Helsingin Uutiset 17.10.2007

Maahanmuuttajat tarvitsisivat enemmän asumisneuvontaa

Kerrostaloasumisen ”suomalainen eristäytyminen” ei istu somaliasukkaille

– Ei siitä tule mitään, että lykätään maahanmuuttajat kaupungin vuokra-asuntoon ja sanotaan, että tuolla on sossu ja tuolla Kela. Tilanne ei ole edullinen kenellekään, Myllypuron Kiinteistöjen asumisneuvoja Juha Oksanen-Luoranen sanoo.

Monikulttuurista asumista puitiin Itäkeskuksen Stoassa. Harmi vain, ettei paikalle saapunut kuin muutama maahanmuuttaja. Keskustelua käytiinkin lähinnä työnsä puolesta maahanmuuttaja-asioissa kiinni olevien kesken.

– Asumisohjeita on vuokrasopimuksen liitteenä, mutta vain suomeksi tai ruotsiksi. Ymmärtävätkö esimerkiksi somalialaiset ohjeita, jos kielitaitoa ei ole? Kaupungin vuokrataloyhtiöissä ohjeet voisi kääntää muillekin kielille, mainitsi Itäisen sosiaalikeskuksen maahanmuuttajien neuvontapisteen Ahmed Khalil.

Oksanen-Luoranen kertoi, että esimerkiksi Myllypuron vuokrataloissa asuu 45 eri kansallisuutta edustavia vuokralaisia. Olisi hyvin kallista kääntää ohjeita lukemattomille eri kielille.

Suurimmat maahanmuuttajaryhmät Myllypurossa ovat virolaiset, venäläiset ja somalialaiset.

– Osa somalialaisista ei ole oppinut suomen kieltä, koska he viettävät aikaansa somaleiden kesken. Tämä on johtanut siihen, että on somalialaisia, jotka eivät edes tiedä kuka heidän vuokransa maksaa, Oksanen-Luoranen kertoo.

Joillakin somalialaisilla voi edelleen olla harhaluulo, että kaikki muutkin asuvat kaupungin asunnoissa ”ilmaiseksi”, eli Kela ja sosiaalitoimisto maksavat vuokran.

– Jos asumistukea syystä tai toisesta aletaan maksaa vuokralaisen tilille, ei ymmärretä, että se on vuokraa varten. Luullaan, että rahan voi käyttää johonkin muuhun.

Asumisen ennakkovalmennusta kaivataankin lisää. Nyt asumisvalmennusta annetaan kiintiöpakolaisille 14 tunnin verran. Kiintiöpakolaiset ovat pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan YK:lta saaneita pakolaisia.

– Pakolaisten vastaanottokeskuksiin voisi tehdä ”harjoittelukoteja”, joissa suomalaiseen asumiseen liittyviä käytäntöjä opeteltaisiin, Mervi Kivijoki Suomen Pakolaisavun Kotilohankkeesta ehdotti.

Kotilon tavoitteena on kehittää käytäntöjä ja malleja maahanmuuttajien ja suomalaisten asumista varten.

– Asumisopastuksessa voitaisiin antaa vastaanottokeskuksissa intensiivijakso. Monet viettävät keskuksissa kauan aikaa, se olisi odotusajan tehokasta hyväksikäyttöä, Oksanen-Luoranen huomauttaa.

Oman lukunsa asumisongelmiin tuovat kulttuuriset erot.

– Somalialaiset asuivat Somaliassa yleensä erillis- tai rivitaloissa. Harva asui kerrostalossa. Saman katon alla oli suuria perheitä ja useita sukupolvia, Hanna Virtanen Helsingin yliopistosta selostaa.

Hän tekee väitöskirjaa suomalaisesta kerrostaloelämästä somalialaisten ja venäläisten maahanmuuttajien kannalta katsottuna.

– Somalialaiseen asumiseen kuuluu paljon kanssakäymistä naapureiden kanssa. Ovet ovat aina avoinna.

Kun tämä yhdistetään suomalaiseen ”ollaan omissa oloissa” - asumiskulttuuriin, lähestytään törmäyskurssia. Myös se, että somaliperheet ovat suuria, mutta vuokra-asunnot suurimmillaan kolmen–neljän huoneen suuruisia, tuo ongelmia.

Kun jossakin rapussa on useampi somaliperhe, aiheuttaa heidän vilkas rapussa liikkumisensa närää kantaväestössä. Suomalaisessa kerrostalokulttuurissa seinänaapuriakaan ei välttämättä tunneta.

Lähde