Islamin opetuksen kirjavuus ja valvonnan puute huolestuttavat
Ruotsin korkeakouluministerin Lars Leijonborgin ehdotus imaamien koulutuksen järjestämisestä Ruotsissa herättää mielenkiintoa myös Suomessa. Ministeri perustelee ehdotustaan sillä, että ruotsalaisen yhteiskunnan järjestämä koulutus minimoisi islamin radikalisoitumista Ruotsissa.
Turun islamilaisen yhdistyksen varapuheenjohtaja ja Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Mohamed Ahmedane pitää Leijonborgin ehdotusta tervetulleena myös Suomeen.
- Se on hyvä ehdotus, koska sillä voidaan estää islamin radikalisoituminen. Suomessa imaameilla ei ole juuri minkäänlaista koulutusta. Jokainen imaami etsii yleensä itse omat opettajansa ja taitonsa internetin, kirjallisuuden ja satellittikanavien kautta, Ahmedane kertoo.
Tavoitteena estää radikalisoituminen
Ahmedanen mukaan neuvoston tavoitteena on luoda koulutusjärjestelmä, joka palvelisi kaikissa EU-maissa asuvien muslimien imaamikoulutusta ja koulujen uskonnon opetusta.
- Islamilaisen neuvoston yksi keskeinen tavoite on juuri radikalisoitumisen estäminen. Meillä on myös erillinen lautakunta, jonka tarkoituksena on yhtenäistää esimerkiksi perjantairukousten käytäntöä. Nyt kukin islamilainen yhdyskunta toimii täysin itsenäisesti, Ahmedane kertoo.
Opetusministeriön vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola ei pidä imaamien koulutustarvetta ajankohtaisena, koska hänen mielestään islamilaisten osuus koko väestöstä on vielä pieni muihin EU-maihin verrattuna.
- Yliopiston puitteissa sen järjestäminen ei ole mahdollista, koska meillä ei ole islamilaisen teologian oppiaineita tai opettajia. Mutta joskus tulevaisuudessa se voisi olla mahdollista, Hiitola kommentoi.
Opetuksen sisältö ei kuulu valtiolle
Toisin kuin Hiitola, ulkoministeriön lähetystöneuvos Kirsti Westphalen näkee tilanteen erittäin ajankohtaisena. Hänen mielestään nyt olisi lähdettävä liikkeelle islamin opetuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, jossa paneudutaan myös kouluissa annettavaan islamin opetukseen.
- Kyseessä ei siis olisi valtiovallan puuttuminen uskonnon sisältöön vaan sellaisten olojen luominen, jossa muslimit itse voisivat ajaa oman yhteisönsä asioita ja etuja.
Muslimivähemmistöjen integroiminen poliittiseen järjestelmään ja sen toimintaan vähentäisi osaltaan radikalisoitumista, Westphalen korostaa.
Lain mukaan kouluissa on järjestettävä oman uskonnon opetusta silloin kun koulussa on vähintään kolme oppilasta, jotka sitä haluavat. Islamin opetusta annetaan suomalaisissa kouluissa tätä nykyä enemmän kuin ortodoksiuskonnon opetusta.
Vahvistetut opetussuunnitelmat ovat olemassa, mutta rehtoreiden on ollut mahdotonta niitä valvoa.
Helsingin yliopisto yritti käynnistää islamin uskonnon opettajien koulutusta viime syksynä.
- Koulutukseen ei ollut yhtään hakijaa. Tuntiopettajina toimivat epäpätevät opettajat jotka juuri tarvitsisivat lisäoppia mutta he tarvitsevat ansionsa elättääkseen perheensä eikä kukaan voi ottaa paria vuotta opiskeluvapaata täysipäiväisiin opintoihin.
- Tämänkaltaiset tilanteet on pystyttävä ratkaisemaan yhdessä muslimiyhteisön kanssa, jotka käyttävät näitä palveluja ja joidenka etujen mukaista on, että muslimilapset saavat ammattitaitoista opetusta. Heillä on siihen myös lakiin perustuva oikeus.
Vain yksi pätevä opettaja Suomessa
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros pitää islaminopetuksen kehittämistä kiireellisenä asiana.
Hyvin moni imaami joutuu tekemään opetustyötä tahtomattaan muiden tehtäviensä ohella. Kouroksen mukaan ei ole heidän, lasten eikä yhteiskunnan etu, jos opetus on hyvin kirjavaa ja vailla minkäänlaista valvontaa.
- Tilanne on katastrofaalinen. Suomessa on vain yksi pedagogisesti ja akateemisesti pätevä islamin opettaja. On käsittämätöntä, että asiaa ei ole pystytty meillä hoitamaan kuntoon. Ongelma pitäisi korjata pikaisesti, Kouros painottaa.
Lähde
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti