Helsingin Sanomat 20.12.2007

Suurpää: Maahanmuuttajille ei saa jättää vain huonopalkkaisia töitä

"Se on varma resepti ongelmille", sanoo uusi vähemmistövaltuutettu

Työnantajat edellyttävät suomen kielen taitoa sellaisissakin töissä, joissa sitä ei välttämättä tarvitse, Johanna Suurpää sanoo.

Kun työn takia Suomeen muuttavien määrä kasvaa rajusti, on pidettävä huolta siitä, että tulijat työllistyvät tasaisesti eri aloille, sanoo tuore vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.

"Ei kannata lähteä siitä, että meille palkataan ulkomaalaisia vain huonosti palkattuihin, huonoa koulutusta vaativiin tehtäviin ja huonoilla ehdoilla. Se on varma resepti sille, että koituu ongelmia."

Suomen ulkomainen työvoima on lähinnä joko kansainvälisten it-yritysten huippupalkkaisia huippujohtajia tai toisen ääripään minimipalkkaisia työläisiä. Väliporras puuttuu.

Suurpään mukaan vika on asenteissa: työnantajat eivät palkkaa ulkomaalaistaustaisia. Täydennyskoulutusta ja suomen kielen opetusta on tarjolla liian vähän.

Toisaalta suomen kielen taitoa edellytetään sellaisissakin tehtävissä, joissa suomea ei oikeasti tarvitse, kuten siivoamisessa tai tiskaamisessa.

Suurpää aloitti viisivuotisen kautensa vähemmistövaltuutettuna joulukuun alussa. Edeltäjä Mikko Puumalaisesta tuli apulaisoikeuskansleri.

Alan töitä Suurpää on ehtinyt tehdä jo 19 vuotta muun muassa Pakolaisneuvonnassa, turvapaikkalautakunnassa, Suomen EU-edustustossa ja viimeksi ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkönä.

Hän vaati jo 1990-luvun alussa nuorena pakolaisjuristina ulkomaalaisvaltuutetun viran perustamista. Vähemmistövaltuutetulle kuuluvat nykyisin myös "perinteiset" etniset vähemmistöt, romanit ja saamelaiset.

Oletko nyt unelma-ammatissasi? "Kieltämättä ei ollut vaikea tehdä hakupäätöstä", Suurpää nauraa.

Kiinnostavaksi homman tekee myös lähivuosien suuri murros. Työperäisen maahanmuuton edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaankin. "Jokainen vuosi on aina ennätysvuosi maahanmuutossa", hän huomauttaa.

Suurpää ei suosisi vierastyöläismallia. "Pitäisi lähteä siitä, että tänne tulee ihmisiä, joilla on perheet, ja varaudutaan ajoissa myös vanhustenhoitotarpeisiin."

Valtuutettu voi paitsi puuttua syrjintään myös yrittää vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Suurpää on toiveikas.

"En koe Suomen henkistä ilmapiiriä synkäksi. Moni ymmärtää, että meillä tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ja ilman sitä taloudellinen kehitys varmasti jäisi junnaamaan, koska työvoimapula iskisi."

Rasismia esiintyy paljon, mutta myönteistä on, että Suomessa toiminta ei ole laajalti järjestäytynyttä. Kaikki puolueetkin ovat hänen mukaansa pysyneet asialinjalla.

Ensimmäinen käytännön haaste on edessä vuodenvaihteessa, kun vähemmistövaltuutetun toimisto muuttaa osaksi sisäministeriötä.

Sisäministeriön maine maahanmuuttajapiireissä ei ole häävi. Saman ministeriön alaisuudessa ovat vastedes poliisi, maahanmuuttovirastoksi muuttuva ulkomaalaisvirasto ja edellisten toimia valvova vähemmistövaltuutettu.

"Se, että siirrytään sisäministeriön yhteyteen, on tietysti haaste", Suurpää muotoilee.

Hän korostaa, että vähemmistövaltuutettu on viranomaisena itsenäinen. Sitä halutaan viestiä myös omalla logolla ja nettisivuilla. "Asiakkaiden pitää pystyä luottamaan vähemmistövaltuutettuun, muutenhan tässä koko hommassa ei ole hirveän paljon järkeä."

Lähde