Poliisi-tv 31.1.2008

Ulkomaalaiset korostuvat seksirikostilastoissa

Miksi ulkomaalaistaustainen mies ahdistelee tai raiskaa suomi-tyttöjä? Yhtä, selkeää vastausta on turha edes lähteä hakemaan. Asia on arkaluontoinen ja selityksiä on monenlaisia. Totuus on kuitenkin se, että seksuaalirikoksista epäiltyjen joukossa on suhteettoman paljon niitä, joiden alkuperä on jossain muualla kuin Suomessa. Usein epäilty tulee EU:n ulkopuolelta, Pohjois-Afrikan tai Lähi-Idän suunnalta.

Haluamme korostaa, että rikoksia eivät tee kansakunnat, uskonnot eivätkä kulttuuriset piirteet, vaan ihmiset. Yritimme löytää ikäville tilastofaktoille selittäjiä ja ymmärtäjiä siinä kuitenkaan onnistumatta. Maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät eivät olleet innokkaita pohtimaan asiaa kameran edessä. Vapaaehtoisia ei löytynyt myöskään vieraita kulttuureita edustavien joukosta. Ehkä kysyimme vääristä paikoista tai vääriltä ihmisiltä.

Jostain syystä ulkomaalaisten tekemistä seksirikoksista ei haluta puhua, niitä ei haluta tulkita ja on näyttöä, että niitä on yritetty jopa lakaista maton alle. Tilastot eivät kuitenkaan kaunistu hiljaisuudessa. Jonkun täytyy avata suunsa. Se joku näyttää olevan useimmiten hentoinen nainen Pasilan poliisitalolta, rikosylikonstaapeli Marja Vuento.

On olemassa maita, joissa naisen asema on toisenlainen kuin Suomessa. Ulkona liikkuessaan naisen pitää pukeutua päästä jalkoihin mustaan kaapuun. Raiskattunakin hän saattaa saada raipparangaistuksen, jos on sattunut liikkumaan väärässä seurassa. Nainen ei saisi tavata kahden kesken miestä, joka ei ole hänen aviomiehensä tai lähisukulaisensa.

Mitä sitten tapahtuu basaarien vilinästä, kylmään, villiin Pohjolaan muuttavan miehen mielessä? Ei pitäisi tapahtua mitään järisyttävää – raiskaus on rikos kaikkialla. Seksirikostilastot – etenkin Helsingissä - vain kertovat muuta.

Ulkomaalaisten osuus seksirikoksiin epäillyistä koko maassa on ollut 2000-luvulla noin viidennes. Helsingissä seksirikoksen tekijäksi on 2000-luvulla epäilty ulkomaalaistaustaista keskimäärin joka kolmannella kerralla. Viime vuonna epäillyistä 36 prosenttia tulee muualta kuin Suomesta. Ja nyt puhumme poliisin tietoon tulleista, aikuisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, emme pelkästään raiskauksista. Eli mukana ovat myös sukupuolitekoon ja -yhteyteen pakottamiset sekä seksuaaliset hyväksikäytöt.

Kulttuurien törmäys

Työkseen seksuaalirikoksia Helsingin rikospoliisissa tutkivalla Marja Vuennolla on monien vuosien kokemus kuulustelutilanteista, jolloin vastapuolella istuva ei ymmärrä, että on tullut astuttua lain väärälle puolelle. Kulttuurien törmääminen tapahtuu siis myös kuulusteluhuoneessa.

- Joskus epäillyn ilme kertoo, että eikö tuo täti ymmärrä, että se nainenhan halusi seksiä, tuhahtaa Marja. Halusi tai ei, sitä on vaikea todistaa jälkeenpäin. Missään tilanteessa toiseen ei saa kajota ilman tämän suostumusta, ei vaikka se toinen sammuisi viereen.

Rikosylikonstaapeli Vuennon mukaan maahanmuuttajille pitäisi valistaa, miten täällä kohdellaan naisia ja tyttöjä. Ei myös tarkoittaa ei. Katse ei ole lupaus seksistä, eikä sekään, että tyttö lähtee jatkoille tai että tyttö pyytää miehen mukaansa kotiin.

Marja Vuennon mielestä myös suomalaiset naiset voisivat miettiä valmiiksi poistumiskeinoja tukalista tilanteista. Mitä tehdä, jos toinen ei usko puhetta? Silloin pitää kutsua apua, huutaa taikka soittaa puhelimella. Tai lähteä itse pakoon, kun vielä voi. Oma päihtymystila saattaa edesauttaa rikoksen uhriksi joutumista.

Vaikka niin sanotut puskaraiskaukset saavat mediassa runsaasti huomiota, ne ovat poikkeuksia, myös ulkomaalaistaustaisten tekeminä. Useimmiten kuvio menee niin, että tuttavuutta hierotaan sovinnollisissa merkeissä ja rikospaikalle saavutaan yksissä tuumin. Marja Vuennon mukaan seksuaaliset hyväksikäytöt tapahtuvat usein autoissa, laivojen hyteissä, hotellihuoneissa tai ihan naisten omissa kodeissa.

Mia pelkää yhä ulkomaalaisia miehiä

19-vuotiaalle oululaiselle Mialle tapahtui vuosi sitten harvinaisista raiskaustapauksista harvinaisin eli suurella joukolla tehty puistoraiskaus. Mia kertoo Poliisi-TV:lle, että hän on mielestään selvinnyt olosuhteisiin nähden hyvin tapauksesta. Yhä edelleen hän käy viikoittain terapiassa. Tapaus on vaikuttanut kuitenkin jopa ammatinvalintaan. Miaa kiinnostaa psykologia ja sosiaaliala.

Mian huonoa tuuria lisää se, että hänellä oli käveltävänään vain parinsadan matka kotiin, Torikadun ja Kirkkokadun välissä olevan puiston halki. Koska rikos ei ole vuodenkaan jälkeen selvinnyt, tapaus vaikuttaa edelleen Mian suhtautumiseen ulkomaalaisia miehiä kohtaan.

Stakesin laajassa maahanmuuttajien rikollisuutta selvittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että tuomioiden määrä, työttömyysaste ja pienituloisuus kasaantuivat samoihin ryhmiin. Poliisi ei mielellään julkista listoja maista, joista seksirikosten tekijät useimmin tulevat, mutta Pohjois-Afrikka ja Lähi-idän maat muodostavat varsinaisen riskiryhmän niin seksi- kuin muidenkin rikosten osalta.

On myös väitetty, että ulkomaalaisten osuus seksirikoksissa korostuu siksi, että on helpompi tehdä rikosilmoitus vieraasta kuin maanmiehestä. Vuento ei usko tätäkään väitettä. Hänen kokemustensa mukaan jotkut seksirikosten uhrit ovat miettineet kahdestikin tekevätkö rikosilmoitusta, koska kokevat häpeällisenä sen, että ovat näin menneet luottamaan vieraasta kulttuurista tulleeseen.

Yritimme tavoittaa näiden hätkähdyttävien tilastolukujen ymmärtäjiä ja tulkitsijoita. Emme löytäneet heitä akateemisesta maailmasta emmekä etnisten kulttuurien piirissä työskentelevistä. Sitä vastoin kuulimme, että esimerkiksi Tilastokeskus oli neuvonut maahanmuuttajien rikollisuutta tutkivia jättämään seksuaalirikokset aineistosta pois, koska luvut ovat niin suuret. Ilmeisesti Tilastokeskuksessa oltiin huolissaan, että tilastotiedot aiheuttaisivat rasistisia reaktioita valtaväestössä.

Suomeen muuttaa vuosittain yli 10 000 asukasta enemmän kuin täältä lähtee, joten tämä ongelma ei poistu vaikenemalla. Se on selvää, että vieraista kulttuureista Suomeen muuttaneiden kotouttaminen on epäonnistunut ainakin näiden seksirikostilastoja rumentavien miesten osalta.

Lähde