Eritaustaiset naapurit riitelevät yhteisistä tiloista ja erilaisista tavoista
Naapuruussovittelija Abdirizak Mohamedin mielestä eritaustaisten ihmisten kahnauksia on tärkeää yrittää ratkaista.
Yläkerran suomalaisperhe syytti alakerrassa asuvaa maahanmuuttajaperhettä siitä, että se soittaa kovalla musiikkia. Alakertalaiset kiistivät: he ovat uskovaisia muslimeita, he eivät kuuntele musiikkia.
Suomalaisäiti oli yrittänyt käydä valittamassa metelistä maahanmuuttajaperheelle, mutta he pitivät tätä hyökkäyksenä itseään kohtaan. He syyttivät suomalaisia rasisteiksi.
Muun muassa tällaista riitaa on ollut sovittelemassa Abdirizak Mohamed. Hän on yksi Suomen pakolaisavun kouluttamista vapaaehtoisista naapuruussovittelijoista.
Vuonna 2006 alkaneen Kotilo-hankkeen tarkoitus on auttaa selvittämään maahanmuuttajataustaisten ja suomalaisten välisiä kiistoja. Hanke on nostettu yhdeksi esimerkiksi "arjen etnisten konfliktien" ratkaisemisesta Puhumalla paras -opaskirjaan, jonka sisäministeriö julkaisi vastikään.
Mohamedin sovittelema riita metelistä ratkesi niin, että rakennuksessa todettiin olevan liian huono äänieristys. Se sovittiin korjattavaksi remontin yhteydessä. Selvisi myös, mistä ääni oli peräisin: alakerrassa kuunneltiin Koraanin lukua.
"Kommunikaatiossa oli ongelmia", Mohamed sanoo. Hänen mukaansa tämä on yksi iso syy maahanmuuttajien ja kantaväestön välille syntyneisiin riitoihin. Kyse ei ole vain kielivaikeuksista, vaan siitä, että naapurit eivät ole tekemisissä toistensa kanssa.
"Täällä on kiire, kiire, kiire", Somaliasta vuosia sitten Suomeen muuttanut Mohamed naurahtaa. Hän työskentelee tutkijana Vaasan yliopistossa.
Pakolaisavun koordinaattorin Terhi Joensuun mukaan kiistat ovat usein liittyneet yhteisten tilojen kuten saunan ja pesutuvan käyttöön, lasten leikkeihin ja erilaisten tapojen aiheuttamaan ärtymykseen.
Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Pirkanmaalla sovitelluista kymmenistä riidoista suurin osa on saatu ratkaistua. "Meillä on hyviä kokemuksia", Joensuu tiivistää.
Mohamedin mukaan monet riidoista juontuvat siitä, että maahanmuuttajat eivät tunne suomalaisen asumisen sääntöjä. Heille voi olla epäselvää, mitä tarkoittaa illalla hiljaisuus tai miten pitää lajitella jätteet. Se ärsyttää suomalaisia.
"Suomalaiset olettavat, että järjestyssäännöt tiedetään, kun niistä on kerran laitettu tiedote. Mutta esimerkiksi somaleille suullinen viesti on arvokkaampi kuin kirjoitettu", Mohamed toteaa.
Maahanmuuttajat taas valittavat usein suomalaisten rasismista. "Se voi olla totta, mutta se voi olla myös väärinymmärrys", Mohamed huomauttaa.
Naapuruussovittelijat ovat sovitelleet runsaasti myös riitoja, joissa molemmat osapuolet ovat suomalaisia. Selväksi on käynyt, että suurta osaa kahnauksista on turha selittää kulttuuritaustalla. Ihmiset ovat yksilöitä. Samasta taustasta tulevilla voi olla aivan erilaiset tulkinnat kulttuuristaan.
"Samantapaisia kiistoja syntyy sekä suomalaisten että ulkomaalaisten välillä", sovittelija Markus Mervola sanoo.
Kulttuurilla saattaa kuitenkin olla vaikutusta siihen, että esimerkiksi somalit suostuvat sovitteluun mielellään. Mohamedin mukaan Somaliassa riitoihin on perinteisesti yritetty hakea sopua vastaavanlaisella menetelmällä.
"Sovitteleminen on asia, joka suomalaisten pitäisi oppia maahanmuuttajilta."
Lähde
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti