Turvapaikan hakijoiden määrä romahti
Turvapaikan hakeminen Suomesta väheni viime vuonna selvästi. Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikkaa haki reilut 1 400 ulkomaalaista, mikä on liki 40 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Hakijamäärät ovat olleet laskussa myös muissa EU-maissa lukuun ottamatta Ruotsia.
Maahanmuuttoviraston mukaan hakemusten vähentyminen johtuu muun muassa siitä, että aiempien vuosien suuri hakijaryhmä, Itä-Euroopan romanit, ovat jääneet pois EU:n laajennettua.
Suurimmista kansalaisryhmistä vain irakilaisten hakijoiden määrä kasvoi merkittävästi, lähes 30 prosenttia edellisvuodesta. Turvapaikkaa haki reilut 300 irakilaista, mikä jää vielä kauas Ruotsin yli 18 000 irakilaishakijasta. Irakilaiset nousivat viime vuonna suurimmaksi hakijaryhmäksi. Aiemmin eniten hakijoita on tullut Bulgariasta. Toiseksi eniten turvapaikanhakijoita tuli Venäjältä.
Myös myönteisten päätösten osuus on noussut. Noin joka toiselle päätöksen saaneelle eli yhteensä 828 henkilölle myönnettiin joko turvapaikka tai oleskelulupa. Eniten myönteisistä päätöksistä lisääntyivät oleskeluluvat suojelun tarpeen perusteella, jotka lähes kuusinkertaistuivat.
Lähde
31.1.08
Poliisi-tv 31.1.2008
Ulkomaalaiset korostuvat seksirikostilastoissa
Miksi ulkomaalaistaustainen mies ahdistelee tai raiskaa suomi-tyttöjä? Yhtä, selkeää vastausta on turha edes lähteä hakemaan. Asia on arkaluontoinen ja selityksiä on monenlaisia. Totuus on kuitenkin se, että seksuaalirikoksista epäiltyjen joukossa on suhteettoman paljon niitä, joiden alkuperä on jossain muualla kuin Suomessa. Usein epäilty tulee EU:n ulkopuolelta, Pohjois-Afrikan tai Lähi-Idän suunnalta.
Haluamme korostaa, että rikoksia eivät tee kansakunnat, uskonnot eivätkä kulttuuriset piirteet, vaan ihmiset. Yritimme löytää ikäville tilastofaktoille selittäjiä ja ymmärtäjiä siinä kuitenkaan onnistumatta. Maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät eivät olleet innokkaita pohtimaan asiaa kameran edessä. Vapaaehtoisia ei löytynyt myöskään vieraita kulttuureita edustavien joukosta. Ehkä kysyimme vääristä paikoista tai vääriltä ihmisiltä.
Jostain syystä ulkomaalaisten tekemistä seksirikoksista ei haluta puhua, niitä ei haluta tulkita ja on näyttöä, että niitä on yritetty jopa lakaista maton alle. Tilastot eivät kuitenkaan kaunistu hiljaisuudessa. Jonkun täytyy avata suunsa. Se joku näyttää olevan useimmiten hentoinen nainen Pasilan poliisitalolta, rikosylikonstaapeli Marja Vuento.
On olemassa maita, joissa naisen asema on toisenlainen kuin Suomessa. Ulkona liikkuessaan naisen pitää pukeutua päästä jalkoihin mustaan kaapuun. Raiskattunakin hän saattaa saada raipparangaistuksen, jos on sattunut liikkumaan väärässä seurassa. Nainen ei saisi tavata kahden kesken miestä, joka ei ole hänen aviomiehensä tai lähisukulaisensa.
Mitä sitten tapahtuu basaarien vilinästä, kylmään, villiin Pohjolaan muuttavan miehen mielessä? Ei pitäisi tapahtua mitään järisyttävää – raiskaus on rikos kaikkialla. Seksirikostilastot – etenkin Helsingissä - vain kertovat muuta.
Ulkomaalaisten osuus seksirikoksiin epäillyistä koko maassa on ollut 2000-luvulla noin viidennes. Helsingissä seksirikoksen tekijäksi on 2000-luvulla epäilty ulkomaalaistaustaista keskimäärin joka kolmannella kerralla. Viime vuonna epäillyistä 36 prosenttia tulee muualta kuin Suomesta. Ja nyt puhumme poliisin tietoon tulleista, aikuisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, emme pelkästään raiskauksista. Eli mukana ovat myös sukupuolitekoon ja -yhteyteen pakottamiset sekä seksuaaliset hyväksikäytöt.
Kulttuurien törmäys
Työkseen seksuaalirikoksia Helsingin rikospoliisissa tutkivalla Marja Vuennolla on monien vuosien kokemus kuulustelutilanteista, jolloin vastapuolella istuva ei ymmärrä, että on tullut astuttua lain väärälle puolelle. Kulttuurien törmääminen tapahtuu siis myös kuulusteluhuoneessa.
- Joskus epäillyn ilme kertoo, että eikö tuo täti ymmärrä, että se nainenhan halusi seksiä, tuhahtaa Marja. Halusi tai ei, sitä on vaikea todistaa jälkeenpäin. Missään tilanteessa toiseen ei saa kajota ilman tämän suostumusta, ei vaikka se toinen sammuisi viereen.
Rikosylikonstaapeli Vuennon mukaan maahanmuuttajille pitäisi valistaa, miten täällä kohdellaan naisia ja tyttöjä. Ei myös tarkoittaa ei. Katse ei ole lupaus seksistä, eikä sekään, että tyttö lähtee jatkoille tai että tyttö pyytää miehen mukaansa kotiin.
Marja Vuennon mielestä myös suomalaiset naiset voisivat miettiä valmiiksi poistumiskeinoja tukalista tilanteista. Mitä tehdä, jos toinen ei usko puhetta? Silloin pitää kutsua apua, huutaa taikka soittaa puhelimella. Tai lähteä itse pakoon, kun vielä voi. Oma päihtymystila saattaa edesauttaa rikoksen uhriksi joutumista.
Vaikka niin sanotut puskaraiskaukset saavat mediassa runsaasti huomiota, ne ovat poikkeuksia, myös ulkomaalaistaustaisten tekeminä. Useimmiten kuvio menee niin, että tuttavuutta hierotaan sovinnollisissa merkeissä ja rikospaikalle saavutaan yksissä tuumin. Marja Vuennon mukaan seksuaaliset hyväksikäytöt tapahtuvat usein autoissa, laivojen hyteissä, hotellihuoneissa tai ihan naisten omissa kodeissa.
Mia pelkää yhä ulkomaalaisia miehiä
19-vuotiaalle oululaiselle Mialle tapahtui vuosi sitten harvinaisista raiskaustapauksista harvinaisin eli suurella joukolla tehty puistoraiskaus. Mia kertoo Poliisi-TV:lle, että hän on mielestään selvinnyt olosuhteisiin nähden hyvin tapauksesta. Yhä edelleen hän käy viikoittain terapiassa. Tapaus on vaikuttanut kuitenkin jopa ammatinvalintaan. Miaa kiinnostaa psykologia ja sosiaaliala.
Mian huonoa tuuria lisää se, että hänellä oli käveltävänään vain parinsadan matka kotiin, Torikadun ja Kirkkokadun välissä olevan puiston halki. Koska rikos ei ole vuodenkaan jälkeen selvinnyt, tapaus vaikuttaa edelleen Mian suhtautumiseen ulkomaalaisia miehiä kohtaan.
Stakesin laajassa maahanmuuttajien rikollisuutta selvittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että tuomioiden määrä, työttömyysaste ja pienituloisuus kasaantuivat samoihin ryhmiin. Poliisi ei mielellään julkista listoja maista, joista seksirikosten tekijät useimmin tulevat, mutta Pohjois-Afrikka ja Lähi-idän maat muodostavat varsinaisen riskiryhmän niin seksi- kuin muidenkin rikosten osalta.
On myös väitetty, että ulkomaalaisten osuus seksirikoksissa korostuu siksi, että on helpompi tehdä rikosilmoitus vieraasta kuin maanmiehestä. Vuento ei usko tätäkään väitettä. Hänen kokemustensa mukaan jotkut seksirikosten uhrit ovat miettineet kahdestikin tekevätkö rikosilmoitusta, koska kokevat häpeällisenä sen, että ovat näin menneet luottamaan vieraasta kulttuurista tulleeseen.
Yritimme tavoittaa näiden hätkähdyttävien tilastolukujen ymmärtäjiä ja tulkitsijoita. Emme löytäneet heitä akateemisesta maailmasta emmekä etnisten kulttuurien piirissä työskentelevistä. Sitä vastoin kuulimme, että esimerkiksi Tilastokeskus oli neuvonut maahanmuuttajien rikollisuutta tutkivia jättämään seksuaalirikokset aineistosta pois, koska luvut ovat niin suuret. Ilmeisesti Tilastokeskuksessa oltiin huolissaan, että tilastotiedot aiheuttaisivat rasistisia reaktioita valtaväestössä.
Suomeen muuttaa vuosittain yli 10 000 asukasta enemmän kuin täältä lähtee, joten tämä ongelma ei poistu vaikenemalla. Se on selvää, että vieraista kulttuureista Suomeen muuttaneiden kotouttaminen on epäonnistunut ainakin näiden seksirikostilastoja rumentavien miesten osalta.
Lähde
Miksi ulkomaalaistaustainen mies ahdistelee tai raiskaa suomi-tyttöjä? Yhtä, selkeää vastausta on turha edes lähteä hakemaan. Asia on arkaluontoinen ja selityksiä on monenlaisia. Totuus on kuitenkin se, että seksuaalirikoksista epäiltyjen joukossa on suhteettoman paljon niitä, joiden alkuperä on jossain muualla kuin Suomessa. Usein epäilty tulee EU:n ulkopuolelta, Pohjois-Afrikan tai Lähi-Idän suunnalta.
Haluamme korostaa, että rikoksia eivät tee kansakunnat, uskonnot eivätkä kulttuuriset piirteet, vaan ihmiset. Yritimme löytää ikäville tilastofaktoille selittäjiä ja ymmärtäjiä siinä kuitenkaan onnistumatta. Maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät eivät olleet innokkaita pohtimaan asiaa kameran edessä. Vapaaehtoisia ei löytynyt myöskään vieraita kulttuureita edustavien joukosta. Ehkä kysyimme vääristä paikoista tai vääriltä ihmisiltä.
Jostain syystä ulkomaalaisten tekemistä seksirikoksista ei haluta puhua, niitä ei haluta tulkita ja on näyttöä, että niitä on yritetty jopa lakaista maton alle. Tilastot eivät kuitenkaan kaunistu hiljaisuudessa. Jonkun täytyy avata suunsa. Se joku näyttää olevan useimmiten hentoinen nainen Pasilan poliisitalolta, rikosylikonstaapeli Marja Vuento.
On olemassa maita, joissa naisen asema on toisenlainen kuin Suomessa. Ulkona liikkuessaan naisen pitää pukeutua päästä jalkoihin mustaan kaapuun. Raiskattunakin hän saattaa saada raipparangaistuksen, jos on sattunut liikkumaan väärässä seurassa. Nainen ei saisi tavata kahden kesken miestä, joka ei ole hänen aviomiehensä tai lähisukulaisensa.
Mitä sitten tapahtuu basaarien vilinästä, kylmään, villiin Pohjolaan muuttavan miehen mielessä? Ei pitäisi tapahtua mitään järisyttävää – raiskaus on rikos kaikkialla. Seksirikostilastot – etenkin Helsingissä - vain kertovat muuta.
Ulkomaalaisten osuus seksirikoksiin epäillyistä koko maassa on ollut 2000-luvulla noin viidennes. Helsingissä seksirikoksen tekijäksi on 2000-luvulla epäilty ulkomaalaistaustaista keskimäärin joka kolmannella kerralla. Viime vuonna epäillyistä 36 prosenttia tulee muualta kuin Suomesta. Ja nyt puhumme poliisin tietoon tulleista, aikuisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, emme pelkästään raiskauksista. Eli mukana ovat myös sukupuolitekoon ja -yhteyteen pakottamiset sekä seksuaaliset hyväksikäytöt.
Kulttuurien törmäys
Työkseen seksuaalirikoksia Helsingin rikospoliisissa tutkivalla Marja Vuennolla on monien vuosien kokemus kuulustelutilanteista, jolloin vastapuolella istuva ei ymmärrä, että on tullut astuttua lain väärälle puolelle. Kulttuurien törmääminen tapahtuu siis myös kuulusteluhuoneessa.
- Joskus epäillyn ilme kertoo, että eikö tuo täti ymmärrä, että se nainenhan halusi seksiä, tuhahtaa Marja. Halusi tai ei, sitä on vaikea todistaa jälkeenpäin. Missään tilanteessa toiseen ei saa kajota ilman tämän suostumusta, ei vaikka se toinen sammuisi viereen.
Rikosylikonstaapeli Vuennon mukaan maahanmuuttajille pitäisi valistaa, miten täällä kohdellaan naisia ja tyttöjä. Ei myös tarkoittaa ei. Katse ei ole lupaus seksistä, eikä sekään, että tyttö lähtee jatkoille tai että tyttö pyytää miehen mukaansa kotiin.
Marja Vuennon mielestä myös suomalaiset naiset voisivat miettiä valmiiksi poistumiskeinoja tukalista tilanteista. Mitä tehdä, jos toinen ei usko puhetta? Silloin pitää kutsua apua, huutaa taikka soittaa puhelimella. Tai lähteä itse pakoon, kun vielä voi. Oma päihtymystila saattaa edesauttaa rikoksen uhriksi joutumista.
Vaikka niin sanotut puskaraiskaukset saavat mediassa runsaasti huomiota, ne ovat poikkeuksia, myös ulkomaalaistaustaisten tekeminä. Useimmiten kuvio menee niin, että tuttavuutta hierotaan sovinnollisissa merkeissä ja rikospaikalle saavutaan yksissä tuumin. Marja Vuennon mukaan seksuaaliset hyväksikäytöt tapahtuvat usein autoissa, laivojen hyteissä, hotellihuoneissa tai ihan naisten omissa kodeissa.
Mia pelkää yhä ulkomaalaisia miehiä
19-vuotiaalle oululaiselle Mialle tapahtui vuosi sitten harvinaisista raiskaustapauksista harvinaisin eli suurella joukolla tehty puistoraiskaus. Mia kertoo Poliisi-TV:lle, että hän on mielestään selvinnyt olosuhteisiin nähden hyvin tapauksesta. Yhä edelleen hän käy viikoittain terapiassa. Tapaus on vaikuttanut kuitenkin jopa ammatinvalintaan. Miaa kiinnostaa psykologia ja sosiaaliala.
Mian huonoa tuuria lisää se, että hänellä oli käveltävänään vain parinsadan matka kotiin, Torikadun ja Kirkkokadun välissä olevan puiston halki. Koska rikos ei ole vuodenkaan jälkeen selvinnyt, tapaus vaikuttaa edelleen Mian suhtautumiseen ulkomaalaisia miehiä kohtaan.
Stakesin laajassa maahanmuuttajien rikollisuutta selvittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että tuomioiden määrä, työttömyysaste ja pienituloisuus kasaantuivat samoihin ryhmiin. Poliisi ei mielellään julkista listoja maista, joista seksirikosten tekijät useimmin tulevat, mutta Pohjois-Afrikka ja Lähi-idän maat muodostavat varsinaisen riskiryhmän niin seksi- kuin muidenkin rikosten osalta.
On myös väitetty, että ulkomaalaisten osuus seksirikoksissa korostuu siksi, että on helpompi tehdä rikosilmoitus vieraasta kuin maanmiehestä. Vuento ei usko tätäkään väitettä. Hänen kokemustensa mukaan jotkut seksirikosten uhrit ovat miettineet kahdestikin tekevätkö rikosilmoitusta, koska kokevat häpeällisenä sen, että ovat näin menneet luottamaan vieraasta kulttuurista tulleeseen.
Yritimme tavoittaa näiden hätkähdyttävien tilastolukujen ymmärtäjiä ja tulkitsijoita. Emme löytäneet heitä akateemisesta maailmasta emmekä etnisten kulttuurien piirissä työskentelevistä. Sitä vastoin kuulimme, että esimerkiksi Tilastokeskus oli neuvonut maahanmuuttajien rikollisuutta tutkivia jättämään seksuaalirikokset aineistosta pois, koska luvut ovat niin suuret. Ilmeisesti Tilastokeskuksessa oltiin huolissaan, että tilastotiedot aiheuttaisivat rasistisia reaktioita valtaväestössä.
Suomeen muuttaa vuosittain yli 10 000 asukasta enemmän kuin täältä lähtee, joten tämä ongelma ei poistu vaikenemalla. Se on selvää, että vieraista kulttuureista Suomeen muuttaneiden kotouttaminen on epäonnistunut ainakin näiden seksirikostilastoja rumentavien miesten osalta.
Lähde
Yle Uutiset 31.1.2008
Rikoksiin syyllistyneet, nuoret maahanmuuttajat kärsivät usein syrjinnästä.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan rikoksia tehneet nuoret ovat usein kokeneet suullista häirintää, syrjintää ja fyysistä väkivaltaa sekä kaduilla että koulussa.
Tutkimuksessa haastateltujen nuorten mukaan yksi syy rikoksien tekemiseen on ryhmään kuulumisen tarve. Maahanmuuttajanuorten mukaan rikollisesta elämäntavasta luopuminen on vaikeaa, koska se merkitsee usein ystäväpiirin hajoamista.
Tutkimuksessa haastateltiin 20:tä rikoksiin syyllistynyttä maahanmuuttajanuorta sekä nuorisotyöntekijöitä, viranomaisia ja päättäjiä.
Lähde
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan rikoksia tehneet nuoret ovat usein kokeneet suullista häirintää, syrjintää ja fyysistä väkivaltaa sekä kaduilla että koulussa.
Tutkimuksessa haastateltujen nuorten mukaan yksi syy rikoksien tekemiseen on ryhmään kuulumisen tarve. Maahanmuuttajanuorten mukaan rikollisesta elämäntavasta luopuminen on vaikeaa, koska se merkitsee usein ystäväpiirin hajoamista.
Tutkimuksessa haastateltiin 20:tä rikoksiin syyllistynyttä maahanmuuttajanuorta sekä nuorisotyöntekijöitä, viranomaisia ja päättäjiä.
Lähde
28.1.08
Iltalehti 28.1.2008 (2.)
Pam syyttää työnantajia maahanmuuttajien riistosta
Palvelualojen ammattiliitto Pam arvostelee työnantajia maahanmuuttajien hyväksikäytöstä.
Liiton toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen (vas) katsoo, että maahanmuuttajat ovat usein joutuneet työskentelemään alipalkalla ja työehtosopimuksia heikoimmilla ehdoilla.
Liiton selvitettävänä olevista 600 kiistasta lähes viidennes koskee maahanmuuttajia, mikä kertoo Julkusen mukaan siitä, että heidän työehtonsa eivät ole kunnossa. Maahanmuuttajien osuus Pamin jäsenistöstä on vain 1,5 prosenttia.
Pamissa uskotaan, että ongelma on paljon laajempi, sillä liitolla on todennäköisesti hoidettavana vain murto-osa kaikista epäkohdista. Yksityisillä palvelualoilla työskentelevistä maahanmuuttajista noin 20 prosenttia kuuluu Pamiin.
Julkusen mukaan maahanmuuttajien työehtoja poljetaan eniten ravintola- ja siivousaloilla, mutta enenevässä määrin myös kaupoissa. Palkkasaatavat ja työsuhteen päättymiseen liittyvät erimielisyydet ovat yleisimpiä. Pam aloitti maanantaina teemaviikon, jolla maahanmuuttajien asemaan pyritään kiinnittämään huomiota.
Lähde
Palvelualojen ammattiliitto Pam arvostelee työnantajia maahanmuuttajien hyväksikäytöstä.
Liiton toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen (vas) katsoo, että maahanmuuttajat ovat usein joutuneet työskentelemään alipalkalla ja työehtosopimuksia heikoimmilla ehdoilla.
Liiton selvitettävänä olevista 600 kiistasta lähes viidennes koskee maahanmuuttajia, mikä kertoo Julkusen mukaan siitä, että heidän työehtonsa eivät ole kunnossa. Maahanmuuttajien osuus Pamin jäsenistöstä on vain 1,5 prosenttia.
Pamissa uskotaan, että ongelma on paljon laajempi, sillä liitolla on todennäköisesti hoidettavana vain murto-osa kaikista epäkohdista. Yksityisillä palvelualoilla työskentelevistä maahanmuuttajista noin 20 prosenttia kuuluu Pamiin.
Julkusen mukaan maahanmuuttajien työehtoja poljetaan eniten ravintola- ja siivousaloilla, mutta enenevässä määrin myös kaupoissa. Palkkasaatavat ja työsuhteen päättymiseen liittyvät erimielisyydet ovat yleisimpiä. Pam aloitti maanantaina teemaviikon, jolla maahanmuuttajien asemaan pyritään kiinnittämään huomiota.
Lähde
Iltalehti 28.1.2008
Khat-liigan epäillään välittäneen 6 600 kiloa huumeita Suomeen
Epäilyttävät rahansiirrot herättivät viranomaisten huomion.
Tulli epäilee, että khat-liiga on tuottanut Suomeen jopa noin 6 600 kiloa huumausainetta vajaan kolmen vuoden aikana.
Käyttöannoksina tämä tarkoittaa, että organisaatio olisi välittänyt vuoden 2005 alusta viime vuoden syyskuuhun mennessä yli 66 000 annosta khatia. Rahaa on liikkunut paljon.
Tullin tutkimassa jutussa on kyse järjestäytyneestä ja mittavasta khat-huumeen salakuljetus- ja välitysketjusta Saksan ja Suomen välillä. Khatia on tuotu Afrikasta Hollannin ja edelleen Saksan kautta Suomeen. Täältä rahaa on virrannut lähinnä Saksaan.
Eriasteisista huumausaine- ja rahanpesurikoksista on ollut esitutkinnan aikana epäiltynä noin neljäkymmentä ihmistä. Viisi on ollut vangittuna syyskuusta lähtien.
Vangittujen joukossa ovat muun muassa Suomen päätekijäksi epäilty noin 30-vuotias somalitaustainen mies sekä hänen nykyinen ja entinen kirjanpitäjänsä. Myös esimerkiksi saksalainen pääepäilty sekä khat-huumeen käyttäjät ovat somalitaustaisia.
Tulli uskoo, että jutun päätekijä on saanut rikoshyötynä yli 1,3 miljoonaa euroa.
Yhdellä langat Suomessa
Viranomaiset pääsivät liigan jäljille, kun keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen huomio kiinnittyi epäilyttäviin rahansiirtoihin. Paljastui, että lähetykset olivat yhteydessä khat-kauppaan.
Tutkinnanjohtaja tulliylitarkastaja Tiina Tahvanaisen mukaan noin 30-vuotiaalla somalitaustaisella miehellä oli kontaktit Keniaan ja Hollantiin khatin ostamiseksi sekä lisäksi Saksaan aineen tuomiseksi Suomeen.
Saksalainen pääepäilty kuljetti Keniasta tulleen khatin Hollannista Saksaan, missä se pakattiin matkalaukkuihin ja lähetettiin pääasiassa nuorten saksalaisten kuriirien välityksellä niin sanottua ilmasiltaa pitkin Suomeen.
Kuriireja oli salakuljetuksen järjestelijän käytössä noin 25. Kuriirit lensivät tänne jopa useita kertoja viikossa. Huumetta tuotiin kerralla yhdestä kahteen matkalaukullista.
Ohjeet käryn varalta
Bisnesmatkailijoina esiintyneillä kuriireilla oli tarkat ohjeet, miten toimia, jos käry käy.
- Tarinat olivat aika samanlaiset kaikilla: en tiennyt, että kyse on laittomasta aineesta, luulin tuovani yrttejä tai teetä, en tiedä, mihin nämä ovat menossa, tulliylitarkastaja Tiina Tahvanainen kertoi maanantaina Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Suomessa khat levitettiin nopeasti suurimmille jälleenmyyjille. Huumeiden välitys tapahtui pääkaupunkiseudulla muun muassa kerhotiloissa.
Kymmenet ihmiset lähettivät pääepäillyn määräyksestä rahaa ulkomaille khatin ostoon, kuriirien palkkioihin ja muihin kuluihin. Tullin mukaan rahaa lähetettiin Saksaan, Hollantiin ja Keniaan yli 200 000 euroa ja runsaat 100 000 dollaria.
Helsingin käräjäoikeus aloittaa khat-vyyhden käsittelyn keskiviikkona. Syyttäjän mukaan syytettynä on noin parikymmentä ihmistä.
Lähde
Epäilyttävät rahansiirrot herättivät viranomaisten huomion.
Tulli epäilee, että khat-liiga on tuottanut Suomeen jopa noin 6 600 kiloa huumausainetta vajaan kolmen vuoden aikana.
Käyttöannoksina tämä tarkoittaa, että organisaatio olisi välittänyt vuoden 2005 alusta viime vuoden syyskuuhun mennessä yli 66 000 annosta khatia. Rahaa on liikkunut paljon.
Tullin tutkimassa jutussa on kyse järjestäytyneestä ja mittavasta khat-huumeen salakuljetus- ja välitysketjusta Saksan ja Suomen välillä. Khatia on tuotu Afrikasta Hollannin ja edelleen Saksan kautta Suomeen. Täältä rahaa on virrannut lähinnä Saksaan.
Eriasteisista huumausaine- ja rahanpesurikoksista on ollut esitutkinnan aikana epäiltynä noin neljäkymmentä ihmistä. Viisi on ollut vangittuna syyskuusta lähtien.
Vangittujen joukossa ovat muun muassa Suomen päätekijäksi epäilty noin 30-vuotias somalitaustainen mies sekä hänen nykyinen ja entinen kirjanpitäjänsä. Myös esimerkiksi saksalainen pääepäilty sekä khat-huumeen käyttäjät ovat somalitaustaisia.
Tulli uskoo, että jutun päätekijä on saanut rikoshyötynä yli 1,3 miljoonaa euroa.
Yhdellä langat Suomessa
Viranomaiset pääsivät liigan jäljille, kun keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen huomio kiinnittyi epäilyttäviin rahansiirtoihin. Paljastui, että lähetykset olivat yhteydessä khat-kauppaan.
Tutkinnanjohtaja tulliylitarkastaja Tiina Tahvanaisen mukaan noin 30-vuotiaalla somalitaustaisella miehellä oli kontaktit Keniaan ja Hollantiin khatin ostamiseksi sekä lisäksi Saksaan aineen tuomiseksi Suomeen.
Saksalainen pääepäilty kuljetti Keniasta tulleen khatin Hollannista Saksaan, missä se pakattiin matkalaukkuihin ja lähetettiin pääasiassa nuorten saksalaisten kuriirien välityksellä niin sanottua ilmasiltaa pitkin Suomeen.
Kuriireja oli salakuljetuksen järjestelijän käytössä noin 25. Kuriirit lensivät tänne jopa useita kertoja viikossa. Huumetta tuotiin kerralla yhdestä kahteen matkalaukullista.
Ohjeet käryn varalta
Bisnesmatkailijoina esiintyneillä kuriireilla oli tarkat ohjeet, miten toimia, jos käry käy.
- Tarinat olivat aika samanlaiset kaikilla: en tiennyt, että kyse on laittomasta aineesta, luulin tuovani yrttejä tai teetä, en tiedä, mihin nämä ovat menossa, tulliylitarkastaja Tiina Tahvanainen kertoi maanantaina Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Suomessa khat levitettiin nopeasti suurimmille jälleenmyyjille. Huumeiden välitys tapahtui pääkaupunkiseudulla muun muassa kerhotiloissa.
Kymmenet ihmiset lähettivät pääepäillyn määräyksestä rahaa ulkomaille khatin ostoon, kuriirien palkkioihin ja muihin kuluihin. Tullin mukaan rahaa lähetettiin Saksaan, Hollantiin ja Keniaan yli 200 000 euroa ja runsaat 100 000 dollaria.
Helsingin käräjäoikeus aloittaa khat-vyyhden käsittelyn keskiviikkona. Syyttäjän mukaan syytettynä on noin parikymmentä ihmistä.
Lähde
25.1.08
Iltalehti 25.1.2008 (2.)
Tulli paljasti Suomen suurimman khat-liigan
Päätekijän epäillään saaneen rikoshyötynä yli 1,3 miljoonaa euroa.
Tulli on paljastanut Suomen tiettävästi suurimman khat-huumeen välitysliigan.
Jutussa on kyse järjestäytyneestä ja mittavasta khat-huumeen salakuljetus- ja välitysketjusta Saksasta Suomeen. Liigan epäillään välittäneen huumetta useamman vuoden aikana useita tuhansia kiloja.
Jutun päätekijän epäillään saaneen rikoshyötynä lähes 1,33 miljoonaa euroa vuoden 2005 alusta. Esitutkinnan aikana on tutkittu jopa lähemmäs neljänkymmenen ihmisen osuutta huumausaine- ja rahanpesurikoksiin. Osan kohdalla rikosnimikkeenä on ollut törkeä huumausainerikos.
Saksan kautta Suomeen
STT:n tietojen mukaan huumetta on tuotu Afrikasta Saksaan ja edelleen Suomeen. Täällä myyntiin ja jakeluun on osallistunut afrikkalaistaustaisia henkilöitä. Suomen ja Saksan viranomaiset ovat tehneet jutussa yhteistyötä.
Vyyhden esitutkinta on nyt valmis, ja asia etenee pian käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Afrikkalaisen pensaan lehtiä
Khat on Afrikassa viljeltävä pensas ja sen lehdistä sekä oksista saatava päihde. Päihdelinkin mukaan khatin pureskelu on yleinen tapa Itä-Afrikassa ja Arabian niemimaalla. Euroopassa sitä käyttävät lähinnä näistä maista tulevat siirtolaiset.
Esimerkiksi Somaliassa khatin käyttö on varsin yleistä. Suomessa khat on luokiteltu huumausaineeksi.
Tulli pitää aiheesta erillisen tiedotustilaisuuden maanantaina Helsingissä.
Takavarikoidun khatin määrä on kasvanut selvästi tällä vuosituhannella. Se on kymmenkertaistunut vuosituhannen alusta. Tilastot osoittavat tullin takavarikoineen khatia viime vuoden lopulle mennessä yli 2 400 kiloa.
Lähde
Päätekijän epäillään saaneen rikoshyötynä yli 1,3 miljoonaa euroa.
Tulli on paljastanut Suomen tiettävästi suurimman khat-huumeen välitysliigan.
Jutussa on kyse järjestäytyneestä ja mittavasta khat-huumeen salakuljetus- ja välitysketjusta Saksasta Suomeen. Liigan epäillään välittäneen huumetta useamman vuoden aikana useita tuhansia kiloja.
Jutun päätekijän epäillään saaneen rikoshyötynä lähes 1,33 miljoonaa euroa vuoden 2005 alusta. Esitutkinnan aikana on tutkittu jopa lähemmäs neljänkymmenen ihmisen osuutta huumausaine- ja rahanpesurikoksiin. Osan kohdalla rikosnimikkeenä on ollut törkeä huumausainerikos.
Saksan kautta Suomeen
STT:n tietojen mukaan huumetta on tuotu Afrikasta Saksaan ja edelleen Suomeen. Täällä myyntiin ja jakeluun on osallistunut afrikkalaistaustaisia henkilöitä. Suomen ja Saksan viranomaiset ovat tehneet jutussa yhteistyötä.
Vyyhden esitutkinta on nyt valmis, ja asia etenee pian käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Afrikkalaisen pensaan lehtiä
Khat on Afrikassa viljeltävä pensas ja sen lehdistä sekä oksista saatava päihde. Päihdelinkin mukaan khatin pureskelu on yleinen tapa Itä-Afrikassa ja Arabian niemimaalla. Euroopassa sitä käyttävät lähinnä näistä maista tulevat siirtolaiset.
Esimerkiksi Somaliassa khatin käyttö on varsin yleistä. Suomessa khat on luokiteltu huumausaineeksi.
Tulli pitää aiheesta erillisen tiedotustilaisuuden maanantaina Helsingissä.
Takavarikoidun khatin määrä on kasvanut selvästi tällä vuosituhannella. Se on kymmenkertaistunut vuosituhannen alusta. Tilastot osoittavat tullin takavarikoineen khatia viime vuoden lopulle mennessä yli 2 400 kiloa.
Lähde
Iltalehti 25.1.2008
Pankkikorttien varastamisesta epäilty vangittiin Oulussa
Oulun käräjäoikeus vangitsi perjantaina romanialaisen miehen epäiltynä varkaudesta ja maksuvälinepetoksesta.
Poliisi epäilee miehen kuuluvan ryhmään, joka on varastanut eri puolella Suomea pääasiassa iäkkäiltä naisilta lompakkoja ja pankkikortteja pankkiautomaatilla käynnin jälkeen.
Varkaat toimivat monivaiheisesti. Ensin he urkkivat pankkiautomaatilla asioineen pankkikortin tunnusluvun tietoonsa. Tämän jälkeen he lähtivät seuraamaan henkilöä ja esimerkiksi kaupassa heittäytyivät tekosyyllä hänen seuraansa. Syntyneen hässäkän yhteydessä varkaat saivat anastettua uhriltaan lompakon. Tämän jälkeen joku ryhmän jäsenistä meni pankkiautomaatille ja tyhjensi pankkitilin.
Oulun lisäksi tapauksia on tullut ilmi ainakin Turussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Seinäjoella.
Poliisi etsii miehen vielä kadoksissa olevia rikoskumppaneita.
Lähde
Oulun käräjäoikeus vangitsi perjantaina romanialaisen miehen epäiltynä varkaudesta ja maksuvälinepetoksesta.
Poliisi epäilee miehen kuuluvan ryhmään, joka on varastanut eri puolella Suomea pääasiassa iäkkäiltä naisilta lompakkoja ja pankkikortteja pankkiautomaatilla käynnin jälkeen.
Varkaat toimivat monivaiheisesti. Ensin he urkkivat pankkiautomaatilla asioineen pankkikortin tunnusluvun tietoonsa. Tämän jälkeen he lähtivät seuraamaan henkilöä ja esimerkiksi kaupassa heittäytyivät tekosyyllä hänen seuraansa. Syntyneen hässäkän yhteydessä varkaat saivat anastettua uhriltaan lompakon. Tämän jälkeen joku ryhmän jäsenistä meni pankkiautomaatille ja tyhjensi pankkitilin.
Oulun lisäksi tapauksia on tullut ilmi ainakin Turussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Seinäjoella.
Poliisi etsii miehen vielä kadoksissa olevia rikoskumppaneita.
Lähde
24.1.08
Iltalehti 24.1.2008
Ravintolanujakka: Neljä yhden kimpussa
Suositussa Gigglin Marlin -ravintolassa Joensuussa tapeltiin nyrkein ja rikotun lasin avulla.
Joensuun Gigglin Marlin -ravintolassa puhkesi viime yönä kolmen aikaan ravintolatappelu, jossa neljä miestä hyökkäsi 39-vuotiaan turkkilaismiehen kimppuun.
Uhrin kertoman mukaan myös hyökkääjät olivat ulkomaalaisia.
- Pahoinpitelijät ehtivät poistua ravintolasta ennen poliisin paikalle saapumista, ylikonstaapeli Matti Virrantalo Joensuun poliisista kertoo.
Uhrille potkimalla ja ilmeisesti rikotulla lasilla aiheutetut vammat eivät vaatineet välitöntä hoitoa.
- Sitä, tunsivatko uhri ja pahoinpitelijät toisensa entuudestaan emme vielä tiedä, ylikonstaapeli Virrantalo toteaa.
Poliisin mukaan myös pahoinpitelyn motiivi on yhä epäselvä.
Lähde
Suositussa Gigglin Marlin -ravintolassa Joensuussa tapeltiin nyrkein ja rikotun lasin avulla.
Joensuun Gigglin Marlin -ravintolassa puhkesi viime yönä kolmen aikaan ravintolatappelu, jossa neljä miestä hyökkäsi 39-vuotiaan turkkilaismiehen kimppuun.
Uhrin kertoman mukaan myös hyökkääjät olivat ulkomaalaisia.
- Pahoinpitelijät ehtivät poistua ravintolasta ennen poliisin paikalle saapumista, ylikonstaapeli Matti Virrantalo Joensuun poliisista kertoo.
Uhrille potkimalla ja ilmeisesti rikotulla lasilla aiheutetut vammat eivät vaatineet välitöntä hoitoa.
- Sitä, tunsivatko uhri ja pahoinpitelijät toisensa entuudestaan emme vielä tiedä, ylikonstaapeli Virrantalo toteaa.
Poliisin mukaan myös pahoinpitelyn motiivi on yhä epäselvä.
Lähde
23.1.08
Helsingin Sanomat 23.1.2008
Espoo avustaa somalikulttuurimessuja
Espoon kulttuurilautakunta päätti myöntää Vihreä Valo ry:lle 10 000 euroa somalikulttuurimessujen järjestämiseen. Ne on tarkoitus järjestää Leppävaarassa Sellon kirjastossa huhtikuussa. Tapahtumaan osallistuvat muun muassa somalikulttuurin ja -taiteen asiantuntija Hadraawia Mogadishun yliopistosta sekä somalikirjailija Nuradin.
Taidekarnevaali-hankkeelle lautakunta päätti myöntää 15 000 euron kohdeavustuksen ja Suvela Stories -nuorisohankkeelle 10 000 euroa.
Taidekarnevaali koostuu taidekoulujen esityksistä, näyttelyistä ja työpajoista Espoon kulttuurikeskuksessa maaliskuussa.
Suvela Stories -tanssihanke valmistuu Tanssiteatteri Glims & Glomsin ja Espoon yhteistyönä. Espoolaiset nuoret esiintyvät siinä yhdessä maahanmuuttajanuorien kanssa. Tanssiteos esitetään Kannusalissa Espoon keskuksessa loppuvuonna.
Lautakunta on jo aiemmin päättänyt varata 80 000 euroa paikallisen kulttuurin ja kotiseututoiminnan tukemiseen Espoon 550-juhlavuonna. Avustusmäärärahoja jaetaan useita kertoja juhlavuoden aikana.
Lähde
Espoon kulttuurilautakunta päätti myöntää Vihreä Valo ry:lle 10 000 euroa somalikulttuurimessujen järjestämiseen. Ne on tarkoitus järjestää Leppävaarassa Sellon kirjastossa huhtikuussa. Tapahtumaan osallistuvat muun muassa somalikulttuurin ja -taiteen asiantuntija Hadraawia Mogadishun yliopistosta sekä somalikirjailija Nuradin.
Taidekarnevaali-hankkeelle lautakunta päätti myöntää 15 000 euron kohdeavustuksen ja Suvela Stories -nuorisohankkeelle 10 000 euroa.
Taidekarnevaali koostuu taidekoulujen esityksistä, näyttelyistä ja työpajoista Espoon kulttuurikeskuksessa maaliskuussa.
Suvela Stories -tanssihanke valmistuu Tanssiteatteri Glims & Glomsin ja Espoon yhteistyönä. Espoolaiset nuoret esiintyvät siinä yhdessä maahanmuuttajanuorien kanssa. Tanssiteos esitetään Kannusalissa Espoon keskuksessa loppuvuonna.
Lautakunta on jo aiemmin päättänyt varata 80 000 euroa paikallisen kulttuurin ja kotiseututoiminnan tukemiseen Espoon 550-juhlavuonna. Avustusmäärärahoja jaetaan useita kertoja juhlavuoden aikana.
Lähde
17.1.08
Turun Sanomat 17.1.2008
Vankeutta sadan euron seteleitä Turun marketeissa vaihtaneelle
Kovalla kiireellä viime marraskuussa 100 euron seteleitä Turussa vaihtanut 24-vuotias puolalaismies tuomittiin keskiviikkona Turun käräjäoikeudessa kahdeksasta rahanväärennysrikoksesta ja väärän henkilötiedon antamisesta yhden vuoden vankeusrangaistukseen. Tuomio on kahden vuoden koeajalla ehdollinen ilman aiempaa rikosrekisteriä Suomessa. Mies määrättiin päästettäväksi heti vapaalle jalalle vankilasta, ja hänet karkotetaan maasta.
Mies tuomittiin maksamaan vaihtamansa 900 euron arvo takaisin asianomistajille.
Neljän puolalaisen nuoren miehen porukka tuli 9. marraskuuta Turkuun ruotsinlaivalla ja samantien he ryhtyivät vaihtamaan turkulaismarketeissa väärennettyjä 100 euron seteleitä. Miestä syytettiin 11 rahanväärennyksestä, mutta kahdessa tapauksessa näyttö jäi vaillinaiseksi ja joku muukin oli käräjäoikeuden mukaan voinut vaihtaa setelit. Useimmissa tapauksissa maksutilanne tallentui kaupan valvontakameralle. Samana päivänä miehen kanssa kaupoissa kävi joku toinen henkilö, joka niinikään vaihtoi yhdeksässä liikkeessä samanlaiset 100 euron setelit. Käräjäoikeuden mukaan näitä tapauksia ei voitu katsoa tuomitun syyksi eikä yksituumaisuudesta ollut näyttöä.
Puolalaismies jäi eräässä keskustan tavaratalossa kiinni kassaa hoitaneen naisen valppauden takia. Tämä alkoi epäillä setelin aitoutta käytettyään sitä tunnistuslaitteessa ja hän kutsui vartijan paikalle.
Huomattuaan kaverinsa kärähtäneen kolme muuta puolalaismiestä ajoivat autonsa takaisin ruotsinlaivaan ja häipyivät maasta. Myöhemmin marraskuussa he jäivät kiinni Norjassa 100 euron setelien levittämisestä.
Lähde
Kovalla kiireellä viime marraskuussa 100 euron seteleitä Turussa vaihtanut 24-vuotias puolalaismies tuomittiin keskiviikkona Turun käräjäoikeudessa kahdeksasta rahanväärennysrikoksesta ja väärän henkilötiedon antamisesta yhden vuoden vankeusrangaistukseen. Tuomio on kahden vuoden koeajalla ehdollinen ilman aiempaa rikosrekisteriä Suomessa. Mies määrättiin päästettäväksi heti vapaalle jalalle vankilasta, ja hänet karkotetaan maasta.
Mies tuomittiin maksamaan vaihtamansa 900 euron arvo takaisin asianomistajille.
Neljän puolalaisen nuoren miehen porukka tuli 9. marraskuuta Turkuun ruotsinlaivalla ja samantien he ryhtyivät vaihtamaan turkulaismarketeissa väärennettyjä 100 euron seteleitä. Miestä syytettiin 11 rahanväärennyksestä, mutta kahdessa tapauksessa näyttö jäi vaillinaiseksi ja joku muukin oli käräjäoikeuden mukaan voinut vaihtaa setelit. Useimmissa tapauksissa maksutilanne tallentui kaupan valvontakameralle. Samana päivänä miehen kanssa kaupoissa kävi joku toinen henkilö, joka niinikään vaihtoi yhdeksässä liikkeessä samanlaiset 100 euron setelit. Käräjäoikeuden mukaan näitä tapauksia ei voitu katsoa tuomitun syyksi eikä yksituumaisuudesta ollut näyttöä.
Puolalaismies jäi eräässä keskustan tavaratalossa kiinni kassaa hoitaneen naisen valppauden takia. Tämä alkoi epäillä setelin aitoutta käytettyään sitä tunnistuslaitteessa ja hän kutsui vartijan paikalle.
Huomattuaan kaverinsa kärähtäneen kolme muuta puolalaismiestä ajoivat autonsa takaisin ruotsinlaivaan ja häipyivät maasta. Myöhemmin marraskuussa he jäivät kiinni Norjassa 100 euron setelien levittämisestä.
Lähde
16.1.08
Aamulehti 16.1.2008
Leirintäalueelta löytyi varastettua tavaraa tynnyreittäin
Kaksi romanialaista miestä varasteli viime marraskuussa Tampereen ja Jyväskylän seuduilla kaupoista tavaraa noin 20 000 euron arvosta, kunnes Tampereen kihlakunnan poliisi jäljitti heidät kiinni. Keskiviikkona Tampereen käräjäoikeus langetti kumppanuksille ehdolliset vankeusrangaistukset, 11 ja 5 kuukautta.
Kihlakunnansyyttäjän käsityksen mukaan 28- ja 24-vuotiaat miehet tekivät muutaman päivän sisällä yhteensä 18 keikkaa, alkuun yhdeksän kertaa Tampereella. Käräjäoikeus ei löytänyt näyttöä, että avunannosta syytetty vanhempi mies olisi ollut mukana Tampereen jutuissa. Sen vuoksi hän sai kaveria lievemmän tuomion.
Hän oli mukana vasta iskussa kultasepänliikkeeseen Nokialla, josta katosi 49 kultaketjua, yhteisarvoltaan yli 8 700 euroa. Summa riitti törkeän varkauden tunnusmerkistön täyttymiseen. Kaikki muut teot olivat tavallisia varkauksia.
Poliisi sai vainun kahdesta ulkomaalaisesta miehestä ja alkoi pitää heitä silmällä. 4. joulukuuta miehet lähtivät Tampereella Härmälän leirintäalueelta viemään postiin lähes 17 kilon painoista pakettia. Se oli lähdössä Romaniaan. Jyväskylään ja Äänekoskelle ulottunut varkauskeikka päättyi siihen.
Samana iltana poliisi löysi Härmälän leirintäalueen huoltorakennuksen takaa viisi muovista tynnyriä, joissa oli varastettua tavaraa.
Foliota laukussa Miehet varastivat kultaketjujen lisäksi farmarihousuja, nahkatakkeja, kosmetiikkatuotteita, kaksi kannettavaa tietokonetta ja neljä navigaattoria. Myymälöiden hälytyslaitteet eivät reagoineet sen vuoksi, että saalis vietiin kultaketjuja lukuunottamatta ulos foliolla vuoratussa laukussa. Toinen mies varasti, toinen toimi kuljettajana.
Miehet olivat virkavallan huostassa yhden kuukauden ja 12 päivää. Käräjäoikeus päästi heidät vapaaksi saatteena ukaasi, että uudesta rikoksesta kalterit kolahtavat.
Lähde
Kaksi romanialaista miestä varasteli viime marraskuussa Tampereen ja Jyväskylän seuduilla kaupoista tavaraa noin 20 000 euron arvosta, kunnes Tampereen kihlakunnan poliisi jäljitti heidät kiinni. Keskiviikkona Tampereen käräjäoikeus langetti kumppanuksille ehdolliset vankeusrangaistukset, 11 ja 5 kuukautta.
Kihlakunnansyyttäjän käsityksen mukaan 28- ja 24-vuotiaat miehet tekivät muutaman päivän sisällä yhteensä 18 keikkaa, alkuun yhdeksän kertaa Tampereella. Käräjäoikeus ei löytänyt näyttöä, että avunannosta syytetty vanhempi mies olisi ollut mukana Tampereen jutuissa. Sen vuoksi hän sai kaveria lievemmän tuomion.
Hän oli mukana vasta iskussa kultasepänliikkeeseen Nokialla, josta katosi 49 kultaketjua, yhteisarvoltaan yli 8 700 euroa. Summa riitti törkeän varkauden tunnusmerkistön täyttymiseen. Kaikki muut teot olivat tavallisia varkauksia.
Poliisi sai vainun kahdesta ulkomaalaisesta miehestä ja alkoi pitää heitä silmällä. 4. joulukuuta miehet lähtivät Tampereella Härmälän leirintäalueelta viemään postiin lähes 17 kilon painoista pakettia. Se oli lähdössä Romaniaan. Jyväskylään ja Äänekoskelle ulottunut varkauskeikka päättyi siihen.
Samana iltana poliisi löysi Härmälän leirintäalueen huoltorakennuksen takaa viisi muovista tynnyriä, joissa oli varastettua tavaraa.
Foliota laukussa Miehet varastivat kultaketjujen lisäksi farmarihousuja, nahkatakkeja, kosmetiikkatuotteita, kaksi kannettavaa tietokonetta ja neljä navigaattoria. Myymälöiden hälytyslaitteet eivät reagoineet sen vuoksi, että saalis vietiin kultaketjuja lukuunottamatta ulos foliolla vuoratussa laukussa. Toinen mies varasti, toinen toimi kuljettajana.
Miehet olivat virkavallan huostassa yhden kuukauden ja 12 päivää. Käräjäoikeus päästi heidät vapaaksi saatteena ukaasi, että uudesta rikoksesta kalterit kolahtavat.
Lähde
Turun Sanomat 16.1.2008 (2.)
Maahanmuuttajien kielikoulutuksen puute kuohuttaa
Turun kaupungin viime vuoden puolella tekemä päätös lakkauttaa Turun iltalukion toteuttama maahanmuuttajien avoin suomen kielen opetus on aiheuttanut tungosta iltalukion muilla suomen kielen kursseilla.
- Finnish for foreigners -kurssille mahtui 30 opiskelijaa eli murto-osa hakijoista. Iso joukko opiskelijoita jäi ulkopuolelle. He olivat todella ihmeissään siitä, että suomen kielen opetukseen ei enää pääse, Turun iltalukion rehtori Erja Vihervaara kertoo.
Rehtorin mukaan iltalukio yrittää tehdä kaikkensa, että toiminta saataisiin jatkumaan pian.
- Tarkoitus on, että maaliskuulla koulutus voisi alkaa uudelleen. Koulutus järjestetään Suomi-projektin nimellä.
Hankkeelle haettavan rahoituksen hakuaika päättyy helmikuussa. Hanke on TE-keskuksen, työvoimatoimiston ja Turun kaupungin yhteinen.
Viime vuoden lopulla päättynyt iltalukion kielikoulutus oli suosittua. Non stop -periaatteella toimivalla kurssilla on vuosittain ollut noin 250 opiskelijaa. Syksyn 2007 aikana mukana oli 97 opiskelijaa.
Kaiken taustalla on se, että talouttaan kiristävä Turku on etsimässä maksumiehiä ja vastuunkantajia opetukselle, jonka tarve kasvaa koko ajan. Laissa kunnille on sälytetty kotouttamisvastuu, johon oleellisena osana liittyy suomen kielen opetuksen järjestäminen.
Non stop -periaatteella toimiville kursseille osallistuneet maahanmuuttajat lähettivät loppuvuodesta kaupungille vetoomuksen, jossa vaadittiin koulutuksen jatkamista. Kurssilaisten mukaan kaupunki toimi lakkauttamisasiassa ristiriitaisesti ja vastoin omaa kotouttamisstrategiaansa.
Lähde
Turun kaupungin viime vuoden puolella tekemä päätös lakkauttaa Turun iltalukion toteuttama maahanmuuttajien avoin suomen kielen opetus on aiheuttanut tungosta iltalukion muilla suomen kielen kursseilla.
- Finnish for foreigners -kurssille mahtui 30 opiskelijaa eli murto-osa hakijoista. Iso joukko opiskelijoita jäi ulkopuolelle. He olivat todella ihmeissään siitä, että suomen kielen opetukseen ei enää pääse, Turun iltalukion rehtori Erja Vihervaara kertoo.
Rehtorin mukaan iltalukio yrittää tehdä kaikkensa, että toiminta saataisiin jatkumaan pian.
- Tarkoitus on, että maaliskuulla koulutus voisi alkaa uudelleen. Koulutus järjestetään Suomi-projektin nimellä.
Hankkeelle haettavan rahoituksen hakuaika päättyy helmikuussa. Hanke on TE-keskuksen, työvoimatoimiston ja Turun kaupungin yhteinen.
Viime vuoden lopulla päättynyt iltalukion kielikoulutus oli suosittua. Non stop -periaatteella toimivalla kurssilla on vuosittain ollut noin 250 opiskelijaa. Syksyn 2007 aikana mukana oli 97 opiskelijaa.
Kaiken taustalla on se, että talouttaan kiristävä Turku on etsimässä maksumiehiä ja vastuunkantajia opetukselle, jonka tarve kasvaa koko ajan. Laissa kunnille on sälytetty kotouttamisvastuu, johon oleellisena osana liittyy suomen kielen opetuksen järjestäminen.
Non stop -periaatteella toimiville kursseille osallistuneet maahanmuuttajat lähettivät loppuvuodesta kaupungille vetoomuksen, jossa vaadittiin koulutuksen jatkamista. Kurssilaisten mukaan kaupunki toimi lakkauttamisasiassa ristiriitaisesti ja vastoin omaa kotouttamisstrategiaansa.
Lähde
Turun Sanomat 16.1.2008
Poliisi etsii epäiltyä naisen lyöjää
Poliisi kaipaa tietoa maanantain ja tiistain välisenä yönä tapahtuneeksi ilmoitetusta pahoinpitelystä Turussa.
Kävellen liikkeellä ollut 24-vuotias nainen ilmoitti poliisille 20-25-
vuotiaan miehen lyöneen häntä poskipäähän puoli yhden aikaan tiistaiyönä Pernontien ja Lumikonkadun risteyksessä. Lyöjän seurassa oli naisen kertoman mukaan toinen mies, joka ei osallistunut pahoinpitelyyn. Miehet seurasivat naista jonkin matkaa Messukentänkadun suuntaan. Hänelle ei tullut muita vammoja kuin turvotusta poskeen.
Paikalle saapunut poliisipartio ei tavoittanut miehiä alueelta. Lyöjä oli naisen mukaan ulkomaalaisen näköinen ja noin 175 senttiä pitkä. Mustan takin hihoissa oli valkoiset raidat.
Poliisi pyytää asiasta tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon 071 8746805.
Lähde
Poliisi kaipaa tietoa maanantain ja tiistain välisenä yönä tapahtuneeksi ilmoitetusta pahoinpitelystä Turussa.
Kävellen liikkeellä ollut 24-vuotias nainen ilmoitti poliisille 20-25-
vuotiaan miehen lyöneen häntä poskipäähän puoli yhden aikaan tiistaiyönä Pernontien ja Lumikonkadun risteyksessä. Lyöjän seurassa oli naisen kertoman mukaan toinen mies, joka ei osallistunut pahoinpitelyyn. Miehet seurasivat naista jonkin matkaa Messukentänkadun suuntaan. Hänelle ei tullut muita vammoja kuin turvotusta poskeen.
Paikalle saapunut poliisipartio ei tavoittanut miehiä alueelta. Lyöjä oli naisen mukaan ulkomaalaisen näköinen ja noin 175 senttiä pitkä. Mustan takin hihoissa oli valkoiset raidat.
Poliisi pyytää asiasta tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon 071 8746805.
Lähde
15.1.08
Satakunnan kansa 15.1.2008
71-vuotiaan naisen pankkikortti vietiin
71-vuotiaan naisen lompakko ja siinä ollut pankkikortti varastettiin Harjavallassa tiistaina aamulla. Pankkikorttia yritettiin käyttää osuuspankin automaatilla, mutta nosto ei onnistunut. Nainen kävi automaatilla ennen anastusta. Ulkomaalaisen oloinen mies, joka vei lompakon pyöräkelkan korista on noin 170-senttinen ja kapeakasvoinen. Hänellä oli yllään beigevärinen toppatakin mallinen takki ja päässä tummanharmaa suippomallinen pipo. Havaintoja tekijästä, tämän kaverista sekä kulkuneuvosta voi soittaa poliisille numeroon 071 874 7555.
Lähde [Ei pysyvää linkkiä.]
71-vuotiaan naisen lompakko ja siinä ollut pankkikortti varastettiin Harjavallassa tiistaina aamulla. Pankkikorttia yritettiin käyttää osuuspankin automaatilla, mutta nosto ei onnistunut. Nainen kävi automaatilla ennen anastusta. Ulkomaalaisen oloinen mies, joka vei lompakon pyöräkelkan korista on noin 170-senttinen ja kapeakasvoinen. Hänellä oli yllään beigevärinen toppatakin mallinen takki ja päässä tummanharmaa suippomallinen pipo. Havaintoja tekijästä, tämän kaverista sekä kulkuneuvosta voi soittaa poliisille numeroon 071 874 7555.
Lähde [Ei pysyvää linkkiä.]
14.1.08
Karjalainen 14.1.2008
Kultaketjuvarkaat vangittiin
Outokumpulaisliikkeestä kultaketjuja vieneen pariskunnan epäillään syyllistyneen koruvarkauksiin ainakin kahdessa joensuulaisliikkeessä.
Outokummussa tehdystä kultaketjuvarkaudesta epäilty ja torstaina Kuopiossa kiinniotettu pariskunta vangittiin maanantaina Joensuun käräjäoikeudessa varkaudesta epäiltynä.
Vuonna 1946 syntyneen, Kanadan passilla liikkuneen miehen ja 1985 syntyneen venäläisnaisen hallusta on löydetty vajaat 20 kultakorua. Poliisi on viikonlopun aikana pystynyt selvittämään, että pariskunta ehdi asioida ennen Outokumpua ainakin kahdessa joensuulaisessa kultasepänliikkeessä.
– Toisesta liikkeestä heidän epäillään varastaneen ainakin yhden kultaketjun. Toisesta kaupungin keskustassa sijainneesta liikkeestä sen sijaan on viety mahdollisesti useampi kultaketju, kertoo rikoskomisario Leevi Makkonen Joensuun rikospoliisista.
Pariskunta on poliisin mukaan toiminut saman kaavan mukaan: he asioineet kultaliikkeissä, pyytäneet nähtäväkseen koruja kokeillakseen niitä ja toisen kiinnittäessä myyjän huomioon toisaalle toinen on anastanut kokeiltavia koruja.
Outokummun liikkeessä myyjä huomasi asiakkaiden poistuttua, että oli heidän mukaansa oli lähtenyt neljä, yhteensä runsaan 4 000 euron arvoista kultaketjua.
Joensuulaisliikkeissä varkaudet huomattiin vasta kun poliisi otti yhteyttä, toisessa liikkeessä itse asiassa vasta maanantaina.
– Liikkeiden omistajat muistivat pariskunnan asioineen viime viikolla myös heidän liikkeissään. Inventoinnissa he sitten huomasivat vitriineistä kadonneen koruja.
Makkonen ei vielä lähde arvioimaan, kuinka arvokas pariskunnan varastamaksi epäilty korusaalis on, koska osasta saaliista ei tiedetä vielä edes alkuperää. Poliisi selvittää parhaillaan pariskunnan liikkeitä myös Kaakkois-Suomessa.
61-vuotias mies ja hänen mukanaan liikkunut 22-vuotias nainen ovat molemmat osoittautuneet syntyperältään venäläisiksi. Mies vain on Kanadan kansalainen.
He eivät ole naimisissa eivätkä keskenään sukulaisia. Tummansinisellä Ladalla liikkunutta pariskuntaa poliisi kuvaileekin työpariksi.
Lähde
Outokumpulaisliikkeestä kultaketjuja vieneen pariskunnan epäillään syyllistyneen koruvarkauksiin ainakin kahdessa joensuulaisliikkeessä.
Outokummussa tehdystä kultaketjuvarkaudesta epäilty ja torstaina Kuopiossa kiinniotettu pariskunta vangittiin maanantaina Joensuun käräjäoikeudessa varkaudesta epäiltynä.
Vuonna 1946 syntyneen, Kanadan passilla liikkuneen miehen ja 1985 syntyneen venäläisnaisen hallusta on löydetty vajaat 20 kultakorua. Poliisi on viikonlopun aikana pystynyt selvittämään, että pariskunta ehdi asioida ennen Outokumpua ainakin kahdessa joensuulaisessa kultasepänliikkeessä.
– Toisesta liikkeestä heidän epäillään varastaneen ainakin yhden kultaketjun. Toisesta kaupungin keskustassa sijainneesta liikkeestä sen sijaan on viety mahdollisesti useampi kultaketju, kertoo rikoskomisario Leevi Makkonen Joensuun rikospoliisista.
Pariskunta on poliisin mukaan toiminut saman kaavan mukaan: he asioineet kultaliikkeissä, pyytäneet nähtäväkseen koruja kokeillakseen niitä ja toisen kiinnittäessä myyjän huomioon toisaalle toinen on anastanut kokeiltavia koruja.
Outokummun liikkeessä myyjä huomasi asiakkaiden poistuttua, että oli heidän mukaansa oli lähtenyt neljä, yhteensä runsaan 4 000 euron arvoista kultaketjua.
Joensuulaisliikkeissä varkaudet huomattiin vasta kun poliisi otti yhteyttä, toisessa liikkeessä itse asiassa vasta maanantaina.
– Liikkeiden omistajat muistivat pariskunnan asioineen viime viikolla myös heidän liikkeissään. Inventoinnissa he sitten huomasivat vitriineistä kadonneen koruja.
Makkonen ei vielä lähde arvioimaan, kuinka arvokas pariskunnan varastamaksi epäilty korusaalis on, koska osasta saaliista ei tiedetä vielä edes alkuperää. Poliisi selvittää parhaillaan pariskunnan liikkeitä myös Kaakkois-Suomessa.
61-vuotias mies ja hänen mukanaan liikkunut 22-vuotias nainen ovat molemmat osoittautuneet syntyperältään venäläisiksi. Mies vain on Kanadan kansalainen.
He eivät ole naimisissa eivätkä keskenään sukulaisia. Tummansinisellä Ladalla liikkunutta pariskuntaa poliisi kuvaileekin työpariksi.
Lähde
Yle Uutiset 14.1.2008
Kolmelle kreikkalaiselle tuomio ihmissalakuljetuksesta
Lappeenrannan käräjäoikeus on tuominnut kolme Kreikan kansalaista törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. 1960- ja 1970-luvuilla syntyneet miehet tuomittiin yhden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Lisäksi miehet joutuvat korvaamaan muun muassa valtiolle rikoksentekovälineenä käytetyn erikoisauton arvo 35 000 euroa.Miehet osallistuivat kymmenen Moldovan kansalaisen salakuljetukseen Nuijamaan raja-aseman kautta Suomeen viime marraskuussa. Moldovalaiset oli piilotettu autoon rakennettuun kätkötilaan.
Lähde
Lappeenrannan käräjäoikeus on tuominnut kolme Kreikan kansalaista törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. 1960- ja 1970-luvuilla syntyneet miehet tuomittiin yhden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Lisäksi miehet joutuvat korvaamaan muun muassa valtiolle rikoksentekovälineenä käytetyn erikoisauton arvo 35 000 euroa.Miehet osallistuivat kymmenen Moldovan kansalaisen salakuljetukseen Nuijamaan raja-aseman kautta Suomeen viime marraskuussa. Moldovalaiset oli piilotettu autoon rakennettuun kätkötilaan.
Lähde
Kaleva 14.1.2008
Vaasassa takavarikoitiin 40 kiloa khat-huumetta
Tulli takavarikoi 40 kiloa khat-huumetta viime viikonloppuna Vaasan lentokentällä. Huumausaineet löydettiin Tukholman lennolla tulleiden kolmen miehen matkatavaroista.
Miehet ovat ulkomaalaistaustaisia, ja he asuvat Etelä-Suomessa, kerrotaan Vaasan tullista. Takavarikkoon liittyvä esitutkinta on kesken.
Kyseessä on tullin ensimmäinen Pohjanmaalla tekemä khat-takavarikko. Muualla maassa takavarikkoja on tehty useita. Tullin aiempien arvioiden mukaan Suomeen tuodaan vuosittain muutamia satoja kiloja khatia.
Khat-kasvin lehtiä pureskellaan, ja kerta-annos on noin 300 grammaa. Khatia on käytetty perinteisesti päihteenä itsenäisessä Afrikassa ja Lähi-idässä.
Lähde
Tulli takavarikoi 40 kiloa khat-huumetta viime viikonloppuna Vaasan lentokentällä. Huumausaineet löydettiin Tukholman lennolla tulleiden kolmen miehen matkatavaroista.
Miehet ovat ulkomaalaistaustaisia, ja he asuvat Etelä-Suomessa, kerrotaan Vaasan tullista. Takavarikkoon liittyvä esitutkinta on kesken.
Kyseessä on tullin ensimmäinen Pohjanmaalla tekemä khat-takavarikko. Muualla maassa takavarikkoja on tehty useita. Tullin aiempien arvioiden mukaan Suomeen tuodaan vuosittain muutamia satoja kiloja khatia.
Khat-kasvin lehtiä pureskellaan, ja kerta-annos on noin 300 grammaa. Khatia on käytetty perinteisesti päihteenä itsenäisessä Afrikassa ja Lähi-idässä.
Lähde
11.1.08
Hustler 11.1.2008
Lauantaisauna pannaan
Perinteisesti lauantai on ollut suomalaisille ykkössaunomispäivä. Nyt Itä-Helsinkiläisten perinteiset lauantaipulikoimiset ovat päättyneet.
Jakomäen uimahalli on suljettu lauantaisin suomalaisilta ja uima- ja saunavuorot on varattu yksinomaan maahanmuuttajanaisille. Demarinaisten aloitteesta maahanmuuttajanaisille räätälöidyt omat uimahallipäivät ovat saaneet osakseen voimakasta kritiikkiä hallin muilta käyttäjiltä. Nyt itä-Helsingissä vaaditaankin lauantain avaamista kaikille uimareille ikään, sukupuoleen tai rotuun katsomatta.
Jakomäen kokeilua on tarkoitus laajentaa myös muihin suurkaupunkeihin.
Lähde
Perinteisesti lauantai on ollut suomalaisille ykkössaunomispäivä. Nyt Itä-Helsinkiläisten perinteiset lauantaipulikoimiset ovat päättyneet.
Jakomäen uimahalli on suljettu lauantaisin suomalaisilta ja uima- ja saunavuorot on varattu yksinomaan maahanmuuttajanaisille. Demarinaisten aloitteesta maahanmuuttajanaisille räätälöidyt omat uimahallipäivät ovat saaneet osakseen voimakasta kritiikkiä hallin muilta käyttäjiltä. Nyt itä-Helsingissä vaaditaankin lauantain avaamista kaikille uimareille ikään, sukupuoleen tai rotuun katsomatta.
Jakomäen kokeilua on tarkoitus laajentaa myös muihin suurkaupunkeihin.
Lähde
10.1.08
Iltalehti 10.1.2008
Pankkikorttivarkaat putsasivat vanhuksen tilin Haukiputaalla
Haukiputaalaisen vanhuksen tililtä anastettiin alkuviikosta suuri summa rahaa.
Varkaat pääsivät rahoihin käsiksi anastamalla pankkikortin ja sen tunnusluvun.
Poliisin mukaan romaniasuun pukeutunut nainen kaupitteli vanhuksen asunnon olohuoneessa vaatteita samaan aikaan kun toinen henkilö penkoi makuuhuonetta. Makuhuoneesta löytyi pankkikortti tunnuslukuineen.
Pankkikortilla nostettiin rahaa automaateista useaan eri otteeseen. Saalista poliisi luonnehtii huomattavaksi.
Lähde
Haukiputaalaisen vanhuksen tililtä anastettiin alkuviikosta suuri summa rahaa.
Varkaat pääsivät rahoihin käsiksi anastamalla pankkikortin ja sen tunnusluvun.
Poliisin mukaan romaniasuun pukeutunut nainen kaupitteli vanhuksen asunnon olohuoneessa vaatteita samaan aikaan kun toinen henkilö penkoi makuuhuonetta. Makuhuoneesta löytyi pankkikortti tunnuslukuineen.
Pankkikortilla nostettiin rahaa automaateista useaan eri otteeseen. Saalista poliisi luonnehtii huomattavaksi.
Lähde
8.1.08
Helsingin Sanomat 8.1.2008 (3.)
Kerjäämiseen vaikea puuttua
Kuusi kymmenestä haluaisi kieltää kerjäämisen, kertoo Helsingin Sanomien sunnuntaina julkistama tutkimus.
Saahan sitä haluta.
Kerjäämiseen on vaikea puuttua. On yhden ihmisen asia pyytää, ja toisen ihmisen asia on antaako. Kerjääminen ei ole mikään rikos.
Eikä sekään ole rikos, jos yksi kerjää ja toinen kerää potin. Ainakaan toistaiseksi.
Kerjäläiset ilmeisesti tienaavat Helsingissä aika hyvin. Sen takia he ilmoittavat tulleensa Helsinkiin.
Muualla Euroopassa ihmiset ovat kitsaampia. Ehkä pian myös Helsingissä, ja silloin toiminta voi muuttua rikolliseksi. Oslon kokemusten perusteella kerjäläiset saattavat tuolloin siirtyä vanhusten kotioville ja pakottaa heitä antamaan.
Pakottaminen on rikollista.
Kerjääminen harmittaa joitakin Helsingin keskustan kauppiaita. Oven pielessä käsi ojossa istuva kerjäläinen karkottaa asiakkaita, kaupoista kerrotaan.
Eräästä myymälästä kerrottiin, että kerjäläiset kaiken lisäksi tienaavat ilmoittamaansa enemmän. Sunnuntaina Helsingin Sanomissa eräs kerjäläinen kertoi ansaitsevansa 20–25 euroa päivässä. Myymälästä kerrottiin kuitenkin, että kun kerjäläinen käy vaihtamassa heillä päiväkassansa kolikoista seteleihin, päivittäinen kassa on noin 70–80 euroa.
Joulun alla kerjäläiset kuulemma saivat seteleitäkin, yleensä iäkkäiltä naisilta.
Mutta ei sekään ole rikos että tienaa hyvin.
Helsinki on ilmoittanut kantanaan ministeriölle, ettei se toivo kerjäämisen kriminalisointia. Se ei kuulemma auta mitään. Tuomiot olisivat niin pieniä, ettei niiden perusteella voi ketään käännyttää maasta.
EU:n kansalaisen voi käännyttää vain, jos tämä syyllistyy vakaviin rikoksiin tai jos tämä toistuvasti ja perusteettomasti turvautuu sosiaaliapuun.
Kerjäläiset eivät turvaudu sosiaaliapuun, koska he tietävät tämän.
Helsinki ei halua tarjota kerjäläisille asuntoa, vaan vain väliaikaisen majoituksen. Se haluaisi tähän käyttöön pakolaisten vastaanottokeskukset, mutta saa nähdä miten ministeriö tähän suhtautuu.
Helsinki on kutsumassa muut suuret kaupungit keväällä neuvonpitoon siitä, millä keinoin suomalaiseen kulttuuriin sopimaton kerjääminen saataisiin kuriin.
Ennakkoasetelmat ovat heikot. Helsingin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston päällikköä Hannu Hakalaa siteeraten: "Keinot ovat vähissä. Niitä ei ole."
Lähde
Kuusi kymmenestä haluaisi kieltää kerjäämisen, kertoo Helsingin Sanomien sunnuntaina julkistama tutkimus.
Saahan sitä haluta.
Kerjäämiseen on vaikea puuttua. On yhden ihmisen asia pyytää, ja toisen ihmisen asia on antaako. Kerjääminen ei ole mikään rikos.
Eikä sekään ole rikos, jos yksi kerjää ja toinen kerää potin. Ainakaan toistaiseksi.
Kerjäläiset ilmeisesti tienaavat Helsingissä aika hyvin. Sen takia he ilmoittavat tulleensa Helsinkiin.
Muualla Euroopassa ihmiset ovat kitsaampia. Ehkä pian myös Helsingissä, ja silloin toiminta voi muuttua rikolliseksi. Oslon kokemusten perusteella kerjäläiset saattavat tuolloin siirtyä vanhusten kotioville ja pakottaa heitä antamaan.
Pakottaminen on rikollista.
Kerjääminen harmittaa joitakin Helsingin keskustan kauppiaita. Oven pielessä käsi ojossa istuva kerjäläinen karkottaa asiakkaita, kaupoista kerrotaan.
Eräästä myymälästä kerrottiin, että kerjäläiset kaiken lisäksi tienaavat ilmoittamaansa enemmän. Sunnuntaina Helsingin Sanomissa eräs kerjäläinen kertoi ansaitsevansa 20–25 euroa päivässä. Myymälästä kerrottiin kuitenkin, että kun kerjäläinen käy vaihtamassa heillä päiväkassansa kolikoista seteleihin, päivittäinen kassa on noin 70–80 euroa.
Joulun alla kerjäläiset kuulemma saivat seteleitäkin, yleensä iäkkäiltä naisilta.
Mutta ei sekään ole rikos että tienaa hyvin.
Helsinki on ilmoittanut kantanaan ministeriölle, ettei se toivo kerjäämisen kriminalisointia. Se ei kuulemma auta mitään. Tuomiot olisivat niin pieniä, ettei niiden perusteella voi ketään käännyttää maasta.
EU:n kansalaisen voi käännyttää vain, jos tämä syyllistyy vakaviin rikoksiin tai jos tämä toistuvasti ja perusteettomasti turvautuu sosiaaliapuun.
Kerjäläiset eivät turvaudu sosiaaliapuun, koska he tietävät tämän.
Helsinki ei halua tarjota kerjäläisille asuntoa, vaan vain väliaikaisen majoituksen. Se haluaisi tähän käyttöön pakolaisten vastaanottokeskukset, mutta saa nähdä miten ministeriö tähän suhtautuu.
Helsinki on kutsumassa muut suuret kaupungit keväällä neuvonpitoon siitä, millä keinoin suomalaiseen kulttuuriin sopimaton kerjääminen saataisiin kuriin.
Ennakkoasetelmat ovat heikot. Helsingin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston päällikköä Hannu Hakalaa siteeraten: "Keinot ovat vähissä. Niitä ei ole."
Lähde
Helsingin Sanomat 8.1.2008 (2.)
Helsinki pelkää yhä suurempaa kerjäläisten maahanmuuttoa
Helsingin kaupunki valmistautuu yhä suurempien kerjäläisjoukkojen tuloon kaupungin kaduille. Isoa aaltoa odotetaan kevään lämpimiksi, ja viranomaiset pelkäävät sen tuovan mukanaan myös rikollisuutta.
"Suuri huolemme on, että Helsingissä toistuu sama kehitys, joka on nähtävissä Euroopan suurissa kaupungeissa ja esimerkiksi Oslossa. Siellä kerjäläiset ovat tuoneet mukanaan rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä", turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö Hannu Hakala Helsingin hallintokeskuksesta sanoi tiistaina.
Hakala koordinoi viranomaisyhteistyötä Helsingissä.
Helsingistä on oltu yhteydessä Euroopan eri suurlähetystöihin kerjäläistilanteen kartoittamiseksi. Osloon Norjaan tehtiin opintomatka.
Kerjäläisten määrää Helsingissä säätelee Hannu Hakalan mukaan siitä, kuinka rohkaisevan viestin kerjäläisten nykyiset etujoukot välittävät kotikonnuilleen, lähinnä Itä-Euroopan romaniyhteisöön.
Kun Helsingin Sanomat haastatteli kerjäläisiä viime viikolla Helsingin keskustassa, he luonnehtivat tulotasoa parhaaksi Euroopassa.
Kaupunginhallitus pyysi viime vuoden lopussa valtioneuvostolta linjausta ilmiöön, "joka on tullut Helsinkiin jäädäkseen", kuten Hakala sanoi.
Sisäministeriön ohjeistus on paraikaa valmisteilla.
Tällä välin Helsingin hallintokeskus, järjestyspoliisi, ulkomaalaispoliisi ja erityissosiaalitoimi ovat sopineet yhtäläisestä linjasta suhtautumisessa kerjäläisiin.
Kerjääminen on Helsingissä Hakalan mukaan selkeästi "työnjohdettua toimintaa": "Tukikohtaverkosto on syntymässä. Jonkinlaiset doormanit (ovimies, vahtimestari) jakavat kerjäämispaikat ja seuraavat tuottavuutta. Rahat kertyvät yhteiseen kassaan."
Lähde
Helsingin kaupunki valmistautuu yhä suurempien kerjäläisjoukkojen tuloon kaupungin kaduille. Isoa aaltoa odotetaan kevään lämpimiksi, ja viranomaiset pelkäävät sen tuovan mukanaan myös rikollisuutta.
"Suuri huolemme on, että Helsingissä toistuu sama kehitys, joka on nähtävissä Euroopan suurissa kaupungeissa ja esimerkiksi Oslossa. Siellä kerjäläiset ovat tuoneet mukanaan rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä", turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö Hannu Hakala Helsingin hallintokeskuksesta sanoi tiistaina.
Hakala koordinoi viranomaisyhteistyötä Helsingissä.
Helsingistä on oltu yhteydessä Euroopan eri suurlähetystöihin kerjäläistilanteen kartoittamiseksi. Osloon Norjaan tehtiin opintomatka.
Kerjäläisten määrää Helsingissä säätelee Hannu Hakalan mukaan siitä, kuinka rohkaisevan viestin kerjäläisten nykyiset etujoukot välittävät kotikonnuilleen, lähinnä Itä-Euroopan romaniyhteisöön.
Kun Helsingin Sanomat haastatteli kerjäläisiä viime viikolla Helsingin keskustassa, he luonnehtivat tulotasoa parhaaksi Euroopassa.
Kaupunginhallitus pyysi viime vuoden lopussa valtioneuvostolta linjausta ilmiöön, "joka on tullut Helsinkiin jäädäkseen", kuten Hakala sanoi.
Sisäministeriön ohjeistus on paraikaa valmisteilla.
Tällä välin Helsingin hallintokeskus, järjestyspoliisi, ulkomaalaispoliisi ja erityissosiaalitoimi ovat sopineet yhtäläisestä linjasta suhtautumisessa kerjäläisiin.
Kerjääminen on Helsingissä Hakalan mukaan selkeästi "työnjohdettua toimintaa": "Tukikohtaverkosto on syntymässä. Jonkinlaiset doormanit (ovimies, vahtimestari) jakavat kerjäämispaikat ja seuraavat tuottavuutta. Rahat kertyvät yhteiseen kassaan."
Lähde
Iltalehti 8.1.2008
Runokirjan kirjoittaja kiistää kiihottamisen
Kärkevää ilmaisua sisältävän runokirjan kirjoittanut mies kiistää kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Juttua puitiin Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina.
Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mukaan helsinkiläismies on levittänyt yleisön keskuuteen lausuntoja tai tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan ja solvataan eri etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä.
Syyttäjä katsoo lausuntojen panetelleen ja solvanneen turvapaikanhakijoita, juutalaisia ja romaneja sekä muslimeja ja afrikkalaista alkuperää olevia ihmisiä. Nämä esitetään lausunnoissa Illmanin mielestä kohteina, joihin syrjintä ja äärimmäisen väkivallan kohdistaminen olisi paitsi sallittua myös toivottua.
Lainvastaisiksi katsotuissa lausahduksissa viitataan muun muassa kolmannen valtakunnan toimeenpanemaan joukkotuhoon ja toimiin tiettyjen ihmisten poistamiseksi maasta.
Kirja julkaistiin vuonna 2005
Syytteen tuoneet kohdat sisältyvät omakustanteena syntyneeseen kirjaan, joka julkaistiin vuonna 2005. Sitä on painettu 200 kappaletta.
Kopioita kirjasta on lähetetty muun muassa edellisten presidentin- ja eduskuntavaalien ehdokkaille sekä vähemmistövaltuutetun toimistoon. Syyttäjän mukaan mies on jakanut kirjoja yleisön keskuuteen ainakin noin 20 kappaletta.
Rikoksesta epäilty kertoi itse, että runokirja on ollut vapaasti ladattavissa netistä.
"Vallanpitäjien silmät auki"
Runokirjasta teki tutkintapyynnön poliisille tuolloinen vähemmistövaltuutettu, nykyinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen. Kirjan kirjoittanut yrittäjä lähetti vähemmistövaltuutetun toimistoon alun perin toisenkin runokirjan, mutta se ei johtanut toimenpiteisiin. Syytteestä päätti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.
Kirjojen lähettämisen tarkoituksena oli herättää epäillyn mukaan keskustelua.
Puumalaista samoin kuin toista tutkintapyynnön allekirjoittanutta henkilöä kuultiin oikeudessa todistajina.
Syytetty katsoi, ettei hän ole lausunnoissaan ylittänyt sananvapauden rajoja eikä syyllistynyt lainvastaisuuksiin. Miehen mukaan hänen vilpittömänä tarkoituksenaan on ollut "saada vallanpitäjien silmät auki tajuamaan, kuinka järjetöntä politiikkaa he ovat harjoittaneet tukemalla monikulttuurisuutta".
Syyttäjä vaatii, että helsinkiläinen tuomittaisiin sakkoihin ja menettämään valtiolle kirjan kaikki jäljellä olevat kappaleet. Syytetty puolestaan on sitä mieltä, että runokirjasta voitaisiin korkeintaan hävittää sellaiset sivut, jotka oikeus katsoisi rikollisiksi.
Käräjäoikeus antaa tuomionsa myöhemmin.
Lähde
Kärkevää ilmaisua sisältävän runokirjan kirjoittanut mies kiistää kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Juttua puitiin Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina.
Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mukaan helsinkiläismies on levittänyt yleisön keskuuteen lausuntoja tai tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan ja solvataan eri etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä.
Syyttäjä katsoo lausuntojen panetelleen ja solvanneen turvapaikanhakijoita, juutalaisia ja romaneja sekä muslimeja ja afrikkalaista alkuperää olevia ihmisiä. Nämä esitetään lausunnoissa Illmanin mielestä kohteina, joihin syrjintä ja äärimmäisen väkivallan kohdistaminen olisi paitsi sallittua myös toivottua.
Lainvastaisiksi katsotuissa lausahduksissa viitataan muun muassa kolmannen valtakunnan toimeenpanemaan joukkotuhoon ja toimiin tiettyjen ihmisten poistamiseksi maasta.
Kirja julkaistiin vuonna 2005
Syytteen tuoneet kohdat sisältyvät omakustanteena syntyneeseen kirjaan, joka julkaistiin vuonna 2005. Sitä on painettu 200 kappaletta.
Kopioita kirjasta on lähetetty muun muassa edellisten presidentin- ja eduskuntavaalien ehdokkaille sekä vähemmistövaltuutetun toimistoon. Syyttäjän mukaan mies on jakanut kirjoja yleisön keskuuteen ainakin noin 20 kappaletta.
Rikoksesta epäilty kertoi itse, että runokirja on ollut vapaasti ladattavissa netistä.
"Vallanpitäjien silmät auki"
Runokirjasta teki tutkintapyynnön poliisille tuolloinen vähemmistövaltuutettu, nykyinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen. Kirjan kirjoittanut yrittäjä lähetti vähemmistövaltuutetun toimistoon alun perin toisenkin runokirjan, mutta se ei johtanut toimenpiteisiin. Syytteestä päätti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.
Kirjojen lähettämisen tarkoituksena oli herättää epäillyn mukaan keskustelua.
Puumalaista samoin kuin toista tutkintapyynnön allekirjoittanutta henkilöä kuultiin oikeudessa todistajina.
Syytetty katsoi, ettei hän ole lausunnoissaan ylittänyt sananvapauden rajoja eikä syyllistynyt lainvastaisuuksiin. Miehen mukaan hänen vilpittömänä tarkoituksenaan on ollut "saada vallanpitäjien silmät auki tajuamaan, kuinka järjetöntä politiikkaa he ovat harjoittaneet tukemalla monikulttuurisuutta".
Syyttäjä vaatii, että helsinkiläinen tuomittaisiin sakkoihin ja menettämään valtiolle kirjan kaikki jäljellä olevat kappaleet. Syytetty puolestaan on sitä mieltä, että runokirjasta voitaisiin korkeintaan hävittää sellaiset sivut, jotka oikeus katsoisi rikollisiksi.
Käräjäoikeus antaa tuomionsa myöhemmin.
Lähde
Ilta-Sanomat 8.1.2008
Kaksi liikemiestä ryöstettiin ja hakattiin hotellissa - tekijöille jättisaalis
Naamioituneet ryöstäjät iskivät hotellihuoneeseen Uudessakaarlepyyssä Pohjanmaalla eilisiltana. Huoneessa yöpyneet kaksi noin 50-vuotiasta liikemiestä pahoinpideltiin, ja heidän rahansa varastettiin.
Miehet olivat majoittuneet Juthbackan hotelliin keskustan tuntumassa. Poliisi sai kello 22.15 ilmoituksen tappelusta hotellihuoneessa. Liikemiehet olivat taistelleet naamioryöstäjiä vastaan 15-20 minuutin ajan.
He saivat viiltohaavoja kasvoihinsa, kaulaansa ja käsiinsä. Apua paikalle hälytti samassa hotellissa asunut opiskelija.
Poliisin päästyä paikalle ryöstäjät olivat paenneet. Liikemiehet makasivat verissäpäin hotellihuoneessa. Heidät vietiin ambulanssilla sairaalaan.
Poliisi sai samana yönä kiinni miehen, jonka epäillään olevan toinen ryöstäjistä. Poliisin aamyöllä pidättämä mies on 27-vuotias ulkomaan kansalainen. Pidätetty mies oli kävellyt kadulla lumisateessa muutaman kilometrin päässä tapahtumapaikasta.
Toinen epäilty on edelleen karkuteillä, kertoi rikoskomisario Per-Erik Pettersson Pietarsaaren poliisista IS:lle.
- Miehet ovat edelleen sairaalassa, mutta heillä ei ole hengenvaaraa, Pettersson kertoo.
Myös toinen uhreista on ulkomaalainen, mutta eri maan kansalainen kuin ryöstäjä.
Toinen uhreista sai viiltohaavoja kasvoihinsa ja kaulaansa, toinen käsiinsä. Kummaltakin varastettiin huomattava summa rahaa, yhteensä kymmeniätuhansia euroja.
Ryöstösaalis löytyi kokonaisuudessaan poliisin kiinniottaman miehen hallusta.
Uhrit kertoivat poliisille, että ryöstäjät olivat uhkailleet heitä ampuma-aseilla. Myöhemmin selvisi, että ne eivät olleet oikeita, vaan jäljitelmiä.
- Lisäksi tekijöillä oli käytössä veitsi, Pettersson kertoo.
Tekijät ja uhrit eivät tunteneet toisiaan.
- Uhrit eivät myöskään ymmärtäneet, mitä kieltä tekijät puhuivat. Toinen uhreista on suomalainen ja toinen ulkomaalainen, muttei kuitenkaan samaa kansallisuutta kuin epäilty, Pettersson kertoo.
Hän ei tarkenna, minkä maan kansalainen epäilty on. Noin 30-vuotias mies on ollut kuulusteluissa yhteistyöhaluton.
- Epäillyn henkilöllisyyttä ei ole pystytty vielä vahvistamaan.
Pietarsaaren poliisi kaipaa vihjeitä toisen miehen liikkeistä. Epäillystä ei tiedetä juuri muuta kuin se, että hän on myös noin 30-vuotias ja ulkomaalaistaustainen.
Lähde
Naamioituneet ryöstäjät iskivät hotellihuoneeseen Uudessakaarlepyyssä Pohjanmaalla eilisiltana. Huoneessa yöpyneet kaksi noin 50-vuotiasta liikemiestä pahoinpideltiin, ja heidän rahansa varastettiin.
Miehet olivat majoittuneet Juthbackan hotelliin keskustan tuntumassa. Poliisi sai kello 22.15 ilmoituksen tappelusta hotellihuoneessa. Liikemiehet olivat taistelleet naamioryöstäjiä vastaan 15-20 minuutin ajan.
He saivat viiltohaavoja kasvoihinsa, kaulaansa ja käsiinsä. Apua paikalle hälytti samassa hotellissa asunut opiskelija.
Poliisin päästyä paikalle ryöstäjät olivat paenneet. Liikemiehet makasivat verissäpäin hotellihuoneessa. Heidät vietiin ambulanssilla sairaalaan.
Poliisi sai samana yönä kiinni miehen, jonka epäillään olevan toinen ryöstäjistä. Poliisin aamyöllä pidättämä mies on 27-vuotias ulkomaan kansalainen. Pidätetty mies oli kävellyt kadulla lumisateessa muutaman kilometrin päässä tapahtumapaikasta.
Toinen epäilty on edelleen karkuteillä, kertoi rikoskomisario Per-Erik Pettersson Pietarsaaren poliisista IS:lle.
- Miehet ovat edelleen sairaalassa, mutta heillä ei ole hengenvaaraa, Pettersson kertoo.
Myös toinen uhreista on ulkomaalainen, mutta eri maan kansalainen kuin ryöstäjä.
Toinen uhreista sai viiltohaavoja kasvoihinsa ja kaulaansa, toinen käsiinsä. Kummaltakin varastettiin huomattava summa rahaa, yhteensä kymmeniätuhansia euroja.
Ryöstösaalis löytyi kokonaisuudessaan poliisin kiinniottaman miehen hallusta.
Uhrit kertoivat poliisille, että ryöstäjät olivat uhkailleet heitä ampuma-aseilla. Myöhemmin selvisi, että ne eivät olleet oikeita, vaan jäljitelmiä.
- Lisäksi tekijöillä oli käytössä veitsi, Pettersson kertoo.
Tekijät ja uhrit eivät tunteneet toisiaan.
- Uhrit eivät myöskään ymmärtäneet, mitä kieltä tekijät puhuivat. Toinen uhreista on suomalainen ja toinen ulkomaalainen, muttei kuitenkaan samaa kansallisuutta kuin epäilty, Pettersson kertoo.
Hän ei tarkenna, minkä maan kansalainen epäilty on. Noin 30-vuotias mies on ollut kuulusteluissa yhteistyöhaluton.
- Epäillyn henkilöllisyyttä ei ole pystytty vielä vahvistamaan.
Pietarsaaren poliisi kaipaa vihjeitä toisen miehen liikkeistä. Epäillystä ei tiedetä juuri muuta kuin se, että hän on myös noin 30-vuotias ja ulkomaalaistaustainen.
Lähde
Helsingin Sanomat 8.1.2008
Murtosarjasta epäilty kaksikko vangittiin Vantaalla
Käräjäoikeus vangitsi tiistaina useista murroista epäillyn puolalaiskaksikon. Oikeus vangitsi vuonna 1980 ja 1982 syntyneet miehet epäiltynä kahdesta viime viikolla tehdystä murrosta, mutta poliisi epäilee heidän olevan useiden kymmenien syksyllä tehtailtujen asuntomurtojen takana.
Miehet olivat poliisin mukaan murtautuneet omakotitaloon Espoon Laaksolahdessa ja Helsingin Hakuninmaalla. Heidän pidätettiin perjantaina porvoolaisesta hotellista.
Syksyn aikana Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa on murtauduttu 50–60 omakotitaloon.
"Tuskin nämä miehet ovat kaikkien murtojen takana, mutta kyllä heidät pitäisi saada yhdistettyä ainakin pariin kolmeen kymmeneen tapaukseen", rikoskomisario Kimmo Hyvärinen Vantaan poliisista kertoo.
Miehet saapuivat Suomeen vuodenvaihteen jälkeen, mutta ovat käyneet täällä aiemminkin.
"Nyt selvitellään, milloin he ovat tulleet Suomeen ensimmäistä kertaa", Hyvärinen sanoo.
Kodeista on varastettu arvotavaraa, kuten koruja, videokameroita ja arvolaukkuja.
Nyt vangittua kaksikkoa epäillään aiemmista murroista sen perusteella, että viime viikon murron tekotapa oli samankaltainen kuin syksyn murroissa.
"Tarkemmin en voi tekotapaa kommentoida. Ilmeisesti osa syksyn murtojen tekijöistä on vielä vapaana, ja he voisivat hyötyä tästä tiedosta", Hyvärinen sanoo.
Lähde
Käräjäoikeus vangitsi tiistaina useista murroista epäillyn puolalaiskaksikon. Oikeus vangitsi vuonna 1980 ja 1982 syntyneet miehet epäiltynä kahdesta viime viikolla tehdystä murrosta, mutta poliisi epäilee heidän olevan useiden kymmenien syksyllä tehtailtujen asuntomurtojen takana.
Miehet olivat poliisin mukaan murtautuneet omakotitaloon Espoon Laaksolahdessa ja Helsingin Hakuninmaalla. Heidän pidätettiin perjantaina porvoolaisesta hotellista.
Syksyn aikana Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa on murtauduttu 50–60 omakotitaloon.
"Tuskin nämä miehet ovat kaikkien murtojen takana, mutta kyllä heidät pitäisi saada yhdistettyä ainakin pariin kolmeen kymmeneen tapaukseen", rikoskomisario Kimmo Hyvärinen Vantaan poliisista kertoo.
Miehet saapuivat Suomeen vuodenvaihteen jälkeen, mutta ovat käyneet täällä aiemminkin.
"Nyt selvitellään, milloin he ovat tulleet Suomeen ensimmäistä kertaa", Hyvärinen sanoo.
Kodeista on varastettu arvotavaraa, kuten koruja, videokameroita ja arvolaukkuja.
Nyt vangittua kaksikkoa epäillään aiemmista murroista sen perusteella, että viime viikon murron tekotapa oli samankaltainen kuin syksyn murroissa.
"Tarkemmin en voi tekotapaa kommentoida. Ilmeisesti osa syksyn murtojen tekijöistä on vielä vapaana, ja he voisivat hyötyä tästä tiedosta", Hyvärinen sanoo.
Lähde
7.1.08
Turun Sanomat 8.1.2008
Tutkija kaipaa selkeää asennemuutosta yleisopetukseen
Turun erityiskoulujen oppilasmäärä kaksinkertainen Helsinkiin verrattuna
Turussa on kaksi kertaa enemmän lapsia erityiskouluissa kuin Helsingissä ja lähes neljäs kertaa enemmän kuin Vantaalla, vaikka asukasmäärä on Turussa paljon pienempi.
Myös erityisopetuksessa olevien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä poikkeaa niin vertailukunnista kuin maan keskiarvostakin. Maahanmuuttajalapsista ja -nuorista 12 prosenttia on jonkinasteisessa erityisopetuksessa, kun muualla Suomessa heistä saa erityisopetusta vain runsas kuusi prosenttia.
Ensi perjantaina aiheesta Turun yliopistossa tohtoriksi väittelevä kasvatustieteiden maisteri Annele Laaksonen muistuttaa, että Turussa yleisopetus ja erityisopetus ovat toimineet melko erillään, joskin yhteistyötä on tehty koulumuotojen välillä.
"Nykyinen malli ei ole terve"
Laaksonen kaipaa muutosta etenkin asenteisiin, mutta myös resursseihin. Se ei ole hänen mukaansa kiinni rahasta.
- Nykyinen malli ei ole terve. Olisi tärkeää muokata yleisopetuksen oppimisympäristöä siten, että erilaiset oppilaat voisivat opiskella yhdessä.
Laaksosen mukaan valtion ja kunnan harjoittamalla koulutuspolitiikalla sekä opettajien asenteilla on ratkaiseva vaikutus siihen, miten erilaisuus kouluyhteisössä mielletään ja mitä sille tehdään.
- Mikäli erilaisuus nähdään voimavarana eikä ongelmana, viestitään koko yhteisölle muutoksen mahdollisuutta ja tällöin erilaisuus voi olla oppimisen ja opettamisen lähtökohta.
Laaksosen mukaan eväitä olisivat perus- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen, riittävä resurssointi ja sen oikea kohdentaminen.
Ne antaisivat hänen mielestään opettajille paremmat mahdollisuudet tukea erilaisia oppilaita myös yleisopetuksessa.
Väitöskirjassaan Laaksonen keskittyy maahanmuuttajien erityisopetukseen.
- Tavoitteena tulisi olla erityistä tukea tarvitsevien maahanmuuttajaoppilaiden tukeminen ensisijaisesti yleisopetuksen kouluissa.
Muutosta tarvitaan myös kieliopetukseen
Laaksosen mukaan resursseja olisi arvioitava uudelleen. Muutosta tarvitaan myös kieliopetukseen. Suomea opetetaan edelleenkin kantaväestön vaatimusten mukaisesti.
Resurssien vääristymisestä kertoo hänen mukaansa jotain myös se, että koulupsykologeja ja -kuraattoreita Turussa on selvästi vähemmän kuin vertailukunnissa.
Laaksonen muistuttaa, että monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, kuinka vähemmistölapset luokitellaan usein oppimisvaikeuksista kärsiviksi.
- Vähemmistölasten heikolla sosioekonomisella taustalla, kulttuurieroilla, erilaisella kielellä, opetuksen tasolla ja suurella luokkakoolla oli suurempi vaikutus erityisopetukseen kuin millään kognitiivisilla tekijöillä eli oppimisvaikeuksilla, Laaksonen kertoo.
Tutkimuksessa haastatellut turkulaiset maahanmuuttajaoppilaat kokivat itse, että suurimmat vaikeudet yleisopetuksessa johtuivat nimenomaan suomen kielen osaamattomuudesta ja keskittymisvaikeuksista.
Opetuksen tasoon oltiin tyytyväisiä
Sen sijaan tarjottuun erityisopetuksen tasoon oltiin tyytyväisiä. Erityiskouluun siirron jälkeen muutokset olivat pääosin positiivisia koulunkäynnin ja kouluviihtymisen suhteen.
Sen sijaan useimmille maahanmuuttajaoppilaille itse erityiskouluun siirtoprosessi tutkimusvaiheineen jäi epäselväksi.
- Sekä tytöt että pojat kokivat asemansa luokassa hyväksi. Molemmat tunsivat, että heihin luotetaan, heitä kunnioitetaan, heillä on kavereita ja he osallistuvat ryhmätöihin. Kielteisenä asiana maahanmuuttajaoppilaat kokivat kiusaamisen runsauden erityiskouluissa. He olivat itse sekä kiusaajina että kiusattuina, Annele Laaksonen kertoo.
Pienenä yllätyksenä hän piti sitä, että toisin kuin kantaväestön kohdalla, sulkupuoli ei ole määräävä tekijä maahanmuuttajalasten erityisopetuksessa.
- Erityisopetuksessa olevista kantaväestön oppilaista kaksi kolmesta on poikia. Maahanmuuttajien kohdalla ero ei ole näin suuri.
Lähde
Turun erityiskoulujen oppilasmäärä kaksinkertainen Helsinkiin verrattuna
Turussa on kaksi kertaa enemmän lapsia erityiskouluissa kuin Helsingissä ja lähes neljäs kertaa enemmän kuin Vantaalla, vaikka asukasmäärä on Turussa paljon pienempi.
Myös erityisopetuksessa olevien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä poikkeaa niin vertailukunnista kuin maan keskiarvostakin. Maahanmuuttajalapsista ja -nuorista 12 prosenttia on jonkinasteisessa erityisopetuksessa, kun muualla Suomessa heistä saa erityisopetusta vain runsas kuusi prosenttia.
Ensi perjantaina aiheesta Turun yliopistossa tohtoriksi väittelevä kasvatustieteiden maisteri Annele Laaksonen muistuttaa, että Turussa yleisopetus ja erityisopetus ovat toimineet melko erillään, joskin yhteistyötä on tehty koulumuotojen välillä.
"Nykyinen malli ei ole terve"
Laaksonen kaipaa muutosta etenkin asenteisiin, mutta myös resursseihin. Se ei ole hänen mukaansa kiinni rahasta.
- Nykyinen malli ei ole terve. Olisi tärkeää muokata yleisopetuksen oppimisympäristöä siten, että erilaiset oppilaat voisivat opiskella yhdessä.
Laaksosen mukaan valtion ja kunnan harjoittamalla koulutuspolitiikalla sekä opettajien asenteilla on ratkaiseva vaikutus siihen, miten erilaisuus kouluyhteisössä mielletään ja mitä sille tehdään.
- Mikäli erilaisuus nähdään voimavarana eikä ongelmana, viestitään koko yhteisölle muutoksen mahdollisuutta ja tällöin erilaisuus voi olla oppimisen ja opettamisen lähtökohta.
Laaksosen mukaan eväitä olisivat perus- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen, riittävä resurssointi ja sen oikea kohdentaminen.
Ne antaisivat hänen mielestään opettajille paremmat mahdollisuudet tukea erilaisia oppilaita myös yleisopetuksessa.
Väitöskirjassaan Laaksonen keskittyy maahanmuuttajien erityisopetukseen.
- Tavoitteena tulisi olla erityistä tukea tarvitsevien maahanmuuttajaoppilaiden tukeminen ensisijaisesti yleisopetuksen kouluissa.
Muutosta tarvitaan myös kieliopetukseen
Laaksosen mukaan resursseja olisi arvioitava uudelleen. Muutosta tarvitaan myös kieliopetukseen. Suomea opetetaan edelleenkin kantaväestön vaatimusten mukaisesti.
Resurssien vääristymisestä kertoo hänen mukaansa jotain myös se, että koulupsykologeja ja -kuraattoreita Turussa on selvästi vähemmän kuin vertailukunnissa.
Laaksonen muistuttaa, että monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, kuinka vähemmistölapset luokitellaan usein oppimisvaikeuksista kärsiviksi.
- Vähemmistölasten heikolla sosioekonomisella taustalla, kulttuurieroilla, erilaisella kielellä, opetuksen tasolla ja suurella luokkakoolla oli suurempi vaikutus erityisopetukseen kuin millään kognitiivisilla tekijöillä eli oppimisvaikeuksilla, Laaksonen kertoo.
Tutkimuksessa haastatellut turkulaiset maahanmuuttajaoppilaat kokivat itse, että suurimmat vaikeudet yleisopetuksessa johtuivat nimenomaan suomen kielen osaamattomuudesta ja keskittymisvaikeuksista.
Opetuksen tasoon oltiin tyytyväisiä
Sen sijaan tarjottuun erityisopetuksen tasoon oltiin tyytyväisiä. Erityiskouluun siirron jälkeen muutokset olivat pääosin positiivisia koulunkäynnin ja kouluviihtymisen suhteen.
Sen sijaan useimmille maahanmuuttajaoppilaille itse erityiskouluun siirtoprosessi tutkimusvaiheineen jäi epäselväksi.
- Sekä tytöt että pojat kokivat asemansa luokassa hyväksi. Molemmat tunsivat, että heihin luotetaan, heitä kunnioitetaan, heillä on kavereita ja he osallistuvat ryhmätöihin. Kielteisenä asiana maahanmuuttajaoppilaat kokivat kiusaamisen runsauden erityiskouluissa. He olivat itse sekä kiusaajina että kiusattuina, Annele Laaksonen kertoo.
Pienenä yllätyksenä hän piti sitä, että toisin kuin kantaväestön kohdalla, sulkupuoli ei ole määräävä tekijä maahanmuuttajalasten erityisopetuksessa.
- Erityisopetuksessa olevista kantaväestön oppilaista kaksi kolmesta on poikia. Maahanmuuttajien kohdalla ero ei ole näin suuri.
Lähde
Turun Sanomat 7.1.2008 (3.)
Katuturvallisuuteen pureudutaan riskikartoituksessa
Katuturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat mukana Turun kaupungin keväällä valmistuneessa riskikartoituksessa. Kartoitusta ovat olleet työstämässä kaupungin lisäksi Turun poliisi ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Kartoitus on osa sisäministeriön käynnistämää sisäisen turvallisuuden ohjelmaa.
- Kartoituksessa pyrittiin löytämään alueelle tyypilliset riskit. Yhtenä kohtana ovat erityisryhmät, kuten työttömyyden vuoksi syrjäytyneet nuoret ja maahanmuuttajat. Myös esimerkiksi yksin asuvat vanhukset ovat kartoituksessa mukana paloturvallisuuden näkökulmasta, kertoo Turun kaupungin hallintolakimies Marjo-Riitta Pihlajamäki.
Riskikartoituksen valmistuttua aletaan laatia turvallisuussuunnitelmaa ja pohtia konkreettisia keinoja turvallisuuden lisäämiseksi. Pihlajamäki korostaa, että ongelmat ovat monimutkaisia.
- Julkisuudessa olleisiin väkivaltatapauksiin eivät ole syyllistyneet vain maahanmuuttajaporukat, vaan mukana on ollut myös suomalaisia. Nämä ongelmat liittyvät moniin asioihin.
Väkivaltaa ja ilkivaltaa pyrittiin kitkemään myös nyt jo päättyneessä Turva-Turku -projektissa, joka keskittyi erityisesti keskustan, jokirannan ja Halisten turvallisuuden kohentamiseen.
- Asiat pysyvät vireillä, vaikka itse hanke on loppunut. Esimerkiksi poliisi satsaa koko ajan keskustan turvallisuuteen, Pihlajamäki korostaa.
Mukaan tarvitaan kaikki toimijat
Poliisipäällikkö Tapio Huttunen perää avointa keskustelua ulkomaalaistaustaisten huolestuttavista rikosluvuista ja tilanteen vaatimista toimenpiteistä.
- Turvallisuustyöhön tarvitaan mukaan paitsi viranomaiset, myös maahanmuuttajanuorten vanhemmat ja monikulttuuriset yhdistykset. Pelkästään valvontaa lisäämällä ja tutkintaa tehostamalla ei tilannetta saada korjattua, Huttunen sanoo.
Tampereella samaa ongelmaa on Tampereen apulaispoliisipäällikön Risto Äijälän mukaan hoidettu luomalla maahanmuuttajiin tiiviit yhteydenpitokanavat.
- Meillä on käytössä yhdysmiesjärjestelmä, jossa eri kansallisuuksille on nimetty omat kontaktihenkilönsä, joina toimivat muun muassa lähipoliisiryhmään kuuluvat viisi ylikonstaapelia, Äijälä kertoo.
Lähde
Katuturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat mukana Turun kaupungin keväällä valmistuneessa riskikartoituksessa. Kartoitusta ovat olleet työstämässä kaupungin lisäksi Turun poliisi ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Kartoitus on osa sisäministeriön käynnistämää sisäisen turvallisuuden ohjelmaa.
- Kartoituksessa pyrittiin löytämään alueelle tyypilliset riskit. Yhtenä kohtana ovat erityisryhmät, kuten työttömyyden vuoksi syrjäytyneet nuoret ja maahanmuuttajat. Myös esimerkiksi yksin asuvat vanhukset ovat kartoituksessa mukana paloturvallisuuden näkökulmasta, kertoo Turun kaupungin hallintolakimies Marjo-Riitta Pihlajamäki.
Riskikartoituksen valmistuttua aletaan laatia turvallisuussuunnitelmaa ja pohtia konkreettisia keinoja turvallisuuden lisäämiseksi. Pihlajamäki korostaa, että ongelmat ovat monimutkaisia.
- Julkisuudessa olleisiin väkivaltatapauksiin eivät ole syyllistyneet vain maahanmuuttajaporukat, vaan mukana on ollut myös suomalaisia. Nämä ongelmat liittyvät moniin asioihin.
Väkivaltaa ja ilkivaltaa pyrittiin kitkemään myös nyt jo päättyneessä Turva-Turku -projektissa, joka keskittyi erityisesti keskustan, jokirannan ja Halisten turvallisuuden kohentamiseen.
- Asiat pysyvät vireillä, vaikka itse hanke on loppunut. Esimerkiksi poliisi satsaa koko ajan keskustan turvallisuuteen, Pihlajamäki korostaa.
Mukaan tarvitaan kaikki toimijat
Poliisipäällikkö Tapio Huttunen perää avointa keskustelua ulkomaalaistaustaisten huolestuttavista rikosluvuista ja tilanteen vaatimista toimenpiteistä.
- Turvallisuustyöhön tarvitaan mukaan paitsi viranomaiset, myös maahanmuuttajanuorten vanhemmat ja monikulttuuriset yhdistykset. Pelkästään valvontaa lisäämällä ja tutkintaa tehostamalla ei tilannetta saada korjattua, Huttunen sanoo.
Tampereella samaa ongelmaa on Tampereen apulaispoliisipäällikön Risto Äijälän mukaan hoidettu luomalla maahanmuuttajiin tiiviit yhteydenpitokanavat.
- Meillä on käytössä yhdysmiesjärjestelmä, jossa eri kansallisuuksille on nimetty omat kontaktihenkilönsä, joina toimivat muun muassa lähipoliisiryhmään kuuluvat viisi ylikonstaapelia, Äijälä kertoo.
Lähde
Turun Sanomat 7.1.2008 (2.)
Nuorten tekemät rikokset vähenivät
Somalialaisten ja poliisin yhteistyö tuotti hyviä tuloksia
Mediassa esille nousseet uutiset öiseen aikaan rikoksiin syyllistyneistä somalialaistaustaisista nuorista saivat joitakin vuosia sitten monen somalialaisperheen isän ja äidin huolestuneeksi.
Huolta lisäsi myös se, että muilla paikkakunnilla asuvia somalialaisia nuoria tuli tekemään rikoksia Turkuun.
- Rikoksia kirjattaessa näkyi selvästi, että moni somalialainen tekijä tuli pääkaupunkiseudulta. Heihin Turun somaliyhteisöllä ei ollut samanlaista vaikutusvaltaa kuin Turussa asuviin, sanoo Turun poliisipäällikkö Tapio Huttunen.
Vanhemmat yöpartiossa
Turussa asuvien somalinuorten osalta tuloksiin päästiin jalkauttamalla vanhemmat kaupungille viikonloppuina.
- Vanhemmat pitivät kokouksen ja päättivät tulla perjantai- ja lauantai-iltaisin kaupungille yöpartioon katsomaan tilannetta. Muutos näkyi pian, koska nuoret ovat oppineet kunnioittamaan vanhempia, Länsi-Suomen Somaliseura ry:n toiminnanjohtaja Alas Ali kertoo.
- Partioimme kello 23:een asti. Kun lähdimme pois, hekin lähtivät samaan aikaan.
Vanhemmat olivat aktiivisia myös virkavallan suuntaan.
- Päätimme ottaa yhteyttä poliisiin ja menimme juttelemaan heidän kanssaan. Poliisi piti yhteydenottoamme erittäin lämpimänä ja tervetulleena. Kun olimme yhdessä neuvotelleet, kerroimme poliisille myöhemmistä tilanteista ja samoin he kertoivat meille. Sen jälkeen tilanne on rauhoittunut Turussa merkittävästi, Ali kertoo tyytyväisenä.
Tavoitteena tila nuorille
Poliisipäällikkö Huttunen vahvistaa, että yhteistyön tulokset ovat olleet lupaavia. Länsi-Suomen Somaliseura teki yöpartioinnin aikana yhteistyötä myös Punaisen Ristin ja Saapasryhmän kanssa.
- Saimme käyttää heidän tilojaan kahvin keittämiseen. Saimme heistä hyviä yhteistyökumppaneita, Ali kiittelee.
Koska uusia sukupolvia kasvaa lapsista nuoriksi aikuisiksi, työtä on tehtävä nuorten hyväksi jatkossakin.
Alas Alin mukaan yhdistyksen tavoitteena on hankkia Turun keskustan tuntumasta joku toimitila, jossa somalialaistaustaiset nuoret voisivat viettää järkevällä tavalla aikaa aikuisten läsnäollessa.
Lähde
Somalialaisten ja poliisin yhteistyö tuotti hyviä tuloksia
Mediassa esille nousseet uutiset öiseen aikaan rikoksiin syyllistyneistä somalialaistaustaisista nuorista saivat joitakin vuosia sitten monen somalialaisperheen isän ja äidin huolestuneeksi.
Huolta lisäsi myös se, että muilla paikkakunnilla asuvia somalialaisia nuoria tuli tekemään rikoksia Turkuun.
- Rikoksia kirjattaessa näkyi selvästi, että moni somalialainen tekijä tuli pääkaupunkiseudulta. Heihin Turun somaliyhteisöllä ei ollut samanlaista vaikutusvaltaa kuin Turussa asuviin, sanoo Turun poliisipäällikkö Tapio Huttunen.
Vanhemmat yöpartiossa
Turussa asuvien somalinuorten osalta tuloksiin päästiin jalkauttamalla vanhemmat kaupungille viikonloppuina.
- Vanhemmat pitivät kokouksen ja päättivät tulla perjantai- ja lauantai-iltaisin kaupungille yöpartioon katsomaan tilannetta. Muutos näkyi pian, koska nuoret ovat oppineet kunnioittamaan vanhempia, Länsi-Suomen Somaliseura ry:n toiminnanjohtaja Alas Ali kertoo.
- Partioimme kello 23:een asti. Kun lähdimme pois, hekin lähtivät samaan aikaan.
Vanhemmat olivat aktiivisia myös virkavallan suuntaan.
- Päätimme ottaa yhteyttä poliisiin ja menimme juttelemaan heidän kanssaan. Poliisi piti yhteydenottoamme erittäin lämpimänä ja tervetulleena. Kun olimme yhdessä neuvotelleet, kerroimme poliisille myöhemmistä tilanteista ja samoin he kertoivat meille. Sen jälkeen tilanne on rauhoittunut Turussa merkittävästi, Ali kertoo tyytyväisenä.
Tavoitteena tila nuorille
Poliisipäällikkö Huttunen vahvistaa, että yhteistyön tulokset ovat olleet lupaavia. Länsi-Suomen Somaliseura teki yöpartioinnin aikana yhteistyötä myös Punaisen Ristin ja Saapasryhmän kanssa.
- Saimme käyttää heidän tilojaan kahvin keittämiseen. Saimme heistä hyviä yhteistyökumppaneita, Ali kiittelee.
Koska uusia sukupolvia kasvaa lapsista nuoriksi aikuisiksi, työtä on tehtävä nuorten hyväksi jatkossakin.
Alas Alin mukaan yhdistyksen tavoitteena on hankkia Turun keskustan tuntumasta joku toimitila, jossa somalialaistaustaiset nuoret voisivat viettää järkevällä tavalla aikaa aikuisten läsnäollessa.
Lähde
Turun Sanomat 7.1.2008
Poliisi kaipaa nopeita toimia tilanteen korjaamiseksi
Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lisääntyi Turussa rajusti viime vuonna
Ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvat rikosepäilyt kasvoivat Turussa selvästi viime vuonna. Ulkomaalaistaustaiset tekivät Turussa viime vuonna väkilukuun suhteutettuna kaksinkertaisen määrän rikoksia syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna.
Turun asukkaista on ulkomaalaistaustaisia noin kuusi prosenttia, mutta heidän osuutensa poliisille vuonna 2007 ilmoitetuista rikoslakirikoksista lähes 13 prosenttia.
Lukuun eivät sisälly esimerkiksi alkoholirikokset ja liikennerikkomukset. Prosentit perustuvat Turun poliisin rikosilmoitustilastoihin.
Ulkomaalaistaustaisiksi on laskettu Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Lukuja hilaa hieman ylöspäin se, että mukana ovat myös turistien tekemät rikokset.
Kaikista Turun alueen seksuaalirikoksista ulkomaalaistaustaisten tekemiksi ilmoitettiin viime vuonna hieman yli 34 prosenttia. Pahoinpitelyrikoksista vastaava luku oli 21 prosenttia. Ryöstöihin ja kiristyksiin syylliseksi epäillyistä 37 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.
Vahingontekoihin kuten paikkojen töhrimiseen ja rikkomiseen ulkomaalaistaustaiset syyllistyivät huomattavasti suomalaisia harvemmin.
Turun poliisipäällikkö Tapio Huttunen on huolestunut tilanteesta. Hälyttävät rikostilastot on otettu esiin muun muassa kaupungin riskikartoituksessa.
- Kaikilta osin maahanmuuttajien sopeuttaminen yhteiskuntaan ei ole onnistunut, Huttunen toteaa. Tilastoihin lasketaan myös väliaikaisella työkomennuksella Turussa olevat, mutta Huttusen mukaan tämä ei selitä asiaa.
- Telakkatyöläisistä tässä ei ole kyse. He syyllistyvät lähinnä tavallisiin baaripahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin, Huttunen sanoo.
Ongelman ydin nuorissa
Eräs merkittävä maahanmuuttajien kotoutumista hidastava tekijä on korkea työttömyysaste.
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisusta käy ilmi, että maahanmuuttajien työttömyysaste on 2,5-kertainen Suomen kansalaisiin verrattuna.
Kyse ei teoksen mukaan ole aina ammattitaidosta. Rekrytointeja ohjaavat myös työnantajien asenteet sekä mielikuvat muun muassa kielitaidosta ja maahanmuuttajien kotimaasta.
Maahanmuuttajien joukossa on myös muuta väestöä enemmän nuoria, mikä selittää kokonaisrikostilastoja hieman. Ikäryhmittäin tehty vertailu paljastaa kuitenkin kaikkein hälyttävimmät luvut.
15-20-vuotiaiden vuonna 2007 tekemistä seksuaalirikoksista ulkomaalaistaustaisten tekemiksi kirjattiin lähes 36 prosenttia. Tämän ikäisten tekemiä seksuaalirikoksia tosin ilmoitettiin kaikkiaan vain 18 kappaletta.
Ryöstöissä ja kiristyksissä nuoret ulkomaalaistaustaiset olivat tekijöinä 42 prosentissa tapauksista.
Pahoinpitelyistä 37 prosenttia ja törkeistä pahoinpitelyistä lähes puolet oli ulkomaalaistaustaisten tekemiä.
Turun Sanomat kävi viime vuodelta läpi 25 viikon ajalta myös kaikki Turun käräjäoikeudessa esillä olleet syytteet. Syytettyinä oli yhteensä 2 569 henkilöä.
Näistä nimen perusteella ulkomaalaistaustaisia oli 438 eli 17 prosenttia kaikista syytetyistä.
Kahden satunnaisesti valitun viikon ajalta käytiin yksitellen läpi myös tuomiot. Syytettyinä oli 38 ulkomaalaistaustaista, joista viiden syytteet hylättiin. Yhdeksäntoista tuomittiin syytteen mukaan. Neljäntoista tapauksen käsittely lykkääntyi.
"Jotakin on tehtävä pian"
Poliisin tilastot ulottuvat vuoden 2007 osalta joulukuun alkuun; rikosten lisääntyminen on jo selvästi nähtävissä. Siinä missä syntyperäiset suomalaiset olivat viime vuonna epäiltyinä edellisvuotta harvemmin, ulkomaalaistaustaisten osuus lisääntyi 41 prosenttia.
Nuorten ulkomaalaistaustaisten tekemät pahoinpitelyrikokset lisääntyivät yli 80 prosenttia.
Kaikissa seksuaalirikoksissa ulkomaalaisten osuus kasvoi yhdeksän prosenttia, kun taas suomalaisten osuus vähentyi noin kymmenen prosenttia. Nuorten seksuaalirikosten osalta sekä ulkomaalaistaustaisten että suomalaisten osuus kasvoi rajusti.
- Erityisesti nuorten osalta jotakin on tehtävä pian. Meillä ei ole varaa menettää tätä sukupolvea, Huttunen sanoo.
Lähde
Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lisääntyi Turussa rajusti viime vuonna
Ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvat rikosepäilyt kasvoivat Turussa selvästi viime vuonna. Ulkomaalaistaustaiset tekivät Turussa viime vuonna väkilukuun suhteutettuna kaksinkertaisen määrän rikoksia syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna.
Turun asukkaista on ulkomaalaistaustaisia noin kuusi prosenttia, mutta heidän osuutensa poliisille vuonna 2007 ilmoitetuista rikoslakirikoksista lähes 13 prosenttia.
Lukuun eivät sisälly esimerkiksi alkoholirikokset ja liikennerikkomukset. Prosentit perustuvat Turun poliisin rikosilmoitustilastoihin.
Ulkomaalaistaustaisiksi on laskettu Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Lukuja hilaa hieman ylöspäin se, että mukana ovat myös turistien tekemät rikokset.
Kaikista Turun alueen seksuaalirikoksista ulkomaalaistaustaisten tekemiksi ilmoitettiin viime vuonna hieman yli 34 prosenttia. Pahoinpitelyrikoksista vastaava luku oli 21 prosenttia. Ryöstöihin ja kiristyksiin syylliseksi epäillyistä 37 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.
Vahingontekoihin kuten paikkojen töhrimiseen ja rikkomiseen ulkomaalaistaustaiset syyllistyivät huomattavasti suomalaisia harvemmin.
Turun poliisipäällikkö Tapio Huttunen on huolestunut tilanteesta. Hälyttävät rikostilastot on otettu esiin muun muassa kaupungin riskikartoituksessa.
- Kaikilta osin maahanmuuttajien sopeuttaminen yhteiskuntaan ei ole onnistunut, Huttunen toteaa. Tilastoihin lasketaan myös väliaikaisella työkomennuksella Turussa olevat, mutta Huttusen mukaan tämä ei selitä asiaa.
- Telakkatyöläisistä tässä ei ole kyse. He syyllistyvät lähinnä tavallisiin baaripahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin, Huttunen sanoo.
Ongelman ydin nuorissa
Eräs merkittävä maahanmuuttajien kotoutumista hidastava tekijä on korkea työttömyysaste.
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisusta käy ilmi, että maahanmuuttajien työttömyysaste on 2,5-kertainen Suomen kansalaisiin verrattuna.
Kyse ei teoksen mukaan ole aina ammattitaidosta. Rekrytointeja ohjaavat myös työnantajien asenteet sekä mielikuvat muun muassa kielitaidosta ja maahanmuuttajien kotimaasta.
Maahanmuuttajien joukossa on myös muuta väestöä enemmän nuoria, mikä selittää kokonaisrikostilastoja hieman. Ikäryhmittäin tehty vertailu paljastaa kuitenkin kaikkein hälyttävimmät luvut.
15-20-vuotiaiden vuonna 2007 tekemistä seksuaalirikoksista ulkomaalaistaustaisten tekemiksi kirjattiin lähes 36 prosenttia. Tämän ikäisten tekemiä seksuaalirikoksia tosin ilmoitettiin kaikkiaan vain 18 kappaletta.
Ryöstöissä ja kiristyksissä nuoret ulkomaalaistaustaiset olivat tekijöinä 42 prosentissa tapauksista.
Pahoinpitelyistä 37 prosenttia ja törkeistä pahoinpitelyistä lähes puolet oli ulkomaalaistaustaisten tekemiä.
Turun Sanomat kävi viime vuodelta läpi 25 viikon ajalta myös kaikki Turun käräjäoikeudessa esillä olleet syytteet. Syytettyinä oli yhteensä 2 569 henkilöä.
Näistä nimen perusteella ulkomaalaistaustaisia oli 438 eli 17 prosenttia kaikista syytetyistä.
Kahden satunnaisesti valitun viikon ajalta käytiin yksitellen läpi myös tuomiot. Syytettyinä oli 38 ulkomaalaistaustaista, joista viiden syytteet hylättiin. Yhdeksäntoista tuomittiin syytteen mukaan. Neljäntoista tapauksen käsittely lykkääntyi.
"Jotakin on tehtävä pian"
Poliisin tilastot ulottuvat vuoden 2007 osalta joulukuun alkuun; rikosten lisääntyminen on jo selvästi nähtävissä. Siinä missä syntyperäiset suomalaiset olivat viime vuonna epäiltyinä edellisvuotta harvemmin, ulkomaalaistaustaisten osuus lisääntyi 41 prosenttia.
Nuorten ulkomaalaistaustaisten tekemät pahoinpitelyrikokset lisääntyivät yli 80 prosenttia.
Kaikissa seksuaalirikoksissa ulkomaalaisten osuus kasvoi yhdeksän prosenttia, kun taas suomalaisten osuus vähentyi noin kymmenen prosenttia. Nuorten seksuaalirikosten osalta sekä ulkomaalaistaustaisten että suomalaisten osuus kasvoi rajusti.
- Erityisesti nuorten osalta jotakin on tehtävä pian. Meillä ei ole varaa menettää tätä sukupolvea, Huttunen sanoo.
Lähde
6.1.08
Iltalehti 6.1.2008
Poliisi löysi kerjäläisten välinevaraston
Katajanokalta löytyi tyhjästä liikehuoneistosta säälin keräämiseen tarkoitettua rekvisiittaa. Välineiden joukossa oli muun muassa kainalosauvoja.
Ulkomaalaispoliisin tutkintayksikön johtaja Jaakko Heinilä sanoo Helsingin Sanomissa, että kerjäläisten toiminta ei ole järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta organisoitunutta toimintaa. Heinilän mukaan kerjäläiset eivät kerjää itselleen, vaan sille, joka heidät kerjäämään asettaa.
- Tämä on köyhyyden yksi ilmentymä, Heinilä sanoo.
Gallup: Kerjäläiset halutaan pois kaduilta
Pääkaupunkiseutulaiset haluavat kerjäläiset pois kaduilta, ilmenee Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.
Kuusi kymmenestä pääkaupunkiseudun asukkaasta haluaisi kieltää kerjäämisen julkisilla paikoilla. Kolmannes katsoo, ettei asialle ole tarpeen tehdä mitään.
Naiset antaisivat kerjäläisille kenkää miehiä hanakammin. Naisista kerjuun kieltäisi 63 prosenttia, miehistä 55. Nuoret suhtautuvat mierolaisiin vanhoja suopeammin.
Kyselytutkimukseen haastateltiin tuhatta Helsingin, Espoon ja Vantaan asukasta.
Lähde
Katajanokalta löytyi tyhjästä liikehuoneistosta säälin keräämiseen tarkoitettua rekvisiittaa. Välineiden joukossa oli muun muassa kainalosauvoja.
Ulkomaalaispoliisin tutkintayksikön johtaja Jaakko Heinilä sanoo Helsingin Sanomissa, että kerjäläisten toiminta ei ole järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta organisoitunutta toimintaa. Heinilän mukaan kerjäläiset eivät kerjää itselleen, vaan sille, joka heidät kerjäämään asettaa.
- Tämä on köyhyyden yksi ilmentymä, Heinilä sanoo.
Gallup: Kerjäläiset halutaan pois kaduilta
Pääkaupunkiseutulaiset haluavat kerjäläiset pois kaduilta, ilmenee Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.
Kuusi kymmenestä pääkaupunkiseudun asukkaasta haluaisi kieltää kerjäämisen julkisilla paikoilla. Kolmannes katsoo, ettei asialle ole tarpeen tehdä mitään.
Naiset antaisivat kerjäläisille kenkää miehiä hanakammin. Naisista kerjuun kieltäisi 63 prosenttia, miehistä 55. Nuoret suhtautuvat mierolaisiin vanhoja suopeammin.
Kyselytutkimukseen haastateltiin tuhatta Helsingin, Espoon ja Vantaan asukasta.
Lähde
3.1.08
Iltalehti 3.1.2008
Jämsän seudulla murtoaalto
Jämsän seudulla Keski-Suomessa tehtiin vuodenvaihdetta edeltäneenä viikonloppuna useita murtoja, joista Jämsän poliisi haluaa yleisöltä tietoja.
Murtoihin on saattanut liittyä ulkomaalaisin rekisteritunnuksin varustettu punainen Volkswagen Passat henkilöauto. Kahden miehen on nähty kantavan tavaroita autoon uudenvuodenpäivänä Längelmäellä Valkeajärventiellä.
Murtovarkaat tunkeutuivat useisiin kohteisiin Jämsänkoskella Myllymäen teollisuusalueella ja Jämsässä Ekosen teollisuusalueella. Varkaat saivat saaliikseen muun muassa hitsauskoneita, työkaluja, sähköliesitasoja ja kodinkoneita. Kaipolassa UPM:n tehtaan pysäköintialueella oli murtauduttu autoihin ja viety niistä bensiiniä.
Murtosaalista on ilmeisesti kuljetettu valkoisella Toyota Dyna -lavapakettiautolla, joka löytyi keskiviikkona 2. tammikuuta hylättynä Mäntäntien varresta.
Lähde
Jämsän seudulla Keski-Suomessa tehtiin vuodenvaihdetta edeltäneenä viikonloppuna useita murtoja, joista Jämsän poliisi haluaa yleisöltä tietoja.
Murtoihin on saattanut liittyä ulkomaalaisin rekisteritunnuksin varustettu punainen Volkswagen Passat henkilöauto. Kahden miehen on nähty kantavan tavaroita autoon uudenvuodenpäivänä Längelmäellä Valkeajärventiellä.
Murtovarkaat tunkeutuivat useisiin kohteisiin Jämsänkoskella Myllymäen teollisuusalueella ja Jämsässä Ekosen teollisuusalueella. Varkaat saivat saaliikseen muun muassa hitsauskoneita, työkaluja, sähköliesitasoja ja kodinkoneita. Kaipolassa UPM:n tehtaan pysäköintialueella oli murtauduttu autoihin ja viety niistä bensiiniä.
Murtosaalista on ilmeisesti kuljetettu valkoisella Toyota Dyna -lavapakettiautolla, joka löytyi keskiviikkona 2. tammikuuta hylättynä Mäntäntien varresta.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)