Moni maahanmuuttaja on lukutaidoton
Maahanmuuttajanuorille opetetaan suomea Espoon Matinkylässä.
Luku- ja kirjoitustaidon puute vaivaa monia maahanmuuttajia, mutta luku- ja kirjoitustaidottomien tarkkaa määrää Suomessa ei tiedä kukaan.
Vuonna 2006 erilaisten koulutusten piirissä oli noin 900 maahanmuuttaja-aikuista. Heidän lisäkseen kunnat arvioivat Suomessa olevan reilut parisataa luku- ja kirjoitustaidotonta aikuista, jotka eivät syystä tai toisesta kouluttaudu.
18-vuotias Hani Mahamed Xasen ilmoittaa haluavansa lääkäriksi. Hanin pikkusisko, 15-vuotias Maano Mahamed Xasen haaveilee opettajan urasta. 20-vuotias Ahmad Ail pohtii uraa putkimiehenä.
Siitäkin huolimatta, että kukaan heistä ei osaa kunnolla lukea tai kirjoittaa – suomeksi tai millään muullakaan kielellä.
Luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille koulutusta järjestävät työvoimatoimistot, järjestöt ja kunnat. Esimerkiksi Espoon kaupunki on ottanut koulutuksen vakinaiseksi toiminnaksi.
"Jos ei osaa lukea tai kirjoittaa, on hyvin vaikea integroitua yhteiskuntaan", erityisohjaaja Marketta Karjalainen sanoo.
Lukutaidottoman ongelmat ovat arkipäiväisiä: Miten erottaa postiluukusta tipahtelevista tärkeät? Miten saada tietoa, kun kaikki on kirjoitettua?
Piirtoheittimellä lakanalle heijastetussa ilmansuuntaruusussa on idän ja etelän välillä tyhjä viiva. "Kaa..." opettaja Lenka Itkonen vinkkaa. "Kaa..., kaljaa!" joku arvaa.
Menossa on nuorten maahanmuuttajien koulupäivä Espoon Matinkylässä. Sanat ovat vieraita ja ääkköset hämmentävät. Lisäksi suomenkielisten termien opettelua hankaloittaa luku- ja kirjoitustaidon puute.
Tänään läsnä on neljä 15–20-vuotiasta opiskelijaa. He kaikki ovat kotoisin Somaliasta. Siskokset Hani ja Maano Mahamed Xasen sekä Ahmad Ail tulivat Suomeen maaliskuussa. Paikalla olevista Ail on ainut, joka on aikaisemmin käynyt koulua, hänkin vain kolme kuukautta. Kotona tänään oleva iranilaistyttö osaa kirjoittaa arabialaisin kirjaimin.
Suurin osa maailman lukutaidottomista on naisia. Tämä näkyy myös Suomessa järjestettävissä koulutuksissa, joihin osallistuvista 70 prosenttia on naisia.
Maahanmuuttajaäidit ovat saattaneet asua Suomessa yhteiskunnan ulkopuolella vuosia, kun eivät hallitse kieltä, kirjoitus- tai lukutaitoa. "Kuka opettaa koulua käyviä lapsia läksyissä, jos äiti ei osaa lukea?" Karjalainen kysyy.
Lähde
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti