Poliisi on hämillään Helsingin kerjäläisten edessä
Kerjäläisten uskottiin lähtevän Suomesta heti syksyn myötä. He näyttäisivät kuitenkin jääneen. Esimerkiksi lauantaina kerjäläisiä oli lukuisia Helsingin ydinkeskustassa.
Poliisi ei puutu kerjäämiseen, ellei rahan anominen ole häiritsevää tai aggressiivista. Näin kertoo kenttäyksikön johtaja, ylikomisario Pekka Höök Helsingin keskustan poliisipiiristä.
"Kesällä yleisön yhteydenottoja tuli enemmän, nyt syksyn myötä ne ovat vähentyneet", Höök kertoo.
Yksinomaan kerjäämiseen keskittyneiden, lähinnä itäeurooppalaisten EU-kansalaisten lisäksi liikkeellä on ollut samasta ilmansuunnasta kotoisin olevia "kukkien myyjiä" tai "kullan kaupustelijoita", joiden toimia epäillään rikollisiksikin.
Kukkia on tyrkytetty puoliväkisin ja ilmaiseksi, ja samalla on yritetty rahastaa ja jopa anastaa. Rihkamaa on myyty tai yritetty myydä kultana eri puolilla maata.
"Epäillä voi kaikenlaista. Kesällä tutkittiin myös sosiaalipuoli, mutta mitään väärinkäytöksiä ei ollut osoitettavissa", Höök kertoo Helsingin kerjäläisistä.
Kesällä ihmisiä kiinnosti muun muassa se, että kerjäläiset näyttivät pitävän lapsiaan mukanaan kaiket päivät. Tämä näyttää jatkuvan yhä ilman, että sosiaaliviranomainen voi puuttua asiaan.
Poliisi on uusimassa kerjäläisiin suhtautumista koskevaa ohjeistustaan. Asiaan haetaan selkänojaa ministeriöstä, kertoo päivystävä komisario Jussi Huhtela Helsingin poliisista.
"Vaihtoehtoja on kaksi. Kerjääminen saattaa rikkoa järjestyslakia tai sitten kyseessä voi olla lievä rahankeruurikos. Selvitystyö on käynnissä."
"Mikäli kerjääminen on ollut häiritsevää, sakko on annettu. Jos taas jätetään kohteelle hyvin vähän mahdollisuuksia kieltäytyä, voi olla kysymys rahankeruulain rikkomisesta."
Esimerkiksi Helsingissä kerjäävä Moldovanien perhe kiisti jyrkästi yhteytensä rikoksiin.
Kerjääminen on pakon sanelemaa. "Emme ole rikollisia. Haluamme vain tehdä työtä, emme varastaa", perheen isoäiti Verginia Moldovan sanoi painokkaasti lauantaina.
Kotimaa Romania ei vain heidän mukaansa tarjoa elantoa, niinpä sitä on täytynyt lähteä hakemaan Suomesta.
Kun isoäiti suutelee kättä, rukoilee apua ja toivottaa Jumalan siunausta, ja äiti tyrskähtää itkuun puhuttaessa lapsen palelemisesta ulkona, herää kuitenkin kysymys, eikö virkamies olisi oikeampi suunta hakea apua?
"He tulevat maista, joissa kansalaisten luottamus virkavaltaan on heikkoa", ylikomisario Pekka Höök ymmärtää.
Lähde
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti