Grillimyyjää puukotettiin Oulunkylässä
Helsingissä tapahtui kaksi vakavaa puukotusta tiistai-iltana. Yhdentoista jälkeen tiistai-iltana neljä päihtynyttä romanimiestä tilasi ruokaa Oulunkylän ostoskeskuksen vieressä olevalta grilliltä. Miehet kieltäytyivät maksamasta ostoksiaan.
Kun myyjä meni grillin ulkopuolelle perimään maksuja, yksi miehistä alkoi huitoa häntä puukolla. Miesjoukko pakeni ostoskeskuksen parkkipaikan suuntaan. Myyjä loukkaantui puukotuksessa vakavasti ja hänet vietiin sairaalaan.
Poliisin mukaan miehet ovat pukeutuneet suoriin housuihin ja kauluspaitoihin, joiden päällä oli pusakat.
Noin kymmenen aikaan illalla 20-vuotiasta miestä puukotettiin Finlandia-talon kohdalla. Hän tapasi illalla miehen, jonka kanssa hänellä oli ollut aikaisemmin riitaa. Miehet lähtivät kävelemään Töölönlahdelle selvittämään välejään, kun toinen miehistä puukotti 20-vuotiasta kaulaan.
Poliisin mukaan puukottaja saattoi olla somalitaustainen nuori mies. Miehellä oli yllään nahkatakki, siniset housut ja tenniskengät.
Poliisi pyytä lisätietoja tapauksista numeroon 189 5331
Lähde
29.4.08
Iltalehti 29.4.2008
Lompakkovarkaat kiinni Tampereella
Tampereen poliisi on vanginnut kaksi ulkomaalaismiestä epäiltyinä laajoista lompakkovarkauksista.
Tampereen keskustassa sattui alkuvuodesta lukuisia lompakkovarkauksia. Varkaudet kohdistuivat pääasiassa yksin liikkuneisiin iäkkäisiin naisihmisiin.
Tampereen poliisi on nyt selvittänyt varkaussarjan ja vanginnut kaksi ulkomaalaismiestä epäiltyinä varkauksista.
Yhteensä 25 selvitettyä tapausta on siirretty syyteharkintaan Pirkanmaan syyttäjänvirastoon. Poliisi esittää maahanmuuttovirastolle miesten käännyttämistä Suomesta.
Anastetun omaisuuden arvo nousee poliisin mukaan useisiin tuhansiin euroihin. Rahoja ei ole saatu takaisin.
Osa nyt vangitun kaksikon tekemistä varkauksista tapahtui Helsingissä. Tampereen alueella tapahtuneet lompakkovarkaudet ovat loppuneet lähes kokonaan sen jälkeen, kun poliisi pidätti epäillyt.
Lähde
Tampereen poliisi on vanginnut kaksi ulkomaalaismiestä epäiltyinä laajoista lompakkovarkauksista.
Tampereen keskustassa sattui alkuvuodesta lukuisia lompakkovarkauksia. Varkaudet kohdistuivat pääasiassa yksin liikkuneisiin iäkkäisiin naisihmisiin.
Tampereen poliisi on nyt selvittänyt varkaussarjan ja vanginnut kaksi ulkomaalaismiestä epäiltyinä varkauksista.
Yhteensä 25 selvitettyä tapausta on siirretty syyteharkintaan Pirkanmaan syyttäjänvirastoon. Poliisi esittää maahanmuuttovirastolle miesten käännyttämistä Suomesta.
Anastetun omaisuuden arvo nousee poliisin mukaan useisiin tuhansiin euroihin. Rahoja ei ole saatu takaisin.
Osa nyt vangitun kaksikon tekemistä varkauksista tapahtui Helsingissä. Tampereen alueella tapahtuneet lompakkovarkaudet ovat loppuneet lähes kokonaan sen jälkeen, kun poliisi pidätti epäillyt.
Lähde
Turun Sanomat 29.4.2008
Puheet 400 000 työntekijän tarpeesta tuulesta temmattuja
Aika on ajanut suomalaisen suunnitelmatalouden ohi
Yhdeksi viime aikojen kiistanalaisimmaksi kysymykseksi on muodostunut, uhkaako Suomea työvoimapula, ja jos uhkaa, miten paljon työvoiman pitäisi kasvaa, jotta työvoimapula saataisiin estettyä ja hyvinvointipalvelut turvattua.
Vaikka kysymykset sinänsä ovat aiheellisia, on niiden taustalla vanhakantainen ajatus siitä, että valtion tehtävänä on paitsi huolehtia omien tehtäviensä rahoituksesta myös ohjata yksityisen sektorin työvoimatarpeita ja muita valintoja.
Paljonko työvoimaa tarvitaan?
Vaikka Suomessa ei koskaan siirrytty neuvostotyyppiseen viisivuotissuunnitelmatalouteen, elää valtionhallinnossa yhä sitkeä usko pitkän aikavälin suunnittelun ja ohjauksen tarpeellisuudesta. Ehkä parhaiten tätä suunnittelu-uskoa ilmentävät työministeriön työvoiman tarvelaskelmat, jotka konkretisoituvat viiden vuoden välein julkaistavissa työvoiman tarveraporteissa.
Viimeisin, vuonna 2007 julkaistu Työvoima 2025 -raportti on sinänsä vaikuttavan oloinen. 464 sivulla esitellään työvoiman tarve-ennusteet jopa vuoteen 2030 asti niin toimialoittain, koulutusaloittain kuin alueittain. Puuttuu oikeastaan vain toimipaikkakohtainen tarkastelunäkökulma.
Työvoima 2025 on erikoinen dokumentti monessakin mielessä. Lukija saattaa saada sen kuvan, että kyse on ministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen tekemästä ennusteesta, mutta siitä ei todellakaan ole kyse. Raportin laadintaan ovat osallistuneet (työryhmässä ja eri teemaryhmissä) muut ministeriöt ja lähes kaikki konsensus-Suomen järjestöt. Siksi on vaikea sanoa, kenen mielipiteitä tai toivomuksia luvut edustavat, ovatko luvut ennusteita vai toivomuksia (kun puhutaan perus- ja tavoiteurista, voinee päätellä, että kyse ei ole ainakaan puhtaista ennusteista).
Mitään taloudellista mallia laskelmien tukena ei ole. Kun ekonomistina on tottunut siihen, että luotettavien suhdanne-ennusteiden tekeminen jo kahdenkin vuoden päähän on vaikeaa, tuntuu vaikealta uskoa, että pelkällä taulukkolaskennalla voidaan tehdä kahden vuosikymmenen päähän tarkkoja tarve-ennusteita eri henkilökategorioille.
Sitä saa, mitä tilaa
Valtiohallinnolle Työvoima 2025 -raportti on oiva työväline erilaisten politiikkatoimien perustelemiseen; niinpä esimerkiksi opetusministeriö mielellään viittaa siihen yrittäessään perustella sitä, että esimerkiksi valmistuvien tohtoreiden määrän pitää olla 1 600. Mutta onko kyse vain siitä, että ministeriö saa sitä, mitä tilaa?
Tohtoreiden koulutustarve ei vielä tunnu kovin tärkeältä asialta, mutta kun asianomaiseen raporttiin viitataan perusteltaessa kaikkia muitakin työvoimapoliittisia toimia, herää kysymys, voiko sen varaan laskea koko valtakunnan tulevaisuuden. Vastaus on empimättä ei voi.
Pääoma löytää työntekijät
Työvoiman tarve riippuu teknologian kehityksestä, palkoista ja kokonaiskysynnästä. Teknologista kehitystä on vaikea, jos mahdotonta, ennustaa ja palkoilla ei ole mitään roolia Työvoima 2025 -raportissa. Siksi on hieman vaikea suhtautua kovin vakavasti raportin työvoiman tarve- tai tarjontaennusteisiin.
Usein tuntuu siltä, että edes talousihmiset eivät usko Suomen olevan markkinatalousmaa. Jos nimittäin työvoimasta on pulaa, palkat hoitavat sopeutuksen. Palkat ohjaavat ihmiset niille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan. Ei siihen tarvita valtion ohjausta.
Ja jos yritykset näkevät, että työvoimaa on ylipäätään liian vähän tai se on liian kallista, ne suunnistavat muualle. Ja se on ihan oikein. On paljon järkevämpää, että suomalaiset omistavat ulkomailla toimivia yrityksiä ja saavat niistä tuloja kuin että Suomeen tuodaan yrityksiä, joiden työvoima pitää myös tuoda ulkomailta hieman samaan tapaan kuin mitä Neuvostoliitto teki Virossa miehityksen aikaan.
Kun julkisuudessa puhutaan siitä, että Suomi tarvitsee 400 000 työntekijää (hallituksen politiikkaohjelman vetäjän Rauno Vanhasen mielipide), vedotaan yleensä siihen, että työllisyystavoite on välttämätön hyvinvointivaltion turvaamiseksi. Taustalla on ilmeisesti ajatus siitä, että väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan vähentyessä työvoimapula koskee nimenomaan julkista sektoria (teollisuus ja yksityiset palvelut saavat työvoimansa).
Taustalla täytyy myös olla jokin ajatus siitä, että niin sanottujen hyvinvointipalvelusten kustannukset ja työvoiman tarve ovat annettuja; ne ovat riippumattomia työllisyydestä, palkoista ja kaikista institutionaalisista ratkaisuista.
Menojakin voi muuttaa
Tätä ajatustapaa on vaikea niellä. Toki hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voi mitoittaa monella eri tavalla ja julkisen vallan vastuut voi rajata muutenkin kuin että valtio ja kunnat vastaavat lähestulkoon kaikesta. Kaikki vanhukset voi ottaa laitoksiin ja kaikki maisterit kouluttaa tohtoreiksi, mutta jossain raja tulee silloinkin vastaan.
Puhutaan vielä numeroista. On syytä pitää mielessä, että arviot työikäisen väestön supistumisesta 40 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä perustuvat nykyisin voimassa olevaan työikäisen väestön käsitteeseen. Mutta jos työikää pidennetään vaikka viidellä vuodella, kasvaa työikäisen väestön määrä neljännesmiljoonalla.
Kun ihmisten odotettu elinikä on kasvanut lähes kymmenellä vuodella siitä, mitä se oli 1960-luvun alussa, jolloin työeläkejärjestelmää ideoitiin, on nyt pakko pidentää myös työikää. Näin varsinkin kun ennustetaan, että odotettu elinikä kasvaa vielä 4-5 vuodelle vuoteen 2050 mennessä. Siksi ajatus siitä, että nykytilanteessa ei ole muuta ulospääsytietä kuin ulkomaisen työvoiman maahanmuutto, tuntuu pelkkien numeroidenkin valossa kovin ennenaikaiselta.
Rauno Vanhasen arvioon, jonka mukaan tarvitaan vähintään 100 000 maahanmuuttajaa, liittyy jotenkin ajatus siitä, että maahanmuuttajien määrä vastaa yksi yhteen työllisyyden kasvua. Tähän oletukseen pitää suhtautua varauksin.
Joissain maahanmuuttajaryhmissä väestön työllisyysaste on ollut vain 10-20 prosentin luokkaa, jolloin 100 000 työllistä edellyttäisi todella massiivista maahanmuuttoa.
Toisaalta työttömyyskortistossa on yhäkin 200 000 henkeä ja työttömyyseläkkeellä 47 000, joten ei työvoimareservejä ole aivan täysin tyhjennetty. Lisäksi ministeriön tilastojen mukaan lähes 67 000 työvoiman ulkopuolella olevaa on rekisteröitynyt työnhakijoiksi, mikä kertonee siitä, että halua työn tekemiseen yhä löytyy - hyvinvointivaltiosta huolimatta.
Olennaista on kuitenkin se, että se tapa, jolla työvoiman tarjonta kasvaa, vaikuttaa olennaisesti kaikkiin asioihin. Siksi on absurdia työministeriön tapaan olettaa, että kokonaistuotannon kasvu olisi jotenkin annettu ja erityisesti vielä riippumaton työmarkkinoiden toiminnasta. Juuri tästä syystä Työvoima 2025 -raportin tapaisiin ennusteisiin perustuen ei pidä tehdä mitään politiikkapäätöksiä, vaikka houkutus olisi kuinka suuri.
Houkutus on tietenkin suuri ylläpitää kaikki nykyiset konsensus-Suomen rakenteet ja paikata kaikki ongelmat tuomalla työntekijöitä muualta. Ehkä se ei kuitenkaan ole kaikkien järkevin ratkaisu.
Kirjoittaja on taloustieteen professori Turun yliopistossa.
MATTI VIRÉN
Lähde
Aika on ajanut suomalaisen suunnitelmatalouden ohi
Yhdeksi viime aikojen kiistanalaisimmaksi kysymykseksi on muodostunut, uhkaako Suomea työvoimapula, ja jos uhkaa, miten paljon työvoiman pitäisi kasvaa, jotta työvoimapula saataisiin estettyä ja hyvinvointipalvelut turvattua.
Vaikka kysymykset sinänsä ovat aiheellisia, on niiden taustalla vanhakantainen ajatus siitä, että valtion tehtävänä on paitsi huolehtia omien tehtäviensä rahoituksesta myös ohjata yksityisen sektorin työvoimatarpeita ja muita valintoja.
Paljonko työvoimaa tarvitaan?
Vaikka Suomessa ei koskaan siirrytty neuvostotyyppiseen viisivuotissuunnitelmatalouteen, elää valtionhallinnossa yhä sitkeä usko pitkän aikavälin suunnittelun ja ohjauksen tarpeellisuudesta. Ehkä parhaiten tätä suunnittelu-uskoa ilmentävät työministeriön työvoiman tarvelaskelmat, jotka konkretisoituvat viiden vuoden välein julkaistavissa työvoiman tarveraporteissa.
Viimeisin, vuonna 2007 julkaistu Työvoima 2025 -raportti on sinänsä vaikuttavan oloinen. 464 sivulla esitellään työvoiman tarve-ennusteet jopa vuoteen 2030 asti niin toimialoittain, koulutusaloittain kuin alueittain. Puuttuu oikeastaan vain toimipaikkakohtainen tarkastelunäkökulma.
Työvoima 2025 on erikoinen dokumentti monessakin mielessä. Lukija saattaa saada sen kuvan, että kyse on ministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen tekemästä ennusteesta, mutta siitä ei todellakaan ole kyse. Raportin laadintaan ovat osallistuneet (työryhmässä ja eri teemaryhmissä) muut ministeriöt ja lähes kaikki konsensus-Suomen järjestöt. Siksi on vaikea sanoa, kenen mielipiteitä tai toivomuksia luvut edustavat, ovatko luvut ennusteita vai toivomuksia (kun puhutaan perus- ja tavoiteurista, voinee päätellä, että kyse ei ole ainakaan puhtaista ennusteista).
Mitään taloudellista mallia laskelmien tukena ei ole. Kun ekonomistina on tottunut siihen, että luotettavien suhdanne-ennusteiden tekeminen jo kahdenkin vuoden päähän on vaikeaa, tuntuu vaikealta uskoa, että pelkällä taulukkolaskennalla voidaan tehdä kahden vuosikymmenen päähän tarkkoja tarve-ennusteita eri henkilökategorioille.
Sitä saa, mitä tilaa
Valtiohallinnolle Työvoima 2025 -raportti on oiva työväline erilaisten politiikkatoimien perustelemiseen; niinpä esimerkiksi opetusministeriö mielellään viittaa siihen yrittäessään perustella sitä, että esimerkiksi valmistuvien tohtoreiden määrän pitää olla 1 600. Mutta onko kyse vain siitä, että ministeriö saa sitä, mitä tilaa?
Tohtoreiden koulutustarve ei vielä tunnu kovin tärkeältä asialta, mutta kun asianomaiseen raporttiin viitataan perusteltaessa kaikkia muitakin työvoimapoliittisia toimia, herää kysymys, voiko sen varaan laskea koko valtakunnan tulevaisuuden. Vastaus on empimättä ei voi.
Pääoma löytää työntekijät
Työvoiman tarve riippuu teknologian kehityksestä, palkoista ja kokonaiskysynnästä. Teknologista kehitystä on vaikea, jos mahdotonta, ennustaa ja palkoilla ei ole mitään roolia Työvoima 2025 -raportissa. Siksi on hieman vaikea suhtautua kovin vakavasti raportin työvoiman tarve- tai tarjontaennusteisiin.
Usein tuntuu siltä, että edes talousihmiset eivät usko Suomen olevan markkinatalousmaa. Jos nimittäin työvoimasta on pulaa, palkat hoitavat sopeutuksen. Palkat ohjaavat ihmiset niille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan. Ei siihen tarvita valtion ohjausta.
Ja jos yritykset näkevät, että työvoimaa on ylipäätään liian vähän tai se on liian kallista, ne suunnistavat muualle. Ja se on ihan oikein. On paljon järkevämpää, että suomalaiset omistavat ulkomailla toimivia yrityksiä ja saavat niistä tuloja kuin että Suomeen tuodaan yrityksiä, joiden työvoima pitää myös tuoda ulkomailta hieman samaan tapaan kuin mitä Neuvostoliitto teki Virossa miehityksen aikaan.
Kun julkisuudessa puhutaan siitä, että Suomi tarvitsee 400 000 työntekijää (hallituksen politiikkaohjelman vetäjän Rauno Vanhasen mielipide), vedotaan yleensä siihen, että työllisyystavoite on välttämätön hyvinvointivaltion turvaamiseksi. Taustalla on ilmeisesti ajatus siitä, että väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan vähentyessä työvoimapula koskee nimenomaan julkista sektoria (teollisuus ja yksityiset palvelut saavat työvoimansa).
Taustalla täytyy myös olla jokin ajatus siitä, että niin sanottujen hyvinvointipalvelusten kustannukset ja työvoiman tarve ovat annettuja; ne ovat riippumattomia työllisyydestä, palkoista ja kaikista institutionaalisista ratkaisuista.
Menojakin voi muuttaa
Tätä ajatustapaa on vaikea niellä. Toki hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voi mitoittaa monella eri tavalla ja julkisen vallan vastuut voi rajata muutenkin kuin että valtio ja kunnat vastaavat lähestulkoon kaikesta. Kaikki vanhukset voi ottaa laitoksiin ja kaikki maisterit kouluttaa tohtoreiksi, mutta jossain raja tulee silloinkin vastaan.
Puhutaan vielä numeroista. On syytä pitää mielessä, että arviot työikäisen väestön supistumisesta 40 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä perustuvat nykyisin voimassa olevaan työikäisen väestön käsitteeseen. Mutta jos työikää pidennetään vaikka viidellä vuodella, kasvaa työikäisen väestön määrä neljännesmiljoonalla.
Kun ihmisten odotettu elinikä on kasvanut lähes kymmenellä vuodella siitä, mitä se oli 1960-luvun alussa, jolloin työeläkejärjestelmää ideoitiin, on nyt pakko pidentää myös työikää. Näin varsinkin kun ennustetaan, että odotettu elinikä kasvaa vielä 4-5 vuodelle vuoteen 2050 mennessä. Siksi ajatus siitä, että nykytilanteessa ei ole muuta ulospääsytietä kuin ulkomaisen työvoiman maahanmuutto, tuntuu pelkkien numeroidenkin valossa kovin ennenaikaiselta.
Rauno Vanhasen arvioon, jonka mukaan tarvitaan vähintään 100 000 maahanmuuttajaa, liittyy jotenkin ajatus siitä, että maahanmuuttajien määrä vastaa yksi yhteen työllisyyden kasvua. Tähän oletukseen pitää suhtautua varauksin.
Joissain maahanmuuttajaryhmissä väestön työllisyysaste on ollut vain 10-20 prosentin luokkaa, jolloin 100 000 työllistä edellyttäisi todella massiivista maahanmuuttoa.
Toisaalta työttömyyskortistossa on yhäkin 200 000 henkeä ja työttömyyseläkkeellä 47 000, joten ei työvoimareservejä ole aivan täysin tyhjennetty. Lisäksi ministeriön tilastojen mukaan lähes 67 000 työvoiman ulkopuolella olevaa on rekisteröitynyt työnhakijoiksi, mikä kertonee siitä, että halua työn tekemiseen yhä löytyy - hyvinvointivaltiosta huolimatta.
Olennaista on kuitenkin se, että se tapa, jolla työvoiman tarjonta kasvaa, vaikuttaa olennaisesti kaikkiin asioihin. Siksi on absurdia työministeriön tapaan olettaa, että kokonaistuotannon kasvu olisi jotenkin annettu ja erityisesti vielä riippumaton työmarkkinoiden toiminnasta. Juuri tästä syystä Työvoima 2025 -raportin tapaisiin ennusteisiin perustuen ei pidä tehdä mitään politiikkapäätöksiä, vaikka houkutus olisi kuinka suuri.
Houkutus on tietenkin suuri ylläpitää kaikki nykyiset konsensus-Suomen rakenteet ja paikata kaikki ongelmat tuomalla työntekijöitä muualta. Ehkä se ei kuitenkaan ole kaikkien järkevin ratkaisu.
Kirjoittaja on taloustieteen professori Turun yliopistossa.
MATTI VIRÉN
Lähde
Ilta-Sanomat 29.4.2008
Rahan perintä syynä Espoon ammuskeluun
Rahan perinnästä syntynyt rähinä kahden vähemmistöryhmittymän välillä lienee syynä Espoon ammuskeluun ja veitsellä heilutteluun, sanoo rikoskomisario Henrik Niklander.
Välikohtaus tapahtui Espoon Tuomarilassa sunnuntaina iltapäivällä. Silloin ammuttiin pistoolilla kaksi kertaa ja heilautettiin veistä siten, että kohteeksi joutunut uhri sai lievän nirhaman. Ammuskelusta ei kukaan loukkaantunut.
- Poliisi on pidättänyt edelleen neljä henkilöä, joiden osuutta tapahtumaketjuun tutkitaan, totesi Niklander.
Välikohtauksessa ei kukaan saanut pahoja vammoja. Myöskään sivulliset eivät joutuneet riidan jalkoihin.
Jupakassa saattoi olla myös viides riitapukari, mutta häntä poliisi ei ole vielä löytänyt. Kiinni jääneistä kolme on miehiä ja yksi nainen.
Jutun tutkintaa jatketaan.
Lähde
Rahan perinnästä syntynyt rähinä kahden vähemmistöryhmittymän välillä lienee syynä Espoon ammuskeluun ja veitsellä heilutteluun, sanoo rikoskomisario Henrik Niklander.
Välikohtaus tapahtui Espoon Tuomarilassa sunnuntaina iltapäivällä. Silloin ammuttiin pistoolilla kaksi kertaa ja heilautettiin veistä siten, että kohteeksi joutunut uhri sai lievän nirhaman. Ammuskelusta ei kukaan loukkaantunut.
- Poliisi on pidättänyt edelleen neljä henkilöä, joiden osuutta tapahtumaketjuun tutkitaan, totesi Niklander.
Välikohtauksessa ei kukaan saanut pahoja vammoja. Myöskään sivulliset eivät joutuneet riidan jalkoihin.
Jupakassa saattoi olla myös viides riitapukari, mutta häntä poliisi ei ole vielä löytänyt. Kiinni jääneistä kolme on miehiä ja yksi nainen.
Jutun tutkintaa jatketaan.
Lähde
27.4.08
Helsingin Sanomat 27.4.2008
Kerjäläiset levittäytyneet jo ympäri Suomea
Romanialaiset kerjäläiset ovat levittäytyneet pääkaupunkiseudulta ja Turusta muualle Suomeen. Kerjäläisiä näkyy jo monen sisämaan kaupungin katukuvassa.
Ylikomisario Teuvo Saikkonen Helsingin poliisilaitokselta sanoo, että kerjäläisten siirtyminen eri puolille maata oli odotettavissa.
"Helsingissä on ollut pieni kerjäläisten ryhmä viime syksystä lähtien eikä tilanne ole muuttunut. Meillä on tieto siitä, että muualle Suomeen on rantautunut uusia kerjäläisiä. Eihän kerjääminen Helsingissä lyö leiville, jos joka kulmassa on kerjäläinen", Saikkonen sanoo.
Saikkonen painottaa, että paras tapa tukea romanialaisia on auttaa heitä omassa maassaan, eikä täällä antamalla almuja.
Turussa poliisi varoitti romanialaisista kerjäläistä tiedotusvälineiden kautta. Poliisi neuvoi ihmisiä myös olemaan kutsumatta kerjäläisiä kotiinsa.
"Romanian romaniporukoita tuli huhtikuun puolivälissä autolasteittain Ruotsista Turkuun. Nyt heistä ilmeisesti suurin osa on kuitenkin poistunut Sisä-Suomeen, koska kerjäläisiä on näkynyt Turussa vain jokunen", sanoo rikosylikonstaapeli Harri Savolainen.
Esimerkiksi Loimaalta tuli poliisille satakunta ilmoitusta kerjäläisistä. Turun seudulla osa romanialaisista pysäytteli autoja Tampereen moottoritiellä ja Raisiossa yrittäen myydä rihkamakoruja. Kerjäämisessä oli mukana myös pikkulapsia vähissä vaatteissa.
Viikonvaihteessa kerjäläisiä ei kuitenkaan näkynyt Turun katukuvassa.
Sisäministeriön huhtikuun alussa asettama työryhmä kartoittaa parhaillaan tarvetta yhtenäistää kerjäläisiin liittyviä viranomaistoimintoja. Samalla selvitetään tarvittavia ohjeita ja mahdollisia lainmuutoksia.
Kerjääminen sinänsä ei ole lainvastaista. EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaan Suomeen voi tulla kuka tahansa EU-kansalainen.
Myös Norjassa ja Ruotsissa kerjäläisten määrä on kasvanut. Kerjäläiset ovat pääosin olleet EU-kansalaisia, lähinnä Romanian romaneja.
Lähde
Romanialaiset kerjäläiset ovat levittäytyneet pääkaupunkiseudulta ja Turusta muualle Suomeen. Kerjäläisiä näkyy jo monen sisämaan kaupungin katukuvassa.
Ylikomisario Teuvo Saikkonen Helsingin poliisilaitokselta sanoo, että kerjäläisten siirtyminen eri puolille maata oli odotettavissa.
"Helsingissä on ollut pieni kerjäläisten ryhmä viime syksystä lähtien eikä tilanne ole muuttunut. Meillä on tieto siitä, että muualle Suomeen on rantautunut uusia kerjäläisiä. Eihän kerjääminen Helsingissä lyö leiville, jos joka kulmassa on kerjäläinen", Saikkonen sanoo.
Saikkonen painottaa, että paras tapa tukea romanialaisia on auttaa heitä omassa maassaan, eikä täällä antamalla almuja.
Turussa poliisi varoitti romanialaisista kerjäläistä tiedotusvälineiden kautta. Poliisi neuvoi ihmisiä myös olemaan kutsumatta kerjäläisiä kotiinsa.
"Romanian romaniporukoita tuli huhtikuun puolivälissä autolasteittain Ruotsista Turkuun. Nyt heistä ilmeisesti suurin osa on kuitenkin poistunut Sisä-Suomeen, koska kerjäläisiä on näkynyt Turussa vain jokunen", sanoo rikosylikonstaapeli Harri Savolainen.
Esimerkiksi Loimaalta tuli poliisille satakunta ilmoitusta kerjäläisistä. Turun seudulla osa romanialaisista pysäytteli autoja Tampereen moottoritiellä ja Raisiossa yrittäen myydä rihkamakoruja. Kerjäämisessä oli mukana myös pikkulapsia vähissä vaatteissa.
Viikonvaihteessa kerjäläisiä ei kuitenkaan näkynyt Turun katukuvassa.
Sisäministeriön huhtikuun alussa asettama työryhmä kartoittaa parhaillaan tarvetta yhtenäistää kerjäläisiin liittyviä viranomaistoimintoja. Samalla selvitetään tarvittavia ohjeita ja mahdollisia lainmuutoksia.
Kerjääminen sinänsä ei ole lainvastaista. EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaan Suomeen voi tulla kuka tahansa EU-kansalainen.
Myös Norjassa ja Ruotsissa kerjäläisten määrä on kasvanut. Kerjäläiset ovat pääosin olleet EU-kansalaisia, lähinnä Romanian romaneja.
Lähde
Iltalehti 27.4.2008
Miesjoukko potki uhrejaan päähän
Ulkomaalaistaustaiset miehet pahoinpitelivät kolme paikkakuntalaista Pieksämäellä.
Kaikki kolme pahoinpitelyä tapahtuivat Tallikadulla erillään toisistaan lauantain vastaisena yönä.
Asialla olivat poliisin mukaan ulkomaalaistaustaiset miehet, jotka liikkuivat noin 10 hengen porukassa. Kaikissa kolmessa tapauksessa maassa makaavia uhreja lyötiin ja potkittiin useita kertoja muun muassa päähän.
Pieksämäen poliisi on jo tavoittanut osan epäillyistä, mutta kaipaa yhä silminnäkijähavaintoja tapahtuneesta. Myös kaksi pahoinpitelyn kohteeksi joutunutta miestä on poliisin tietämättömissä.
Toinen miehistä piestiin Tallikadulla ajoradalla ja toinen Tallikadun vieressä olevalla parkkipaikalla.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat.
Lähde
Ulkomaalaistaustaiset miehet pahoinpitelivät kolme paikkakuntalaista Pieksämäellä.
Kaikki kolme pahoinpitelyä tapahtuivat Tallikadulla erillään toisistaan lauantain vastaisena yönä.
Asialla olivat poliisin mukaan ulkomaalaistaustaiset miehet, jotka liikkuivat noin 10 hengen porukassa. Kaikissa kolmessa tapauksessa maassa makaavia uhreja lyötiin ja potkittiin useita kertoja muun muassa päähän.
Pieksämäen poliisi on jo tavoittanut osan epäillyistä, mutta kaipaa yhä silminnäkijähavaintoja tapahtuneesta. Myös kaksi pahoinpitelyn kohteeksi joutunutta miestä on poliisin tietämättömissä.
Toinen miehistä piestiin Tallikadulla ajoradalla ja toinen Tallikadun vieressä olevalla parkkipaikalla.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat.
Lähde
24.4.08
MTV3.fi 24.4.2008
Laitinen-Pesola: Hoitajan osattava suomen kieltä
Koulutettua hoitohenkilökuntaa tulisi rekrytoida mieluummin Suomen lähialueilta kuin toiselta puolelta maapalloa, arvioi Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola. Hän sanoo MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa, että kauempaa rekrytoitujen hoitajien pätevyyttä ei ole helppo tarkastaa.
- Olisi erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että ylipäätään rekrytoitaisiin sellaisista maista, joissa on julkisen vallan säätelemä ja valvoma koulutussysteemi.
Laitinen-Pesolan mukaan siten olisi helpompi verrata koulutuksia kansainvälisesti. Filippiineillä hoitoalan koulutus tapahtuu yleensä yksityisissä oppilaitoksissa, joiden antaman koulutuksen laadusta ei ole helppoa saada selkeää kuvaa.
Suomeen on rekrytoitu kahdeksan filippiiniläistä sairaanhoitajaa, joiden on määrä aloittaa työt espoolaisessa hoivakodissa. Filippiiniläiset opiskelevat suomen kieltä puolen vuoden ajan, ja kielikokeen läpäistessään heidän kanssaan solmitaan työsopimus.
Tehyn puheenjohtaja Laitinen-Pesola korostaa hyvän kielitaidon merkitystä potilastyössä, sillä muutamalla sanalla suomea ei hoitaja pärjää.
- Suomi ei ole maailman helpoin kieli. Vaikka filippiiniläiset osaavat englantia, se ei heitä auta tässä tilanteessa. Vanhuksien on oikeus saada hoitoa omalla kiellellään sekä turvallisuudentunteen vuoksi että myös potilasturvallisuuden kannalta. Suurin haaste on kieliraidon oppiminen, Laitinen-Pesola sanoo.
Suomen hoitajapulaa paikkaamaan tulleet henkilöt ovat saaneet kotimaassaan sairaanhoitajakoulutuksen, mutta Suomessa he toimivat lähihoitajina.
Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola keskustelee tänään työministeri Tarja Cronbergin kanssa työperäisestä maahanmuutosta.
Pohdinnassa eettinen rekrytointi
Tehy on omissa kansainvälisissä järjestöissä paneutunut rekrytoinnin eettisiin kysymyksiin. Keskusteluissa on pohdittu mm. sitä, miksi rikkaat maat eivät huolehdi omasta koulutuksestaan vaan kuppaavat henkilökuntaa köyhemmistä maista. Laitinen-Pesolan mukaan Tehylle on tulossa eettiset rekrytointisäännökset ja liitto toivoo valtioiden noudattavan niitä.
- Filippiinien valtiojohdon mukaan maan kansantalous perustuu siihen, että ihmiset lähtevät ulkomaille ja lähettävät rahaa kotimaahan. Olemme kuitenkin kuulleet myös siitä, että Filippiineillä hoitolaitoksissa osastoja tai jopa hoitolaitoksia on jouduttu sulkemaan hoitajapulan vuoksi.
Laitinen-Pesolan mukaan kyseessä on maailmanlaajuinen pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta.
- Nyt kuitenkin sairaanhoitajat lähetetään maata kiertävälle radalle, kun omissa maissa näitä ongelmia ei pystytä ratkaisemaan.
Suojelutyön turvaaminen yhä auki
Viime syksyisen Tehyn lakon aikana ja sen jälkeen Suomessa on käyty tiukkaa keskustelua suojelutyöstä. Ay-järjestöt neuvottelevat edelleen siitä, kuinka suojelutyö turvataan lakko-oikeutta murentamatta.
Laitinen-Pesolan mukaan yhteneväistä kirjausta ei vielä ole löytynyt.
- Meille on tärkeää se, ettei siihen tule sellaisia kirjauksia, että terveydenhuoltoalan työtaistelut estetään. Sillä tämä näyttää sen, että vaikka halutaan vaalilupauksilla palkkatasoa nostaa., mutta itse se on hoidettava jos niitä aiotaan. Ei se välttämättä tule neuvottelupöydästä. Kirjaukset ovat vielä prosessissa, Tehyn puheenjohtaja kertoo.
Lähde
Koulutettua hoitohenkilökuntaa tulisi rekrytoida mieluummin Suomen lähialueilta kuin toiselta puolelta maapalloa, arvioi Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola. Hän sanoo MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa, että kauempaa rekrytoitujen hoitajien pätevyyttä ei ole helppo tarkastaa.
- Olisi erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että ylipäätään rekrytoitaisiin sellaisista maista, joissa on julkisen vallan säätelemä ja valvoma koulutussysteemi.
Laitinen-Pesolan mukaan siten olisi helpompi verrata koulutuksia kansainvälisesti. Filippiineillä hoitoalan koulutus tapahtuu yleensä yksityisissä oppilaitoksissa, joiden antaman koulutuksen laadusta ei ole helppoa saada selkeää kuvaa.
Suomeen on rekrytoitu kahdeksan filippiiniläistä sairaanhoitajaa, joiden on määrä aloittaa työt espoolaisessa hoivakodissa. Filippiiniläiset opiskelevat suomen kieltä puolen vuoden ajan, ja kielikokeen läpäistessään heidän kanssaan solmitaan työsopimus.
Tehyn puheenjohtaja Laitinen-Pesola korostaa hyvän kielitaidon merkitystä potilastyössä, sillä muutamalla sanalla suomea ei hoitaja pärjää.
- Suomi ei ole maailman helpoin kieli. Vaikka filippiiniläiset osaavat englantia, se ei heitä auta tässä tilanteessa. Vanhuksien on oikeus saada hoitoa omalla kiellellään sekä turvallisuudentunteen vuoksi että myös potilasturvallisuuden kannalta. Suurin haaste on kieliraidon oppiminen, Laitinen-Pesola sanoo.
Suomen hoitajapulaa paikkaamaan tulleet henkilöt ovat saaneet kotimaassaan sairaanhoitajakoulutuksen, mutta Suomessa he toimivat lähihoitajina.
Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola keskustelee tänään työministeri Tarja Cronbergin kanssa työperäisestä maahanmuutosta.
Pohdinnassa eettinen rekrytointi
Tehy on omissa kansainvälisissä järjestöissä paneutunut rekrytoinnin eettisiin kysymyksiin. Keskusteluissa on pohdittu mm. sitä, miksi rikkaat maat eivät huolehdi omasta koulutuksestaan vaan kuppaavat henkilökuntaa köyhemmistä maista. Laitinen-Pesolan mukaan Tehylle on tulossa eettiset rekrytointisäännökset ja liitto toivoo valtioiden noudattavan niitä.
- Filippiinien valtiojohdon mukaan maan kansantalous perustuu siihen, että ihmiset lähtevät ulkomaille ja lähettävät rahaa kotimaahan. Olemme kuitenkin kuulleet myös siitä, että Filippiineillä hoitolaitoksissa osastoja tai jopa hoitolaitoksia on jouduttu sulkemaan hoitajapulan vuoksi.
Laitinen-Pesolan mukaan kyseessä on maailmanlaajuinen pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta.
- Nyt kuitenkin sairaanhoitajat lähetetään maata kiertävälle radalle, kun omissa maissa näitä ongelmia ei pystytä ratkaisemaan.
Suojelutyön turvaaminen yhä auki
Viime syksyisen Tehyn lakon aikana ja sen jälkeen Suomessa on käyty tiukkaa keskustelua suojelutyöstä. Ay-järjestöt neuvottelevat edelleen siitä, kuinka suojelutyö turvataan lakko-oikeutta murentamatta.
Laitinen-Pesolan mukaan yhteneväistä kirjausta ei vielä ole löytynyt.
- Meille on tärkeää se, ettei siihen tule sellaisia kirjauksia, että terveydenhuoltoalan työtaistelut estetään. Sillä tämä näyttää sen, että vaikka halutaan vaalilupauksilla palkkatasoa nostaa., mutta itse se on hoidettava jos niitä aiotaan. Ei se välttämättä tule neuvottelupöydästä. Kirjaukset ovat vielä prosessissa, Tehyn puheenjohtaja kertoo.
Lähde
Iltalehti 24.4.2008
Huippuvaarallinen heroiini tappaa Helsingissä
Jo kaksi ihmistä on kuollut poikkeuksellisen vahvaan huumeeseen tänä keväänä ja kymmenen on vakavasti sairaana.
Helsingin poliisin huumerikosyksikkö on nyt vanginnut harvinaisen ison heroiiniringin pyörittämisestä viisi epäiltyä.
Päätekijöiksi epäillään 43-vuotiasta nigerialaista ja 42-vuotiasta amerikkalaista miestä. He eivät ole Suomen kansalaisia, mutta asuvat maassa vakituisesti.
Miesten epäillään tuoneen huippuvahvaa heroiinia Helsinkiin vähintään 1,5 kiloa ja myyneen sitä katukaupassa.
Poliisi on pidättänyt heidän lisäkseen useita kymmeniä ihmisiä, joiden epäillään sotkeutuneen heroiinikauppaan.
- Näin isoa huumejuttua ei ole ollut Helsingin katukaupassa vuosikausiin, rikosylikomisario Jari Aarnio Helsingin poliisin huumerikosyksiköstä selittää.
Kymmeniä tuhansia annoksia kadulla
Poikkeuksellisen vahva heroiini levisi Helsingin katukauppaan vuodenvaihteessa ja on ollut myynnissä koko kevään.
Heroiinia on levitetty poliisin mukaan kymmeniä tuhansia kerta-annoksia pääasiassa Helsinkiin. Ainetta myytiin katukaupassa noin 250 euron grammahintaan.
Tutkinnan yhteydessä poliisi sai epäillyiltä haltuunsa vielä noin 200 grammaa heroiinia ja lisäksi kymmenien tuhansien eurojen arvosta eri maiden käteistä rahaa.
Poikkeuksellisen vaarallista ainetta
Aarnion mukaan nyt paljastunut tapaus on erityisen vakava siksi, että heroiini on huippuvahvaa ja leviää katukaupassa.
- Se on aiheuttanut jo kaksi kuolemantapausta, kun huumeen käyttäjät ovat ottaneet yliannostuksen, Aarnio selittää.
Päätekijöiksi epäiltyjä miehiä epäillään törkeästä huumausainerikoksesta.
Lähde
Jo kaksi ihmistä on kuollut poikkeuksellisen vahvaan huumeeseen tänä keväänä ja kymmenen on vakavasti sairaana.
Helsingin poliisin huumerikosyksikkö on nyt vanginnut harvinaisen ison heroiiniringin pyörittämisestä viisi epäiltyä.
Päätekijöiksi epäillään 43-vuotiasta nigerialaista ja 42-vuotiasta amerikkalaista miestä. He eivät ole Suomen kansalaisia, mutta asuvat maassa vakituisesti.
Miesten epäillään tuoneen huippuvahvaa heroiinia Helsinkiin vähintään 1,5 kiloa ja myyneen sitä katukaupassa.
Poliisi on pidättänyt heidän lisäkseen useita kymmeniä ihmisiä, joiden epäillään sotkeutuneen heroiinikauppaan.
- Näin isoa huumejuttua ei ole ollut Helsingin katukaupassa vuosikausiin, rikosylikomisario Jari Aarnio Helsingin poliisin huumerikosyksiköstä selittää.
Kymmeniä tuhansia annoksia kadulla
Poikkeuksellisen vahva heroiini levisi Helsingin katukauppaan vuodenvaihteessa ja on ollut myynnissä koko kevään.
Heroiinia on levitetty poliisin mukaan kymmeniä tuhansia kerta-annoksia pääasiassa Helsinkiin. Ainetta myytiin katukaupassa noin 250 euron grammahintaan.
Tutkinnan yhteydessä poliisi sai epäillyiltä haltuunsa vielä noin 200 grammaa heroiinia ja lisäksi kymmenien tuhansien eurojen arvosta eri maiden käteistä rahaa.
Poikkeuksellisen vaarallista ainetta
Aarnion mukaan nyt paljastunut tapaus on erityisen vakava siksi, että heroiini on huippuvahvaa ja leviää katukaupassa.
- Se on aiheuttanut jo kaksi kuolemantapausta, kun huumeen käyttäjät ovat ottaneet yliannostuksen, Aarnio selittää.
Päätekijöiksi epäiltyjä miehiä epäillään törkeästä huumausainerikoksesta.
Lähde
Helsingin Sanomat 24.4.2008
Poliisi sai kiinni kolme ammattimaista myymälävarasta
Helsingin poliisi esittää vangittavaksi kolmea ulkomaalaista miestä, jotka saatiin verekseltään kiinni myymälävarkaudesta.
Miehet yrittivät viedä Helsingin keskustan tavaratalosta merkkivaatteita.
Myymäläetsivät pääsivät varkaiden jäljille huomatessaan, että yksi miehistä vei sovituskoppiin suuren määrän arvokkaita vaatteita ja jätti ne sinne. Tämän jälkeen toinen mies meni sovituskoppiin, sulloin vaatteet foliokassiin ja poistui ne mukanaan kadulle. Kadulla miehiä odotti henkilöauto kuljettajineen.
Miehet otettiin kiinni auton luota. Autosta löytyi noin 1 500 euron arvosta merkkivaatteita.
Samat miehet ovat kevään aikana jo kahdesti jääneet Helsingissä kiinni myymälävarkaudesta. Siksi poliisi esittää heitä nyt vangittaviksi.
Lähde
Helsingin poliisi esittää vangittavaksi kolmea ulkomaalaista miestä, jotka saatiin verekseltään kiinni myymälävarkaudesta.
Miehet yrittivät viedä Helsingin keskustan tavaratalosta merkkivaatteita.
Myymäläetsivät pääsivät varkaiden jäljille huomatessaan, että yksi miehistä vei sovituskoppiin suuren määrän arvokkaita vaatteita ja jätti ne sinne. Tämän jälkeen toinen mies meni sovituskoppiin, sulloin vaatteet foliokassiin ja poistui ne mukanaan kadulle. Kadulla miehiä odotti henkilöauto kuljettajineen.
Miehet otettiin kiinni auton luota. Autosta löytyi noin 1 500 euron arvosta merkkivaatteita.
Samat miehet ovat kevään aikana jo kahdesti jääneet Helsingissä kiinni myymälävarkaudesta. Siksi poliisi esittää heitä nyt vangittaviksi.
Lähde
Savon Sanomat 24.4.2008
Pariskunta ryövännyt liikkeitä Savossa
Ulkomaalainen pariskunta vorosi yritysten rahavaroja ja omaisuutta kolmella savolaisella paikkakunnalla torstaina. Ryöstöt tehtiin keskellä kirkasta päivää.
Varkaat kävivät anastamassa käteiskassan torikauppiaalta Pieksämäellä yhden aikaan iltapäivällä. Tämän jälkeen pariskunta ryöväsi rahaa ja tavaraa varkautelaisesta liikkeestä. Viimeisin havainto rosvoista on kuuden aikaan, kun he ryöstivät suonenjokelaisen kukkakaupan kassan.
Rikoksen tekotapa on ollut samanlainen eri paikkakunnilla. Nainen on kiinnittänyt myyjän huomion ja sillä välin mies on anastanut rahaa tai tavaraa.
Myös tuntomerkit ovat samat kaikissa tekopaikoissa. Mies ja nainen ovat hyvin huolitellun näköisiä ja iältään noin 30-vuotiaita. Nainen on noin 160 cm pitkä, hoikka ja ristiverinen. Hänellä on ollut päällään farkut ja beige takki. Miehen päässä on ollut lierihattu.
Poliisi epäilee parin rötöstelleen myös Keski-Suomessa Joutsassa aamulla ennen Savoon saapumistaan. Koska varkaudet ovat sattuneet samana päivänä, on voroilla allaan jokin kulkuneuvo. Ajoneuvosta ei ole vielä saatu tuntomerkkejä.
Lähde
Ulkomaalainen pariskunta vorosi yritysten rahavaroja ja omaisuutta kolmella savolaisella paikkakunnalla torstaina. Ryöstöt tehtiin keskellä kirkasta päivää.
Varkaat kävivät anastamassa käteiskassan torikauppiaalta Pieksämäellä yhden aikaan iltapäivällä. Tämän jälkeen pariskunta ryöväsi rahaa ja tavaraa varkautelaisesta liikkeestä. Viimeisin havainto rosvoista on kuuden aikaan, kun he ryöstivät suonenjokelaisen kukkakaupan kassan.
Rikoksen tekotapa on ollut samanlainen eri paikkakunnilla. Nainen on kiinnittänyt myyjän huomion ja sillä välin mies on anastanut rahaa tai tavaraa.
Myös tuntomerkit ovat samat kaikissa tekopaikoissa. Mies ja nainen ovat hyvin huolitellun näköisiä ja iältään noin 30-vuotiaita. Nainen on noin 160 cm pitkä, hoikka ja ristiverinen. Hänellä on ollut päällään farkut ja beige takki. Miehen päässä on ollut lierihattu.
Poliisi epäilee parin rötöstelleen myös Keski-Suomessa Joutsassa aamulla ennen Savoon saapumistaan. Koska varkaudet ovat sattuneet samana päivänä, on voroilla allaan jokin kulkuneuvo. Ajoneuvosta ei ole vielä saatu tuntomerkkejä.
Lähde
Kaupunkilehti Vartti 24.4.2008
Miesjoukko hyökkäsi isän ja pojan kimppuun
45-vuotias isä ja 16-vuotias poika joutuivat tuntemattoman mieskolmikon häiriköimäksi ja pahoinpitelemäksi Puistolassa keskiviikkoiltana kuuden aikaan.
Isä ja poika kulkivat kotiin kauppakeskus Puistorilta ja pysähtyivät soittamaan matkapuhelimella, kun he huomasivat kadunkulmassa seisoskelevan joukon. Tällöin kolme joukossa ollutta miestä alkoi töniä ja haastaa riitaa isän ja pojan kanssa.
Tilanne päättyi pahoinpitelyyn, jossa tuntematon mieskolmikko ilmeisesti löi toista uhria nyrkillä kaksi kertaa vasempaan silmäkulmaan, puski otsalla kasvoihin ja iski nyrkillä selkään. Isä ja poika säästyivät kuitenkin vakavilta vammoilta.
Pahoinpitelijöistä yksi oli lyhyehkö ja tukeva, 90-luvulla syntynyt mies, toinen laiha, yli 170-senttinen vaalea mies, jolla oli silmille ulottuvat hiukset, ja kolmas hoikka, noin 170-senttinen tummaihoinen mies. Poliisi toivoo havaintoja numeroon (09) 189 4240.
Lähde
45-vuotias isä ja 16-vuotias poika joutuivat tuntemattoman mieskolmikon häiriköimäksi ja pahoinpitelemäksi Puistolassa keskiviikkoiltana kuuden aikaan.
Isä ja poika kulkivat kotiin kauppakeskus Puistorilta ja pysähtyivät soittamaan matkapuhelimella, kun he huomasivat kadunkulmassa seisoskelevan joukon. Tällöin kolme joukossa ollutta miestä alkoi töniä ja haastaa riitaa isän ja pojan kanssa.
Tilanne päättyi pahoinpitelyyn, jossa tuntematon mieskolmikko ilmeisesti löi toista uhria nyrkillä kaksi kertaa vasempaan silmäkulmaan, puski otsalla kasvoihin ja iski nyrkillä selkään. Isä ja poika säästyivät kuitenkin vakavilta vammoilta.
Pahoinpitelijöistä yksi oli lyhyehkö ja tukeva, 90-luvulla syntynyt mies, toinen laiha, yli 170-senttinen vaalea mies, jolla oli silmille ulottuvat hiukset, ja kolmas hoikka, noin 170-senttinen tummaihoinen mies. Poliisi toivoo havaintoja numeroon (09) 189 4240.
Lähde
23.4.08
Turun Sanomat 23.4.2008
Nuoret maahanmuuttajat tarvitsevat lisää suomen tukiopetusta
Maahanmuuttajanuoret tarvitsisivat entistä enemmän suomen kielen tukiopetusta selviytyäkseen opinnoistaan. Ammatilliseen koulutukseen päästäkseen on osoitettava riittävää suomen kielen taitoa.
Ammatillisista osaajista on kova pula, mutta samaan aikaan suomen kielen opetusta vähennetään Turussa. Heikko kielitaito on yksi merkittävimmistä tekijöistä, miksi maahanmuuttajien opintojen keskeyttäminen on yleistä.
Uusi Varsinais-Suomen maahanmuuttoasioiden toimikunta keskusteli koulutusasioista ensimmäisessä kokouksessaan. TE-keskuksen alaisuudessa toimivasta 15 hengen toimikunnasta kaksi jäsentä on maahanmuuttajia, muut jäsenet edustavat eri viranomaistahoja. Puheenjohtajana toimii TE-keskuksen osastopäällikkö Tuula Kuntsi.
Lähde
Maahanmuuttajanuoret tarvitsisivat entistä enemmän suomen kielen tukiopetusta selviytyäkseen opinnoistaan. Ammatilliseen koulutukseen päästäkseen on osoitettava riittävää suomen kielen taitoa.
Ammatillisista osaajista on kova pula, mutta samaan aikaan suomen kielen opetusta vähennetään Turussa. Heikko kielitaito on yksi merkittävimmistä tekijöistä, miksi maahanmuuttajien opintojen keskeyttäminen on yleistä.
Uusi Varsinais-Suomen maahanmuuttoasioiden toimikunta keskusteli koulutusasioista ensimmäisessä kokouksessaan. TE-keskuksen alaisuudessa toimivasta 15 hengen toimikunnasta kaksi jäsentä on maahanmuuttajia, muut jäsenet edustavat eri viranomaistahoja. Puheenjohtajana toimii TE-keskuksen osastopäällikkö Tuula Kuntsi.
Lähde
Helsingin Sanomat 23.4.2008
Eritaustaiset naapurit riitelevät yhteisistä tiloista ja erilaisista tavoista
Naapuruussovittelija Abdirizak Mohamedin mielestä eritaustaisten ihmisten kahnauksia on tärkeää yrittää ratkaista.
Yläkerran suomalaisperhe syytti alakerrassa asuvaa maahanmuuttajaperhettä siitä, että se soittaa kovalla musiikkia. Alakertalaiset kiistivät: he ovat uskovaisia muslimeita, he eivät kuuntele musiikkia.
Suomalaisäiti oli yrittänyt käydä valittamassa metelistä maahanmuuttajaperheelle, mutta he pitivät tätä hyökkäyksenä itseään kohtaan. He syyttivät suomalaisia rasisteiksi.
Muun muassa tällaista riitaa on ollut sovittelemassa Abdirizak Mohamed. Hän on yksi Suomen pakolaisavun kouluttamista vapaaehtoisista naapuruussovittelijoista.
Vuonna 2006 alkaneen Kotilo-hankkeen tarkoitus on auttaa selvittämään maahanmuuttajataustaisten ja suomalaisten välisiä kiistoja. Hanke on nostettu yhdeksi esimerkiksi "arjen etnisten konfliktien" ratkaisemisesta Puhumalla paras -opaskirjaan, jonka sisäministeriö julkaisi vastikään.
Mohamedin sovittelema riita metelistä ratkesi niin, että rakennuksessa todettiin olevan liian huono äänieristys. Se sovittiin korjattavaksi remontin yhteydessä. Selvisi myös, mistä ääni oli peräisin: alakerrassa kuunneltiin Koraanin lukua.
"Kommunikaatiossa oli ongelmia", Mohamed sanoo. Hänen mukaansa tämä on yksi iso syy maahanmuuttajien ja kantaväestön välille syntyneisiin riitoihin. Kyse ei ole vain kielivaikeuksista, vaan siitä, että naapurit eivät ole tekemisissä toistensa kanssa.
"Täällä on kiire, kiire, kiire", Somaliasta vuosia sitten Suomeen muuttanut Mohamed naurahtaa. Hän työskentelee tutkijana Vaasan yliopistossa.
Pakolaisavun koordinaattorin Terhi Joensuun mukaan kiistat ovat usein liittyneet yhteisten tilojen kuten saunan ja pesutuvan käyttöön, lasten leikkeihin ja erilaisten tapojen aiheuttamaan ärtymykseen.
Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Pirkanmaalla sovitelluista kymmenistä riidoista suurin osa on saatu ratkaistua. "Meillä on hyviä kokemuksia", Joensuu tiivistää.
Mohamedin mukaan monet riidoista juontuvat siitä, että maahanmuuttajat eivät tunne suomalaisen asumisen sääntöjä. Heille voi olla epäselvää, mitä tarkoittaa illalla hiljaisuus tai miten pitää lajitella jätteet. Se ärsyttää suomalaisia.
"Suomalaiset olettavat, että järjestyssäännöt tiedetään, kun niistä on kerran laitettu tiedote. Mutta esimerkiksi somaleille suullinen viesti on arvokkaampi kuin kirjoitettu", Mohamed toteaa.
Maahanmuuttajat taas valittavat usein suomalaisten rasismista. "Se voi olla totta, mutta se voi olla myös väärinymmärrys", Mohamed huomauttaa.
Naapuruussovittelijat ovat sovitelleet runsaasti myös riitoja, joissa molemmat osapuolet ovat suomalaisia. Selväksi on käynyt, että suurta osaa kahnauksista on turha selittää kulttuuritaustalla. Ihmiset ovat yksilöitä. Samasta taustasta tulevilla voi olla aivan erilaiset tulkinnat kulttuuristaan.
"Samantapaisia kiistoja syntyy sekä suomalaisten että ulkomaalaisten välillä", sovittelija Markus Mervola sanoo.
Kulttuurilla saattaa kuitenkin olla vaikutusta siihen, että esimerkiksi somalit suostuvat sovitteluun mielellään. Mohamedin mukaan Somaliassa riitoihin on perinteisesti yritetty hakea sopua vastaavanlaisella menetelmällä.
"Sovitteleminen on asia, joka suomalaisten pitäisi oppia maahanmuuttajilta."
Lähde
Naapuruussovittelija Abdirizak Mohamedin mielestä eritaustaisten ihmisten kahnauksia on tärkeää yrittää ratkaista.
Yläkerran suomalaisperhe syytti alakerrassa asuvaa maahanmuuttajaperhettä siitä, että se soittaa kovalla musiikkia. Alakertalaiset kiistivät: he ovat uskovaisia muslimeita, he eivät kuuntele musiikkia.
Suomalaisäiti oli yrittänyt käydä valittamassa metelistä maahanmuuttajaperheelle, mutta he pitivät tätä hyökkäyksenä itseään kohtaan. He syyttivät suomalaisia rasisteiksi.
Muun muassa tällaista riitaa on ollut sovittelemassa Abdirizak Mohamed. Hän on yksi Suomen pakolaisavun kouluttamista vapaaehtoisista naapuruussovittelijoista.
Vuonna 2006 alkaneen Kotilo-hankkeen tarkoitus on auttaa selvittämään maahanmuuttajataustaisten ja suomalaisten välisiä kiistoja. Hanke on nostettu yhdeksi esimerkiksi "arjen etnisten konfliktien" ratkaisemisesta Puhumalla paras -opaskirjaan, jonka sisäministeriö julkaisi vastikään.
Mohamedin sovittelema riita metelistä ratkesi niin, että rakennuksessa todettiin olevan liian huono äänieristys. Se sovittiin korjattavaksi remontin yhteydessä. Selvisi myös, mistä ääni oli peräisin: alakerrassa kuunneltiin Koraanin lukua.
"Kommunikaatiossa oli ongelmia", Mohamed sanoo. Hänen mukaansa tämä on yksi iso syy maahanmuuttajien ja kantaväestön välille syntyneisiin riitoihin. Kyse ei ole vain kielivaikeuksista, vaan siitä, että naapurit eivät ole tekemisissä toistensa kanssa.
"Täällä on kiire, kiire, kiire", Somaliasta vuosia sitten Suomeen muuttanut Mohamed naurahtaa. Hän työskentelee tutkijana Vaasan yliopistossa.
Pakolaisavun koordinaattorin Terhi Joensuun mukaan kiistat ovat usein liittyneet yhteisten tilojen kuten saunan ja pesutuvan käyttöön, lasten leikkeihin ja erilaisten tapojen aiheuttamaan ärtymykseen.
Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Pirkanmaalla sovitelluista kymmenistä riidoista suurin osa on saatu ratkaistua. "Meillä on hyviä kokemuksia", Joensuu tiivistää.
Mohamedin mukaan monet riidoista juontuvat siitä, että maahanmuuttajat eivät tunne suomalaisen asumisen sääntöjä. Heille voi olla epäselvää, mitä tarkoittaa illalla hiljaisuus tai miten pitää lajitella jätteet. Se ärsyttää suomalaisia.
"Suomalaiset olettavat, että järjestyssäännöt tiedetään, kun niistä on kerran laitettu tiedote. Mutta esimerkiksi somaleille suullinen viesti on arvokkaampi kuin kirjoitettu", Mohamed toteaa.
Maahanmuuttajat taas valittavat usein suomalaisten rasismista. "Se voi olla totta, mutta se voi olla myös väärinymmärrys", Mohamed huomauttaa.
Naapuruussovittelijat ovat sovitelleet runsaasti myös riitoja, joissa molemmat osapuolet ovat suomalaisia. Selväksi on käynyt, että suurta osaa kahnauksista on turha selittää kulttuuritaustalla. Ihmiset ovat yksilöitä. Samasta taustasta tulevilla voi olla aivan erilaiset tulkinnat kulttuuristaan.
"Samantapaisia kiistoja syntyy sekä suomalaisten että ulkomaalaisten välillä", sovittelija Markus Mervola sanoo.
Kulttuurilla saattaa kuitenkin olla vaikutusta siihen, että esimerkiksi somalit suostuvat sovitteluun mielellään. Mohamedin mukaan Somaliassa riitoihin on perinteisesti yritetty hakea sopua vastaavanlaisella menetelmällä.
"Sovitteleminen on asia, joka suomalaisten pitäisi oppia maahanmuuttajilta."
Lähde
Iltalehti 23.4.2008
Raitiovaunujen lompakkovarkaat kiinni
Helsingin poliisi on ottanut kiinni neljä lompakkovarkauksista epäiltyä miestä. Miehet tekivät taskuvarkauksia raitiovaunuissa.
Poliisi on ottanut kiinni neljä ulkomaalaista miestä, joita epäillään useista lompakkovarkauksista. Selvitetyt jutut on siirretty syyteharkintaan.
Helsingin raitiovaunuissa sattui alkuvuodesta lukuisia taskuvarkauksia. Helmi-maaliskuussa tapauksia tuli poliisin tietoon päivittäin.
Taskuvarkaudet kohdistuivat tavallisiin julkisen liikenteen käyttäjiin, työmatkalaisiin ja turisteihin. Uhrit menettivät lompakkonsa tai ainakin lompakossa olleet käteiset.
Saaliiksi saatu käteinen on pääosin kateissa, mutta useat lompakot kortteineen ovat löytyneet keskustan alueelta kevätsiivouksen aikana.
Poliisin mukaan uusia taskuvarkausaaltoja on odotettavissa lämpimien ilmojen myötä.
Lähde
Helsingin poliisi on ottanut kiinni neljä lompakkovarkauksista epäiltyä miestä. Miehet tekivät taskuvarkauksia raitiovaunuissa.
Poliisi on ottanut kiinni neljä ulkomaalaista miestä, joita epäillään useista lompakkovarkauksista. Selvitetyt jutut on siirretty syyteharkintaan.
Helsingin raitiovaunuissa sattui alkuvuodesta lukuisia taskuvarkauksia. Helmi-maaliskuussa tapauksia tuli poliisin tietoon päivittäin.
Taskuvarkaudet kohdistuivat tavallisiin julkisen liikenteen käyttäjiin, työmatkalaisiin ja turisteihin. Uhrit menettivät lompakkonsa tai ainakin lompakossa olleet käteiset.
Saaliiksi saatu käteinen on pääosin kateissa, mutta useat lompakot kortteineen ovat löytyneet keskustan alueelta kevätsiivouksen aikana.
Poliisin mukaan uusia taskuvarkausaaltoja on odotettavissa lämpimien ilmojen myötä.
Lähde
21.4.08
Kaupunkilehti Vartti 21.4.2008
Miestä lyötiin pesäpallomailalla päähän Martinlaaksossa
Kävelyllä ollut helsinkiläismies ryöstettiin brutaalisti Martinlaaksossa lauantaina aamupäivällä.
Neljä noin 20-vuotiasta miestä pysäytti vuonna 1960 syntyneen ulkoilijan Laajametsänkujalla kello kymmenen aikaan ja pyysi tältä rahaa. Kun rahaa ei tippunut, miestä lyötiin pesäpallomailalla päähän.
Ambulanssi vei avohaavan päähänsä saaneen uhrin Malmin sairaalaan.
-Tekijät olivat pukeutuneet farkkuihin ja huppareihin, ja porukkaan kuului sekä tumma- että vaaleaihoisia ihmisiä, Vantaan poliisista kerrotaan.
Poliisi kaipaa seurueesta silminnäkijähavaintoja, sillä he ovat edelleen teillä tietymättömillä.
Lähde
Kävelyllä ollut helsinkiläismies ryöstettiin brutaalisti Martinlaaksossa lauantaina aamupäivällä.
Neljä noin 20-vuotiasta miestä pysäytti vuonna 1960 syntyneen ulkoilijan Laajametsänkujalla kello kymmenen aikaan ja pyysi tältä rahaa. Kun rahaa ei tippunut, miestä lyötiin pesäpallomailalla päähän.
Ambulanssi vei avohaavan päähänsä saaneen uhrin Malmin sairaalaan.
-Tekijät olivat pukeutuneet farkkuihin ja huppareihin, ja porukkaan kuului sekä tumma- että vaaleaihoisia ihmisiä, Vantaan poliisista kerrotaan.
Poliisi kaipaa seurueesta silminnäkijähavaintoja, sillä he ovat edelleen teillä tietymättömillä.
Lähde
17.4.08
Turun Sanomat 17.4.2008
Poliisi varoittaa turkulaisia pyytämästä kerjäläisiä koteihinsa
Turun poliisi varoittaa kaupunkilaisia luottamasta romanialaiskerjäläisiin. Poliisi sai tietää keskiviikkona, että kaduilla kerjänneitä säälineet turkulaiset olivat pyytäneet romanialaisia koteihinsa.
- Toisaalta jokainen saa viedä kotiinsa kenet tahtoo, mutta poliisin tehtävänä on suojella kaikkia, myös kerjääviä romanialaisia. Kurjalta näyttävässä elämäntilanteessa he voivat joutua suuren houkutuksen kohteeksi esimerkiksi varastaa jotakin hyväntekijältään, varoittaa rikosylikonstaapeli Harri Savolainen.
Tiistaina kerjäläiset olivat pysäytelleet autoja muun muassa Tampereen moottoritiellä Jäkärlän kohdalla sekä Raisiossa. Pysähtyneille autoilijoille romanialaiset yrittivät myydä rihkamakoruja. Poliisille tuli tiistain aikana yhteensä kymmenkunta ilmoitusta Turussa liikkuneista kerjäläisistä.
Poliisi pyytää ottamaan yhteyttä poliisiin vastaavanlaisissa tilanteissa. Poliisi on kiinnostunut erityisesti kerjäläisten käytössä olevista autoista ja niiden rekisteritunnuksista.
Turussa havainnot voi ilmoittaa numeroon 07187 46805.
Lähde
Turun poliisi varoittaa kaupunkilaisia luottamasta romanialaiskerjäläisiin. Poliisi sai tietää keskiviikkona, että kaduilla kerjänneitä säälineet turkulaiset olivat pyytäneet romanialaisia koteihinsa.
- Toisaalta jokainen saa viedä kotiinsa kenet tahtoo, mutta poliisin tehtävänä on suojella kaikkia, myös kerjääviä romanialaisia. Kurjalta näyttävässä elämäntilanteessa he voivat joutua suuren houkutuksen kohteeksi esimerkiksi varastaa jotakin hyväntekijältään, varoittaa rikosylikonstaapeli Harri Savolainen.
Tiistaina kerjäläiset olivat pysäytelleet autoja muun muassa Tampereen moottoritiellä Jäkärlän kohdalla sekä Raisiossa. Pysähtyneille autoilijoille romanialaiset yrittivät myydä rihkamakoruja. Poliisille tuli tiistain aikana yhteensä kymmenkunta ilmoitusta Turussa liikkuneista kerjäläisistä.
Poliisi pyytää ottamaan yhteyttä poliisiin vastaavanlaisissa tilanteissa. Poliisi on kiinnostunut erityisesti kerjäläisten käytössä olevista autoista ja niiden rekisteritunnuksista.
Turussa havainnot voi ilmoittaa numeroon 07187 46805.
Lähde
16.4.08
Iltalehti 16.4.2008
Kerjäläiset pysäyttelevät autoja valtateillä
Romanialaisten romanien kerjäläisryhmät ovat keskiviikon ja tiistain aikana pysäytelleet autoja valtateillä Varsinais-Suomessa. Poliisi on saanut asiasta runsaasti yhteydenottoja Turun ja Loimaan seudulla.
Turun poliisin mukaan ryhmät ovat pysäytelleet autoilijoita muun muassa Tampereen moottoritiellä sekä Raisiossa. Seurueet ovat yrittäneet kaupata pysäyttämilleen autoilijoille kultakoruilta näyttäviä esineitä. He ovat poistuneet paikalta nopeasti, ennen paikalle kutsutun poliisin saapumista.
Samaa on ilmennyt myös Loimaan seudulla. Loimaan poliisille on tullut liikennettä häiritsevistä seurueista kymmeniä soittoja kahden viime päivän aikana. Poliisi arvioi, että liikkeellä on useita porukoita, joihin kuuluu yhteensä kymmeniä henkilöitä.
Poliisi varoittaa ostamasta kerjäläisiltä mitään. Autoilijoita pysäyttelevistä seurueista tulee ilmoittaa heti hätänumeroon.
Poliisille valmistellaan parhaillaan ohjeita kerjäläisryhmistä aiheutuvien ongelmien käsittelyyn. Ohjeistuksen odotetaan valmistuvan viimeistään parin viikon kuluttua.
Lähde
Romanialaisten romanien kerjäläisryhmät ovat keskiviikon ja tiistain aikana pysäytelleet autoja valtateillä Varsinais-Suomessa. Poliisi on saanut asiasta runsaasti yhteydenottoja Turun ja Loimaan seudulla.
Turun poliisin mukaan ryhmät ovat pysäytelleet autoilijoita muun muassa Tampereen moottoritiellä sekä Raisiossa. Seurueet ovat yrittäneet kaupata pysäyttämilleen autoilijoille kultakoruilta näyttäviä esineitä. He ovat poistuneet paikalta nopeasti, ennen paikalle kutsutun poliisin saapumista.
Samaa on ilmennyt myös Loimaan seudulla. Loimaan poliisille on tullut liikennettä häiritsevistä seurueista kymmeniä soittoja kahden viime päivän aikana. Poliisi arvioi, että liikkeellä on useita porukoita, joihin kuuluu yhteensä kymmeniä henkilöitä.
Poliisi varoittaa ostamasta kerjäläisiltä mitään. Autoilijoita pysäyttelevistä seurueista tulee ilmoittaa heti hätänumeroon.
Poliisille valmistellaan parhaillaan ohjeita kerjäläisryhmistä aiheutuvien ongelmien käsittelyyn. Ohjeistuksen odotetaan valmistuvan viimeistään parin viikon kuluttua.
Lähde
12.4.08
Kaleva 12.4.2008
Mies ryöstettiin Kajaanissa
Vuonna 1985 syntynyt kajaanilainen mies joutui ryöstön uhriksi Kajaanissa Kirkkokadulla lauantaiyönä kello kahden ja kolmen välillä. Lisäksi miehen seurassa ollutta toista miestä oli pahoinpidelty.
Asianomistajien kertomuksen mukaan heidän kimppuunsa oli käynyt useita romanimiehiä.
Poliisi pyytää silminnäkijöitä tai muuten asiasta mahdollisesti jotakin tietäviä ottamaan yhteyttä Kajaanin poliisiin 071 8765706.
Lähde
Vuonna 1985 syntynyt kajaanilainen mies joutui ryöstön uhriksi Kajaanissa Kirkkokadulla lauantaiyönä kello kahden ja kolmen välillä. Lisäksi miehen seurassa ollutta toista miestä oli pahoinpidelty.
Asianomistajien kertomuksen mukaan heidän kimppuunsa oli käynyt useita romanimiehiä.
Poliisi pyytää silminnäkijöitä tai muuten asiasta mahdollisesti jotakin tietäviä ottamaan yhteyttä Kajaanin poliisiin 071 8765706.
Lähde
11.4.08
Ilta-Sanomat 11.4.2008
Käsilaukku varas iski Munkkivuoressa
Perjantaina iltapäivällä hieman ennen kello viittä Munkkivuoressa iäkkäältä naishenkilöltä siepattiin voimaa käyttäen käsilaukku. Nuori käsilaukkuvaras iski vanhemman naisen kimppuun Ulvilantie 29:n portaan edustalla. Nainen selvisi tilanteesta vammoitta. Tekijää ei ole saatu kiinni.
Tekijän tuntomerkit: 160-165 cm, 15-17v, normaalivartaloinen, tummaihoinen. Varkalla oli päässään valkoinen huivi tai huppu, sekä yllään sininen pusero ja siniset housut tai farmarit.
Havainnot ja vihjeet teoista voi ilmoittaa Helsingin poliisin johtokeskukseen numeroon 09-1894002.
Lähde
Perjantaina iltapäivällä hieman ennen kello viittä Munkkivuoressa iäkkäältä naishenkilöltä siepattiin voimaa käyttäen käsilaukku. Nuori käsilaukkuvaras iski vanhemman naisen kimppuun Ulvilantie 29:n portaan edustalla. Nainen selvisi tilanteesta vammoitta. Tekijää ei ole saatu kiinni.
Tekijän tuntomerkit: 160-165 cm, 15-17v, normaalivartaloinen, tummaihoinen. Varkalla oli päässään valkoinen huivi tai huppu, sekä yllään sininen pusero ja siniset housut tai farmarit.
Havainnot ja vihjeet teoista voi ilmoittaa Helsingin poliisin johtokeskukseen numeroon 09-1894002.
Lähde
Iltalehti 11.4.2008
Eläkeläisen tiliä tyhjennettiin väärennetyillä papereilla
Rauman poliisi tutkii petossarjaa, jossa Lapin kunnassa asuvan eläkeläismiehen pankkitililtä on nostettu 5 300 euroa.
Apuna on käytetty väärennettyä ajokorttia.
Nostoja on tehty Turussa, Raisiossa, Naantalissa, Harjavallassa ja Helsingissä maaliskuun viimeisen ja huhtikuun 8. päivän välillä.
Poliisin mukaan miehen tiliin oli päästy käsiksi siten, että tuntematon pariskunta oli tullut eläkeläisen kotiin pyytäen päästä soittamaan puhelua. Puhelun soitettuaan he olivat poistuneet. Myöhemmin mies oli huomannut myös tiliotteensa kadonneen.
Kolmas henkilö tyhjensi tilin
Poliisi epäilee, että asialla oli romanipariskunta, sillä naisella oli yllään musta samettinen kokohame. Molemmat olivat noin 40-vuotiaita. He olivat liikkeellä viininpunaisella farmariautolla.
Kumpikaan heistä ei mennyt pankkeihin itse, vaan nostot teki iäkkäämpi mies, joka käytti eläkeläisen nimiin kirjoitettua väärennettyä ajokorttia. Mies on noin 180 senttiä pitkä ja hoikka. Hän on kalju otsalta ja päälaelta, ja hänellä on valkoinen parta. Hän käytti kultasankaisia silmälaseja.
Havaintoja epäillyistä voi ilmoittaa Rauman poliisille numeroon 071 8746100.
Lähde
Rauman poliisi tutkii petossarjaa, jossa Lapin kunnassa asuvan eläkeläismiehen pankkitililtä on nostettu 5 300 euroa.
Apuna on käytetty väärennettyä ajokorttia.
Nostoja on tehty Turussa, Raisiossa, Naantalissa, Harjavallassa ja Helsingissä maaliskuun viimeisen ja huhtikuun 8. päivän välillä.
Poliisin mukaan miehen tiliin oli päästy käsiksi siten, että tuntematon pariskunta oli tullut eläkeläisen kotiin pyytäen päästä soittamaan puhelua. Puhelun soitettuaan he olivat poistuneet. Myöhemmin mies oli huomannut myös tiliotteensa kadonneen.
Kolmas henkilö tyhjensi tilin
Poliisi epäilee, että asialla oli romanipariskunta, sillä naisella oli yllään musta samettinen kokohame. Molemmat olivat noin 40-vuotiaita. He olivat liikkeellä viininpunaisella farmariautolla.
Kumpikaan heistä ei mennyt pankkeihin itse, vaan nostot teki iäkkäämpi mies, joka käytti eläkeläisen nimiin kirjoitettua väärennettyä ajokorttia. Mies on noin 180 senttiä pitkä ja hoikka. Hän on kalju otsalta ja päälaelta, ja hänellä on valkoinen parta. Hän käytti kultasankaisia silmälaseja.
Havaintoja epäillyistä voi ilmoittaa Rauman poliisille numeroon 071 8746100.
Lähde
10.4.08
Aamulehti 10.4.2008
Hameisiin katosi kahvia 60 pakettia
Myymälän valvontakamera ikuisti lahjomattomasti, kun kolmen naisen seurue piilotti kahvipaketteja ja savukerasioita hameisiinsa Valkeakoskella. Tarkastuslaskelman mukaan kahvia katosi 60 pakettia.
Tampereen kihlakunnansyyttäjä oli niputtanut eri kokoonpanoissa liikkuneiden seitsemän naisen myymälävierailuista varkausrikospaketin, josta käräjäoikeus jakoi ehdottomia vankeusrangaistuksia.
Päätekijäksi arvioitu nainen sai vankeutta kolme kuukautta, kolme muuta 30-45 päivää. Pienen lapsen äiti pääsi 30 tunnin yhdyskuntapalvelulla. Kolmelle naiselle tuomittiin sakkoja.
Käräjäoikeus piti värikkäässä istunnossa hamekatselmuksen sen vuoksi, että syyttäjä vaati kahta hametta rikoksentekovälineinä valtiolle menetettäviksi.
Päätekijä vetosi, että ainakin hänen hameensa on niin täynnä reikiä, ettei siellä edes pysy mikään.
Kun käräjätuomari tutki hameen onkaloita, nainen tokaisi: "Laita itse se päälle. Me heitetään laukut painoksi. Katsotaan sitten, pystytkö kävelemään."
Käräjäoikeus ei halunnut luoda uutta oikeuskäytäntöä. Takavarikossa olleet hameet määrättiin palautettaviksi naisille.
Tampereen Pohtolan Valintatalosta katosi kahden naisen mukana elintarvikkeita lähes 500 euron arvosta. Valvontakameran kuvista näkyi, kun kaksi naista lappoi kaksin käsin tavaraa helmoihinsa. He kävelivät kassan ohi tyhjien ostoskärryjen kanssa maksamatta.
Puolustus ihmetteli, miten kaksi ihmistä on voinut kantaa niin suuren määrän tavaraa. Sitä oli 306 yksikköä, joille kertyi asianajajan laskelmien mukaan painoa lähes 80 kiloa.
Kolmen naisen ryhmä saalisti myös Lempäälän Alkosta seitsemän pulloa laatukonjakkeja. Tuomioita tuli noin kymmenestä keikasta puolen vuoden ajalta. Saaliin yhteisarvo oli yli 2 600 euroa.
Lähde
Myymälän valvontakamera ikuisti lahjomattomasti, kun kolmen naisen seurue piilotti kahvipaketteja ja savukerasioita hameisiinsa Valkeakoskella. Tarkastuslaskelman mukaan kahvia katosi 60 pakettia.
Tampereen kihlakunnansyyttäjä oli niputtanut eri kokoonpanoissa liikkuneiden seitsemän naisen myymälävierailuista varkausrikospaketin, josta käräjäoikeus jakoi ehdottomia vankeusrangaistuksia.
Päätekijäksi arvioitu nainen sai vankeutta kolme kuukautta, kolme muuta 30-45 päivää. Pienen lapsen äiti pääsi 30 tunnin yhdyskuntapalvelulla. Kolmelle naiselle tuomittiin sakkoja.
Käräjäoikeus piti värikkäässä istunnossa hamekatselmuksen sen vuoksi, että syyttäjä vaati kahta hametta rikoksentekovälineinä valtiolle menetettäviksi.
Päätekijä vetosi, että ainakin hänen hameensa on niin täynnä reikiä, ettei siellä edes pysy mikään.
Kun käräjätuomari tutki hameen onkaloita, nainen tokaisi: "Laita itse se päälle. Me heitetään laukut painoksi. Katsotaan sitten, pystytkö kävelemään."
Käräjäoikeus ei halunnut luoda uutta oikeuskäytäntöä. Takavarikossa olleet hameet määrättiin palautettaviksi naisille.
Tampereen Pohtolan Valintatalosta katosi kahden naisen mukana elintarvikkeita lähes 500 euron arvosta. Valvontakameran kuvista näkyi, kun kaksi naista lappoi kaksin käsin tavaraa helmoihinsa. He kävelivät kassan ohi tyhjien ostoskärryjen kanssa maksamatta.
Puolustus ihmetteli, miten kaksi ihmistä on voinut kantaa niin suuren määrän tavaraa. Sitä oli 306 yksikköä, joille kertyi asianajajan laskelmien mukaan painoa lähes 80 kiloa.
Kolmen naisen ryhmä saalisti myös Lempäälän Alkosta seitsemän pulloa laatukonjakkeja. Tuomioita tuli noin kymmenestä keikasta puolen vuoden ajalta. Saaliin yhteisarvo oli yli 2 600 euroa.
Lähde
9.4.08
Ilta-Sanomat 9.4.2008
Poliisi tutkii: Diplomaatit orjuuttivat kahta naista Suomessa
Kahden diplomaattisen edustuston työntekijän epäillään pitäneen kodeissaan työvoimaa orjuutta muistuttavissa olosuhteissa Suomessa.
Sanomalehti Keskisuomalaisen tietojen mukaan Suomessa asuneet ulkomaalaiset diplomaatit ovat rajoittaneet työntekijöidensä liikkumista ja teettäneet näillä hyvin pitkää päivää.
Lehden mukaan uhreiksi joutuneet kaksi naista pääsivät itse pakenemaan työnantajiensa luota.
Keskisuomalaisen haastattelema ulkoministeriön lakimies Sinikka Malmberg kertoo, että toinen tapauksista on poliisitutkinnassa ja siitä epäilty henkilö puolisoineen on poistunut maasta.
Toinen uhreista on Suomessa ihmiskaupan uhrien suojajärjestelmän piirissä.
Vastaavanlaisia ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapauksia on tullut Suomessa aiemmin ilmi lähinnä etnisissä ravintoloissa.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tullut ilmi lukuisia tapauksia, joissa kehitysmaista tulleiden edustustojen henkilökunta on tuonut lähtömaastaan erilaisia apulaisia.
Lähde
Kahden diplomaattisen edustuston työntekijän epäillään pitäneen kodeissaan työvoimaa orjuutta muistuttavissa olosuhteissa Suomessa.
Sanomalehti Keskisuomalaisen tietojen mukaan Suomessa asuneet ulkomaalaiset diplomaatit ovat rajoittaneet työntekijöidensä liikkumista ja teettäneet näillä hyvin pitkää päivää.
Lehden mukaan uhreiksi joutuneet kaksi naista pääsivät itse pakenemaan työnantajiensa luota.
Keskisuomalaisen haastattelema ulkoministeriön lakimies Sinikka Malmberg kertoo, että toinen tapauksista on poliisitutkinnassa ja siitä epäilty henkilö puolisoineen on poistunut maasta.
Toinen uhreista on Suomessa ihmiskaupan uhrien suojajärjestelmän piirissä.
Vastaavanlaisia ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapauksia on tullut Suomessa aiemmin ilmi lähinnä etnisissä ravintoloissa.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tullut ilmi lukuisia tapauksia, joissa kehitysmaista tulleiden edustustojen henkilökunta on tuonut lähtömaastaan erilaisia apulaisia.
Lähde
6.4.08
Helsingin Sanomat 6.4.2008
Poliisi tutkii yhä toissa talven raiskauksia Oulussa
Reilu vuosi sitten Oulun keskustassa sattuneet raiskaukset ovat yhä selvittämättä. Rikoskomisario Kari Rantanen Oulun poliisilaitoksen väkivaltatoimistosta kertoo, että parhaillaan poliisi analysoi ja vertailee teknisen tutkinnan tuloksia.
"Tapauksia ei ole haudattu, mutta ratkaisut riippuvat aina monesta eri tekijästä. Ihmekeinoja näiden selvittämiseksi meillä ei ole", hän toteaa.
Rantanen itse on toiveikas, että tapaukset voidaan vielä selvittää.
"Kyllä se on tätä päivää, että rikos voi jäädä selvittämättä, vaikka meillä Suomessa on toistaiseksi suhteellisen hyvät selvittämisprosentit. Mutta onhan tapauksia, joissa lain koura on ollut yllättävän pitkä."
Rantanen muistuttaa, että raiskausten selvittämistä vaikeuttaa muun muassa uhrin šokkitila. Uhri ei välttämättä pysty antamaan tarkkoja tietoja tapahtuneesta. Joskus käy jopa niin, että tiedot johtavat tutkintoja harhaan. Tällaisissa tapauksissa ratkaisua haetaan teknisin keinoin.
Oulun keskustassa ja sen lähituntumassa tapahtui viime ja toissa vuoden vaiheessa kolme raiskausta, jotka herättivät laajaa julkisuutta ja kiivasta keskustelua. Kahdessa rikoksessa kyse oli joukkoraiskauksesta.
Omia havaintoja vähätellään
Tapaukset herättivät ihmettelyjä, miten kukaan ei ollut nähnyt keskellä kaupunkia tapahtunutta rikosta. Esimerkiksi Oulun kaupunki on luvannut ratkaisevasta vihjeestä palkkion, mutta sellaista vihjettä ei ole saatu
"Nykyään välinpitämättömyys on lisääntynyt ja arvot ovat koventuneet. Ihmisillä ei ole huolta eikä halua kiinnostua siitä, mitä lähimmäisille tapahtuu. Tapauksiin ei haluta sotkeutua hankaluuksien ja vaivannäön pelossa", Rantanen pohtii.
Rantanen tietää, että monet myös vähättelevät omia havaintojaan eivätkä sen vuoksi kerro niitä viranomaisille. Toisaalta ratkaisevin tieto voi tulla jopa vuosien päästä tapahtuneesta.
Lähde
Reilu vuosi sitten Oulun keskustassa sattuneet raiskaukset ovat yhä selvittämättä. Rikoskomisario Kari Rantanen Oulun poliisilaitoksen väkivaltatoimistosta kertoo, että parhaillaan poliisi analysoi ja vertailee teknisen tutkinnan tuloksia.
"Tapauksia ei ole haudattu, mutta ratkaisut riippuvat aina monesta eri tekijästä. Ihmekeinoja näiden selvittämiseksi meillä ei ole", hän toteaa.
Rantanen itse on toiveikas, että tapaukset voidaan vielä selvittää.
"Kyllä se on tätä päivää, että rikos voi jäädä selvittämättä, vaikka meillä Suomessa on toistaiseksi suhteellisen hyvät selvittämisprosentit. Mutta onhan tapauksia, joissa lain koura on ollut yllättävän pitkä."
Rantanen muistuttaa, että raiskausten selvittämistä vaikeuttaa muun muassa uhrin šokkitila. Uhri ei välttämättä pysty antamaan tarkkoja tietoja tapahtuneesta. Joskus käy jopa niin, että tiedot johtavat tutkintoja harhaan. Tällaisissa tapauksissa ratkaisua haetaan teknisin keinoin.
Oulun keskustassa ja sen lähituntumassa tapahtui viime ja toissa vuoden vaiheessa kolme raiskausta, jotka herättivät laajaa julkisuutta ja kiivasta keskustelua. Kahdessa rikoksessa kyse oli joukkoraiskauksesta.
Omia havaintoja vähätellään
Tapaukset herättivät ihmettelyjä, miten kukaan ei ollut nähnyt keskellä kaupunkia tapahtunutta rikosta. Esimerkiksi Oulun kaupunki on luvannut ratkaisevasta vihjeestä palkkion, mutta sellaista vihjettä ei ole saatu
"Nykyään välinpitämättömyys on lisääntynyt ja arvot ovat koventuneet. Ihmisillä ei ole huolta eikä halua kiinnostua siitä, mitä lähimmäisille tapahtuu. Tapauksiin ei haluta sotkeutua hankaluuksien ja vaivannäön pelossa", Rantanen pohtii.
Rantanen tietää, että monet myös vähättelevät omia havaintojaan eivätkä sen vuoksi kerro niitä viranomaisille. Toisaalta ratkaisevin tieto voi tulla jopa vuosien päästä tapahtuneesta.
Lähde
4.4.08
Iltalehti 4.4.2008
Pahoinpitelyiden määrä jatkoi kasvuaan
Eniten lisääntyivät törkeät pahoinpitelyt.
Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyiden määrä jatkoi viime vuonna kasvua, joka on kestänyt lähes koko vuosikymmenen. Pahoinpitelyrikoksia tuli poliisin tietoon noin 35 000. Erityisen kovaa kasvu oli törkeiksi luokitelluissa pahoinpitelyissä. Vuosituhannen alussa pahoinpitelyrikoksia oli vajaat 28 000 vuosittain.
Kaikkiaan poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä kasvoi viime vuonna reilusti. Kasvua oli toissa vuodesta seitsemän prosenttia, eli rikoksia oli noin 815 000. Kovinta kasvu oli Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa.
Rattijuopumusten määrä kasvoi toissa vuodesta. Toisaalta rattijuoppoudet ovat vähentyneet roimasti ennätyslukemista ja ovat nyt 1980-luvun tasolla.
Ryöstöjä tehtiin viime vuonna huomattavasti vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Ilmoitettujen raiskausten määrä on sen sijaan kasvanut selvästi. Viime vuonna niitä oli noin 740.
Henkirikosten määrä oli 127. Toissa vuodesta kasvua oli jonkin verran, mutta pitemmällä ajanjaksolla henkirikosten määrä on ollut laskussa.
Lähde
Eniten lisääntyivät törkeät pahoinpitelyt.
Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyiden määrä jatkoi viime vuonna kasvua, joka on kestänyt lähes koko vuosikymmenen. Pahoinpitelyrikoksia tuli poliisin tietoon noin 35 000. Erityisen kovaa kasvu oli törkeiksi luokitelluissa pahoinpitelyissä. Vuosituhannen alussa pahoinpitelyrikoksia oli vajaat 28 000 vuosittain.
Kaikkiaan poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä kasvoi viime vuonna reilusti. Kasvua oli toissa vuodesta seitsemän prosenttia, eli rikoksia oli noin 815 000. Kovinta kasvu oli Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa.
Rattijuopumusten määrä kasvoi toissa vuodesta. Toisaalta rattijuoppoudet ovat vähentyneet roimasti ennätyslukemista ja ovat nyt 1980-luvun tasolla.
Ryöstöjä tehtiin viime vuonna huomattavasti vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Ilmoitettujen raiskausten määrä on sen sijaan kasvanut selvästi. Viime vuonna niitä oli noin 740.
Henkirikosten määrä oli 127. Toissa vuodesta kasvua oli jonkin verran, mutta pitemmällä ajanjaksolla henkirikosten määrä on ollut laskussa.
Lähde
3.4.08
Iltalehti 3.4.2008 (2.)
Helsinki ottaa kerjäläisperheiden lapset huostaan
Kerjäläisvanhempiensa kanssa kaduille ilmaantuvat lapset otetaan vastaisuudessa huostaan.
Helsinki tiukentaa suhtautumistaan keräjäisiin. Tuoreissa linjauksissa tähdennetään myös sitä, että aikuisille kerjäläisille ei tipu kaupungilta toimeentulotukea tai järjesty asuntoa.
Helsinkiläisille kaupungin viesti on yksiselitteinen: älkää antako kerjäläisille rahaa.
Kaupunki varautuu siihen, että kesällä kaduille pelmahtaa kasvava joukko romanikerjäläisiä uusista EU-maista. Sosiaaliviraston mukaan lähtökohta on, että kerjäläiset eivät ole autettavissa Suomessa.
Lähde
Kerjäläisvanhempiensa kanssa kaduille ilmaantuvat lapset otetaan vastaisuudessa huostaan.
Helsinki tiukentaa suhtautumistaan keräjäisiin. Tuoreissa linjauksissa tähdennetään myös sitä, että aikuisille kerjäläisille ei tipu kaupungilta toimeentulotukea tai järjesty asuntoa.
Helsinkiläisille kaupungin viesti on yksiselitteinen: älkää antako kerjäläisille rahaa.
Kaupunki varautuu siihen, että kesällä kaduille pelmahtaa kasvava joukko romanikerjäläisiä uusista EU-maista. Sosiaaliviraston mukaan lähtökohta on, että kerjäläiset eivät ole autettavissa Suomessa.
Lähde
2.4.08
Iltalehti 3.4.2008
Näin iskee hakkaaja
Suomalainen pahoinpitelyrikokseen syyllistyvä on keskimäärin 23-vuotias, kävellen liikkuva humalainen mies. Hän liikkuu viikonloppuyönä kaupungin ydinkeskustassa ja riitautuu - yleensä pikkuasiasta johtuen - toisen humalaisen miehen kanssa ja lyö tätä nyrkillä kasvoihin.
Jos mies olisi turkulainen, hän olisi ehkä hieman vanhempi ja heiluisi humalassa todennäköisesti Kauppatorilla. Tampereella tapellaan nakkikoppijonoissa. Vantaalla taas nujakoidaan Hotelli Vantaan edustalla ja Myyrmäen rautatieasemalla.
Oulussa taas nyrkki puhuu Isokadulla Albertinkadun ja Asemakadun välisellä osuudella lauantaiyönä kello kaksi.
Suurin kasvu Vantaalla
Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen pahoinpitelyrikos -työryhmän raportista selviää, että pahoinpitelyrikosten määrät ovat lisääntyneet tasaisesti kahdeksassa kihlakunnassa viimeisen viiden vuoden aikana.
Eniten pahoinpitelyrikosten määrä lisääntyi Vantaan kihlakunnassa, noin 40 prosentilla. Vähinten rikosten määrä kasvoi Jyväskylän kihlakunnassa, noin viidellä prosentilla.
Työryhmä myös profiloi tyypillisen Oulun kihlakunnan alueella pahoinpitelyyn syyllistyvän henkilön.
Vertailukihlakunnissa vastaavaa profilointia ei ole tehty, mutta soittokierros vertailukihlakuntien väkivaltaosastoille paljasti, että Oulun esimerkki käy muunkin Suomen esimerkiksi pahoinpitelijästä. Lappia ei tässä selvityksessä otettu lukuun.
Pieniä eroja on
Eri kaupunkien välillä on pieniä eroja. Esimerkiksi Turussa ulkomaalaistaustaiset tekevät enemmän rikoksia kuin Oulussa.
- Esimerkiksi ryöstöistä ja kiristyksistä 47 prosenttia oli ulkomaalaisten tekemiä, rikostorjuntaosaston päällikkö Jari Virtanen Turun poliisista sanoo.
Turussa myös yhä nuoremmat pahoinpitelevät. Alle 17-vuotiaat syyllistyvät yhä enemmän pahoinpitelyihin kun ennen alaikäiset narahtivat näpistelyistä.
Vantaalla pahoinpitelypaikkoja on useampia.
- Pahimmat pukarit syyllistyvät täällä viiteen perättäiseen pahoinpitelyyn, väkivaltayksikön johtaja Juha Juurinen Vantaan poliisista sanoo.
Lähde
Suomalainen pahoinpitelyrikokseen syyllistyvä on keskimäärin 23-vuotias, kävellen liikkuva humalainen mies. Hän liikkuu viikonloppuyönä kaupungin ydinkeskustassa ja riitautuu - yleensä pikkuasiasta johtuen - toisen humalaisen miehen kanssa ja lyö tätä nyrkillä kasvoihin.
Jos mies olisi turkulainen, hän olisi ehkä hieman vanhempi ja heiluisi humalassa todennäköisesti Kauppatorilla. Tampereella tapellaan nakkikoppijonoissa. Vantaalla taas nujakoidaan Hotelli Vantaan edustalla ja Myyrmäen rautatieasemalla.
Oulussa taas nyrkki puhuu Isokadulla Albertinkadun ja Asemakadun välisellä osuudella lauantaiyönä kello kaksi.
Suurin kasvu Vantaalla
Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen pahoinpitelyrikos -työryhmän raportista selviää, että pahoinpitelyrikosten määrät ovat lisääntyneet tasaisesti kahdeksassa kihlakunnassa viimeisen viiden vuoden aikana.
Eniten pahoinpitelyrikosten määrä lisääntyi Vantaan kihlakunnassa, noin 40 prosentilla. Vähinten rikosten määrä kasvoi Jyväskylän kihlakunnassa, noin viidellä prosentilla.
Työryhmä myös profiloi tyypillisen Oulun kihlakunnan alueella pahoinpitelyyn syyllistyvän henkilön.
Vertailukihlakunnissa vastaavaa profilointia ei ole tehty, mutta soittokierros vertailukihlakuntien väkivaltaosastoille paljasti, että Oulun esimerkki käy muunkin Suomen esimerkiksi pahoinpitelijästä. Lappia ei tässä selvityksessä otettu lukuun.
Pieniä eroja on
Eri kaupunkien välillä on pieniä eroja. Esimerkiksi Turussa ulkomaalaistaustaiset tekevät enemmän rikoksia kuin Oulussa.
- Esimerkiksi ryöstöistä ja kiristyksistä 47 prosenttia oli ulkomaalaisten tekemiä, rikostorjuntaosaston päällikkö Jari Virtanen Turun poliisista sanoo.
Turussa myös yhä nuoremmat pahoinpitelevät. Alle 17-vuotiaat syyllistyvät yhä enemmän pahoinpitelyihin kun ennen alaikäiset narahtivat näpistelyistä.
Vantaalla pahoinpitelypaikkoja on useampia.
- Pahimmat pukarit syyllistyvät täällä viiteen perättäiseen pahoinpitelyyn, väkivaltayksikön johtaja Juha Juurinen Vantaan poliisista sanoo.
Lähde
1.4.08
Verkkouutiset 1.4.2008
Poliisi nappasi Espoon pankkiryöstöstä nuoren miehen
Espoon poliisi on ottanut kiinni nuoren miehen epäiltynä Espoon keskuksen Nordean konttorin viimeviikkoisesta ryöstöstä. Epäilty on vuonna 1984 syntynyt maahanmuuttajataustainen mies. Poliisin mukaan samalla saatiin takaisin myös suurin osa ryöstösaaliista.
Poliisi otti miehen kiinni kotoaan sunnuntaina, mutta kertoi asiasta vasta tiistaina. Epäillyn jäljille päästiin poliisin omien tutkimusten perusteella.
- Emme siis saaneet niin hyvää yleisövihjettä, että se olisi auttanut tekijän jäljille, selvensi tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jukka Kaski Espoon poliisista.
Kaski kertoi, ettei mies tehnyt kiinniotettaessa vastarintaa. Poliisin mukaan asunnosta löytyi myös suurin osa muutaman tuhannen euron ryöstösaaliista.
Keskiviikkona tapahtuneessa ryöstössä käytetty käsiase on yhä kateissa. Poliisi epäilee, että ase oli oikea.
Tutkintaan liittyvistä yksityiskohdista poliisi oli tiistaina yhä vaitonainen. Se ei ottanut kantaa esimerkiksi siihen, toimiko mies yksin tai onko hän tunnustanut teon.
Lähde
Espoon poliisi on ottanut kiinni nuoren miehen epäiltynä Espoon keskuksen Nordean konttorin viimeviikkoisesta ryöstöstä. Epäilty on vuonna 1984 syntynyt maahanmuuttajataustainen mies. Poliisin mukaan samalla saatiin takaisin myös suurin osa ryöstösaaliista.
Poliisi otti miehen kiinni kotoaan sunnuntaina, mutta kertoi asiasta vasta tiistaina. Epäillyn jäljille päästiin poliisin omien tutkimusten perusteella.
- Emme siis saaneet niin hyvää yleisövihjettä, että se olisi auttanut tekijän jäljille, selvensi tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jukka Kaski Espoon poliisista.
Kaski kertoi, ettei mies tehnyt kiinniotettaessa vastarintaa. Poliisin mukaan asunnosta löytyi myös suurin osa muutaman tuhannen euron ryöstösaaliista.
Keskiviikkona tapahtuneessa ryöstössä käytetty käsiase on yhä kateissa. Poliisi epäilee, että ase oli oikea.
Tutkintaan liittyvistä yksityiskohdista poliisi oli tiistaina yhä vaitonainen. Se ei ottanut kantaa esimerkiksi siihen, toimiko mies yksin tai onko hän tunnustanut teon.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)