12.9.08

Ilta-Sanomat 12.9.2008

Autoilija hyökkäsi mattoveitsi ojossa liikennevaloissa

Postiauton kuljettaja koki kauhunhetkiä Espoossa, kun toinen autoilija työnsi liikennevaloissa mattoveitsen hänen kurkulleen. 43-vuotiasta autoilijaa ei toisen kuljettajan ajotyyli miellyttänyt.

Syyttäjä Markku Ahosen mukaan tapaus sattui toissa vuoden elokuussa Espoon Karakalliossa. 26-vuotias postiauton kuljettaja kertoi pysähtyneensä liikennevaloihin ja huomanneensa vieressään bussikaistalla henkilöauton. Valojen vaihduttua molemmat autot jatkoivat risteyksen yli suoraan, ja 43-vuotias autoilija koetti siirtyä bussikaistalta postiauton eteen. Tämä jäi kuitenkin yritykseksi.

Seuraavissa valoissa postiauton kuljettaja huomasi taustapeilistä, että toinen kuljettaja lähti juoksemaan häntä kohti mattoveitsi kädessä. Veitsimies avasi auton oven, otti kuljettajaa rinnuksista kiinni ja uhkasi teräaseella. Samalla hän huusi kovaan ääneen jotain vieraalla kielellä.

Postiauton kuljettaja sai uhkailijan auton rekisterinumeron ylös. Syyttäjä Ahosen mukaan poliisi takavarikoi myöhemmin mattoveitsen, joka löytyi epäillyn taskusta.

Riehuja sai teostaan Espoon käräjäoikeudessa tiistaina 40 päiväsakkoa, josta tulee maksettavaa 400 euroa. Tuomittu kiisti kaiken.

Lähde

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

http://www.iltalehti.fi/espoo/200809128242681_eo.shtml

Anonyymi kirjoitti...

http://www.kaleva.fi/plus/juttu750112_page0.htm

Anonyymi kirjoitti...

http://www.kaleva.fi/plus/juttu750134_page0.htm

Anonyymi kirjoitti...

Vuokra-asunnon remontin kulut jopa 20 000 euroa
Piittaamaton asumistyyli ja jätteiden heittely huolestuttavat huoltomiehiä

HEIKKI KAUHANEN

Lähiöiden jätekatokset pursuavat monissa turkulaislähiöissä lajittelemattomasta jätteestä.

Tiistaina itäisen Turun alueella yksittäisen rivitalon jätekatoksen ovelta ei pääse pitemmälle. Kolme suurta lattiamattoa, henkilöauton pohjapanssari, patjat, kokonaiset pahvilaatikot ja sinne tänne heitetyt haisevat roskapussit estävät lajiteltujen jätteiden sijoittamisen oikeisiin laatikoihin.

- Tämä on todella turhauttavaa, kommentoi Lassila&Tikanojan huoltomiehenä toimiva Jarno Vieno.

Jätteiden kerääminen vääristä paikoista vie hänen mukaansa joka viikko ainakin yhden huoltomiehen kokopäiväisen työpanoksen. Törkeimmät tapaukset pyritään jäljittämään rikkomalla roskapussit ja selvittämällä niiden heittäjä.

Asumisessa tyypillisiä piittaamattomuuksia ovat väliovien ja kaappien rikkomiset, kosteusvauriot, lieden väärinkäytöstä johtuneet vauriot sekä huolimattomuus ilmastointilaitteiden käytössä.

- Tyypillisin kommentti on, että se on varmaan lapsen tekemä, Jarno Vieno kertoo.

Perusremontti tuhansia euroja

Lähes jokaisella vuokrataloalueella joudutaan teettämään kuukausittain kalliita korjausremontteja. Usein ne ovat pieniä, mutta valitettavan usein joudutaan tekemään kunnon korjausta. Perusremonttiin uppoaa usein tuhansia euroja. Kallein on maksanut 20 000 euroa.

- Kyse on usein vioista, jotka eivät ole tulleet normaalin elämisen kautta. Ovissa ja seinissä on reikiä ja tapetit on revitty. Joskus asukas pesee lattian niin suurella vesimäärällä, että seinien kipsilevyt turpoavat ja pilaantuvat jopa 30 senttimetrin korkeudelta, L&T:n huoltomies Rami Björklund kertoo.

- Myös liedet ovat ongelma. Jotkut lämmittävät asuntojaan säätämällä uunin 300 asteeseen ja jättävät luukun auki. Sen seurauksena nupit sulavat ja grillivastukset hajoavat ja tippuvat alas, hän lisää.

Asukas saattaa vaatia uutta jääkaappia siitä syystä, että ovi ei mene kiinni, vaikka ongelma selviäisi sulattamalla kaapin valtavat jääkokkareet.

Ongelmana on myös se, että rikkoontuneet tai hylätyt huonekalut ja pesukoneet jätetään käytäville, koska huoltomiesten arvellaan huolehtivan niistä. Vastuu kuuluu kuitenkin asukkaille. Kerrostalojen käytäviin jätetyt suurikokoiset esineet ovat myös turvallisuusriski, koska ne hidastavat kiireellisissä tilanteissa sairaankuljetus- sekä sammutus- ja pelastustehtäviä.

Björklund on ollut työssään 13 vuotta, ja tilanne on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan.

- Omat neuvot alkavat käydä vähiin, joten otamme mielellämme hyviä neuvoja vastaan. Jos mikään ei auta, niin ehkä meidän täytyy hankkia esiintymislava ja järjestää tempaus, jossa kerrotaan asiat niin hyvin, että tieto menee varmasti perille, Björklund heittää puoliksi tosissaan.

- Mehän voidaan vaikka ottaa soittovehkeet mukaan, Vieno lohkaisee.

Ohjeita ei ymmärretä

Turun lähiöissä on ollut vuosien varrella vireillä useita projekteja ja tapahtumia, joissa asukkaille on tiedotettu myös asumisen pelisäännöistä. Yksittäiset tapahtumat eivät kuitenkaan tavoita kuin murto-osan asukkaista. Ongelmana on myös se, että asukkaiden vaihtuvuus on suurta ja kaikki eivät ymmärrä suomenkielisiä ohjeita.

Halisten Kardinaalinkadulla toimivan, RAY:n rahoittaman Muu maa mustikka -projektin projektivastaava Satu Husso pitää asiaa tärkeänä. Hän aikoo ottaa asian puheeksi jo tällä viikolla.

- Omakielisiä ohjeita tarvitaan. Jospa Kotilo-projektin kautta saadaan jotain apua asiaan, hän lupaa.

Mustikka-projektin tarkoituksena on helpottaa Halisten alueen maahanmuuttajalapsiperheiden sopeutumista omaan lähiöönsä sekä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Julkaistu 17.9.2008 2:32:05 (Päivitetty 17.9.2008 9:46:03)

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-09-17,104:2:565023,1:0:0:0:0:0: