Kiinnijäämisriski hillitsee arvoryöstöjen kasvua
Ryöstörikoksista jää yli puolet paljastumatta
Yli puolet ryöstöistä ei tule viranomaisten tietoon, koska ryöstöjen kohteet eivät joko ilmoita tapahtuneesta tai eivät uskalla kertoa ryöstöstä.
Ryöstetyt henkilöt ovat usein kouluikäisiä tai nuoria, mutta joukkoon mahtuu myös vanhempaa väkeä.
Pääosa ryöstäjistä on alle 20-vuotiaita ja etnisten, Suomessa syntyneiden tai maahan muuttaneiden osuus on selvästi kasvanut.
- Maahanmuuttaneissa nuorissa on syrjäytyneitä henkilöitä, jotka ovat löyhästi integroituneita suomalaiseen yhteiskuntaan ja omissa porukoissa pysyessään he syyllistyvät välillä ryöstöihin. He ovat tärkeä kohde kotouttamisessa. Yleensä ottaen ryöstöjä tehdään hetken mielijohteesta, rahantarpeeseen, mutta välillä myös huumeiden hankintaan liittyen, kertoi oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Martti Lehti.
Yleisin saalis on kännykkä tai lompakko, saaliin arvo keskimäärin 100-300 euroa, törkeissä ryöstöissä 5 000 euroa.
Ryöstörikollisuus on pysynyt samantyyppisenä katuryöstelynä ja vain viidesosassa tapauksia se kohdistuu liikeyrityksiin tai elinkeinonharjoittajiin. Pankkeihin se kohdistuu harvoin ja esimerkiksi 2005 niihin kohdistui vain seitsemän ryöstöä.
- Paljon puhutaan Ruotsissa yleistyneiden kovien ja hyvin suunniteltujen, arvokohteisiin kohdistuvien ryöstöjen yleistymisestä Suomessakin, koska Ruotsissa pankkien turvataso on korkealla, mutta myös Suomessa turvataso nousee koko ajan. Ryöstökoplat arvioivat kiinnijäämisriskiä ja Suomessa se on melko korkea, joten se vaikuttaa niiden tänne tulemista hillitsevästi. Liedon arvoryöstön paljastuminen oli selvä viesti ja sillä on merkitystä rikostorjunnassa, Lehti korosti.
Vähemmistöt yliedustettuina
Ryöstöjen määrä oli vuonna 2007 samaa tasoa kuin vuonna 1980 eli poliisin tietoon tuli 1 796 ryöstörikosta, joista 209 oli törkeätä. Vuotuiset määrät olivat 1990-luvun alussa ja lopussa lähes 2 700, mutta ryöstörikollisuuden taso on pysynyt aina 1970-luvulta alkaen melko vakaana.
Suomen ryöstötaso vastaa Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan keskiarvoa.
Etnisten vähemmistöjen edustajat ovat syyllisistä selvästi yliedustettuina.
Syyllisistä 50 prosenttia edustaa valtaväestöä, 18 prosenttia romaneja, 12 somaleja ja 5 muita maahanmuuttajia. Uhreista 90 prosenttia kuuluu valtaväestöön.
- Katuryöstöt ovat Keski-ja Länsi-Euroopassa laskussa. Etelä-Euroopassa niitä tehdään selvästi suunnitelmallisemmin ja porukalla.
Ilmitulevista ryöstöistä 70 prosenttia tehdään yleisillä paikoilla, puolet kaduilla ja puistoissa ja 40 prosenttia tehdään asetta käyttäen.
Puolet ryöstöistä pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudulla tehdään puolet maan ryöstöistä.
Puolet tapauksista on sellaisia, joissa uhri saa vammoja ja viideosassa niistä kolhut vaativat sairaalahoitoa.
Lähde
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti