Tökeröitä väärennettyjä seteleitä liikkeellä Turussa
Varsinais-Suomen poliisi on pidättänyt 20-vuotiaan miehen, jota epäillään rahan väärentämisestä. Ulkomaalaistaustainen mies tavoitettiin keskiviikkoiltana turkulaisesta ravintolasta, jossa hän yritti käyttää väärennettyjä 50 euron seteleitä. Hänen hallustaan löytyi useita väärennöksiä.
Poliisi pitää ilmeisenä, että miehellä on rikoskumppaneita, joiden hallussa on lisää väärää rahaa. Ilmeisesti setelit on tehty Suomessa.
Poliisi luonnehtii väärennöksiä tökeröiksi. Niistä puuttuu vesileima ja niihin käytetty paperi on erilaista kuin aito setelipaperi. Lisäksi setelit on leikattu huolimattomasti, joten niiden koko poikkeaa aidoista.
Väärennökset saattavat kuitenkin mennä läpi ruuhka-aikoina erityisesti ravintoloissa ja kauppojen kassoilla, poliisi varoittaa.
Poliisi kehottaa väärennöksiä havainneita ottamaan yhteyttä numeroon 071 874 6805.
Lähde
26.2.09
Ilta-Sanomat 26.2.2009
Sekaannuksen syy: Turmakoneessa matkustaja väärillä suomalaispapereilla
Amsterdamin lentoturman tutkinta kosketti torstaina Suomea. Koneessa oli matkustaja, jolla oli suomalainen matkustusasiakirja. Asiakirjan oikea haltija oli kuitenkin Suomessa.
Ulkoministeriöstä kerrottiin illalla STT:lle, että matkustusasiakirjan omistaja oli tavoitettu Suomesta. Hollannin ja Suomen poliisit selvittävät nyt, kuka koneessa oli ja miten matkustusasiakirja oli joutunut vääriin käsiin.
Torstaina ei ollut selvää, oliko kyseessä passi vai jokin muu asiakirja.
-Tämän asian lopullinen selvittäminen on nyt Suomen ja Hollannin poliisin vastuulla. He selvittävät, mistä tässä oikein on kyse, selvitti ulkoasiainsihteeri Virpi Kankare.
Uutistoimisto AFP kertoi päivällä hollantilaisiin lähteisiin vedoten, että turmasta olisi selvinnyt yksi suomalaismatkustaja.
Turman onnettomuustutkinta jatkui niinikään torstaina. Koneen lentotiedot nauhoittaneet niin sanotut mustat laatikot lähetettiin Ranskaan tutkittaviksi.
Keskiviikkona sattuneessa onnettomuudessa kuoli yhdeksän ihmistä ja loukkaantui vakavasti noin 30. Kuolleista viisi oli Turkin ja neljä Yhdysvaltain kansalaisia.
Sairaalassa oli yhä torstaina yli 60 loukkaantunutta. Turkish Airlines -yhtiön kone oli matkalla Istanbulista Amsterdamiin, kun se syöksyi kesken laskeutumisen lähelle Schipholin lentokenttää.
Yhtiö kertoi torstaina, että onnettomuuskoneeseen tehtiin korjauksia vain kaksi päivää ennen turmaa. Kone otettiin käytöstä maanantaina sen jälkeen, kun sen lentäjä oli kertonut päähälyttimessä ilmenneestä viasta koneen ollessa Madridissa. Vika korjattiin ja kone otettiin takaisin käyttöön vielä samana päivänä.
Lähde
Amsterdamin lentoturman tutkinta kosketti torstaina Suomea. Koneessa oli matkustaja, jolla oli suomalainen matkustusasiakirja. Asiakirjan oikea haltija oli kuitenkin Suomessa.
Ulkoministeriöstä kerrottiin illalla STT:lle, että matkustusasiakirjan omistaja oli tavoitettu Suomesta. Hollannin ja Suomen poliisit selvittävät nyt, kuka koneessa oli ja miten matkustusasiakirja oli joutunut vääriin käsiin.
Torstaina ei ollut selvää, oliko kyseessä passi vai jokin muu asiakirja.
-Tämän asian lopullinen selvittäminen on nyt Suomen ja Hollannin poliisin vastuulla. He selvittävät, mistä tässä oikein on kyse, selvitti ulkoasiainsihteeri Virpi Kankare.
Uutistoimisto AFP kertoi päivällä hollantilaisiin lähteisiin vedoten, että turmasta olisi selvinnyt yksi suomalaismatkustaja.
Turman onnettomuustutkinta jatkui niinikään torstaina. Koneen lentotiedot nauhoittaneet niin sanotut mustat laatikot lähetettiin Ranskaan tutkittaviksi.
Keskiviikkona sattuneessa onnettomuudessa kuoli yhdeksän ihmistä ja loukkaantui vakavasti noin 30. Kuolleista viisi oli Turkin ja neljä Yhdysvaltain kansalaisia.
Sairaalassa oli yhä torstaina yli 60 loukkaantunutta. Turkish Airlines -yhtiön kone oli matkalla Istanbulista Amsterdamiin, kun se syöksyi kesken laskeutumisen lähelle Schipholin lentokenttää.
Yhtiö kertoi torstaina, että onnettomuuskoneeseen tehtiin korjauksia vain kaksi päivää ennen turmaa. Kone otettiin käytöstä maanantaina sen jälkeen, kun sen lentäjä oli kertonut päähälyttimessä ilmenneestä viasta koneen ollessa Madridissa. Vika korjattiin ja kone otettiin takaisin käyttöön vielä samana päivänä.
Lähde
24.2.09
Kaleva 24.2.2009
Virheellisillä perhetiedoilla haettiin yli 55 000 euron tuet
Virheellisillä perhetiedoilla oleskeluluvan Suomesta saanut nainen ei syyllistynyt rikokseen, kun hän myöhemmin haki samoilla tiedoilla sosiaalietuuksia. Korkein oikeus (KKO) otti tiistaina kantaa tapaukseen, jossa naista syytettiin törkeistä petoksista.
Jutussa oli kyse naisesta, joka oli saanut Suomesta turvapaikan itselleen ja lapselleen sillä perusteella, että hänen aviomiehellään oli pysyvä oleskelulupa Suomessa ja lapsi oli miehen. Myöhemmin pariskunta kuitenkin ilmoitti, että lapsi ei ollut ilmoitetun miehen eikä heidän avioliittonsa ollut todellinen. Nainen sai virheellisten tietojen antamisesta sakot rekisterimerkintärikoksesta.
Ennen totuuden paljastamista kaksikko oli hakenut virheellisillä perhetiedoilla runsaan kahden vuoden aikana yhteensä noin 55 000 euroa sosiaalietuuksia. Tämä sisälsi lapsilisää, äitiys- ja vanhempainrahaa sekä kotihoidontukea ja toimeentulotukea Helsingin kaupungilta ja Kansaneläkelaitokselta (Kela).
Helsingin käräjäoikeudessa naista syytettiin kahdesta törkeästä petoksesta. Käräjäoikeus tuomitsi hänet seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen ja yhdessä miehen kanssa maksamaan saadun summan vahingonkorvauksina kaupungille ja Kelalle.
Käräjäoikeus katsoi, ettei naisella olisi ollut oikeutta saamiinsa etuuksiin. Helsingin hovioikeus piti tuomion ennallaan.
Koituneesta vahingosta ei näyttöä
Korkein oikeus kumosi antamallaan ennakkopäätöksellä naisen tuomion ja kaksikon korvausvelvollisuuden. KKO:n mukaan nainen ei ollut saanut etuuksia antamiensa virheellisten tietojen vuoksi, sillä oikea tieto avioliitosta tai lasten isyydestä ei ollut edellytys tuen myöntämiselle. Korkeimman oikeuden mukaan naisella olisi joka tapauksessa ollut oikeus lakien mukaisiin etuuksiin.
Korkein oikeus ei myöskään löytänyt näyttöä siitä, että virheellisiä perhetietoja antamalla olisi pyritty saamaan suurempia etuuksia kuin mihin muutoin olisi ollut oikeus. Lisäksi jutussa jäi KKO:n mukaan näyttämättä toteen, että kaupungille tai Kelalle olisi koitunut virheellisistä tiedoista vahinkoa.
Korkeimman oikeuden ratkaisu syntyi äänestämällä. Yksi viidestä asian ratkaisseesta oikeusneuvoksesta olisi jättänyt rangaistuksen ja vahingonkorvausvelvollisuuden ennalleen.
Lähde
Virheellisillä perhetiedoilla oleskeluluvan Suomesta saanut nainen ei syyllistynyt rikokseen, kun hän myöhemmin haki samoilla tiedoilla sosiaalietuuksia. Korkein oikeus (KKO) otti tiistaina kantaa tapaukseen, jossa naista syytettiin törkeistä petoksista.
Jutussa oli kyse naisesta, joka oli saanut Suomesta turvapaikan itselleen ja lapselleen sillä perusteella, että hänen aviomiehellään oli pysyvä oleskelulupa Suomessa ja lapsi oli miehen. Myöhemmin pariskunta kuitenkin ilmoitti, että lapsi ei ollut ilmoitetun miehen eikä heidän avioliittonsa ollut todellinen. Nainen sai virheellisten tietojen antamisesta sakot rekisterimerkintärikoksesta.
Ennen totuuden paljastamista kaksikko oli hakenut virheellisillä perhetiedoilla runsaan kahden vuoden aikana yhteensä noin 55 000 euroa sosiaalietuuksia. Tämä sisälsi lapsilisää, äitiys- ja vanhempainrahaa sekä kotihoidontukea ja toimeentulotukea Helsingin kaupungilta ja Kansaneläkelaitokselta (Kela).
Helsingin käräjäoikeudessa naista syytettiin kahdesta törkeästä petoksesta. Käräjäoikeus tuomitsi hänet seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen ja yhdessä miehen kanssa maksamaan saadun summan vahingonkorvauksina kaupungille ja Kelalle.
Käräjäoikeus katsoi, ettei naisella olisi ollut oikeutta saamiinsa etuuksiin. Helsingin hovioikeus piti tuomion ennallaan.
Koituneesta vahingosta ei näyttöä
Korkein oikeus kumosi antamallaan ennakkopäätöksellä naisen tuomion ja kaksikon korvausvelvollisuuden. KKO:n mukaan nainen ei ollut saanut etuuksia antamiensa virheellisten tietojen vuoksi, sillä oikea tieto avioliitosta tai lasten isyydestä ei ollut edellytys tuen myöntämiselle. Korkeimman oikeuden mukaan naisella olisi joka tapauksessa ollut oikeus lakien mukaisiin etuuksiin.
Korkein oikeus ei myöskään löytänyt näyttöä siitä, että virheellisiä perhetietoja antamalla olisi pyritty saamaan suurempia etuuksia kuin mihin muutoin olisi ollut oikeus. Lisäksi jutussa jäi KKO:n mukaan näyttämättä toteen, että kaupungille tai Kelalle olisi koitunut virheellisistä tiedoista vahinkoa.
Korkeimman oikeuden ratkaisu syntyi äänestämällä. Yksi viidestä asian ratkaisseesta oikeusneuvoksesta olisi jättänyt rangaistuksen ja vahingonkorvausvelvollisuuden ennalleen.
Lähde
Helsingin Sanomat 24.2.2009
Puolet asukkaista kokee Helsingin turvallisuuden heikentyneen
Noin puolet helsinkiläisistä on sitä mieltä, että kaupungin turvallisuustilanne on huonontunut viimeisimpien kolmen vuoden aikana.
Helsingin kaupunki kartoitti kaupunkilaisten ja matkailijoiden turvallisuudentunnetta kyselyllä, jonka tulokset julkistetaan tänään tiistaina. Viimeksi asiaa on selvitetty perusteellisesti vuonna 2006.
Vastaukset esimerkiksi julkisten liikennevälineiden turvallisuudesta olivat melko samansuuntaisia kuin 2006. Sen sijaan uutta oli kaupunkilaisten mielipide maahanmuuttajien vaikutuksesta Helsingin turvallisuuteen.
Turvallisuustilanteen huonontuneeksi kokeneista vastaajista 70 prosenttia nimesi maahanmuuttajat syyksi heikentyneeseen tilanteeseen, vaikka sellaista vastausvaihtoehtoa ei annettu kyselylomakkeessa.
Vastaajat olivat huolissaan maahanmuuttajien kasvaneesta määrästä. Maahanmuuttajiin yhdistettiin usein myös rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen.
Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston projektipäällikkö Johanna Seppälä kertoo tulosten yllättäneen kyselytyöryhmän.
Seppälä arvelee, että viime aikojen näkyvä uutisointi maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa saattaisi osaltaan selittää tuloksia.
"Oli syy mikä tahansa, tämä on nyt niin vahva signaali kaupunkilaisten mielipiteestä, että asian eteen tullaan tekemään paljon töitä", Seppälä sanoo.
"Jos mahdollisiin ongelmakohtiin ei puututa nyt, tilanne saattaa olla muutaman vuoden päästä erittäin paha."
Seppälän mielestä olisi erittäin tärkeää välttää alueiden eriarvoistumista.
"Emmehän halua Helsinkiin ongelmalähiöitä, joihin kukaan ei uskalla mennä."
Kaupunkilaisten keskeisiksi huolenaiheiksi nousivat maahanmuuttajien lisäksi syrjäytyminen, välinpitämättömyys, yhteisöllisyyden puute, katuväkivalta ja sen uhka, joukkoliikenteen turvallisuus ja liikenneturvallisuus.
Kyselyyn vastasi 765 helsinkiläistä tai vierailijaa. Tarkoituksena oli saada selville, mihin kaupunkilaiset haluaisivat kiinnitettävän huomiota, kun laaditaan Helsingin uutta turvallisuusohjelmaa.
Lähde
Noin puolet helsinkiläisistä on sitä mieltä, että kaupungin turvallisuustilanne on huonontunut viimeisimpien kolmen vuoden aikana.
Helsingin kaupunki kartoitti kaupunkilaisten ja matkailijoiden turvallisuudentunnetta kyselyllä, jonka tulokset julkistetaan tänään tiistaina. Viimeksi asiaa on selvitetty perusteellisesti vuonna 2006.
Vastaukset esimerkiksi julkisten liikennevälineiden turvallisuudesta olivat melko samansuuntaisia kuin 2006. Sen sijaan uutta oli kaupunkilaisten mielipide maahanmuuttajien vaikutuksesta Helsingin turvallisuuteen.
Turvallisuustilanteen huonontuneeksi kokeneista vastaajista 70 prosenttia nimesi maahanmuuttajat syyksi heikentyneeseen tilanteeseen, vaikka sellaista vastausvaihtoehtoa ei annettu kyselylomakkeessa.
Vastaajat olivat huolissaan maahanmuuttajien kasvaneesta määrästä. Maahanmuuttajiin yhdistettiin usein myös rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen.
Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston projektipäällikkö Johanna Seppälä kertoo tulosten yllättäneen kyselytyöryhmän.
Seppälä arvelee, että viime aikojen näkyvä uutisointi maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa saattaisi osaltaan selittää tuloksia.
"Oli syy mikä tahansa, tämä on nyt niin vahva signaali kaupunkilaisten mielipiteestä, että asian eteen tullaan tekemään paljon töitä", Seppälä sanoo.
"Jos mahdollisiin ongelmakohtiin ei puututa nyt, tilanne saattaa olla muutaman vuoden päästä erittäin paha."
Seppälän mielestä olisi erittäin tärkeää välttää alueiden eriarvoistumista.
"Emmehän halua Helsinkiin ongelmalähiöitä, joihin kukaan ei uskalla mennä."
Kaupunkilaisten keskeisiksi huolenaiheiksi nousivat maahanmuuttajien lisäksi syrjäytyminen, välinpitämättömyys, yhteisöllisyyden puute, katuväkivalta ja sen uhka, joukkoliikenteen turvallisuus ja liikenneturvallisuus.
Kyselyyn vastasi 765 helsinkiläistä tai vierailijaa. Tarkoituksena oli saada selville, mihin kaupunkilaiset haluaisivat kiinnitettävän huomiota, kun laaditaan Helsingin uutta turvallisuusohjelmaa.
Lähde
23.2.09
Iltalehti 23.2.2009
Hovioikeus kovensi liettulaismiehen mukiloineiden ryöstäjien tuomioita
Vaasan hovioikeus kovensi Uudenkaarlepyyn Juthbackan ryöstäjien vankeustuomioita.
Miehet ryöstivät ja pahoinpitelivät liettualaisen liikemiehen hotellihuoneessa viime vuoden tammikuussa. Uhri sai vakavia vammoja.
Liettualainen nahkakauppias houkuteltiin Suomeen lupauksilla hyvistä kaupoista. Mies matkusti Uuteenkaarlepyyhyn, jossa tapaaminen oli sovittu hotelliin. Hotellihuoneessa naamiomiehet kävivät liettualaisen kimppuun ja pahoinpitelivät tätä mm. veitsellä ja rikkinäisellä pullolla. Ryöstäjät veivät mieheltä rahaa 70 000 euroa.
Mustasaaren käräjäoikeus tuomitsi miehet viime kesäkuussa vankeuteen törkeästä ryöstöstä. Vaasan hovioikeus kovensi miesten vankeustuomioita kahdeksalla kuukaudella. Karl Yngve Österback ja Nahro Rasul Ismael tuomittin molemmat neljäksi vuodeksi vankeuteen. Zozk Rasul Ismael sai kolmen ja puolen vuoden vankeustuomion.
Poliisi sai Zozk Rasul Ismaelin kiinni pian ryöstön jälkeen. Hänen velimiehensä tavoitettiin keväällä tämän asuinmaasta Ruotsista, ja Österback löytyi Virosta.
Lähde
Vaasan hovioikeus kovensi Uudenkaarlepyyn Juthbackan ryöstäjien vankeustuomioita.
Miehet ryöstivät ja pahoinpitelivät liettualaisen liikemiehen hotellihuoneessa viime vuoden tammikuussa. Uhri sai vakavia vammoja.
Liettualainen nahkakauppias houkuteltiin Suomeen lupauksilla hyvistä kaupoista. Mies matkusti Uuteenkaarlepyyhyn, jossa tapaaminen oli sovittu hotelliin. Hotellihuoneessa naamiomiehet kävivät liettualaisen kimppuun ja pahoinpitelivät tätä mm. veitsellä ja rikkinäisellä pullolla. Ryöstäjät veivät mieheltä rahaa 70 000 euroa.
Mustasaaren käräjäoikeus tuomitsi miehet viime kesäkuussa vankeuteen törkeästä ryöstöstä. Vaasan hovioikeus kovensi miesten vankeustuomioita kahdeksalla kuukaudella. Karl Yngve Österback ja Nahro Rasul Ismael tuomittin molemmat neljäksi vuodeksi vankeuteen. Zozk Rasul Ismael sai kolmen ja puolen vuoden vankeustuomion.
Poliisi sai Zozk Rasul Ismaelin kiinni pian ryöstön jälkeen. Hänen velimiehensä tavoitettiin keväällä tämän asuinmaasta Ruotsista, ja Österback löytyi Virosta.
Lähde
Aamulehti 23.2.2009
Ole tarkkana: Petollisia rahanvaihtajia Pirkanmaalla!
Pirkanmaalla on liikkeellä petollisia rahanvaihtajia, jotka pyytävät kassamyyjää vaihtamaan nipun 5 tai 10 euron seteleitä isommiksi tai 50, 100 tai 200 euron setelin pienemmäksi. Kun myyjä on laskenut rahat, tekijä pyytää nipun vielä itselleen tarkistuslaskemista varten. Siinä vaiheessa rahanvaihtaja jättää vaivihkaa itselleen muutaman setelin ja palauttaa sitten vajaan nipun kassamyyjälle.
Rahanvaihtajat ovat olleet pääsääntöisesti ulkomaalaisia. He ovat voineet pyytää myös yksityishenkilöitä vaihtamaan rahaa parkki- tai puhelinrahaksi.
Poliisille on tehty useita rikosilmoituksia rahanvaihtajista. Samalla toimintatavalla on toimittu myös Porissa. Kyseessä voivat olla samat tekijät.
Poliisi kehottaa olemaan rahanvaihtotilanteissa erityisen tarkkana. Rahanvaihtajan voi tarvittaessa ohjata lähimpään pankkiin.
Lähde
Pirkanmaalla on liikkeellä petollisia rahanvaihtajia, jotka pyytävät kassamyyjää vaihtamaan nipun 5 tai 10 euron seteleitä isommiksi tai 50, 100 tai 200 euron setelin pienemmäksi. Kun myyjä on laskenut rahat, tekijä pyytää nipun vielä itselleen tarkistuslaskemista varten. Siinä vaiheessa rahanvaihtaja jättää vaivihkaa itselleen muutaman setelin ja palauttaa sitten vajaan nipun kassamyyjälle.
Rahanvaihtajat ovat olleet pääsääntöisesti ulkomaalaisia. He ovat voineet pyytää myös yksityishenkilöitä vaihtamaan rahaa parkki- tai puhelinrahaksi.
Poliisille on tehty useita rikosilmoituksia rahanvaihtajista. Samalla toimintatavalla on toimittu myös Porissa. Kyseessä voivat olla samat tekijät.
Poliisi kehottaa olemaan rahanvaihtotilanteissa erityisen tarkkana. Rahanvaihtajan voi tarvittaessa ohjata lähimpään pankkiin.
Lähde
Ilta-Sanomat 23.2.2009
Mellakka kotibileissä - kaksi poliisiautoa murjottiin
Meteliä rauhoittamaan tulleet poliisit kokivat ankaraa vastarintaa Vantaalla viikonloppuna. Toisen poliisiauton päälle heitettiin polkupyörä ja toista potkittiin, kertoo komisario Juha Juurinen.
Rähinät alkoivat lauantaina klo 3.45 eräässä yksityisasunnossa Pakkalassa, lähellä Jumbon kauppakeskusta.
Kaikkiaan kymmenkunta nuorta vastusti poliiseja. Heistä otettiin kiinni kahdeksan.
Ulkomaalaisperäisiä nuoria epäillään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja vahingonteosta.
Paikalla tarvittiin useita poliisipartioita, toteaa Juurinen.
Samat nuoret tappelivat viranomaisia vastaa noin kuukausi sitten Hiekkaharjussa. Monilla alkaa jo olla paljon rikkomuksia tilillään, toteaa komisario Juurinen.
Lähde
Meteliä rauhoittamaan tulleet poliisit kokivat ankaraa vastarintaa Vantaalla viikonloppuna. Toisen poliisiauton päälle heitettiin polkupyörä ja toista potkittiin, kertoo komisario Juha Juurinen.
Rähinät alkoivat lauantaina klo 3.45 eräässä yksityisasunnossa Pakkalassa, lähellä Jumbon kauppakeskusta.
Kaikkiaan kymmenkunta nuorta vastusti poliiseja. Heistä otettiin kiinni kahdeksan.
Ulkomaalaisperäisiä nuoria epäillään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja vahingonteosta.
Paikalla tarvittiin useita poliisipartioita, toteaa Juurinen.
Samat nuoret tappelivat viranomaisia vastaa noin kuukausi sitten Hiekkaharjussa. Monilla alkaa jo olla paljon rikkomuksia tilillään, toteaa komisario Juurinen.
Lähde
22.2.09
Yle Uutiset 22.2.2009
Nuorisojoukko ryösti miehen Oulussa
Oulun Ainolanpuistossa ryöstettiin sunnuntainvastaisena yönä 27-vuotias mies.
Miehen kimppuun hyökkäsi takaapäin neljän nuoren joukko, joista yksi tarttui uhria rinnuksista kiinni, ja toinen vaati ilmeisesti veitsi kurkulla tämän lompakkoa.
Lompakon saatuaan yksi nuorista mukiloi uhrin kasvot nyrkillä ruhjeille.
Poliisi etsi ryöstäjiä yöllä tuloksetta. Tekijät olivat arviolta 20-vuotiaita, noin 180 senttiä pitkiä tummaihoisia miehiä.
Lähde
Oulun Ainolanpuistossa ryöstettiin sunnuntainvastaisena yönä 27-vuotias mies.
Miehen kimppuun hyökkäsi takaapäin neljän nuoren joukko, joista yksi tarttui uhria rinnuksista kiinni, ja toinen vaati ilmeisesti veitsi kurkulla tämän lompakkoa.
Lompakon saatuaan yksi nuorista mukiloi uhrin kasvot nyrkillä ruhjeille.
Poliisi etsi ryöstäjiä yöllä tuloksetta. Tekijät olivat arviolta 20-vuotiaita, noin 180 senttiä pitkiä tummaihoisia miehiä.
Lähde
20.2.09
Helsingin Sanomat 20.2.2009 (4.)
Oikeus tuomitsi liettualaisille murtovarkaille vankeutta
Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi perjantaina liettualaiset Aurimas Batutiksen, 23, ja Giedrius Batutiksen, 25, kahdeksi vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen lukuisista murtovarkauksista
Kaksikko syyllistyi seitsemään törkeään varkauteen 2007–2008. He varastivat kameroita, matkapuhelimia, kannettavia tietokoneita ja muita tavaroita Markantalon ja Carlsonin liikkeistä Varkaudessa, Kuopiossa, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Porvoossa ja Hyvinkäällä.
Veljekset tulivat Suomeen pelkästään varastamisen takia. Kullakin matkalla he tekivät yhden murron.
Rikosten motiiviksi he kertoivat työttömyytensä, perheongelmansa ja rahapulansa.
Kunkin murtokeikan saaliin arvo vaihteli 16 470 eurosta 27 155 euroon. He veivät tavaraa yhteensä runsaan 150 000 euron arvosta.
Veljekset kertoivat myyneensä tavarat eteenpäin ja ansainneensa noin 30 000 euroa. Rahat he kertoivat käyttäneensä muun muassa ruokaan, autoon ja vaatteisiin.
Tuomitut ovat kotoisin samalta Panavežysin alueelta, josta on runsaan vuoden aikana tullut monia muitakin nuoria miehiä murtokeikoille Suomeen. Hyvinkään käräjäoikeudessa käsitelty rikoskokonaisuus on yksi suurimmista, joka on edennyt oikeuteen Suomessa.
Lähde
Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi perjantaina liettualaiset Aurimas Batutiksen, 23, ja Giedrius Batutiksen, 25, kahdeksi vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen lukuisista murtovarkauksista
Kaksikko syyllistyi seitsemään törkeään varkauteen 2007–2008. He varastivat kameroita, matkapuhelimia, kannettavia tietokoneita ja muita tavaroita Markantalon ja Carlsonin liikkeistä Varkaudessa, Kuopiossa, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Porvoossa ja Hyvinkäällä.
Veljekset tulivat Suomeen pelkästään varastamisen takia. Kullakin matkalla he tekivät yhden murron.
Rikosten motiiviksi he kertoivat työttömyytensä, perheongelmansa ja rahapulansa.
Kunkin murtokeikan saaliin arvo vaihteli 16 470 eurosta 27 155 euroon. He veivät tavaraa yhteensä runsaan 150 000 euron arvosta.
Veljekset kertoivat myyneensä tavarat eteenpäin ja ansainneensa noin 30 000 euroa. Rahat he kertoivat käyttäneensä muun muassa ruokaan, autoon ja vaatteisiin.
Tuomitut ovat kotoisin samalta Panavežysin alueelta, josta on runsaan vuoden aikana tullut monia muitakin nuoria miehiä murtokeikoille Suomeen. Hyvinkään käräjäoikeudessa käsitelty rikoskokonaisuus on yksi suurimmista, joka on edennyt oikeuteen Suomessa.
Lähde
Helsingin Sanomat 20.2.2009 (2.)
Suomi ei luovuta kansanmurhasta epäiltyä Ruandaan
Suomi ei luovuta kansanmurhasta epäiltyä miestä Ruandaan. Oikeusministeriö perustaa päätöksensä muun muassa YK:n Ruanda-tuomioistuimen kantaan, jonka mukaan Ruandassa ei välttämättä saa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.
Miestä epäillään osallisuudesta joukkotuhontaan Ruandan kansanmurhan aikana vuonna 1994. Hän on ollut rikosepäilyjen vuoksi vangittuna Suomessa toissa vuoden huhtikuusta, ja epäilyt ovat parhaillaan syyteharkinnassa.
Muun muassa Saksa ja Ranska ovat torjuneet epäiltyjen luovuttamisen Ruandaan samoin perustein kuin Suomi.
Ruanda-tuomioistuin kielsi viime vuonna siellä vireillä olleiden syyteasioiden siirtämisen Ruandan omien tuomioistuimien käsiteltäväksi, koska se katsoi, että oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ei voida taata. Kansainvälisen tuomioistuimen työn on tarkoitus päättyä ensi vuoden aikana.
Jos syyte miestä vastaan nostetaan, oikeudenkäynti käydään Suomessa. Mies on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.
Suomi sai miestä koskevan luovutuspyynnön Ruandalta vuosi sitten keväällä.
Lähde
Suomi ei luovuta kansanmurhasta epäiltyä miestä Ruandaan. Oikeusministeriö perustaa päätöksensä muun muassa YK:n Ruanda-tuomioistuimen kantaan, jonka mukaan Ruandassa ei välttämättä saa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.
Miestä epäillään osallisuudesta joukkotuhontaan Ruandan kansanmurhan aikana vuonna 1994. Hän on ollut rikosepäilyjen vuoksi vangittuna Suomessa toissa vuoden huhtikuusta, ja epäilyt ovat parhaillaan syyteharkinnassa.
Muun muassa Saksa ja Ranska ovat torjuneet epäiltyjen luovuttamisen Ruandaan samoin perustein kuin Suomi.
Ruanda-tuomioistuin kielsi viime vuonna siellä vireillä olleiden syyteasioiden siirtämisen Ruandan omien tuomioistuimien käsiteltäväksi, koska se katsoi, että oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ei voida taata. Kansainvälisen tuomioistuimen työn on tarkoitus päättyä ensi vuoden aikana.
Jos syyte miestä vastaan nostetaan, oikeudenkäynti käydään Suomessa. Mies on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.
Suomi sai miestä koskevan luovutuspyynnön Ruandalta vuosi sitten keväällä.
Lähde
Helsingin Sanomat 20.2.2009
Turvapaikkahakemusten käsittelyaika uhkaa venyä yli vuoteen
Turvapaikkahakemusten käsittelyajat uhkaavat venyä jopa yli vuoden pituisiksi, varoittaa Maahanmuuttovirasto. Käsittelyaikoja pitkittää viime syksystä alkaen noussut hakijamäärä. Maahanmuuttovirasto arvioi, että turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna noin 6 000, kun viime vuonna hakijoita oli pari tuhatta vähemmän.
Hallituksen elvytyspaketissa on rahat noin kymmenen työntekijän palkkaamiseksi. Viraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan nykyisillä hakijamäärillä työntekijöitä tarvittaisiin kuitenkin noin 30 enemmän, jotta käsittelyajat eivät venyisi.
Viime vuonna viraston käsittelyaika oli normaaleissa turvapaikkahakemuksissa puolisen vuotta. Repo pitää tätä eurooppalaisestikin mitattuna kohtuullisena. Turvapaikkapäätöksiä saavat nyt viime kesänä Suomeen tulleet hakijat.
Lähde
Turvapaikkahakemusten käsittelyajat uhkaavat venyä jopa yli vuoden pituisiksi, varoittaa Maahanmuuttovirasto. Käsittelyaikoja pitkittää viime syksystä alkaen noussut hakijamäärä. Maahanmuuttovirasto arvioi, että turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna noin 6 000, kun viime vuonna hakijoita oli pari tuhatta vähemmän.
Hallituksen elvytyspaketissa on rahat noin kymmenen työntekijän palkkaamiseksi. Viraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan nykyisillä hakijamäärillä työntekijöitä tarvittaisiin kuitenkin noin 30 enemmän, jotta käsittelyajat eivät venyisi.
Viime vuonna viraston käsittelyaika oli normaaleissa turvapaikkahakemuksissa puolisen vuotta. Repo pitää tätä eurooppalaisestikin mitattuna kohtuullisena. Turvapaikkapäätöksiä saavat nyt viime kesänä Suomeen tulleet hakijat.
Lähde
Yle Uutiset 20.2.2009
Pakolaiskeskus työllistää poliiseja
Hämeenlinnan poliisi haluaa neljä uutta poliisivirkaa Lammille tulevan pakolaiskeskuksen vuoksi.
Pakolaiskeskus aiheuttaa poliisille paljon lisää työtä. Poliisi muun muassa haastattelee jokaisen keskukseen tulevan pakolaisen.
Poliisipäälikkö Jarmo Holma pitää uusia poliisivirkoja välttämättöminä. Pakolaiskeskuksen vuoksi Lammilla säilyy myös oma poliisiasema.
Poliisi varautuu paitsi pakolaisten haastatteluihin myös sen tuomiin mahdollisiin muihin ongelmiin.
- Siinä saattaa tulla kulttuurien välisiä ristiriitoja, mutta hän toivoisi, että lammilaiset pyrkisivät ymmärtämään tilanteen ja ottamaan turvapaikanhakijat suvaitsevasti vastaan, sanoo Jarmo Holma.
Lähde
Hämeenlinnan poliisi haluaa neljä uutta poliisivirkaa Lammille tulevan pakolaiskeskuksen vuoksi.
Pakolaiskeskus aiheuttaa poliisille paljon lisää työtä. Poliisi muun muassa haastattelee jokaisen keskukseen tulevan pakolaisen.
Poliisipäälikkö Jarmo Holma pitää uusia poliisivirkoja välttämättöminä. Pakolaiskeskuksen vuoksi Lammilla säilyy myös oma poliisiasema.
Poliisi varautuu paitsi pakolaisten haastatteluihin myös sen tuomiin mahdollisiin muihin ongelmiin.
- Siinä saattaa tulla kulttuurien välisiä ristiriitoja, mutta hän toivoisi, että lammilaiset pyrkisivät ymmärtämään tilanteen ja ottamaan turvapaikanhakijat suvaitsevasti vastaan, sanoo Jarmo Holma.
Lähde
19.2.09
Etelä-Suomen Sanomat 19.2.2009
Kiukustunut ravintola-asiakas rikkoi kalusteita Lahdessa
Nuorehko mies rikkoi ravintolan pihakalusteita Lahdessa torstain vastaisena yönä. Mies alkoi riehua, koska hänelle ei tarjoiltu ravintolassa alkoholia.
Ulkomaalaistaustainen vuonna 1981 syntynyt mies tuotiin poliisilaitokselle selviämään.
Lähde
Nuorehko mies rikkoi ravintolan pihakalusteita Lahdessa torstain vastaisena yönä. Mies alkoi riehua, koska hänelle ei tarjoiltu ravintolassa alkoholia.
Ulkomaalaistaustainen vuonna 1981 syntynyt mies tuotiin poliisilaitokselle selviämään.
Lähde
Iltalehti 19.2.2009
Pariskunta varastelee vanhusten lompakoita
Poliisin tietoon on tullut kymmenkunta lompakkovarkautta lähiviikkojen aikana.
Keski-Uudenmaan ja Hämeenlinnan seuduilla liikkuu vanhuksilta lompakoita varastava pariskunta.
Poliisin mukaan nuorehko ja ulkomaalaisen oloinen pariskunta pysäyttelee vanhuksia, levittelee karttaa ja poistuu paikalta pikaisesti. Samassa he vievät uhreiltaan lompakot.
Kaikki tapaukset ovat sattuneet keskellä päivää yleisellä paikalla.
Keski-Uudenmaan poliisi pyytää kaikkia vastaavien varkauksien kohteeksi joutuneita tekemään asiasta välittömästi rikosilmoituksen. Lisäksi poliisi pyytää muiden ihmisten auttavan samanlaisiin tilanteisiin joutuvia vanhuksia ja ilmoittamaan epäilyttävistä havainnoista poliisille.
Lähde
Poliisin tietoon on tullut kymmenkunta lompakkovarkautta lähiviikkojen aikana.
Keski-Uudenmaan ja Hämeenlinnan seuduilla liikkuu vanhuksilta lompakoita varastava pariskunta.
Poliisin mukaan nuorehko ja ulkomaalaisen oloinen pariskunta pysäyttelee vanhuksia, levittelee karttaa ja poistuu paikalta pikaisesti. Samassa he vievät uhreiltaan lompakot.
Kaikki tapaukset ovat sattuneet keskellä päivää yleisellä paikalla.
Keski-Uudenmaan poliisi pyytää kaikkia vastaavien varkauksien kohteeksi joutuneita tekemään asiasta välittömästi rikosilmoituksen. Lisäksi poliisi pyytää muiden ihmisten auttavan samanlaisiin tilanteisiin joutuvia vanhuksia ja ilmoittamaan epäilyttävistä havainnoista poliisille.
Lähde
18.2.09
Turun Sanomat 18.2.2009 (3.)
Viime vuonna tulleet somalialaiset hakevat oleskelulupaa 4 000 perheenjäsenelle
Maahanmuuttoviraston arvion mukaan viime vuonna turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet somalialaiset hakevat 3 000 - 4 000 perheenjäsenelleen oleskelulupaa Suomesta perheiden yhdistämisen perusteella.
Suomesta haki turvapaikkaa viime vuonna 1 181 somalialaista, toiseksi eniten 1 255 irakilaisen turvapaikanhakijan jälkeen.
Perheen yhdistämistä voivat heistä hakea ne, jotka saavat itselleen oleskeluluvan. Suojeluperusteella oleskeluluvan saaneiden henkilöiden hakemusten käsittelyaika oli viime vuonna hieman vajaat puoli vuotta. Käsittelyajat tulevat todennäköisesti pitenemään moninkertaistuneen turvapaikanhakijoiden kokonaismäärän vuoksi, joten viimevuotisten hakijoiden perheenyhdistämiset tulevat lisäämään maahanmuuttoa vasta jonkin ajan päästä.
Viime vuonna itselleen oleskeluluvan sai 148 somalialaista henkilöä, irakilaisista 182 henkilöä.
- On selvää, että jos tulee paljon turvapaikanhakijoita, perhesidehakemukset lisääntyvät. Somalialaisille on tyypillistä, että hakemus perheen yhdistämisestä tehdään, ylitarkastaja Leena Turku Maahanmuuttovirastosta kertoo.
- Perheiden yhdistämisessä ei ole kiintiöitä, vaan jokainen, joka on saanut jatkuvan oleskeluluvan, on oikeutettu hakemaan yhdistämistä, hän huomauttaa.
Arviolta yli 90 prosenttia somalialaisista turvapaikanhakijoista tekee perhesidehakemuksen oleskeluluvan saatuaan. Usealla Suomeen tulevalla on jo perhe kotimaassa, tai täällä aikuistuvat nuoret menevät naimisiin kotimaassa olevan henkilön kanssa,
Pääsääntöisesti oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella myönnetään, jos edellytykset täyttyvät.
- Jos edellytykset täyttyvät entistä useampien kohdalla, on tietysti mahdollista, että määrät kasvavat räjähdysmäisesti, Turku toteaa ykskantaan. Hän ei kuitenkaan innostu arvioimaan perheiden yhdistämisen myötä jättiläismäisestä maahanmuuttovirrasta maalaillun ”kauhukuvan” todennäköisyyttä.
Maahanmuuttoviraston arvion mukaan somalialaiset hakevat perheen yhdistämistä keskimäärin neljälle henkilölle. Somalialaisperheiden tavanomainen koko on turvapaikkaa hakevista kansallisuuksista suurimmasta päästä.
Etiopiaan haastattelumatkoja
Kasvanut somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä on vaatinut erityisjärjestelyjä perhesiteiden selvityksen suhteen. Yleensä Suomen edustustot ulkomailla hoitavat tarvittavan tiedonkeruun, mutta somalialaisten korkean luku- ja kirjoitustaidottomuuden vuoksi suuri osa tarvittavista tiedoista joudutaan hankkimaan kirjallisten selvitysten sijaan suullisilla haastatteluilla.
Suomesta onkin jouduttu tekemään ”ruuhkanpurkumatkoja” eli perheenyhdistämistä odottavien haastattelumatkoja. Turku itse on tehnyt seitsemän perhesiteitä selvittävää haastattelumatkaa Etiopian Addis Abebaan vuoden 2005 jälkeen. Suomessa on kaupungissa suurlähetystö.
Lähde
Maahanmuuttoviraston arvion mukaan viime vuonna turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet somalialaiset hakevat 3 000 - 4 000 perheenjäsenelleen oleskelulupaa Suomesta perheiden yhdistämisen perusteella.
Suomesta haki turvapaikkaa viime vuonna 1 181 somalialaista, toiseksi eniten 1 255 irakilaisen turvapaikanhakijan jälkeen.
Perheen yhdistämistä voivat heistä hakea ne, jotka saavat itselleen oleskeluluvan. Suojeluperusteella oleskeluluvan saaneiden henkilöiden hakemusten käsittelyaika oli viime vuonna hieman vajaat puoli vuotta. Käsittelyajat tulevat todennäköisesti pitenemään moninkertaistuneen turvapaikanhakijoiden kokonaismäärän vuoksi, joten viimevuotisten hakijoiden perheenyhdistämiset tulevat lisäämään maahanmuuttoa vasta jonkin ajan päästä.
Viime vuonna itselleen oleskeluluvan sai 148 somalialaista henkilöä, irakilaisista 182 henkilöä.
- On selvää, että jos tulee paljon turvapaikanhakijoita, perhesidehakemukset lisääntyvät. Somalialaisille on tyypillistä, että hakemus perheen yhdistämisestä tehdään, ylitarkastaja Leena Turku Maahanmuuttovirastosta kertoo.
- Perheiden yhdistämisessä ei ole kiintiöitä, vaan jokainen, joka on saanut jatkuvan oleskeluluvan, on oikeutettu hakemaan yhdistämistä, hän huomauttaa.
Arviolta yli 90 prosenttia somalialaisista turvapaikanhakijoista tekee perhesidehakemuksen oleskeluluvan saatuaan. Usealla Suomeen tulevalla on jo perhe kotimaassa, tai täällä aikuistuvat nuoret menevät naimisiin kotimaassa olevan henkilön kanssa,
Pääsääntöisesti oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella myönnetään, jos edellytykset täyttyvät.
- Jos edellytykset täyttyvät entistä useampien kohdalla, on tietysti mahdollista, että määrät kasvavat räjähdysmäisesti, Turku toteaa ykskantaan. Hän ei kuitenkaan innostu arvioimaan perheiden yhdistämisen myötä jättiläismäisestä maahanmuuttovirrasta maalaillun ”kauhukuvan” todennäköisyyttä.
Maahanmuuttoviraston arvion mukaan somalialaiset hakevat perheen yhdistämistä keskimäärin neljälle henkilölle. Somalialaisperheiden tavanomainen koko on turvapaikkaa hakevista kansallisuuksista suurimmasta päästä.
Etiopiaan haastattelumatkoja
Kasvanut somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä on vaatinut erityisjärjestelyjä perhesiteiden selvityksen suhteen. Yleensä Suomen edustustot ulkomailla hoitavat tarvittavan tiedonkeruun, mutta somalialaisten korkean luku- ja kirjoitustaidottomuuden vuoksi suuri osa tarvittavista tiedoista joudutaan hankkimaan kirjallisten selvitysten sijaan suullisilla haastatteluilla.
Suomesta onkin jouduttu tekemään ”ruuhkanpurkumatkoja” eli perheenyhdistämistä odottavien haastattelumatkoja. Turku itse on tehnyt seitsemän perhesiteitä selvittävää haastattelumatkaa Etiopian Addis Abebaan vuoden 2005 jälkeen. Suomessa on kaupungissa suurlähetystö.
Lähde
Turun Sanomat 18.2.2009 (2.)
Ulkomaisen työvoiman vapaampi pääsy Suomeen lykkääntyy
EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oleskelulupien saantia oltiin helpottamassa vielä vähän aikaa sitten kovalla tohinalla. Tarkoitus oli poistaa työluvan edellytyksenä ollut TE-keskuksen harkinta työvoiman tarpeesta. Nyt ääni kellossa on muuttunut ja talouden heikentyminen on hidastanut uudistusta.
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ministerityöryhmä käsitteli asiaa joulukuussa ja päätyi säilyttämään työvoiman saatavuusharkinnan poistamisen esityksessä.
Työttömyyden lisääntyessä lakiesitys herättäisi eduskunnassa melkoisen kalabaliikin, minkä vuoksi virkamiehet laitettiin etsimään keinoja, joilla vastaanotto saataisiin suopeammaksi.
Asiaa on valmisteltu työryhmässä, jossa myös työmarkkinakeskusjärjestöt olivat aluksi hyväksymässä saatavuusharkinnan poistamisen. Työryhmän viimeinen kokous oli kaksi viikkoa sitten.
- Jätin pöytäkirjamerkinnän, jossa vaadin tarveharkinnan poiston ja työlupamenettelyn nopeuttamisen toimeenpanon lykkäämistä parilla vuodella, työryhmässä mukana ollut STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund toteaa.
Myös muut työntekijäkeskusjärjestöt ovat kallistuneet samoille linjoille.
Sund kertoo perustelleensa toimeenpanon lykkäämistä taloustaantumalla ja sillä, ettei työsuhteiden ennakko- tai jälkivalvonta ole kunnossa.
- Kansantalous ei nyt vaarannu, vaikka jonkin verran ulkomaalaista työvoimaa jää palkkaamatta, hän toteaa.
Lähde
EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oleskelulupien saantia oltiin helpottamassa vielä vähän aikaa sitten kovalla tohinalla. Tarkoitus oli poistaa työluvan edellytyksenä ollut TE-keskuksen harkinta työvoiman tarpeesta. Nyt ääni kellossa on muuttunut ja talouden heikentyminen on hidastanut uudistusta.
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ministerityöryhmä käsitteli asiaa joulukuussa ja päätyi säilyttämään työvoiman saatavuusharkinnan poistamisen esityksessä.
Työttömyyden lisääntyessä lakiesitys herättäisi eduskunnassa melkoisen kalabaliikin, minkä vuoksi virkamiehet laitettiin etsimään keinoja, joilla vastaanotto saataisiin suopeammaksi.
Asiaa on valmisteltu työryhmässä, jossa myös työmarkkinakeskusjärjestöt olivat aluksi hyväksymässä saatavuusharkinnan poistamisen. Työryhmän viimeinen kokous oli kaksi viikkoa sitten.
- Jätin pöytäkirjamerkinnän, jossa vaadin tarveharkinnan poiston ja työlupamenettelyn nopeuttamisen toimeenpanon lykkäämistä parilla vuodella, työryhmässä mukana ollut STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund toteaa.
Myös muut työntekijäkeskusjärjestöt ovat kallistuneet samoille linjoille.
Sund kertoo perustelleensa toimeenpanon lykkäämistä taloustaantumalla ja sillä, ettei työsuhteiden ennakko- tai jälkivalvonta ole kunnossa.
- Kansantalous ei nyt vaarannu, vaikka jonkin verran ulkomaalaista työvoimaa jää palkkaamatta, hän toteaa.
Lähde
Turun Sanomat 18.2.2009
Maahanmuuttoviraston johtaja ehdottaa huijareiden paljastamista kielitestillä
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo näkee Suomessa tarvetta lisätä etenkin Somaliasta tulevien turvapaikanhakijoiden kielitestausta. Testillä selvitettäisiin heidän todellinen kotipaikkansa.
Tämän hetkisen käytännön mukaan Etelä- ja Keski-Somaliaan ei palauteta Suomesta turvapaikanhakijoita, vaan sieltä kotoisin oleville myönnetään vähintään oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella alueen levottomuuden ja aseellisten selkkausten vuoksi.
Suhteellisesti rauhallisemmilta alueilta Somalian pohjoisosista, erityisesti Somalimaasta tuleville sen sijaan ei pääsääntöisesti myönnetä oleskelulupaa ilman todistettavaa toimeentuloa.
Esiin on noussut tarve selvittää lähtöpaikka aiempaa paremmin, sillä yhä useammin myös rauhallisemmilta alueilta tulevat hakijat kertovat tulevansa erittäin levottomasta Mogadishusta tai muualta Etelä- tai Keski-Somaliasta.
Oikean kotipaikan selvittäminen on lähes poikkeuksetta vaikeaa, sillä useimmilla ei ole mukanaan minkäänlaisia henkilöllisyyspapereita.
Ruotsissa kehittynyt kielitestaus
- Poliisin kanssa on ollut tietyllä tapaa puhetta, että kielitestauksen lisäämistä voisi harkita. Itse olen tuonut esiin toiveen, että sitä käytettäisiin enemmänkin, Repo sanoo.
Suomessa ei ole omaa kielitestausjärjestelmää, mutta poliisi on joitain kertoja hyödyntänyt Ruotsin vastaavaa palvelua. Ruotsalainen yritys Skandinavisk Språkanalys AB tekee selvityksiä henkilöiden kielitaustasta niin Ruotsin poliisille kuin Ruotsin maahanmuuttovirastollekin. - Suomesta on käytetty tätä muutaman kerran ja saatu hyviä tuloksia. Kerrat ovat kuitenkin olleet yksittäistapauksia. Tietty ongelma on hinta, joka on tuhannen euron paikkeilla, Repo sanoo.
Somaliassa suuret kielierot
Kielitestaus on Somalian tapauksessa merkittävä apukeino todellisen kotipaikan selvittämiseen, sillä murteissa maan eri alueiden välillä on huomattavia eroja. Lähtökohta kuitenkin on, että jos turvapaikanhakijan kotipaikkaa ei ole syytä epäillä, uskotaan hänen kertomaansa.
Suomessa ei Revon mukaan ole toistaiseksi mietitty oman kielitestausjärjestelmän kehittämistä.
- Se vaatii aika laajan systeemin, sillä kieltä analysoi useampi henkilö. Ruotsissa se on tietysti helpompaa, koska maassa on laajempi maahanmuuttajapohja pidemmältä ajalta.
Viime vuonna 148 somalialaiselle myönnettiin oleskelulupa suojelutarpeen eli juuri kotiseudun yleisten väkivaltaisuuksien perusteella.
Päätöksiä annettiin yhteensä 321. Turvapaikkoja ei myönnetty yhtäkään, sillä esimerkiksi varsinaisia vainon perusteita ei katsottu löytyvän.
Tällä hetkellä Maahanmuuttovirasto käsittelee viime kesänä jätettyjä hakemuksia.
Loppuvuonna 2008 nopeasti lisääntyneitä hakemuksia ei ole vielä ehditty tutkia.
Lähde
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo näkee Suomessa tarvetta lisätä etenkin Somaliasta tulevien turvapaikanhakijoiden kielitestausta. Testillä selvitettäisiin heidän todellinen kotipaikkansa.
Tämän hetkisen käytännön mukaan Etelä- ja Keski-Somaliaan ei palauteta Suomesta turvapaikanhakijoita, vaan sieltä kotoisin oleville myönnetään vähintään oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella alueen levottomuuden ja aseellisten selkkausten vuoksi.
Suhteellisesti rauhallisemmilta alueilta Somalian pohjoisosista, erityisesti Somalimaasta tuleville sen sijaan ei pääsääntöisesti myönnetä oleskelulupaa ilman todistettavaa toimeentuloa.
Esiin on noussut tarve selvittää lähtöpaikka aiempaa paremmin, sillä yhä useammin myös rauhallisemmilta alueilta tulevat hakijat kertovat tulevansa erittäin levottomasta Mogadishusta tai muualta Etelä- tai Keski-Somaliasta.
Oikean kotipaikan selvittäminen on lähes poikkeuksetta vaikeaa, sillä useimmilla ei ole mukanaan minkäänlaisia henkilöllisyyspapereita.
Ruotsissa kehittynyt kielitestaus
- Poliisin kanssa on ollut tietyllä tapaa puhetta, että kielitestauksen lisäämistä voisi harkita. Itse olen tuonut esiin toiveen, että sitä käytettäisiin enemmänkin, Repo sanoo.
Suomessa ei ole omaa kielitestausjärjestelmää, mutta poliisi on joitain kertoja hyödyntänyt Ruotsin vastaavaa palvelua. Ruotsalainen yritys Skandinavisk Språkanalys AB tekee selvityksiä henkilöiden kielitaustasta niin Ruotsin poliisille kuin Ruotsin maahanmuuttovirastollekin. - Suomesta on käytetty tätä muutaman kerran ja saatu hyviä tuloksia. Kerrat ovat kuitenkin olleet yksittäistapauksia. Tietty ongelma on hinta, joka on tuhannen euron paikkeilla, Repo sanoo.
Somaliassa suuret kielierot
Kielitestaus on Somalian tapauksessa merkittävä apukeino todellisen kotipaikan selvittämiseen, sillä murteissa maan eri alueiden välillä on huomattavia eroja. Lähtökohta kuitenkin on, että jos turvapaikanhakijan kotipaikkaa ei ole syytä epäillä, uskotaan hänen kertomaansa.
Suomessa ei Revon mukaan ole toistaiseksi mietitty oman kielitestausjärjestelmän kehittämistä.
- Se vaatii aika laajan systeemin, sillä kieltä analysoi useampi henkilö. Ruotsissa se on tietysti helpompaa, koska maassa on laajempi maahanmuuttajapohja pidemmältä ajalta.
Viime vuonna 148 somalialaiselle myönnettiin oleskelulupa suojelutarpeen eli juuri kotiseudun yleisten väkivaltaisuuksien perusteella.
Päätöksiä annettiin yhteensä 321. Turvapaikkoja ei myönnetty yhtäkään, sillä esimerkiksi varsinaisia vainon perusteita ei katsottu löytyvän.
Tällä hetkellä Maahanmuuttovirasto käsittelee viime kesänä jätettyjä hakemuksia.
Loppuvuonna 2008 nopeasti lisääntyneitä hakemuksia ei ole vielä ehditty tutkia.
Lähde
17.2.09
Helsingin Sanomat 17.2.2009
Suomi ei aio ottaa karkotettua somalia takaisin
Maahanmuuttovirasto ei ottaisi rikosten vuoksi karkotettua somalimiestä takaisin Suomeen, vaikka myös Somalimaa karkottaisi hänet alueeltaan. Viraston ylijohtaja Jorma Vuorio pitää erittäin epätodennäköisenä, että Somalimaa tekisi niin.
Helsingin ulkomaalaispoliisi palautti lukuisiin rikoksiin Suomessa syyllistyneen somalimiehen Somalimaan pääkaupunkiin Hargeisaan runsas viikko sitten.
Miehen mukaan paikalliset viranomaiset eivät salli hänen jäävän alueelle, koska hän on syntynyt Somalimaan sijasta Mogadishussa Keski-Somaliassa.
Pohjois-Somaliassa sijaitseva Somalimaa pitää itseään eri valtiona kuin muuta Somaliaa. Mikään maa ei ole tunnustanut alueen itsenäisyyttä.
Jorma Vuorio ei usko miehen väitteeseen uudesta karkotusuhasta.
"Somalimaassa on kymmeniätuhansia Somalian sisäisiä pakolaisia. Lisäksi hän pääsi lentokentältä maahan", ylijohtaja perustelee.
Vuorio arvelee, että myös karkotetun asianajajan Somalimaan hallinnolta saama kirje on väärennetty. Kirjeessä sikäläinen ministeriö pitää Suomen toteuttamaa karkotusta laittomana ja ilmoittaa, ettei karkotetulla ole oikeutta jäädä Somalimaahan.
"Somaliasta on mahdollista hankkia mitä tahansa asiakirjoja. Kenen tahansa on helppo saada sieltä vaikka passi", Vuorio toteaa.
Somalimiehen karkotuksesta päätti Maahanmuuttovirasto. Sittemmin Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus hylkäsivät somalimiehen valitukset.
Vuorion mukaan Maahanmuuttovirasto ei ottaisi karkotettua takaisin Suomeen, vaikka myös Somalimaa todella karkottaisi hänet.
"Miehellä on maahantulokielto Schengen-alueelle, eikä Suomi ole velvollinen ottamaan häntä takaisin. Etiopia on lähin maa, jossa on paljon somaleita. Hän voisi silloin siirtyä vaikka sinne. En tosin usko, että Somalimaa karkottaa häntä", Vuorio sanoo.
Lähde
Maahanmuuttovirasto ei ottaisi rikosten vuoksi karkotettua somalimiestä takaisin Suomeen, vaikka myös Somalimaa karkottaisi hänet alueeltaan. Viraston ylijohtaja Jorma Vuorio pitää erittäin epätodennäköisenä, että Somalimaa tekisi niin.
Helsingin ulkomaalaispoliisi palautti lukuisiin rikoksiin Suomessa syyllistyneen somalimiehen Somalimaan pääkaupunkiin Hargeisaan runsas viikko sitten.
Miehen mukaan paikalliset viranomaiset eivät salli hänen jäävän alueelle, koska hän on syntynyt Somalimaan sijasta Mogadishussa Keski-Somaliassa.
Pohjois-Somaliassa sijaitseva Somalimaa pitää itseään eri valtiona kuin muuta Somaliaa. Mikään maa ei ole tunnustanut alueen itsenäisyyttä.
Jorma Vuorio ei usko miehen väitteeseen uudesta karkotusuhasta.
"Somalimaassa on kymmeniätuhansia Somalian sisäisiä pakolaisia. Lisäksi hän pääsi lentokentältä maahan", ylijohtaja perustelee.
Vuorio arvelee, että myös karkotetun asianajajan Somalimaan hallinnolta saama kirje on väärennetty. Kirjeessä sikäläinen ministeriö pitää Suomen toteuttamaa karkotusta laittomana ja ilmoittaa, ettei karkotetulla ole oikeutta jäädä Somalimaahan.
"Somaliasta on mahdollista hankkia mitä tahansa asiakirjoja. Kenen tahansa on helppo saada sieltä vaikka passi", Vuorio toteaa.
Somalimiehen karkotuksesta päätti Maahanmuuttovirasto. Sittemmin Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus hylkäsivät somalimiehen valitukset.
Vuorion mukaan Maahanmuuttovirasto ei ottaisi karkotettua takaisin Suomeen, vaikka myös Somalimaa todella karkottaisi hänet.
"Miehellä on maahantulokielto Schengen-alueelle, eikä Suomi ole velvollinen ottamaan häntä takaisin. Etiopia on lähin maa, jossa on paljon somaleita. Hän voisi silloin siirtyä vaikka sinne. En tosin usko, että Somalimaa karkottaa häntä", Vuorio sanoo.
Lähde
16.2.09
Iltalehti 16.2.2009 (2.)
Poliisi nappasi miehen kiinni:
Laukussa tuhansia annoksia heroiinia
Hollannista palannut mies jäi kiinni Tampereella mukanaan muun muassa 3000 tablettia ekstaasia vastaavaa lääkettä.
Poliisi nappasi 35-vuotiaan irakilaismiehen kiinni Tampereella 19. tammikuuta hänen saapuessaan Hollannista. Salakuljettajan matkalaukusta löytyi tällöin noin 42 grammaa erittäin vahvaa heroiinia, noin 600 grammaa hasista sekä noin 3000 kappaletta MCPP-tabletteja.
Poliisin mukaan takavarikoidusta heroiinista olisi saatu 451 grammaa katukauppavahvuista heroiinia ja käyttöannoksia yli 3000 kappaletta. Rikoskomisario Jari Luoto Pirkanmaan poliisista arvioi, että takavarikoitujen huumaus- ja lääkeaineiden arvo olisi ollut Suomen katukaupassa noin 150 000 euroa.
Mieheltä löytyneet MCPP-tabletit ovat luokiteltu Suomessa lääkeaineeksi, mutta toistaiseksi niitä ei ole luokiteltu huumausaineeksi, vaikka vaikutuksiltaan ne vastaavat ekstaasia. Niitä myös myydään katukaupassa ekstaasitabletteina.
Karkotettiin Hollannista
Poliisin tutkimuksissa selvisi, että irakilaismies teki edellisen salakuljetusreissun Hollannista Suomeen 3. tammikuuta. Salakuljettajamies on vangittu. Lisäksi yksi henkilö on ollut poliisitutkinnan aikana kiinniotettuna.
Irakilaismies on Suomessa turvapaikanhakijana. Ennen Suomeen saapumistaan hän on ollut turvapaikanhakijana Hollannissa, josta hänet on karkotettu Irakiin useiden vuosien vankeustuomion suorittamisen jälkeen. Suomeen hän tuli jo saman vuoden kesäkuussa.
Poliisi on nyt saanut tapauksen esitutkinnan valmiiksi ja asia on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.
Lähde
Laukussa tuhansia annoksia heroiinia
Hollannista palannut mies jäi kiinni Tampereella mukanaan muun muassa 3000 tablettia ekstaasia vastaavaa lääkettä.
Poliisi nappasi 35-vuotiaan irakilaismiehen kiinni Tampereella 19. tammikuuta hänen saapuessaan Hollannista. Salakuljettajan matkalaukusta löytyi tällöin noin 42 grammaa erittäin vahvaa heroiinia, noin 600 grammaa hasista sekä noin 3000 kappaletta MCPP-tabletteja.
Poliisin mukaan takavarikoidusta heroiinista olisi saatu 451 grammaa katukauppavahvuista heroiinia ja käyttöannoksia yli 3000 kappaletta. Rikoskomisario Jari Luoto Pirkanmaan poliisista arvioi, että takavarikoitujen huumaus- ja lääkeaineiden arvo olisi ollut Suomen katukaupassa noin 150 000 euroa.
Mieheltä löytyneet MCPP-tabletit ovat luokiteltu Suomessa lääkeaineeksi, mutta toistaiseksi niitä ei ole luokiteltu huumausaineeksi, vaikka vaikutuksiltaan ne vastaavat ekstaasia. Niitä myös myydään katukaupassa ekstaasitabletteina.
Karkotettiin Hollannista
Poliisin tutkimuksissa selvisi, että irakilaismies teki edellisen salakuljetusreissun Hollannista Suomeen 3. tammikuuta. Salakuljettajamies on vangittu. Lisäksi yksi henkilö on ollut poliisitutkinnan aikana kiinniotettuna.
Irakilaismies on Suomessa turvapaikanhakijana. Ennen Suomeen saapumistaan hän on ollut turvapaikanhakijana Hollannissa, josta hänet on karkotettu Irakiin useiden vuosien vankeustuomion suorittamisen jälkeen. Suomeen hän tuli jo saman vuoden kesäkuussa.
Poliisi on nyt saanut tapauksen esitutkinnan valmiiksi ja asia on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.
Lähde
Iltalehti 16.2.2009
Viidelle nuorelle syytteet Turkin lähetystöiskusta
Viisi nuorta miestä saa syytteen Turkin suurlähetystön viimesyksyisestä polttopulloiskusta.
Heidän epäillään heittäneen Helsingissä sijaitsevan lähetystön oveen palavaa nestettä sisältäneitä pulloja viime lokakuussa.
Epäillyt ovat 16-23-vuotiaita miehiä. He ovat myöntäneet osallisuutensa iskuun ja kertoneet sytyttämisen motiivina olleen kurdien huono kohtelu Turkissa.
Syytteet nousevat tuhotyöstä. Siitä voidaan tuomita neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta. Juttu käsitellään aikanaan Helsingin käräjäoikeudessa.
Lähde
Viisi nuorta miestä saa syytteen Turkin suurlähetystön viimesyksyisestä polttopulloiskusta.
Heidän epäillään heittäneen Helsingissä sijaitsevan lähetystön oveen palavaa nestettä sisältäneitä pulloja viime lokakuussa.
Epäillyt ovat 16-23-vuotiaita miehiä. He ovat myöntäneet osallisuutensa iskuun ja kertoneet sytyttämisen motiivina olleen kurdien huono kohtelu Turkissa.
Syytteet nousevat tuhotyöstä. Siitä voidaan tuomita neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta. Juttu käsitellään aikanaan Helsingin käräjäoikeudessa.
Lähde
15.2.09
Iltalehti 15.2.2009
Kaksi sai puukosta Raumalla
Poliisi etsii kolmea miestä lauantaiyönä sattuneesta puukotuksesta epäiltyinä.
Kahdelle noin kolmekymppiselle miehelle tuli sanaharkkaa kolmen ulkomaalaisen miehen kanssa Rauman Valtakadulla.
Toinen miehistä pysytteli poissa tilanteesta, kun taas kinasteluun osallistunut mies sai puukosta. Yksi ulkomaalaisista puukotti miestä yllättäen ylävatsaan.
Sen jälkeen syrjässä pysytellyttä puukotettiin yläselkään kaksi kertaa.
Ulkomaalaisseurue poistui paikalta, eikä poliisi ole vielä tavoittanut heitä. Tekopaikalta löytyi puukotuksissa käytetty kääntöveitsi.
Puukosta saaneet miehet toimitettiin sairaalahoitoon, mutta heillä ei ole välitöntä hengenvaaraa.
Rauman poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja tapahtuneesta numeroon 071 874 6100.
Lähde
Poliisi etsii kolmea miestä lauantaiyönä sattuneesta puukotuksesta epäiltyinä.
Kahdelle noin kolmekymppiselle miehelle tuli sanaharkkaa kolmen ulkomaalaisen miehen kanssa Rauman Valtakadulla.
Toinen miehistä pysytteli poissa tilanteesta, kun taas kinasteluun osallistunut mies sai puukosta. Yksi ulkomaalaisista puukotti miestä yllättäen ylävatsaan.
Sen jälkeen syrjässä pysytellyttä puukotettiin yläselkään kaksi kertaa.
Ulkomaalaisseurue poistui paikalta, eikä poliisi ole vielä tavoittanut heitä. Tekopaikalta löytyi puukotuksissa käytetty kääntöveitsi.
Puukosta saaneet miehet toimitettiin sairaalahoitoon, mutta heillä ei ole välitöntä hengenvaaraa.
Rauman poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja tapahtuneesta numeroon 071 874 6100.
Lähde
Helsingin Sanomat 15.2.2009
Liettuan murtovarkaat iskivät Suomeen
Joukko liettualaisia nuoria miehiä on runsaan vuoden aikana varastanut suomalaisista liikkeistä satojentuhansien eurojen arvosta elektroniikkaa ja muuta tavaraa.
Poliisi on paljastanut lukuisia mittavia murtovarkauksia, joiden tekijät ovat tulleet Liettuasta varta vasten yhdelle murtokeikalle Suomeen.
Etenkin Markantalon ja Carlsonin liikkeet ovat joutuneet murtautujien kohteiksi.
"Liettualaiset nuoret miehet käyvät vastaavilla reissuilla myös muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa", kertoo keskusrikospoliisin rikoskomisario Arto Korhonen.
Liettualaiset ovat tehtailleet murtoja Suomessa ainakin loppuvuodesta 2007 lähtien.
Esimerkiksi Hyvinkään käräjäoikeudessa on käynnissä oikeudenkäynti, jossa kaksi liettualaisveljestä on tunnustanut seitsemän murtovarkautta Carlsonin ja Markantalon liikkeisiin 2007–2008. He ovat varastaneet 157 000 euron arvosta tavaraa.
Lisäksi ainakin Tampereen, Kotkan, Salon ja Raahen käräjäoikeudet ovat tuominneet nuoria liettualaismiehiä murtovarkauksista.
Poliisi tutkii muitakin murtoja, joita epäillään liettualaisten tekemiksi.
Murtojen kokonaismäärä nousee useisiin kymmeniin.
Murtovarkaiden toimintatapa noudattaa samaa kaavaa. Nuoret miehet ajavat autolla Liettuasta Tallinnaan, josta he siirtyvät laivalla Suomeen.
Täällä he jatkavat autolla matkaansa jopa satoja kilometrejä. Kohteensa he ovat todennäköisesti valinneet jo Liettuassa internetin avulla.
"Heille on aivan sama, missä päin Suomea kohde on, kunhan se on muuten sopiva. He ovat selvittäneet, millaisessa maastossa kohde sijaitsee ja onko lähellä rakennuksia", Korhonen huomauttaa.
Murtomiehet käyvät päivällä tutustumassa liiketilaan. Rikoksen he tekevät yöllä.
"Kaverit poistuvat välittömästi keikan jälkeen maasta. He eivät tavallisesti majoitu hotelliin, vaan liikkuvat koko ajan autollaan", Korhonen sanoo.
Poliisin käsityksen mukaan varastettu tavara myydään eteenpäin Liettuassa.
Lähes kaikki käräjille joutuneista liettualaisista asuvat Panavežysin alueella.
"Siellä vaihdetaan ilmeisesti kavereiden kesken tietoja, millainen maa Suomi on ja millaisia liikkeitä täällä on", Korhonen arvelee.
Hänen arvionsa mukaan useat kymmenet liettualaiset tekevät murtokeikkoja ulkomaille. Suomessa yksittäisillä keikoilla on ollut 1–3 tekijää.
Toiminnasta herää helposti epäily, että murtokeikkoja organisoisi järjestäytynyt liiga, mutta sellaisesta poliisilla ei ole näyttöä.
Rikosten motiivi voi liittyä murtovarkaiden oloihin Liettuassa. Kiinni jääneet ovat kertoneet poliisille, että Liettuasta on hankala löytää työtä.
Hyvinkäällä syytteessä olevat veljekset asuvat yhä vanhempiensa luona.
"He kertoivat murtokeikkojensa syyksi turhautumisen siihen, etteivät saa kotona rahaa mistään", syyttäjä Jorma Musto toteaa.
Yksi epäilty on sanonut tulleensa Suomeen, koska täkäläiset liikkeet on suojattu selvästi huonommin kuin liettualaiset.
Carlsonin toimitusjohtaja Pekka Halonen kertoo, että ketju on parantanut liikkeidensä murtosuojausta liettualaisten vuoksi. Neljässä liettualaismurrossa liikkeistä katosi lähes 90 000 euron edestä tavaraa.
Markantalojen menetykset ovat olleet tätäkin suurempia. Varkaat veivät kuudessa murrossa 165 000 euron saaliin.
Lähde
Joukko liettualaisia nuoria miehiä on runsaan vuoden aikana varastanut suomalaisista liikkeistä satojentuhansien eurojen arvosta elektroniikkaa ja muuta tavaraa.
Poliisi on paljastanut lukuisia mittavia murtovarkauksia, joiden tekijät ovat tulleet Liettuasta varta vasten yhdelle murtokeikalle Suomeen.
Etenkin Markantalon ja Carlsonin liikkeet ovat joutuneet murtautujien kohteiksi.
"Liettualaiset nuoret miehet käyvät vastaavilla reissuilla myös muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa", kertoo keskusrikospoliisin rikoskomisario Arto Korhonen.
Liettualaiset ovat tehtailleet murtoja Suomessa ainakin loppuvuodesta 2007 lähtien.
Esimerkiksi Hyvinkään käräjäoikeudessa on käynnissä oikeudenkäynti, jossa kaksi liettualaisveljestä on tunnustanut seitsemän murtovarkautta Carlsonin ja Markantalon liikkeisiin 2007–2008. He ovat varastaneet 157 000 euron arvosta tavaraa.
Lisäksi ainakin Tampereen, Kotkan, Salon ja Raahen käräjäoikeudet ovat tuominneet nuoria liettualaismiehiä murtovarkauksista.
Poliisi tutkii muitakin murtoja, joita epäillään liettualaisten tekemiksi.
Murtojen kokonaismäärä nousee useisiin kymmeniin.
Murtovarkaiden toimintatapa noudattaa samaa kaavaa. Nuoret miehet ajavat autolla Liettuasta Tallinnaan, josta he siirtyvät laivalla Suomeen.
Täällä he jatkavat autolla matkaansa jopa satoja kilometrejä. Kohteensa he ovat todennäköisesti valinneet jo Liettuassa internetin avulla.
"Heille on aivan sama, missä päin Suomea kohde on, kunhan se on muuten sopiva. He ovat selvittäneet, millaisessa maastossa kohde sijaitsee ja onko lähellä rakennuksia", Korhonen huomauttaa.
Murtomiehet käyvät päivällä tutustumassa liiketilaan. Rikoksen he tekevät yöllä.
"Kaverit poistuvat välittömästi keikan jälkeen maasta. He eivät tavallisesti majoitu hotelliin, vaan liikkuvat koko ajan autollaan", Korhonen sanoo.
Poliisin käsityksen mukaan varastettu tavara myydään eteenpäin Liettuassa.
Lähes kaikki käräjille joutuneista liettualaisista asuvat Panavežysin alueella.
"Siellä vaihdetaan ilmeisesti kavereiden kesken tietoja, millainen maa Suomi on ja millaisia liikkeitä täällä on", Korhonen arvelee.
Hänen arvionsa mukaan useat kymmenet liettualaiset tekevät murtokeikkoja ulkomaille. Suomessa yksittäisillä keikoilla on ollut 1–3 tekijää.
Toiminnasta herää helposti epäily, että murtokeikkoja organisoisi järjestäytynyt liiga, mutta sellaisesta poliisilla ei ole näyttöä.
Rikosten motiivi voi liittyä murtovarkaiden oloihin Liettuassa. Kiinni jääneet ovat kertoneet poliisille, että Liettuasta on hankala löytää työtä.
Hyvinkäällä syytteessä olevat veljekset asuvat yhä vanhempiensa luona.
"He kertoivat murtokeikkojensa syyksi turhautumisen siihen, etteivät saa kotona rahaa mistään", syyttäjä Jorma Musto toteaa.
Yksi epäilty on sanonut tulleensa Suomeen, koska täkäläiset liikkeet on suojattu selvästi huonommin kuin liettualaiset.
Carlsonin toimitusjohtaja Pekka Halonen kertoo, että ketju on parantanut liikkeidensä murtosuojausta liettualaisten vuoksi. Neljässä liettualaismurrossa liikkeistä katosi lähes 90 000 euron edestä tavaraa.
Markantalojen menetykset ovat olleet tätäkin suurempia. Varkaat veivät kuudessa murrossa 165 000 euron saaliin.
Lähde
Aamulehti 15.2.2009
Nainen raiskattiin Tampereella asematunnelissa, poliisi kaipaa vihjeitä
Nuori nainen raiskattiin törkeästi keskellä kaupunkia lauantain vastaisena yönä Tampereella. Raiskaus sattui rautatieaseman tunnelissa Itsenäisyydenkadulla kahden aikaan yöllä.
Tunnelin toisella puolella oli samaan aikaan muita kulkijoita, jotka ovat saattaneet nähdä tapauksen.
Tamperelainen 24-vuotias nainen oli kävellyt keskustasta Tammelan suuntaan jonkin verran päihtyneenä. Rautatienkadulla ravintola Alepupin kohdalla hänen seuraansa oli lyöttäytynyt tuntematon mies, joka oli ehdotellut seksiä ja tarjonnut sitä vastaan rahaa. Nainen oli kieltäytynyt.
Nainen jatkoi matkaansa Rautatieaseman tunneliin. Mies seurasi naista ja kävi tunnelissa häneen takaapäin kiinni. Mies löi naista kasvoihin ja piti hänen käsiään selän takana. Sen jälkeen mies oli nopeasti riisunut naiselta housut ja raiskannut hänet.
Uhrin mukaan tilanne oli ollut ohi minuutissa. Raiskauksen jälkeen mies lähti juosten karkuun ensin Tammelan suuntaan ja kääntyi Murtokadulta lähtevää kevyen liikenteen väylää pitkin takaisin rautatiealueelle.
Joku saattoi nähdä
Naisen mukaan tunnelin toisella puolella oli ollut kävelijöitä, mutta he eivät puuttuneet tapahtumiin. Ilmeisesti he eivät nähneet tai ymmärtäneet, mitä tapahtui.
- Tunnelin pylväät haittaavat näkyvyyttä, mutta raiskauksella oli ilmeisesti silminnäkijöitä, toteaa rikoskomisario Ossi Kaario Tampereen poliisista.
Naisella on ohimoilta lyhyeksi ajellut, vaaleat hiukset, jotka olivat kiinni takana. Hänellä oli yllään punainen, lyhyt takki, löysät harmaat housut ja Sievin turvakengät.
Raiskaaja on noin 25-vuotias ja 180 senttimetriä pitkä. Hänellä on kiharat, mustat hiukset ja vaaleahko iho. Mies puhui huonoa suomea. Hänellä on huomattavan iso nenä. Miehellä oli yllään tumma, ilmeisesti nahkainen tai keinonahkainen takki.
Poliisi on kiinnostunut kaikista tapaukseen liittyvistä havainnoista. Niistä voi ilmoittaa Tampereen poliisille numeroon 0718 745 800 tai sähköpostilla osoitteeseen rikosvihjeet@tampere.poliisi.fi.
Lähde
Nuori nainen raiskattiin törkeästi keskellä kaupunkia lauantain vastaisena yönä Tampereella. Raiskaus sattui rautatieaseman tunnelissa Itsenäisyydenkadulla kahden aikaan yöllä.
Tunnelin toisella puolella oli samaan aikaan muita kulkijoita, jotka ovat saattaneet nähdä tapauksen.
Tamperelainen 24-vuotias nainen oli kävellyt keskustasta Tammelan suuntaan jonkin verran päihtyneenä. Rautatienkadulla ravintola Alepupin kohdalla hänen seuraansa oli lyöttäytynyt tuntematon mies, joka oli ehdotellut seksiä ja tarjonnut sitä vastaan rahaa. Nainen oli kieltäytynyt.
Nainen jatkoi matkaansa Rautatieaseman tunneliin. Mies seurasi naista ja kävi tunnelissa häneen takaapäin kiinni. Mies löi naista kasvoihin ja piti hänen käsiään selän takana. Sen jälkeen mies oli nopeasti riisunut naiselta housut ja raiskannut hänet.
Uhrin mukaan tilanne oli ollut ohi minuutissa. Raiskauksen jälkeen mies lähti juosten karkuun ensin Tammelan suuntaan ja kääntyi Murtokadulta lähtevää kevyen liikenteen väylää pitkin takaisin rautatiealueelle.
Joku saattoi nähdä
Naisen mukaan tunnelin toisella puolella oli ollut kävelijöitä, mutta he eivät puuttuneet tapahtumiin. Ilmeisesti he eivät nähneet tai ymmärtäneet, mitä tapahtui.
- Tunnelin pylväät haittaavat näkyvyyttä, mutta raiskauksella oli ilmeisesti silminnäkijöitä, toteaa rikoskomisario Ossi Kaario Tampereen poliisista.
Naisella on ohimoilta lyhyeksi ajellut, vaaleat hiukset, jotka olivat kiinni takana. Hänellä oli yllään punainen, lyhyt takki, löysät harmaat housut ja Sievin turvakengät.
Raiskaaja on noin 25-vuotias ja 180 senttimetriä pitkä. Hänellä on kiharat, mustat hiukset ja vaaleahko iho. Mies puhui huonoa suomea. Hänellä on huomattavan iso nenä. Miehellä oli yllään tumma, ilmeisesti nahkainen tai keinonahkainen takki.
Poliisi on kiinnostunut kaikista tapaukseen liittyvistä havainnoista. Niistä voi ilmoittaa Tampereen poliisille numeroon 0718 745 800 tai sähköpostilla osoitteeseen rikosvihjeet@tampere.poliisi.fi.
Lähde
14.2.09
Helsingin Sanomat 14.2.2009
Tampereella etsitään isonenäistä raiskaajaa
Poliisi on kiinnostunut Tampereella tapahtuneen raiskauksen silminnäkijähavainnoista. Raiskaus tapahtui rautatieaseman ajoneuvo- ja jalankulkutunnelissa lauantain vastaisena yönä kello kahden aikaan.
Poliisin mukaan tapahtumat alkoivat, kun Tammelan kaupunginosan suuntaan kävelleen naisen seuraan oli lyöttäytynyt ravintola Ale Pubin kohdalta mies. Mies oli ehdottanut naiselle seksiä ja tarjonnut siitä rahaa.
Nainen oli jatkanut matkaansa Näsijärven puoleista reunaa rautatieaseman tunneliin, missä mies oli raiskannut hänet. Sen jälkeen mies oli lähtenyt juosten karkuun ensin Tammelan suuntaan ja kääntynyt sitten Murtokadulta lähtevää kevyen liikenteen väylää pitkin takaisin rautatiealueelle.
Epäilty on noin 25-vuotias ja 180 senttimetriä pitkä. Hänellä on kiharat, mustat hiukset ja vaaleahko iho. Mies puhui huonoa suomea. Hänellä on huomattavan iso nenä. Miehellä oli yllään tumma, ilmeisesti nahkainen tai keinonahkainen takki.
Poliisin mukaan rautatietunnelin toisella puolella oli ollut tapahtuma-aikaan jalankulkijoita. Tapauksen tai sen osapuolet nähneitä tai muutoin asiasta mahdollisesti jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Tampereen poliisiin.
Lähde
Poliisi on kiinnostunut Tampereella tapahtuneen raiskauksen silminnäkijähavainnoista. Raiskaus tapahtui rautatieaseman ajoneuvo- ja jalankulkutunnelissa lauantain vastaisena yönä kello kahden aikaan.
Poliisin mukaan tapahtumat alkoivat, kun Tammelan kaupunginosan suuntaan kävelleen naisen seuraan oli lyöttäytynyt ravintola Ale Pubin kohdalta mies. Mies oli ehdottanut naiselle seksiä ja tarjonnut siitä rahaa.
Nainen oli jatkanut matkaansa Näsijärven puoleista reunaa rautatieaseman tunneliin, missä mies oli raiskannut hänet. Sen jälkeen mies oli lähtenyt juosten karkuun ensin Tammelan suuntaan ja kääntynyt sitten Murtokadulta lähtevää kevyen liikenteen väylää pitkin takaisin rautatiealueelle.
Epäilty on noin 25-vuotias ja 180 senttimetriä pitkä. Hänellä on kiharat, mustat hiukset ja vaaleahko iho. Mies puhui huonoa suomea. Hänellä on huomattavan iso nenä. Miehellä oli yllään tumma, ilmeisesti nahkainen tai keinonahkainen takki.
Poliisin mukaan rautatietunnelin toisella puolella oli ollut tapahtuma-aikaan jalankulkijoita. Tapauksen tai sen osapuolet nähneitä tai muutoin asiasta mahdollisesti jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Tampereen poliisiin.
Lähde
13.2.09
Iltalehti 13.2.2009
Poliisi varoittaa huijarikaupustelijoista
Huonolaatuisia työkaluja kauppaavat ulkomaalaiset iskevät markettien ja rautakauppojen parkkipaikoilla.
Pirkanmaalla liikkuvista kaupustelijoista on tehty useita ilmoituksia poliisille.
Huijarit ovat kaupitelleet parkkipaikoilla edullisia vaatteita tai sähkötyökaluja. Poliisin saamien vihjeiden perusteella kaupustelijat ovat lähtöisin Italiasta ja he ovat yleensä liikkuneet vuokratulla henkilöautolla.
- He ovat kertoneet yleensä, että myytävät tuotteet ovat olleet esittelykäytössä, ja että heidän lentokoneensa lähtee kohta, mutta tavarat eivät mahdu mukaan. Ja nyt olisi uskomattoman edullinen tarjous, rikoskomisario Jussi Hakaniemi Pirkanmaan poliisista kertoo.
Tuotteiden laatu ei kuitenkaan vastaa myyjien kuvausta niistä, vaan huijarit pyrkivät käyttämään pikaista päätöksentekotilannetta hyväkseen. Poliisin mukaan tuotteet saattavat vaikuttaa ensisilmäyksellä korkealuokkaisilta, mutta esimerkiksi työkalujen käyttöturvallisuus tai kestävyys voi olla kyseenalainen. Huijareiden kaupittelema tavara ei kuitenkaan ole varastettua.
Poliisi kehottaa välttämään kyseisiä myyjiä ja ilmoittamaan heistä numeroon 112. Poliisi muistuttaa myös, että kuluttajansuojalaki ei koske yksityisten välistä kauppaa.
Lähde
Huonolaatuisia työkaluja kauppaavat ulkomaalaiset iskevät markettien ja rautakauppojen parkkipaikoilla.
Pirkanmaalla liikkuvista kaupustelijoista on tehty useita ilmoituksia poliisille.
Huijarit ovat kaupitelleet parkkipaikoilla edullisia vaatteita tai sähkötyökaluja. Poliisin saamien vihjeiden perusteella kaupustelijat ovat lähtöisin Italiasta ja he ovat yleensä liikkuneet vuokratulla henkilöautolla.
- He ovat kertoneet yleensä, että myytävät tuotteet ovat olleet esittelykäytössä, ja että heidän lentokoneensa lähtee kohta, mutta tavarat eivät mahdu mukaan. Ja nyt olisi uskomattoman edullinen tarjous, rikoskomisario Jussi Hakaniemi Pirkanmaan poliisista kertoo.
Tuotteiden laatu ei kuitenkaan vastaa myyjien kuvausta niistä, vaan huijarit pyrkivät käyttämään pikaista päätöksentekotilannetta hyväkseen. Poliisin mukaan tuotteet saattavat vaikuttaa ensisilmäyksellä korkealuokkaisilta, mutta esimerkiksi työkalujen käyttöturvallisuus tai kestävyys voi olla kyseenalainen. Huijareiden kaupittelema tavara ei kuitenkaan ole varastettua.
Poliisi kehottaa välttämään kyseisiä myyjiä ja ilmoittamaan heistä numeroon 112. Poliisi muistuttaa myös, että kuluttajansuojalaki ei koske yksityisten välistä kauppaa.
Lähde
Helsingin Sanomat 13.2.2009
Maksukorttien kopiointilaite löytyi huoltamolta Kotkassa
Kotkalaiselta huoltoasemalta on löytynyt laite, jonka epäillään kopioineen maksukorttien tietoja. Kymenlaakson poliisi kertoi asiasta perjantaina.
Poliisi löysi laitteen keskiviikkona puoliltapäivin Merituulenkadulla sijaitsevalta Teboililta. Ruotsin poliisi on ottanut Tukholmassa kiinni miehen, jonka epäillään liittyvän asiaan.
Tapauksesta on mennyt tieto Luottokunnalle, joka ottaa lähiaikoina yhteyttä mahdollisiin rikoksen uhreihin. Kymenlaakson poliisi puolestaan kaipaa yleisöhavaintoja epäilyttävistä henkilöistä tai ajoneuvoista maksuautomaatin liepeillä.
Suomessa on viime vuosina paljastunut lukuisia tapauksia, joissa pankkien tai huoltoasemien automaatteihin on viritetty korttitietoja kopioivia laitteita.
Lähde
Kotkalaiselta huoltoasemalta on löytynyt laite, jonka epäillään kopioineen maksukorttien tietoja. Kymenlaakson poliisi kertoi asiasta perjantaina.
Poliisi löysi laitteen keskiviikkona puoliltapäivin Merituulenkadulla sijaitsevalta Teboililta. Ruotsin poliisi on ottanut Tukholmassa kiinni miehen, jonka epäillään liittyvän asiaan.
Tapauksesta on mennyt tieto Luottokunnalle, joka ottaa lähiaikoina yhteyttä mahdollisiin rikoksen uhreihin. Kymenlaakson poliisi puolestaan kaipaa yleisöhavaintoja epäilyttävistä henkilöistä tai ajoneuvoista maksuautomaatin liepeillä.
Suomessa on viime vuosina paljastunut lukuisia tapauksia, joissa pankkien tai huoltoasemien automaatteihin on viritetty korttitietoja kopioivia laitteita.
Lähde
Aamulehti 13.2.2009
Vastaanottokeskuksen paikkamäärä voi kasvaa
Kaupunki valmistautuu perustamaan kuudelle-seitsemälle alaikäiselle turvapaikanhakijalle vastaanottokeskuksen Hervannan Teekkarinkadulle. Jos keskukselle löydetään uudet tilat, paikkaluku nousee 20:een.
Terveyttä ja toimintakykyä edistävä lautakunta hyväksyi asiaa koskevan sopimuksen. Se vaatii vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksynnän. Valtio korvaa vastaanottokeskuksen toimintakulut.
Lähde
Kaupunki valmistautuu perustamaan kuudelle-seitsemälle alaikäiselle turvapaikanhakijalle vastaanottokeskuksen Hervannan Teekkarinkadulle. Jos keskukselle löydetään uudet tilat, paikkaluku nousee 20:een.
Terveyttä ja toimintakykyä edistävä lautakunta hyväksyi asiaa koskevan sopimuksen. Se vaatii vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksynnän. Valtio korvaa vastaanottokeskuksen toimintakulut.
Lähde
12.2.09
Iijokiseutu 12.2.2009
Nuorisotilat ovat käyneet ahtaiksi uusien kävijöiden myötä
Pelivuoroja joutuu nyt odottamaan
Pudasjärven nuorisotilojen nopeasti kasvanut kävijämäärä on tehnyt kaupungin ylläpitämistä tiloista ahtaat. Vapaa-aikaohjaaja Tarja Väisänen ja nuoriso-ohjaaja Jari Pekkala kertovat, että turvapaikanhakijoiden saavuttua Pudasjärvelle, nuorisotiloilla käy päivän aikana sadasta kahteen sataan nuorta.
Nuorisotilaa on kaikkiaan 170 neliötä. Väisänen vertaa neliömäärää omakotitaloon ja kun siellä touhua yhtä aikaa sata kävijää, seinät tulevat vastaan.
– Eri pelejä pelatessa tilaa täytyy olla reilusti ympärillä. Istumapaikkojakaan ei ole läheskään kaikille kävijöille, Väisänen kertoo.
Ahtauden myötä työntekijät ovat huomanneet, että paikalliset nuoret ovat vähentyneet, kun kaikki eivät jaksa jonottaa peli- tai nettivuoroaan montaa tuntia.
Nuorille tehdyn kyselyn perusteella selvisi, he toivovat lisää tilaa, enemmän pelejä, istumapaikkoja sekä pelivuoroja. Tietokoneille on laadittu sääntöjä nuorten toiveiden mukaan.
Pekkalan mukaan hankaluutena vuorosysteemissä on kuitenkin se, että ulkomaalaisnuorilla on erilainen ajankäsitys, eivätkä he ymmärrä, jos joutuu jonottamaan tietokoneelle pääsyä.
Työntekijät ovat miettineet ratkaisuksi, josko turvapaikanhakijat voisivat käyttää tietokoneita myös muissa tiloissa.
Somalialaiset 16-vuotiaat Bile Osman ja Kalid Jama käyttävät mieluusti nuorisotilojen tietokoneita yhteydenpitoon kotimaahansa. Messenger on kysytyin yhteydenpito-ohjelma koneilla.
He pelaavat nuokkarilla mielellään myös biljardia ja pleikkaria. Nuoret toivovat jalkapallopeliä pleikkariin, tähän asti he ovat pelanneet jääkiekkopeliä. Pojat käyvät tiloilla kolmesta viiteen kertaan viikossa.
Väisänen ja Pekkala näkevät, että nuorisotila on turvapaikanhakijoille turvallinen paikka, jossa on aikuisia aina läsnä. He toivovat vain, että saisivat monikulttuuriseen työhön lisää resursseja.
Tunteet kuumenevat
Kun nuoret eivät pääse pelaamaan tai tietokoneelle, se kuumentaa tunteita puolin ja toisin. Pekkala kertoo, että ahtaus on aiheuttanut jo yhden kahnauksen turvapaikanhakijanuorten välille uuden vuoden aikaan.
Suurin osa kävijöistä on yläasteikäisiä, mutta muunkin ikäisiä paikalla viettää vapaa-aikaa. Eniten ruuhkaa on koulujen loputtua ja ennen linja-autojen lähtöä kylille. Toinen kävijäpiikki osuu iltaan. Hiljaisinta tiloissa on neljän ja kuuden välillä, kun nuoret käyvät kotona.
Työntekijät harmittelevat, että heidän työaikansa menee nykyisin ohjaukseen ja valvontaan. Muutakin tekemistä pitäisi voida järjestää kaikille kävijöille.
– Painetta on ollut ennenkin, mutta paine on lisääntynyt turvapaikanhakijoiden myötä, Tarja kertoo.
Tiloja katseltu
Nuorisotoimi on kartoittanut mahdollisia lisätiloja nykyisen paikan läheltä, sillä nuokkarin nykyiseen sijaintiin ollaan tyytyväisiä. Työntekijät näkevät, että paras ratkaisu tilakysymykseen olisi toisen kerroksen rakentaminen nykyisen tilan päälle.
Väisänen harmittelee, että nuorten asiat ovat Pudasjärvellä aina jääneet jonkun muun hankkeen jalkoihin.
– Emme voi hoitaa tätä nykyisillä resurssilla, joten jokin ratkaisu asiaan pitäisi saada.
Väisäsen mukaan kaupungilla on kuitenkin tahtotila asian parantamiseen. Nuorisotiloille on saatu työllistettyä yksi työntekijä lisää.
Lähde
Pelivuoroja joutuu nyt odottamaan
Pudasjärven nuorisotilojen nopeasti kasvanut kävijämäärä on tehnyt kaupungin ylläpitämistä tiloista ahtaat. Vapaa-aikaohjaaja Tarja Väisänen ja nuoriso-ohjaaja Jari Pekkala kertovat, että turvapaikanhakijoiden saavuttua Pudasjärvelle, nuorisotiloilla käy päivän aikana sadasta kahteen sataan nuorta.
Nuorisotilaa on kaikkiaan 170 neliötä. Väisänen vertaa neliömäärää omakotitaloon ja kun siellä touhua yhtä aikaa sata kävijää, seinät tulevat vastaan.
– Eri pelejä pelatessa tilaa täytyy olla reilusti ympärillä. Istumapaikkojakaan ei ole läheskään kaikille kävijöille, Väisänen kertoo.
Ahtauden myötä työntekijät ovat huomanneet, että paikalliset nuoret ovat vähentyneet, kun kaikki eivät jaksa jonottaa peli- tai nettivuoroaan montaa tuntia.
Nuorille tehdyn kyselyn perusteella selvisi, he toivovat lisää tilaa, enemmän pelejä, istumapaikkoja sekä pelivuoroja. Tietokoneille on laadittu sääntöjä nuorten toiveiden mukaan.
Pekkalan mukaan hankaluutena vuorosysteemissä on kuitenkin se, että ulkomaalaisnuorilla on erilainen ajankäsitys, eivätkä he ymmärrä, jos joutuu jonottamaan tietokoneelle pääsyä.
Työntekijät ovat miettineet ratkaisuksi, josko turvapaikanhakijat voisivat käyttää tietokoneita myös muissa tiloissa.
Somalialaiset 16-vuotiaat Bile Osman ja Kalid Jama käyttävät mieluusti nuorisotilojen tietokoneita yhteydenpitoon kotimaahansa. Messenger on kysytyin yhteydenpito-ohjelma koneilla.
He pelaavat nuokkarilla mielellään myös biljardia ja pleikkaria. Nuoret toivovat jalkapallopeliä pleikkariin, tähän asti he ovat pelanneet jääkiekkopeliä. Pojat käyvät tiloilla kolmesta viiteen kertaan viikossa.
Väisänen ja Pekkala näkevät, että nuorisotila on turvapaikanhakijoille turvallinen paikka, jossa on aikuisia aina läsnä. He toivovat vain, että saisivat monikulttuuriseen työhön lisää resursseja.
Tunteet kuumenevat
Kun nuoret eivät pääse pelaamaan tai tietokoneelle, se kuumentaa tunteita puolin ja toisin. Pekkala kertoo, että ahtaus on aiheuttanut jo yhden kahnauksen turvapaikanhakijanuorten välille uuden vuoden aikaan.
Suurin osa kävijöistä on yläasteikäisiä, mutta muunkin ikäisiä paikalla viettää vapaa-aikaa. Eniten ruuhkaa on koulujen loputtua ja ennen linja-autojen lähtöä kylille. Toinen kävijäpiikki osuu iltaan. Hiljaisinta tiloissa on neljän ja kuuden välillä, kun nuoret käyvät kotona.
Työntekijät harmittelevat, että heidän työaikansa menee nykyisin ohjaukseen ja valvontaan. Muutakin tekemistä pitäisi voida järjestää kaikille kävijöille.
– Painetta on ollut ennenkin, mutta paine on lisääntynyt turvapaikanhakijoiden myötä, Tarja kertoo.
Tiloja katseltu
Nuorisotoimi on kartoittanut mahdollisia lisätiloja nykyisen paikan läheltä, sillä nuokkarin nykyiseen sijaintiin ollaan tyytyväisiä. Työntekijät näkevät, että paras ratkaisu tilakysymykseen olisi toisen kerroksen rakentaminen nykyisen tilan päälle.
Väisänen harmittelee, että nuorten asiat ovat Pudasjärvellä aina jääneet jonkun muun hankkeen jalkoihin.
– Emme voi hoitaa tätä nykyisillä resurssilla, joten jokin ratkaisu asiaan pitäisi saada.
Väisäsen mukaan kaupungilla on kuitenkin tahtotila asian parantamiseen. Nuorisotiloille on saatu työllistettyä yksi työntekijä lisää.
Lähde
11.2.09
Iltalehti 11.2.2009
Poliisi epäilee: Puhelinlinjat kaapattiin
Helsingin poliisi epäilee suomalaisyrityksen joutuneen poikkeuksellisen puhelinhuijauksen kohteeksi.
Ulkomailta operoineiden toimijoiden epäillään kaapanneen yrityksen lankaliittymänumeroita haltuunsa. Sen jälkeen yhtiön piikkiin oli poliisin mukaan soitettu runsaan kahden viikon aikana joulu-tammikuussa noin 18 000 minuutin verran ulkomaanpuheluita. Se tarkoittaa sitä, että puheluita oli soitettu useita tunteja päivää kohti. Puhelut ohjautuivat eri puolille Kuubaa.
Yritykselle kertyi näistä puheluista noin 35 000 euron lasku, mutta summa voi nousta entisestään, koska tammikuun lopun puhelinlaskusta ei ole vielä tietoa.
Yrityksessä huijausepäilyt heräsivät vasta puhelinlaskun yhteydessä tammikuun lopulla. Yrityksen henkilökunnan ei epäillä sekaantuneen asiaan.
Rikosylikonstaapeli Jouni J. Niskanen Helsingin poliisin rikosten esikäsittely-yksiköstä vahvistaa, että poliisille on tehty rikosilmoitus asiasta, mutta tutkimukset ovat pahasti kesken.
Poliisin mukaan toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, miten operaatio oli teknisesti toteutettu.
Lähde
Helsingin poliisi epäilee suomalaisyrityksen joutuneen poikkeuksellisen puhelinhuijauksen kohteeksi.
Ulkomailta operoineiden toimijoiden epäillään kaapanneen yrityksen lankaliittymänumeroita haltuunsa. Sen jälkeen yhtiön piikkiin oli poliisin mukaan soitettu runsaan kahden viikon aikana joulu-tammikuussa noin 18 000 minuutin verran ulkomaanpuheluita. Se tarkoittaa sitä, että puheluita oli soitettu useita tunteja päivää kohti. Puhelut ohjautuivat eri puolille Kuubaa.
Yritykselle kertyi näistä puheluista noin 35 000 euron lasku, mutta summa voi nousta entisestään, koska tammikuun lopun puhelinlaskusta ei ole vielä tietoa.
Yrityksessä huijausepäilyt heräsivät vasta puhelinlaskun yhteydessä tammikuun lopulla. Yrityksen henkilökunnan ei epäillä sekaantuneen asiaan.
Rikosylikonstaapeli Jouni J. Niskanen Helsingin poliisin rikosten esikäsittely-yksiköstä vahvistaa, että poliisille on tehty rikosilmoitus asiasta, mutta tutkimukset ovat pahasti kesken.
Poliisin mukaan toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, miten operaatio oli teknisesti toteutettu.
Lähde
9.2.09
MTV3.fi 9.2.2009
Lastensa raiskauksista syytetty isä mielentilatutkimukseen
Helsingin käräjäoikeus passitti omien lastensa vuosikausia jatkuneista raiskauksista syytetyn isän mielentilatutkimukseen. Oikeus totesi välipäätöksessään isän syyllistyneen rikoksiin, mutta ei ottanut vielä kantaa rikosnimikkeisiin.
Juttua on puitu suljetuin ovin, joten syytteiden yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Juttua on kuvattu yhdeksi Suomen rikoshistorian törkeimmistä seksuaalirikoksista.
Syyttäjä Harri Ilander vaatii hieman yli 40-vuotiaalle, ulkomaalaissyntyiselle miehelle 13 vuoden vankeusrangaistusta. Se on rikoslain maksimi, enempää ei oikeus voisi langettaa.
Oikeus katsoi päätöksessä, että mielentilatutkimus on tarpeen syyntakeisuuden arvioimiseksi. Hänet pidetään edelleen vangittuna. Rangaistus langetetaan mielentilatutkimuksen jälkeen.
MTV3 uutiset ei julkaise isän nimeä, koska nimi paljastaisi uhrien henkilöllisyyden.
Teot jatkuivat kymmenen vuotta
Syyttäjä Ilander kertoi oikeudenkäynnin alussa tammikuussa tekojen jatkuneen noin kymmenen vuoden ajan. Miestä syytetään törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Eteläisessä Helsingissä tapahtuneet seksuaalirikokset olivat viikottaisia. Vaikka rikokset ovat jatkuneet pitkään, uhrit ovat edelleen alaikäisiä.
Asiakirjat on määrätty salaisiksi vuoteen 2069 saakka.
Lähde
Helsingin käräjäoikeus passitti omien lastensa vuosikausia jatkuneista raiskauksista syytetyn isän mielentilatutkimukseen. Oikeus totesi välipäätöksessään isän syyllistyneen rikoksiin, mutta ei ottanut vielä kantaa rikosnimikkeisiin.
Juttua on puitu suljetuin ovin, joten syytteiden yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Juttua on kuvattu yhdeksi Suomen rikoshistorian törkeimmistä seksuaalirikoksista.
Syyttäjä Harri Ilander vaatii hieman yli 40-vuotiaalle, ulkomaalaissyntyiselle miehelle 13 vuoden vankeusrangaistusta. Se on rikoslain maksimi, enempää ei oikeus voisi langettaa.
Oikeus katsoi päätöksessä, että mielentilatutkimus on tarpeen syyntakeisuuden arvioimiseksi. Hänet pidetään edelleen vangittuna. Rangaistus langetetaan mielentilatutkimuksen jälkeen.
MTV3 uutiset ei julkaise isän nimeä, koska nimi paljastaisi uhrien henkilöllisyyden.
Teot jatkuivat kymmenen vuotta
Syyttäjä Ilander kertoi oikeudenkäynnin alussa tammikuussa tekojen jatkuneen noin kymmenen vuoden ajan. Miestä syytetään törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Eteläisessä Helsingissä tapahtuneet seksuaalirikokset olivat viikottaisia. Vaikka rikokset ovat jatkuneet pitkään, uhrit ovat edelleen alaikäisiä.
Asiakirjat on määrätty salaisiksi vuoteen 2069 saakka.
Lähde
7.2.09
Turun Sanomat 7.2.2009
Pakolaisten majoittamista Suomusjärvelle aiotaan jatkaa
Pakolaisten tilapäistä majoittamista Salon Suomusjärvelle aiotaan jatkaa. Sopimukset toiminnan järjestämiseksi ovat tekemättä, mutta toimijoilla on tavoite ohjata turvapaikanhakijoita entiseen Syvälammen motelliin, ellei varsinaisissa vastaanottokeskuksissa ole tilaa.
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastajan Veikko Pyykkösen mukaan ensi viikolla käsitellään kiinteistön omistajan vuokratarjousta ja sovitaan SPR:n kanssa käytännön toiminnan järjestämisestä.
Suomusjärvelle majoitettiin noin 50 turvapaikanhakijaa tammikuun alussa. Osa heistä siirtyi alkuviikolla Parikkalassa avattuun vastaanottokeskukseen. Loput odottavat siirtoa Vaasaan todennäköisesti ensi viikolla.
Entiseen motelliin ei ole tuotu uusia pakolaisia tammikuun alun jälkeen kiinteistön omistajaepäselvyyksien vuoksi. Kesken kaiken selvisi, ettei motellia omista Al-Wattarin perhe, koska se ei ollut maksanut kauppasummaa Prinovalle. Kiinteistö palautui Prinovan hallintaan.
Lähde
Pakolaisten tilapäistä majoittamista Salon Suomusjärvelle aiotaan jatkaa. Sopimukset toiminnan järjestämiseksi ovat tekemättä, mutta toimijoilla on tavoite ohjata turvapaikanhakijoita entiseen Syvälammen motelliin, ellei varsinaisissa vastaanottokeskuksissa ole tilaa.
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastajan Veikko Pyykkösen mukaan ensi viikolla käsitellään kiinteistön omistajan vuokratarjousta ja sovitaan SPR:n kanssa käytännön toiminnan järjestämisestä.
Suomusjärvelle majoitettiin noin 50 turvapaikanhakijaa tammikuun alussa. Osa heistä siirtyi alkuviikolla Parikkalassa avattuun vastaanottokeskukseen. Loput odottavat siirtoa Vaasaan todennäköisesti ensi viikolla.
Entiseen motelliin ei ole tuotu uusia pakolaisia tammikuun alun jälkeen kiinteistön omistajaepäselvyyksien vuoksi. Kesken kaiken selvisi, ettei motellia omista Al-Wattarin perhe, koska se ei ollut maksanut kauppasummaa Prinovalle. Kiinteistö palautui Prinovan hallintaan.
Lähde
6.2.09
Helsingin Sanomat 6.2.2009 (2.)
Nuorukainen ryösti kioskin Helsingissä
Nuorukainen ryösti aseella uhaten elintarvikekioskin Helsingin Kalliossa perjantaina. Ryöstö tapahtui kahdeksan aikaan illalla. Mies uhkasi osoitteessa Neljäs linja 20 sijaitsevan kioskin myyjää teräaseella, poliisi kertoo. Saaliikseen nuorukainen sai jonkin verran rahaa.
Poliisi etsii ryöstöstä epäiltynä noin 15-vuotiasta, 180 senttiä pitkää tummaihoista miestä. Nuorukaisella oli päässään ruudullinen mustavalkoinen lippalakki.
Lähde
Nuorukainen ryösti aseella uhaten elintarvikekioskin Helsingin Kalliossa perjantaina. Ryöstö tapahtui kahdeksan aikaan illalla. Mies uhkasi osoitteessa Neljäs linja 20 sijaitsevan kioskin myyjää teräaseella, poliisi kertoo. Saaliikseen nuorukainen sai jonkin verran rahaa.
Poliisi etsii ryöstöstä epäiltynä noin 15-vuotiasta, 180 senttiä pitkää tummaihoista miestä. Nuorukaisella oli päässään ruudullinen mustavalkoinen lippalakki.
Lähde
Iltalehti 6.2.2009
Isä löi - poika soitti vessasta poliisille
Espoon käräjäoikeus tuomitsi torstaina 41-vuotiaan espoolaismiehen 20 päiväsakkoon alaikäisen pahoinpitelystä.
Mies oli läimäyttänyt 13-vuotiasta poikaansa kasvoihin ja takaraivoon.
Tapaus tuli ilmi pojan oman ilmoituksen kautta. Hän oli paennut raivopäistä isäänsä vessaan ja soitti sieltä poliisille.
Mukiloinnin syynä oli se, ettei ulkomaalaissyntyisten vanhempien Suomessa syntynyt poika halunnut mennä koraanikouluun.
Tapaus sattui pojan äidin asunnossa. Vanhemmat olivat eronneet ja poika asui äitinsä luona. Kun pojan koulunkäynnin kanssa ilmeni ongelmia eikä hän saanut itse poikaa ojennukseen, kutsui nainen ex-miehensä vierailulle.
Oikeus velvoitti isän maksamaan pojalle 100 euron korvauksen kärsimyksistä.
Jupakka sattui maaliskuussa 2007. Asia tuli käräjille vasta nyt.
- Jutturuuhka on kauhea, Espoon kihlakunnansyyttäjä Markku Ahonen huokaa.
Lähde
Espoon käräjäoikeus tuomitsi torstaina 41-vuotiaan espoolaismiehen 20 päiväsakkoon alaikäisen pahoinpitelystä.
Mies oli läimäyttänyt 13-vuotiasta poikaansa kasvoihin ja takaraivoon.
Tapaus tuli ilmi pojan oman ilmoituksen kautta. Hän oli paennut raivopäistä isäänsä vessaan ja soitti sieltä poliisille.
Mukiloinnin syynä oli se, ettei ulkomaalaissyntyisten vanhempien Suomessa syntynyt poika halunnut mennä koraanikouluun.
Tapaus sattui pojan äidin asunnossa. Vanhemmat olivat eronneet ja poika asui äitinsä luona. Kun pojan koulunkäynnin kanssa ilmeni ongelmia eikä hän saanut itse poikaa ojennukseen, kutsui nainen ex-miehensä vierailulle.
Oikeus velvoitti isän maksamaan pojalle 100 euron korvauksen kärsimyksistä.
Jupakka sattui maaliskuussa 2007. Asia tuli käräjille vasta nyt.
- Jutturuuhka on kauhea, Espoon kihlakunnansyyttäjä Markku Ahonen huokaa.
Lähde
Helsingin Sanomat 6.2.2009
Pankkiautomaatteihin kopiointilaitteita asentaneet vangittiin
Helsingissä havaittiin tammikuun lopussa, että muutamaan pankkiautomaattiin oli asennettu kopiointilaitteita.
Laitteistot olivat Helsingin kantakaupungin alueella.
Poliisi poisti laitteet automaateista ja samassa yhteydessä otti kiinni kaksi ulkomaalaista miestä.
Miehet ovat noin 30-vuotiaita ja kotoisin eteläisestä Itä-Euroopasta.
Helsingin käräjäoikeus on alkuviikosta vanginnut nämä miehet epäiltynä törkeään maksuvälinepetokseen. Poliisi tutkii onko näitä laitteita ehditty käyttää muualla Helsingissä, ennen kuin epäillyt otettiin kiinni.
Poliisi selvittää myös sitä, onko tapahtuneella yhteyttä muutamia viikkoja aikaisemmin Espoossa tapahtuneisiin luottokorttien kopionteihin bensa-asemilla.
Lähde
Helsingissä havaittiin tammikuun lopussa, että muutamaan pankkiautomaattiin oli asennettu kopiointilaitteita.
Laitteistot olivat Helsingin kantakaupungin alueella.
Poliisi poisti laitteet automaateista ja samassa yhteydessä otti kiinni kaksi ulkomaalaista miestä.
Miehet ovat noin 30-vuotiaita ja kotoisin eteläisestä Itä-Euroopasta.
Helsingin käräjäoikeus on alkuviikosta vanginnut nämä miehet epäiltynä törkeään maksuvälinepetokseen. Poliisi tutkii onko näitä laitteita ehditty käyttää muualla Helsingissä, ennen kuin epäillyt otettiin kiinni.
Poliisi selvittää myös sitä, onko tapahtuneella yhteyttä muutamia viikkoja aikaisemmin Espoossa tapahtuneisiin luottokorttien kopionteihin bensa-asemilla.
Lähde
5.2.09
Helsingin Sanomat 5.2.2009
Helsingin maahanmuuttajaperheistä joka neljäs saa toimeentulotukea
Helsingin maahanmuuttajatalouksista 27 prosenttia sai toimeentulotukea vuoden 2007 aikana. Suomen- ja ruotsinkielisistä talouksista toimeentulotukea sai kymmenesosa.
Helsingin sosiaaliviraston asiakkaana oli yli 34 000 toimeentulotukea saavaa perhettä tai ihmistä vuonna 2007. Nämä saivat toimeentulotukea yhdestä kuukaudesta kokonaiseen vuoteen.
Toimeentulotukea saaneista 21 prosenttia oli talouksia, joissa perheen pää, eli toimeentulotukea hakenut ihminen, puhui jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Helsingin väkiluvusta muunkielisten osuus on kahdeksan prosenttia.
Yleisin kieli oli venäjä, jota puhui kuusi prosenttia kaikista toimeentulotuen asiakkaista.
"Venäläisväestö painottuu voimakkaammin vanhimpiin ikäluokkiin. Nuoria on vähemmän kuin muissa maahanmuuttoryhmissä", Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Suvi Linnanmäki sanoo.
Linnanmäen artikkeli maahanmuuttajien toimeentulotuesta julkaistaan tänään torstaina tietokeskuksen kirjassa Kaupunkiköyhyyden monet kasvot.
Muista kielistä ei ole saatavissa täsmällistä tietoa. Kieliryhmät ovat niin pieniä, että niistä ei pysty tietoturvasyiden takia koostamaan toimeentulotukitietoja.
Linnanmäki kuitenkin päättelee, että yksi merkittävä ryhmä ovat somaliaa puhuvat. Päätelmän perustana ovat somalitaustaisten korkea työttömyysaste sekä se, että toimeentulotukea saavien maahanmuuttajatalouksien joukossa on huomattavan paljon suurperheitä.
Toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat ovat olleet käytännössä Suomessa vähintään kolme vuotta, sillä luvuissa eivät ole mukana ihmiset, jotka ovat vastaanottokeskuksissa, maahanmuuttoyksiköissä tai kolmen vuoden kotouttamistuen piirissä.
Linnanmäki tekee parhaillaan toista tutkimusta, jossa seurataan vuosina 1989–1993 Suomeen tulleiden maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille.
"Pakolaistaustaiset ryhmät ovat saavuttaneet merkittävästi muita ryhmiä työllisyydessä", Linnanmäki sanoo.
Lähde
Helsingin maahanmuuttajatalouksista 27 prosenttia sai toimeentulotukea vuoden 2007 aikana. Suomen- ja ruotsinkielisistä talouksista toimeentulotukea sai kymmenesosa.
Helsingin sosiaaliviraston asiakkaana oli yli 34 000 toimeentulotukea saavaa perhettä tai ihmistä vuonna 2007. Nämä saivat toimeentulotukea yhdestä kuukaudesta kokonaiseen vuoteen.
Toimeentulotukea saaneista 21 prosenttia oli talouksia, joissa perheen pää, eli toimeentulotukea hakenut ihminen, puhui jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Helsingin väkiluvusta muunkielisten osuus on kahdeksan prosenttia.
Yleisin kieli oli venäjä, jota puhui kuusi prosenttia kaikista toimeentulotuen asiakkaista.
"Venäläisväestö painottuu voimakkaammin vanhimpiin ikäluokkiin. Nuoria on vähemmän kuin muissa maahanmuuttoryhmissä", Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Suvi Linnanmäki sanoo.
Linnanmäen artikkeli maahanmuuttajien toimeentulotuesta julkaistaan tänään torstaina tietokeskuksen kirjassa Kaupunkiköyhyyden monet kasvot.
Muista kielistä ei ole saatavissa täsmällistä tietoa. Kieliryhmät ovat niin pieniä, että niistä ei pysty tietoturvasyiden takia koostamaan toimeentulotukitietoja.
Linnanmäki kuitenkin päättelee, että yksi merkittävä ryhmä ovat somaliaa puhuvat. Päätelmän perustana ovat somalitaustaisten korkea työttömyysaste sekä se, että toimeentulotukea saavien maahanmuuttajatalouksien joukossa on huomattavan paljon suurperheitä.
Toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat ovat olleet käytännössä Suomessa vähintään kolme vuotta, sillä luvuissa eivät ole mukana ihmiset, jotka ovat vastaanottokeskuksissa, maahanmuuttoyksiköissä tai kolmen vuoden kotouttamistuen piirissä.
Linnanmäki tekee parhaillaan toista tutkimusta, jossa seurataan vuosina 1989–1993 Suomeen tulleiden maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille.
"Pakolaistaustaiset ryhmät ovat saavuttaneet merkittävästi muita ryhmiä työllisyydessä", Linnanmäki sanoo.
Lähde
4.2.09
Etelä-Suomen Sanomat 4.2.2009
Työtön lähihoitaja suivaantui kiinalaishoitajien tuontiaikeista
Lahtelainen lähihoitaja Seija van Wetten on vihainen siitä, että Lahti harkitsee lähihoitajien tuomista Lahteen Kiinasta. - Työttömiä hoitajia on omastakin takaa, joten miksei heitä työllistetä ensin, van Wetten kysyy.
Hän itse on parhaillaan työttömänä ja tehnyt viimeiset yhdeksän vuotta keikkatöitä lähihoitajana, vakityötä kun ei ole ollut tarjolla. Arki on karu: kuukausittain on lyhennettävä viime toukokuussa nostettua asuntolainaa. Pakollisten kulujen jälkeen ruokaan jää 120-150 euroa.
- Kaikki marttojen niksit on kyllä käytetty.
Van Wetten arvostelee Lahden sosiaali- ja terveystoimialapäällikköä Matti Liukkoa siitä, ettei hän van Wettenin mielestä ole missään vaiheessa perustellut tarpeeksi, miksi kiinalaishoitajia haalitaan, vaikka työttömiä hoitajia on kotimaassakin.
- Mitä se kiinalaisten täydennyskoulutus ja kielikoulutuskin tulee maksamaan? Me työttömät lähihoitajat olemme jo valmiiksi koulutettuja, suomen kielen taitoisia ja meillä on työkokemustakin.
Liukko vastasi keskiviikkona Radio Voiman lähetyksessä tiivistetysti van Wettenin kysymykseen kiinalaisten hoitajien tarpeesta Lahdessa.
- Nyt on ikävä ja ristiriitainen tilanne, kun lamakin tuli päälle. Sen vaikutuksia joudumme nyt hoitamaan ja niitä pitää hoitaa, ja samalla pitää katsoa pidemmälle. Tulevaisuudessa meillä on sellainen tilanne, että me toivomme saavamme työntekijöitä muista maista, ei pelkästään terveydenhuoltoalalle vaan myös muille aloille.
Päijät-Hämeen työvoimatoimiston alueella oli keskiviikkona hieman reilut sata työtöntä lähi- tai sairaanhoitajaa.
Lähde
Lahtelainen lähihoitaja Seija van Wetten on vihainen siitä, että Lahti harkitsee lähihoitajien tuomista Lahteen Kiinasta. - Työttömiä hoitajia on omastakin takaa, joten miksei heitä työllistetä ensin, van Wetten kysyy.
Hän itse on parhaillaan työttömänä ja tehnyt viimeiset yhdeksän vuotta keikkatöitä lähihoitajana, vakityötä kun ei ole ollut tarjolla. Arki on karu: kuukausittain on lyhennettävä viime toukokuussa nostettua asuntolainaa. Pakollisten kulujen jälkeen ruokaan jää 120-150 euroa.
- Kaikki marttojen niksit on kyllä käytetty.
Van Wetten arvostelee Lahden sosiaali- ja terveystoimialapäällikköä Matti Liukkoa siitä, ettei hän van Wettenin mielestä ole missään vaiheessa perustellut tarpeeksi, miksi kiinalaishoitajia haalitaan, vaikka työttömiä hoitajia on kotimaassakin.
- Mitä se kiinalaisten täydennyskoulutus ja kielikoulutuskin tulee maksamaan? Me työttömät lähihoitajat olemme jo valmiiksi koulutettuja, suomen kielen taitoisia ja meillä on työkokemustakin.
Liukko vastasi keskiviikkona Radio Voiman lähetyksessä tiivistetysti van Wettenin kysymykseen kiinalaisten hoitajien tarpeesta Lahdessa.
- Nyt on ikävä ja ristiriitainen tilanne, kun lamakin tuli päälle. Sen vaikutuksia joudumme nyt hoitamaan ja niitä pitää hoitaa, ja samalla pitää katsoa pidemmälle. Tulevaisuudessa meillä on sellainen tilanne, että me toivomme saavamme työntekijöitä muista maista, ei pelkästään terveydenhuoltoalalle vaan myös muille aloille.
Päijät-Hämeen työvoimatoimiston alueella oli keskiviikkona hieman reilut sata työtöntä lähi- tai sairaanhoitajaa.
Lähde
Helsingin Sanomat 4.2.2009
Suomessa asuvan ruandalaismiehen osuus kansanmurhaan syyteharkintaan
Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkintansa ruandalaismiehen mahdollisesta osallisuudesta Ruandan kansanmurhaan 1994.
Poliisi epäilee Porvoossa asuvan miehen syyllistyneen joukkotuhonnan suunnitteluun, johtamiseen ja toteuttamiseen Nyakizun kunnassa.
Epäilty kiistää syyllistyneensä näihin tekoihin.
Hän on ollut huhtikuusta 2007 lähtien vangittuna todennäköisin syin epäiltynä joukkotuhonnasta.
Keskusrikospoliisi on suorittanut esitutkintaa yhteistyössä Ruandan oikeusviranomaisten kanssa. Poliisi on kuullut todistajina yli sataa ihmistä, joista osa on tuomittu Ruandassa osallisuudesta joukkotuhontaan.
Poliisi on luovuttanut esitutkinta-aineiston valtionsyyttäjä Raija Toiviaiselle, joka suorittaa asiassa syyteharkinnan. Mahdolliset syytteet on määrä käsitellä Porvoon käräjäoikeudessa.
Lähde
Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkintansa ruandalaismiehen mahdollisesta osallisuudesta Ruandan kansanmurhaan 1994.
Poliisi epäilee Porvoossa asuvan miehen syyllistyneen joukkotuhonnan suunnitteluun, johtamiseen ja toteuttamiseen Nyakizun kunnassa.
Epäilty kiistää syyllistyneensä näihin tekoihin.
Hän on ollut huhtikuusta 2007 lähtien vangittuna todennäköisin syin epäiltynä joukkotuhonnasta.
Keskusrikospoliisi on suorittanut esitutkintaa yhteistyössä Ruandan oikeusviranomaisten kanssa. Poliisi on kuullut todistajina yli sataa ihmistä, joista osa on tuomittu Ruandassa osallisuudesta joukkotuhontaan.
Poliisi on luovuttanut esitutkinta-aineiston valtionsyyttäjä Raija Toiviaiselle, joka suorittaa asiassa syyteharkinnan. Mahdolliset syytteet on määrä käsitellä Porvoon käräjäoikeudessa.
Lähde
3.2.09
Yle Uutiset 3.2.2009 (2.)
Maahanmuuttajanuorten luokat täynnä oppilaita
Maahanmuuttajanuoria peruskouluun valmentavilla luokilla Turussa on nyt ennätysmäärä oppilaita. Yhdeksällä luokalla on yhteensä lähes sata opiskelijaa. Valtion kustantama valmistava opetus on tarkoitettu Suomeen muuttaneille kouluikäisille lapsille ja nuorille. Tämän vuoden alusta valtio pidensi koulutuksen tukemista puolesta vuodesta vuoteen.
Turun iltalukion yhteydessä toimivan valmistavan luokan opettaja Maarika Alsi lukee ääneen ja somaliasta Suomeen tullut Zamzam Mohamud kirjoittaa taululle sanelun mukaan.
- Sydän pumppaa verta.
Huivipäinen Zamzam Mohamud kirjoittaa pumppaa sanan vain yhdellä p:llä, mutta opettaja korjaa samantien.
- Kaksi p:tä.
Virheitä tulee vielä, sillä luokan 15-vuotiaista nuorista suuri osa on ollut Suomessa vasta noin puoli vuotta. Luokan oppilaista yksi on Puolasta ja loput yhdeksän Somaliasta. Suurin osa luokan oppilaista istuu elämänsä ensimmäistä kertaa pulpetissa ja ylipäätään koulun penkillä, kertoo opettaja Maarika Alsi.
- Suurin osa ei osannut kirjoittaa tai lukea. Tässä luokassa on yksi puolalainen tyttö, joka on käynyt koulua Puolassa. Muut eivät ole koulua käyneet. Muutamalla on takanaan kotiopetusta.
Vaikea kieli
Zamzam Mohamudin mukaan suomenkieltä on ei ole ollut helppo oppia.
- Suomen kieli on tosi vaikea, mutta toivon, yksi päivä puhun parempi kuin tänään.
Suomenkielen lisäksi maahanmuuttajanuorilla riittää paljon opeteltavaa. Kellon tunsi entuudestaan ainoastaan kaksi luokan oppilaista. Valmistavalla luokalla lähdetään aivan perusteista, kertoo opettaja Maarika Alsi.
- Esimerkiksi tämä ympäristötieto ja biologia, mitä käymme parhaillaan läpi, on eka- ja tokaluokkalaisten kirja.
Vuosi aikaa kiriä
Turku on Helsingin jälkeen toiseksi suurin maahanmuuttajien tuloväylä Suomeen. Vuoden kestävän valmistavan luokan tarkoitus on antaa maahanmuuttajanuorille valmiudet selvityä tavallisessa koulussa. Vuosi on lyhyt aika oppia uusi kieli ja kiriä kiinni ikätoverit, joten peruskouluun siirtyvillä maahanmuuttajanuorilla on mahdollisuus tukiopetukseen valmistavan luokan jälkeen.
- Puolet luokan oppilaista on tullut Suomeen yksinään ilman vanhempiaan. Vaikeuksista huolimatta oppilaiden opiskelumotivaatio on korkealla, kehuu opettaja Maarika Alsi.
- He ovat todella motivoituneita. Ei mitään negatiivista sanottavaa. Kaikki ovat into piukalla mukana.
Abdulhakim Muhumud kertoo, että he ovat opiskelleet suomea vasta viisi kuukautta. Lyhyen opetuksen jälkeen suurin osa luokkalaisista puhuu jo kohtuullisen hyvää suomea.
- Minä onnittelen opettajaa. Meillä on paras opettaja, Abdulhakim Muhumud toteaa iloisesti.
Lähde
Maahanmuuttajanuoria peruskouluun valmentavilla luokilla Turussa on nyt ennätysmäärä oppilaita. Yhdeksällä luokalla on yhteensä lähes sata opiskelijaa. Valtion kustantama valmistava opetus on tarkoitettu Suomeen muuttaneille kouluikäisille lapsille ja nuorille. Tämän vuoden alusta valtio pidensi koulutuksen tukemista puolesta vuodesta vuoteen.
Turun iltalukion yhteydessä toimivan valmistavan luokan opettaja Maarika Alsi lukee ääneen ja somaliasta Suomeen tullut Zamzam Mohamud kirjoittaa taululle sanelun mukaan.
- Sydän pumppaa verta.
Huivipäinen Zamzam Mohamud kirjoittaa pumppaa sanan vain yhdellä p:llä, mutta opettaja korjaa samantien.
- Kaksi p:tä.
Virheitä tulee vielä, sillä luokan 15-vuotiaista nuorista suuri osa on ollut Suomessa vasta noin puoli vuotta. Luokan oppilaista yksi on Puolasta ja loput yhdeksän Somaliasta. Suurin osa luokan oppilaista istuu elämänsä ensimmäistä kertaa pulpetissa ja ylipäätään koulun penkillä, kertoo opettaja Maarika Alsi.
- Suurin osa ei osannut kirjoittaa tai lukea. Tässä luokassa on yksi puolalainen tyttö, joka on käynyt koulua Puolassa. Muut eivät ole koulua käyneet. Muutamalla on takanaan kotiopetusta.
Vaikea kieli
Zamzam Mohamudin mukaan suomenkieltä on ei ole ollut helppo oppia.
- Suomen kieli on tosi vaikea, mutta toivon, yksi päivä puhun parempi kuin tänään.
Suomenkielen lisäksi maahanmuuttajanuorilla riittää paljon opeteltavaa. Kellon tunsi entuudestaan ainoastaan kaksi luokan oppilaista. Valmistavalla luokalla lähdetään aivan perusteista, kertoo opettaja Maarika Alsi.
- Esimerkiksi tämä ympäristötieto ja biologia, mitä käymme parhaillaan läpi, on eka- ja tokaluokkalaisten kirja.
Vuosi aikaa kiriä
Turku on Helsingin jälkeen toiseksi suurin maahanmuuttajien tuloväylä Suomeen. Vuoden kestävän valmistavan luokan tarkoitus on antaa maahanmuuttajanuorille valmiudet selvityä tavallisessa koulussa. Vuosi on lyhyt aika oppia uusi kieli ja kiriä kiinni ikätoverit, joten peruskouluun siirtyvillä maahanmuuttajanuorilla on mahdollisuus tukiopetukseen valmistavan luokan jälkeen.
- Puolet luokan oppilaista on tullut Suomeen yksinään ilman vanhempiaan. Vaikeuksista huolimatta oppilaiden opiskelumotivaatio on korkealla, kehuu opettaja Maarika Alsi.
- He ovat todella motivoituneita. Ei mitään negatiivista sanottavaa. Kaikki ovat into piukalla mukana.
Abdulhakim Muhumud kertoo, että he ovat opiskelleet suomea vasta viisi kuukautta. Lyhyen opetuksen jälkeen suurin osa luokkalaisista puhuu jo kohtuullisen hyvää suomea.
- Minä onnittelen opettajaa. Meillä on paras opettaja, Abdulhakim Muhumud toteaa iloisesti.
Lähde
Yle Uutiset 3.2.2009
Maahanmuuttajien työllistymishanke hyytyi hallintoon
Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) perää hallituksen rahoitusta maahanmuuttajien työllistymiseen. Hän vaatii myös valtion ja pääkaupunkiseudun aiesopimuksen toimeenpanoa.
Heinäluoman huolenaiheena on valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken on neuvoteltu maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävä aiesopimus, joka on jämähtänyt valtion hallintoon. Työllistymistä ja kotoutumista tukevalle hankkeelle ei ole myöskään budjettirahoitusta.
Heinäluoma uskoo, että monet maahanmuuttajista haluavat töihin ja heidän pitäisi työllistyä mahdollisimman nopeasti.
- Ei ole kenenkään etu, että nämä ihmiset totutetaan toimettomuuteen valtionhallinnon sisäisten riitojen johdosta. Onkin oletettavissa, että maahanmuuttopolitiikan huono hoito kärjistää yhteiskunnallista ilmapiiriä, ennustaa Heinäluoma
Hän vaatii valtioneuvostolta vastausta miksi hallitus ei ole varannut rahoitusta aiesopimuksen toteuttamiseen ja mitä valtiovalta aikoo tehdä, jotta maahanmuuttajien työllistämiseen tähtäävä sopimus saatetaan voimaan.
Myös Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on vaatinut valtion toimenpiteitä aiesopimuksen vahvistamiseksi.
Lähde
Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) perää hallituksen rahoitusta maahanmuuttajien työllistymiseen. Hän vaatii myös valtion ja pääkaupunkiseudun aiesopimuksen toimeenpanoa.
Heinäluoman huolenaiheena on valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken on neuvoteltu maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävä aiesopimus, joka on jämähtänyt valtion hallintoon. Työllistymistä ja kotoutumista tukevalle hankkeelle ei ole myöskään budjettirahoitusta.
Heinäluoma uskoo, että monet maahanmuuttajista haluavat töihin ja heidän pitäisi työllistyä mahdollisimman nopeasti.
- Ei ole kenenkään etu, että nämä ihmiset totutetaan toimettomuuteen valtionhallinnon sisäisten riitojen johdosta. Onkin oletettavissa, että maahanmuuttopolitiikan huono hoito kärjistää yhteiskunnallista ilmapiiriä, ennustaa Heinäluoma
Hän vaatii valtioneuvostolta vastausta miksi hallitus ei ole varannut rahoitusta aiesopimuksen toteuttamiseen ja mitä valtiovalta aikoo tehdä, jotta maahanmuuttajien työllistämiseen tähtäävä sopimus saatetaan voimaan.
Myös Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on vaatinut valtion toimenpiteitä aiesopimuksen vahvistamiseksi.
Lähde
2.2.09
Turun Sanomat 2.2.2009
Vuosien odotusaika houkuttelee lisää hakijoita
Turvapaikkaa hakevien määrä voi kasvaa jopa 50 prosenttia
Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on huomattavassa kasvussa. Hakijoiden määrä saattaa nousta tänä vuonna 6 000:een. Viime vuonna Suomeen saapui ennätykselliset 4 000 turvapaikanhakijaa.
- Jos vauhti on sama kuin nyt, määrä nousee tänä vuonna parilla tuhannella, arvelee maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriön sisäisen turvallisuuden yksiköstä.
Viime vuonna määrä kasvoi yli 2,5-kertaiseksi vuodesta 2007, jolloin turvapaikanhakijoita saapui puolestaan ennätyksellisen vähän. Hakijoita oli tuolloin 1 505.
- Jos meillä on tuhannen ihmisen jono ja usein vuosien odotusaika, se houkuttelee tänne lisää turvapaikanhakijoita. Sellainen tieto leviää hyvin nopeasti muihin maihin ja on ilmiselvä vetotekijä. Tunnen ilmiön 20 vuoden kokemuksella, sisäministeriön neuvotteleva virkamies Arja Kekkonen toteaa.
Ruotsi myönsi viime vuonna yli 90 000 oleskelulupaa. Määrä on viisi prosenttia suurempi kuin vuonna 2007. Luvan saajien joukossa oli runsaasti turvapaikan saaneiden omaisia, opiskelijoita ja Ruotsiin töihin tulevia. Vain 11 200 turvapaikanhakijaa sai oleskeluluvan.
SPR:n Turun vastaanottokeskus Pansiossa on tarkoitettu 200 turvapaikanhakijalle. Vaihtuvuutta on paljon, mutta pääsääntöisesti keskus on täynnä.
- Tänään meillä voi olla 210 ja huomenna 190 asiakasta. Osa viipyy vain päivän tai viikon, koska keskuksemme toimii Suomeen saapuvien pakolaisten ensimmäisenä vastaanottopaikkana. Täältä siirrytään nopeasti muihin vastaanottokeskuksiin odottamaan turvapaikkapäätöstä, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö kertoo.
Lähde
Turvapaikkaa hakevien määrä voi kasvaa jopa 50 prosenttia
Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on huomattavassa kasvussa. Hakijoiden määrä saattaa nousta tänä vuonna 6 000:een. Viime vuonna Suomeen saapui ennätykselliset 4 000 turvapaikanhakijaa.
- Jos vauhti on sama kuin nyt, määrä nousee tänä vuonna parilla tuhannella, arvelee maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriön sisäisen turvallisuuden yksiköstä.
Viime vuonna määrä kasvoi yli 2,5-kertaiseksi vuodesta 2007, jolloin turvapaikanhakijoita saapui puolestaan ennätyksellisen vähän. Hakijoita oli tuolloin 1 505.
- Jos meillä on tuhannen ihmisen jono ja usein vuosien odotusaika, se houkuttelee tänne lisää turvapaikanhakijoita. Sellainen tieto leviää hyvin nopeasti muihin maihin ja on ilmiselvä vetotekijä. Tunnen ilmiön 20 vuoden kokemuksella, sisäministeriön neuvotteleva virkamies Arja Kekkonen toteaa.
Ruotsi myönsi viime vuonna yli 90 000 oleskelulupaa. Määrä on viisi prosenttia suurempi kuin vuonna 2007. Luvan saajien joukossa oli runsaasti turvapaikan saaneiden omaisia, opiskelijoita ja Ruotsiin töihin tulevia. Vain 11 200 turvapaikanhakijaa sai oleskeluluvan.
SPR:n Turun vastaanottokeskus Pansiossa on tarkoitettu 200 turvapaikanhakijalle. Vaihtuvuutta on paljon, mutta pääsääntöisesti keskus on täynnä.
- Tänään meillä voi olla 210 ja huomenna 190 asiakasta. Osa viipyy vain päivän tai viikon, koska keskuksemme toimii Suomeen saapuvien pakolaisten ensimmäisenä vastaanottopaikkana. Täältä siirrytään nopeasti muihin vastaanottokeskuksiin odottamaan turvapaikkapäätöstä, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö kertoo.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)