millään pois. Jokainen harkitsee kuitenkin itse, miten toimii."
Poikkeuksellinen ajankohta Oulun kansainvälisen toimintakeskuksen Villa Victorin toiminnanohjaaja Shahnaz Mikkonen pitää hänkin miesten ilmestymistä Oulun katukuvaan syksyn pimeillä outona ja poikkeuksellisena asiana.
"Näin itsekin heidät, ja ajattelin, että voi hyvänen aika, mistä on kyse. En ole aikaisemmin törmännyt vastaavaan. Yleensä kerjääjät tulevat kesällä ja ryhmänä, kuten viime kesänä ruusuja myyneet Slovakian romanit", Mikkonen ihmettelee.
Juuri nämä perheittäin eri puolilla Suomea liikkuneet ryhmät herättivät kesällä ihmisten ja viranomaisten huomion. Tuolloin huolta herätti mukana olleiden lasten hyvinvointi.
Villa Victorin toimenkuvaan ei kuulu kadulla kerjäävien ulkomaalaisten haastatteleminen tai heidän taustansa kysyminen. "Emme ole poliiseja."
Mikkonen kuitenkin muistuttaa, että ketään ei Suomessa jätetä kadulle, jos ulkomaalainen vain ilmoittautuu viranomaisille.
Turistit ovat asia erikseen. "Turistinahan saa olla täällä niin kauan kuin viisumi on voimassa", Mikkonen huomauttaa.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)