Kolmelle veljekselle murhasyyte
Mäntsälän tanssilavan raju surmatyö tuo murhasyytteen kolmelle veljekselle.
Yksi syytetyistä veljeksistä ampui uhria läheltä järeällä käsiaseella viisi kertaa. Uhri kuoli vammoihinsa Suurlavan sisäänkäynnillä.
Syyttäjä katsoo, että ampujan veljet osallistuivat teon suunnitteluun ja päätti nostaa myös heitä vastaan murhasyytteen.
- Tässä tekijäkumppanuus täyttyy, sanoo Lahden kihlakunnansyyttäjä Olli Sulkonen.
Kahden olinpaikkaa ei tiedetä
20-vuotias ampuja on vangittuna. Erikoisen tapauksesta tekee se, että kaksi muuta veljestä on vapautettu, ja näin he vastaavat murhasyytteeseen vapaalta jalalta. Vielä hankalammaksi asian tekee se, että 25- ja 27-vuotiailla miehillä on Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalaisuus, mutta he ilmeisesti oleilevat paljon Pohjois-Ruotsissa.
- Ei ole aivan tarkkaa tietoa heidän olinpaikastaan. Ei ole osoitteentarkkaa tietoa, Sulkonen sanoo.
Epäiltyjen haastaminen oikeuteen voi olla hankalaa ja kestää pitkään.
Motiivina romanisukujen riita?
Raaka ampuminen tapahtui juhannuspäivänä. Ampujaksi epäilty nuorin veli on tunnustanut aiheuttaneensa 18-vuotiaan helsinkiläismiehen kuoleman. Vanhemmat veljet olivat tekohetkellä autossa, jolla kolmikko pakeni tanssilavalta.
Miehet saatiin kiinni Hyvinkäältä puoli tuntia ampumisen jälkeen. Poliisi pysäytti Ruotsiin rekisteröidyn auton, koska osasi epäillä sillä olevan yhteyttä Mäntsälän verityöhön.
Poliisin mukaan teko liittyi kahden romanisuvun riitoihin.
- On viitteitä siitä, että motiivina olivat jonkinlaiset aiemmat riitaisuudet tiettyjen sukujen edustajien välillä, Sulkonen sanoo.
Syyttäjä ei halua käyttää sanaa "verikosto", mutta hänen mukaansa esitutkinnassa on saatu viitteitä verikostonomaisesta motiivista. Syytetyt kiistävät verikostomotiivin.
Tapaus käsitellään todennäköisesti Vantaan vankilassa. Käsittely kestää useita päiviä.
Lähde
31.10.07
Kaleva 31.10.2007
Kassan ohi pitsaa myyneelle liiketoimintakielto
Oulun keskustassa pitseriaa pitänyt mies on tuomittu liiketoimintakieltoon Oulun käräjäoikeudessa.
Käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona miehen kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta ja määräsi hänet kolmen vuoden liiketoimintakieltoon.
Ulkomaalaissyntyinen vuonna 1969 syntynyt mies pyöritti pitseriaa vilunkipelillä vuosien 1998-2002 aikana. Hän möi pitsoja, mutta ei lyönyt niitä kaikkia kassaan.
Käräjäoikeus katsoi miehen saavuttaneen kyseisinä vuosina noin 80 000 euron tulot ohimyynnin avulla. Miehen omalle pankkitilille tuli vuosien aikana myös suurehkoja summia rahaa, joiden alkuperä jäi epäselväksi.
Laiton toiminta paljastui pitseriaan tehdyssä verotarkastuksessa.
Lähde
Oulun keskustassa pitseriaa pitänyt mies on tuomittu liiketoimintakieltoon Oulun käräjäoikeudessa.
Käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona miehen kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta ja määräsi hänet kolmen vuoden liiketoimintakieltoon.
Ulkomaalaissyntyinen vuonna 1969 syntynyt mies pyöritti pitseriaa vilunkipelillä vuosien 1998-2002 aikana. Hän möi pitsoja, mutta ei lyönyt niitä kaikkia kassaan.
Käräjäoikeus katsoi miehen saavuttaneen kyseisinä vuosina noin 80 000 euron tulot ohimyynnin avulla. Miehen omalle pankkitilille tuli vuosien aikana myös suurehkoja summia rahaa, joiden alkuperä jäi epäselväksi.
Laiton toiminta paljastui pitseriaan tehdyssä verotarkastuksessa.
Lähde
30.10.07
Aamulehti 30.10.2007
Rasistisia kommentteja huudellut KooVeen juniorikiekkoilija matkusti Helsinkiin pyytämään anteeksi
- Hyvä peli, neekeri.
Sami Vainionpää ei harkinnut sanojaan aivan loppuun asti kätellessään Reno Goodwiniä tamperelaisen KooVeen ja helsinkiläisen East Hockey Clubin välisen C-nuorten jääkiekko-ottelun jälkeen.
Hyvässä hengessä sujunut, KooVeen 2-3-tappiolukemiin päättynyt ottelu sai ikävän lopun.
- Kaikki oli siihen asti ookoo, kunnes sanoin tuon neekeri-jutun. Sitten aika moni alkoi tapella, KooVeen riveissä pelaava Sami kertoo.
Aamulehti kertoi ottelun jälkimainingeista tiistaina. Jäällä ottelun jälkeen perinteisesti suoritettavan kättelyn aikana puhkesi kahakka, johon osallistui toistakymmentä pelaajaa molemmista joukkueista.
Kahakka sinänsä ei ollut ihmeellinen, molempien joukkueiden edustajat vakuuttavat, pientä tönimistä ja tuuppimista. Syy, josta se sai alkunsa, oli kuitenkin tuomittava, rasismi.
Renolle "neekerittely" on periaatekysymys
Sami istuu Malmin jäähallin kahvion pöydässä silmin nähden nolostuneena. Harkitsematon heitto on saanut isot mittasuhteet - tosin ihan syystä, hän myöntää.
- Olen jutellut asiasta valmentajan ja isän kanssa. Joukkueen kanssa jutellaan illalla harjoituksissa. Harmittaa tietysti, Sami sanoo.
15-vuotiasta Samia vastapäätä istuu saman ikäinen Reno. Pelaajina pojat ovat melko samankaltaisia: nopeita ja taitavia hyökkääjiä. Ulkonäöltään pojat ovat kuitenkin toistensa vastakohdat.
Reno muistelee sunnuntain ottelun jälkeisiä tapahtumia varsin tyynesti.
- Pelin jälkeen tuntui ihan hyvältä, koska me voitimme. Ei noi jutut mua sillä tavalla loukkaa. Lähinnä se on mulle sellainen periaatekysymys, hän sanoo.
Periaatekysymys se on myös KooVeelle, sanoo seuran toimitusjohtaja Risto Laine, joka on ajanut Samin kanssa Hämeestä Helsinkiin pyytämään Renolta ja East Hockey Clubilta anteeksi.
Seura ei tietenkään hyväksy tällaista, mutta kyllä näistä yleensä puhumalla selvitään. Tärkeintä on, että asiaan tartutaan välittömästi, hän sanoo.
Pöydän ääressä istuu myös EHC:n päävalmentaja Asko Honkanen. Hän on enemmän kuin tyytyväinen tapaan, jolla KooVee on tilanteen hoitanut.
- Asiasta on keskusteltu loistavassa hengessä. Samanlaisia rasismi-tapauksia on ollut aikaisemminkin, mutta yhdeltäkään toiselta seuralta ei ole koskaan tullut jälkeenpäin minkäänlaista yhteydenottoa, hän kertoo.
Viime vuonna Reno sai kuunnella kommentteja tummasta ihonväristään ainakin Valkeakoskella ja Pispalassa.
- Valkeakoskella piti marssia vastustajan vaihtoaitioon ja sanoa, että jos huutelu ei lopu, me lopetamme pelaamisen, Honkanen kertoo.
- Meillä on joukkueessa kolme pelaajaa, jotka ovat eri värisiä kuin muut. Pääkaupunkiseudulla se ei merkitse kenellekään mitään, mutta muualla Suomessa toisen värisiin ihmisiin ei ehkä ole vielä niin totuttu.
"Keskenkasvuisten sammakoita" Suomen jääkiekkoliiton kilpailupäällikön Pirkka Antilan mukaan tuomarit joutuvat raportoimaan rasistisista kommenteista "aika harvoin - onneksi".
- Olen ollut tässä hommassa kuusi vuotta, enkä muista, että tällaista olisi tapahtunut aikuisten sarjoissa, hän sanoo.
Antila on yksi jääkiekkoliiton yhdeksästä kurinpitäjästä. Hänelle ilmoituksia rasismista tulee pari-kolme vuodessa.
- Useimmiten kommentit tulevat keskenkasvuisilta pojilta, jotka ajattelemattomuuttaan päästävät näitä sammakoita suustaan.
Säännöt ovat selvät: rasistisesta huomautuksesta pelaaja saa aina ottelurangaistuksen. Sen jälkeen tapaus siirtyy kurinpitäjälle, joka harkitsee tapauskohtaisesti, onko syytä langettaa pelikieltoa.
Sami tietää ja hyväksyy tämän.
- Jos tästä tulee mulle pelikieltoa, niin olen sen kyllä ansainnut, hän sanoo.
Lähde
- Hyvä peli, neekeri.
Sami Vainionpää ei harkinnut sanojaan aivan loppuun asti kätellessään Reno Goodwiniä tamperelaisen KooVeen ja helsinkiläisen East Hockey Clubin välisen C-nuorten jääkiekko-ottelun jälkeen.
Hyvässä hengessä sujunut, KooVeen 2-3-tappiolukemiin päättynyt ottelu sai ikävän lopun.
- Kaikki oli siihen asti ookoo, kunnes sanoin tuon neekeri-jutun. Sitten aika moni alkoi tapella, KooVeen riveissä pelaava Sami kertoo.
Aamulehti kertoi ottelun jälkimainingeista tiistaina. Jäällä ottelun jälkeen perinteisesti suoritettavan kättelyn aikana puhkesi kahakka, johon osallistui toistakymmentä pelaajaa molemmista joukkueista.
Kahakka sinänsä ei ollut ihmeellinen, molempien joukkueiden edustajat vakuuttavat, pientä tönimistä ja tuuppimista. Syy, josta se sai alkunsa, oli kuitenkin tuomittava, rasismi.
Renolle "neekerittely" on periaatekysymys
Sami istuu Malmin jäähallin kahvion pöydässä silmin nähden nolostuneena. Harkitsematon heitto on saanut isot mittasuhteet - tosin ihan syystä, hän myöntää.
- Olen jutellut asiasta valmentajan ja isän kanssa. Joukkueen kanssa jutellaan illalla harjoituksissa. Harmittaa tietysti, Sami sanoo.
15-vuotiasta Samia vastapäätä istuu saman ikäinen Reno. Pelaajina pojat ovat melko samankaltaisia: nopeita ja taitavia hyökkääjiä. Ulkonäöltään pojat ovat kuitenkin toistensa vastakohdat.
Reno muistelee sunnuntain ottelun jälkeisiä tapahtumia varsin tyynesti.
- Pelin jälkeen tuntui ihan hyvältä, koska me voitimme. Ei noi jutut mua sillä tavalla loukkaa. Lähinnä se on mulle sellainen periaatekysymys, hän sanoo.
Periaatekysymys se on myös KooVeelle, sanoo seuran toimitusjohtaja Risto Laine, joka on ajanut Samin kanssa Hämeestä Helsinkiin pyytämään Renolta ja East Hockey Clubilta anteeksi.
Seura ei tietenkään hyväksy tällaista, mutta kyllä näistä yleensä puhumalla selvitään. Tärkeintä on, että asiaan tartutaan välittömästi, hän sanoo.
Pöydän ääressä istuu myös EHC:n päävalmentaja Asko Honkanen. Hän on enemmän kuin tyytyväinen tapaan, jolla KooVee on tilanteen hoitanut.
- Asiasta on keskusteltu loistavassa hengessä. Samanlaisia rasismi-tapauksia on ollut aikaisemminkin, mutta yhdeltäkään toiselta seuralta ei ole koskaan tullut jälkeenpäin minkäänlaista yhteydenottoa, hän kertoo.
Viime vuonna Reno sai kuunnella kommentteja tummasta ihonväristään ainakin Valkeakoskella ja Pispalassa.
- Valkeakoskella piti marssia vastustajan vaihtoaitioon ja sanoa, että jos huutelu ei lopu, me lopetamme pelaamisen, Honkanen kertoo.
- Meillä on joukkueessa kolme pelaajaa, jotka ovat eri värisiä kuin muut. Pääkaupunkiseudulla se ei merkitse kenellekään mitään, mutta muualla Suomessa toisen värisiin ihmisiin ei ehkä ole vielä niin totuttu.
"Keskenkasvuisten sammakoita" Suomen jääkiekkoliiton kilpailupäällikön Pirkka Antilan mukaan tuomarit joutuvat raportoimaan rasistisista kommenteista "aika harvoin - onneksi".
- Olen ollut tässä hommassa kuusi vuotta, enkä muista, että tällaista olisi tapahtunut aikuisten sarjoissa, hän sanoo.
Antila on yksi jääkiekkoliiton yhdeksästä kurinpitäjästä. Hänelle ilmoituksia rasismista tulee pari-kolme vuodessa.
- Useimmiten kommentit tulevat keskenkasvuisilta pojilta, jotka ajattelemattomuuttaan päästävät näitä sammakoita suustaan.
Säännöt ovat selvät: rasistisesta huomautuksesta pelaaja saa aina ottelurangaistuksen. Sen jälkeen tapaus siirtyy kurinpitäjälle, joka harkitsee tapauskohtaisesti, onko syytä langettaa pelikieltoa.
Sami tietää ja hyväksyy tämän.
- Jos tästä tulee mulle pelikieltoa, niin olen sen kyllä ansainnut, hän sanoo.
Lähde
Ilta-Sanomat 30.10.2007
Kiekkojunnun rasistinen huuto käynnisti joukkotappelun
Yläasteikäisen jääkiekkoilijan rasistinen huuto käynnisti ison joukkotappelun sunnuntaina Tampereella. Rähinään osallistui molemmista joukkueista yli kymmenen poikaa.
- Tapaus on poikkeuksellisen epäurheilijamainen, kommentoi pelin toinen erotuomari Heikki Mäenpää asiasta uutisoineelle Aamulehdelle.
Toisen joukkueen pelaajat hermostuivat tummaihoisen kaverinsa kohtelusta. He lähtivät huutelun aloittaneen perään ja alkoivat töniä ja lyödä häntä.
Tapauksen aloittanut pelaaja on löytynyt, ja häntä odottaa todennäköisesti pelikielto.
- Seurassamme ei hyväksytä millään lailla tällaista käytöstä, tuomitsi toisen seuran valmennuspäällikkö huutelun Aamulehden haastattelussa.
Lähde
Yläasteikäisen jääkiekkoilijan rasistinen huuto käynnisti ison joukkotappelun sunnuntaina Tampereella. Rähinään osallistui molemmista joukkueista yli kymmenen poikaa.
- Tapaus on poikkeuksellisen epäurheilijamainen, kommentoi pelin toinen erotuomari Heikki Mäenpää asiasta uutisoineelle Aamulehdelle.
Toisen joukkueen pelaajat hermostuivat tummaihoisen kaverinsa kohtelusta. He lähtivät huutelun aloittaneen perään ja alkoivat töniä ja lyödä häntä.
Tapauksen aloittanut pelaaja on löytynyt, ja häntä odottaa todennäköisesti pelikielto.
- Seurassamme ei hyväksytä millään lailla tällaista käytöstä, tuomitsi toisen seuran valmennuspäällikkö huutelun Aamulehden haastattelussa.
Lähde
29.10.07
Kaleva 29.10.2007
Poliisi pidätti raiskauksesta epäillyn miehen
Poliisi on pidättänyt vuonna 1969 syntyneen ulkomaalaistaustaisen miehen epäiltynä Oulussa sunnuntaina aamuyöstä tapahtuneesta raiskauksesta. Miehen epäillään raiskanneen vuonna 1984 syntyneen Oulun ympäristökunnasta kotoisin olevan naisen.
"Epäilty on ollut toistaiseksi hyvin vaitonainen. Hän ei ole tunnustanut tekoa", kertoi tutkintaa johtava rikoskomisario Kari Rantanen Oulun poliisista. Teosta epäilty mies löytyi uhrin kuvausten ja havaintojen perusteella myöhemmin sunnuntaina aamuyöllä. Mies on asunut pitkään Oulussa.
Nainen oli pyytänyt aamuyöllä noin neljän aikaan kyytiä keskustassa autolla liikkuneelta mieheltä Tuiran kaupunginosaan ystäviensä luokse. Välimeren maista kotoisin oleva mies oli luvannut kyyditä naisen perille. Kun he saapuivat Tuiraan oli mies vaatinut naiselta seksiä maksuksi kyydistä. Nainen oli kieltäytynyt seksistä, jolloin mies oli raiskannut hänet autossa. Raiskauksen jälkeen mies oli kyydinnyt naisen takaisin Oulun keskustaan.
Nainen oli kertonut tapauksesta sivullisille, jotka hälyttivät paikalle poliisin. Uhri toimitettiin Oysiin tutkimuksia varten, hän ei saanut tilanteessa sairaalahoitoa vaativia vammoja ja on päässyt kotiin.
"Aina sisältyy riski ottaa kyytiä yleensäkin yöaikaan. Ja jos tämmöistä toimintaa esiintyy, niin kyllä siinä tietty huolellisuus ja varovaisuus on paikallaan tuolla öisessä kaupungissa", muistuttaa rikoskomisario Rantanen.
Rantasen mukaan tapauksella ei ole yhteyttä Oulussa aiemmin tapahtuneisiin raiskaustapauksiin.
"Epäilty mies on jo ikänsä puolesta väärän ikäinen, kyllä tässä on nyt ihan erillisestä tapauksesta kysymys", vahvistaa Rantanen.
Kari Rantanen toivoo, ettei tapaus nostaisi esiin rasistisia piirteitä Oulussa.
"Toivon mukaan ei. Järkevästi ajattelevat ihmiset lähtevät siitä, että tämä on tapauskohtainen juttu. Ei yksittäisen tapauksen vuoksi voi leimata ketään kansallisuutta tai väestönosaa", pohtii Rantanen.
Lain mukaan teosta epäilty on kiinniottopäivän jälkeen kolmantena päivänä kello 12 mennessä vapautettava tai vaadittava vangittavaksi.
"Jos kiistolinja pysyy ja uhrin väite vastaan epäillyn väite jää voimaan, niin toivon mukaan teknisillä tutkimuksilla päästään eteenpäin. Vangitseminen ei ole mikään automaatti", muistuttaa Rantanen.
Poliisi jatkaa miehen kuulusteluja ja tutkimuksia asian selvittämiseksi. Alkoholilla ei ole merkittävää osuutta tapaukseen uhrin tai syylliseksi epäillyn miehen osalta.
Lähde
Poliisi on pidättänyt vuonna 1969 syntyneen ulkomaalaistaustaisen miehen epäiltynä Oulussa sunnuntaina aamuyöstä tapahtuneesta raiskauksesta. Miehen epäillään raiskanneen vuonna 1984 syntyneen Oulun ympäristökunnasta kotoisin olevan naisen.
"Epäilty on ollut toistaiseksi hyvin vaitonainen. Hän ei ole tunnustanut tekoa", kertoi tutkintaa johtava rikoskomisario Kari Rantanen Oulun poliisista. Teosta epäilty mies löytyi uhrin kuvausten ja havaintojen perusteella myöhemmin sunnuntaina aamuyöllä. Mies on asunut pitkään Oulussa.
Nainen oli pyytänyt aamuyöllä noin neljän aikaan kyytiä keskustassa autolla liikkuneelta mieheltä Tuiran kaupunginosaan ystäviensä luokse. Välimeren maista kotoisin oleva mies oli luvannut kyyditä naisen perille. Kun he saapuivat Tuiraan oli mies vaatinut naiselta seksiä maksuksi kyydistä. Nainen oli kieltäytynyt seksistä, jolloin mies oli raiskannut hänet autossa. Raiskauksen jälkeen mies oli kyydinnyt naisen takaisin Oulun keskustaan.
Nainen oli kertonut tapauksesta sivullisille, jotka hälyttivät paikalle poliisin. Uhri toimitettiin Oysiin tutkimuksia varten, hän ei saanut tilanteessa sairaalahoitoa vaativia vammoja ja on päässyt kotiin.
"Aina sisältyy riski ottaa kyytiä yleensäkin yöaikaan. Ja jos tämmöistä toimintaa esiintyy, niin kyllä siinä tietty huolellisuus ja varovaisuus on paikallaan tuolla öisessä kaupungissa", muistuttaa rikoskomisario Rantanen.
Rantasen mukaan tapauksella ei ole yhteyttä Oulussa aiemmin tapahtuneisiin raiskaustapauksiin.
"Epäilty mies on jo ikänsä puolesta väärän ikäinen, kyllä tässä on nyt ihan erillisestä tapauksesta kysymys", vahvistaa Rantanen.
Kari Rantanen toivoo, ettei tapaus nostaisi esiin rasistisia piirteitä Oulussa.
"Toivon mukaan ei. Järkevästi ajattelevat ihmiset lähtevät siitä, että tämä on tapauskohtainen juttu. Ei yksittäisen tapauksen vuoksi voi leimata ketään kansallisuutta tai väestönosaa", pohtii Rantanen.
Lain mukaan teosta epäilty on kiinniottopäivän jälkeen kolmantena päivänä kello 12 mennessä vapautettava tai vaadittava vangittavaksi.
"Jos kiistolinja pysyy ja uhrin väite vastaan epäillyn väite jää voimaan, niin toivon mukaan teknisillä tutkimuksilla päästään eteenpäin. Vangitseminen ei ole mikään automaatti", muistuttaa Rantanen.
Poliisi jatkaa miehen kuulusteluja ja tutkimuksia asian selvittämiseksi. Alkoholilla ei ole merkittävää osuutta tapaukseen uhrin tai syylliseksi epäillyn miehen osalta.
Lähde
Turun Sanomat 29.10.2007
Nuori mies ryöstettiin Turussa
Turkulainen nuorukainen ryöstettiin väkivaltaisesti Turun Varissuolla sunnuntai-iltapäivällä hieman ennen kello 14. 16-vuotiaalta mieheltä vietiin kännykkä ja lompakko Suurpäänkadun ja Kraatarinkujan sillan alikulkutunnelissa.
Nuorta miestä käveli alikulkutunnelissa vastaan kaksi hänen arvionsa mukaan venäjää puhuvaa 20-30-vuotiasta miestä. Miehet olivat alkaneet jutella uhrilleen, kun yhtäkkiä toinen ryöstäjistä oli lyönyt miestä kasvoihin nyrkillä.
Nuorukaisen kaaduttua maahan miehet olivat jatkaneet pahoinpitelyä potkien ja lyöden, jolloin toinen miehistä anasti nuorukaisen omaisuuden.
Läheiseltä parvekkeelta tapahtuman todistanut silminnäkijä huusi tekijöille, jolloin he pakenivat juosten paikalta. Nuorukainen selvisi vähäisillä vammoilla. Poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja numeroon 071 874 6805.
Lähde
Turkulainen nuorukainen ryöstettiin väkivaltaisesti Turun Varissuolla sunnuntai-iltapäivällä hieman ennen kello 14. 16-vuotiaalta mieheltä vietiin kännykkä ja lompakko Suurpäänkadun ja Kraatarinkujan sillan alikulkutunnelissa.
Nuorta miestä käveli alikulkutunnelissa vastaan kaksi hänen arvionsa mukaan venäjää puhuvaa 20-30-vuotiasta miestä. Miehet olivat alkaneet jutella uhrilleen, kun yhtäkkiä toinen ryöstäjistä oli lyönyt miestä kasvoihin nyrkillä.
Nuorukaisen kaaduttua maahan miehet olivat jatkaneet pahoinpitelyä potkien ja lyöden, jolloin toinen miehistä anasti nuorukaisen omaisuuden.
Läheiseltä parvekkeelta tapahtuman todistanut silminnäkijä huusi tekijöille, jolloin he pakenivat juosten paikalta. Nuorukainen selvisi vähäisillä vammoilla. Poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja numeroon 071 874 6805.
Lähde
28.10.07
Kaleva 28.10.2007
Nainen raiskattiin Oulun keskustassa
Täysi-ikäinen nainen raiskattiin Oulun keskustassa sunnuntaiaamuna kello neljän aikaan. Poliisi on kiinniottanut yhden miehen tapauksesta epäiltynä. Poliisi ei vielä kerro tarkemmin, missä raiskaus tapahtui tai minkä maan kansalainen tekijä on.
Poliisi jatkaa tutkintaa, jututtaa asianosaisia ja tiedottaa asiasta seuraavan kerran maanantaina.
Lähde
Täysi-ikäinen nainen raiskattiin Oulun keskustassa sunnuntaiaamuna kello neljän aikaan. Poliisi on kiinniottanut yhden miehen tapauksesta epäiltynä. Poliisi ei vielä kerro tarkemmin, missä raiskaus tapahtui tai minkä maan kansalainen tekijä on.
Poliisi jatkaa tutkintaa, jututtaa asianosaisia ja tiedottaa asiasta seuraavan kerran maanantaina.
Lähde
27.10.07
Kaleva 27.10.2007
Kerjääjien ilmestyminen yllätti
Oulun katukuvaan ilmestyi loppuviikolla viime kesältä tuttu näky, Rotuaarilla rahaa kerjäävät ulkomaalaiset. Oulun Korun edustalla Minulla on nälkä -kyltin kanssa hiljaa ja käsi ojennettuna istui slovakialainen Paul Balog.
"Olen työtön, ja minulla on Slovakiassa kaksi pientä lasta, tyttö ja poika. Rahat menevät lasten koulunkäyntiin", Balog kertoo syyksi kerjäämiseen.
Hänen mukaansa Slovakiassa on tällä hetkellä paljon työttömiä, ja se on ajanut muitakin maanmiehiä kerjäämään rahaa vauraammista EU-maista.
Balog on tullut kotimaastaan Suomeen ystävänsä kanssa autolla, ja autossa he myös asuvat viikon mittaisen Oulun reissun ajan. Oulusta alkaa kotimatka Slovakiaan.
Ennen Oulua Balog on kaverinsa kanssa kerjännyt rahaa Helsingissä, Turussa ja Tampereella.
Viikossa kertyy 200 euroa "Päivässä rahaa kertyy noin 20-30 euroa, viikossa ehkä 200 euroa. Ja sen lähetän perheelleni", ensimmäistä kertaa Suomessa oleva Paul Balog laskee.
Kadulla polvillaan kerjäävä mies on joutunut reissunsa aikana vastaamaan usein kysymyksiin siitä, miksi on tullut juuri Suomeen. Pohjoiseen hän tiesi tulla kuulemansa perusteella. Sen mukaan suomalaiset antavat rahaa helpommin.
Oulun poliisille kerjääjistä ei ole tullut ilmoituksia. Muutenkaan poliisilla ei juuri ole mahdollisuutta puuttua asiaan.
"Kerjääminen ei ole kiellettyä nykyisen järjestyslain mukaan, vaan lähinnä sellainen kiusallinen ilmiö. Sille ei pystytä tekemään mitään, jos se noin rauhallisesti tapahtuu. Tilanne on toinen, jos ihmisiin käydään kiinni, aletaan tönimään tai tartutaan vaatteisiin", muistuttaa ylikomisario Kari Seppänen Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen kenttätoimistosta
Viime kesä oli Rotuaarilla vilkasta, ja poliisillekin tuli aggressiivista kauppiaista useita valituksia. Pieni yllätys miesten ilmestyminen katukuvaan vielä talven kynnyksellä kuitenkin on.
"Kesällä kerjääminen loppui yhtäkkiä, ja ajattelimme, että kerjääjät lähtivät pois. Nyt näyttää siltä, että on tullut uutta porukkaa."
Siitä Seppäsellä ei ole tietoa, ovatko kerjääjät yleensä yksittäisiä yrittäjiä, vai onko kyse organisoidusta toiminnasta. Hän ei kehota antamaan rahaa kerjääjille, mutta toteaa, että jokainen tekee omat päätöksensä.
"Se vaara on, että kun heille rahaa antaa, eivät he lähde millään pois. Jokainen harkitsee kuitenkin itse, miten toimii."
Poikkeuksellinen ajankohta Oulun kansainvälisen toimintakeskuksen Villa Victorin toiminnanohjaaja Shahnaz Mikkonen pitää hänkin miesten ilmestymistä Oulun katukuvaan syksyn pimeillä outona ja poikkeuksellisena asiana.
"Näin itsekin heidät, ja ajattelin, että voi hyvänen aika, mistä on kyse. En ole aikaisemmin törmännyt vastaavaan. Yleensä kerjääjät tulevat kesällä ja ryhmänä, kuten viime kesänä ruusuja myyneet Slovakian romanit", Mikkonen ihmettelee.
Juuri nämä perheittäin eri puolilla Suomea liikkuneet ryhmät herättivät kesällä ihmisten ja viranomaisten huomion. Tuolloin huolta herätti mukana olleiden lasten hyvinvointi.
Villa Victorin toimenkuvaan ei kuulu kadulla kerjäävien ulkomaalaisten haastatteleminen tai heidän taustansa kysyminen. "Emme ole poliiseja."
Mikkonen kuitenkin muistuttaa, että ketään ei Suomessa jätetä kadulle, jos ulkomaalainen vain ilmoittautuu viranomaisille.
Turistit ovat asia erikseen. "Turistinahan saa olla täällä niin kauan kuin viisumi on voimassa", Mikkonen huomauttaa.
Lähde
Oulun katukuvaan ilmestyi loppuviikolla viime kesältä tuttu näky, Rotuaarilla rahaa kerjäävät ulkomaalaiset. Oulun Korun edustalla Minulla on nälkä -kyltin kanssa hiljaa ja käsi ojennettuna istui slovakialainen Paul Balog.
"Olen työtön, ja minulla on Slovakiassa kaksi pientä lasta, tyttö ja poika. Rahat menevät lasten koulunkäyntiin", Balog kertoo syyksi kerjäämiseen.
Hänen mukaansa Slovakiassa on tällä hetkellä paljon työttömiä, ja se on ajanut muitakin maanmiehiä kerjäämään rahaa vauraammista EU-maista.
Balog on tullut kotimaastaan Suomeen ystävänsä kanssa autolla, ja autossa he myös asuvat viikon mittaisen Oulun reissun ajan. Oulusta alkaa kotimatka Slovakiaan.
Ennen Oulua Balog on kaverinsa kanssa kerjännyt rahaa Helsingissä, Turussa ja Tampereella.
Viikossa kertyy 200 euroa "Päivässä rahaa kertyy noin 20-30 euroa, viikossa ehkä 200 euroa. Ja sen lähetän perheelleni", ensimmäistä kertaa Suomessa oleva Paul Balog laskee.
Kadulla polvillaan kerjäävä mies on joutunut reissunsa aikana vastaamaan usein kysymyksiin siitä, miksi on tullut juuri Suomeen. Pohjoiseen hän tiesi tulla kuulemansa perusteella. Sen mukaan suomalaiset antavat rahaa helpommin.
Oulun poliisille kerjääjistä ei ole tullut ilmoituksia. Muutenkaan poliisilla ei juuri ole mahdollisuutta puuttua asiaan.
"Kerjääminen ei ole kiellettyä nykyisen järjestyslain mukaan, vaan lähinnä sellainen kiusallinen ilmiö. Sille ei pystytä tekemään mitään, jos se noin rauhallisesti tapahtuu. Tilanne on toinen, jos ihmisiin käydään kiinni, aletaan tönimään tai tartutaan vaatteisiin", muistuttaa ylikomisario Kari Seppänen Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen kenttätoimistosta
Viime kesä oli Rotuaarilla vilkasta, ja poliisillekin tuli aggressiivista kauppiaista useita valituksia. Pieni yllätys miesten ilmestyminen katukuvaan vielä talven kynnyksellä kuitenkin on.
"Kesällä kerjääminen loppui yhtäkkiä, ja ajattelimme, että kerjääjät lähtivät pois. Nyt näyttää siltä, että on tullut uutta porukkaa."
Siitä Seppäsellä ei ole tietoa, ovatko kerjääjät yleensä yksittäisiä yrittäjiä, vai onko kyse organisoidusta toiminnasta. Hän ei kehota antamaan rahaa kerjääjille, mutta toteaa, että jokainen tekee omat päätöksensä.
"Se vaara on, että kun heille rahaa antaa, eivät he lähde millään pois. Jokainen harkitsee kuitenkin itse, miten toimii."
Poikkeuksellinen ajankohta Oulun kansainvälisen toimintakeskuksen Villa Victorin toiminnanohjaaja Shahnaz Mikkonen pitää hänkin miesten ilmestymistä Oulun katukuvaan syksyn pimeillä outona ja poikkeuksellisena asiana.
"Näin itsekin heidät, ja ajattelin, että voi hyvänen aika, mistä on kyse. En ole aikaisemmin törmännyt vastaavaan. Yleensä kerjääjät tulevat kesällä ja ryhmänä, kuten viime kesänä ruusuja myyneet Slovakian romanit", Mikkonen ihmettelee.
Juuri nämä perheittäin eri puolilla Suomea liikkuneet ryhmät herättivät kesällä ihmisten ja viranomaisten huomion. Tuolloin huolta herätti mukana olleiden lasten hyvinvointi.
Villa Victorin toimenkuvaan ei kuulu kadulla kerjäävien ulkomaalaisten haastatteleminen tai heidän taustansa kysyminen. "Emme ole poliiseja."
Mikkonen kuitenkin muistuttaa, että ketään ei Suomessa jätetä kadulle, jos ulkomaalainen vain ilmoittautuu viranomaisille.
Turistit ovat asia erikseen. "Turistinahan saa olla täällä niin kauan kuin viisumi on voimassa", Mikkonen huomauttaa.
Lähde
25.10.07
Ilta-Sanomat 25.10.2007
Mies yritti ryöstää Siwan poliisilaitoksen nurkalla
Siwan ryöstö jäi yritykseksi Lahden Vesijärvenkadulla, kun kauppaan tuli asiakas ja ryöstöä yrittänyt lähti pakoon. Noin 20-30-vuotias mies halusi puukolla uhaten rahat kassalta myöhään keskiviikkoiltana. Hanke tyssäsi ja mies joutui luikkimaan kaupasta illan pimeyteen. Vesijärvenkadun Siwa on vain parin korttelin päässä Lahden poliisilaitokselta. Poliisi jäljitti miestä, mutta häntä ei löytynyt.
Miehen uskotaan olevan ulkomaalaistaustainen. Poliisin mukaan mies puhuu huonoa suomea. Miehestä saatiin hyvät tuntomerkit. Hän on hoikka ja keskimittainen. Hän oli pukeutunut reisiin ulottuvaan tummaan toppapuseroon, löysiin farkkuihin, mustiin kenkiin, joissa valkoinen raita ja sinimustaraidalliseen pipoon. Hänen ihonvärinsä on tummahko.
Lähde
Siwan ryöstö jäi yritykseksi Lahden Vesijärvenkadulla, kun kauppaan tuli asiakas ja ryöstöä yrittänyt lähti pakoon. Noin 20-30-vuotias mies halusi puukolla uhaten rahat kassalta myöhään keskiviikkoiltana. Hanke tyssäsi ja mies joutui luikkimaan kaupasta illan pimeyteen. Vesijärvenkadun Siwa on vain parin korttelin päässä Lahden poliisilaitokselta. Poliisi jäljitti miestä, mutta häntä ei löytynyt.
Miehen uskotaan olevan ulkomaalaistaustainen. Poliisin mukaan mies puhuu huonoa suomea. Miehestä saatiin hyvät tuntomerkit. Hän on hoikka ja keskimittainen. Hän oli pukeutunut reisiin ulottuvaan tummaan toppapuseroon, löysiin farkkuihin, mustiin kenkiin, joissa valkoinen raita ja sinimustaraidalliseen pipoon. Hänen ihonvärinsä on tummahko.
Lähde
24.10.07
Ilta-Sanomat 24.10.2007 (2.)
Naishanuristit veivät iäkkään miehen rahat
Kahden romanialaisnaisen hanurinsoitosta liikaa innostunut lahtelaisvanhus menetti eilen parisataa euroa.
Keskellä Lahtea konsertoineet naiset saivat vuonna 1924 syntyneen miehen anteliaalle päälle. Hän antoi ensin kolikoita soittajille ja lähti sitten heidän kanssaan päiväkävelylle Radiomäelle. Kävely kävi kukkarolle, sillä naiset kopeloivat miehen niin tarkkaan, että hän menetti rahansa. Mies iski kuitenkin takaisin. Hän tiesi minne naiset olivat piilottaneet toisen hanurin. Hän otti kurtun kainaloonsa ja vei sen Lahden poliisille.
Samalla reissulla mies teki myös rikosilmoituksen noin 20- ja 50-vuotiaista soittajista. Poliisi otti hanurin vastaan ja kirjasi rikosilmoituksen.
- Poliisikunnan joukossa on monen instrumentin taitajia mutta ei hanurinsoittajaa, kertoo rikosylikonstaapeli Risto Kaplas.
Nyt poliisilla on soittaja ja kaksi hanuria, sillä tänään nuorempi hanuristi saatiin kiinni kaupungilta työnsä äärestä.
Samalla poliisi sai uuden ongelman.
- Nyt tarvitsemme romaniankielen tulkin, jotta pääsemme tutkinnassa eteenpäin, kertoo Kaplas.
Mies kävi poliisilaitoksella tunnistamassa hanuristin samaksi, jonka kanssa hän oli päiväkävelyllä Radiomäellä. Nainen pysyy toistaiseksi poliisin suojissa. Juttua tutkitaan varkautena.
Lähde
Kahden romanialaisnaisen hanurinsoitosta liikaa innostunut lahtelaisvanhus menetti eilen parisataa euroa.
Keskellä Lahtea konsertoineet naiset saivat vuonna 1924 syntyneen miehen anteliaalle päälle. Hän antoi ensin kolikoita soittajille ja lähti sitten heidän kanssaan päiväkävelylle Radiomäelle. Kävely kävi kukkarolle, sillä naiset kopeloivat miehen niin tarkkaan, että hän menetti rahansa. Mies iski kuitenkin takaisin. Hän tiesi minne naiset olivat piilottaneet toisen hanurin. Hän otti kurtun kainaloonsa ja vei sen Lahden poliisille.
Samalla reissulla mies teki myös rikosilmoituksen noin 20- ja 50-vuotiaista soittajista. Poliisi otti hanurin vastaan ja kirjasi rikosilmoituksen.
- Poliisikunnan joukossa on monen instrumentin taitajia mutta ei hanurinsoittajaa, kertoo rikosylikonstaapeli Risto Kaplas.
Nyt poliisilla on soittaja ja kaksi hanuria, sillä tänään nuorempi hanuristi saatiin kiinni kaupungilta työnsä äärestä.
Samalla poliisi sai uuden ongelman.
- Nyt tarvitsemme romaniankielen tulkin, jotta pääsemme tutkinnassa eteenpäin, kertoo Kaplas.
Mies kävi poliisilaitoksella tunnistamassa hanuristin samaksi, jonka kanssa hän oli päiväkävelyllä Radiomäellä. Nainen pysyy toistaiseksi poliisin suojissa. Juttua tutkitaan varkautena.
Lähde
Etelä-Suomen Sanomat 24.10.2007
Muslimit valitsisivat islamilaisen lain
Suomessa elävät muslimit näyttävät kokevan ristiriitaa Suomen lakien ja islamilaisen lain välillä. Ihmisoikeusliiton kysely paljastaa, että varsinkin perhettä koskevissa kysymyksissä muslimit haluaisivat noudattaa mieluummin islamilaista lakia.
Ihmisoikeusliiton perheoikeutta koskevaan kyselyyn vastasi 75 Suomessa asuvaa muslimia. Heistä 13 prosenttia valitsi vastauksissaan Suomen lakia lähinnä olevan vastausvaihtoehdon.
Merkittävä osa kyselyyn vastanneista muslimeista haluaisi Suomeen erillisen islamilaisen oikeusistuimen. Islamilainen laki sharia pohjautuu koraanin ja eräiden muiden uskonnollisten tekstien tulkintaan.
Esimerkiksi suhtautuminen moniavioisuuteen vaihtelee. Kyselyyn vastanneista yli puolet suhtautui kielteisesti useaan vaimoon.
Lähde
Suomessa elävät muslimit näyttävät kokevan ristiriitaa Suomen lakien ja islamilaisen lain välillä. Ihmisoikeusliiton kysely paljastaa, että varsinkin perhettä koskevissa kysymyksissä muslimit haluaisivat noudattaa mieluummin islamilaista lakia.
Ihmisoikeusliiton perheoikeutta koskevaan kyselyyn vastasi 75 Suomessa asuvaa muslimia. Heistä 13 prosenttia valitsi vastauksissaan Suomen lakia lähinnä olevan vastausvaihtoehdon.
Merkittävä osa kyselyyn vastanneista muslimeista haluaisi Suomeen erillisen islamilaisen oikeusistuimen. Islamilainen laki sharia pohjautuu koraanin ja eräiden muiden uskonnollisten tekstien tulkintaan.
Esimerkiksi suhtautuminen moniavioisuuteen vaihtelee. Kyselyyn vastanneista yli puolet suhtautui kielteisesti useaan vaimoon.
Lähde
YLE Uutiset 24.10.2007
Yli kymmenen raiskauksesta epäiltyä kiinni Vantaalla
Vantaan poliisi otti viime yönä kiinni yli kymmenen ulkomaalaistaustaista miestä epäiltynä raiskauksesta.
Poliisi epäilee että osa miehistä on syyllistynyt ainakin kolmeen raiskaukseen. Raiskaukset ovat tapahtuneet Pakkalassa vuoden 2006 aikana.
Miehet ovat lähtöisin eri maista. Heidät jäljitettin DNA-näytteiden ja ns. geneettisen sormenjäljen avulla. Vantaan poliisi vapauttaa osan miehistä vielä keskiviikon aikana.
Lähde
Vantaan poliisi otti viime yönä kiinni yli kymmenen ulkomaalaistaustaista miestä epäiltynä raiskauksesta.
Poliisi epäilee että osa miehistä on syyllistynyt ainakin kolmeen raiskaukseen. Raiskaukset ovat tapahtuneet Pakkalassa vuoden 2006 aikana.
Miehet ovat lähtöisin eri maista. Heidät jäljitettin DNA-näytteiden ja ns. geneettisen sormenjäljen avulla. Vantaan poliisi vapauttaa osan miehistä vielä keskiviikon aikana.
Lähde
23.10.07
Iltalehti 24.10.2007
Vartija mursi luun
19-vuotias espoolainen Fahad Aden yritti rauhoittaa kaverinsa ja tämän tyttöystävän välistä tappelua lähijunassa. Paikalla oli myös muita somalitaustaisia nuorukaisia, jotka herättivät äänekkäällä käytöksellään huomiota.
Elämöinti päättyi siihen, että Helsingin rautatieaseman vartijat tulivat joukolla paikalle ja komensivat tummapintaiset nuorukaiset ulos junasta.
Aden ei totellut virkapukuisten vartijoiden komentoja, joten hänet painettiin asemalaiturilla maahan.
Nuorukaiselle pantiin käsiraudat. Toimenpiteen yhteydessä Aden sai luunmurtuman. Istuinkyhmyn murtuman vuoksi Aden joutui kulkemaan viikkokausia kainalosauvojen varassa.
- Kävelytyylini on muuttunut. En pysty kunnolla juoksemaan, koripalloilua harrastunut Aden kertoo.
Tuhannen euron kipurahat
Välikohtaus tapahtui vuosi sitten kesäkuussa. Aden sai "järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta" kuusitoista päiväsakkoa, eli hänen tuloillaan yhteensä 96 euron sakot.
Saman sakon saivat myös muut seurueen nuoret miehet.
Adenin vamman aiheuttanutta vartijaa Helsingin kihlakunnansyyttäjä päätti syyttää pahoinpitelystä. Syyttäjän mukaan vartija painoi Adenia polvella alaselän alueelle ja aiheutti täten murtuman.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi eilen 35-vuotiaan miehen 50 päiväsakkoon pahoinpitelystä. Sakot nousevat 850 euroon.
Lisäksi vartijan pitää maksaa nuorelle uhrilleen tuhannen euron kärsimyskorvaus. Vartija aikoo valittaa tuomiostaan.
Lähde
19-vuotias espoolainen Fahad Aden yritti rauhoittaa kaverinsa ja tämän tyttöystävän välistä tappelua lähijunassa. Paikalla oli myös muita somalitaustaisia nuorukaisia, jotka herättivät äänekkäällä käytöksellään huomiota.
Elämöinti päättyi siihen, että Helsingin rautatieaseman vartijat tulivat joukolla paikalle ja komensivat tummapintaiset nuorukaiset ulos junasta.
Aden ei totellut virkapukuisten vartijoiden komentoja, joten hänet painettiin asemalaiturilla maahan.
Nuorukaiselle pantiin käsiraudat. Toimenpiteen yhteydessä Aden sai luunmurtuman. Istuinkyhmyn murtuman vuoksi Aden joutui kulkemaan viikkokausia kainalosauvojen varassa.
- Kävelytyylini on muuttunut. En pysty kunnolla juoksemaan, koripalloilua harrastunut Aden kertoo.
Tuhannen euron kipurahat
Välikohtaus tapahtui vuosi sitten kesäkuussa. Aden sai "järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta" kuusitoista päiväsakkoa, eli hänen tuloillaan yhteensä 96 euron sakot.
Saman sakon saivat myös muut seurueen nuoret miehet.
Adenin vamman aiheuttanutta vartijaa Helsingin kihlakunnansyyttäjä päätti syyttää pahoinpitelystä. Syyttäjän mukaan vartija painoi Adenia polvella alaselän alueelle ja aiheutti täten murtuman.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi eilen 35-vuotiaan miehen 50 päiväsakkoon pahoinpitelystä. Sakot nousevat 850 euroon.
Lisäksi vartijan pitää maksaa nuorelle uhrilleen tuhannen euron kärsimyskorvaus. Vartija aikoo valittaa tuomiostaan.
Lähde
Ilta-Sanomat 24.10.2007
Toistakymmentä miestä kiinni raiskauksista epäiltyinä
Vantaan poliisi on ottanut yli kymmenen miestä kiinni viime yönä Vantaalla. Heidän joukostaan etsitään syyllisiä ainakin kolmeen raiskaukseen, kertoo rikosylikomisario Timo Nyyssönen IS:lle tänään.
Raiskaukset ovat tapahtuneet vuoden sisällä. Yksi uhri on joutunut raiskatuksi pellolla ja toinen talon porraskäytävässä.
Joukkokiinnioton motiivi on poliisin saama DNA-lausunto.
Ns. geneettisen sormenjäljen avulla rikostutkijat ovat pyrkineet selvittämään, keillä kiinniotetuilla on mahdollisesti ollut yhteyttä uhreihin.
Kiinniotetut miehet ovat samaa kansallisuutta. Jutun tutkinta on vielä kesken.
Lähde
Vantaan poliisi on ottanut yli kymmenen miestä kiinni viime yönä Vantaalla. Heidän joukostaan etsitään syyllisiä ainakin kolmeen raiskaukseen, kertoo rikosylikomisario Timo Nyyssönen IS:lle tänään.
Raiskaukset ovat tapahtuneet vuoden sisällä. Yksi uhri on joutunut raiskatuksi pellolla ja toinen talon porraskäytävässä.
Joukkokiinnioton motiivi on poliisin saama DNA-lausunto.
Ns. geneettisen sormenjäljen avulla rikostutkijat ovat pyrkineet selvittämään, keillä kiinniotetuilla on mahdollisesti ollut yhteyttä uhreihin.
Kiinniotetut miehet ovat samaa kansallisuutta. Jutun tutkinta on vielä kesken.
Lähde
22.10.07
Helsingin Sanomat 22.10.2007 (2.)
EU-kansalaisella oikeus olla maassa, jos ei tee vakavia rikoksia
EU-kansalaisilla on täysi oikeus oleskella toisessa EU-maassa kolmen kuukauden ajan ilman velvoitteita, muistutti ulkomaalaispoliisin johtaja, ylikomisario Hannu Pietilä maanantaina.
Kun viimeksi Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun, portit tulla myös Pohjolan perukoille aukenivat itäeurooppalaisille.
"EU:n kansalainen voi siirtyä vapaasti ilman viranomaistoimenpiteitä rajan yli mihin tahansa toiseen EU-maahan", Pietilä sanoi.
"Kolmen kuukauden oleskelun jälkeen heidän pitäisi rekisteröityä. Mutta on hyvin vaikea todentaa sitä, kuinka kauan he ovat maassa olleet, kun esimerkiksi rajalle ei jää mitään merkintää."
Viranomaisten on vaikea pysyä kerjäläisten perässä senkään takia, että nämä siirtyilevät ahkerasti paikkakunnalta toiselle, niin muualla Euroopassa kuin Suomessakin. Ja miksi pitäisikään, niin kauan kuin he ovat kiltisti.
"Jotta heidät voisi häätää maasta, heillä pitäisi todeta toimeentulon ongelmia tai heidän pitää olla syyllistynyt vakaviin rikoksiin", Pietilä sanoi.
Järjestyslain sekä rahankeruulain rikkominen kerjäämällä eivät ole tällaisia vakavia rikoksia. Sitä paitsi jos EU-kansalainen ilmoittaa etsivänsä työtä, "kohtuullinen aika työn hakemiseen" venyy ilman kommervenkkeja jopa kuudeksi kuukaudeksi.
Helsingin kerjäläiset tulevat lähinnä Itä-Euroopan uudehkoista EU-maista. He ovat tuttu näky myös muualla Suomen suurissa kaupungeissa ja varsinkin Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Kerjäämistavat ovat yhteneväiset, mikä monien mielestä viittaa keskitetysti organisoituun toimintaan ja jopa rikollisuuteen.
Monien mielessä Helsinginkin kerjäläiset samastuvat esimerkiksi rihkaman tai ruusujen väkipakolla kaupustelijoihin.
Kenttäyksikön johtaja, ylikomisario Pekka Höök Helsingin keskustan poliisipiiristä muistutti kuitenkin, että "epäillä voi kaikenlaista, mutta näyttöä ei ole".
Helsingin poliisi on jakanut joitakin sakkoja järjestystä häirinneestä, aggressiivisesta kerjäämisestä. Mutta sen suurempaan rikollisuuteen kerjäläisillä ei ole todettu yhteyttä.
Lähde
EU-kansalaisilla on täysi oikeus oleskella toisessa EU-maassa kolmen kuukauden ajan ilman velvoitteita, muistutti ulkomaalaispoliisin johtaja, ylikomisario Hannu Pietilä maanantaina.
Kun viimeksi Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun, portit tulla myös Pohjolan perukoille aukenivat itäeurooppalaisille.
"EU:n kansalainen voi siirtyä vapaasti ilman viranomaistoimenpiteitä rajan yli mihin tahansa toiseen EU-maahan", Pietilä sanoi.
"Kolmen kuukauden oleskelun jälkeen heidän pitäisi rekisteröityä. Mutta on hyvin vaikea todentaa sitä, kuinka kauan he ovat maassa olleet, kun esimerkiksi rajalle ei jää mitään merkintää."
Viranomaisten on vaikea pysyä kerjäläisten perässä senkään takia, että nämä siirtyilevät ahkerasti paikkakunnalta toiselle, niin muualla Euroopassa kuin Suomessakin. Ja miksi pitäisikään, niin kauan kuin he ovat kiltisti.
"Jotta heidät voisi häätää maasta, heillä pitäisi todeta toimeentulon ongelmia tai heidän pitää olla syyllistynyt vakaviin rikoksiin", Pietilä sanoi.
Järjestyslain sekä rahankeruulain rikkominen kerjäämällä eivät ole tällaisia vakavia rikoksia. Sitä paitsi jos EU-kansalainen ilmoittaa etsivänsä työtä, "kohtuullinen aika työn hakemiseen" venyy ilman kommervenkkeja jopa kuudeksi kuukaudeksi.
Helsingin kerjäläiset tulevat lähinnä Itä-Euroopan uudehkoista EU-maista. He ovat tuttu näky myös muualla Suomen suurissa kaupungeissa ja varsinkin Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Kerjäämistavat ovat yhteneväiset, mikä monien mielestä viittaa keskitetysti organisoituun toimintaan ja jopa rikollisuuteen.
Monien mielessä Helsinginkin kerjäläiset samastuvat esimerkiksi rihkaman tai ruusujen väkipakolla kaupustelijoihin.
Kenttäyksikön johtaja, ylikomisario Pekka Höök Helsingin keskustan poliisipiiristä muistutti kuitenkin, että "epäillä voi kaikenlaista, mutta näyttöä ei ole".
Helsingin poliisi on jakanut joitakin sakkoja järjestystä häirinneestä, aggressiivisesta kerjäämisestä. Mutta sen suurempaan rikollisuuteen kerjäläisillä ei ole todettu yhteyttä.
Lähde
Helsingin Sanomat 22.10.2007
Lastensuojelu ottaa tarkkailuun Helsingissä kerjäävien perheiden lapset
Helsingin keskustan kerjäläiset puhuttavat.
Sosiaalivirasto aikoo ottaa Helsingissä kerjäävät itäeurooppalaiset aiempaa lähempään tarkkailuun. Tarkkailtavaksi joutuu muun muassa romanialaisperhe, joka on pitänyt kaksivuotiasta lasta mukana kadulla kerjäämässä.
Helsingin Sanomat kertoi muun muassa kerjäävästä Moldovanien perheestä sunnuntaina. Perheen isoäiti itse kertoi tulkin välityksellä, että kaksivuotias oli viettänyt edelliset vuorokaudet yötä myöten ulkona.
Se ei sosiaaliviraston perhepalvelujohtajan Raili Metsälän mukaan käy laatuun.
"Jos lapsi on vanhempiensa kanssa lämpimällä säällä, suhtaudumme asiaan aivan samalla tavalla kuin olisi kyseessä suomalaislapsi eli emme me siihen voi mennä väliin. Mutta nyt mennään kohti talvea, ja jos lapsi on öisin ulkona, tulemme puuttumaan asiaan", Metsälä sanoi maanantaina.
"Jos lapsi on jopa yötä taivasalla, meillä Suomessa ei voi siihen tyytyä."
Yleisö on varsin kärkevästi ottanut kielteisesti kantaa lapsen kanssa kerjäämiseen esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkosivulla aiheesta kehkeytyneessä vilkkaassa keskustelussa. Myös Metsälä lupasi maanantaina, että lastensuojelun kenttäyksikkö tutkii lapsen tilanteen pian.
"Meidän on selvitettävä asia tietysti vanhempien kanssa yhdessä. Mahdollisesti on järjestettävä katto koko perheen päälle", Metsälä sanoi.
Metsälän mukaan joitakin perheitä on jo sosiaaliavun piiriin ilmaantunutkin. "Joistakin on jo kirjanpitoa olemassa. Jotkut perheet taas eivät apua haluakaan."
Lähde
Helsingin keskustan kerjäläiset puhuttavat.
Sosiaalivirasto aikoo ottaa Helsingissä kerjäävät itäeurooppalaiset aiempaa lähempään tarkkailuun. Tarkkailtavaksi joutuu muun muassa romanialaisperhe, joka on pitänyt kaksivuotiasta lasta mukana kadulla kerjäämässä.
Helsingin Sanomat kertoi muun muassa kerjäävästä Moldovanien perheestä sunnuntaina. Perheen isoäiti itse kertoi tulkin välityksellä, että kaksivuotias oli viettänyt edelliset vuorokaudet yötä myöten ulkona.
Se ei sosiaaliviraston perhepalvelujohtajan Raili Metsälän mukaan käy laatuun.
"Jos lapsi on vanhempiensa kanssa lämpimällä säällä, suhtaudumme asiaan aivan samalla tavalla kuin olisi kyseessä suomalaislapsi eli emme me siihen voi mennä väliin. Mutta nyt mennään kohti talvea, ja jos lapsi on öisin ulkona, tulemme puuttumaan asiaan", Metsälä sanoi maanantaina.
"Jos lapsi on jopa yötä taivasalla, meillä Suomessa ei voi siihen tyytyä."
Yleisö on varsin kärkevästi ottanut kielteisesti kantaa lapsen kanssa kerjäämiseen esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkosivulla aiheesta kehkeytyneessä vilkkaassa keskustelussa. Myös Metsälä lupasi maanantaina, että lastensuojelun kenttäyksikkö tutkii lapsen tilanteen pian.
"Meidän on selvitettävä asia tietysti vanhempien kanssa yhdessä. Mahdollisesti on järjestettävä katto koko perheen päälle", Metsälä sanoi.
Metsälän mukaan joitakin perheitä on jo sosiaaliavun piiriin ilmaantunutkin. "Joistakin on jo kirjanpitoa olemassa. Jotkut perheet taas eivät apua haluakaan."
Lähde
Yle Uutiset 22.10.2007
Laajan maksukorttien kopiointijutun esitutkinta valmis
Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi Suomen toistaiseksi suurimman paljastuneen maksukorttien kopiointijutun esitutkinnan.
Kortteja oli kopioitu miehittämättömien bensiiniasemien automaateilla heinä-elokuussa. Korteista tehdyillä kopioilla on nostettu rahaa automaateilla asioineiden ihmisten tileiltä Suomessa ja ulkomailla kaikkiaan noin 571 000 euroa. Rikoksista on epäiltyinä viisi romanialaista henkilöä. He ovat olleet vangittuina elokuun alusta alkaen.
Syytteet kahta epäiltyä kohtaan pitäisi nostaa lokakuun loppuun mennessä ja kolmea kohtaan marraskuun loppuun mennessä. Jutun laajuuden takia syytteet nostettaneen kaikkien osalta marraskuun aikana.
Kortteja on kopioitu ainakin Heinolan, Hämeenkosken, Joroisten, Juvan, Kouvolan, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, Pieksämäen ja Tampereen alueen polttoainemittareilla.
Kopiointi onnistui niin, että automaatteihin asennetun laitteen avulla saatiin selville korttien tietoja ja tunnuslukuja. Niiden perusteella valmistettiin uusia kortteja, joilla sitten nostettiin rahaa automaateilla asioineiden tileiltä pääasiassa Etelä-Suomen, lähinnä Helsingin, Otto-automaateista. Nostoja on tehty myös Britanniassa, Saksassa, Italiassa ja Hollannissa sekä Romaniassa.
Kaikkiaan nostoja tai niiden yrityksiä on tehty Suomessa noin tuhat ja ulkomaillakin satoja.
Poliisi jatkaa muun muassa tekijöiden ulkomaisten yhteyksien selvittämistä.
Lähde
Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi Suomen toistaiseksi suurimman paljastuneen maksukorttien kopiointijutun esitutkinnan.
Kortteja oli kopioitu miehittämättömien bensiiniasemien automaateilla heinä-elokuussa. Korteista tehdyillä kopioilla on nostettu rahaa automaateilla asioineiden ihmisten tileiltä Suomessa ja ulkomailla kaikkiaan noin 571 000 euroa. Rikoksista on epäiltyinä viisi romanialaista henkilöä. He ovat olleet vangittuina elokuun alusta alkaen.
Syytteet kahta epäiltyä kohtaan pitäisi nostaa lokakuun loppuun mennessä ja kolmea kohtaan marraskuun loppuun mennessä. Jutun laajuuden takia syytteet nostettaneen kaikkien osalta marraskuun aikana.
Kortteja on kopioitu ainakin Heinolan, Hämeenkosken, Joroisten, Juvan, Kouvolan, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, Pieksämäen ja Tampereen alueen polttoainemittareilla.
Kopiointi onnistui niin, että automaatteihin asennetun laitteen avulla saatiin selville korttien tietoja ja tunnuslukuja. Niiden perusteella valmistettiin uusia kortteja, joilla sitten nostettiin rahaa automaateilla asioineiden tileiltä pääasiassa Etelä-Suomen, lähinnä Helsingin, Otto-automaateista. Nostoja on tehty myös Britanniassa, Saksassa, Italiassa ja Hollannissa sekä Romaniassa.
Kaikkiaan nostoja tai niiden yrityksiä on tehty Suomessa noin tuhat ja ulkomaillakin satoja.
Poliisi jatkaa muun muassa tekijöiden ulkomaisten yhteyksien selvittämistä.
Lähde
20.10.07
Aamulehti 20.10.2007 (2.)
Myymälävarkaan kätköistä löytyi laatikkokaupalla merkkivaatteita
Poliisi otti torstai-iltana kiinni myymälävarkauksiin syyllistyneen naisen. Nainen jäi kiinni Tampereen keskustassa sijaitsevassa Anttilan tavaratalossa.
Tampereen poliisin mukaan nainen kuuluu ilmeisesti ulkomaalaistaustaisten henkilöiden muodostamaan porukkaan, jotka ovat varastaneet useista tamperelaisista liikkeistä. Poliisin mukaan ryhmään kuuluu sekä miehiä että naisia.
Erityisesti heitä kiinnostavat erilaiset merkkivaatteet.
Kiinni otetun naisen hallusta löytyi laatikkokaupalla varastettua tavaraa, joiden anastuspaikkaa ei vielä tiedetä. Poliisi kehottaakin tamperelaisliikkeitä tarkastamaan hyllynsä ja ottamaan yhteyttä, mikäli huomataan, että tuotteita on viety viime päivinä hyllyiltä maksamatta.
Lähde
Poliisi otti torstai-iltana kiinni myymälävarkauksiin syyllistyneen naisen. Nainen jäi kiinni Tampereen keskustassa sijaitsevassa Anttilan tavaratalossa.
Tampereen poliisin mukaan nainen kuuluu ilmeisesti ulkomaalaistaustaisten henkilöiden muodostamaan porukkaan, jotka ovat varastaneet useista tamperelaisista liikkeistä. Poliisin mukaan ryhmään kuuluu sekä miehiä että naisia.
Erityisesti heitä kiinnostavat erilaiset merkkivaatteet.
Kiinni otetun naisen hallusta löytyi laatikkokaupalla varastettua tavaraa, joiden anastuspaikkaa ei vielä tiedetä. Poliisi kehottaakin tamperelaisliikkeitä tarkastamaan hyllynsä ja ottamaan yhteyttä, mikäli huomataan, että tuotteita on viety viime päivinä hyllyiltä maksamatta.
Lähde
Aamulehti 20.10.2007
Näpistysjengi vaani junaan nousevien lompakoita
Ulkomaalaistaustaisten miesten joukko anasti Tampereen rautatieasemalla perjantaina lompakon ainakin kahdelta tai kolmelta ihmiseltä. Tapauksia voi olla enemmänkin, mutta kaikki eivät välttämättä ole tulleet poliisin tietoon.
Miesten näpistystaktiikka on noudattanut kaikissa tapauksissa samaa kaavaa. Näpistäjät valikoivat uhreikseen junaan nousevia ihmisiä. He tarjoutuivat auttamaan vaunuun kantamusten kanssa kiipeäviä matkalaisia. Samalla he vievät uhrin lompakon.
Poliisi sai perjantaina kiinni kolme lompakkovarasta. Heille annettiin sakot.
Tampereen poliisin rikosylikomisarion Ilkka Laasasen mukaan näpistykset ovat tavanomaisia rautatieasemalla varsinkin kesäaikaan.
Laasanen korostaa, että rautatieaseman ihmisvilinässä kannattaa olla tarkkana omaisuutensa kanssa. Suomalaiset eivät aina ymmärrä olla varuillaan, varsinkaan silloin jos joku tulee ystävällisesti tarjoamaan apua.
- Varsinkin jos vierasmaalainen tulee tarjoamaan apua, kannattaa pitää omaisuudestaan huolta, poliisi neuvoo.
Lähde
Ulkomaalaistaustaisten miesten joukko anasti Tampereen rautatieasemalla perjantaina lompakon ainakin kahdelta tai kolmelta ihmiseltä. Tapauksia voi olla enemmänkin, mutta kaikki eivät välttämättä ole tulleet poliisin tietoon.
Miesten näpistystaktiikka on noudattanut kaikissa tapauksissa samaa kaavaa. Näpistäjät valikoivat uhreikseen junaan nousevia ihmisiä. He tarjoutuivat auttamaan vaunuun kantamusten kanssa kiipeäviä matkalaisia. Samalla he vievät uhrin lompakon.
Poliisi sai perjantaina kiinni kolme lompakkovarasta. Heille annettiin sakot.
Tampereen poliisin rikosylikomisarion Ilkka Laasasen mukaan näpistykset ovat tavanomaisia rautatieasemalla varsinkin kesäaikaan.
Laasanen korostaa, että rautatieaseman ihmisvilinässä kannattaa olla tarkkana omaisuutensa kanssa. Suomalaiset eivät aina ymmärrä olla varuillaan, varsinkaan silloin jos joku tulee ystävällisesti tarjoamaan apua.
- Varsinkin jos vierasmaalainen tulee tarjoamaan apua, kannattaa pitää omaisuudestaan huolta, poliisi neuvoo.
Lähde
Helsingin Sanomat 20.10.2007 (2.)
Polvillaan rahaa anelevat kerjäläiset hämmentävät Helsingin keskustassa
Euro kolahtaa Mariana Moldovanin pahviseen kahvikuppiin Keskuskadulla Helsingissä lauantaina iltapäivällä. Marianan viereltä alhaalta katsovat vastaan tyttären, 2-vuotiaan Angelican ruskeat silmät.
Lämpöä on neljä plusastetta ja tuulta koillisesta 3,5 metriä sekunnissa. Alhaalla asvaltilla täytyy olla kylmä.
"En voi kävellä ohi, kun joku pyytää rahaa", Terttu Kirjavainen perustelee äskeistä almuaan. "Ei täällä kukaan huvikseen kylmässä istu. Suomen viranomaisten pitäisi puuttua tähän."
Keitä he sitten ovat? Mistä he tulevat? Miksi he eivät lähteneetkään, kun kesä lähti?
Pitäisikö heille antaa rahaa, vai olla antamatta?
Ovatko he kenties niitä samoja, jotka pysäyttelevät autoja valtateillä ja myyvät rihkamaa kultana?
Ovatko he rikollisia, jotka ovat antavinaan ruusuja, mutta varastavatkin kukkaron?
Vai ovatko he uhreja, joiden tienestit isot kihot keräävät?
Monet kertovat nähneensä, kun iso pakettiauto tuo heidät paikalle, ja he etsiytyvät sopivasti muutaman sadan metrin etäisyydelle toisistaan.
Monille tämä on tuonut mieleen Etelä-Euroopan maista tutut järjestäytyneet ja väkivaltaisetkin kerjäläisorganisaatiot, jollaisille ei Suomessa soisi olevan sijaa.
Keitä he ovat?
Mannerheimintieltä Vanhan Ylioppilastalon edustalta löytyy vanhempi mies, joka esittäytyy Soloksi.
Solo kertoo olevansa kotoisin Slovakiasta ja kerjäävänsä Helsingissä, koska tarvitsee rahaa bensiiniin. Keskustelu käydään italiaksi, ja ymmärrys on molemmin puolin heikkoa.
"Bensiiniä, takaisin Slovakiaan", Solo sanoo.
Paksujen poimujen päältä katsovat ystävälliset silmät ja hymy on vastustamaton.
Mutta missä se auto on, ja missä on kuljettaja?
"En ymmärrä", Solo sanoo.
Pahvimukin pohjalla on euro ja seitsemänkymmentä senttiä. Sillä ei yhtä kaikki pitkälle prutkuteltaisi.
Stockmannin nurkalla kerjää polvillaan Soloa nuorempi mies. Hän esittäytyy unkarilaiseksi Tomas Soltiksi Budapestista.
"Budapestissa ei ole töitä", Solt kertoo syyksi oleskeluunsa Helsingissä.
Mutta eihän sinulla täälläkään ole töitä?
"Tämä on minun työtäni", Solt selittää esitellen polvillaan oloaan ja pahvista kahvikuppiaan. Kupissa ei ole kolikon kolikkoa.
Entäs seuraava mies? Hetki sitten näin hänet kerjäämässä Mannerheimintiellä, nyt hän on siirtynyt Aleksanterinkadulle World Trade Centerin eteen.
Miklos Kovoca sanoo tulevansa Romaniasta. "Siellä ei ole töitä", sanoo hänkin syykseen tulla Suomeen.
Sen sijaan Romaniassa on vaimo ja kaksivuotias lapsi, joiden luokse hän halajaa, ja joille hän lähettää rahaa.
Keskukadulla kymmenkunta kerjäläistä kokoontuu yhteen. Osoittautuu, että he ovat romanialaisia ja kaikki samaa Moldovanien perhettä.
"Tulva vei heidän kotinsa. Hallitus ei ole tehnyt mitään. He ovat rosvoja ja huijareita", paikalle osunut tulkki suomentaa perheen tarinaa.
Tulkki on asunut 12 vuotta Suomessa. Hän ei tarkoita rosvoilla Moldovaneja, vaan Romanian valtiota.
"Suomesta he eivät halua kuin töitä."
Paikalla Ateneumin kulmilla ovat Angelican äidin Marianan lisäksi tämän isoäiti Verginia Moldovan, isä Musca Trandafir, raskaana oleva nuori nainen Suras Moldovan, tämän aviomies Daniel Marius Moldovan sekä Mihaiela Stoica.
2-vuotias Angelica on kuulemma viettänyt edelliset vuorokaudet taivasalla. Äiti Mariana itkee sen tähden.
Miksette tukeudu Suomen viranomaisiin?
"Eivät he uskalla. He pelkäävät, että viranomaiset vain ottavat kiinni, ja häätävät pois Suomesta", tulkki vastaa.
Lähde
Euro kolahtaa Mariana Moldovanin pahviseen kahvikuppiin Keskuskadulla Helsingissä lauantaina iltapäivällä. Marianan viereltä alhaalta katsovat vastaan tyttären, 2-vuotiaan Angelican ruskeat silmät.
Lämpöä on neljä plusastetta ja tuulta koillisesta 3,5 metriä sekunnissa. Alhaalla asvaltilla täytyy olla kylmä.
"En voi kävellä ohi, kun joku pyytää rahaa", Terttu Kirjavainen perustelee äskeistä almuaan. "Ei täällä kukaan huvikseen kylmässä istu. Suomen viranomaisten pitäisi puuttua tähän."
Keitä he sitten ovat? Mistä he tulevat? Miksi he eivät lähteneetkään, kun kesä lähti?
Pitäisikö heille antaa rahaa, vai olla antamatta?
Ovatko he kenties niitä samoja, jotka pysäyttelevät autoja valtateillä ja myyvät rihkamaa kultana?
Ovatko he rikollisia, jotka ovat antavinaan ruusuja, mutta varastavatkin kukkaron?
Vai ovatko he uhreja, joiden tienestit isot kihot keräävät?
Monet kertovat nähneensä, kun iso pakettiauto tuo heidät paikalle, ja he etsiytyvät sopivasti muutaman sadan metrin etäisyydelle toisistaan.
Monille tämä on tuonut mieleen Etelä-Euroopan maista tutut järjestäytyneet ja väkivaltaisetkin kerjäläisorganisaatiot, jollaisille ei Suomessa soisi olevan sijaa.
Keitä he ovat?
Mannerheimintieltä Vanhan Ylioppilastalon edustalta löytyy vanhempi mies, joka esittäytyy Soloksi.
Solo kertoo olevansa kotoisin Slovakiasta ja kerjäävänsä Helsingissä, koska tarvitsee rahaa bensiiniin. Keskustelu käydään italiaksi, ja ymmärrys on molemmin puolin heikkoa.
"Bensiiniä, takaisin Slovakiaan", Solo sanoo.
Paksujen poimujen päältä katsovat ystävälliset silmät ja hymy on vastustamaton.
Mutta missä se auto on, ja missä on kuljettaja?
"En ymmärrä", Solo sanoo.
Pahvimukin pohjalla on euro ja seitsemänkymmentä senttiä. Sillä ei yhtä kaikki pitkälle prutkuteltaisi.
Stockmannin nurkalla kerjää polvillaan Soloa nuorempi mies. Hän esittäytyy unkarilaiseksi Tomas Soltiksi Budapestista.
"Budapestissa ei ole töitä", Solt kertoo syyksi oleskeluunsa Helsingissä.
Mutta eihän sinulla täälläkään ole töitä?
"Tämä on minun työtäni", Solt selittää esitellen polvillaan oloaan ja pahvista kahvikuppiaan. Kupissa ei ole kolikon kolikkoa.
Entäs seuraava mies? Hetki sitten näin hänet kerjäämässä Mannerheimintiellä, nyt hän on siirtynyt Aleksanterinkadulle World Trade Centerin eteen.
Miklos Kovoca sanoo tulevansa Romaniasta. "Siellä ei ole töitä", sanoo hänkin syykseen tulla Suomeen.
Sen sijaan Romaniassa on vaimo ja kaksivuotias lapsi, joiden luokse hän halajaa, ja joille hän lähettää rahaa.
Keskukadulla kymmenkunta kerjäläistä kokoontuu yhteen. Osoittautuu, että he ovat romanialaisia ja kaikki samaa Moldovanien perhettä.
"Tulva vei heidän kotinsa. Hallitus ei ole tehnyt mitään. He ovat rosvoja ja huijareita", paikalle osunut tulkki suomentaa perheen tarinaa.
Tulkki on asunut 12 vuotta Suomessa. Hän ei tarkoita rosvoilla Moldovaneja, vaan Romanian valtiota.
"Suomesta he eivät halua kuin töitä."
Paikalla Ateneumin kulmilla ovat Angelican äidin Marianan lisäksi tämän isoäiti Verginia Moldovan, isä Musca Trandafir, raskaana oleva nuori nainen Suras Moldovan, tämän aviomies Daniel Marius Moldovan sekä Mihaiela Stoica.
2-vuotias Angelica on kuulemma viettänyt edelliset vuorokaudet taivasalla. Äiti Mariana itkee sen tähden.
Miksette tukeudu Suomen viranomaisiin?
"Eivät he uskalla. He pelkäävät, että viranomaiset vain ottavat kiinni, ja häätävät pois Suomesta", tulkki vastaa.
Lähde
Helsingin Sanomat 20.10.2007
Poliisi on hämillään Helsingin kerjäläisten edessä
Kerjäläisten uskottiin lähtevän Suomesta heti syksyn myötä. He näyttäisivät kuitenkin jääneen. Esimerkiksi lauantaina kerjäläisiä oli lukuisia Helsingin ydinkeskustassa.
Poliisi ei puutu kerjäämiseen, ellei rahan anominen ole häiritsevää tai aggressiivista. Näin kertoo kenttäyksikön johtaja, ylikomisario Pekka Höök Helsingin keskustan poliisipiiristä.
"Kesällä yleisön yhteydenottoja tuli enemmän, nyt syksyn myötä ne ovat vähentyneet", Höök kertoo.
Yksinomaan kerjäämiseen keskittyneiden, lähinnä itäeurooppalaisten EU-kansalaisten lisäksi liikkeellä on ollut samasta ilmansuunnasta kotoisin olevia "kukkien myyjiä" tai "kullan kaupustelijoita", joiden toimia epäillään rikollisiksikin.
Kukkia on tyrkytetty puoliväkisin ja ilmaiseksi, ja samalla on yritetty rahastaa ja jopa anastaa. Rihkamaa on myyty tai yritetty myydä kultana eri puolilla maata.
"Epäillä voi kaikenlaista. Kesällä tutkittiin myös sosiaalipuoli, mutta mitään väärinkäytöksiä ei ollut osoitettavissa", Höök kertoo Helsingin kerjäläisistä.
Kesällä ihmisiä kiinnosti muun muassa se, että kerjäläiset näyttivät pitävän lapsiaan mukanaan kaiket päivät. Tämä näyttää jatkuvan yhä ilman, että sosiaaliviranomainen voi puuttua asiaan.
Poliisi on uusimassa kerjäläisiin suhtautumista koskevaa ohjeistustaan. Asiaan haetaan selkänojaa ministeriöstä, kertoo päivystävä komisario Jussi Huhtela Helsingin poliisista.
"Vaihtoehtoja on kaksi. Kerjääminen saattaa rikkoa järjestyslakia tai sitten kyseessä voi olla lievä rahankeruurikos. Selvitystyö on käynnissä."
"Mikäli kerjääminen on ollut häiritsevää, sakko on annettu. Jos taas jätetään kohteelle hyvin vähän mahdollisuuksia kieltäytyä, voi olla kysymys rahankeruulain rikkomisesta."
Esimerkiksi Helsingissä kerjäävä Moldovanien perhe kiisti jyrkästi yhteytensä rikoksiin.
Kerjääminen on pakon sanelemaa. "Emme ole rikollisia. Haluamme vain tehdä työtä, emme varastaa", perheen isoäiti Verginia Moldovan sanoi painokkaasti lauantaina.
Kotimaa Romania ei vain heidän mukaansa tarjoa elantoa, niinpä sitä on täytynyt lähteä hakemaan Suomesta.
Kun isoäiti suutelee kättä, rukoilee apua ja toivottaa Jumalan siunausta, ja äiti tyrskähtää itkuun puhuttaessa lapsen palelemisesta ulkona, herää kuitenkin kysymys, eikö virkamies olisi oikeampi suunta hakea apua?
"He tulevat maista, joissa kansalaisten luottamus virkavaltaan on heikkoa", ylikomisario Pekka Höök ymmärtää.
Lähde
Kerjäläisten uskottiin lähtevän Suomesta heti syksyn myötä. He näyttäisivät kuitenkin jääneen. Esimerkiksi lauantaina kerjäläisiä oli lukuisia Helsingin ydinkeskustassa.
Poliisi ei puutu kerjäämiseen, ellei rahan anominen ole häiritsevää tai aggressiivista. Näin kertoo kenttäyksikön johtaja, ylikomisario Pekka Höök Helsingin keskustan poliisipiiristä.
"Kesällä yleisön yhteydenottoja tuli enemmän, nyt syksyn myötä ne ovat vähentyneet", Höök kertoo.
Yksinomaan kerjäämiseen keskittyneiden, lähinnä itäeurooppalaisten EU-kansalaisten lisäksi liikkeellä on ollut samasta ilmansuunnasta kotoisin olevia "kukkien myyjiä" tai "kullan kaupustelijoita", joiden toimia epäillään rikollisiksikin.
Kukkia on tyrkytetty puoliväkisin ja ilmaiseksi, ja samalla on yritetty rahastaa ja jopa anastaa. Rihkamaa on myyty tai yritetty myydä kultana eri puolilla maata.
"Epäillä voi kaikenlaista. Kesällä tutkittiin myös sosiaalipuoli, mutta mitään väärinkäytöksiä ei ollut osoitettavissa", Höök kertoo Helsingin kerjäläisistä.
Kesällä ihmisiä kiinnosti muun muassa se, että kerjäläiset näyttivät pitävän lapsiaan mukanaan kaiket päivät. Tämä näyttää jatkuvan yhä ilman, että sosiaaliviranomainen voi puuttua asiaan.
Poliisi on uusimassa kerjäläisiin suhtautumista koskevaa ohjeistustaan. Asiaan haetaan selkänojaa ministeriöstä, kertoo päivystävä komisario Jussi Huhtela Helsingin poliisista.
"Vaihtoehtoja on kaksi. Kerjääminen saattaa rikkoa järjestyslakia tai sitten kyseessä voi olla lievä rahankeruurikos. Selvitystyö on käynnissä."
"Mikäli kerjääminen on ollut häiritsevää, sakko on annettu. Jos taas jätetään kohteelle hyvin vähän mahdollisuuksia kieltäytyä, voi olla kysymys rahankeruulain rikkomisesta."
Esimerkiksi Helsingissä kerjäävä Moldovanien perhe kiisti jyrkästi yhteytensä rikoksiin.
Kerjääminen on pakon sanelemaa. "Emme ole rikollisia. Haluamme vain tehdä työtä, emme varastaa", perheen isoäiti Verginia Moldovan sanoi painokkaasti lauantaina.
Kotimaa Romania ei vain heidän mukaansa tarjoa elantoa, niinpä sitä on täytynyt lähteä hakemaan Suomesta.
Kun isoäiti suutelee kättä, rukoilee apua ja toivottaa Jumalan siunausta, ja äiti tyrskähtää itkuun puhuttaessa lapsen palelemisesta ulkona, herää kuitenkin kysymys, eikö virkamies olisi oikeampi suunta hakea apua?
"He tulevat maista, joissa kansalaisten luottamus virkavaltaan on heikkoa", ylikomisario Pekka Höök ymmärtää.
Lähde
17.10.07
Helsingin Uutiset 17.10.2007
Maahanmuuttajat tarvitsisivat enemmän asumisneuvontaa
Kerrostaloasumisen ”suomalainen eristäytyminen” ei istu somaliasukkaille
– Ei siitä tule mitään, että lykätään maahanmuuttajat kaupungin vuokra-asuntoon ja sanotaan, että tuolla on sossu ja tuolla Kela. Tilanne ei ole edullinen kenellekään, Myllypuron Kiinteistöjen asumisneuvoja Juha Oksanen-Luoranen sanoo.
Monikulttuurista asumista puitiin Itäkeskuksen Stoassa. Harmi vain, ettei paikalle saapunut kuin muutama maahanmuuttaja. Keskustelua käytiinkin lähinnä työnsä puolesta maahanmuuttaja-asioissa kiinni olevien kesken.
– Asumisohjeita on vuokrasopimuksen liitteenä, mutta vain suomeksi tai ruotsiksi. Ymmärtävätkö esimerkiksi somalialaiset ohjeita, jos kielitaitoa ei ole? Kaupungin vuokrataloyhtiöissä ohjeet voisi kääntää muillekin kielille, mainitsi Itäisen sosiaalikeskuksen maahanmuuttajien neuvontapisteen Ahmed Khalil.
Oksanen-Luoranen kertoi, että esimerkiksi Myllypuron vuokrataloissa asuu 45 eri kansallisuutta edustavia vuokralaisia. Olisi hyvin kallista kääntää ohjeita lukemattomille eri kielille.
Suurimmat maahanmuuttajaryhmät Myllypurossa ovat virolaiset, venäläiset ja somalialaiset.
– Osa somalialaisista ei ole oppinut suomen kieltä, koska he viettävät aikaansa somaleiden kesken. Tämä on johtanut siihen, että on somalialaisia, jotka eivät edes tiedä kuka heidän vuokransa maksaa, Oksanen-Luoranen kertoo.
Joillakin somalialaisilla voi edelleen olla harhaluulo, että kaikki muutkin asuvat kaupungin asunnoissa ”ilmaiseksi”, eli Kela ja sosiaalitoimisto maksavat vuokran.
– Jos asumistukea syystä tai toisesta aletaan maksaa vuokralaisen tilille, ei ymmärretä, että se on vuokraa varten. Luullaan, että rahan voi käyttää johonkin muuhun.
Asumisen ennakkovalmennusta kaivataankin lisää. Nyt asumisvalmennusta annetaan kiintiöpakolaisille 14 tunnin verran. Kiintiöpakolaiset ovat pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan YK:lta saaneita pakolaisia.
– Pakolaisten vastaanottokeskuksiin voisi tehdä ”harjoittelukoteja”, joissa suomalaiseen asumiseen liittyviä käytäntöjä opeteltaisiin, Mervi Kivijoki Suomen Pakolaisavun Kotilohankkeesta ehdotti.
Kotilon tavoitteena on kehittää käytäntöjä ja malleja maahanmuuttajien ja suomalaisten asumista varten.
– Asumisopastuksessa voitaisiin antaa vastaanottokeskuksissa intensiivijakso. Monet viettävät keskuksissa kauan aikaa, se olisi odotusajan tehokasta hyväksikäyttöä, Oksanen-Luoranen huomauttaa.
Oman lukunsa asumisongelmiin tuovat kulttuuriset erot.
– Somalialaiset asuivat Somaliassa yleensä erillis- tai rivitaloissa. Harva asui kerrostalossa. Saman katon alla oli suuria perheitä ja useita sukupolvia, Hanna Virtanen Helsingin yliopistosta selostaa.
Hän tekee väitöskirjaa suomalaisesta kerrostaloelämästä somalialaisten ja venäläisten maahanmuuttajien kannalta katsottuna.
– Somalialaiseen asumiseen kuuluu paljon kanssakäymistä naapureiden kanssa. Ovet ovat aina avoinna.
Kun tämä yhdistetään suomalaiseen ”ollaan omissa oloissa” - asumiskulttuuriin, lähestytään törmäyskurssia. Myös se, että somaliperheet ovat suuria, mutta vuokra-asunnot suurimmillaan kolmen–neljän huoneen suuruisia, tuo ongelmia.
Kun jossakin rapussa on useampi somaliperhe, aiheuttaa heidän vilkas rapussa liikkumisensa närää kantaväestössä. Suomalaisessa kerrostalokulttuurissa seinänaapuriakaan ei välttämättä tunneta.
Lähde
Kerrostaloasumisen ”suomalainen eristäytyminen” ei istu somaliasukkaille
– Ei siitä tule mitään, että lykätään maahanmuuttajat kaupungin vuokra-asuntoon ja sanotaan, että tuolla on sossu ja tuolla Kela. Tilanne ei ole edullinen kenellekään, Myllypuron Kiinteistöjen asumisneuvoja Juha Oksanen-Luoranen sanoo.
Monikulttuurista asumista puitiin Itäkeskuksen Stoassa. Harmi vain, ettei paikalle saapunut kuin muutama maahanmuuttaja. Keskustelua käytiinkin lähinnä työnsä puolesta maahanmuuttaja-asioissa kiinni olevien kesken.
– Asumisohjeita on vuokrasopimuksen liitteenä, mutta vain suomeksi tai ruotsiksi. Ymmärtävätkö esimerkiksi somalialaiset ohjeita, jos kielitaitoa ei ole? Kaupungin vuokrataloyhtiöissä ohjeet voisi kääntää muillekin kielille, mainitsi Itäisen sosiaalikeskuksen maahanmuuttajien neuvontapisteen Ahmed Khalil.
Oksanen-Luoranen kertoi, että esimerkiksi Myllypuron vuokrataloissa asuu 45 eri kansallisuutta edustavia vuokralaisia. Olisi hyvin kallista kääntää ohjeita lukemattomille eri kielille.
Suurimmat maahanmuuttajaryhmät Myllypurossa ovat virolaiset, venäläiset ja somalialaiset.
– Osa somalialaisista ei ole oppinut suomen kieltä, koska he viettävät aikaansa somaleiden kesken. Tämä on johtanut siihen, että on somalialaisia, jotka eivät edes tiedä kuka heidän vuokransa maksaa, Oksanen-Luoranen kertoo.
Joillakin somalialaisilla voi edelleen olla harhaluulo, että kaikki muutkin asuvat kaupungin asunnoissa ”ilmaiseksi”, eli Kela ja sosiaalitoimisto maksavat vuokran.
– Jos asumistukea syystä tai toisesta aletaan maksaa vuokralaisen tilille, ei ymmärretä, että se on vuokraa varten. Luullaan, että rahan voi käyttää johonkin muuhun.
Asumisen ennakkovalmennusta kaivataankin lisää. Nyt asumisvalmennusta annetaan kiintiöpakolaisille 14 tunnin verran. Kiintiöpakolaiset ovat pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan YK:lta saaneita pakolaisia.
– Pakolaisten vastaanottokeskuksiin voisi tehdä ”harjoittelukoteja”, joissa suomalaiseen asumiseen liittyviä käytäntöjä opeteltaisiin, Mervi Kivijoki Suomen Pakolaisavun Kotilohankkeesta ehdotti.
Kotilon tavoitteena on kehittää käytäntöjä ja malleja maahanmuuttajien ja suomalaisten asumista varten.
– Asumisopastuksessa voitaisiin antaa vastaanottokeskuksissa intensiivijakso. Monet viettävät keskuksissa kauan aikaa, se olisi odotusajan tehokasta hyväksikäyttöä, Oksanen-Luoranen huomauttaa.
Oman lukunsa asumisongelmiin tuovat kulttuuriset erot.
– Somalialaiset asuivat Somaliassa yleensä erillis- tai rivitaloissa. Harva asui kerrostalossa. Saman katon alla oli suuria perheitä ja useita sukupolvia, Hanna Virtanen Helsingin yliopistosta selostaa.
Hän tekee väitöskirjaa suomalaisesta kerrostaloelämästä somalialaisten ja venäläisten maahanmuuttajien kannalta katsottuna.
– Somalialaiseen asumiseen kuuluu paljon kanssakäymistä naapureiden kanssa. Ovet ovat aina avoinna.
Kun tämä yhdistetään suomalaiseen ”ollaan omissa oloissa” - asumiskulttuuriin, lähestytään törmäyskurssia. Myös se, että somaliperheet ovat suuria, mutta vuokra-asunnot suurimmillaan kolmen–neljän huoneen suuruisia, tuo ongelmia.
Kun jossakin rapussa on useampi somaliperhe, aiheuttaa heidän vilkas rapussa liikkumisensa närää kantaväestössä. Suomalaisessa kerrostalokulttuurissa seinänaapuriakaan ei välttämättä tunneta.
Lähde
16.10.07
Iltalehti 16.10.2007
Miestä puukotettiin kotimatkalla
Kuopiolaismiestä puukotettiin tiistain vastaisena yönä Kuopion Neulamäessä.
Mies oli palaamassa puoliltaöin kotiinsa läheisestä pubista, kun kolme miestä kävi hänen kimppuunsa Justeerikuja 4:n pihamaalla. Uhria potkittiin ja lyötiin teräaseella.
Hän on sairaalahoidossa, mutta hänen tilansa ei ole hengenvaarallinen. Poliisi tutkii tapausta tapon yrityksenä.
Tapahtuman näki ohi kävellyt nainen, joka kutsui paikalle ambulanssin. Naisen mukaan pahoinpitelijät olivat 30-40-vuotiaita, ulkomaalaisen näköisiä ja yhdellä heistä oli olkapäille ulottuva tukka.
Lähde
Kuopiolaismiestä puukotettiin tiistain vastaisena yönä Kuopion Neulamäessä.
Mies oli palaamassa puoliltaöin kotiinsa läheisestä pubista, kun kolme miestä kävi hänen kimppuunsa Justeerikuja 4:n pihamaalla. Uhria potkittiin ja lyötiin teräaseella.
Hän on sairaalahoidossa, mutta hänen tilansa ei ole hengenvaarallinen. Poliisi tutkii tapausta tapon yrityksenä.
Tapahtuman näki ohi kävellyt nainen, joka kutsui paikalle ambulanssin. Naisen mukaan pahoinpitelijät olivat 30-40-vuotiaita, ulkomaalaisen näköisiä ja yhdellä heistä oli olkapäille ulottuva tukka.
Lähde
15.10.07
Ilta-Sanomat 15.10.2007
Ovikelloa soittanut nainen varasti 4 000 euroa
Ovikelloa soittamalla sisään päässyt nainen ryösti asunnossa olleelta vanhukselta 4 000 euroa käteistä. Sunnuntaina kello 19.20-19.30 oli Limingan keskustassa Arvolankujalla vanhuksen asuntoon tullut ovikelloa soittamalla romaninainen. Naisen poistuttua asunnosta on vanhus huomannut takataskustaan kadonneen kukkaron, josta oli anastettu 4 000 euroa.Naisen seurueesta tai kulkuneuvosta ei ole tietoa.
Jotakin romaninaisesta tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Limingan poliisiin. p. 0718765320, 0407743645.
Lähde
Ovikelloa soittamalla sisään päässyt nainen ryösti asunnossa olleelta vanhukselta 4 000 euroa käteistä. Sunnuntaina kello 19.20-19.30 oli Limingan keskustassa Arvolankujalla vanhuksen asuntoon tullut ovikelloa soittamalla romaninainen. Naisen poistuttua asunnosta on vanhus huomannut takataskustaan kadonneen kukkaron, josta oli anastettu 4 000 euroa.Naisen seurueesta tai kulkuneuvosta ei ole tietoa.
Jotakin romaninaisesta tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Limingan poliisiin. p. 0718765320, 0407743645.
Lähde
14.10.07
Helsingin Uutiset 14.10.2007
Metsä-Suomi vaihtuu Stadiksi ennätysvauhdilla
ALEKSI MAINIO
Jo lähes 9 prosenttia helsinkiläisistä on maahanmuuttajia
Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset muuttavat Helsinkiin hurjalla vauhdilla. Tammi–elokuun välillä Helsinkiin on kotiutunut 4 244 maahanmuuttajaa. Heistä jopa yksi kolmasosa on muuttanut pääkaupunkiin muualta Suomesta.
– Helsinki vetää Suomessa asuvia ulkomaalaisia puoleensa, Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander sanoo.
Kyse on kansainvälisestä trendistä, joka näkyy myös monissa muissa Euroopan suurissa kaupungeissa.
– Ulkomaalaiset keskittyvät sinne, missä on eniten työ- ja koulutusmahdollisuuksia sekä muita maahanmuuttajia.
– Eurooppalaisittain katsottuna maahanmuuttajien määrä on kuitenkin vielä melko alhainen Helsingissä. Tällä hetkellä lähes 9 prosenttia Helsingin asukkaista puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
– Esimerkiksi venäläisten, virolaisten, kiinalaisten ja somalien määrä lisääntyy kovalla Helsingissä. Noin 80 prosenttia Suomen somaleista asuu pääkaupunkiseudulla.
– Toisaalta on hyvä muistaa, että myös monet suomalaiset muuttavat pääkaupunkiseudulle.
Erityisesti pakolaiset hakeutuvat Helsinkiin ja muihin suuriin asutuskeskuksiin parempien mahdollisuuksien perässä.
– Tämä on hieman ristiriitaista, koska samaan aikaan pakolaisia hajasijoitetaan eri puolille Suomea.
– Kotiutuminen uuteen maahan viivästyy, kun suhdeverkoston rakentaminen täytyy aloittaa alusta uudella paikkakunnalla. Forsander korostaa, että tilanne on ongelma lähinnä maahanmuuttajan itsensä ja hänen työllistymisensä kannalta.
– Pakolaisten kohdalla puhutaan niin pienistä määristä, että kaupungilla on riittävästi resursseja selviytyä maahanmuuttajien kotouttamisesta.
Lähde
ALEKSI MAINIO
Jo lähes 9 prosenttia helsinkiläisistä on maahanmuuttajia
Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset muuttavat Helsinkiin hurjalla vauhdilla. Tammi–elokuun välillä Helsinkiin on kotiutunut 4 244 maahanmuuttajaa. Heistä jopa yksi kolmasosa on muuttanut pääkaupunkiin muualta Suomesta.
– Helsinki vetää Suomessa asuvia ulkomaalaisia puoleensa, Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander sanoo.
Kyse on kansainvälisestä trendistä, joka näkyy myös monissa muissa Euroopan suurissa kaupungeissa.
– Ulkomaalaiset keskittyvät sinne, missä on eniten työ- ja koulutusmahdollisuuksia sekä muita maahanmuuttajia.
– Eurooppalaisittain katsottuna maahanmuuttajien määrä on kuitenkin vielä melko alhainen Helsingissä. Tällä hetkellä lähes 9 prosenttia Helsingin asukkaista puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
– Esimerkiksi venäläisten, virolaisten, kiinalaisten ja somalien määrä lisääntyy kovalla Helsingissä. Noin 80 prosenttia Suomen somaleista asuu pääkaupunkiseudulla.
– Toisaalta on hyvä muistaa, että myös monet suomalaiset muuttavat pääkaupunkiseudulle.
Erityisesti pakolaiset hakeutuvat Helsinkiin ja muihin suuriin asutuskeskuksiin parempien mahdollisuuksien perässä.
– Tämä on hieman ristiriitaista, koska samaan aikaan pakolaisia hajasijoitetaan eri puolille Suomea.
– Kotiutuminen uuteen maahan viivästyy, kun suhdeverkoston rakentaminen täytyy aloittaa alusta uudella paikkakunnalla. Forsander korostaa, että tilanne on ongelma lähinnä maahanmuuttajan itsensä ja hänen työllistymisensä kannalta.
– Pakolaisten kohdalla puhutaan niin pienistä määristä, että kaupungilla on riittävästi resursseja selviytyä maahanmuuttajien kotouttamisesta.
Lähde
Ilkka 14.10.2007
Mies ryöstettiin kadulla
sunnuntai 14.10.2007
Seinäjokelainen, nuorehko mies ryöstettiin Kasperinviidalla Seinäjoella lauantaita vasten yöllä. Ryöstön kohteeksi joutunut oli kävelemässä jalkakäytävällä yöllä kello 2.30-3, kun hänen viereensä ajoi harmaa Opel-merkkinen henkilöauto, josta hyppäsi viisi ulkomaalaista miestä ja ryösti kävelijän.
Miestä mukiloitiin mm. kasvoihin ja häneltä anastettiin 50 euroa rahaa ja kännykkä, jonka ryöstäjät paiskasivat saman tien katuun. Jos joku on nähnyt jotain tapaukseen liittyvää, näköhavainnoistaan voi ilmoittaa Seinäjoen rikospoliisin päivystysnumeroon 0400-762009.
[Vain Ilkan maksullisessa versiossa.]
sunnuntai 14.10.2007
Seinäjokelainen, nuorehko mies ryöstettiin Kasperinviidalla Seinäjoella lauantaita vasten yöllä. Ryöstön kohteeksi joutunut oli kävelemässä jalkakäytävällä yöllä kello 2.30-3, kun hänen viereensä ajoi harmaa Opel-merkkinen henkilöauto, josta hyppäsi viisi ulkomaalaista miestä ja ryösti kävelijän.
Miestä mukiloitiin mm. kasvoihin ja häneltä anastettiin 50 euroa rahaa ja kännykkä, jonka ryöstäjät paiskasivat saman tien katuun. Jos joku on nähnyt jotain tapaukseen liittyvää, näköhavainnoistaan voi ilmoittaa Seinäjoen rikospoliisin päivystysnumeroon 0400-762009.
[Vain Ilkan maksullisessa versiossa.]
Kaleva 14.10.2007
Maahanmuuttajien sauna paloi Meilahdessa
Remontin alla olevan asuintalon sauna paloi Helsingin Meilahdessa lauantai-iltana. Palokunta sammutti hieman ennen iltayhdeksää syttyneen tulipalon viidessätoista minuutissa. Tavaststjernankadulla sijaitsevassa talossa asuu maahanmuuttajia.
Talon asukkaat olivat ensimmäisten paloautojen saapuessa paikalle jo poistuneet rakennuksesta.
Päivystävän palomestarin Hannu Arimon mukaan palo oli alkanut löylyhuoneesta. Sauna oli pantu lämpiämään kolme tuntia aikaisemmin.
Lähde
Remontin alla olevan asuintalon sauna paloi Helsingin Meilahdessa lauantai-iltana. Palokunta sammutti hieman ennen iltayhdeksää syttyneen tulipalon viidessätoista minuutissa. Tavaststjernankadulla sijaitsevassa talossa asuu maahanmuuttajia.
Talon asukkaat olivat ensimmäisten paloautojen saapuessa paikalle jo poistuneet rakennuksesta.
Päivystävän palomestarin Hannu Arimon mukaan palo oli alkanut löylyhuoneesta. Sauna oli pantu lämpiämään kolme tuntia aikaisemmin.
Lähde
13.10.07
Kaleva 13.10.2007
Mies pahoinpideltiin Rovaniemellä
Mies pahoinpideltiin Rovaniemen keskustassa Korkalonkadulla lauantaina aamuyöstä. Miestä oli lyönyt ulkomaalainen mies, hän kuului neljän ulkomaalaisen miehen ja kahden naisen seurueeseen.
Pahoinpitely tapahtui kello 4.15 aikoihin. Uhria lyötiin nyrkillä kasvoihin, hän kaatui lyönnin seurauksena katuun ja löi takaraivonsa. Takaraivoon tuli vertavuotava haava. Uhri toimitettiin ambulanssilla hoitoon.
Pahoinpitelijä ehti poistua paikalta ennen poliisin saapumista
Lähde
Mies pahoinpideltiin Rovaniemen keskustassa Korkalonkadulla lauantaina aamuyöstä. Miestä oli lyönyt ulkomaalainen mies, hän kuului neljän ulkomaalaisen miehen ja kahden naisen seurueeseen.
Pahoinpitely tapahtui kello 4.15 aikoihin. Uhria lyötiin nyrkillä kasvoihin, hän kaatui lyönnin seurauksena katuun ja löi takaraivonsa. Takaraivoon tuli vertavuotava haava. Uhri toimitettiin ambulanssilla hoitoon.
Pahoinpitelijä ehti poistua paikalta ennen poliisin saapumista
Lähde
10.10.07
Ilta-Sanomat 10.10.2007
Mies kävi käsiksi koulutyttöön Kuopiossa
Poliisi etsii koulutyttöä ahdistellutta miestä Kuopiossa.
Poliisin mukaan mies yritti taivutella 12-vuotiasta tyttöä sukupuoliyhdyntään kevyen liikenteen väylällä maanantai-iltana.
Tapaus sattui noin kello 18.30 rautatien ylittävällä sillalla, kun tyttö oli kävelemässä keskustasta Puijonlaaksoon.
Vastaan tullut juopunut mies uhkasi tyttöä myös väkivallalla ja yritti käydä käsiksi. Tyttö pääsi pakenemaan paikalta.
Poliisin etsimä mies on 35-40-vuotias, laiha ja ihonväriltään tumma. Hänellä oli yllään tummanvihreä huppari, jonka huppu oli vedetty pään suojaksi. Miehellä oli jalassa tummat, väljät housut ja paksupohjaiset skeittikengät. Poliisin mukaan hän puhui suomea ulkomaalaisittain murtaen.
Poliisi kaipaa yleisön apua tapauksen selvittämiseksi. Tiedot voi soittaa Kuopion poliisin puhelinnumeroon (017) 246 511.
Lähde
Poliisi etsii koulutyttöä ahdistellutta miestä Kuopiossa.
Poliisin mukaan mies yritti taivutella 12-vuotiasta tyttöä sukupuoliyhdyntään kevyen liikenteen väylällä maanantai-iltana.
Tapaus sattui noin kello 18.30 rautatien ylittävällä sillalla, kun tyttö oli kävelemässä keskustasta Puijonlaaksoon.
Vastaan tullut juopunut mies uhkasi tyttöä myös väkivallalla ja yritti käydä käsiksi. Tyttö pääsi pakenemaan paikalta.
Poliisin etsimä mies on 35-40-vuotias, laiha ja ihonväriltään tumma. Hänellä oli yllään tummanvihreä huppari, jonka huppu oli vedetty pään suojaksi. Miehellä oli jalassa tummat, väljät housut ja paksupohjaiset skeittikengät. Poliisin mukaan hän puhui suomea ulkomaalaisittain murtaen.
Poliisi kaipaa yleisön apua tapauksen selvittämiseksi. Tiedot voi soittaa Kuopion poliisin puhelinnumeroon (017) 246 511.
Lähde
5.10.07
Ilta-Sanomat 5.10.2007 (2.)
Puolalaiset lompakkovarkaat karkotettiin maasta
Ulkomaalaisvirasto on karkottanut kaksi puolalaista miestä, jotka tuomittiin 39 rikoksesta runsaan vuoden mittaisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin Lahden käräjäoikeudessa tällä viikolla.
Miehiä ei päästetty vapaaksi käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen, vaan Lahden poliisi pyysi ulkomaalaisvirastolta maastakarkoitusta, joka tehtiin torstaina.
Poliisi perusteli karkotuspyyntöä varkauksilla. Miehet tekivät jokaisena päivänä rikoksia. Kaksikko, 25- ja 49-vuotiaat miehet, olivat Suomessa 13 päivää heinäkuussa. He veivät tuona aikana 26 lompakkoa kaupoissa yksin liikkuneilta iäkkäiltä naisilta.
Miehet varastivat lompakot ostoskärryissä olleista kasseista.Lompakoista he saivat noin 4000 euroa rahaa ja pankkikortteja tunnuslukuineen. Pankkikoeteille kaksikko nosti automaateilta noin 10 000 euroa.
Lahden poliisi saattoi miehet torstaina maasta pois. Vanhempi karkotetuista miehistä on nuoremman setä.
Lähde
Ulkomaalaisvirasto on karkottanut kaksi puolalaista miestä, jotka tuomittiin 39 rikoksesta runsaan vuoden mittaisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin Lahden käräjäoikeudessa tällä viikolla.
Miehiä ei päästetty vapaaksi käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen, vaan Lahden poliisi pyysi ulkomaalaisvirastolta maastakarkoitusta, joka tehtiin torstaina.
Poliisi perusteli karkotuspyyntöä varkauksilla. Miehet tekivät jokaisena päivänä rikoksia. Kaksikko, 25- ja 49-vuotiaat miehet, olivat Suomessa 13 päivää heinäkuussa. He veivät tuona aikana 26 lompakkoa kaupoissa yksin liikkuneilta iäkkäiltä naisilta.
Miehet varastivat lompakot ostoskärryissä olleista kasseista.Lompakoista he saivat noin 4000 euroa rahaa ja pankkikortteja tunnuslukuineen. Pankkikoeteille kaksikko nosti automaateilta noin 10 000 euroa.
Lahden poliisi saattoi miehet torstaina maasta pois. Vanhempi karkotetuista miehistä on nuoremman setä.
Lähde
Kaleva 5.10.2007
Kiinalaismies maksaa jättikorvaukset piraattikaupasta
Kiinalaismies joutuu vankilaan ja maksamaan jättikorvaukset Suomen laajimmasta piraattituotteiden myynnistä.
Helsingin käräjäoikeus totesi Liang Xun syyllistyneen laajamittaiseen tuoteväärennösten maahantuontiin ja jälleenmyyntiin. Mies pyöritti kokonaista liiketoimintaa tuoteväärennösten ympärillä vuosina 2004-2005. Hän toi maahan ja myi Itäkeskuksen liikkeessään väärennöksiä, joita löytyi neljästäkymmenestä tuotemerkistä.
Oikeus passitti Liang Xun vankilaan runsaaksi kahdeksi vuodeksi muun muassa törkeästä veropetoksesta ja teollisoikeusrikoksesta. Korvaussumma nousi liki 400 000 euroon, joista suurin osa on vältettyjä veroja ja tullimaksuja. Mies tuomittiin tuoteväärennösten lisäksi ravintola-alaan liittyvistä talousrikoksista.
Miehen lisäksi vyyhdessä syytettiin hänen vaimoaan, mutta tämän syytteet oikeus hylkäsi.
Lähde
Kiinalaismies joutuu vankilaan ja maksamaan jättikorvaukset Suomen laajimmasta piraattituotteiden myynnistä.
Helsingin käräjäoikeus totesi Liang Xun syyllistyneen laajamittaiseen tuoteväärennösten maahantuontiin ja jälleenmyyntiin. Mies pyöritti kokonaista liiketoimintaa tuoteväärennösten ympärillä vuosina 2004-2005. Hän toi maahan ja myi Itäkeskuksen liikkeessään väärennöksiä, joita löytyi neljästäkymmenestä tuotemerkistä.
Oikeus passitti Liang Xun vankilaan runsaaksi kahdeksi vuodeksi muun muassa törkeästä veropetoksesta ja teollisoikeusrikoksesta. Korvaussumma nousi liki 400 000 euroon, joista suurin osa on vältettyjä veroja ja tullimaksuja. Mies tuomittiin tuoteväärennösten lisäksi ravintola-alaan liittyvistä talousrikoksista.
Miehen lisäksi vyyhdessä syytettiin hänen vaimoaan, mutta tämän syytteet oikeus hylkäsi.
Lähde
Ilta-Sanomat 5.10.2007
Liettualainen murtoliiga vei arvotavaraa 1,5 miljoonan edestä
Liettuan ja Suomen viranomaiset ovat paljastaneet ja selvittäneet liettualaisen rikosliigan toiminnan, jonka kohteina olivat koru- ja turkisliikkeet.
Ryhmä toimi kesästä 2005 alkaen Länsi- ja Etelä-Suomessa. Liikkeistä anastetun omaisuuden arvo on vähintään 1,5 miljoonaa euroa.
Osa rikollisista saatiin kiinni rikospaikoilta ja anastettu omaisuus takaisin. Osa murtosaaliista on todennäköisesti saatu viedyksi ulkomaille.
Rikollisryhmän jäsenistä on tähän mennessä tuomittu Suomessa 14 henkilöä. Kaikkiaan ryhmän jäsenluku on yli 20 henkilöä, ja se on tehnyt vastaavanlaisia rikoksia myös Itävallassa.
Operaatio on toteutettu tiiviissä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Suomesta operaatioon ovat osallistuneet Vaasan ja Turun poliisilaitokset sekä poliisin, tullin ja rajaviranomaisten yhteiset ryhmät eri puolilla maata. Yhteistyötä on tehty myös Liettuan ja Itävallan kanssa.
Lähde
Liettuan ja Suomen viranomaiset ovat paljastaneet ja selvittäneet liettualaisen rikosliigan toiminnan, jonka kohteina olivat koru- ja turkisliikkeet.
Ryhmä toimi kesästä 2005 alkaen Länsi- ja Etelä-Suomessa. Liikkeistä anastetun omaisuuden arvo on vähintään 1,5 miljoonaa euroa.
Osa rikollisista saatiin kiinni rikospaikoilta ja anastettu omaisuus takaisin. Osa murtosaaliista on todennäköisesti saatu viedyksi ulkomaille.
Rikollisryhmän jäsenistä on tähän mennessä tuomittu Suomessa 14 henkilöä. Kaikkiaan ryhmän jäsenluku on yli 20 henkilöä, ja se on tehnyt vastaavanlaisia rikoksia myös Itävallassa.
Operaatio on toteutettu tiiviissä kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Suomesta operaatioon ovat osallistuneet Vaasan ja Turun poliisilaitokset sekä poliisin, tullin ja rajaviranomaisten yhteiset ryhmät eri puolilla maata. Yhteistyötä on tehty myös Liettuan ja Itävallan kanssa.
Lähde
3.10.07
Iltalehti 3.10.2007
Juopunut venäläinen yritti lahjoa poliisin
Venäläismies yritti lahjoa Lapppeenrannan poliisin puhallettuaan 0,73 promillea.
Juovuksissa ollut venäläismies yritti lahjomalla päästä jatkamaan automatkaansa Taavetissa Luumäellä keskiviikkona. Mies tarjosi poliisille ensin 50:tä euroa ja sitten 200:aa euroa, jotta hänen ei olisi tarvinnut mennä verikokeeseen. Mies oli puhaltanut alkometriin 0,73 promillen lukemat.
Poliisin mukaan puhalluskaan ei ollut miehelle mieleen, mutta onnistui suostuttelun jälkeen. 43-vuotias venäläinen oli ilmeillä ja eleillä tehostaen antanut ymmärtää, että hän aikoi jatkaa vielä matkaa ja mennä sitten nukkumaan. Poliisi ei heltynyt vaan passitti miehen verikokeeseen ja kuulusteluihin Lappeenrannan poliisilaitokselle.
Lappeenrannan poliisi lähti autoilijan perään, kun hätäkeskukseen tuli puolenpäivän aikaan ilmoitus epävarmasti liikkuvasta siirtokilpisestä kuorma-autosta. Auto oli tulossa valtatie 26:lla Haminasta Taavetin suuntaan.
Lähde
Venäläismies yritti lahjoa Lapppeenrannan poliisin puhallettuaan 0,73 promillea.
Juovuksissa ollut venäläismies yritti lahjomalla päästä jatkamaan automatkaansa Taavetissa Luumäellä keskiviikkona. Mies tarjosi poliisille ensin 50:tä euroa ja sitten 200:aa euroa, jotta hänen ei olisi tarvinnut mennä verikokeeseen. Mies oli puhaltanut alkometriin 0,73 promillen lukemat.
Poliisin mukaan puhalluskaan ei ollut miehelle mieleen, mutta onnistui suostuttelun jälkeen. 43-vuotias venäläinen oli ilmeillä ja eleillä tehostaen antanut ymmärtää, että hän aikoi jatkaa vielä matkaa ja mennä sitten nukkumaan. Poliisi ei heltynyt vaan passitti miehen verikokeeseen ja kuulusteluihin Lappeenrannan poliisilaitokselle.
Lappeenrannan poliisi lähti autoilijan perään, kun hätäkeskukseen tuli puolenpäivän aikaan ilmoitus epävarmasti liikkuvasta siirtokilpisestä kuorma-autosta. Auto oli tulossa valtatie 26:lla Haminasta Taavetin suuntaan.
Lähde
1.10.07
Ilta-Sanomat 1.10.2007
Lompakkovarkaussarjasta vankeutta ja korvauslasku
Lahden käräjäoikeus tuomitsi maanantaina kaksi puolalaismiestä kesällä tehdystä lompakkovarkauksien sarjasta ehdolliseen vankeuteen. Tuomittujen maksettavaksi määrättiin noin 20 000 euron korvaukset.
Tuomituilta on saatu tutkintavaiheessa talteen noin 7 000 euroa. Lisäksi oikeus määräsi vakuustakavarikkoon miesten irtainta omaisuutta enintään 12 690 euron edestä.
Vuonna 1958 ja 1981 syntyneet miehet majoittuivat Lahden leirintäalueelle, mistä he keikkailivat heinäkuun kahtena viimeisenä viikkona lähiseudulle sekä Tampereen, Jämsän, Mikkelin, Järvenpään ja Kotkan suuntiin.
Sarjaan liittyy liki 40 yksittäistä rikosta.
Menetys jopa2 000 euroa
Tekijät etsivät marketeista uhreikseen enimmäkseen yksin liikkuneita, vanhempia naisia. Toinen miehistä pyysi apua tuoteselostusten selvittämiseen, ja jälkikäteen auttaja havaitsi rahapussinsa kadonneen.
Tuomitut pystyivät käyttämään kahdeksaa nappaamaansa luottokorttia, koska rahapussista löytyivät tunnusluvut. Suurin yksittäinen vahinko nousi noin 2 000 euroon.
Rahapussien mukana katosi käteisen ohella ajokortteja ja muita asiakirjoja, joitten uusimisesta koitui uhreille lisäkuluja.
Karkotus odottaa?
Kaksi syytettä oikeus hylkäsi näytön puutteesta. Lisäksi vanhempi mies vapautettiin muutamista varkaussyytteistä. Kaupan valvontakameran kuva liikkeessä liikkumisesta ei riittänyt osoittamaan miehen syyllisyyttä, kun uhrin rahapussi oli napattavissa ostoskärrystä ilman puhuttelemistakin.
Nuoremman miehen tuomioksi tuli vuosi ja kolme kuukautta ehdollista, vanhemman kuukautta vähemmän. Tuomioissa otettiin huomioon, että miehet ovat olleet tutkintavankeudessa kaksi kuukautta.
Komisario Taisto Kuhlman kertoo Lahden poliisin harkitsevan esitystä miesten maahantulon kieltämiseksi, mikä merkitsisi myös maasta karkottamista. Mahdollisen ratkaisun tekee Ulkomaalaisvirasto.
Lähde
Lahden käräjäoikeus tuomitsi maanantaina kaksi puolalaismiestä kesällä tehdystä lompakkovarkauksien sarjasta ehdolliseen vankeuteen. Tuomittujen maksettavaksi määrättiin noin 20 000 euron korvaukset.
Tuomituilta on saatu tutkintavaiheessa talteen noin 7 000 euroa. Lisäksi oikeus määräsi vakuustakavarikkoon miesten irtainta omaisuutta enintään 12 690 euron edestä.
Vuonna 1958 ja 1981 syntyneet miehet majoittuivat Lahden leirintäalueelle, mistä he keikkailivat heinäkuun kahtena viimeisenä viikkona lähiseudulle sekä Tampereen, Jämsän, Mikkelin, Järvenpään ja Kotkan suuntiin.
Sarjaan liittyy liki 40 yksittäistä rikosta.
Menetys jopa2 000 euroa
Tekijät etsivät marketeista uhreikseen enimmäkseen yksin liikkuneita, vanhempia naisia. Toinen miehistä pyysi apua tuoteselostusten selvittämiseen, ja jälkikäteen auttaja havaitsi rahapussinsa kadonneen.
Tuomitut pystyivät käyttämään kahdeksaa nappaamaansa luottokorttia, koska rahapussista löytyivät tunnusluvut. Suurin yksittäinen vahinko nousi noin 2 000 euroon.
Rahapussien mukana katosi käteisen ohella ajokortteja ja muita asiakirjoja, joitten uusimisesta koitui uhreille lisäkuluja.
Karkotus odottaa?
Kaksi syytettä oikeus hylkäsi näytön puutteesta. Lisäksi vanhempi mies vapautettiin muutamista varkaussyytteistä. Kaupan valvontakameran kuva liikkeessä liikkumisesta ei riittänyt osoittamaan miehen syyllisyyttä, kun uhrin rahapussi oli napattavissa ostoskärrystä ilman puhuttelemistakin.
Nuoremman miehen tuomioksi tuli vuosi ja kolme kuukautta ehdollista, vanhemman kuukautta vähemmän. Tuomioissa otettiin huomioon, että miehet ovat olleet tutkintavankeudessa kaksi kuukautta.
Komisario Taisto Kuhlman kertoo Lahden poliisin harkitsevan esitystä miesten maahantulon kieltämiseksi, mikä merkitsisi myös maasta karkottamista. Mahdollisen ratkaisun tekee Ulkomaalaisvirasto.
Lähde
MTV3.fi 1.10.2007
Raision joukkoraiskauksesta ei löytynyt näyttöä
Reilut kaksi viikkoa sitten Raisiossa joukkoraiskauksen kohteeksi joutunutta nuorta naista epäillään väärästä ilmiannosta.
Vuonna 1986 syntynyt turkulainen nainen kertoi poliisille tulleensa raiskatuksi Raisiossa kirjaston lähistöllä sunnuntaina 9. syyskuuta aamuyöllä vähän ennen kello kahta. Ilmoituksen mukaan raiskaukseen olisi osallistunut 5-7 "jugoslaavin-näköistä" miestä, jotka olivat kaataneet naisen maahan ja raiskanneet hänet. Hänellä oli naarmuja polvissaan, kyynärpäissään ja olkapäässään.
Nainen kertoi viettäneensä illan paikallisessa ravintolassa poikaystävänsä kanssa ja hän kertoi olleensa vahvasti humalassa, mistä syystä hänen muistikuvansa olivat hatarat.
Esitutkinnan alkuvaiheessa nainen tunnisti valokuvista yhdeksi tekijäksi erään miehen, jonka poliisi pidätti teosta epäiltynä 11. syyskuuta jutun tutkinnan turvaamiseksi. Pidätysaikana saatiin selvitettyä, että mies ei voinut olla tekijä, koska hän oli todistettavasti teko-aikaan Turussa ja hänet vapautettiin kolmen päivän kuluttua pidätyksestä.
Valvontakameran kuvat todisteena
Tutkinnan onneksi läheisen yrityksen valvontakamerat olivat taltioineet naisen ja tämän poikaystävän liikkeet hetkeä ennen ilmoitettua raiskausta. Kuvissa näkyvät pariskunnan eroaminen omille teilleen ja naisen voimakkaasta päihtymyksestä johtuvat kaatuilut. Yksin jäätyään nainen näyttää hätääntyvän ja kuvista poistuessaan hän soittaa kännykällään johonkin.
Poliisi jäljitti puhelun ja sai selvitettyä, että juuri tässä puhelussa nainen kertoi hätääntyneenä tulleensa juuri raiskatuksi sen jälkeen, kun hän oli eronnut poikaystävästään.
Valvontakameran taltioinnit nähtyään nainen on itsekin vakuuttunut siitä, ettei raiskausta ole tapahtunutkaan, vaan mielikuva raiskauksesta ja siihen sopivat vammat ovat syntyneet voimakkaan päihtymyksen ansiosta siinä vaiheessa, kun hän kaatuili ja kompuroi maassa. Tutkinnan alkuvaiheessa nainen ei muistanut omaa kompurointiaan.
Naista itseään epäillään nyt väärästä ilmiannosta ja perättömästä lausumasta esitutkinnassa. Rikoksina nämä edellyttävät tahallisuutta. Esitutkinnan jälkeen vaikuttaa enemmän siltä, ettei nainen kuitenkaan ole tahallaan poliisille valehdellut, vaan tutkinnan alkuvaiheessa hän mielikuviensa mukaisesti on todella kokenut tulleensa raiskatuksi. Koska väärän ilmiannon takia mies oli syyttömästi pidätettynä ja rikosta on syytä epäillä, saattaa poliisi asian syyttäjän harkittavaksi naisen osalta.
Lähde
Kts. http://monikulttuuri.blogspot.com/2007/09/iltalehti-992007.html
Reilut kaksi viikkoa sitten Raisiossa joukkoraiskauksen kohteeksi joutunutta nuorta naista epäillään väärästä ilmiannosta.
Vuonna 1986 syntynyt turkulainen nainen kertoi poliisille tulleensa raiskatuksi Raisiossa kirjaston lähistöllä sunnuntaina 9. syyskuuta aamuyöllä vähän ennen kello kahta. Ilmoituksen mukaan raiskaukseen olisi osallistunut 5-7 "jugoslaavin-näköistä" miestä, jotka olivat kaataneet naisen maahan ja raiskanneet hänet. Hänellä oli naarmuja polvissaan, kyynärpäissään ja olkapäässään.
Nainen kertoi viettäneensä illan paikallisessa ravintolassa poikaystävänsä kanssa ja hän kertoi olleensa vahvasti humalassa, mistä syystä hänen muistikuvansa olivat hatarat.
Esitutkinnan alkuvaiheessa nainen tunnisti valokuvista yhdeksi tekijäksi erään miehen, jonka poliisi pidätti teosta epäiltynä 11. syyskuuta jutun tutkinnan turvaamiseksi. Pidätysaikana saatiin selvitettyä, että mies ei voinut olla tekijä, koska hän oli todistettavasti teko-aikaan Turussa ja hänet vapautettiin kolmen päivän kuluttua pidätyksestä.
Valvontakameran kuvat todisteena
Tutkinnan onneksi läheisen yrityksen valvontakamerat olivat taltioineet naisen ja tämän poikaystävän liikkeet hetkeä ennen ilmoitettua raiskausta. Kuvissa näkyvät pariskunnan eroaminen omille teilleen ja naisen voimakkaasta päihtymyksestä johtuvat kaatuilut. Yksin jäätyään nainen näyttää hätääntyvän ja kuvista poistuessaan hän soittaa kännykällään johonkin.
Poliisi jäljitti puhelun ja sai selvitettyä, että juuri tässä puhelussa nainen kertoi hätääntyneenä tulleensa juuri raiskatuksi sen jälkeen, kun hän oli eronnut poikaystävästään.
Valvontakameran taltioinnit nähtyään nainen on itsekin vakuuttunut siitä, ettei raiskausta ole tapahtunutkaan, vaan mielikuva raiskauksesta ja siihen sopivat vammat ovat syntyneet voimakkaan päihtymyksen ansiosta siinä vaiheessa, kun hän kaatuili ja kompuroi maassa. Tutkinnan alkuvaiheessa nainen ei muistanut omaa kompurointiaan.
Naista itseään epäillään nyt väärästä ilmiannosta ja perättömästä lausumasta esitutkinnassa. Rikoksina nämä edellyttävät tahallisuutta. Esitutkinnan jälkeen vaikuttaa enemmän siltä, ettei nainen kuitenkaan ole tahallaan poliisille valehdellut, vaan tutkinnan alkuvaiheessa hän mielikuviensa mukaisesti on todella kokenut tulleensa raiskatuksi. Koska väärän ilmiannon takia mies oli syyttömästi pidätettynä ja rikosta on syytä epäillä, saattaa poliisi asian syyttäjän harkittavaksi naisen osalta.
Lähde
Kts. http://monikulttuuri.blogspot.com/2007/09/iltalehti-992007.html
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)