Laaja khat-bisnes toi pääasiassa ehdollisia tuomioita
Tuhansien kilojen khat-huumekauppa toi kahdelle ehdotonta ja kolmelletoista ehdollista vankeutta. Helsingin käräjäoikeus katsoi bisneksen olleen pitkälti yhden kolmekymppisen miehen, Mohamed Shariif Alin, hyppysissä.
Hän sai 3 vuotta 6 kuukautta vankeutta vuosina 2005--2007 tehdystä törkeästä huumausainerikoksesta.
Alin todettiin pitäneen hallussaan ja välittäneen ainakin 4 200 kiloa khatia. Muut liigan jäsenet muun muassa toivat ainetta maahan Saksasta ja lähettivät päätekijän rahoja ulkomaille. Teot tuomittiin tavallisina ja törkeinä huumausainerikoksina ja rahanpesuna. Muutama syytetyistä oli syyllistynyt pelkkään käyttörikokseen, josta selvisi päiväsakoilla.
Toisen ehdottomista vankeustuomioista sai apuri, joka hoiti muun muassa liiketoiminnan kirjanpitoa ja rahojen perimistä. Tuomio on 1 vuotta ja 6 kuukautta.
Ali ja osa muista tuomituista määrättiin korvaamaan yhteisvastuullisesti valtiolle rikoksena saatuna hyötynä 210 000 euroa.
Päätekijä Suomessa siivoojana
Oikeus laski rikoshyödyn määrää lempeästi. Yleensä huumerikoksissa on tiukka linja, jonka perusteella kaikki huumeiden myynnillä saadut rahat on korvattava ilman, että ostosummaa vähennetään tuloista. Oikeuden mukaan tämä olisi ollut tässä tapauksessa kohtuutonta, joten korvattavaksi tuli vain noin kolmasosa laskennallisesta rikoshyödystä.
"Toiminnan päällimmäisenä motiivina ei ole ollut hankkia mahdollisimman suurta rikollista taloudellista hyötyä. Khatia on haluttu käyttää Suomessa asuvien somalien keskuudessa samaan tapaan kuin sitä on ilmeisesti aiemmin käytetty Somaliassa", oikeus perustelee.
Oikeus toteaa, että khatia on tuotu Suomeen lentoteitse viikoittain lukuisia suhteellisen pieniä eriä. Vastaajilla ei ollut käytettävissään suuria tuloja. Organisaation vetäjä työskenteli Suomessa esimerkiksi siivoojana.
Khatia kuluu kerralla paljon
Käräjäoikeus arvioi tuomiossaan khatin vaarallisuutta ja käyttöannoksen määrää, joka vaikuttaa ratkaisevasti tuomioiden kovuuteen. Khatin todettiin olevan huumeista lievimpiä. Käyttöannokseksi oikeus laski kaksi nippua eli kaksisataa grammaa khatia. Syyttäjä piti käyttöannosta puolta pienempänä.
Koska khatia on käytettävä kerralla paljon huumaavan vaikutuksen saamiseksi, khat on huumeena aivan eri luokkaa kuin esimerkiksi amfetamiini. Kilosta amfetamiinia tulee viisituhatta käyttöannosta ja kilosta khatia viisi. Käräjäoikeuden mukaan khatia onkin oltava yli neljäsataa kiloa, jotta törkeän huumerikoksen raja ylittyisi.
Khatia tuotiin Afrikasta Hollannin ja edelleen Saksan kautta Suomeen. Tulli epäili liigan kuljettaneen jopa 6 600 kiloa khatia ja tienanneen toiminnalla 1,3 miljoonaa euroa. Koko määrää ei pystytty oikeudessa todistamaan.
Lähde
29.2.08
28.2.08
Ilta-Sanomat 28.2.2008
Suomalaiset säästöpossut eivät mene teuraaksi
Säästöpossut ovat saaneet poistotuomion Hollannissa, koska ne eivät sovi enää monikulttuuriseen yhteiskuntaan.
Pankkijätti Fortis ei jaa enää perinteistä Knorbert-possua lapsiasiakkailleen, koska muslimit ja juutalaiset pitävät sikaa epäpuhtaana.
Sampo-pankki ei aio luopua possuistaan.
- Ei meillä ole suunnitteilla muutoksia. Muutama vuosi sitten teetimme retroversion 70-luvun säästöpossuista. Niitä on kaiken värisiä, viestintäjohtaja Hannu Vuola Sampo-pankista selitti.
Vuolalle oli sellainen näppituntuma, että possusäästäminen on parin viime vuosikymmenen aikana taantunut. Toisaalta sitä ei seurata pankissa aktiivisesti.
- Kyllä täällä näkyy possuja päivittäin, Sampo-pankin Hakaniemen konttorin asiakasneuvoja Sole Axelsson tiesi.
Yleensä lapsi tulee aikuisen kanssa talletusautomaatille, jonka vieressä on possun aukaisuavain.
Axelsson neuvoi kaatamaan rahat automaattiin useassa erässä, ettei joudu maksamaan talletuksesta. Automaattiin tallettaminen on ilmaista sataan euroon asti.
Lähde
Säästöpossut ovat saaneet poistotuomion Hollannissa, koska ne eivät sovi enää monikulttuuriseen yhteiskuntaan.
Pankkijätti Fortis ei jaa enää perinteistä Knorbert-possua lapsiasiakkailleen, koska muslimit ja juutalaiset pitävät sikaa epäpuhtaana.
Sampo-pankki ei aio luopua possuistaan.
- Ei meillä ole suunnitteilla muutoksia. Muutama vuosi sitten teetimme retroversion 70-luvun säästöpossuista. Niitä on kaiken värisiä, viestintäjohtaja Hannu Vuola Sampo-pankista selitti.
Vuolalle oli sellainen näppituntuma, että possusäästäminen on parin viime vuosikymmenen aikana taantunut. Toisaalta sitä ei seurata pankissa aktiivisesti.
- Kyllä täällä näkyy possuja päivittäin, Sampo-pankin Hakaniemen konttorin asiakasneuvoja Sole Axelsson tiesi.
Yleensä lapsi tulee aikuisen kanssa talletusautomaatille, jonka vieressä on possun aukaisuavain.
Axelsson neuvoi kaatamaan rahat automaattiin useassa erässä, ettei joudu maksamaan talletuksesta. Automaattiin tallettaminen on ilmaista sataan euroon asti.
Lähde
27.2.08
Tampereen poliisin tiedote 27.2.2008 (2.)
Poliisi oikaisee rasismiaiheista lehtiartikkelia
Tänään 27.2.2008 Aamulehti uutisoi sivulla A8, kuinka rasismin aalto huolestuttaa maahanmuuttajia Tampereella. Vuonna 2007 poliisille kirjatuista rikosilmoituksista löytyy 170 ulkomaalaistaustaista asianomistajaa. Näissä tapauksissa useimmiten kysymyksessä ovat olleet erilaiset omaisuuteen kohdistuneet rikokset (126 kpl). Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia on ollut kaksikymmentä kahdeksan kappaletta.
Poliisin tietoon on Tampereella tullut vuoden 2007 aikana 16 rasistiseksi luokiteltua rikosta. Kuluvana vuonna vastaavia tekoja ei ole toistaiseksi kirjattu. Jokainen rikos, jossa asianomistajana on ulkomaalaistaustainen henkilö, ei siis ole rasistinen.
On selvää, että rasismia esiintyy Tampereella. Poliisin tiedot eivät kuitenkaan tue lehdessä esiintynyttä käsitystä ”rasismin aallosta”.
Kyseisessä artikkelissa oli lisäksi käytetty alaotsikkona tietoa siitä, että viimeksi viikonloppuna Tampereen keskustorilla olisi puukotettu ulkomaalaistaustaista miestä.
Tampereen kihlakunnan poliisilaitos haluaa oikaista alaotsikossa esitetyn väitteen. Tampereen Keskustorilla ei ole poliisin tietojen mukaan 22. - 24.02. puukotettu ketään. Keskustassa on tapahtunut pahoinpitely, joka sai alkunsa Laukontorilta ja päättyi sivullisen väliin tuloon Keskustorilla. Tässä tapauksessa asianomistaja on ulkomaalaistaustainen mieshenkilö. Asian tutkinta on kesken ja on aikaista sanoa mitään teon motiiveista ja siitä, tullaanko teko luokittelemaan ns. rasismijutuksi.
Tampereella tapahtui kyllä mainittuna aikana puukotus, mutta siinä sekä uhri että tekoon syylliseksi epäilty ovat taustaltaan suomalaisia.
Piilorasismi ja ulkomaalaisten arkipäivässään kokema syrjintä on yhtä tuomittavaa kuin rikosilmoituksiin johtavat teotkin, mutta kansalaisten turvallisuudentunteeseen ja/tai asennoitumiseen voimakkaasti vaikuttava asioiden otsikointi ei rikosmaailman tapahtumien valossa näytä tällä kertaa perustellulta.
Lisätiedot: Komisario Jari Kinnunen p. 07 1874 5507.
Tänään 27.2.2008 Aamulehti uutisoi sivulla A8, kuinka rasismin aalto huolestuttaa maahanmuuttajia Tampereella. Vuonna 2007 poliisille kirjatuista rikosilmoituksista löytyy 170 ulkomaalaistaustaista asianomistajaa. Näissä tapauksissa useimmiten kysymyksessä ovat olleet erilaiset omaisuuteen kohdistuneet rikokset (126 kpl). Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia on ollut kaksikymmentä kahdeksan kappaletta.
Poliisin tietoon on Tampereella tullut vuoden 2007 aikana 16 rasistiseksi luokiteltua rikosta. Kuluvana vuonna vastaavia tekoja ei ole toistaiseksi kirjattu. Jokainen rikos, jossa asianomistajana on ulkomaalaistaustainen henkilö, ei siis ole rasistinen.
On selvää, että rasismia esiintyy Tampereella. Poliisin tiedot eivät kuitenkaan tue lehdessä esiintynyttä käsitystä ”rasismin aallosta”.
Kyseisessä artikkelissa oli lisäksi käytetty alaotsikkona tietoa siitä, että viimeksi viikonloppuna Tampereen keskustorilla olisi puukotettu ulkomaalaistaustaista miestä.
Tampereen kihlakunnan poliisilaitos haluaa oikaista alaotsikossa esitetyn väitteen. Tampereen Keskustorilla ei ole poliisin tietojen mukaan 22. - 24.02. puukotettu ketään. Keskustassa on tapahtunut pahoinpitely, joka sai alkunsa Laukontorilta ja päättyi sivullisen väliin tuloon Keskustorilla. Tässä tapauksessa asianomistaja on ulkomaalaistaustainen mieshenkilö. Asian tutkinta on kesken ja on aikaista sanoa mitään teon motiiveista ja siitä, tullaanko teko luokittelemaan ns. rasismijutuksi.
Tampereella tapahtui kyllä mainittuna aikana puukotus, mutta siinä sekä uhri että tekoon syylliseksi epäilty ovat taustaltaan suomalaisia.
Piilorasismi ja ulkomaalaisten arkipäivässään kokema syrjintä on yhtä tuomittavaa kuin rikosilmoituksiin johtavat teotkin, mutta kansalaisten turvallisuudentunteeseen ja/tai asennoitumiseen voimakkaasti vaikuttava asioiden otsikointi ei rikosmaailman tapahtumien valossa näytä tällä kertaa perustellulta.
Lisätiedot: Komisario Jari Kinnunen p. 07 1874 5507.
Tampereen poliisin tiedote 27.2.2008
Poliisi etsii varkauksiin epäiltyä romanialaisryhmää
Tampereen poliisi on etsintäkuuluttanut viisi Romanian kansalaista epäiltyinä varkauksiin, jotka ovat kohdistuneet pääsääntöisesti vanhempiin naisiin.
Tekotapana on selvittää ensin uhrin pankkikortin tunnusluku esimerkiksi pankkiautomaattikäynnin yhteydessä, anastaa uhrin laukku taikka lompakko sopivan tilaisuuden tullen ja sen jälkeen pankkikorttia käyttäen tyhjentää rahat uhrin tililtä.
Poliisi turvautuu poikkeuksellisesti epäiltyjen ja heidän käyttämänsä auton rekisterinumerosta saatujen kuvien julkaisemiseen rikossarjan katkaisemiseksi.
Viimeksi tekijät ovat poistuneet tänään 27.2.2008 puolenpäivän aikoihin Porista ennen poliisin saapumista heidän majapaikkaansa. Henkilöt käyttävät henkilöautoa Opel Vectra, Itävallan rekisterinumero G963HX.
Tampereella henkilöt on kirjattu epäillyiksi kahteentoista eri rikokseen.
Alla on lista niistä paikkakunnista, joissa samojen tekijöiden epäillään syyllistyneen vastaaviin rikoksiin.
RAUMA 19.2. 15:00
PORI 19.2. 17:00
PORI 20.2. 14:00
VAASA 21.2. 11:30
VAASA 21.2. 12:00
KOKKOLA 21.2. 13-15
OULU 22.2. 10:30
TURKU 23.2. 11:00
KUOPIO 25.2. 13:00
VARKAUS 25.2. 12-13
NOKIA 25.2. 15.00
JYVÄSKYLÄ 25.2. 15.15
JYVÄSKYLÄ 25.2. 15.30
JÄMSÄ 26.2. 10.45
HELSINKI 26.2. 12.00
SEINÄJOKI 26.2. 12:30
VAASA 26.2. 15:30
PORI 27.2.
Poliisi pyytää yleisöä ilmoittamaan välittömästi havainnoistaan lähimmälle poliisilaitokselle tai hätäkeskukseen.
Kuvat ovat tämän tiedotteen alapuolella olevassa linkissä.
Lisätiedot: Komisario Jari Kinnunen p. 050 456 1411
Lähde
Tampereen poliisi on etsintäkuuluttanut viisi Romanian kansalaista epäiltyinä varkauksiin, jotka ovat kohdistuneet pääsääntöisesti vanhempiin naisiin.
Tekotapana on selvittää ensin uhrin pankkikortin tunnusluku esimerkiksi pankkiautomaattikäynnin yhteydessä, anastaa uhrin laukku taikka lompakko sopivan tilaisuuden tullen ja sen jälkeen pankkikorttia käyttäen tyhjentää rahat uhrin tililtä.
Poliisi turvautuu poikkeuksellisesti epäiltyjen ja heidän käyttämänsä auton rekisterinumerosta saatujen kuvien julkaisemiseen rikossarjan katkaisemiseksi.
Viimeksi tekijät ovat poistuneet tänään 27.2.2008 puolenpäivän aikoihin Porista ennen poliisin saapumista heidän majapaikkaansa. Henkilöt käyttävät henkilöautoa Opel Vectra, Itävallan rekisterinumero G963HX.
Tampereella henkilöt on kirjattu epäillyiksi kahteentoista eri rikokseen.
Alla on lista niistä paikkakunnista, joissa samojen tekijöiden epäillään syyllistyneen vastaaviin rikoksiin.
RAUMA 19.2. 15:00
PORI 19.2. 17:00
PORI 20.2. 14:00
VAASA 21.2. 11:30
VAASA 21.2. 12:00
KOKKOLA 21.2. 13-15
OULU 22.2. 10:30
TURKU 23.2. 11:00
KUOPIO 25.2. 13:00
VARKAUS 25.2. 12-13
NOKIA 25.2. 15.00
JYVÄSKYLÄ 25.2. 15.15
JYVÄSKYLÄ 25.2. 15.30
JÄMSÄ 26.2. 10.45
HELSINKI 26.2. 12.00
SEINÄJOKI 26.2. 12:30
VAASA 26.2. 15:30
PORI 27.2.
Poliisi pyytää yleisöä ilmoittamaan välittömästi havainnoistaan lähimmälle poliisilaitokselle tai hätäkeskukseen.
Kuvat ovat tämän tiedotteen alapuolella olevassa linkissä.
Lisätiedot: Komisario Jari Kinnunen p. 050 456 1411
Lähde
26.2.08
Aamulehti 26.2.2008
Rasismin aalto huolestuttaa maahanmuuttajia
Väkivalta: Viimeksi viikonloppuna Tampereen Keskustorilla puukotettiin ulkomaalaistaustaista miestä
Tampereen maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtajan Abdulkadir Hashin mukaan Tampere on mennyt koko 2000-luvun vähemmän rasistiseen suuntaan. Viime aikoina rasismi näyttää kuitenkin saaneen uutta tuulta purjeisiinsa.
- Tuntuu että Tampere vetää nyt puoleensa maahanmuuttajavastaisia ihmisiä. Lokakuussa yksi maahanmuuttajaneuvoston jäsen pahoinpideltiin Keskustorilla ja tammikuussa pidettiin rock-konsertti, josta jouduimme varoittamaan maahanmuuttajia. Se on huolestuttavaa, Hashi kertoo.
Tuorein tapaus sattui viikonloppuna, jolloin Keskustorilla puukotettiin ulkomaalaistaustaista miestä.
Hashi muistuttaa, että rasistisissa hyökkäyksissä on silti kyse yksittäistapauksista. Samaa mieltä on Tampereen maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen.
- Tampereella ei ole ollut järjestäytyneitä rasistisia joukkoliikkeitä. En tiedä, oliko viikonlopun hyökkäyksessä kyse skineistä, mutta jos oli, pitää miettiä, miten jengitoiminta saadaan kuriin, Nyrhinen toteaa.
Tampereella oli joitakin vuosia sitten rasistisen väkivallan aalto, ja silloin tekijät paljastuivat pääosin muista kunnista tulleiksi.
- Iso keskuskaupunki vetää puoleensa tällaisiakin intressipiirejä ja siihen on vaikea puuttua, Nyrhinen muistuttaa.
Hashi korostaa, että rasistit tekevät maalleen karhunpalveluksen, sillä maahanmuuttajat edistävät Suomen kilpailukykyä.
"Varovainen pitää olla" Tampereella asuu tällä hetkellä noin 8 000 ihmistä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Heistä kolme, Etelä-Afrikasta muuttanut Steve Bodibe, Somaliasta tullut Mohamoud Musa ja marokkolaissyntyinen Harazem Kobli ovat yhtä mieltä siitä, että Tampere ei ole yhtä rasistinen kuin aikaisemmin.
Maahanmuuttajiin on totuttu katukuvassa, bussikuskeina, ravintolan pitäjinä ja naapureina.
- Enemmän kuin rasistisista hyökkäyksistä, olen huolissani piilorasismista. Sitä esiintyy esimerkiksi kilpaillailtaessa työpaikoista ja asunnoista, Kobli muistuttaa.
Vaikka rasistinen väkivalta on harvinaista, joutuvat varsinkin tummaihoiset maahanmuuttajat olemaan varovaisia.
- On turvallisempaa viettää iltaa isossa ravintolassa, joka on lähellä poliisiasemaa kuin pienessä pubissa syrjäisessä kaupunginosassa, Musa kertoo esimerkin.
Koblin mielestä rasismin hillitsemisessä on tärkeää, että maahanmuuttajien kieliopintoja tuetaan. Rasistisesta uhkailusta katoaa terä, kun ulkomaalaiselta näyttävä ihminen puhuukin sujuvaa suomea.
Toimintaohjeet Jos näet rasistisen hyökkäyksen, älä kävele ohi. Jos tilanne on väkivaltainen tai uhkaava, soita poliisille.
Jos joudut rasistisen hyökkäyksen kohteeksi, pyri rauhoittamaan tilanne lähtemällä pois. Älä provosoidu. Jos tilanne on uhkaava, soita poliisille. Pyydä apua ohikulkijoilta. Muista, että suurin osa suomalaisista ei hyväksy rasismia.
Lisätietoja suvaitsevaisuudesta saa esimerkiksi rasismin ja muukalaispelon vastaisen Rasmus-verkoston nettisivuilta www.rasmus.fi.
Lähde
Väkivalta: Viimeksi viikonloppuna Tampereen Keskustorilla puukotettiin ulkomaalaistaustaista miestä
Tampereen maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtajan Abdulkadir Hashin mukaan Tampere on mennyt koko 2000-luvun vähemmän rasistiseen suuntaan. Viime aikoina rasismi näyttää kuitenkin saaneen uutta tuulta purjeisiinsa.
- Tuntuu että Tampere vetää nyt puoleensa maahanmuuttajavastaisia ihmisiä. Lokakuussa yksi maahanmuuttajaneuvoston jäsen pahoinpideltiin Keskustorilla ja tammikuussa pidettiin rock-konsertti, josta jouduimme varoittamaan maahanmuuttajia. Se on huolestuttavaa, Hashi kertoo.
Tuorein tapaus sattui viikonloppuna, jolloin Keskustorilla puukotettiin ulkomaalaistaustaista miestä.
Hashi muistuttaa, että rasistisissa hyökkäyksissä on silti kyse yksittäistapauksista. Samaa mieltä on Tampereen maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen.
- Tampereella ei ole ollut järjestäytyneitä rasistisia joukkoliikkeitä. En tiedä, oliko viikonlopun hyökkäyksessä kyse skineistä, mutta jos oli, pitää miettiä, miten jengitoiminta saadaan kuriin, Nyrhinen toteaa.
Tampereella oli joitakin vuosia sitten rasistisen väkivallan aalto, ja silloin tekijät paljastuivat pääosin muista kunnista tulleiksi.
- Iso keskuskaupunki vetää puoleensa tällaisiakin intressipiirejä ja siihen on vaikea puuttua, Nyrhinen muistuttaa.
Hashi korostaa, että rasistit tekevät maalleen karhunpalveluksen, sillä maahanmuuttajat edistävät Suomen kilpailukykyä.
"Varovainen pitää olla" Tampereella asuu tällä hetkellä noin 8 000 ihmistä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Heistä kolme, Etelä-Afrikasta muuttanut Steve Bodibe, Somaliasta tullut Mohamoud Musa ja marokkolaissyntyinen Harazem Kobli ovat yhtä mieltä siitä, että Tampere ei ole yhtä rasistinen kuin aikaisemmin.
Maahanmuuttajiin on totuttu katukuvassa, bussikuskeina, ravintolan pitäjinä ja naapureina.
- Enemmän kuin rasistisista hyökkäyksistä, olen huolissani piilorasismista. Sitä esiintyy esimerkiksi kilpaillailtaessa työpaikoista ja asunnoista, Kobli muistuttaa.
Vaikka rasistinen väkivalta on harvinaista, joutuvat varsinkin tummaihoiset maahanmuuttajat olemaan varovaisia.
- On turvallisempaa viettää iltaa isossa ravintolassa, joka on lähellä poliisiasemaa kuin pienessä pubissa syrjäisessä kaupunginosassa, Musa kertoo esimerkin.
Koblin mielestä rasismin hillitsemisessä on tärkeää, että maahanmuuttajien kieliopintoja tuetaan. Rasistisesta uhkailusta katoaa terä, kun ulkomaalaiselta näyttävä ihminen puhuukin sujuvaa suomea.
Toimintaohjeet Jos näet rasistisen hyökkäyksen, älä kävele ohi. Jos tilanne on väkivaltainen tai uhkaava, soita poliisille.
Jos joudut rasistisen hyökkäyksen kohteeksi, pyri rauhoittamaan tilanne lähtemällä pois. Älä provosoidu. Jos tilanne on uhkaava, soita poliisille. Pyydä apua ohikulkijoilta. Muista, että suurin osa suomalaisista ei hyväksy rasismia.
Lisätietoja suvaitsevaisuudesta saa esimerkiksi rasismin ja muukalaispelon vastaisen Rasmus-verkoston nettisivuilta www.rasmus.fi.
Lähde
Iltalehti 26.2.2008
Huijari kerää rahaa Virojoella
Ulkomaalaistaustainen mies on pukeutunut nahkatakkiin ja nahkaiseen lippalakkiin.
Haminan kihlakunnan poliisin mukaan Virojoen keskustan ja Riihenorren alueella liikkuu keski-ikäinen mies, joka kertoo keräävänsä rahaa kehitysvammaisille sekä kehitysmaihin.
Poliisin tietojen mukaan tällä hetkellä alueella ei ole voimassa kyseistä rahankeräystä.
Mies on sonnustautunut nahkatakkiin, nahkaiseen lippalakkiin ja valkoisiin lenkkikenkiin. Hän puhuu hyvin suomea ja on ilmeisesti ulkomaalaistaustainen.
Alueen ihmisiä kehotetaan olemaan tarkkana, mikäli he joutuvat asioimaan kirjatunlaisessa asiassa.
Mikäli kerääjä on oikealla asialla, on hänellä esimerkiksi keräyksenjärjestäjän keräyslipas, mistä ilmenee keräykseen liittyviä asioita tai keräyslista, josta ilmenee muun muassa keräyksen toimeenpanija, keräyksen lupanumero sekä luvanmyöntäjän nimi leimoineen.
Poliisi kehottaa ihmisiä yleisesti tarkkavaisuuteen ja tarvittaessa soittamaan asiasta hälytyskeskukseen numeroon 112.
Lähde
Ulkomaalaistaustainen mies on pukeutunut nahkatakkiin ja nahkaiseen lippalakkiin.
Haminan kihlakunnan poliisin mukaan Virojoen keskustan ja Riihenorren alueella liikkuu keski-ikäinen mies, joka kertoo keräävänsä rahaa kehitysvammaisille sekä kehitysmaihin.
Poliisin tietojen mukaan tällä hetkellä alueella ei ole voimassa kyseistä rahankeräystä.
Mies on sonnustautunut nahkatakkiin, nahkaiseen lippalakkiin ja valkoisiin lenkkikenkiin. Hän puhuu hyvin suomea ja on ilmeisesti ulkomaalaistaustainen.
Alueen ihmisiä kehotetaan olemaan tarkkana, mikäli he joutuvat asioimaan kirjatunlaisessa asiassa.
Mikäli kerääjä on oikealla asialla, on hänellä esimerkiksi keräyksenjärjestäjän keräyslipas, mistä ilmenee keräykseen liittyviä asioita tai keräyslista, josta ilmenee muun muassa keräyksen toimeenpanija, keräyksen lupanumero sekä luvanmyöntäjän nimi leimoineen.
Poliisi kehottaa ihmisiä yleisesti tarkkavaisuuteen ja tarvittaessa soittamaan asiasta hälytyskeskukseen numeroon 112.
Lähde
25.2.08
Turun Sanomat 25.2.2008 (2.)
Suomalaisten nihkeiden asenteiden taustalla on kuvitelma maahanmuuttoilmiön tuoreudesta
Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Veronika Honkasalon mukaan Suomessa tuudittaudutaan usein ajatukseen, että maahanmuuttopoliittiset kysymykset ovat meillä vielä uusia verrattuna Euroopan muihin maihin.
Maahanmuutto on ollut aktiivista kuitenkin jo 1990-luvun alusta lähtien.
- Tällä argumentilla perustellaan Suomen kireää maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa sekä suomalaisten nihkeitä ulkomaalaisasenteita. Toisaalta suomalaisilla on kova halu osoittaa olevansa osa eurooppalaisia ja maailmankansalaisia, monikulttuurista nuorisotoimintaa tutkinut Honkasalo sanoo.
Honkasalo myöntää, että Suomessa on viime aikoina ryhdistäydytty kiinnittämään huomiota maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin poliittisella tasolla, mutta edelleen lainsäädäntö jää melko kauas erityisesti maahanmuuttajanuorten arjesta.
- Lainsäädäntö tulisi ulottaa niiden ihmisten pariin, joita se koskee. Olisi myös tärkeää miettiä, miten vähemmistöryhmien näkyvyyttä voitaisiin yhdenvertaisuuden nimissä lisätä, Honkasalo huomauttaa.
Kotoutuminen muotisana
Ongelmallisia ovat tutkijan mukaan myös maahanmuuttoon liittyvät käsitteet, jotka ovat usein ladattuja ja herkkiä sekä niitä käyttäville että niiden kohteena oleville. Suomen kieli ei liioin taivu kansainvälisille termeille.
- Kotouttamisesta ja integraatiosta on tullut maahanmuuttopolitiikan yhteydessä muotisanoja. Sanoille on kuvaavaa, että ne ilmentävät nimenomaan maahanmuuttajien sopeutumista ja oletettua sulautumista suomalaiseen yhteiskuntaan, Honkasalo sanoo.
Kenen ehdoilla toimitaan
Honkasalo toteaa, että onnistuneen maahanmuuttopolitiikan kannalta olisi tärkeää pohtia, minkälainen on se suomalainen yhteiskunta, johon maahanmuuttajia halutaan kotouttaa.
- Kotouttaminen ei ole lineaarinen prosessi. Ei ole olemassa homogeenista ryhmää, joka yhtenäisenä joukkona kotoutettaisiin Suomeen. Tulisi miettiä, kenen ehdoilla kotouttaminen tapahtuu ja onko asioita, joihin valtaväestön tulisi kotoutua.
Monikulttuurisuus koskee kaikkia
Monikulttuurisuus voi Honkasalon mukaan merkitä myös oikeutta vaalia vähemmistöryhmien kulttuurisia tapoja.
- Onnistunut monikulttuurisuus edellyttää, että suomalaiseksi koettuja tapoja ja asenteita kyseenalaistetaan. Monikulttuurisuus ei siis ole asia, joka koskettaisi ainoastaan maahanmuuttajia tai joka tulee maahanmuuttajien mukana.
Honkasalo painottaa, että suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa tulisi keskittyä nimenomaan valtaväestön asenteisiin ja monikulttuurisuuden edistämiseen arkielämässä.
- Myös poliittista tahtoa on löydyttävä sen verran, että ikävistä asioista, kuten rasismista ja ennakkoluuloisuudesta uskalletaan puhua niiden oikeilla nimillä.
Lähde
Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Veronika Honkasalon mukaan Suomessa tuudittaudutaan usein ajatukseen, että maahanmuuttopoliittiset kysymykset ovat meillä vielä uusia verrattuna Euroopan muihin maihin.
Maahanmuutto on ollut aktiivista kuitenkin jo 1990-luvun alusta lähtien.
- Tällä argumentilla perustellaan Suomen kireää maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa sekä suomalaisten nihkeitä ulkomaalaisasenteita. Toisaalta suomalaisilla on kova halu osoittaa olevansa osa eurooppalaisia ja maailmankansalaisia, monikulttuurista nuorisotoimintaa tutkinut Honkasalo sanoo.
Honkasalo myöntää, että Suomessa on viime aikoina ryhdistäydytty kiinnittämään huomiota maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin poliittisella tasolla, mutta edelleen lainsäädäntö jää melko kauas erityisesti maahanmuuttajanuorten arjesta.
- Lainsäädäntö tulisi ulottaa niiden ihmisten pariin, joita se koskee. Olisi myös tärkeää miettiä, miten vähemmistöryhmien näkyvyyttä voitaisiin yhdenvertaisuuden nimissä lisätä, Honkasalo huomauttaa.
Kotoutuminen muotisana
Ongelmallisia ovat tutkijan mukaan myös maahanmuuttoon liittyvät käsitteet, jotka ovat usein ladattuja ja herkkiä sekä niitä käyttäville että niiden kohteena oleville. Suomen kieli ei liioin taivu kansainvälisille termeille.
- Kotouttamisesta ja integraatiosta on tullut maahanmuuttopolitiikan yhteydessä muotisanoja. Sanoille on kuvaavaa, että ne ilmentävät nimenomaan maahanmuuttajien sopeutumista ja oletettua sulautumista suomalaiseen yhteiskuntaan, Honkasalo sanoo.
Kenen ehdoilla toimitaan
Honkasalo toteaa, että onnistuneen maahanmuuttopolitiikan kannalta olisi tärkeää pohtia, minkälainen on se suomalainen yhteiskunta, johon maahanmuuttajia halutaan kotouttaa.
- Kotouttaminen ei ole lineaarinen prosessi. Ei ole olemassa homogeenista ryhmää, joka yhtenäisenä joukkona kotoutettaisiin Suomeen. Tulisi miettiä, kenen ehdoilla kotouttaminen tapahtuu ja onko asioita, joihin valtaväestön tulisi kotoutua.
Monikulttuurisuus koskee kaikkia
Monikulttuurisuus voi Honkasalon mukaan merkitä myös oikeutta vaalia vähemmistöryhmien kulttuurisia tapoja.
- Onnistunut monikulttuurisuus edellyttää, että suomalaiseksi koettuja tapoja ja asenteita kyseenalaistetaan. Monikulttuurisuus ei siis ole asia, joka koskettaisi ainoastaan maahanmuuttajia tai joka tulee maahanmuuttajien mukana.
Honkasalo painottaa, että suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa tulisi keskittyä nimenomaan valtaväestön asenteisiin ja monikulttuurisuuden edistämiseen arkielämässä.
- Myös poliittista tahtoa on löydyttävä sen verran, että ikävistä asioista, kuten rasismista ja ennakkoluuloisuudesta uskalletaan puhua niiden oikeilla nimillä.
Lähde
Turun Sanomat 25.2.2008
Ruotsissa kotouttaminen onnistuu EU-maista parhaiten
Suomen maahanmuuttopolitiikka menestyi vertailussa kohtalaisesti
Suomen maahanmuuttopolitiikka sai kohtalaisen hyvät arvosanat EU-maiden välisessä vertailussa. Kärkeen sijoittuneen Ruotsin maahanmuuttopolitiikka sai kuitenkin selvästi paremmat pisteet.
Arviointi antaa erityistä kiitosta Suomelle syrjinnän vastaisesta lainsäädännöstä, maahanmuuttajien vaalioikeuksista ja poliittisista vapauksista. Myös työsuhdeturva ja työmarkkina-asemaan liittyvät oikeudet toteutuvat hyvin.
Maahanmuuttajien oikeutta perheen yhdistämiseen ja syrjimättömyyteen edistetään Suomessa melko kiitettävästi.
Sen sijaan kansalaisuuden hankkiminen on Suomessa maahanmuuttajille vaikeaa. Kelpoisuusehdot ovat tiukat ja kansalaisuus edellyttää yhtäjaksoista kuuden vuoden maassa asumista. Prosessi voi venyä ja tulla kalliiksi.
Maahanmuuttopolitiikan toteuttamista mitattiin Mipex-indeksillä 28 maassa. EU-maiden lisäksi mukana olivat Kanada, Sveitsi ja Norja. Tutkimuksen rahoitti Euroopan komissio.
Maahanmuuttajilla tarkoitetaan vertailussa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia, jotka oleskelevat maassa laillisesti. Sanalla ei tässä yhteydessä tarkoiteta pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tai muiden EU-maiden kansalaisia.
Suomen väestöstä 1,4 prosenttia on EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Heistä suurin osa on venäläisiä, somalialaisia, serbialaisia ja montenegrolaisia. Turussa EU:n ulkopuolelta tulleita maahanmuuttajia on kolme prosenttia väestöstä.
Työnsaanti vaikeaa
Maahanmuuttajien pääsyä Suomen työmarkkinoille on helpotettu eri tavoin. Silti maahanmuuttajien on hankala saada töitä.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajilla ei ole samoja mahdollisuuksia hakea ja saada työtä kuin EU-kansalaisilla. Oman yrityksen perustaminenkin on vaikeaa.
Suomessa EU:n ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien työttömyysaste on noin 29. Se on yli kolme kertaa korkeampi kuin kantaväestön.
Ruotsissa maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyä edistetään esimerkillisesti. Maa sai korkeimmat pisteet myös kaikilla muilla arvioinnin osa-alueilla.
Tanskalle risuja
Epäsuotuisinta kotouttamispolitiikkaa toteutetaan Latviassa, Kyproksessa, Kreikassa, Slovakiassa ja Itävallassa.
Kymmenen huonoiten menestyneen maan joukossa olivat myös Baltian tasavallat, itäisen Välimeren ja Keski-Euroopan maat sekä Tanska.
Maahanmuuttajien oikeudet osallistua politiikkaan olivat heikoimmat Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Niiden poliittiset tavoitteet ja lainsäädäntö eivät yleensä edistä kotouttamista.
Myös kansalaisuuden saaminen ja työmarkkinoille pääsy on maahanmuuttajille selvästi hankalampaa Keski- ja Itä-Euroopassa kuin Länsi-Euroopan maissa.
Lähde
Suomen maahanmuuttopolitiikka menestyi vertailussa kohtalaisesti
Suomen maahanmuuttopolitiikka sai kohtalaisen hyvät arvosanat EU-maiden välisessä vertailussa. Kärkeen sijoittuneen Ruotsin maahanmuuttopolitiikka sai kuitenkin selvästi paremmat pisteet.
Arviointi antaa erityistä kiitosta Suomelle syrjinnän vastaisesta lainsäädännöstä, maahanmuuttajien vaalioikeuksista ja poliittisista vapauksista. Myös työsuhdeturva ja työmarkkina-asemaan liittyvät oikeudet toteutuvat hyvin.
Maahanmuuttajien oikeutta perheen yhdistämiseen ja syrjimättömyyteen edistetään Suomessa melko kiitettävästi.
Sen sijaan kansalaisuuden hankkiminen on Suomessa maahanmuuttajille vaikeaa. Kelpoisuusehdot ovat tiukat ja kansalaisuus edellyttää yhtäjaksoista kuuden vuoden maassa asumista. Prosessi voi venyä ja tulla kalliiksi.
Maahanmuuttopolitiikan toteuttamista mitattiin Mipex-indeksillä 28 maassa. EU-maiden lisäksi mukana olivat Kanada, Sveitsi ja Norja. Tutkimuksen rahoitti Euroopan komissio.
Maahanmuuttajilla tarkoitetaan vertailussa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia, jotka oleskelevat maassa laillisesti. Sanalla ei tässä yhteydessä tarkoiteta pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tai muiden EU-maiden kansalaisia.
Suomen väestöstä 1,4 prosenttia on EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Heistä suurin osa on venäläisiä, somalialaisia, serbialaisia ja montenegrolaisia. Turussa EU:n ulkopuolelta tulleita maahanmuuttajia on kolme prosenttia väestöstä.
Työnsaanti vaikeaa
Maahanmuuttajien pääsyä Suomen työmarkkinoille on helpotettu eri tavoin. Silti maahanmuuttajien on hankala saada töitä.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajilla ei ole samoja mahdollisuuksia hakea ja saada työtä kuin EU-kansalaisilla. Oman yrityksen perustaminenkin on vaikeaa.
Suomessa EU:n ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien työttömyysaste on noin 29. Se on yli kolme kertaa korkeampi kuin kantaväestön.
Ruotsissa maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyä edistetään esimerkillisesti. Maa sai korkeimmat pisteet myös kaikilla muilla arvioinnin osa-alueilla.
Tanskalle risuja
Epäsuotuisinta kotouttamispolitiikkaa toteutetaan Latviassa, Kyproksessa, Kreikassa, Slovakiassa ja Itävallassa.
Kymmenen huonoiten menestyneen maan joukossa olivat myös Baltian tasavallat, itäisen Välimeren ja Keski-Euroopan maat sekä Tanska.
Maahanmuuttajien oikeudet osallistua politiikkaan olivat heikoimmat Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Niiden poliittiset tavoitteet ja lainsäädäntö eivät yleensä edistä kotouttamista.
Myös kansalaisuuden saaminen ja työmarkkinoille pääsy on maahanmuuttajille selvästi hankalampaa Keski- ja Itä-Euroopassa kuin Länsi-Euroopan maissa.
Lähde
24.2.08
Aamulehti 24.2.2008
Mies puukotettiin rautatieasemalla
Poliisi tutkii perjantai-iltana rautatieasemalla sattunutta pahoinpitelyä. Puukotuksen uhri löydettiin makaamasta perjantai-iltana klo 21.45 aikaan Hämeenkatu yhden kohdalta jalkakäytävältä. Hänelle oli teräaseen pistohaava keskivartalossa. Vuonna -78 syntynyt tamperelainen mies toimitettiin Tays:iin saamaan hoitoa vammoihin, jotka olivat vakavat. Välitöntä hengenvaaraa ei kuitenkaan ole.
Poliisin tekemien tutkimusten perusteella varsinainen puukotus näyttäisi tapahtuneen rautatieasemalla tai sen edustalla. Epäillystä tekijästä poliisilla on tällä hetkellä vain heikot tiedot. Tekijäksi epäillään asianomistajan kertomuksen perusteella romanimiestä, jolla mahdollisesti oli yllään viininpunainen silkkitakki. Tapausta tutkitaan alustavasti törkeänä pahoinpitelynä.
Tampereen poliisi pyytää rautatieasemalla tai aseman läheisyydessä olleilta henkilöiltä silminnäkijähavaintoja tapauksesta. Tiedot voi ilmoittaa suoraan tapauksen tutkijalle puhelinnumeroon 07187 45588 tai Tampereen poliisipäivystykseen 07187 45800.
Lähde
Poliisi tutkii perjantai-iltana rautatieasemalla sattunutta pahoinpitelyä. Puukotuksen uhri löydettiin makaamasta perjantai-iltana klo 21.45 aikaan Hämeenkatu yhden kohdalta jalkakäytävältä. Hänelle oli teräaseen pistohaava keskivartalossa. Vuonna -78 syntynyt tamperelainen mies toimitettiin Tays:iin saamaan hoitoa vammoihin, jotka olivat vakavat. Välitöntä hengenvaaraa ei kuitenkaan ole.
Poliisin tekemien tutkimusten perusteella varsinainen puukotus näyttäisi tapahtuneen rautatieasemalla tai sen edustalla. Epäillystä tekijästä poliisilla on tällä hetkellä vain heikot tiedot. Tekijäksi epäillään asianomistajan kertomuksen perusteella romanimiestä, jolla mahdollisesti oli yllään viininpunainen silkkitakki. Tapausta tutkitaan alustavasti törkeänä pahoinpitelynä.
Tampereen poliisi pyytää rautatieasemalla tai aseman läheisyydessä olleilta henkilöiltä silminnäkijähavaintoja tapauksesta. Tiedot voi ilmoittaa suoraan tapauksen tutkijalle puhelinnumeroon 07187 45588 tai Tampereen poliisipäivystykseen 07187 45800.
Lähde
Turun Sanomat 24.2.2008
Myllyn keskusaukiolla joukkotappelu
Seitsemän miestä tappeli kauppakeskus Myllyn keskusaukiolla Raisiossa lauantaina kello 16 jälkeen. Kukaan ei saanut vakavia vammoja.
Poliisin tullessa paikalle kolme miehistä oli jo lähtenyt. Neljää jäljellä ollutta sekä yhtä poistuneista epäillään pahoinpitelystä. Kaksi miehistä sai pieniä vammoja sormiinsa.
Poliisin mukaan noin 20-30-vuotiaat miehet ovat kotoisin Balkanin seudulta, ja heillä oli entuudestaan sanaharkkaa keskenään. Miehet asuvat Turun seudulla.
Lähde
Seitsemän miestä tappeli kauppakeskus Myllyn keskusaukiolla Raisiossa lauantaina kello 16 jälkeen. Kukaan ei saanut vakavia vammoja.
Poliisin tullessa paikalle kolme miehistä oli jo lähtenyt. Neljää jäljellä ollutta sekä yhtä poistuneista epäillään pahoinpitelystä. Kaksi miehistä sai pieniä vammoja sormiinsa.
Poliisin mukaan noin 20-30-vuotiaat miehet ovat kotoisin Balkanin seudulta, ja heillä oli entuudestaan sanaharkkaa keskenään. Miehet asuvat Turun seudulla.
Lähde
Helsingin Sanomat 24.2.2008
Mies ryösti taksin ja puukotti kuljettajaa Katajanokalla
Ryöstettyä taksia hinattiin lauantai-iltana Katajanokalla.
Mies ryösti taksin ja puukotti kuljettajaa Helsingin Katajanokalla lauantaina hieman ennen puoli kymmentä illalla. Vakavasti loukkaantunut kuljettaja vietiin Meilahden sairaalaan. Kuljettajan tilasta ei ollut myöhään lauantai-iltana vielä tietoa.
Iltakymmenen aikaan tapahtumapaikalla Katajanokanrannassa harmaan taksin moottori oli yhä käynnissä. Mustat renkaanjäljet tiessä kertoivat, että taksi oli tehnyt tiukan U-käännöksen ennen pysähtymistään poikittain jalkakäytävälle.
”Kuulin renkaiden ulvahduksen, katsoin ikkunasta ja näin, että ohjaamossa oli valot päällä. Ratin ääressä heiluivat valkoiset kädet”, silminnäkijä kuvaili Helsingin Sanomille.
Paikalle saapui lähes välittömästi koiraa ulkoiluttanut nainen ja kaksi miestä. Helsingin Sanomien tietojen mukaan ryöstäjä toimi yksin. Taksiryöstöstä käynnistyi mittava poliisioperaatio, jossa oli mukana kymmenkunta yksikköä.
Katajanokalla liikennöineet raitiovaunut ja bussit pysäytettiin tarkistusta varten, ja silminnäkijöiden mukaan jalankulkijoiden henkilöys tarkistettiin.
Poliisin koirapartio otti iltakymmenen aikaan Katajanokan rannasta kiinni miehen, joka vastasi silminnäkijän kertomia tuntomerkkejä. Poliisin takseille antamien tuntomerkkien mukaan epäilty oli tummiin pukeutunut mies, jolla oli pieni parta ja putkikassi mukanaan. Helsingin Sanomien tietojen mukaan taksikuski oli pyytänyt venäjänkielen tulkkausapua juuri ennen ryöstöä.
Epäilty jouduttiin viemään sairaalaan paikattavaksi kiinniottotilanteessa tulleiden poliisikoiranpuremien takia. Tiesulut Katajanokalla purettiin hieman ennen puoltayötä.
Lähde
Ryöstettyä taksia hinattiin lauantai-iltana Katajanokalla.
Mies ryösti taksin ja puukotti kuljettajaa Helsingin Katajanokalla lauantaina hieman ennen puoli kymmentä illalla. Vakavasti loukkaantunut kuljettaja vietiin Meilahden sairaalaan. Kuljettajan tilasta ei ollut myöhään lauantai-iltana vielä tietoa.
Iltakymmenen aikaan tapahtumapaikalla Katajanokanrannassa harmaan taksin moottori oli yhä käynnissä. Mustat renkaanjäljet tiessä kertoivat, että taksi oli tehnyt tiukan U-käännöksen ennen pysähtymistään poikittain jalkakäytävälle.
”Kuulin renkaiden ulvahduksen, katsoin ikkunasta ja näin, että ohjaamossa oli valot päällä. Ratin ääressä heiluivat valkoiset kädet”, silminnäkijä kuvaili Helsingin Sanomille.
Paikalle saapui lähes välittömästi koiraa ulkoiluttanut nainen ja kaksi miestä. Helsingin Sanomien tietojen mukaan ryöstäjä toimi yksin. Taksiryöstöstä käynnistyi mittava poliisioperaatio, jossa oli mukana kymmenkunta yksikköä.
Katajanokalla liikennöineet raitiovaunut ja bussit pysäytettiin tarkistusta varten, ja silminnäkijöiden mukaan jalankulkijoiden henkilöys tarkistettiin.
Poliisin koirapartio otti iltakymmenen aikaan Katajanokan rannasta kiinni miehen, joka vastasi silminnäkijän kertomia tuntomerkkejä. Poliisin takseille antamien tuntomerkkien mukaan epäilty oli tummiin pukeutunut mies, jolla oli pieni parta ja putkikassi mukanaan. Helsingin Sanomien tietojen mukaan taksikuski oli pyytänyt venäjänkielen tulkkausapua juuri ennen ryöstöä.
Epäilty jouduttiin viemään sairaalaan paikattavaksi kiinniottotilanteessa tulleiden poliisikoiranpuremien takia. Tiesulut Katajanokalla purettiin hieman ennen puoltayötä.
Lähde
23.2.08
Kaleva 23.2.2008
Varas vei 600 euron edestä partateriä Oulussa
Varas vei perjantaina iltapäivällä 600 euron edestä partateriä Oulussa Kaijonharjussa sijaitsevasta kaupasta.
Varkaus huomattiin, kun kaupassa ryhdyttiin selvittämään, miksi partaterät olivat lähes tyystin loppuneet hyllystä.
Valvontakameran tallentamasta kuvasta kävi ilmi, että partaterät varasti pipoon, mustaan punaraidalliseen takkiin sekä sinisiin farkkuihin pukeutunut mies.
Varas käveli suoraan hygieniahyllyjen väliin ja laittoi noin 40 partateräpakkausta mustaan reppuunsa ja taskuihinsa. Mies poistui kaupasta saman tien partaterät mukanaan.
Oulun poliisi saa silloin tällöin ilmoituksia vastaavista tapauksista. Poliisin mukaan partaterille on ilmeisesti kysyntää ulkomaalaisten keskuudessa.
Lähde
Varas vei perjantaina iltapäivällä 600 euron edestä partateriä Oulussa Kaijonharjussa sijaitsevasta kaupasta.
Varkaus huomattiin, kun kaupassa ryhdyttiin selvittämään, miksi partaterät olivat lähes tyystin loppuneet hyllystä.
Valvontakameran tallentamasta kuvasta kävi ilmi, että partaterät varasti pipoon, mustaan punaraidalliseen takkiin sekä sinisiin farkkuihin pukeutunut mies.
Varas käveli suoraan hygieniahyllyjen väliin ja laittoi noin 40 partateräpakkausta mustaan reppuunsa ja taskuihinsa. Mies poistui kaupasta saman tien partaterät mukanaan.
Oulun poliisi saa silloin tällöin ilmoituksia vastaavista tapauksista. Poliisin mukaan partaterille on ilmeisesti kysyntää ulkomaalaisten keskuudessa.
Lähde
Helsingin Sanomat 23.2.2008
Suomen muslimit osoittavat mieltään Muhammed-kuvia vastaan
Suomen muslimeja kokoontuu tänään lauantaina hieman ennen kello kahta iltapäivällä eduskuntatalon eteen osoittamaan mieltä Muhammed-pilakuvia vastaan. Kokoontumisen järjestäjän, Suomen islamilaisten järjestöjen liiton puheenjohtaja Walid Hammudin mukaan mielenosoituksella ei ole tarkoitus painostaa Suomen eduskuntaa.
"Osoitamme mieltä profeetta Muhammedin pilakuvista, mutta emme mitään vastaan", Hammud sanoo.
Tanskalainen Jyllands-Posten-lehti julkaisi syksyllä 2005 sarjan profeetta Muhammedia esittäviä pilapiirroksia. Muslimien mielenosoituksissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Tanskassa tilannetta kuvattiin maan vakavimmaksi ulkopoliittiseksi kriisiksi toisen maailmansodan jälkeen.
Runsas viikko sitten Tanskan poliisi paljasti salahankkeen tanskalaispiirtäjän murhaamiseksi. Vastavetona lukuisat tanskalaislehdet julkaisivat kohutut kuvat uudestaan. Suomalainen media ei ole kuvia julkaissut.
Lähde
Suomen muslimeja kokoontuu tänään lauantaina hieman ennen kello kahta iltapäivällä eduskuntatalon eteen osoittamaan mieltä Muhammed-pilakuvia vastaan. Kokoontumisen järjestäjän, Suomen islamilaisten järjestöjen liiton puheenjohtaja Walid Hammudin mukaan mielenosoituksella ei ole tarkoitus painostaa Suomen eduskuntaa.
"Osoitamme mieltä profeetta Muhammedin pilakuvista, mutta emme mitään vastaan", Hammud sanoo.
Tanskalainen Jyllands-Posten-lehti julkaisi syksyllä 2005 sarjan profeetta Muhammedia esittäviä pilapiirroksia. Muslimien mielenosoituksissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Tanskassa tilannetta kuvattiin maan vakavimmaksi ulkopoliittiseksi kriisiksi toisen maailmansodan jälkeen.
Runsas viikko sitten Tanskan poliisi paljasti salahankkeen tanskalaispiirtäjän murhaamiseksi. Vastavetona lukuisat tanskalaislehdet julkaisivat kohutut kuvat uudestaan. Suomalainen media ei ole kuvia julkaissut.
Lähde
Ilta-Sanomat 23.2.2008
Gootit ja maahanmuuttajat tappelivat Elielinaukiolla
Gootti-tyyliin pukeutuneet nuoret ja maahanmuuttajataustaiset nuoret tappelivat Helsingin keskustassa Elielinaukiolla perjantaina iltakymmenen aikaan.
Katutappeluun osallistui paikalle hälytetyn poliisin mukaan noin viisikymmentä nuorta.
Kukaan ei loukkaantunut yhteenotossa vakavammin.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Lähde
Gootti-tyyliin pukeutuneet nuoret ja maahanmuuttajataustaiset nuoret tappelivat Helsingin keskustassa Elielinaukiolla perjantaina iltakymmenen aikaan.
Katutappeluun osallistui paikalle hälytetyn poliisin mukaan noin viisikymmentä nuorta.
Kukaan ei loukkaantunut yhteenotossa vakavammin.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Lähde
22.2.08
Iltalehti 22.2.2008
Lompakkovarkaat iskivät nyt Kuopiossa
Poliisi pyytää havaintoja lompakkovarkaista, joiden se epäilee toimivan ammattimaisesti ja johdetusti.
Vanhuksilta on varastettu lompakkoja viime aikoina eri puolilla maata. Maanantaina varkaat iskivät Kuopiossa. Yli 70-vuotiaalta vanhukselta siepattiin lompakko ostoskärryistä keskustan elintarvikeliikkeessä kello 13:n aikoihin. Lompakon mukana katosi käteistä rahaa 40 euroa, pankkikortti sekä muita asiakaskortteja.
Poliisi arvioi liikkeen valvontanauhan perusteella, että tekoon osallistui kaksi miestä. He pakenivat paikalta omistajan huomattua lompakon sieppauksen.
Poliisin mukaan tekijät saattavat liikkua Kuopiossa ja lähiympäristössä Opel Vectra -merkkisellä sinisellä henkilöautolla. Autossa on Itävallan EU-kilvet, ja sen rekisteritunnus on G963HX.
Kuopion poliisi pyytää havaintoja kyseisen auton liikkeistä.
Lähde
Poliisi pyytää havaintoja lompakkovarkaista, joiden se epäilee toimivan ammattimaisesti ja johdetusti.
Vanhuksilta on varastettu lompakkoja viime aikoina eri puolilla maata. Maanantaina varkaat iskivät Kuopiossa. Yli 70-vuotiaalta vanhukselta siepattiin lompakko ostoskärryistä keskustan elintarvikeliikkeessä kello 13:n aikoihin. Lompakon mukana katosi käteistä rahaa 40 euroa, pankkikortti sekä muita asiakaskortteja.
Poliisi arvioi liikkeen valvontanauhan perusteella, että tekoon osallistui kaksi miestä. He pakenivat paikalta omistajan huomattua lompakon sieppauksen.
Poliisin mukaan tekijät saattavat liikkua Kuopiossa ja lähiympäristössä Opel Vectra -merkkisellä sinisellä henkilöautolla. Autossa on Itävallan EU-kilvet, ja sen rekisteritunnus on G963HX.
Kuopion poliisi pyytää havaintoja kyseisen auton liikkeistä.
Lähde
Helsingin Sanomat 22.2.2008
Viitisenkymmentä goottia ja maahanmuuttajaa tappeli Helsingin keskustassa
Gootti-tyyliin pukeutuvat nuoret ja maahanmuuttajataustaiset nuoret tappelivat perjantaina iltakymmenen aikaan Elielinaukiolla Helsingin keskustassa.
Paikalle hälytetyn poliisin mukaan katutappeluun osallistui 40–50 teini-ikäistä.
Poliisin mukaan ryhmien välillä ei ole normaalia nuorisonahinaa kummempaa jännitettä, mutta pienemmät rähinät ovat lähes viikoittaisia.
Kukaan ei loukkaantunut vakavammin perjantain tappelussa.
"Lapsukaiset vähän juhlistivat hiihtolomaansa näin", poliisi kommentoi.
Lähde
Gootti-tyyliin pukeutuvat nuoret ja maahanmuuttajataustaiset nuoret tappelivat perjantaina iltakymmenen aikaan Elielinaukiolla Helsingin keskustassa.
Paikalle hälytetyn poliisin mukaan katutappeluun osallistui 40–50 teini-ikäistä.
Poliisin mukaan ryhmien välillä ei ole normaalia nuorisonahinaa kummempaa jännitettä, mutta pienemmät rähinät ovat lähes viikoittaisia.
Kukaan ei loukkaantunut vakavammin perjantain tappelussa.
"Lapsukaiset vähän juhlistivat hiihtolomaansa näin", poliisi kommentoi.
Lähde
Yle Uutiset 22.2.2008
Uusvanhoillinen islam leviää internetissä
Suomessa nostaa päätään islaminuskon muoto, joka hakee innoitusta internetistä. Monet uskoa internetistä ammentavat muslimit kannattavat vanhoillista islamia.
Internetin kautta leviävä islaminusko ei ole juurtunut vain yhteen paikkaan, vaan verkko on maailmanlaajuinen. Mukana on myös paljon islamiin kääntyneitä suomalaisia, sanoo islamin tutkija Marko Juntunen Helsingin yliopistosta. Suomalaisiin uusvanhoillisiin islamilaisiin kuuluu mm. Suomen Islamilaista puoluetta puuhaava Abdullah Tammi. Tutkija pelkää vanhoillisten muslimien ja rasistien törmäystä.
- Huolestuttavaa on, että omaa muslimiuttaan esille tuovat uusvanhoilliset muslimit on otettu äärioikeistolaisten silmätikuiksi. Aseet, joilla sieltä lyödään takaisin, ovat ilmiselvästi voimistumassa, sanoo Juntunen.
Lähde
Suomessa nostaa päätään islaminuskon muoto, joka hakee innoitusta internetistä. Monet uskoa internetistä ammentavat muslimit kannattavat vanhoillista islamia.
Internetin kautta leviävä islaminusko ei ole juurtunut vain yhteen paikkaan, vaan verkko on maailmanlaajuinen. Mukana on myös paljon islamiin kääntyneitä suomalaisia, sanoo islamin tutkija Marko Juntunen Helsingin yliopistosta. Suomalaisiin uusvanhoillisiin islamilaisiin kuuluu mm. Suomen Islamilaista puoluetta puuhaava Abdullah Tammi. Tutkija pelkää vanhoillisten muslimien ja rasistien törmäystä.
- Huolestuttavaa on, että omaa muslimiuttaan esille tuovat uusvanhoilliset muslimit on otettu äärioikeistolaisten silmätikuiksi. Aseet, joilla sieltä lyödään takaisin, ovat ilmiselvästi voimistumassa, sanoo Juntunen.
Lähde
Opettaja eLehti 22.2.2008
Melkein mahdoton tehtävä
Maahanmuuttajaopetuksen ryhmäkoko ahdistaa ja väsyttää opettaja Päivi Hyryä niin, että työn mielekkyys on koetuksella. Hän ei haluaisi, että hänen oppilaansa ovat koulussa vain säilytettävinä.
Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen luokassa Vantaan Hakunilanrinteen koulussa on monikulttuurisuutta vaikka muille jakaa. Viime syksyn aikana Päivi Hyryn ryhmän oppilasmäärä kasvoi ja lopulta ryhmässä oli oppilaita 16, eri kieliä 8, uskontoja 5 ja lasten ikähaitari 6–13 vuotta.
Lasten omat kielet olivat somali, myanmar, bulgaria, aramea, kurdi, viro, venäjä ja thai. Ryhmässä oli niin ortodokseja, roomalaiskatolisia ja muslimeja kuin baptisteja ja luterilaisiakin. Kaikkia Hyry opetti suomeksi.
– Ryhmän kieli-, ikä- tai kulttuurikirjo ei kerro koko totuutta. Yksi oppilaista saattaa tulla suoraan pakolaisleiriltä, toinen on syntynyt Suomessa ja kolmas muuttanut itänaapurista perheensä kanssa. Opettajan olisi pystyttävä lukemaan koko ajan myös jokaisen yksilöllisiä prosesseja. Kullakin on sisäiset myllerryksensä, ja kaikki tarvitsevat paitsi opetusta myös aivan erityistä huolenpitoa, Hyry sanoo.
Myös oppilaiden taidot vaihtelevat. Yksi on luku- ja kirjoitustaidoton, toinen on käynyt lähtömaassaan vuosia koulua. Kun yhdelle opettaa kirjaimia, toista on opetettava lukemaan ja kolmatta hahmottamaan mutkikkaampia lauserakenteita. Usein ryhmän jokainen jäsen on oppimisen eri vaiheessa.
– Lähetin loppuvuodesta esimiehilleni kirjeen, jossa kerroin, että en kykene jatkamaan keväällä noin heterogeenisen ryhmän kanssa. Haluan oppilaitteni saavan hyvät lähtökohdat sekä opinnoilleen perusopetuksessa että suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisprosessissaan. Nyt se ei kerta kaikkiaan onnistu, Hyry sanoo.
Valitus tuotti tulosta: luokasta siirrettiin kolme venäjänkielistä oppilasta muualle. Oppilaita on nyt 13, kieliä yhä 8, uskontoja 5 ja lasten ikähaitari 6–12 vuotta. Luokassa on jatkuvasti venäjänkielinen avustaja, joka puhuu suomea melko hyvin.
Kuvat ja viittomat apuna
Hyry aloittaa jokaisen koulupäivän omassa luokassaan aamupiirillä. Yhdessä maistellaan viikonpäivän nimiä ja muita ajankohtaisia käsitteitä. Sen jälkeen on opetustuokio, esimerkiksi matematiikkaa.
– Koska en pysty kääntämään matemaattisia käsitteitä muille kielille, käytän suomen kielen lisäksi apunani kuvia sekä kuvien ja sanojen yhdistelmiä ja viittomia. Yritän antaa mahdollisimman paljon yksilöllistä tukea ja istua vieressä neuvomassa ja selvittämässä asioita esimerkiksi piirtäen.
Vaikka ulkopuolisesta tilanne näyttää kaoottiselta, Hyry saa oppia perille mielestään kohtuullisesti. Se vaatii kuitenkin itsensä laittamista likoon aivan eri tavalla kuin yleisopetuksessa, koska yhteistä kieltä oppilaiden kanssa ei ole.
– Yleensä aina joulun jälkeen huomaan ilokseni, että hehän ovat oppineet monenlaista! Onkin muistettava, että vaikka lapsi ei puhuisi luokassa mitään, hän kuitenkin ottaa koko ajan vastaan.
Pelit ja leikit ovat hyvä tapa opettaa etenkin pienimpiä.
– Pienimpien leikkiessä isommat saattavat tulla mustasukkaisiksi tai turhautua. Tämä on jatkuvaa tasapainoilua tasapuolisuuden kanssa. Olennaista on luoda vapautunut ilmapiiri, jossa lapsi uskaltaa olla oma itsensä. Sen jälkeen opettaminen onnistuu.
Hyry korostaa, että mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee rinnalla jatkuvasti omakielistä opetusta eri oppiaineissa; niiden käsitteissä ja sanastoissa.
– Suomen kielen muuttuminen opiskelukieleksi on mahdollista vain, jos oman äidinkielen perusteet ovat kunnossa. Välillä jututan oman äidinkielen opettajia siitä, miten kenenkin opinnot sujuvat. Samalla kuulen, onko jollakulla selviä oppimisvaikeuksia. Ilman konsultointia niiden tunnistaminen ei ole helppoa.
Normaalisti yksi lapsi on luokassa lukuvuoden ajan. Hyry anoo oppilaille jatkoaikaa, jotta he saisivat valmistavaa opetusta pidempään. Tuona aikana olisi myös löydettävä jokaiselle lapselle kotiluokka yleisopetuksesta.
Työyhteisöltä paras tuki
Hyryn lähiesimies ja kollegat ovat antaneet työlle kaiken tukensa.
– Toisaalta arkeni on rikasta ja haastavaa, toisaalta olen ollut hirvittävän ahdistunut. Välillä väsymykseni näkyy kireytenä luokassa ja komennan herkemmin. Tässä on käynyt niin, että en pysty enää tekemään työtäni niin hyvin kuin tahtoisin.
Nyt Hyryllä on mahdollisuus osallistua ryhmätyönohjaukseen työajan ulkopuolella.
– Työnohjauksessa huomaan, että kaikki me opettajat käymme lopulta samoja asioita läpi – jokainen omalla tavallaan. Suuret luokat ja oppilaiden entistä pahemmat ongelmat rassaavat kaikkia. Toivoisin kuitenkin, että työnohjausta olisi mahdollista saada työajalla.
Nykyinen valmistavan opetuksen ryhmä on Hyryn mukaan hyvin sitoutunut koulutyöhön. Oppimisen ilon ja halun aistii luokassa joka päivä.
– Olen yrittänyt olla itselleni armollinen ja muistaa, että en voi tehdä näissä oloissa enempää. Vantaan kaupunki on perustellut ryhmäkokoja ja ryhmien kirjavuutta sillä, että lähikouluperiaatteesta ei tingitä maahanmuuttajienkaan kanssa. Opetustoimen edustajat myös vetoavat siihen, että suvaitsevaisuus lisääntyy, kun monet kieli- ja kulttuuriryhmät työskentelevät yhdessä.
Joskus oppilaiden vanhemmat ovat ihmetelleet, miten opettaja voi selviytyä tuollaisen ryhmän kanssa.
– Jos vanhemmat ovat olleet omassa maassaan opettajina, he tajuavat tilanteen mahdottomuuden opettajan kannalta, Hyry sanoo.
Ryhmissä kytee aikapommi
Valmistavan opetuksen ryhmäkokoa ja koostumusta ei säädellä valtakunnallisesti. On täysin kuntien harkinnassa, paljonko lapsia ja kieliä ryhmiin laitetaan.
– Tämä on epäoikeudenmukainen tapa hoitaa maahanmuuttajien asioita. Heidät otetaan Suomessa vastaan, mutta ei järjestetä asioita kunnolla. Miten me kasvatamme näillä eväillä heistä tasapainoisia aikuisia? Päivi Hyry kysyy.
Hän haluaakin herätellä keskustelua siitä, millaisissa ryhmissä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden olisi hyvä opiskella valmistautuessaan opintoihin suomalaisessa koulussa. Hän on osallistunut kunnallisen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman tekoon, jossa tavoitteena oli luoda mahdollisimman hyvä oppimisympäristö ja -mahdollisuudet tasavertaiseen opiskeluun perusopetuksessa suomalaislasten kanssa.
– Omaa arkeani vasten tavoite kuulostaa nyt idealismilta.
Hyry pitää maksimina kahta eri kieliryhmää ja korkeintaan kymmentä lasta ryhmässä. Myös ikäjakaumalla tulisi hänen mielestään olla merkitystä ryhmiä koottaessa ja jokaisessa ryhmässä pitäisi olla avustaja, joka puhuu jotakin ryhmän lasten kielistä.
– Myös valmistavan opetuksen aikojen tulisi olla nykyistä joustavampia.
Hyryä huolestuttaa etenkin se, että oppilaiden identiteetti ei pääse rakentumaan nykyisissä sekaryhmissä.
– He unohtavat äidinkielensä ja ovat tulevaisuudessa syvää häpeää tuntevia nuoria, jotka eivät kuulu mihinkään. Tällainen suuntaus on kytevä aikapommi. Maahanmuuttajat tulevat purkamaan pahoinvointinsa, ja seurauksia voi vain arvailla.
Yhdenvertaisuus ei toteudu
Vantaalla valmistavan opetuksen oppilasmäärä rajoittui vuosia korkeintaan kymmeneen oppilaaseen per ryhmä. Kun Hyry aloitti nykyisessä työssään syksyllä 2000, hänen luokkansa kymmenestä oppilaasta suurin osa oli somalialaisia ja apuna oli koko ajan somalinkielinen avustaja. Luokassa oli korkeintaan kolmea eri kieltä puhuvia lapsia.
Vantaan opetuslautakunnan hyväksymän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaan luokan maksimikokona pyritään pitämään 10–15, mikäli oppilaat ovat samanikäisiä, ja valmistavan esiopetuksen ryhmiä enintään kolmesta eri kieliryhmästä koostuvana.
– Tarkoitus oli, että jos ryhmän oppilasmäärä kohoaa lähelle viittätoista, saamme lisätunteja opetusryhmän riittäväksi jakamiseksi sekä avustajan, joka pääsääntöisesti on lasten kanssa samasta kieliryhmästä. Avustaja minulla nyt on, mutta lisätunnit eivät ole ratkaisu. Työ on uuvuttavaa, ja 15 oppilaan heterogeeninen ryhmä kohtuuttoman raskas. Oppiminen hidastuu ratkaisevasti, Hyry sanoo.
Hän kysyy, kuinka oppilaiden yhdenvertaisuus voi toteutua edes saman kunnan alueella, jos yhdessä ryhmässä on samankielisiä ja mahdollisesti samanikäisiä oppilaita 15–16 ja toisessa saman kunnan koulun ryhmässä yhtä monta oppilasta, mutta ikäkirjo on esiopetusikäisistä kuudesluokkalaisiin ja ryhmässä puhutaan kahdeksaa eri äidinkieltä.
Valmistavan opetuksen opetussuunnitelmiin kirjattua liikkumavaraa ja väljyyttä ei käytetä hänen mukaansa rakentavasti mahdollisimman tehokkaiden ja oppilaiden kannalta mielekkäiden opetusryhmien ja - järjestelyjen turvaamiseksi, vaan juuri päinvastoin.
– Suuria sekakielisiä ryhmiä luodaan niihin kouluihin, jotka sattuvat olemaan lähimpänä lasten kotia. Kuitenkin tänäkin lukuvuonna olisi ollut mahdollista edellisten vuosien tapaan muodostaa oppilaiden oppimista ja kotoutumista tehokkaasti tukevat opetusryhmät. Opetushenkilöstön jaksaminen on nyt todella koetuksella.
Säädöksiä noudatettava
OAJ:n koulutusasiain päällikkö Matti Lahtinen muistuttaa, että myös maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa opetuksessa on noudatettava perusopetusta koskevia säännöksiä.
– Keskeistä on opetuksen järjestäminen oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Myös opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet, Lahtinen toteaa.
Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että opetus toteutetaan säädösten mukaisesti.
Lahtinen myös toteaa, että perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kun eri-ikäisiä oppilaita on paljon samassa ryhmässä eikä heillä ole yhteistä kieltä keskenään eikä opettajan kanssa, turvallisuustakuiden antaminen voi olla vaikeaa.
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus on lakisääteistä toimintaa, joskaan sen järjestäminen ei ole kunnille pakollista. Opetuksen järjestämiseen myönnetään valtionosuutta samoilla perusteilla kuin perusopetusta varten. Oppilasmäärät lasketaan kuitenkin jälkeenpäin, toteutuneen opetuksen määrän mukaan.
Lähde
Maahanmuuttajaopetuksen ryhmäkoko ahdistaa ja väsyttää opettaja Päivi Hyryä niin, että työn mielekkyys on koetuksella. Hän ei haluaisi, että hänen oppilaansa ovat koulussa vain säilytettävinä.
Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen luokassa Vantaan Hakunilanrinteen koulussa on monikulttuurisuutta vaikka muille jakaa. Viime syksyn aikana Päivi Hyryn ryhmän oppilasmäärä kasvoi ja lopulta ryhmässä oli oppilaita 16, eri kieliä 8, uskontoja 5 ja lasten ikähaitari 6–13 vuotta.
Lasten omat kielet olivat somali, myanmar, bulgaria, aramea, kurdi, viro, venäjä ja thai. Ryhmässä oli niin ortodokseja, roomalaiskatolisia ja muslimeja kuin baptisteja ja luterilaisiakin. Kaikkia Hyry opetti suomeksi.
– Ryhmän kieli-, ikä- tai kulttuurikirjo ei kerro koko totuutta. Yksi oppilaista saattaa tulla suoraan pakolaisleiriltä, toinen on syntynyt Suomessa ja kolmas muuttanut itänaapurista perheensä kanssa. Opettajan olisi pystyttävä lukemaan koko ajan myös jokaisen yksilöllisiä prosesseja. Kullakin on sisäiset myllerryksensä, ja kaikki tarvitsevat paitsi opetusta myös aivan erityistä huolenpitoa, Hyry sanoo.
Myös oppilaiden taidot vaihtelevat. Yksi on luku- ja kirjoitustaidoton, toinen on käynyt lähtömaassaan vuosia koulua. Kun yhdelle opettaa kirjaimia, toista on opetettava lukemaan ja kolmatta hahmottamaan mutkikkaampia lauserakenteita. Usein ryhmän jokainen jäsen on oppimisen eri vaiheessa.
– Lähetin loppuvuodesta esimiehilleni kirjeen, jossa kerroin, että en kykene jatkamaan keväällä noin heterogeenisen ryhmän kanssa. Haluan oppilaitteni saavan hyvät lähtökohdat sekä opinnoilleen perusopetuksessa että suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisprosessissaan. Nyt se ei kerta kaikkiaan onnistu, Hyry sanoo.
Valitus tuotti tulosta: luokasta siirrettiin kolme venäjänkielistä oppilasta muualle. Oppilaita on nyt 13, kieliä yhä 8, uskontoja 5 ja lasten ikähaitari 6–12 vuotta. Luokassa on jatkuvasti venäjänkielinen avustaja, joka puhuu suomea melko hyvin.
Kuvat ja viittomat apuna
Hyry aloittaa jokaisen koulupäivän omassa luokassaan aamupiirillä. Yhdessä maistellaan viikonpäivän nimiä ja muita ajankohtaisia käsitteitä. Sen jälkeen on opetustuokio, esimerkiksi matematiikkaa.
– Koska en pysty kääntämään matemaattisia käsitteitä muille kielille, käytän suomen kielen lisäksi apunani kuvia sekä kuvien ja sanojen yhdistelmiä ja viittomia. Yritän antaa mahdollisimman paljon yksilöllistä tukea ja istua vieressä neuvomassa ja selvittämässä asioita esimerkiksi piirtäen.
Vaikka ulkopuolisesta tilanne näyttää kaoottiselta, Hyry saa oppia perille mielestään kohtuullisesti. Se vaatii kuitenkin itsensä laittamista likoon aivan eri tavalla kuin yleisopetuksessa, koska yhteistä kieltä oppilaiden kanssa ei ole.
– Yleensä aina joulun jälkeen huomaan ilokseni, että hehän ovat oppineet monenlaista! Onkin muistettava, että vaikka lapsi ei puhuisi luokassa mitään, hän kuitenkin ottaa koko ajan vastaan.
Pelit ja leikit ovat hyvä tapa opettaa etenkin pienimpiä.
– Pienimpien leikkiessä isommat saattavat tulla mustasukkaisiksi tai turhautua. Tämä on jatkuvaa tasapainoilua tasapuolisuuden kanssa. Olennaista on luoda vapautunut ilmapiiri, jossa lapsi uskaltaa olla oma itsensä. Sen jälkeen opettaminen onnistuu.
Hyry korostaa, että mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee rinnalla jatkuvasti omakielistä opetusta eri oppiaineissa; niiden käsitteissä ja sanastoissa.
– Suomen kielen muuttuminen opiskelukieleksi on mahdollista vain, jos oman äidinkielen perusteet ovat kunnossa. Välillä jututan oman äidinkielen opettajia siitä, miten kenenkin opinnot sujuvat. Samalla kuulen, onko jollakulla selviä oppimisvaikeuksia. Ilman konsultointia niiden tunnistaminen ei ole helppoa.
Normaalisti yksi lapsi on luokassa lukuvuoden ajan. Hyry anoo oppilaille jatkoaikaa, jotta he saisivat valmistavaa opetusta pidempään. Tuona aikana olisi myös löydettävä jokaiselle lapselle kotiluokka yleisopetuksesta.
Työyhteisöltä paras tuki
Hyryn lähiesimies ja kollegat ovat antaneet työlle kaiken tukensa.
– Toisaalta arkeni on rikasta ja haastavaa, toisaalta olen ollut hirvittävän ahdistunut. Välillä väsymykseni näkyy kireytenä luokassa ja komennan herkemmin. Tässä on käynyt niin, että en pysty enää tekemään työtäni niin hyvin kuin tahtoisin.
Nyt Hyryllä on mahdollisuus osallistua ryhmätyönohjaukseen työajan ulkopuolella.
– Työnohjauksessa huomaan, että kaikki me opettajat käymme lopulta samoja asioita läpi – jokainen omalla tavallaan. Suuret luokat ja oppilaiden entistä pahemmat ongelmat rassaavat kaikkia. Toivoisin kuitenkin, että työnohjausta olisi mahdollista saada työajalla.
Nykyinen valmistavan opetuksen ryhmä on Hyryn mukaan hyvin sitoutunut koulutyöhön. Oppimisen ilon ja halun aistii luokassa joka päivä.
– Olen yrittänyt olla itselleni armollinen ja muistaa, että en voi tehdä näissä oloissa enempää. Vantaan kaupunki on perustellut ryhmäkokoja ja ryhmien kirjavuutta sillä, että lähikouluperiaatteesta ei tingitä maahanmuuttajienkaan kanssa. Opetustoimen edustajat myös vetoavat siihen, että suvaitsevaisuus lisääntyy, kun monet kieli- ja kulttuuriryhmät työskentelevät yhdessä.
Joskus oppilaiden vanhemmat ovat ihmetelleet, miten opettaja voi selviytyä tuollaisen ryhmän kanssa.
– Jos vanhemmat ovat olleet omassa maassaan opettajina, he tajuavat tilanteen mahdottomuuden opettajan kannalta, Hyry sanoo.
Ryhmissä kytee aikapommi
Valmistavan opetuksen ryhmäkokoa ja koostumusta ei säädellä valtakunnallisesti. On täysin kuntien harkinnassa, paljonko lapsia ja kieliä ryhmiin laitetaan.
– Tämä on epäoikeudenmukainen tapa hoitaa maahanmuuttajien asioita. Heidät otetaan Suomessa vastaan, mutta ei järjestetä asioita kunnolla. Miten me kasvatamme näillä eväillä heistä tasapainoisia aikuisia? Päivi Hyry kysyy.
Hän haluaakin herätellä keskustelua siitä, millaisissa ryhmissä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden olisi hyvä opiskella valmistautuessaan opintoihin suomalaisessa koulussa. Hän on osallistunut kunnallisen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman tekoon, jossa tavoitteena oli luoda mahdollisimman hyvä oppimisympäristö ja -mahdollisuudet tasavertaiseen opiskeluun perusopetuksessa suomalaislasten kanssa.
– Omaa arkeani vasten tavoite kuulostaa nyt idealismilta.
Hyry pitää maksimina kahta eri kieliryhmää ja korkeintaan kymmentä lasta ryhmässä. Myös ikäjakaumalla tulisi hänen mielestään olla merkitystä ryhmiä koottaessa ja jokaisessa ryhmässä pitäisi olla avustaja, joka puhuu jotakin ryhmän lasten kielistä.
– Myös valmistavan opetuksen aikojen tulisi olla nykyistä joustavampia.
Hyryä huolestuttaa etenkin se, että oppilaiden identiteetti ei pääse rakentumaan nykyisissä sekaryhmissä.
– He unohtavat äidinkielensä ja ovat tulevaisuudessa syvää häpeää tuntevia nuoria, jotka eivät kuulu mihinkään. Tällainen suuntaus on kytevä aikapommi. Maahanmuuttajat tulevat purkamaan pahoinvointinsa, ja seurauksia voi vain arvailla.
Yhdenvertaisuus ei toteudu
Vantaalla valmistavan opetuksen oppilasmäärä rajoittui vuosia korkeintaan kymmeneen oppilaaseen per ryhmä. Kun Hyry aloitti nykyisessä työssään syksyllä 2000, hänen luokkansa kymmenestä oppilaasta suurin osa oli somalialaisia ja apuna oli koko ajan somalinkielinen avustaja. Luokassa oli korkeintaan kolmea eri kieltä puhuvia lapsia.
Vantaan opetuslautakunnan hyväksymän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaan luokan maksimikokona pyritään pitämään 10–15, mikäli oppilaat ovat samanikäisiä, ja valmistavan esiopetuksen ryhmiä enintään kolmesta eri kieliryhmästä koostuvana.
– Tarkoitus oli, että jos ryhmän oppilasmäärä kohoaa lähelle viittätoista, saamme lisätunteja opetusryhmän riittäväksi jakamiseksi sekä avustajan, joka pääsääntöisesti on lasten kanssa samasta kieliryhmästä. Avustaja minulla nyt on, mutta lisätunnit eivät ole ratkaisu. Työ on uuvuttavaa, ja 15 oppilaan heterogeeninen ryhmä kohtuuttoman raskas. Oppiminen hidastuu ratkaisevasti, Hyry sanoo.
Hän kysyy, kuinka oppilaiden yhdenvertaisuus voi toteutua edes saman kunnan alueella, jos yhdessä ryhmässä on samankielisiä ja mahdollisesti samanikäisiä oppilaita 15–16 ja toisessa saman kunnan koulun ryhmässä yhtä monta oppilasta, mutta ikäkirjo on esiopetusikäisistä kuudesluokkalaisiin ja ryhmässä puhutaan kahdeksaa eri äidinkieltä.
Valmistavan opetuksen opetussuunnitelmiin kirjattua liikkumavaraa ja väljyyttä ei käytetä hänen mukaansa rakentavasti mahdollisimman tehokkaiden ja oppilaiden kannalta mielekkäiden opetusryhmien ja - järjestelyjen turvaamiseksi, vaan juuri päinvastoin.
– Suuria sekakielisiä ryhmiä luodaan niihin kouluihin, jotka sattuvat olemaan lähimpänä lasten kotia. Kuitenkin tänäkin lukuvuonna olisi ollut mahdollista edellisten vuosien tapaan muodostaa oppilaiden oppimista ja kotoutumista tehokkaasti tukevat opetusryhmät. Opetushenkilöstön jaksaminen on nyt todella koetuksella.
Säädöksiä noudatettava
OAJ:n koulutusasiain päällikkö Matti Lahtinen muistuttaa, että myös maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa opetuksessa on noudatettava perusopetusta koskevia säännöksiä.
– Keskeistä on opetuksen järjestäminen oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Myös opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet, Lahtinen toteaa.
Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että opetus toteutetaan säädösten mukaisesti.
Lahtinen myös toteaa, että perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kun eri-ikäisiä oppilaita on paljon samassa ryhmässä eikä heillä ole yhteistä kieltä keskenään eikä opettajan kanssa, turvallisuustakuiden antaminen voi olla vaikeaa.
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus on lakisääteistä toimintaa, joskaan sen järjestäminen ei ole kunnille pakollista. Opetuksen järjestämiseen myönnetään valtionosuutta samoilla perusteilla kuin perusopetusta varten. Oppilasmäärät lasketaan kuitenkin jälkeenpäin, toteutuneen opetuksen määrän mukaan.
Lähde
21.2.08
Turun Sanomat 21.2.2008
Kiinnijäämisriski hillitsee arvoryöstöjen kasvua
Ryöstörikoksista jää yli puolet paljastumatta
Yli puolet ryöstöistä ei tule viranomaisten tietoon, koska ryöstöjen kohteet eivät joko ilmoita tapahtuneesta tai eivät uskalla kertoa ryöstöstä.
Ryöstetyt henkilöt ovat usein kouluikäisiä tai nuoria, mutta joukkoon mahtuu myös vanhempaa väkeä.
Pääosa ryöstäjistä on alle 20-vuotiaita ja etnisten, Suomessa syntyneiden tai maahan muuttaneiden osuus on selvästi kasvanut.
- Maahanmuuttaneissa nuorissa on syrjäytyneitä henkilöitä, jotka ovat löyhästi integroituneita suomalaiseen yhteiskuntaan ja omissa porukoissa pysyessään he syyllistyvät välillä ryöstöihin. He ovat tärkeä kohde kotouttamisessa. Yleensä ottaen ryöstöjä tehdään hetken mielijohteesta, rahantarpeeseen, mutta välillä myös huumeiden hankintaan liittyen, kertoi oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Martti Lehti.
Yleisin saalis on kännykkä tai lompakko, saaliin arvo keskimäärin 100-300 euroa, törkeissä ryöstöissä 5 000 euroa.
Ryöstörikollisuus on pysynyt samantyyppisenä katuryöstelynä ja vain viidesosassa tapauksia se kohdistuu liikeyrityksiin tai elinkeinonharjoittajiin. Pankkeihin se kohdistuu harvoin ja esimerkiksi 2005 niihin kohdistui vain seitsemän ryöstöä.
- Paljon puhutaan Ruotsissa yleistyneiden kovien ja hyvin suunniteltujen, arvokohteisiin kohdistuvien ryöstöjen yleistymisestä Suomessakin, koska Ruotsissa pankkien turvataso on korkealla, mutta myös Suomessa turvataso nousee koko ajan. Ryöstökoplat arvioivat kiinnijäämisriskiä ja Suomessa se on melko korkea, joten se vaikuttaa niiden tänne tulemista hillitsevästi. Liedon arvoryöstön paljastuminen oli selvä viesti ja sillä on merkitystä rikostorjunnassa, Lehti korosti.
Vähemmistöt yliedustettuina
Ryöstöjen määrä oli vuonna 2007 samaa tasoa kuin vuonna 1980 eli poliisin tietoon tuli 1 796 ryöstörikosta, joista 209 oli törkeätä. Vuotuiset määrät olivat 1990-luvun alussa ja lopussa lähes 2 700, mutta ryöstörikollisuuden taso on pysynyt aina 1970-luvulta alkaen melko vakaana.
Suomen ryöstötaso vastaa Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan keskiarvoa.
Etnisten vähemmistöjen edustajat ovat syyllisistä selvästi yliedustettuina.
Syyllisistä 50 prosenttia edustaa valtaväestöä, 18 prosenttia romaneja, 12 somaleja ja 5 muita maahanmuuttajia. Uhreista 90 prosenttia kuuluu valtaväestöön.
- Katuryöstöt ovat Keski-ja Länsi-Euroopassa laskussa. Etelä-Euroopassa niitä tehdään selvästi suunnitelmallisemmin ja porukalla.
Ilmitulevista ryöstöistä 70 prosenttia tehdään yleisillä paikoilla, puolet kaduilla ja puistoissa ja 40 prosenttia tehdään asetta käyttäen.
Puolet ryöstöistä pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudulla tehdään puolet maan ryöstöistä.
Puolet tapauksista on sellaisia, joissa uhri saa vammoja ja viideosassa niistä kolhut vaativat sairaalahoitoa.
Lähde
Ryöstörikoksista jää yli puolet paljastumatta
Yli puolet ryöstöistä ei tule viranomaisten tietoon, koska ryöstöjen kohteet eivät joko ilmoita tapahtuneesta tai eivät uskalla kertoa ryöstöstä.
Ryöstetyt henkilöt ovat usein kouluikäisiä tai nuoria, mutta joukkoon mahtuu myös vanhempaa väkeä.
Pääosa ryöstäjistä on alle 20-vuotiaita ja etnisten, Suomessa syntyneiden tai maahan muuttaneiden osuus on selvästi kasvanut.
- Maahanmuuttaneissa nuorissa on syrjäytyneitä henkilöitä, jotka ovat löyhästi integroituneita suomalaiseen yhteiskuntaan ja omissa porukoissa pysyessään he syyllistyvät välillä ryöstöihin. He ovat tärkeä kohde kotouttamisessa. Yleensä ottaen ryöstöjä tehdään hetken mielijohteesta, rahantarpeeseen, mutta välillä myös huumeiden hankintaan liittyen, kertoi oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Martti Lehti.
Yleisin saalis on kännykkä tai lompakko, saaliin arvo keskimäärin 100-300 euroa, törkeissä ryöstöissä 5 000 euroa.
Ryöstörikollisuus on pysynyt samantyyppisenä katuryöstelynä ja vain viidesosassa tapauksia se kohdistuu liikeyrityksiin tai elinkeinonharjoittajiin. Pankkeihin se kohdistuu harvoin ja esimerkiksi 2005 niihin kohdistui vain seitsemän ryöstöä.
- Paljon puhutaan Ruotsissa yleistyneiden kovien ja hyvin suunniteltujen, arvokohteisiin kohdistuvien ryöstöjen yleistymisestä Suomessakin, koska Ruotsissa pankkien turvataso on korkealla, mutta myös Suomessa turvataso nousee koko ajan. Ryöstökoplat arvioivat kiinnijäämisriskiä ja Suomessa se on melko korkea, joten se vaikuttaa niiden tänne tulemista hillitsevästi. Liedon arvoryöstön paljastuminen oli selvä viesti ja sillä on merkitystä rikostorjunnassa, Lehti korosti.
Vähemmistöt yliedustettuina
Ryöstöjen määrä oli vuonna 2007 samaa tasoa kuin vuonna 1980 eli poliisin tietoon tuli 1 796 ryöstörikosta, joista 209 oli törkeätä. Vuotuiset määrät olivat 1990-luvun alussa ja lopussa lähes 2 700, mutta ryöstörikollisuuden taso on pysynyt aina 1970-luvulta alkaen melko vakaana.
Suomen ryöstötaso vastaa Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan keskiarvoa.
Etnisten vähemmistöjen edustajat ovat syyllisistä selvästi yliedustettuina.
Syyllisistä 50 prosenttia edustaa valtaväestöä, 18 prosenttia romaneja, 12 somaleja ja 5 muita maahanmuuttajia. Uhreista 90 prosenttia kuuluu valtaväestöön.
- Katuryöstöt ovat Keski-ja Länsi-Euroopassa laskussa. Etelä-Euroopassa niitä tehdään selvästi suunnitelmallisemmin ja porukalla.
Ilmitulevista ryöstöistä 70 prosenttia tehdään yleisillä paikoilla, puolet kaduilla ja puistoissa ja 40 prosenttia tehdään asetta käyttäen.
Puolet ryöstöistä pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudulla tehdään puolet maan ryöstöistä.
Puolet tapauksista on sellaisia, joissa uhri saa vammoja ja viideosassa niistä kolhut vaativat sairaalahoitoa.
Lähde
20.2.08
Helsingin Sanomat 20.2.2008
Kunniaan liittyvä väkivalta yleistyy
Ljudmila Vorobjova (vas) ja Natalia Zhuravkova Monika-Naiset liitto ry:n Suomen kielen kurssilla.
Suomalaisen yhteiskunnan ja oman kulttuurin välisiä ristiriitoja kokevat erityisesti Suomessa pidempään asuneet nuoret maahanmuuttajanaiset. Heiltä tulee yhä enemmän yhteydenottoja, kertoo Monika-Naiset Liiton toiminnanjohtaja Reet Nurmi.
Kymmenen vuotta toiminut järjestö tukee väkivaltaa kokeneita naisia eri etnisistä ryhmistä. Järjestö sai viime vuonna koko Suomesta yhteensä 3 200 yhteydenottoa.
Kunniaan liittyväksi väkivallaksi Nurmi kutsuu sellaisia tekoja, joihin syyllistyvät ajattelevat naisen käyttäytymisen loukanneen miehen tai suvun kunniaa.
Tarkkoja lukuja ilmiön esiintymisessä Suomessa ei ole. Monika-Naiset Liittoon oltiin viime vuonna yhteydessä 28 kertaa kunniaan liittyvän väkivallan takia. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin mukaan kunniakysymyksiin liittyviä ristiriitoja on Suomessa esiintynyt esimerkiksi Iranista, Irakista, Turkista ja Afganistanista muuttaneiden keskuudessa.
Reet Nurmen mukaan poliisi ei aina osaa tutkia kulttuuritekijöitä väkivallan taustalla.
"Jotkut hallitsevat asian paremmin kuin toiset. Poliisitutkinnassa ei ole yleisesti vielä harjaannuttu huomioimaan suvun tai perheen painostusta väkivallan taustalla."
Kunniamurhiakin on Suomessa Nurmen mukaan tapahtunut. "Ne eivät tietenkään tule suoraan meidän tietoon, mutta naiset ovat niistä kertoneet."
Rikosylikomisario Kari Tolvanen Helsingin poliisin väkivaltatoimistosta kiistää, että kunniamurhia olisi tapahtunut Helsingissä.
Kaikki epäilyksiä herättäneet tapaukset on tutkittu Tolvasen mukaan "perinpohjin".
"Joitain kunniaan liittyvän väkivallan tapauksia olemme kyllä paljastaneet.
Sosiaaliviranomaisten kanssa olemme esimerkiksi piilottaneet potentiaalisen uhrin, tytön, omalta suvultaan."
Tolvanen tutkii ryhmineen törkeitä pahoinpitelyjä. Niitä on maahanmuuttajayhteisöjen keskuudesta tullut poliisille asti vain muutamia.
Tolvasen mukaan tapauksiin on vaikea päästä käsiksi, koska maahanmuuttajayhteisöt ovat usein melko suljettuja.
Lähde
Ljudmila Vorobjova (vas) ja Natalia Zhuravkova Monika-Naiset liitto ry:n Suomen kielen kurssilla.
Suomalaisen yhteiskunnan ja oman kulttuurin välisiä ristiriitoja kokevat erityisesti Suomessa pidempään asuneet nuoret maahanmuuttajanaiset. Heiltä tulee yhä enemmän yhteydenottoja, kertoo Monika-Naiset Liiton toiminnanjohtaja Reet Nurmi.
Kymmenen vuotta toiminut järjestö tukee väkivaltaa kokeneita naisia eri etnisistä ryhmistä. Järjestö sai viime vuonna koko Suomesta yhteensä 3 200 yhteydenottoa.
Kunniaan liittyväksi väkivallaksi Nurmi kutsuu sellaisia tekoja, joihin syyllistyvät ajattelevat naisen käyttäytymisen loukanneen miehen tai suvun kunniaa.
Tarkkoja lukuja ilmiön esiintymisessä Suomessa ei ole. Monika-Naiset Liittoon oltiin viime vuonna yhteydessä 28 kertaa kunniaan liittyvän väkivallan takia. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin mukaan kunniakysymyksiin liittyviä ristiriitoja on Suomessa esiintynyt esimerkiksi Iranista, Irakista, Turkista ja Afganistanista muuttaneiden keskuudessa.
Reet Nurmen mukaan poliisi ei aina osaa tutkia kulttuuritekijöitä väkivallan taustalla.
"Jotkut hallitsevat asian paremmin kuin toiset. Poliisitutkinnassa ei ole yleisesti vielä harjaannuttu huomioimaan suvun tai perheen painostusta väkivallan taustalla."
Kunniamurhiakin on Suomessa Nurmen mukaan tapahtunut. "Ne eivät tietenkään tule suoraan meidän tietoon, mutta naiset ovat niistä kertoneet."
Rikosylikomisario Kari Tolvanen Helsingin poliisin väkivaltatoimistosta kiistää, että kunniamurhia olisi tapahtunut Helsingissä.
Kaikki epäilyksiä herättäneet tapaukset on tutkittu Tolvasen mukaan "perinpohjin".
"Joitain kunniaan liittyvän väkivallan tapauksia olemme kyllä paljastaneet.
Sosiaaliviranomaisten kanssa olemme esimerkiksi piilottaneet potentiaalisen uhrin, tytön, omalta suvultaan."
Tolvanen tutkii ryhmineen törkeitä pahoinpitelyjä. Niitä on maahanmuuttajayhteisöjen keskuudesta tullut poliisille asti vain muutamia.
Tolvasen mukaan tapauksiin on vaikea päästä käsiksi, koska maahanmuuttajayhteisöt ovat usein melko suljettuja.
Lähde
19.2.08
Ilta-Sanomat 19.2.2008 (2.)
Romanialainen taskuvaras kiinni - karkotusta harkitaan
Romanialainen mies on jäänyt kiinni useista rikoksista epäiltynä. Mies on anastanut useita lompakoita, kännyköitä, Alkosta viinaa ja kaupoista ruokaa, kertoi rikoskomisario Petri Juvonen Keskustan poliisiasemalta Helsingistä. Juttuja on parikymmentä. Mies on pidätetty.
- Tutkinnan jälkeen asia siirtyy ulkomaalaispoliisille, joka todennäköisesti harkitsee miehen karkottamista, kertoi Juvonen.
Viime aikoina Suomessa asuvien romanialaisten ahdinko on ollut esillä julkisessa keskustelussa.
Lähde
Romanialainen mies on jäänyt kiinni useista rikoksista epäiltynä. Mies on anastanut useita lompakoita, kännyköitä, Alkosta viinaa ja kaupoista ruokaa, kertoi rikoskomisario Petri Juvonen Keskustan poliisiasemalta Helsingistä. Juttuja on parikymmentä. Mies on pidätetty.
- Tutkinnan jälkeen asia siirtyy ulkomaalaispoliisille, joka todennäköisesti harkitsee miehen karkottamista, kertoi Juvonen.
Viime aikoina Suomessa asuvien romanialaisten ahdinko on ollut esillä julkisessa keskustelussa.
Lähde
Ilta-Sanomat 19.2.2008
Lompakkovarkaat riehuvat Tampereella
Tampereella on tehty viime viikonlopun aikana ja sen jälkeen 11 lompakkovarkautta.
Viimeisin ryöväys tapahtui tänään puolen paivän aikoihin Tampereen keskustassa.
Kaava on aina sama: uhrilta on viety lompakko, ja sen jälkeen on tehty nostoja pankkiautomaatilla.
- Poliisilla on tekijöistä kuvamateriaalia. Sen perusteella voidaan epäillä tekijöiksi ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, sanoo komisario Jari Kinnunen Tampereen poliisista.
Lähde
Tampereella on tehty viime viikonlopun aikana ja sen jälkeen 11 lompakkovarkautta.
Viimeisin ryöväys tapahtui tänään puolen paivän aikoihin Tampereen keskustassa.
Kaava on aina sama: uhrilta on viety lompakko, ja sen jälkeen on tehty nostoja pankkiautomaatilla.
- Poliisilla on tekijöistä kuvamateriaalia. Sen perusteella voidaan epäillä tekijöiksi ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, sanoo komisario Jari Kinnunen Tampereen poliisista.
Lähde
18.2.08
Poliisin lehdistötiedote 18.2.2008
Puukotuksesta epäilty vangittiin
Porin käräjäoikeus on tänään vanginnut porilaisen vuonna 1946 syntyneen miehen todennäköisin syin tapon yrityksestä epäiltynä. Miestä epäillään vuonna 1964 syntyneen puolisonsa puukottamisesta. Vangitsemiskäsittely tapahtui suljetuin ovin. Tapaus sattui ulkomaalaista syntyperää olevan pariskunnan asunnossa Porissa viime torstaina.
Hengenvaarallisia vammoja saanut puukotuksen uhri on edelleen sairaalahoidossa. Porin poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa ja tiedottaa siitä tarvittaessa myöhemmin.
Lähde
Vrt. Ilta-Sanomien uutinen:
Poliisi vangitsi puolisonsa puukottajan
Puolisonsa puukotuksesta epäilty porilainen mies vangittiin maanantaina todennäköisin syin tapon yrityksestä. Vuonna 1946 syntyneen miehen epäillään puukottaneen puolisoaan pariskunnan asunnossa viime torstaina.
Porin käräjäoikeus käsitteli vangitsemisen suljetuin ovin.
Vuonna 1963 syntynyt nainen sai hengenvaarallisia vammoja, ja hän on edelleen sairaalahoidossa.
Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa.
Porin käräjäoikeus on tänään vanginnut porilaisen vuonna 1946 syntyneen miehen todennäköisin syin tapon yrityksestä epäiltynä. Miestä epäillään vuonna 1964 syntyneen puolisonsa puukottamisesta. Vangitsemiskäsittely tapahtui suljetuin ovin. Tapaus sattui ulkomaalaista syntyperää olevan pariskunnan asunnossa Porissa viime torstaina.
Hengenvaarallisia vammoja saanut puukotuksen uhri on edelleen sairaalahoidossa. Porin poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa ja tiedottaa siitä tarvittaessa myöhemmin.
Lähde
Vrt. Ilta-Sanomien uutinen:
Poliisi vangitsi puolisonsa puukottajan
Puolisonsa puukotuksesta epäilty porilainen mies vangittiin maanantaina todennäköisin syin tapon yrityksestä. Vuonna 1946 syntyneen miehen epäillään puukottaneen puolisoaan pariskunnan asunnossa viime torstaina.
Porin käräjäoikeus käsitteli vangitsemisen suljetuin ovin.
Vuonna 1963 syntynyt nainen sai hengenvaarallisia vammoja, ja hän on edelleen sairaalahoidossa.
Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa.
15.2.08
Turun Sanomat 15.2.2008
Joukkotappelu Turun kauppatorilla
Turun kauppatorilla syntyi torstai-iltana joukkotappelu, jonka hajottamiseen tarvittiin lopulta neljä poliisipartiota.
Tappelijoista yksi sai päähänsä vammoja ja hänet kuljetettiin hoidettavaksi Tyksiin. Poliisin tiedon mukaan vammat eivät ole hengenvaarallisia.
Tappelijoista otettiin kiinni yksi, jota odottanee syyte törkeästä pahoinpitelystä. Osa mukana olleista syyllistyi poliisin mukana myös haitantekoon virkavallalle.
Tappelu oli poliisin mukaan kahden maahanmuuttajaryhmän välinen, ja siihen osallistui kolmen eri maan kansalaisia.
Nujakointi alkoi alunperin Puolalan puistossa muutaman yksittäisen henkilön välisenä. Tappelijoiden siirryttyä mäkeä alas torille mukaan liittyi asianomaisten sukulaisia. Tappelun syy selviää poliisin mukaan vasta myöhemmissä kuulusteluissa.
Lähde
Turun kauppatorilla syntyi torstai-iltana joukkotappelu, jonka hajottamiseen tarvittiin lopulta neljä poliisipartiota.
Tappelijoista yksi sai päähänsä vammoja ja hänet kuljetettiin hoidettavaksi Tyksiin. Poliisin tiedon mukaan vammat eivät ole hengenvaarallisia.
Tappelijoista otettiin kiinni yksi, jota odottanee syyte törkeästä pahoinpitelystä. Osa mukana olleista syyllistyi poliisin mukana myös haitantekoon virkavallalle.
Tappelu oli poliisin mukaan kahden maahanmuuttajaryhmän välinen, ja siihen osallistui kolmen eri maan kansalaisia.
Nujakointi alkoi alunperin Puolalan puistossa muutaman yksittäisen henkilön välisenä. Tappelijoiden siirryttyä mäkeä alas torille mukaan liittyi asianomaisten sukulaisia. Tappelun syy selviää poliisin mukaan vasta myöhemmissä kuulusteluissa.
Lähde
14.2.08
Helsingin Sanomat 14.2.2008
Mellakoijat polttivat autoja Kööpenhaminassa
Tanskan poliisi on pidättänyt 17 nuorta jo neljättä yötä jatkuneissa mellakoissa Kööpenhaminassa. Nuorista viittä esitetään vangittaviksi. Mellakoijat sytyttivät tuleen kymmeniä autoja ja roskalaatikoita.
Mellakoijat heittelivät myös poliiseja kivillä, ja Jyllands-Postenin mukaan sen valokuvaaja sai lieviä vammoja nuorten hyökättyä hänen kimppuunsa.
Poliisi ei ole saanut selville, miksi nuoret mellakoivat. Mahdollisina syinä pidetään ärtymystä poliisien lisääntyneeseen partiointiin Nörrebron kaupunginosassa ja Muhammed-pilakuvista uudelleen syttynyttä kiistaa.
Lähde
Tanskan poliisi on pidättänyt 17 nuorta jo neljättä yötä jatkuneissa mellakoissa Kööpenhaminassa. Nuorista viittä esitetään vangittaviksi. Mellakoijat sytyttivät tuleen kymmeniä autoja ja roskalaatikoita.
Mellakoijat heittelivät myös poliiseja kivillä, ja Jyllands-Postenin mukaan sen valokuvaaja sai lieviä vammoja nuorten hyökättyä hänen kimppuunsa.
Poliisi ei ole saanut selville, miksi nuoret mellakoivat. Mahdollisina syinä pidetään ärtymystä poliisien lisääntyneeseen partiointiin Nörrebron kaupunginosassa ja Muhammed-pilakuvista uudelleen syttynyttä kiistaa.
Lähde
Iltasanomat 14.2.2008
Itäkeskuksen kellarisurmaaja sai elinkautisen
Vaimonsa kellariin surmannut muusikko Jannis Lakopoulos, 57, on saanut elinkautisen vankeustuomion murhasta.
Hän surmasi 29-vuotiaan vaimonsa, kun tämä tuli hakemaan tavaroitaan yhteisestä kodista Itäkeskuksesta viime heinäkuussa.
Vaimo oli laittanut avioeron vireille pari kuukautta ennen surmaa. Hän oli saanut oman asunnon ja oli aloittamassa omaa elämäänsä yhdessä pariskunnan kahden lapsen kanssa.
Mies kävi hänen kimppuunsa vasaralla ja jätti hänet virumaan yli kymmeneksi tunniksi kellariin. Hän soitti apua vasta, kun oli liian myöhäistä.
Välillä hän kävi kellarissa katsomassa vaimoaan, peitteli tämän patjalla ja sitoi punaisen nauhan haavan päälle.
Mies pesi vaatteensa ja siivosi kellaria.
Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli syyntakeinen.
Lakopoulos on esiintynyt toistakymmentä vuotta ympäri Suomea eri festivaaleilla, koulukonserteissa, klubeilla ja yksityistilaisuuksissa ja julkaissut levyjä.
Muutaman vuoden takaisessa televisio-ohjelmassa hän kertoi vaimonsa olleen hänen kohtalonsa, joka sai hänet asettumaan aloilleen. Vaimo oli musiikillisesti ja muutenkin taiteellisesti hyvin lahjakas.
Lähde
Vaimonsa kellariin surmannut muusikko Jannis Lakopoulos, 57, on saanut elinkautisen vankeustuomion murhasta.
Hän surmasi 29-vuotiaan vaimonsa, kun tämä tuli hakemaan tavaroitaan yhteisestä kodista Itäkeskuksesta viime heinäkuussa.
Vaimo oli laittanut avioeron vireille pari kuukautta ennen surmaa. Hän oli saanut oman asunnon ja oli aloittamassa omaa elämäänsä yhdessä pariskunnan kahden lapsen kanssa.
Mies kävi hänen kimppuunsa vasaralla ja jätti hänet virumaan yli kymmeneksi tunniksi kellariin. Hän soitti apua vasta, kun oli liian myöhäistä.
Välillä hän kävi kellarissa katsomassa vaimoaan, peitteli tämän patjalla ja sitoi punaisen nauhan haavan päälle.
Mies pesi vaatteensa ja siivosi kellaria.
Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli syyntakeinen.
Lakopoulos on esiintynyt toistakymmentä vuotta ympäri Suomea eri festivaaleilla, koulukonserteissa, klubeilla ja yksityistilaisuuksissa ja julkaissut levyjä.
Muutaman vuoden takaisessa televisio-ohjelmassa hän kertoi vaimonsa olleen hänen kohtalonsa, joka sai hänet asettumaan aloilleen. Vaimo oli musiikillisesti ja muutenkin taiteellisesti hyvin lahjakas.
Lähde
13.2.08
Kainuun Sanomat 13.2.2008
Maahanmuuttaja raiskauksesta ehdottomaan vankeuteen
Sudanilaissyntyinen mies on tuomittu raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä puolentoista vuoden ehdottomaan vankeuteen Kajaanissa. Lisäksi hän joutuu maksamaan uhrilleen korvauksia kärsimyksistä, kivusta ja särystä 5 000 euroa.
Mies raiskasi 16-vuotiaan paikkakuntalaisen tytön kerrostalon yleisissä tiloissa Kajaanissa keväällä 2006. Tekijä oli tuolloin 33-vuotias.
Kajaanin käräjäoikeus käsitteli tapauksen suljetuin ovin. Asiakirja-aineisto julistettiin salaiseksi 55 vuoden ajaksi.
Lähde
Sudanilaissyntyinen mies on tuomittu raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä puolentoista vuoden ehdottomaan vankeuteen Kajaanissa. Lisäksi hän joutuu maksamaan uhrilleen korvauksia kärsimyksistä, kivusta ja särystä 5 000 euroa.
Mies raiskasi 16-vuotiaan paikkakuntalaisen tytön kerrostalon yleisissä tiloissa Kajaanissa keväällä 2006. Tekijä oli tuolloin 33-vuotias.
Kajaanin käräjäoikeus käsitteli tapauksen suljetuin ovin. Asiakirja-aineisto julistettiin salaiseksi 55 vuoden ajaksi.
Lähde
12.2.08
Iltalehti 12.2.2008
Kotkan pahoinpitelijä saatiin kiinni
Kotkan poliisi on pidättänyt nuoren miehen epäiltynä viime viikon torstaina tapahtuneesta pahoinpitelystä.
Neljän miehen sanaharkka kärjistyi pahoinpitelyksi Kotkan keskustassa viime viikon torstaina aamuyöstä. Yksi miehistä pahoinpideltiin teräaseella sairaalakuntoon.
Sairaalaan toimitettu mies sai haavoja kasvoihin ja jalkoihin. Hänet on jo kotiutettu.
Kotkan poliisi pidätti vuonna 1982 syntyneen ulkomaalaistaustaisen kotkalaismiehen epäiltynä törkeästä pahoinpitelystä maanantaina. Mies on alustavasti myöntänyt osallisuutensa pahoinpitelyyn. Muita miehiä ei epäillä rikoksesta.
Kotkan poliisi kiittää yleisöä lukuisista yhteydenotoista.
Lähde
Kotkan poliisi on pidättänyt nuoren miehen epäiltynä viime viikon torstaina tapahtuneesta pahoinpitelystä.
Neljän miehen sanaharkka kärjistyi pahoinpitelyksi Kotkan keskustassa viime viikon torstaina aamuyöstä. Yksi miehistä pahoinpideltiin teräaseella sairaalakuntoon.
Sairaalaan toimitettu mies sai haavoja kasvoihin ja jalkoihin. Hänet on jo kotiutettu.
Kotkan poliisi pidätti vuonna 1982 syntyneen ulkomaalaistaustaisen kotkalaismiehen epäiltynä törkeästä pahoinpitelystä maanantaina. Mies on alustavasti myöntänyt osallisuutensa pahoinpitelyyn. Muita miehiä ei epäillä rikoksesta.
Kotkan poliisi kiittää yleisöä lukuisista yhteydenotoista.
Lähde
11.2.08
Yle 11.2.2008
Turun seurakunta ei tue EU:n alueen avunhakijoita
Turun Mikaelin seurakunta lopettaa EUn alueelta saapuvien turvapaikanhakijoiden auttamisen.
Tulevaisuudessa apua annetaan vain EU-alueen ulkopuolelta tuleville, kertoo kirkkoherra Jouni Lehikoinen.
Päätökseen on vaikuttanut turvapaikkaa monta kertaa anoneen slovakialaisen romaniperheen toiminta. Kolmen kouluikäisen lapsen yksinhuoltajaisä sai seurakunnan avustuksella asunnon, rahaa ja työpaikan. Tarkoituksena oli saada isälle ja kolmelle lapselle kotipaikkaoikeus ja lapsille mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiä.
Nyt he ovat kuitenkin palanneet uudelleen turvapaikanhakijaksi. Perhe käännytetään todennäköisesti pian takaisin Slovakiaan. Perhe on kahdeksan kertaa hakenut turvapaikkaa eri Euroopan maista.
Lähde
Turun Mikaelin seurakunta lopettaa EUn alueelta saapuvien turvapaikanhakijoiden auttamisen.
Tulevaisuudessa apua annetaan vain EU-alueen ulkopuolelta tuleville, kertoo kirkkoherra Jouni Lehikoinen.
Päätökseen on vaikuttanut turvapaikkaa monta kertaa anoneen slovakialaisen romaniperheen toiminta. Kolmen kouluikäisen lapsen yksinhuoltajaisä sai seurakunnan avustuksella asunnon, rahaa ja työpaikan. Tarkoituksena oli saada isälle ja kolmelle lapselle kotipaikkaoikeus ja lapsille mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiä.
Nyt he ovat kuitenkin palanneet uudelleen turvapaikanhakijaksi. Perhe käännytetään todennäköisesti pian takaisin Slovakiaan. Perhe on kahdeksan kertaa hakenut turvapaikkaa eri Euroopan maista.
Lähde
Yle 10.2.2008
Suomeen saapuvilta filippiiniläishoitajilta laittomia välityspalkkioita
Suomeen tulevilta filippiiniläisiltä sairaanhoitajilta on pyydetty laittomia välityspalkkioita. Terveydenhuollon ammattilaisten tulo teollisuusmaihin on romahduttanut Filippiinien oman terveydenhuollon.
Suomalaista työvoimapulaa aiotaan paikata filippiiniläisillä. Tarkoituksena on tarjota noin sadalle filippiiniläiselle sairaanhoitajalle töitä vuosina 2008 - 2009.
Keskiviikkona esitettävä YLE TV1:n Ulkolinja paljastaa että suomalaisen työvoiman välitysyhtiön Opteamin käyttämä filippiiniläinen yhteistyökumppani on pyytänyt Suomeen tulevilta työntekijöiltä laittomia, tuhansien eurojen välityspalkkioita.
YLE Uutiset tavoitti suomalaisyhtiön johtajan Filippiineilta. Hänen mukaansa yhteistyösopimus katkaistaan maanantaina. Nyt yhtiö etsii uutta kumppania.
Tästä huolimatta ensimmäisten lähihoitajien on määrä saapua Filippiineiltä Suomeen maaliskuun loppuun mennessä. Suomeen on tulossa 20 hengen pilottiryhmä, jonka kanssa testataan toimintamalleja jatkoa varten.
Filippiinien terveydenhoito suurissa ongelmissa
Sairaanhoitajien ja lääkärien kouluttaminen Filippiineillä on iso bisnes. Maahan on noussut lyhyessä ajassa satoja oppilaitoksia. Filippiineillä koulutetaankin nyt enemmän terveydenalan ammattilaisia kuin koskaan aiemmin.
Muuttovirran takia maan oma terveydenhuolto kärsii kuitenkin osaajapulasta. Valmistuneista sairaanhoitajista ja lääkäreistä suuri osa lähtee parempipalkkaisiin töihin teollisuusmaihin. Terveydenhuolto ei ole ollut Filippiineillä koskaan niin heikoissa kantimissa kuin nyt.
Lähde
Suomeen tulevilta filippiiniläisiltä sairaanhoitajilta on pyydetty laittomia välityspalkkioita. Terveydenhuollon ammattilaisten tulo teollisuusmaihin on romahduttanut Filippiinien oman terveydenhuollon.
Suomalaista työvoimapulaa aiotaan paikata filippiiniläisillä. Tarkoituksena on tarjota noin sadalle filippiiniläiselle sairaanhoitajalle töitä vuosina 2008 - 2009.
Keskiviikkona esitettävä YLE TV1:n Ulkolinja paljastaa että suomalaisen työvoiman välitysyhtiön Opteamin käyttämä filippiiniläinen yhteistyökumppani on pyytänyt Suomeen tulevilta työntekijöiltä laittomia, tuhansien eurojen välityspalkkioita.
YLE Uutiset tavoitti suomalaisyhtiön johtajan Filippiineilta. Hänen mukaansa yhteistyösopimus katkaistaan maanantaina. Nyt yhtiö etsii uutta kumppania.
Tästä huolimatta ensimmäisten lähihoitajien on määrä saapua Filippiineiltä Suomeen maaliskuun loppuun mennessä. Suomeen on tulossa 20 hengen pilottiryhmä, jonka kanssa testataan toimintamalleja jatkoa varten.
Filippiinien terveydenhoito suurissa ongelmissa
Sairaanhoitajien ja lääkärien kouluttaminen Filippiineillä on iso bisnes. Maahan on noussut lyhyessä ajassa satoja oppilaitoksia. Filippiineillä koulutetaankin nyt enemmän terveydenalan ammattilaisia kuin koskaan aiemmin.
Muuttovirran takia maan oma terveydenhuolto kärsii kuitenkin osaajapulasta. Valmistuneista sairaanhoitajista ja lääkäreistä suuri osa lähtee parempipalkkaisiin töihin teollisuusmaihin. Terveydenhuolto ei ole ollut Filippiineillä koskaan niin heikoissa kantimissa kuin nyt.
Lähde
Helsingin Sanomat 10.2.2008
Maahanmuuttajat yliedustettuina Helsingin väkivaltarikoksissa
Ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleisiä Helsingissä. He ovat selvästi yliedustettuina poliisin tilastoissa.
2000-luvulla poliisin tietoon tulleista raiskauksista yli 40 prosentissa epäilty on ollut ulkomaalaistaustainen. Ryöstöissä sekä kiristyksissä osuus on lähes kolmasosa.
Helsingin Sanomat kävi läpi 2000-luvulla Helsingin poliisin tietoon tulleet murhat ja tapot, törkeät pahoinpitelyt, raiskaukset sekä ryöstöt ja kiristykset, joissa epäilty on saatu kiinni.
Ulkomaalaistaustainen tarkoittaa poliisin tilastoissa henkilöä, joka ei ole syntynyt Suomessa. Tilastoissa ei ole eritelty tekijöitä yksittäisten kansallisuuksien mukaan.
2000-luvulla ulkomailla syntyneiden osuus Helsingin asukkaista on kasvanut 6,1 prosentista 8,3:een.
Maahanmuuttajien ikärakenne on erilainen kuin kantaväestön: heidän joukossaan on enemmän nuoria. Tämä voi vääristää tilastoja, sillä rikoksiin syyllistytään usein nuorena.
"Jos ikä vakioitaisiin eli sen vaikutus poistettaisiin, prosenttiosuudet rikoksista voisivat laskea, raiskausten kohdalla yli kymmenenkin prosenttiyksikköä", kommentoi ulkomaalaistaustaisten rikollisuutta tutkinut dosentti Juhani Iivari Stakesista.
Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtajan, rikosylikomisario Kari Tolvasen mukaan ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat monesti raaempia kuin suomalaisten tekemät.
"Kynnys käyttää ronskimpaa väkivaltaa on usein matalammalla", hän kuvailee.
Törkeistä pahoinpitelyistä yli 17 prosentissa epäiltynä on ulkomaalaistaustainen. Törkeiden pahoinpitelyiden tekijät ovat usein samoja henkilöitä, jotka syyllistyvät myös ryöstöihin ja kiristyksiin. Kyseinen joukko on Tolvasen mukaan suhteellisen pieni, "kuvioissa pyörii samoja naamoja".
Ulkomaalaistaustaisten tekemät raiskaukset huolettavat Helsingin poliisia erityisesti. Niiden osuus 2000-luvun aikana tehdyistä raiskauksista on ollut yli 40 prosenttia, eikä osuus ole laskussa.
Iivarin mukaan seksuaalirikosten taustalla on usein kulttuurien törmäys, joka tulee ilmi suhteessa naiseen. "Kun kohtaaminen tapahtuu, ystävällisyyden ja kohteliaisuuden osoitukset voidaan ymmärtää väärin. Siinä voi syntyä tulkinta naisten saatavuudesta", hän sanoo.
Tyypillinen raiskaustapaus on sellainen, jossa nainen ja mies ovat lähteneet yhdessä baarista ja raiskaus tapahtuu esimerkiksi autossa tai kotona. Niin kutsutut puskaraiskaukset, joissa tuntematon henkilö käy äkkiarvaamatta kimppuun, ovat harvinaisia sekä maahanmuuttajien että syntyperäisten suomalaisten tekeminä.
Lähde
Ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleisiä Helsingissä. He ovat selvästi yliedustettuina poliisin tilastoissa.
2000-luvulla poliisin tietoon tulleista raiskauksista yli 40 prosentissa epäilty on ollut ulkomaalaistaustainen. Ryöstöissä sekä kiristyksissä osuus on lähes kolmasosa.
Helsingin Sanomat kävi läpi 2000-luvulla Helsingin poliisin tietoon tulleet murhat ja tapot, törkeät pahoinpitelyt, raiskaukset sekä ryöstöt ja kiristykset, joissa epäilty on saatu kiinni.
Ulkomaalaistaustainen tarkoittaa poliisin tilastoissa henkilöä, joka ei ole syntynyt Suomessa. Tilastoissa ei ole eritelty tekijöitä yksittäisten kansallisuuksien mukaan.
2000-luvulla ulkomailla syntyneiden osuus Helsingin asukkaista on kasvanut 6,1 prosentista 8,3:een.
Maahanmuuttajien ikärakenne on erilainen kuin kantaväestön: heidän joukossaan on enemmän nuoria. Tämä voi vääristää tilastoja, sillä rikoksiin syyllistytään usein nuorena.
"Jos ikä vakioitaisiin eli sen vaikutus poistettaisiin, prosenttiosuudet rikoksista voisivat laskea, raiskausten kohdalla yli kymmenenkin prosenttiyksikköä", kommentoi ulkomaalaistaustaisten rikollisuutta tutkinut dosentti Juhani Iivari Stakesista.
Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtajan, rikosylikomisario Kari Tolvasen mukaan ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat monesti raaempia kuin suomalaisten tekemät.
"Kynnys käyttää ronskimpaa väkivaltaa on usein matalammalla", hän kuvailee.
Törkeistä pahoinpitelyistä yli 17 prosentissa epäiltynä on ulkomaalaistaustainen. Törkeiden pahoinpitelyiden tekijät ovat usein samoja henkilöitä, jotka syyllistyvät myös ryöstöihin ja kiristyksiin. Kyseinen joukko on Tolvasen mukaan suhteellisen pieni, "kuvioissa pyörii samoja naamoja".
Ulkomaalaistaustaisten tekemät raiskaukset huolettavat Helsingin poliisia erityisesti. Niiden osuus 2000-luvun aikana tehdyistä raiskauksista on ollut yli 40 prosenttia, eikä osuus ole laskussa.
Iivarin mukaan seksuaalirikosten taustalla on usein kulttuurien törmäys, joka tulee ilmi suhteessa naiseen. "Kun kohtaaminen tapahtuu, ystävällisyyden ja kohteliaisuuden osoitukset voidaan ymmärtää väärin. Siinä voi syntyä tulkinta naisten saatavuudesta", hän sanoo.
Tyypillinen raiskaustapaus on sellainen, jossa nainen ja mies ovat lähteneet yhdessä baarista ja raiskaus tapahtuu esimerkiksi autossa tai kotona. Niin kutsutut puskaraiskaukset, joissa tuntematon henkilö käy äkkiarvaamatta kimppuun, ovat harvinaisia sekä maahanmuuttajien että syntyperäisten suomalaisten tekeminä.
Lähde
10.2.08
Helsingin Sanomat 10.2.2008
Maahanmuuttajat yliedustettuina Helsingin väkivaltarikoksissa
Ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleisiä Helsingissä. He ovat selvästi yliedustettuina poliisin tilastoissa.
2000-luvulla poliisin tietoon tulleista raiskauksista yli 40 prosentissa epäilty on ollut ulkomaalaistaustainen. Ryöstöissä sekä kiristyksissä osuus on lähes kolmasosa.
Helsingin Sanomat kävi läpi 2000-luvulla Helsingin poliisin tietoon tulleet murhat ja tapot, törkeät pahoinpitelyt, raiskaukset sekä ryöstöt ja kiristykset, joissa epäilty on saatu kiinni.
Ulkomaalaistaustainen tarkoittaa poliisin tilastoissa henkilöä, joka ei ole syntynyt Suomessa. Tilastoissa ei ole eritelty tekijöitä yksittäisten kansallisuuksien mukaan.
2000-luvulla ulkomailla syntyneiden osuus Helsingin asukkaista on kasvanut 6,1 prosentista 8,3:een.
Maahanmuuttajien ikärakenne on erilainen kuin kantaväestön: heidän joukossaan on enemmän nuoria. Tämä voi vääristää tilastoja, sillä rikoksiin syyllistytään usein nuorena.
"Jos ikä vakioitaisiin eli sen vaikutus poistettaisiin, prosenttiosuudet rikoksista voisivat laskea, raiskausten kohdalla yli kymmenenkin prosenttiyksikköä", kommentoi ulkomaalaistaustaisten rikollisuutta tutkinut dosentti Juhani Iivari Stakesista.
Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtajan, rikosylikomisario Kari Tolvasen mukaan ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat monesti raaempia kuin suomalaisten tekemät.
"Kynnys käyttää ronskimpaa väkivaltaa on usein matalammalla", hän kuvailee.
Törkeistä pahoinpitelyistä yli 17 prosentissa epäiltynä on ulkomaalaistaustainen. Törkeiden pahoinpitelyiden tekijät ovat usein samoja henkilöitä, jotka syyllistyvät myös ryöstöihin ja kiristyksiin. Kyseinen joukko on Tolvasen mukaan suhteellisen pieni, "kuvioissa pyörii samoja naamoja".
Ulkomaalaistaustaisten tekemät raiskaukset huolettavat Helsingin poliisia erityisesti. Niiden osuus 2000-luvun aikana tehdyistä raiskauksista on ollut yli 40 prosenttia, eikä osuus ole laskussa.
Iivarin mukaan seksuaalirikosten taustalla on usein kulttuurien törmäys, joka tulee ilmi suhteessa naiseen. "Kun kohtaaminen tapahtuu, ystävällisyyden ja kohteliaisuuden osoitukset voidaan ymmärtää väärin. Siinä voi syntyä tulkinta naisten saatavuudesta", hän sanoo.
Tyypillinen raiskaustapaus on sellainen, jossa nainen ja mies ovat lähteneet yhdessä baarista ja raiskaus tapahtuu esimerkiksi autossa tai kotona. Niin kutsutut puskaraiskaukset, joissa tuntematon henkilö käy äkkiarvaamatta kimppuun, ovat harvinaisia sekä maahanmuuttajien että syntyperäisten suomalaisten tekeminä.
Lähde
Ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleisiä Helsingissä. He ovat selvästi yliedustettuina poliisin tilastoissa.
2000-luvulla poliisin tietoon tulleista raiskauksista yli 40 prosentissa epäilty on ollut ulkomaalaistaustainen. Ryöstöissä sekä kiristyksissä osuus on lähes kolmasosa.
Helsingin Sanomat kävi läpi 2000-luvulla Helsingin poliisin tietoon tulleet murhat ja tapot, törkeät pahoinpitelyt, raiskaukset sekä ryöstöt ja kiristykset, joissa epäilty on saatu kiinni.
Ulkomaalaistaustainen tarkoittaa poliisin tilastoissa henkilöä, joka ei ole syntynyt Suomessa. Tilastoissa ei ole eritelty tekijöitä yksittäisten kansallisuuksien mukaan.
2000-luvulla ulkomailla syntyneiden osuus Helsingin asukkaista on kasvanut 6,1 prosentista 8,3:een.
Maahanmuuttajien ikärakenne on erilainen kuin kantaväestön: heidän joukossaan on enemmän nuoria. Tämä voi vääristää tilastoja, sillä rikoksiin syyllistytään usein nuorena.
"Jos ikä vakioitaisiin eli sen vaikutus poistettaisiin, prosenttiosuudet rikoksista voisivat laskea, raiskausten kohdalla yli kymmenenkin prosenttiyksikköä", kommentoi ulkomaalaistaustaisten rikollisuutta tutkinut dosentti Juhani Iivari Stakesista.
Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtajan, rikosylikomisario Kari Tolvasen mukaan ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat monesti raaempia kuin suomalaisten tekemät.
"Kynnys käyttää ronskimpaa väkivaltaa on usein matalammalla", hän kuvailee.
Törkeistä pahoinpitelyistä yli 17 prosentissa epäiltynä on ulkomaalaistaustainen. Törkeiden pahoinpitelyiden tekijät ovat usein samoja henkilöitä, jotka syyllistyvät myös ryöstöihin ja kiristyksiin. Kyseinen joukko on Tolvasen mukaan suhteellisen pieni, "kuvioissa pyörii samoja naamoja".
Ulkomaalaistaustaisten tekemät raiskaukset huolettavat Helsingin poliisia erityisesti. Niiden osuus 2000-luvun aikana tehdyistä raiskauksista on ollut yli 40 prosenttia, eikä osuus ole laskussa.
Iivarin mukaan seksuaalirikosten taustalla on usein kulttuurien törmäys, joka tulee ilmi suhteessa naiseen. "Kun kohtaaminen tapahtuu, ystävällisyyden ja kohteliaisuuden osoitukset voidaan ymmärtää väärin. Siinä voi syntyä tulkinta naisten saatavuudesta", hän sanoo.
Tyypillinen raiskaustapaus on sellainen, jossa nainen ja mies ovat lähteneet yhdessä baarista ja raiskaus tapahtuu esimerkiksi autossa tai kotona. Niin kutsutut puskaraiskaukset, joissa tuntematon henkilö käy äkkiarvaamatta kimppuun, ovat harvinaisia sekä maahanmuuttajien että syntyperäisten suomalaisten tekeminä.
Lähde
9.2.08
Helsingin Sanomat 9.2.2008
Romanialainen kerjäläispariskunta sai pojan
Trandafir Suras ja Mihaela Stoica saivat pojan. He ajattelivat nimetä vauvan Fernandoksi.
Pieni poika tuhisee kapaloituna äitinsä Mihaela Aurelia Stoican vieressä Helsingin Naistenklinikalla. Mittaa on 50 senttiä, painoa kolme kiloa ja rapiat. Ikää kolme tuntia.
Poika syntyi odotettua aikaisemmin. Vanhempien piti vielä perjantaina lähteä kohti kotimaata Romaniaa. Ensin laivalla Ruotsiin ja sieltä bussilla eteenpäin. Supistukset alkoivat perjantaina iltapäivällä ja matkasuunnitelmat muuttuivat.
Yhdeksän pisteen poika syntyi lauantaiaamuna hieman ennen kello kahdeksaa. Sattumoisin pojan syntymäpäivä on sama kuin äidin. Stoica täytti lauantaina 17 vuotta.
Husissa arvioitiin lapsen syntyvän vasta helmi–maaliskuussa, Helsingin sosiaalipäivystyksen johtaja Olli Salin kertoo. Tämän takia ajateltiin, että Stoica ja hänen miehensä Trandafir Suras voivat matkustaa. Viranomaiset arvioivat, että olosuhteet ovat Romaniassa lapselle paremmat kuin Suomessa. "Äitikin on vielä alaikäinen ja edellytykset selvitä Suomessa ovat heikot."
Hän myös muistuttaa, että viime vuonna nähtiin tapauksia, joissa lapset olivat vanhempiensa mukana kerjäämässä Helsingin kaduilla.
Stoicalla oli synnytyksessä mukana tulkki, mutta ei enää sen jälkeen. Käytännön kysymyksiin tuoreen äidin oli vaikea saada vastauksia.
Kätilö Natalia Bayanova kyseli aamupäivällä puhelimen päähän saadun, Helsingin Sanomien käyttämän ulkopuolisen tulkin avulla, tarvitseeko tuore äiti lääkettä ja onko hänellä allergioita. Lisäksi hän kertoi, että sairaalassa äiti ja lapsi ovat ainakin maanantaihin ja että äidille opetetaan lastenhoidon perusasiat.
"Pelkään, että poika otetaan pois ja minut heitetään kadulle", kerjäämällä rahaa Suomessa hankkinut Stoica totesi lauantaina.
Lähde
Trandafir Suras ja Mihaela Stoica saivat pojan. He ajattelivat nimetä vauvan Fernandoksi.
Pieni poika tuhisee kapaloituna äitinsä Mihaela Aurelia Stoican vieressä Helsingin Naistenklinikalla. Mittaa on 50 senttiä, painoa kolme kiloa ja rapiat. Ikää kolme tuntia.
Poika syntyi odotettua aikaisemmin. Vanhempien piti vielä perjantaina lähteä kohti kotimaata Romaniaa. Ensin laivalla Ruotsiin ja sieltä bussilla eteenpäin. Supistukset alkoivat perjantaina iltapäivällä ja matkasuunnitelmat muuttuivat.
Yhdeksän pisteen poika syntyi lauantaiaamuna hieman ennen kello kahdeksaa. Sattumoisin pojan syntymäpäivä on sama kuin äidin. Stoica täytti lauantaina 17 vuotta.
Husissa arvioitiin lapsen syntyvän vasta helmi–maaliskuussa, Helsingin sosiaalipäivystyksen johtaja Olli Salin kertoo. Tämän takia ajateltiin, että Stoica ja hänen miehensä Trandafir Suras voivat matkustaa. Viranomaiset arvioivat, että olosuhteet ovat Romaniassa lapselle paremmat kuin Suomessa. "Äitikin on vielä alaikäinen ja edellytykset selvitä Suomessa ovat heikot."
Hän myös muistuttaa, että viime vuonna nähtiin tapauksia, joissa lapset olivat vanhempiensa mukana kerjäämässä Helsingin kaduilla.
Stoicalla oli synnytyksessä mukana tulkki, mutta ei enää sen jälkeen. Käytännön kysymyksiin tuoreen äidin oli vaikea saada vastauksia.
Kätilö Natalia Bayanova kyseli aamupäivällä puhelimen päähän saadun, Helsingin Sanomien käyttämän ulkopuolisen tulkin avulla, tarvitseeko tuore äiti lääkettä ja onko hänellä allergioita. Lisäksi hän kertoi, että sairaalassa äiti ja lapsi ovat ainakin maanantaihin ja että äidille opetetaan lastenhoidon perusasiat.
"Pelkään, että poika otetaan pois ja minut heitetään kadulle", kerjäämällä rahaa Suomessa hankkinut Stoica totesi lauantaina.
Lähde
8.2.08
Helsingin Sanomat 8.2.2008
Romanialaismiesten varkaussuma toi ehdollista vankeutta
Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi perjantaina kolme Espanjassa asuvaa Romanian kansalaista ehdollisiin vankeustuomioihin ja oheissakkoihin varkauksista ja maksuvälinepetoksista. Rikokset oli tehty marraskuun ja tammikuun aikana Kuopiossa, Raumalla ja Jyväskylässä, jossa miehet jäivät kiinni itse teosta.
Miehet saatiin tuomiolle nopeutetun oikeuskäsittelyn ansiosta. Käräjäoikeus vangitsi heidät viikkoa aikaisemmin. Perusteena oli arvio rikoskierteen jatkumisesta omien varojen puuttuessa. Oikeuskäsittelyä helpotti se, että kiinniotetut tunnustivat tekonsa.
Miehet käyttivät rikoksissaan samaa kaavaa. He seurasivat uhriaan kauppakeskuksen pankkiautomaatille, urkkivat tietoonsa tämän pankkikortin tunnusluvun sekä varastivat kassin tai lompakon. Sen jälkeen he nostivat tililtä rahaa.
Miehistä kaksi oli mukana kolmessa rikoksessa. He saivat 75 päivää vankeutta ja sakkoa yhteensä 120 euroa. Yhdelle tuli kahdesta tapahtumaketjusta 60 päivää vankeutta ja sakkoa 120 euroa.
Käräjäoikeus otti tuomiossa huomioon sen, että rikokset olivat suunnitelmallisia ja että kaksi uhreista oli iäkkäitä 79-vuotiaita naisia.
Lähde
Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi perjantaina kolme Espanjassa asuvaa Romanian kansalaista ehdollisiin vankeustuomioihin ja oheissakkoihin varkauksista ja maksuvälinepetoksista. Rikokset oli tehty marraskuun ja tammikuun aikana Kuopiossa, Raumalla ja Jyväskylässä, jossa miehet jäivät kiinni itse teosta.
Miehet saatiin tuomiolle nopeutetun oikeuskäsittelyn ansiosta. Käräjäoikeus vangitsi heidät viikkoa aikaisemmin. Perusteena oli arvio rikoskierteen jatkumisesta omien varojen puuttuessa. Oikeuskäsittelyä helpotti se, että kiinniotetut tunnustivat tekonsa.
Miehet käyttivät rikoksissaan samaa kaavaa. He seurasivat uhriaan kauppakeskuksen pankkiautomaatille, urkkivat tietoonsa tämän pankkikortin tunnusluvun sekä varastivat kassin tai lompakon. Sen jälkeen he nostivat tililtä rahaa.
Miehistä kaksi oli mukana kolmessa rikoksessa. He saivat 75 päivää vankeutta ja sakkoa yhteensä 120 euroa. Yhdelle tuli kahdesta tapahtumaketjusta 60 päivää vankeutta ja sakkoa 120 euroa.
Käräjäoikeus otti tuomiossa huomioon sen, että rikokset olivat suunnitelmallisia ja että kaksi uhreista oli iäkkäitä 79-vuotiaita naisia.
Lähde
Helsingin Sanomat 8.2.2008
Työmatkalla ollut nainen ryöstettiin Helsingin Ilmalassa
Työmatkalla ollut 40-vuotias nainen ryöstettiin perjantaiaamuna kello 7.35 Helsingin Ilmalassa.
Nainen käveli Ilmalan juna-asemalta metsäpolkua pitkin kohti Ilmalantoria, kun hänet pysäytti häneen takanaan kulkenut mies.
Mies suihkutti naisen silmiin sumutetta, joka sai naisen menettämään hetkeksi näkönsä. Tämän jälkeen mies ryösti naisen laukun ja lähti juoksemaan Ilmalan asemaa kohti.
Uhrin kertoman mukaan tekijä oli noin 25–30-vuotias, hoikka, noin 170-senttinen mies, joka puhui suomea ulkomaalaisella korostuksella. Tekijällä oli tummat, lyhyet hiukset sekä tummat housut ja pusakka.
Poliisi toivoo miehestä mahdollisesti jotain tietäviä soittamaan havaintonsa poliisin numeroon(09) 189 4002.
Lähde
Työmatkalla ollut 40-vuotias nainen ryöstettiin perjantaiaamuna kello 7.35 Helsingin Ilmalassa.
Nainen käveli Ilmalan juna-asemalta metsäpolkua pitkin kohti Ilmalantoria, kun hänet pysäytti häneen takanaan kulkenut mies.
Mies suihkutti naisen silmiin sumutetta, joka sai naisen menettämään hetkeksi näkönsä. Tämän jälkeen mies ryösti naisen laukun ja lähti juoksemaan Ilmalan asemaa kohti.
Uhrin kertoman mukaan tekijä oli noin 25–30-vuotias, hoikka, noin 170-senttinen mies, joka puhui suomea ulkomaalaisella korostuksella. Tekijällä oli tummat, lyhyet hiukset sekä tummat housut ja pusakka.
Poliisi toivoo miehestä mahdollisesti jotain tietäviä soittamaan havaintonsa poliisin numeroon(09) 189 4002.
Lähde
Iltalehti 8.2.2008
Missä ovat pahoinpitelijät?
Miestä puukotettiin vaarallisesti Kotkassa torstaiaamuna.
Kotkansaarella Ruotsinsalmenkadun ja Keskuskadun risteyksen välittömässä läheisyydessä tapahtui torstaiaamuna kello neljän aikaan törkeä pahoinpitely. Paikalla oli neljä miestä, joille tuli riitaa. Riidan seurauksena yksi miehistä sai teräaseen vammoja kasvoihin ja jalkaan.
Mies toimitettiin Kymenlaakson keskussairaalaan samaan hoitoa vammoihinsa. Tapausta tutkitaan törkeänä pahoinpitelynä.
Poliisi pyytää yleisöltä havaintoja valvontakamerakuvissa näkyvästä hoikasta vaaleaan maastokuvioiseen takkiin ja vaaleaan päähineeseen pukeutuneesta miehestä. Samoin pyydetään havaintoja valvontakamerakuvissa oikealla ja yksittäisessä kuvassa olevasta tummiin pukeutuneesta miehestä. Mies on ulkomaalainen, noin 20-25-vuotias, 175-180 cm pitkä, ja hänellä on tumma ja lyhyt kiharahko tukka.
Tapahtumasta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä lähimpään poliisiin tai Kotkan poliisiin puh. 071-8735440, 071-8735442 tai sähköpostitse palaute@kotka.poliisi.fi.
Lähde
Miestä puukotettiin vaarallisesti Kotkassa torstaiaamuna.
Kotkansaarella Ruotsinsalmenkadun ja Keskuskadun risteyksen välittömässä läheisyydessä tapahtui torstaiaamuna kello neljän aikaan törkeä pahoinpitely. Paikalla oli neljä miestä, joille tuli riitaa. Riidan seurauksena yksi miehistä sai teräaseen vammoja kasvoihin ja jalkaan.
Mies toimitettiin Kymenlaakson keskussairaalaan samaan hoitoa vammoihinsa. Tapausta tutkitaan törkeänä pahoinpitelynä.
Poliisi pyytää yleisöltä havaintoja valvontakamerakuvissa näkyvästä hoikasta vaaleaan maastokuvioiseen takkiin ja vaaleaan päähineeseen pukeutuneesta miehestä. Samoin pyydetään havaintoja valvontakamerakuvissa oikealla ja yksittäisessä kuvassa olevasta tummiin pukeutuneesta miehestä. Mies on ulkomaalainen, noin 20-25-vuotias, 175-180 cm pitkä, ja hänellä on tumma ja lyhyt kiharahko tukka.
Tapahtumasta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä lähimpään poliisiin tai Kotkan poliisiin puh. 071-8735440, 071-8735442 tai sähköpostitse palaute@kotka.poliisi.fi.
Lähde
7.2.08
Aamulehti 7.2.2008
Kuolemantuomio uskottomalle
Islam-puolue: Sharia voimaan, kun kansa on kääntynyt
Aviorikoksesta kiinni jääneen tappaminen on Suomen islamilaisen puolueen mielestä periaatteessa oikein. Puheenjohtaja Abdullah Tammen mielestä kuolemanrangaistus voidaan langettaa tekijöille, jos neljä ihmistä on nähnyt avioliiton ulkopuolisen sukupuoliyhdynnän.
- Se on kuolemantuomio silloin. Se on ihan selvä juttu, jos on todisteet, Tammi sanoi.
Tammen mukaan kuolemantuomioon ei kuitenkaan voida vielä siirtyä Suomessa. Enemmistön suomalaisista tulisi olisi muslimeja tai ainakin tuntea hyvin islamilainen laki, sharia. Puolue kunnioittaa Suomen lakeja, mutta kannattaa pitkällä tähtäimellä niiden korvaamista islamilaisella lailla.
- Onhan Jumalan laki toki parempi kuin ihmisen laki, Tammi sanoi puolueen tiedotustilaisuudessa torstaina Helsingissä.
Puolueen tiedottajan Imane Bellaminen mukaan kuolemantuomioita on historiassa toimeenpantu harvoin, mutta ne toimisivat hyvänä pelotteena esimerkiksi pedofiileille.
Puolueen kunnallisvaaliohjelman julkistustilaisuudessa käytiin välillä tiukkaakin keskustelua puolueen uskonnollisesta linjasta. Helsingin yliopiston islamin tutkija Marko Juntunen tiedusteli, keitä puolueen uskonnolliset auktoriteetit ovat. Puheenjohtaja Tammi kuitenkin kieltäytyi keskustelusta vedoten siihen, että tilaisuudessa puhutaan kunnallisvaalitavoitteista.
- Puolue ei seuraa Saudi-Arabian fatwoja sokeasti. Meillä ei ole mitään yhteyttä Saudi-Arabian hallintoon, sanoi vt varapuheenjohtaja Abdullah Rintala.
Kukaan ei ollut maininnut saudiyhteyksiä. Puolueen tulkinnat islamista ovat hyvin jyrkkiä, ja ainakin jotkut maahanmuuttajamuslimit vierastavat puoluetta.
"Saatanallinen Amerikka"
Kulmakarvoja kohotuttivat myös puolueen ulkopoliittiset linjaukset. Suomen tulisi vetäytyä esimerkiksi Afganistanista ja olla mukana vain YK:n rauhanturvatehtävissä.
- Tässä suhteessa Suomen ulkopolitiikan on islamin vastaista. Te näette miten katala saatanallinen Amerikka tukee näitä toimia, puheenjohtaja Abdullah Tammi sanoi.
Lähde
Islam-puolue: Sharia voimaan, kun kansa on kääntynyt
Aviorikoksesta kiinni jääneen tappaminen on Suomen islamilaisen puolueen mielestä periaatteessa oikein. Puheenjohtaja Abdullah Tammen mielestä kuolemanrangaistus voidaan langettaa tekijöille, jos neljä ihmistä on nähnyt avioliiton ulkopuolisen sukupuoliyhdynnän.
- Se on kuolemantuomio silloin. Se on ihan selvä juttu, jos on todisteet, Tammi sanoi.
Tammen mukaan kuolemantuomioon ei kuitenkaan voida vielä siirtyä Suomessa. Enemmistön suomalaisista tulisi olisi muslimeja tai ainakin tuntea hyvin islamilainen laki, sharia. Puolue kunnioittaa Suomen lakeja, mutta kannattaa pitkällä tähtäimellä niiden korvaamista islamilaisella lailla.
- Onhan Jumalan laki toki parempi kuin ihmisen laki, Tammi sanoi puolueen tiedotustilaisuudessa torstaina Helsingissä.
Puolueen tiedottajan Imane Bellaminen mukaan kuolemantuomioita on historiassa toimeenpantu harvoin, mutta ne toimisivat hyvänä pelotteena esimerkiksi pedofiileille.
Puolueen kunnallisvaaliohjelman julkistustilaisuudessa käytiin välillä tiukkaakin keskustelua puolueen uskonnollisesta linjasta. Helsingin yliopiston islamin tutkija Marko Juntunen tiedusteli, keitä puolueen uskonnolliset auktoriteetit ovat. Puheenjohtaja Tammi kuitenkin kieltäytyi keskustelusta vedoten siihen, että tilaisuudessa puhutaan kunnallisvaalitavoitteista.
- Puolue ei seuraa Saudi-Arabian fatwoja sokeasti. Meillä ei ole mitään yhteyttä Saudi-Arabian hallintoon, sanoi vt varapuheenjohtaja Abdullah Rintala.
Kukaan ei ollut maininnut saudiyhteyksiä. Puolueen tulkinnat islamista ovat hyvin jyrkkiä, ja ainakin jotkut maahanmuuttajamuslimit vierastavat puoluetta.
"Saatanallinen Amerikka"
Kulmakarvoja kohotuttivat myös puolueen ulkopoliittiset linjaukset. Suomen tulisi vetäytyä esimerkiksi Afganistanista ja olla mukana vain YK:n rauhanturvatehtävissä.
- Tässä suhteessa Suomen ulkopolitiikan on islamin vastaista. Te näette miten katala saatanallinen Amerikka tukee näitä toimia, puheenjohtaja Abdullah Tammi sanoi.
Lähde
6.2.08
Yle Uutiset 6.2.2008
Ulkomaalaistaustaisten koululaisten osuus kasvussa
Maahanmuuttajataustaisten koululaisten määrä pääkaupunkiseudulla kasvaa vauhdilla.
Ennusteiden mukaan vuonna 2025 Helsingin koululaisista 23,3 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Vuonna 1995 ulkomaalaistaustaisia oppilaita oli vain noin viisi prosenttia. Vuonna 2006 heitä oli noin yhdeksän prosenttia.
Koko pääkaupunkiseudulla, eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuuden ennustetaan vuonna 2025 nousevan noin 19 prosenttiin.
Pääkaupunkiseudun koko väestön ennustetaan kasvavan lähes 130 000 hengellä vuoteen 2025 mennessä. Tästä kasvusta vieraskielisten osuus on 75 prosenttia eli vajaa 100 000 henkeä.
Nopeinta kasvua ennustetaan Itä-Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmille.
Luvut ilmenevät pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvityksestä.
Lähde
Maahanmuuttajataustaisten koululaisten määrä pääkaupunkiseudulla kasvaa vauhdilla.
Ennusteiden mukaan vuonna 2025 Helsingin koululaisista 23,3 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Vuonna 1995 ulkomaalaistaustaisia oppilaita oli vain noin viisi prosenttia. Vuonna 2006 heitä oli noin yhdeksän prosenttia.
Koko pääkaupunkiseudulla, eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuuden ennustetaan vuonna 2025 nousevan noin 19 prosenttiin.
Pääkaupunkiseudun koko väestön ennustetaan kasvavan lähes 130 000 hengellä vuoteen 2025 mennessä. Tästä kasvusta vieraskielisten osuus on 75 prosenttia eli vajaa 100 000 henkeä.
Nopeinta kasvua ennustetaan Itä-Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmille.
Luvut ilmenevät pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvityksestä.
Lähde
Turun Sanomat 6.2.2008 (2.)
Rasistinen huutelu vaikutti pahoinpitelytuomion arviointiin
Turun käräjäoikeus tuomitsi tiistaina kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 18-vuotiaan miehen, joka viime syyskuussa kävi Turun keskustassa perässään kulkeneen huutelijan kimppuun ja pahoinpiteli tätä lyömällä ja potkimalla. Syytetty velvoitettiin maksamaan yli 4 300 euroa erilaisia asianomistajan kuluja, josta 1 500 euroa kosmeettisesta haitasta ja 800 euroa kivusta ja särystä. Hän joutuu maksamaan myös huutelijan oikeudenkäyntikulut, runsaat 1 500 euroa.
Asianomistaja oli vaatinut noin 9 500 euron vahingonkorvauksia.
Afrikkalaista syntyperää oleva vastaaja oli tyttöystävänsä kanssa kulkemassa keskustassa, kun vuonna 1974 syntynyt turkulaismies lyöttäytyi heidän seuraansa. Voimakkaassa humalatilassa ollut mies huuteli rasistisia herjoja torin kulmilta Kristiinankadun ja Eerikinkadun kulmille saakka eikä pyynnöistä huolimatta lopettanut häiriköintiä.
Huutelija tarttui lopulta vastaajaa kurkusta ja nosti käden lyöntiasentoon, jolloin vastaaja löi tätä kaksi kertaa nyrkillä kasvoihin. Hän potkaisi maahan suistunutta huutelijaa kerran päähän ja kerran selkään ja astui tämän pään päälle. Huutelijalta murtui nenäluu ja hän sai ruhjeita kasvoihinsa.
Syyttäjä vaati vastaajalle tuomiota törkeästä pahoinpitelystä, jonka tämä kiisti sanoen vain puolustautuneensa hyökkäystä vastaan. Käräjäoikeus arvioi pahoinpitelyn tekotavaltaan raa´aksi ja julmaksi. Erityisesti maassa maanneeseen kohdistunut hakkaaminen arvioitiin törkeäksi.
Asianomistaja kuitenkin vaikutti omalla menettelyllään siihen, että vastaaja menetti lopulta itsehillintänsä. Itse väkivaltatilanne oli nopeasti ohi, joten käräjäoikeus arvioi teon kokonaisuutena pahoinpitelyksi.
Lähde
Turun käräjäoikeus tuomitsi tiistaina kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 18-vuotiaan miehen, joka viime syyskuussa kävi Turun keskustassa perässään kulkeneen huutelijan kimppuun ja pahoinpiteli tätä lyömällä ja potkimalla. Syytetty velvoitettiin maksamaan yli 4 300 euroa erilaisia asianomistajan kuluja, josta 1 500 euroa kosmeettisesta haitasta ja 800 euroa kivusta ja särystä. Hän joutuu maksamaan myös huutelijan oikeudenkäyntikulut, runsaat 1 500 euroa.
Asianomistaja oli vaatinut noin 9 500 euron vahingonkorvauksia.
Afrikkalaista syntyperää oleva vastaaja oli tyttöystävänsä kanssa kulkemassa keskustassa, kun vuonna 1974 syntynyt turkulaismies lyöttäytyi heidän seuraansa. Voimakkaassa humalatilassa ollut mies huuteli rasistisia herjoja torin kulmilta Kristiinankadun ja Eerikinkadun kulmille saakka eikä pyynnöistä huolimatta lopettanut häiriköintiä.
Huutelija tarttui lopulta vastaajaa kurkusta ja nosti käden lyöntiasentoon, jolloin vastaaja löi tätä kaksi kertaa nyrkillä kasvoihin. Hän potkaisi maahan suistunutta huutelijaa kerran päähän ja kerran selkään ja astui tämän pään päälle. Huutelijalta murtui nenäluu ja hän sai ruhjeita kasvoihinsa.
Syyttäjä vaati vastaajalle tuomiota törkeästä pahoinpitelystä, jonka tämä kiisti sanoen vain puolustautuneensa hyökkäystä vastaan. Käräjäoikeus arvioi pahoinpitelyn tekotavaltaan raa´aksi ja julmaksi. Erityisesti maassa maanneeseen kohdistunut hakkaaminen arvioitiin törkeäksi.
Asianomistaja kuitenkin vaikutti omalla menettelyllään siihen, että vastaaja menetti lopulta itsehillintänsä. Itse väkivaltatilanne oli nopeasti ohi, joten käräjäoikeus arvioi teon kokonaisuutena pahoinpitelyksi.
Lähde
Turun Sanomat 6.2.2008
Islamin opetuksen kirjavuus ja valvonnan puute huolestuttavat
Ruotsin korkeakouluministerin Lars Leijonborgin ehdotus imaamien koulutuksen järjestämisestä Ruotsissa herättää mielenkiintoa myös Suomessa. Ministeri perustelee ehdotustaan sillä, että ruotsalaisen yhteiskunnan järjestämä koulutus minimoisi islamin radikalisoitumista Ruotsissa.
Turun islamilaisen yhdistyksen varapuheenjohtaja ja Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Mohamed Ahmedane pitää Leijonborgin ehdotusta tervetulleena myös Suomeen.
- Se on hyvä ehdotus, koska sillä voidaan estää islamin radikalisoituminen. Suomessa imaameilla ei ole juuri minkäänlaista koulutusta. Jokainen imaami etsii yleensä itse omat opettajansa ja taitonsa internetin, kirjallisuuden ja satellittikanavien kautta, Ahmedane kertoo.
Tavoitteena estää radikalisoituminen
Ahmedanen mukaan neuvoston tavoitteena on luoda koulutusjärjestelmä, joka palvelisi kaikissa EU-maissa asuvien muslimien imaamikoulutusta ja koulujen uskonnon opetusta.
- Islamilaisen neuvoston yksi keskeinen tavoite on juuri radikalisoitumisen estäminen. Meillä on myös erillinen lautakunta, jonka tarkoituksena on yhtenäistää esimerkiksi perjantairukousten käytäntöä. Nyt kukin islamilainen yhdyskunta toimii täysin itsenäisesti, Ahmedane kertoo.
Opetusministeriön vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola ei pidä imaamien koulutustarvetta ajankohtaisena, koska hänen mielestään islamilaisten osuus koko väestöstä on vielä pieni muihin EU-maihin verrattuna.
- Yliopiston puitteissa sen järjestäminen ei ole mahdollista, koska meillä ei ole islamilaisen teologian oppiaineita tai opettajia. Mutta joskus tulevaisuudessa se voisi olla mahdollista, Hiitola kommentoi.
Opetuksen sisältö ei kuulu valtiolle
Toisin kuin Hiitola, ulkoministeriön lähetystöneuvos Kirsti Westphalen näkee tilanteen erittäin ajankohtaisena. Hänen mielestään nyt olisi lähdettävä liikkeelle islamin opetuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, jossa paneudutaan myös kouluissa annettavaan islamin opetukseen.
- Kyseessä ei siis olisi valtiovallan puuttuminen uskonnon sisältöön vaan sellaisten olojen luominen, jossa muslimit itse voisivat ajaa oman yhteisönsä asioita ja etuja.
Muslimivähemmistöjen integroiminen poliittiseen järjestelmään ja sen toimintaan vähentäisi osaltaan radikalisoitumista, Westphalen korostaa.
Lain mukaan kouluissa on järjestettävä oman uskonnon opetusta silloin kun koulussa on vähintään kolme oppilasta, jotka sitä haluavat. Islamin opetusta annetaan suomalaisissa kouluissa tätä nykyä enemmän kuin ortodoksiuskonnon opetusta.
Vahvistetut opetussuunnitelmat ovat olemassa, mutta rehtoreiden on ollut mahdotonta niitä valvoa.
Helsingin yliopisto yritti käynnistää islamin uskonnon opettajien koulutusta viime syksynä.
- Koulutukseen ei ollut yhtään hakijaa. Tuntiopettajina toimivat epäpätevät opettajat jotka juuri tarvitsisivat lisäoppia mutta he tarvitsevat ansionsa elättääkseen perheensä eikä kukaan voi ottaa paria vuotta opiskeluvapaata täysipäiväisiin opintoihin.
- Tämänkaltaiset tilanteet on pystyttävä ratkaisemaan yhdessä muslimiyhteisön kanssa, jotka käyttävät näitä palveluja ja joidenka etujen mukaista on, että muslimilapset saavat ammattitaitoista opetusta. Heillä on siihen myös lakiin perustuva oikeus.
Vain yksi pätevä opettaja Suomessa
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros pitää islaminopetuksen kehittämistä kiireellisenä asiana.
Hyvin moni imaami joutuu tekemään opetustyötä tahtomattaan muiden tehtäviensä ohella. Kouroksen mukaan ei ole heidän, lasten eikä yhteiskunnan etu, jos opetus on hyvin kirjavaa ja vailla minkäänlaista valvontaa.
- Tilanne on katastrofaalinen. Suomessa on vain yksi pedagogisesti ja akateemisesti pätevä islamin opettaja. On käsittämätöntä, että asiaa ei ole pystytty meillä hoitamaan kuntoon. Ongelma pitäisi korjata pikaisesti, Kouros painottaa.
Lähde
Ruotsin korkeakouluministerin Lars Leijonborgin ehdotus imaamien koulutuksen järjestämisestä Ruotsissa herättää mielenkiintoa myös Suomessa. Ministeri perustelee ehdotustaan sillä, että ruotsalaisen yhteiskunnan järjestämä koulutus minimoisi islamin radikalisoitumista Ruotsissa.
Turun islamilaisen yhdistyksen varapuheenjohtaja ja Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Mohamed Ahmedane pitää Leijonborgin ehdotusta tervetulleena myös Suomeen.
- Se on hyvä ehdotus, koska sillä voidaan estää islamin radikalisoituminen. Suomessa imaameilla ei ole juuri minkäänlaista koulutusta. Jokainen imaami etsii yleensä itse omat opettajansa ja taitonsa internetin, kirjallisuuden ja satellittikanavien kautta, Ahmedane kertoo.
Tavoitteena estää radikalisoituminen
Ahmedanen mukaan neuvoston tavoitteena on luoda koulutusjärjestelmä, joka palvelisi kaikissa EU-maissa asuvien muslimien imaamikoulutusta ja koulujen uskonnon opetusta.
- Islamilaisen neuvoston yksi keskeinen tavoite on juuri radikalisoitumisen estäminen. Meillä on myös erillinen lautakunta, jonka tarkoituksena on yhtenäistää esimerkiksi perjantairukousten käytäntöä. Nyt kukin islamilainen yhdyskunta toimii täysin itsenäisesti, Ahmedane kertoo.
Opetusministeriön vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola ei pidä imaamien koulutustarvetta ajankohtaisena, koska hänen mielestään islamilaisten osuus koko väestöstä on vielä pieni muihin EU-maihin verrattuna.
- Yliopiston puitteissa sen järjestäminen ei ole mahdollista, koska meillä ei ole islamilaisen teologian oppiaineita tai opettajia. Mutta joskus tulevaisuudessa se voisi olla mahdollista, Hiitola kommentoi.
Opetuksen sisältö ei kuulu valtiolle
Toisin kuin Hiitola, ulkoministeriön lähetystöneuvos Kirsti Westphalen näkee tilanteen erittäin ajankohtaisena. Hänen mielestään nyt olisi lähdettävä liikkeelle islamin opetuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, jossa paneudutaan myös kouluissa annettavaan islamin opetukseen.
- Kyseessä ei siis olisi valtiovallan puuttuminen uskonnon sisältöön vaan sellaisten olojen luominen, jossa muslimit itse voisivat ajaa oman yhteisönsä asioita ja etuja.
Muslimivähemmistöjen integroiminen poliittiseen järjestelmään ja sen toimintaan vähentäisi osaltaan radikalisoitumista, Westphalen korostaa.
Lain mukaan kouluissa on järjestettävä oman uskonnon opetusta silloin kun koulussa on vähintään kolme oppilasta, jotka sitä haluavat. Islamin opetusta annetaan suomalaisissa kouluissa tätä nykyä enemmän kuin ortodoksiuskonnon opetusta.
Vahvistetut opetussuunnitelmat ovat olemassa, mutta rehtoreiden on ollut mahdotonta niitä valvoa.
Helsingin yliopisto yritti käynnistää islamin uskonnon opettajien koulutusta viime syksynä.
- Koulutukseen ei ollut yhtään hakijaa. Tuntiopettajina toimivat epäpätevät opettajat jotka juuri tarvitsisivat lisäoppia mutta he tarvitsevat ansionsa elättääkseen perheensä eikä kukaan voi ottaa paria vuotta opiskeluvapaata täysipäiväisiin opintoihin.
- Tämänkaltaiset tilanteet on pystyttävä ratkaisemaan yhdessä muslimiyhteisön kanssa, jotka käyttävät näitä palveluja ja joidenka etujen mukaista on, että muslimilapset saavat ammattitaitoista opetusta. Heillä on siihen myös lakiin perustuva oikeus.
Vain yksi pätevä opettaja Suomessa
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros pitää islaminopetuksen kehittämistä kiireellisenä asiana.
Hyvin moni imaami joutuu tekemään opetustyötä tahtomattaan muiden tehtäviensä ohella. Kouroksen mukaan ei ole heidän, lasten eikä yhteiskunnan etu, jos opetus on hyvin kirjavaa ja vailla minkäänlaista valvontaa.
- Tilanne on katastrofaalinen. Suomessa on vain yksi pedagogisesti ja akateemisesti pätevä islamin opettaja. On käsittämätöntä, että asiaa ei ole pystytty meillä hoitamaan kuntoon. Ongelma pitäisi korjata pikaisesti, Kouros painottaa.
Lähde
Helsingin Sanomat 6.2.2008
Porin jalkajousisurmaajalle elinkautinen
Nuorukainen sai jalkajousella viime kesänä tekemästään kaksoismurhasta elinkautisen tuomion Porin käräjäoikeudessa tiistaina. Tapahtumahetkellä 19-vuotias porilainen mies oli mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeinen murhatessaan 22- ja 26-vuotiaat naiset.
Aleksandr Siekkinen tapasi uhrinsa ensimmäisen kerran aamuyöllä huoltamon kahvilassa vähän ennen surmia.
Hän kutsui yösijaa vailla olleet naiset kotiinsa. Kun he olivat nukahtaneet, Siekkinen ampui heitä jalkajousella useita kertoja päähän. Hän viimeisteli murhat kuristamalla uhrejaan.
Syyttäjän mielestä jo jalkajousen netistä ostaessaan Siekkisellä oli ollut suunnitelma käyttää sitä ihmisen tappamiseen.
Oikeuden mielestä tappamisen vakaalle harkinnalle ei esitetty näyttöä, mutta murhakriteerit täyttyivät tekotavan ollessa erityisen julma. Oikeus arvioi Siekkisen teossaan osoittaneen päättäväistä ja sitkeää surmaamispyrkimystä.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon mukaan tekohetkellä syyntakeisen Siekkisen persoonallisuudessa on epäsosiaalisia, psykopaattisia ja jopa sadistisia piirteitä. Hänellä todettiin myös alkoholiongelma.
Hänen ei kuitenkaan arvioitu olevan tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon tarpeessa.
Oikeus määräsi Siekkisen maksamaan oikeuskulujen lisäksi uhrien omaisille 44 000 euron kärsimyskorvaukset.
Elinkautistuomiolta ei Siekkistä pelastanut edes mielentilatutkimuksessa hulluksi tekeytyminen. Tutkimusjaksolla Kuopion Niuvanniemen sairaalassa hän kertoi heittäytyneensä hulluksi ja keksineensä asioita muun muassa ystävänsä ampumisesta tämän äidin nähden.
Hän väitti myös, että hänellä on kaksi persoonallisuutta. Naisista hän puhui äärimmäisen halveksivasti.
Avustajansa mukaan Siekkiselle oli iskenyt maallikon ajatus, että hulluna hän olisi vain lyhyen ajan mielisairaalassa ja voisi siten päästä nopeasti vapauteen.
Sairaalassa hänelle kuitenkin selvisi, ettei näin ole: hän perui tutkimusten päätteeksi tarinointiaan.
Lähde
Nuorukainen sai jalkajousella viime kesänä tekemästään kaksoismurhasta elinkautisen tuomion Porin käräjäoikeudessa tiistaina. Tapahtumahetkellä 19-vuotias porilainen mies oli mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeinen murhatessaan 22- ja 26-vuotiaat naiset.
Aleksandr Siekkinen tapasi uhrinsa ensimmäisen kerran aamuyöllä huoltamon kahvilassa vähän ennen surmia.
Hän kutsui yösijaa vailla olleet naiset kotiinsa. Kun he olivat nukahtaneet, Siekkinen ampui heitä jalkajousella useita kertoja päähän. Hän viimeisteli murhat kuristamalla uhrejaan.
Syyttäjän mielestä jo jalkajousen netistä ostaessaan Siekkisellä oli ollut suunnitelma käyttää sitä ihmisen tappamiseen.
Oikeuden mielestä tappamisen vakaalle harkinnalle ei esitetty näyttöä, mutta murhakriteerit täyttyivät tekotavan ollessa erityisen julma. Oikeus arvioi Siekkisen teossaan osoittaneen päättäväistä ja sitkeää surmaamispyrkimystä.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon mukaan tekohetkellä syyntakeisen Siekkisen persoonallisuudessa on epäsosiaalisia, psykopaattisia ja jopa sadistisia piirteitä. Hänellä todettiin myös alkoholiongelma.
Hänen ei kuitenkaan arvioitu olevan tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon tarpeessa.
Oikeus määräsi Siekkisen maksamaan oikeuskulujen lisäksi uhrien omaisille 44 000 euron kärsimyskorvaukset.
Elinkautistuomiolta ei Siekkistä pelastanut edes mielentilatutkimuksessa hulluksi tekeytyminen. Tutkimusjaksolla Kuopion Niuvanniemen sairaalassa hän kertoi heittäytyneensä hulluksi ja keksineensä asioita muun muassa ystävänsä ampumisesta tämän äidin nähden.
Hän väitti myös, että hänellä on kaksi persoonallisuutta. Naisista hän puhui äärimmäisen halveksivasti.
Avustajansa mukaan Siekkiselle oli iskenyt maallikon ajatus, että hulluna hän olisi vain lyhyen ajan mielisairaalassa ja voisi siten päästä nopeasti vapauteen.
Sairaalassa hänelle kuitenkin selvisi, ettei näin ole: hän perui tutkimusten päätteeksi tarinointiaan.
Lähde
Helsingin Sanomat 6.2.2008 (2.)
Rajamäki ruttasi "Thorsin lain"
Hallituksen esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi ei kelpaa ulkomaalaisasioista edellisessä hallituksessa vastanneelle Kari Rajamäelle (sd). Hän arvosteli rajusti esitystä ja myös maahanmuuttoasioista nyt vastaavaa ministeri Astrid Thorsia (r), kun eduskunta aloitti lakiesityksen käsittelyn keskiviikkona.
Rajamäen mielestä suomalaista turvapaikkapolitiikkaa ollaan viemässä niin liberaaliksi, että pian ollaan "kuilun puolella" ja menossa Ruotsin ohi.
"Tukholman alueella on tehty kuusituhatta kielteistä päätöstä Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden osalta. He odottavat ministeri Thorsin lakiesityksen läpimenoa."
Rajamäen mielestä esimerkiksi humanitaariset perusteet on määritelty liian väljästi silloin, kun niillä perustellaan jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä turvapaikan hakijalle.
Hän näki vaarana, että Suomessa poikettaisiin nyt siitä, mikä on yleinen linja muissa Euroopan maissa ja Euroopan unionissa. Se taas kasvattaisi houkutusta yrittää laitonta maahanmuuttoa juuri Suomeen.
Lähde
Hallituksen esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi ei kelpaa ulkomaalaisasioista edellisessä hallituksessa vastanneelle Kari Rajamäelle (sd). Hän arvosteli rajusti esitystä ja myös maahanmuuttoasioista nyt vastaavaa ministeri Astrid Thorsia (r), kun eduskunta aloitti lakiesityksen käsittelyn keskiviikkona.
Rajamäen mielestä suomalaista turvapaikkapolitiikkaa ollaan viemässä niin liberaaliksi, että pian ollaan "kuilun puolella" ja menossa Ruotsin ohi.
"Tukholman alueella on tehty kuusituhatta kielteistä päätöstä Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden osalta. He odottavat ministeri Thorsin lakiesityksen läpimenoa."
Rajamäen mielestä esimerkiksi humanitaariset perusteet on määritelty liian väljästi silloin, kun niillä perustellaan jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä turvapaikan hakijalle.
Hän näki vaarana, että Suomessa poikettaisiin nyt siitä, mikä on yleinen linja muissa Euroopan maissa ja Euroopan unionissa. Se taas kasvattaisi houkutusta yrittää laitonta maahanmuuttoa juuri Suomeen.
Lähde
Ilta-Sanomat 6.2.2008
Kaksi joukkotappelua Helsingin keskustassa - mukana 80 nuorta
Kaksi isojen porukoiden joukkotappelua työllisti poliiseja eilen Helsingin keskustassa. Kaikkiaan yli 80 nuorta nahisteli keskenään Kaisaniemen puistossa ja tämän jälkeen Kampissa tiistaina alkuillasta.
Tappelun motiivi on epäselvä. Kaksi iranilaissyntyistä nuorta vietiin sairaalaan heidän saatuaan pampusta. Tappelussa oli mukana etupäässä suomalaisia.
Rikoskomisario Petri Juvonen Keskustan poliisipiiristä totesi, että nahinat alkoivat ensin Kaisaniemen puistosta, josta ne siirtyivät pian Kamppiin Narinkkatorille. Paikalla oli puolisen tusinaa poliisipartioita.
Nuorisoa oli liikkeellä poikkeuksellisen paljon eilisiltana, jolloin etsittiin lunta laskiaistiistain merkeissä.
Pahiten loukkaantuneet ulkomaalaiset pojat olivat 16- ja 17-vuotiaita.
Jutun kuulusteluvaihe on alkamassa, Keskustan piiristä todettiin.
Lähde
Kaksi isojen porukoiden joukkotappelua työllisti poliiseja eilen Helsingin keskustassa. Kaikkiaan yli 80 nuorta nahisteli keskenään Kaisaniemen puistossa ja tämän jälkeen Kampissa tiistaina alkuillasta.
Tappelun motiivi on epäselvä. Kaksi iranilaissyntyistä nuorta vietiin sairaalaan heidän saatuaan pampusta. Tappelussa oli mukana etupäässä suomalaisia.
Rikoskomisario Petri Juvonen Keskustan poliisipiiristä totesi, että nahinat alkoivat ensin Kaisaniemen puistosta, josta ne siirtyivät pian Kamppiin Narinkkatorille. Paikalla oli puolisen tusinaa poliisipartioita.
Nuorisoa oli liikkeellä poikkeuksellisen paljon eilisiltana, jolloin etsittiin lunta laskiaistiistain merkeissä.
Pahiten loukkaantuneet ulkomaalaiset pojat olivat 16- ja 17-vuotiaita.
Jutun kuulusteluvaihe on alkamassa, Keskustan piiristä todettiin.
Lähde
4.2.08
Helsingin Sanomat 5.2.2008 (2.)
Myllypurossa monikulttuurinen koulu on tätä päivää
"Jalmari." "Täällä!" "Mustafa." "Täällä!" "Saleh." "Täällä!" "Tommi." Täällä!"
Myllypuron ala-asteella on alkamassa poikien tekstiilityön tunti. Tarkoituksena on tehdä kankaiset selkänojat aiemmin teknisessä työssä tehtyihin tuoleihin.
Kuten nimenhuudosta kuulee, edustavat ryhmän 16 oppilasta monia kulttuuritaustoja. Tämä on Myllypurossa tyypillistä. Rehtori Anna Hirvosen mukaan koulun oppilaista reilu neljännes on maahanmuuttajia.
"Tämä riippuu tietysti määritelmästä. Iso osa suomea toisena kielenä opiskelevista on syntynyt Suomessa", hän huomauttaa.
Oikeampi ilmaisu olisi "maahanmuuttajataustainen".
Heidän myötään kouluun on tullut kosolti erityisjärjestelyjä. Koulussa toimii kaksi maahanmuuttajalapsille tarkoitettua valmistavaa luokkaa, jolla ollaan vuosi ennen siirtymistä perusopetukseen.
"Näiden paikoista on tosin kova pula. Vaikka valmistavassa luokassa pitäisi olla vain kymmenen oppilasta kerrallaan, on paikkojen puutteessa jouduttu kasvattamaan ryhmiä jopa 15 oppilaaseen."
Koulun rutiineissa heijastuu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä. Monet oppilaat käyvät äidinkielentuntien aikana omissa ryhmissään suomi toisena kielenä -opetuksessa.
"Ennen oppilaat pysyivät enemmän omissa luokissaan, mutta nyt heillä on kielen ja uskonnon opetuksen takia useampia ryhmiä," Hirvonen kertoo.
Koulun jälkeen muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville tarjotaan vielä vapaaehtoista oman äidinkielen opetusta. Myllypurossa on omat ryhmät venäjää, viroa, albaania, somalia ja vietnamia puhuville oppilaille.
Lisäksi venäjänkielisille on oma luokka, jossa osa muustakin opetuksesta pidetään venäjäksi.
Muutos on ollut nopeaa.
"Kun itse tulin kouluun 1980-luvun lopulla, luokallani oli yksi oppilas, jonka vanhemmista toinen oli Marokosta. Hän oli muslimi, mikä tuntui kauhean eksoottiselta."
Nyt, 20 vuotta myöhemmin, koulun ruokalassa on päivittäin tarjolla vaihtoehto islaminuskoisia koululaisia varten.
Käsityöluokan alapuolella luokan tytöt viettävät teknisen työn tuntia. Opettaja Pekka Hurjanen näyttää, miten puusta tehdään sahan avulla paistinlastoja. Tyttöjoukossa on pukeutumistyylejä huiveista korvarenkaisiin.
Hurjanen kertoo ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän kasvun näkyneen koulun arjessa vähemmän kun hän aluksi luuli.
"Valmistavat luokat tekevät hyvää työtä. Lähes kaikki kykenevät seuraamaan suomenkielistä opetusta."
Lähde
"Jalmari." "Täällä!" "Mustafa." "Täällä!" "Saleh." "Täällä!" "Tommi." Täällä!"
Myllypuron ala-asteella on alkamassa poikien tekstiilityön tunti. Tarkoituksena on tehdä kankaiset selkänojat aiemmin teknisessä työssä tehtyihin tuoleihin.
Kuten nimenhuudosta kuulee, edustavat ryhmän 16 oppilasta monia kulttuuritaustoja. Tämä on Myllypurossa tyypillistä. Rehtori Anna Hirvosen mukaan koulun oppilaista reilu neljännes on maahanmuuttajia.
"Tämä riippuu tietysti määritelmästä. Iso osa suomea toisena kielenä opiskelevista on syntynyt Suomessa", hän huomauttaa.
Oikeampi ilmaisu olisi "maahanmuuttajataustainen".
Heidän myötään kouluun on tullut kosolti erityisjärjestelyjä. Koulussa toimii kaksi maahanmuuttajalapsille tarkoitettua valmistavaa luokkaa, jolla ollaan vuosi ennen siirtymistä perusopetukseen.
"Näiden paikoista on tosin kova pula. Vaikka valmistavassa luokassa pitäisi olla vain kymmenen oppilasta kerrallaan, on paikkojen puutteessa jouduttu kasvattamaan ryhmiä jopa 15 oppilaaseen."
Koulun rutiineissa heijastuu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä. Monet oppilaat käyvät äidinkielentuntien aikana omissa ryhmissään suomi toisena kielenä -opetuksessa.
"Ennen oppilaat pysyivät enemmän omissa luokissaan, mutta nyt heillä on kielen ja uskonnon opetuksen takia useampia ryhmiä," Hirvonen kertoo.
Koulun jälkeen muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville tarjotaan vielä vapaaehtoista oman äidinkielen opetusta. Myllypurossa on omat ryhmät venäjää, viroa, albaania, somalia ja vietnamia puhuville oppilaille.
Lisäksi venäjänkielisille on oma luokka, jossa osa muustakin opetuksesta pidetään venäjäksi.
Muutos on ollut nopeaa.
"Kun itse tulin kouluun 1980-luvun lopulla, luokallani oli yksi oppilas, jonka vanhemmista toinen oli Marokosta. Hän oli muslimi, mikä tuntui kauhean eksoottiselta."
Nyt, 20 vuotta myöhemmin, koulun ruokalassa on päivittäin tarjolla vaihtoehto islaminuskoisia koululaisia varten.
Käsityöluokan alapuolella luokan tytöt viettävät teknisen työn tuntia. Opettaja Pekka Hurjanen näyttää, miten puusta tehdään sahan avulla paistinlastoja. Tyttöjoukossa on pukeutumistyylejä huiveista korvarenkaisiin.
Hurjanen kertoo ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän kasvun näkyneen koulun arjessa vähemmän kun hän aluksi luuli.
"Valmistavat luokat tekevät hyvää työtä. Lähes kaikki kykenevät seuraamaan suomenkielistä opetusta."
Lähde
Helsingin Sanomat 5.2.2008
Helsingin koululaisista lähes neljännes on taustaltaan maahanmuuttajia 2020
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus Helsingin peruskoulujen oppilaista kasvaa vauhdilla. Ennusteiden mukaan muita kieliä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus on vuonna 2025 jo lähes neljännes eli 23,3 prosenttia koululaisista.
Luvut ilmenevät viime kesänä ilmestyneestä pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvityksestä.
Nyt Helsingin peruskoululaisista noin 11 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, vuonna 2002 heidän osuutensa oli vain kuusi prosenttia.
Muutokseen on kaksi syytä: suomea ja ruotsia puhuvien oppilaiden määrän vähentyminen ikäluokkien pienentyessä sekä ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän kasvu. Ennusteen mukaan nopeimmin kasvaa somalia ja muita Keski-Afrikan kieliä puhuvien oppilaiden määrä.
Toinen vielä pieni, mutta kasvava joukko ovat kurdinkieliset oppilaat. Myös venäjää puhuvien oppilaiden määrä kasvaa edelleen.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita arvioidaan vuonna 2025 olevan 19 prosenttia koululaisista. Nyt osuus on samalla alueella noin yhdeksän prosenttia.
Ennusteita maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuksista ei tehdä koulupiireittäin tai kouluittain. Kaupungin sisällä he jakautuvat hyvin epätasaisesti, kertoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen Pekka Vuori.
"Helsingissä on jo nyt pari koulua, joissa kolmannes oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Toisaalta on myös kouluja, joilla ei ole käytännössä lainkaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita."
Vuori ennustaa, että jo vuonna 2015 Helsingissä on kouluja, joissa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus ylittää 50 prosenttia.
Kaupungille nämä oppilaat tulevat keskimääräistä kalliimmiksi. Suomea puhuva oppilas maksaa keskimäärin 7 000 euroa vuodessa, maahanmuuttajataustaisen oppilaan kustannus on noin 10 500 euroa.
Korkeampien kustannuksien syynä on suomen kielen opiskeluun ja kotoutumiseen tarkoitettu valmistava opetus, suomi toisena kielenä -opetus sekä maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarjottava oman äidinkielen opetus.
Myös oppilaan oman uskonnon opetus lisää kustannuksia.
On vaikea arvioida maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvua, kertoo Katri Kuukka Helsingin opetusvirastosta.
"Esimerkiksi perheenyhdistämispäätösten myötä samalle alueelle voi tulla äkisti lisää oppilaita."
Ensi syksynä koulunsa saattaa aloittaa noin sata perheen yhdistämisten perusteella vasta maahan tullutta maahanmuuttajaoppilasta. Heidän tulemisesta Helsinkiin ei vielä tiedetty vuoden 2008 oppilasasetusta tehtäessä.
Kuukka huomauttaa, että ikäluokkien pienenemisestä huolimatta tämä kehitys tulee ottaa huomioon koululaitoksen kokonaiskustannuksissa.
Monenlaisista taustoista tulevat oppilaat ovat haaste myös opettajille.
"He eivät ole yhtenäinen ryhmä vaan monta eri joukkoa", Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen sihteeri Jukka Talvitie toteaa.
Hänen mukaansa nyt tarvitaan pohdintaa siitä, miten oppilaiden kotouttaminen yhteiskuntaan saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin.
"Tämä ei ole yksin opettajien asia, työhön tarvitaan muitakin."
Lähde
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus Helsingin peruskoulujen oppilaista kasvaa vauhdilla. Ennusteiden mukaan muita kieliä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus on vuonna 2025 jo lähes neljännes eli 23,3 prosenttia koululaisista.
Luvut ilmenevät viime kesänä ilmestyneestä pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvityksestä.
Nyt Helsingin peruskoululaisista noin 11 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, vuonna 2002 heidän osuutensa oli vain kuusi prosenttia.
Muutokseen on kaksi syytä: suomea ja ruotsia puhuvien oppilaiden määrän vähentyminen ikäluokkien pienentyessä sekä ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän kasvu. Ennusteen mukaan nopeimmin kasvaa somalia ja muita Keski-Afrikan kieliä puhuvien oppilaiden määrä.
Toinen vielä pieni, mutta kasvava joukko ovat kurdinkieliset oppilaat. Myös venäjää puhuvien oppilaiden määrä kasvaa edelleen.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita arvioidaan vuonna 2025 olevan 19 prosenttia koululaisista. Nyt osuus on samalla alueella noin yhdeksän prosenttia.
Ennusteita maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuksista ei tehdä koulupiireittäin tai kouluittain. Kaupungin sisällä he jakautuvat hyvin epätasaisesti, kertoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen Pekka Vuori.
"Helsingissä on jo nyt pari koulua, joissa kolmannes oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Toisaalta on myös kouluja, joilla ei ole käytännössä lainkaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita."
Vuori ennustaa, että jo vuonna 2015 Helsingissä on kouluja, joissa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus ylittää 50 prosenttia.
Kaupungille nämä oppilaat tulevat keskimääräistä kalliimmiksi. Suomea puhuva oppilas maksaa keskimäärin 7 000 euroa vuodessa, maahanmuuttajataustaisen oppilaan kustannus on noin 10 500 euroa.
Korkeampien kustannuksien syynä on suomen kielen opiskeluun ja kotoutumiseen tarkoitettu valmistava opetus, suomi toisena kielenä -opetus sekä maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarjottava oman äidinkielen opetus.
Myös oppilaan oman uskonnon opetus lisää kustannuksia.
On vaikea arvioida maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvua, kertoo Katri Kuukka Helsingin opetusvirastosta.
"Esimerkiksi perheenyhdistämispäätösten myötä samalle alueelle voi tulla äkisti lisää oppilaita."
Ensi syksynä koulunsa saattaa aloittaa noin sata perheen yhdistämisten perusteella vasta maahan tullutta maahanmuuttajaoppilasta. Heidän tulemisesta Helsinkiin ei vielä tiedetty vuoden 2008 oppilasasetusta tehtäessä.
Kuukka huomauttaa, että ikäluokkien pienenemisestä huolimatta tämä kehitys tulee ottaa huomioon koululaitoksen kokonaiskustannuksissa.
Monenlaisista taustoista tulevat oppilaat ovat haaste myös opettajille.
"He eivät ole yhtenäinen ryhmä vaan monta eri joukkoa", Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen sihteeri Jukka Talvitie toteaa.
Hänen mukaansa nyt tarvitaan pohdintaa siitä, miten oppilaiden kotouttaminen yhteiskuntaan saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin.
"Tämä ei ole yksin opettajien asia, työhön tarvitaan muitakin."
Lähde
Rajavartiolaitoksen tiedote 4.2.2008
Pakistanilaiset esiintyivät teleyrityksen työntekijöinä
Rajavartiolaitos epäilee rikollisorganisaation tuoneen Suomeen laittomasti neljä pakistanilaista viime marraskuussa. Yhtä ryhmään kuuluneista epäillään matkanjohtajaksi. Tekijät esiintyivät suuren pakistanilaisen teleyrityksen työntekijöinä.
Pakistanilaiset rikolliset harhauttivat Espoossa toimivaa IT-alan yritystä esiintymällä suuren pakistanilaisen teleyrityksen työntekijöinä. Rikolliset väärensivät viisumia varten maksusitoumuksen ja kirjeen, jotka allekirjoitettiin pakistanilaisen teleyrityksen koulutusosaston nimissä. Yhteydenpidon johdosta suomalaisyritys kutsui pakistanilaisia koulutukseen. Yhteydenpito kesti kuukausia, sen tarkoitus oli saada muitakin pakistanilaisryhmiä Suomeen. Rajavartiolaitos selvitti, että marraskuussa saapuneiden lisäksi Suomeen piti saapua ainakin kahdeksan vale-yrityksen työntekijää. Heidän matkansa ei kuitenkaan toteutunut.
Norjan Islamabadin poliisiyhdysmieheltä saadun tiedon mukaan samat tekijät pyrkivät järjestämään myös huhtikuussa 2007 ihmisiä Belgiaan. Tällöinkin esiinnyttiin suuren pakistanilaisen teleyrityksen henkilöstönä. Ryhmä sai viisumit, mutta matka ei ilmeisesti toteutunut.
Matkanjohtajaksi epäilty pakistanilaismies on ollut tutkintavankina Vantaan vankilassa marraskuulta 2007. Suomenlahden merivartioston rikostutkintayksikön tekemä esitutkinta on valmis ja syyteharkinnassa.
Lisätietoja:
Tutkinnanjohtaja, kapteeni Sami Paila
Puh. 020 410 6803
Lähde
Rajavartiolaitos epäilee rikollisorganisaation tuoneen Suomeen laittomasti neljä pakistanilaista viime marraskuussa. Yhtä ryhmään kuuluneista epäillään matkanjohtajaksi. Tekijät esiintyivät suuren pakistanilaisen teleyrityksen työntekijöinä.
Pakistanilaiset rikolliset harhauttivat Espoossa toimivaa IT-alan yritystä esiintymällä suuren pakistanilaisen teleyrityksen työntekijöinä. Rikolliset väärensivät viisumia varten maksusitoumuksen ja kirjeen, jotka allekirjoitettiin pakistanilaisen teleyrityksen koulutusosaston nimissä. Yhteydenpidon johdosta suomalaisyritys kutsui pakistanilaisia koulutukseen. Yhteydenpito kesti kuukausia, sen tarkoitus oli saada muitakin pakistanilaisryhmiä Suomeen. Rajavartiolaitos selvitti, että marraskuussa saapuneiden lisäksi Suomeen piti saapua ainakin kahdeksan vale-yrityksen työntekijää. Heidän matkansa ei kuitenkaan toteutunut.
Norjan Islamabadin poliisiyhdysmieheltä saadun tiedon mukaan samat tekijät pyrkivät järjestämään myös huhtikuussa 2007 ihmisiä Belgiaan. Tällöinkin esiinnyttiin suuren pakistanilaisen teleyrityksen henkilöstönä. Ryhmä sai viisumit, mutta matka ei ilmeisesti toteutunut.
Matkanjohtajaksi epäilty pakistanilaismies on ollut tutkintavankina Vantaan vankilassa marraskuulta 2007. Suomenlahden merivartioston rikostutkintayksikön tekemä esitutkinta on valmis ja syyteharkinnassa.
Lisätietoja:
Tutkinnanjohtaja, kapteeni Sami Paila
Puh. 020 410 6803
Lähde
2.2.08
Yle Uutiset 2.2.2008
Lompakko- ja pankkikorttivarkaudet lisääntyneet
Lompakkovarkaudet ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Kokonaisvahingot lompakko- ja pankkikorttivarkauksista ovat kohonneet jo noin sataan tuhanteen euroon, vaikka yksittäinen tapaus rajoittuukin yleensä muutamaan sataan euroon.
Tekijät ovat yleensä ulkomaalaisia, ja tekotapa samankaltainen. Ensi tekijät kurkkivat pankkiautomaatillta tunnusluvun, varastavat lompakon ja nostavat tililtä rahat. Varkaita vastaan auttaa huolellisuus, sanoo rikoskomisario Heikki Miilunpohja Jyväskylän rikospoliisista:
- On oltava tarkkana ja riittävän huolellisia silloin, kun tunnuslukua näppäillään. Kun lompakossa pidetään sitä pankkikorttia, niin se ei saisi olla avoimessa kassissa, vaan mieluummin siellä sivutaskussa vetoketjun takana. Tämä kassi olisi hyvä pitääsuljettu. Tällöin varmaan jo huomaa jos sitä lompakkoa yritetään anastaa, Miilunpohja sanoo.
- Tällainen huolellisuus on minusta tässä ennen kaikkea etusijalla. Ja sitten jos huomaa että kortti häviää, niin on heti tehtävä sulkuilmoitus, että sieltä ei päästä enempää rahaa viemään, rikoskomisario jatkaa.
Jyväskylässä vangittiin eilen kolme Romanian kansalaista, jotka olivat varastelleet lompakkoja.
Lähde
Lompakkovarkaudet ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Kokonaisvahingot lompakko- ja pankkikorttivarkauksista ovat kohonneet jo noin sataan tuhanteen euroon, vaikka yksittäinen tapaus rajoittuukin yleensä muutamaan sataan euroon.
Tekijät ovat yleensä ulkomaalaisia, ja tekotapa samankaltainen. Ensi tekijät kurkkivat pankkiautomaatillta tunnusluvun, varastavat lompakon ja nostavat tililtä rahat. Varkaita vastaan auttaa huolellisuus, sanoo rikoskomisario Heikki Miilunpohja Jyväskylän rikospoliisista:
- On oltava tarkkana ja riittävän huolellisia silloin, kun tunnuslukua näppäillään. Kun lompakossa pidetään sitä pankkikorttia, niin se ei saisi olla avoimessa kassissa, vaan mieluummin siellä sivutaskussa vetoketjun takana. Tämä kassi olisi hyvä pitääsuljettu. Tällöin varmaan jo huomaa jos sitä lompakkoa yritetään anastaa, Miilunpohja sanoo.
- Tällainen huolellisuus on minusta tässä ennen kaikkea etusijalla. Ja sitten jos huomaa että kortti häviää, niin on heti tehtävä sulkuilmoitus, että sieltä ei päästä enempää rahaa viemään, rikoskomisario jatkaa.
Jyväskylässä vangittiin eilen kolme Romanian kansalaista, jotka olivat varastelleet lompakkoja.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)