22.6.05

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Rikostilanne 2004 - Ulkomaalaisten rikollisuus, osa 1

Suomessa asuvien tai muuten oleskelevien ulkomaalaisten määrä on 1990-luvulla kasvanut vuosittain verraten jyrkästi. Ulkomaalaisten määrän kasvu on viime vuosina kuitenkin hidastunut. Vuonna 2004 Suomessa asui noin 108 000 ulkomaalaista. Määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta yhden pro-sentin, ja vuoteen 1990 verrattuna se on jo noin nelinkertainen. Ulkomaalaisten osuus Suomessa asuvasta väestöstä oli 2,1 prosenttia vuonna 2004.

Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä Suomessa asuu noin 150 000. Näistä siis osa on Suomen kansalaisia. Viime vuosina eniten ulkomaalaisia on tullut Suomeen Venäjältä ja Virosta. Maamme syrjäinen sijainti on kuitenkin edelleen ohjan-nut pääasiallisen muuttoliikkeen muihin maihin. Kansalaisuuden käsitteen käyttö ulkomaalaisten rikollisuuden kuvaajana on epäselvä ja monitulkintainen. Kuvattaessa Suomessa tehtyjä rikoksia on muistettava, että ulkomaan kansalainen voi asua Suomessa pysyvästi tai väli-aikaisesti taikka oleskella täällä muuten tilapäisesti esimerkiksi turistina. Oman ryhmänsä muodostavat turvapaikan hakijat, joiden oleskelun pysyvyys ja kesto voi olla hyvin epämääräinen. Ulkomaan kansalainen voi olla myös alunperin suomalainen, joka on muuttanut toiseen maahan ja saanut vieraan maan kansalaisuuden. Ulkomaalaiseen voitaisiin tällöin hyvällä syyllä rinnastaa suomalainen, joka on pysyvästi asettunut asumaan ulkomaille. Lisäksi osa Suomen kansalaisista on syntyperältään ulkomaalaisia.

Ulkomaalaisten suorittamia rikoksia on alettu säännöllisesti tilastoida vasta 1990-luvun puolivälistä lähtien. Seuraavassa esitetyt luvut pohjautuvat osittain poliisin rekistereihin ja osittain tuomioistuin- ja seuraamustilastoihin.

(…)

Poliisin tietoon tulleissa rikoksissa syylliseksi epäillyistä oli vuonna 2003 ul-komaalaisia kaikkiaan 31 611 henkilöä (5,4 % kaikista epäillyistä) ja 32 216 henkilöä (5,1 % kaikista epäillyistä) vuonna 2004. 1 Näistä epäillyistä vähän yli puolet (17 314 henkilöä eli 54 % epäillyistä; 53 % vuonna 2003) oli sellaisia, joilla oli kotipaikka Suomessa ja loput turisteja tai muita Suomessa vierailleita ulkomaalaisia. Suomalaisista muita kuin syntyperäisiä Suomen kansalaisia oli rikoksista epäiltyinä 18 417 henkilöä (2,9 % kaikista epäillyistä) vuonna 2004 (13 939 henkilöä eli 2,4 % epäillyistä vuonna 2003). Kansalaisuudeltaan tun-temattomia vuosina 2002–2004 oli 0,2 prosenttia kaikista epäillyistä (1 546 henkilöä vuonna 2004).

(…)

Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat olleet vuosittain epäiltyinä rikoksista
heidän väestöosuuteensa nähden noin 1,3–1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset.

Suomen kansalaisten väestömäärään suhteutettu rikollisuus on lisääntynyt 4 prosenttia vuonna 2004 verrattuna vuoteen 1996. Samalla aikavälillä ulkomaalaisten vastaava rikollisuus on lisääntynyt 9 prosenttia. Täsmällisempi kuva ulkomaalaisten todellisesta rikosaktiviteetistä verrattuna suomalaisiin saataisiin vasta, kun epäiltyjä ja väestöryhmiä tarkasteltaisiin ikäryhmittäin ja asuinpaikan mukaan. Kaikista rikoksista suhteellisesti suurin osa on nimittäin nuorten ja nuorten aikuisten suurissa asutuskeskuksissa suorittamaa rikollisuutta.

(…)

Rikoksesta epäiltyjä 1000 henkeä kohden:

Venäjä: 144
Viro: 122
Ruotsi: 140
Somalia 272
Irak: 400
Turkki: 374
Liettua: 111
Iran: 332
Vietnam: 363
Iso-Britannia: 93
Saksa: 75
Muut: 137

(…)

Suurimman rikoksista epäiltyjen ulkomaalaisryhmän muodostivat venäläiset
(26 %), sitten virolaiset (11 %) ja ruotsalaiset (9 %). Nämä kolme naapurikansallisuutta muodostavat lähes puolet kaikista ulkomaalaisepäillyistä. Niistä ulkomaalaisista, joilla on kotipaikka Suomessa, väestömäärään suhteutettu syylliseksi epäiltyjen osuus on edellä mainittujen kansallisuusryhmien vastaavaa osuutta selvästi suurempi esimerkiksi irakilaisilla (40 %), turkkilaisilla (37 %) ja vietnamilaisilla (36 %). Venäläisten kohdalla tämä osuus on 14 % ja virolaisten 12 %, mikä on hieman suurempi kuin suomalaisilla (12 %). On huomattava, että useiden rikosten kasautuminen pienehkölle rikosaktiiville joukolle nostaa tällaisia suhdelukuja, koska sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan tilastossa rikoksista epäiltynä. Tämä seikka on syytä pitää mielessä vertailtaessa eri ulkomaalaisryhmien rikoksiin syyllistymistä Suomessa. Samalla on kuitenkin myös todettava, että eri kansalaisuusryhmien rikosten määrää osoittava suhdeluku ja eri kansallisuuksien keskinäinen järjestys näyttävät pysyvän vuodesta toiseen melko samanlaisina.

Ulkomaalaiset, kuten suomalaisetkin, ovat useimmin epäiltynä liikennerikoksesta (46 % vuonna 2004 ja 44 % vuonna 2003). Rikostyypeistä Suomessa asuvat ulkomaalaiset olivat suhteellisesti useimmin epäiltyinä raiskauksista (12 %), muista seksuaalirikoksista (10 %) ja ryöstöistä (9 %) vuonna 2004. Ulkomaalaisten rikoksiin syyllistymisessä esiintyy kuitenkin merkittäviä paikkakuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi Helsingin keskustassa tapahtuneisiin varkauksiin ja ryöstöihin syylliseksi epäillyistä 40 prosenttia oli ulkomaalaisia (Junnila 1998). Koko Helsingin alueella varkausrikoksista epäillyistä oli ul-komaalaisia 11 % (Streng 1998).

Lähde.

(Kursivoinnit by Monikulttuuri-toimituskunta)

--------------

Siinä maistiaiset. Myöhemmin lisää samasta tutkimuksesta.

2 kommenttia:

monikko kirjoitti...

Kappale 3.3. esittää mielenkintoisia "seikkoja" rikollisuuden syistä jne. Tämä on asia, jolle pitää tehdä jotakin, tyhmää on siis vain listata (nämä asiat listataan jo ihan oikeastikin, ja jokainen voi näihin tutustua, niitä ei ole mitenkään piilotettu tai sievistelty).

Tässä ei ole mitään uutta. Olisikin aika hurja olettamus, että jo alkujaankin ongelmalliset ihmiset (tp-hakijat, yksinäiset nuoret miehet, tms.), jotka muuttavat Suomeen, eivät syyllistyisi (ehkäpä jopa enemmän kuin keskimäärin) rikoksiin.

Toivon mukaan jossakin yhteiskuntamme rakenteissa otetaan asiat vakavasti ja tehdään kriittistä työtä ongelma-alueiden parissa. Listaaminen=kieltäminen vain kärjistää asioita, lopputuloksena isompia ongelmia ja eri etnisten ryhmien välisten suhteiden problematisointi.

Jos jossakin etnisessä ryhmässä on mätämuna, on selvää, että mätämuna tulee poistaa, muita ei saisi leimata jo valmiiksi.

Monikulttuuri kirjoitti...

Näymme olevan yllättävän samaa mieltä. Asialle todellakin pitäisi tehdä jotain.

Mitä leimaamiseen tulee, sitä ei tässä blogissa harrasteta. Kuten aiemminkin on sanottu, tämä blogi on vain pitkä lista julkista tietoa koottuna yhteen paikkaan.

Sinulle tosin kenties tuli luvuista jotain mieleen, kun aloit leimaamisesta puhua?

Ajatuksesi, että listaaminen = kieltäminen sen sijaan ei tällä kertaa vastaavalle osalle toimituskuntaa auennut lainkaan. Ehkä tahdot avata sitä lisää?

Edelleen uskon, että mahdollinen etnisten suhteiden kärjistyminen ei varsinaisesti johdu siitä, että ongelmien olemassaolo myönnetään ääneen. Kyseinen kappaleesi oli hieman sekava, joten korjaa toki, jos et tätä tarkoittanut.