MAAHANMUUTTAJAKIN haaveilee omakotitalosta
On kaikkien etu, että uussuomalaiset pääsevät etenemään asumisurallaan
Suomessa ei ole ymmärretty, että pääkaupunkiseudulle muuttaa 15 vuodessa satatuhatta ulkomaalaista, puuskahtaa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.
Muutokseen olisi hyvä varautua, sillä se vaikuttaa moniin asioihin kaupunkilaisten arkielämässä.
- Oikeastaan ei ole asiaa, mihin se ei vaikuttaisi. Näkyvimmillään joudumme pohtimaan sellaisia kysymyksiä, kuin että millainen pyhä rakennus jonkin uuden kaupunginosan keskustaan nousee. Se ei ole automaattisesti kirkko.
Myös esimerkiksi asuntojen rakennetta ja kouluopetusta joudutaan miettimään uusiksi.
Maahanmuuttajat tulevat ensimmäiseksi pääkaupunkiin. Tämän todentavat kansainväliset tutkimukset, mutta myös Helsingin seudun muuttotilastot. Helsingin väestönkasvu 2000-luvulla johtuu yksinomaan maahanmuutosta. Samaan aikaan Espoon ja Vantaan väkiluku on pysynyt ennallaan.
Uussuomalaisista osa hakeutuu tai päätyy kaupunginosiin, joissa jo ennestään asuu paljon maahanmuuttajia. Maantieteilijät kutsuvat maahanmuuttajavaltaisia yhteisöjä klustereiksi.
- Tutkimusten mukaan klusteri on alkuvuosina tärkeä maahanmuuttajalle. Sellaisessa asunut pärjää myöhemmin paremmin maassa, Vaattovaara sanoo.
Jos klusteriin jumittuu pidemmäksi aikaa kuin viisi vuotta, ennakoivat tutkimukset muuttajan elinolojen junnaavan entisellään sen sijaan, että ne kehittyisivät.
Vaattovaara viljelee käsitettä asumisura.
- Maahanmuuttajien pitäisi päästä nopeasti omalle asumisuralle. Pitäisi huolehtia siitä, että heillä on samat mahdollisuudet siirtyä uusille asuinalueille kuin kantaväestöllä.
- Jos heillä on tuloja ja he integroituvat, ei asumisessa tule ongelmia. Tällöin ei myöskään tarvita maahanmuuttajien sijoittamisen ohjaamista.
Tutkija Hanna Virtanen on tutkinut somalien asumista Suomessa.
- Hänen tutkimuksessaan paljastui, että Itä-Helsingissä on somalien mielestä jo liikaa maahanmuuttajia!
Maahanmuuttajien asuintavat ja -unelmat eivät Virtasen mukaan poikkea kantaväestöstä, jos heillä vain on taloudellinen mahdollisuus edetä asumisurallaan.
- Maahanmuuttajakin haaveilee omakotitalosta, Vaattovaara tiivistää.
Jos asumisuralla eteneminen tyssää, siitä seuraa ongelmia kanta- ja uudelle väestölle. Ruotsalainen tutkija Roger Andersson erottaa kolme uhkaavaa ilmiötä.
Ensimmäistä hän kutsuu nimellä White Flight, valkoiset pakenevat.
- Ilmiö on havaittu muissa Pohjoismaissa. Kun maahanmuuttajien osuus alueella kasvaa, kantaväestön poismuutto kiihtyy. Koska tutkimukset ovat vielä kesken, emme tiedä, esiintyykö sitä Helsingin seudulla, Vaattovaara toteaa.
Toinen ilmiö on White Avoidance, valkoiset välttävät. Kantaväestö alkaa välttää tiettyjä kaupunginosia. Kolmatta kuvaa termi Blocking, estäminen.
- Taloyhtiöt ja vuokranantajat alkavat estää maahanmuuttajien tuloa alueelle.
Suomessa on pyritty ehkäisemään maahanmuuttajien keskittymistä joihinkin kaupunginosiin sijoittamalla heitä kaupungin vuokra-asuntoihin eri puolille kaupunkia.
Vaattovaara pitää ohjaamista maahanmuuttajien tullessa järkevänä, mutta kuten edellä jo ilmeni, se ei hänestä voi olla pitkäaikainen ratkaisu. Myös erilaisia interventioita, kuten taantuvien kaupunginosien puistojen kohentamista hän pitää kosmetiikkana.
Tutkijan mielestä pitää puuttua syihin eikä kikkailla oireiden hoidolla.
- Onko meillä loppujen lopuksi muuta keinoa huolehtia maahanmuuttajista kuin se, että heidän sosiaalinen asemansa pysyy hyvänä? Vaattovaara kysyy.
- Helsinki on täysin voimaton sadantuhannen maahanmuuttajan kanssa, jos he eivät pääse töihin. Siinä eivät mitkään asunto-tai sosiaalipolitiikan keinot riitä.
Lähde
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti