Turun Sanomat 25.2.2008 (2.)

Suomalaisten nihkeiden asenteiden taustalla on kuvitelma maahanmuuttoilmiön tuoreudesta

Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Veronika Honkasalon mukaan Suomessa tuudittaudutaan usein ajatukseen, että maahanmuuttopoliittiset kysymykset ovat meillä vielä uusia verrattuna Euroopan muihin maihin.

Maahanmuutto on ollut aktiivista kuitenkin jo 1990-luvun alusta lähtien.

- Tällä argumentilla perustellaan Suomen kireää maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa sekä suomalaisten nihkeitä ulkomaalaisasenteita. Toisaalta suomalaisilla on kova halu osoittaa olevansa osa eurooppalaisia ja maailmankansalaisia, monikulttuurista nuorisotoimintaa tutkinut Honkasalo sanoo.

Honkasalo myöntää, että Suomessa on viime aikoina ryhdistäydytty kiinnittämään huomiota maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin poliittisella tasolla, mutta edelleen lainsäädäntö jää melko kauas erityisesti maahanmuuttajanuorten arjesta.

- Lainsäädäntö tulisi ulottaa niiden ihmisten pariin, joita se koskee. Olisi myös tärkeää miettiä, miten vähemmistöryhmien näkyvyyttä voitaisiin yhdenvertaisuuden nimissä lisätä, Honkasalo huomauttaa.

Kotoutuminen muotisana

Ongelmallisia ovat tutkijan mukaan myös maahanmuuttoon liittyvät käsitteet, jotka ovat usein ladattuja ja herkkiä sekä niitä käyttäville että niiden kohteena oleville. Suomen kieli ei liioin taivu kansainvälisille termeille.

- Kotouttamisesta ja integraatiosta on tullut maahanmuuttopolitiikan yhteydessä muotisanoja. Sanoille on kuvaavaa, että ne ilmentävät nimenomaan maahanmuuttajien sopeutumista ja oletettua sulautumista suomalaiseen yhteiskuntaan, Honkasalo sanoo.

Kenen ehdoilla toimitaan

Honkasalo toteaa, että onnistuneen maahanmuuttopolitiikan kannalta olisi tärkeää pohtia, minkälainen on se suomalainen yhteiskunta, johon maahanmuuttajia halutaan kotouttaa.

- Kotouttaminen ei ole lineaarinen prosessi. Ei ole olemassa homogeenista ryhmää, joka yhtenäisenä joukkona kotoutettaisiin Suomeen. Tulisi miettiä, kenen ehdoilla kotouttaminen tapahtuu ja onko asioita, joihin valtaväestön tulisi kotoutua.

Monikulttuurisuus koskee kaikkia

Monikulttuurisuus voi Honkasalon mukaan merkitä myös oikeutta vaalia vähemmistöryhmien kulttuurisia tapoja.

- Onnistunut monikulttuurisuus edellyttää, että suomalaiseksi koettuja tapoja ja asenteita kyseenalaistetaan. Monikulttuurisuus ei siis ole asia, joka koskettaisi ainoastaan maahanmuuttajia tai joka tulee maahanmuuttajien mukana.

Honkasalo painottaa, että suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa tulisi keskittyä nimenomaan valtaväestön asenteisiin ja monikulttuurisuuden edistämiseen arkielämässä.

- Myös poliittista tahtoa on löydyttävä sen verran, että ikävistä asioista, kuten rasismista ja ennakkoluuloisuudesta uskalletaan puhua niiden oikeilla nimillä.

Lähde