Lehti: Venäläiset saavat rötöstellä huoletta
Itänaapurit saavat rötöstellä Suomessa rauhassa, sillä poliisi ei pysty puuttumaan heidän tekosiinsa enää millään tavalla, Aamulehti kertoo.
Syynä ongelmaan on se, ettei Venäjä enää auta Suomen keskusrikospoliisia venäläisten epäiltyjen kuulusteluissa.
Koska itänaapurin apu on lopahtanut, useat venäläisten Suomessa tekemät rikokset ovat vaarassa vanhentua.
Lehden mukaan tilanne on niin paha, ettei venäläisen rikoksentekijän edes tarvitse pelätä tuomiota, ellei hän satu jäämään kiinni verekseltään.
Suomen poliisi ei nimittäin pysty omin avuin tekemään rajan tältä puolelta edes esitutkintaa.
Väkivaltaa ja isoja omaisuusrikoksia
Keskusrikospoliisin rikostietopäällikkö Markku Ryymin kertoo lehden haastattelussa, että tälläkin hetkellä 10-20 rikoksen tutkinta on levällään, koska Venäjä ei ole halukas auttamaan.
Kaikki tapaukset ovat vaarassa vanhentua ennen syyteharkintaa, ellei epäiltyjä saada vapaaehtoisiin puhutteluihin tai kiinni etsintäkuulutuksilla tai ellei tapauksia siirretä tutkittaviksi Venäjälle.
Rikosten joukossa on ainakin väkivaltarikoksia, isoja omaisuusrikoksia, talousrikoksia sekä yksi ympäristön turmeleminen.
Ryymin arvioi ongelman olevan merkittävä.
Poliisi ei enää edes yritä
Venäjän kuulusteluapu tyssäsi yllättäen kesällä 2006. Maan viranomaiset perustelevat yllätysmuutosta Venäjän lailla.
Tosiasia kuitenkin on, ettei lakia sinänsä ole missään vaiheessa muutettu - ainoastaan sen tulkintaa.
Suomen poliisi on kuitenkin joutunut vetämään tilanteesta omat johtopäätöksensä: se ei enää nykyisin edes yritä lähettää Venäjälle oikeusapupyyntöjä entiseen tahtiin.
Suomi ei ole ainoa paitsioon joutunut, sillä Venäjä ei ole viime vuosina auttanut kuulusteluissa myöskään Viroa ja Belgiaa.
Lähde
30.11.08
28.11.08
Iltalehti 28.11.2008
Rollaattorilla liikkuvan vanhuksen lompakko vietiin
Vuonna 1927 syntynyt, rollaattorilla liikkuva nainen pyysi apua ikävin seurauksin torstaina Nurmijärvellä.
Vanhus pyysi Keskustiellä sijaitsevan kauppaliikkeen pihassa huonosti suomea puhuvaa tummahiuksista naista nostamaan hänen kauppakassinsa rollaattorin päälle.
Tässä yhteydessä naisen lompakko anastettiin kassin sivutaskusta. Lompakko sisälsi rahaa.
Lähde
Vuonna 1927 syntynyt, rollaattorilla liikkuva nainen pyysi apua ikävin seurauksin torstaina Nurmijärvellä.
Vanhus pyysi Keskustiellä sijaitsevan kauppaliikkeen pihassa huonosti suomea puhuvaa tummahiuksista naista nostamaan hänen kauppakassinsa rollaattorin päälle.
Tässä yhteydessä naisen lompakko anastettiin kassin sivutaskusta. Lompakko sisälsi rahaa.
Lähde
27.11.08
Helsingin Sanomat 27.11.2008
Kaksi asiakasta pahoinpiteli suositun kebabravintolan työntekijän
Helsingin keskustassa sijaitsevan Eerikin Pippuri -kebabravintolan työntekijä pahoinpideltiin torstaina aamuyöllä kahden aikaan. Ravintolaan saapui hieman ennen kello kahta kaksi miesasiakasta.
Ravintolan omistajan Cetin Harmanin mukaan työntekijä oli pyytänyt humalaisia miehiä olemaan hiljempaa, jonka jälkeen miehet olivat lyöneet työntekijää päähän.
Työntekijä vietiin sairaalaan, ja pään ruhjeet ommeltiin tikeillä. Paikalle hälytettiin useita poliisipartioita. Tekijät saatiin kiinni ravintolan läheisyydestä.
Omistajan mukaan vastaavaa pahoinpitelyä ei ole 12 vuotta toimineessa ravintolassa aiemmin tapahtunut.
Iltalehden haastatteleman komisarion Jari Illukkan mukaan pahoinpitelijät ja pahoinpidelty ovat maahanmuuttajataustaisia.
Helsingin keskustassa sattui torstaina aamuyöstä toinenkin vakava pahoinpitely, kun miestä viillettiin teräaseella kaulaan Rautatieaseman läheisyydessä.
Poliisi etsii teosta epäiltynä 20–25-vuotiasta miestä, joka liikkui kahden samanikäisen miehen seurassa. Uhri vietiin sairaalaan, mutta hänen tilansa ei ole vakava.
Lähde
Helsingin keskustassa sijaitsevan Eerikin Pippuri -kebabravintolan työntekijä pahoinpideltiin torstaina aamuyöllä kahden aikaan. Ravintolaan saapui hieman ennen kello kahta kaksi miesasiakasta.
Ravintolan omistajan Cetin Harmanin mukaan työntekijä oli pyytänyt humalaisia miehiä olemaan hiljempaa, jonka jälkeen miehet olivat lyöneet työntekijää päähän.
Työntekijä vietiin sairaalaan, ja pään ruhjeet ommeltiin tikeillä. Paikalle hälytettiin useita poliisipartioita. Tekijät saatiin kiinni ravintolan läheisyydestä.
Omistajan mukaan vastaavaa pahoinpitelyä ei ole 12 vuotta toimineessa ravintolassa aiemmin tapahtunut.
Iltalehden haastatteleman komisarion Jari Illukkan mukaan pahoinpitelijät ja pahoinpidelty ovat maahanmuuttajataustaisia.
Helsingin keskustassa sattui torstaina aamuyöstä toinenkin vakava pahoinpitely, kun miestä viillettiin teräaseella kaulaan Rautatieaseman läheisyydessä.
Poliisi etsii teosta epäiltynä 20–25-vuotiasta miestä, joka liikkui kahden samanikäisen miehen seurassa. Uhri vietiin sairaalaan, mutta hänen tilansa ei ole vakava.
Lähde
Kaleva 27.11.2008
Senegalilaismies pyrki väärillä asiakirjoilla Suomeen
Senegalilainen 27-vuotias mies pyrki väärennetyillä asiakirjoille töihin Suomeen. Tapaus paljastui Vaalimaan rajanylityspaikalla viikko sitten tiistaina. Mies kertoi hankkineensa maahantulotarkastuksessa havaitut väärennetyt asiakirjat vuosi sitten maanmieheltään. Myyjä oli luvannut miehelle tarvittavat asiakirjat ja lentoliput Eurooppaan noin 2 300 eurolla.
Senegalilaisen työnhakureissu alkoi lokakuun puolivälissä, jolloin hän matkusti Mauritaniaan. Siellä hän hankki Venäjän viisumin noin 1 300 eurolla. Mauritaniasta matka jatkui Marokon ja Saksan kautta Venäjälle Moskovaan ja sieltä edelleen junalla Pietariin ja Vaalimaalle.
Mies käännytettiin kotimaahansa torstaina. Samalla maahanmuuttovirasto määräsi hänelle viiden vuoden maahantulokiellon Schengen-alueelle.
Lähde
Senegalilainen 27-vuotias mies pyrki väärennetyillä asiakirjoille töihin Suomeen. Tapaus paljastui Vaalimaan rajanylityspaikalla viikko sitten tiistaina. Mies kertoi hankkineensa maahantulotarkastuksessa havaitut väärennetyt asiakirjat vuosi sitten maanmieheltään. Myyjä oli luvannut miehelle tarvittavat asiakirjat ja lentoliput Eurooppaan noin 2 300 eurolla.
Senegalilaisen työnhakureissu alkoi lokakuun puolivälissä, jolloin hän matkusti Mauritaniaan. Siellä hän hankki Venäjän viisumin noin 1 300 eurolla. Mauritaniasta matka jatkui Marokon ja Saksan kautta Venäjälle Moskovaan ja sieltä edelleen junalla Pietariin ja Vaalimaalle.
Mies käännytettiin kotimaahansa torstaina. Samalla maahanmuuttovirasto määräsi hänelle viiden vuoden maahantulokiellon Schengen-alueelle.
Lähde
Turun Sanomat 27.11.2008
Helsingin johto varoittaa slummeista
Helsingin kaupunki ei halua, että asuntotuen saajat saavat etusijan kaupungin vuokra-asuntojonoissa. Tällainen asukasvalinta johtaisi kaupungin mukaan alueiden slummiutumiseen ja yhteiskuntarauhan vaarantumiseen.
Kaupungin kannan esittivät keskiviikkona apulaiskaupunginjohtajat Hannu Penttilä ja Paula Kokkonen Sata-komitealle kirjoittamassaan kirjeessä. Sata-komitean tehtävänä on hakea linjauksia sosiaaliturvan uudistuksiin.
Apulaiskaupunginjohtajien mukaan asumistuen saajien suosiminen jonoissa kiihdyttäisi joidenkin alueiden muuttumista entistä maahanmuuttovaltaisemmiksi. Tämä karkottaisi kantaväestöön kuuluvia työssäkäyviä asukkaita muualle.
Hannu Penttilä sanoo kirjeen olevan vastaus julkisuudessa leijuneeseen ajatukseen, että asumistukea saavien olisi halvempaa asua kuntien vuokra-asunnoissa.
Lähde
Helsingin kaupunki ei halua, että asuntotuen saajat saavat etusijan kaupungin vuokra-asuntojonoissa. Tällainen asukasvalinta johtaisi kaupungin mukaan alueiden slummiutumiseen ja yhteiskuntarauhan vaarantumiseen.
Kaupungin kannan esittivät keskiviikkona apulaiskaupunginjohtajat Hannu Penttilä ja Paula Kokkonen Sata-komitealle kirjoittamassaan kirjeessä. Sata-komitean tehtävänä on hakea linjauksia sosiaaliturvan uudistuksiin.
Apulaiskaupunginjohtajien mukaan asumistuen saajien suosiminen jonoissa kiihdyttäisi joidenkin alueiden muuttumista entistä maahanmuuttovaltaisemmiksi. Tämä karkottaisi kantaväestöön kuuluvia työssäkäyviä asukkaita muualle.
Hannu Penttilä sanoo kirjeen olevan vastaus julkisuudessa leijuneeseen ajatukseen, että asumistukea saavien olisi halvempaa asua kuntien vuokra-asunnoissa.
Lähde
26.11.08
Yle Tampereen Radio 26.11.2008
Pirkanmaalaiskunnat eri linjoilla pakolaisten vastaanottamisessa
Suomessa asuu yli 25 000 pakolaista. Pirkanmaan kunnissa on erilaisia suhtautumistapoja pakolaisten vastaanottoon. Ylöjärvelle pakolaisia on tullut perheiden sijoittamisohjelman puitteissa. Lempäälä valmistautuu ottamaan pakolaisia vuonna 2010, mutta esimerkiksi Kangasalla asiaan suhtaudutaan kielteisesti. Syynä on kunnan kireä taloudellinen tilanne
Ylöjärvellä asuvat pakolaiset ovat tulleet kaupunkiin perheiden yhdistämisohjelman kautta. Kaupungissa olevaan perheryhmäkotiin sijoitetaan orpoina tulevia lapsia. Jos heille löytyy myöhemmin perheenjäseniä, perheille etsitään kaupungin toimesta asunto.
Ylöjärven perusturvajohtaja Kari Virran mukaan kaupungissa ei viime vuosina ole ollut varsinaista pakolaiskiintiötä, mutta yhdistämisohjelman puitteissa Ylöjärvelle on sijoitettu pakolaisia enemmän kuin moneen muuhun suomalaiskaupunkiin.
Perheryhmäkodin toiminta on päättymässä ensi vuonna. Päätöksiä pakolaisten ottamisesta tulevaisuudessa ei Ylöjärvellä ole vielä tehty.
Kari Virta toteaa kuntien saavan kohtalaisen hyvin valtiolta tukea pakolaisten sijoittamisessa, mutta toivoo jatkossa valtion pidentävän tukiaikoja. Viime vuosina maanhan tulleet pakolaiset sopeudu suomalaiseen elämään yhtä nopeasti kuin esimerkiksi Kosovosta tulleet.
Pienelle kunnalle Ylöjärven perusturvajohtaja Kari Virta toteaa pakolaisten olevan myös oiva kulttuuriheräte.
Lempäälä ja Kangasala eri linjoilla
Kangasala otti pakolaisia vielä 80- ja 90-luvuilla, mutta nyt uusia pakolaisia ei oteta. Syynä on kunnan kireä taloudellinen tilanne. Sosiaalityönjohtaja Kirsti Anttilan mukaan asiaan suhtaudutaan periaatteessa positiivisesti, mutta valtion tarjoama korvaus ei ole tällä hetkellä tarpeeksi suuri ja kunnassa ei ole mahdollisuuksia irrottaa resursseja uusien pakolaisten vastaanottamiseen.
Asia on herättänyt keskustelua myös Lempäälässä. Sosiaali- ja terveyslautakunta teki kuitenkin vastikään päätöksen kahdenkymmenen pakolaisen vastaanottamisesta vuonna 2010.
Lempäälä otti vastaan satakunta pakolaista 15 vuotta sitten. Heidän kotouttamisensa on sosiaalityönjohtaja Sisko Vesanderin mukaan ollut pitkällinen ja osin hankalakin prosessi.
Tulevaisuudessa Lempäälässä toivotaan jo aiemmin tulleiden pakolaisten kokemusten hyödyntämistä mm. vertaistuen merkeissä.
Lähde
Suomessa asuu yli 25 000 pakolaista. Pirkanmaan kunnissa on erilaisia suhtautumistapoja pakolaisten vastaanottoon. Ylöjärvelle pakolaisia on tullut perheiden sijoittamisohjelman puitteissa. Lempäälä valmistautuu ottamaan pakolaisia vuonna 2010, mutta esimerkiksi Kangasalla asiaan suhtaudutaan kielteisesti. Syynä on kunnan kireä taloudellinen tilanne
Ylöjärvellä asuvat pakolaiset ovat tulleet kaupunkiin perheiden yhdistämisohjelman kautta. Kaupungissa olevaan perheryhmäkotiin sijoitetaan orpoina tulevia lapsia. Jos heille löytyy myöhemmin perheenjäseniä, perheille etsitään kaupungin toimesta asunto.
Ylöjärven perusturvajohtaja Kari Virran mukaan kaupungissa ei viime vuosina ole ollut varsinaista pakolaiskiintiötä, mutta yhdistämisohjelman puitteissa Ylöjärvelle on sijoitettu pakolaisia enemmän kuin moneen muuhun suomalaiskaupunkiin.
Perheryhmäkodin toiminta on päättymässä ensi vuonna. Päätöksiä pakolaisten ottamisesta tulevaisuudessa ei Ylöjärvellä ole vielä tehty.
Kari Virta toteaa kuntien saavan kohtalaisen hyvin valtiolta tukea pakolaisten sijoittamisessa, mutta toivoo jatkossa valtion pidentävän tukiaikoja. Viime vuosina maanhan tulleet pakolaiset sopeudu suomalaiseen elämään yhtä nopeasti kuin esimerkiksi Kosovosta tulleet.
Pienelle kunnalle Ylöjärven perusturvajohtaja Kari Virta toteaa pakolaisten olevan myös oiva kulttuuriheräte.
Lempäälä ja Kangasala eri linjoilla
Kangasala otti pakolaisia vielä 80- ja 90-luvuilla, mutta nyt uusia pakolaisia ei oteta. Syynä on kunnan kireä taloudellinen tilanne. Sosiaalityönjohtaja Kirsti Anttilan mukaan asiaan suhtaudutaan periaatteessa positiivisesti, mutta valtion tarjoama korvaus ei ole tällä hetkellä tarpeeksi suuri ja kunnassa ei ole mahdollisuuksia irrottaa resursseja uusien pakolaisten vastaanottamiseen.
Asia on herättänyt keskustelua myös Lempäälässä. Sosiaali- ja terveyslautakunta teki kuitenkin vastikään päätöksen kahdenkymmenen pakolaisen vastaanottamisesta vuonna 2010.
Lempäälä otti vastaan satakunta pakolaista 15 vuotta sitten. Heidän kotouttamisensa on sosiaalityönjohtaja Sisko Vesanderin mukaan ollut pitkällinen ja osin hankalakin prosessi.
Tulevaisuudessa Lempäälässä toivotaan jo aiemmin tulleiden pakolaisten kokemusten hyödyntämistä mm. vertaistuen merkeissä.
Lähde
Aamulehti 26.11.2008
Suomalaiseksi voi päästä ilman kaksista kielitaitoa
Veronmaksaja: Kamal Uddin haluaa jäädä vaimonsa kanssa Suomeen, koska täällä voi kehittyä
Kaksi vuotta sitten Bangladeshistä Tampereelle tullut Kamal Uddin, 26, ei ollut koskaan elänyt talvea, ei tiennyt mitään pullasta, ei osannut suomea ja oli tulossa tänne vain väliaikaisesti opiskelemaan koneautomaatiota.
Nyt hän rakastaa pullaa, pitää lumesta, puhuu hieman suomea ja haluaa jäädä tänne elämään vaimonsa kanssa.
Joitakin kotimaassa oppimiaan tapoja mies ei ole hylännyt: hän pelaa sulkapallon ja pöytätenniksen lisäksi joskus krikettiä.
Tampereen teknillisellä yliopistolla tuotantotekniikasta väitöskirjaa tekevä Uddin voi olla suomalainen kahden vuoden kuluttua, jos kansalaisuuslakia muutetaan suunnitelmien mukaan. Jos lakia ei muuteta hänen pitää odottaa EU-passia ja äänioikeutta vielä neljä vuotta ja jatkaa viisumirumbaa.
Kansalaisuuden saamista aiotaan helpottaa vuonna 2010, jotta etenkin Suomessa tutkinnon tehneet jäisivät tänne töihin. Sisäministeriössä harkitaan vaaditun asumisajan lyhentämistä kuudesta vuodesta viiteen vuoteen ja opiskelijoilla neljään vuoteen. Vuosia ei ole lyöty vielä lukkoon.
- Vaikka nyt on lama ovella, Suomeen tulee ennemmin tai myöhemmin työvoimapula. Jos kansalaisuuden saa helpommin, se voi helpottaa opiskelijoiden kotiutumista Suomeen, sanoo uuden kansalaisuuslain valmistelusta vastaava ylitarkastaja Sonja Hämäläinen sisäministeriöstä.
Kamal Uddinin mielestä neljänkin vuoden asumisaikakin on liikaa vaadittu, jos ihminen tekee tutkinnon Suomessa.
- Minusta kahden vuoden asumisajan pitäisi riittää suomalaisen tutkinnon tehneillä.
Hän teki kahdessa vuodessa koneautomaation maisteriohjelmassa tutkinnon erinomaisin arvosanoin ja aloitti työskentelyn tutkijana yliopistolla.
Riittääkö englanti?
Kansalaisuuslain mukaan tyydyttävä suomen, ruotsin tai viittomakielen taito on nyt tietyin poikkeuksin yksi edellytys kansalaisuuden saamiselle.
Suomessa tutkinnon tehneiden kielitaitovaatimuksen löysentämistä mietitään nyt sisäministeriössä.
Esimerkiksi Kamal Uddin opiskelee, tekee töitä, asioi ja keskustelee ystäviensä kanssa englanniksi. Uddin on opiskellut yhden alkeiskurssin suomea yliopistossa ja yrittää opiskella sitä itse.
- Kielitaito ei saisi olla este kansalaisuuden tai työpaikan saamiselle. Maksan veroja Suomeen, ja minusta on hyötyä yhteiskunnalle, hän pohtii.
Sonja Hämäläinen sisäministeriöstä sanoo, että kielitaitovaatimus on perustunut siihen, että suomalainen kulttuuri aukeaa parhaiten suomen kielellä.
- Suomeksi palvelujen saaminen on helpompaa ja esimerkiksi lasten sopeutumisen kannalta sillä on merkitystä. Mietimme kuitenkin, onko nykyinen tyydyttävän kielitaidon vaatimus etenkin Suomessa tutkinnon tehneille liian kova.
Kansalaisuuden saamisen helpottaminen sisältyy hallitusohjelmaan. Vallassa olevat puolueet tahtovat muutosta.
Sisäministeriön työryhmä esittää ajatuksensa hallitukselle ensi vuonna, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2009. Uusi laki tulee voimaan todennäköisesti vuonna 2010.
Kamal Uddin toivoo, että laki muuttuu.
- Olen onnellinen täällä. Voin opiskella ja luoda uraa. Uskon, että vaimonikin voi ensi vuonna aloittaa kaupallisen alan jatko-opinnot täällä. Hän sai luvan tulla tänne elokuun lopussa, kun laitoin hakemuksen vireille huhtikuun lopussa.
Lähde
Veronmaksaja: Kamal Uddin haluaa jäädä vaimonsa kanssa Suomeen, koska täällä voi kehittyä
Kaksi vuotta sitten Bangladeshistä Tampereelle tullut Kamal Uddin, 26, ei ollut koskaan elänyt talvea, ei tiennyt mitään pullasta, ei osannut suomea ja oli tulossa tänne vain väliaikaisesti opiskelemaan koneautomaatiota.
Nyt hän rakastaa pullaa, pitää lumesta, puhuu hieman suomea ja haluaa jäädä tänne elämään vaimonsa kanssa.
Joitakin kotimaassa oppimiaan tapoja mies ei ole hylännyt: hän pelaa sulkapallon ja pöytätenniksen lisäksi joskus krikettiä.
Tampereen teknillisellä yliopistolla tuotantotekniikasta väitöskirjaa tekevä Uddin voi olla suomalainen kahden vuoden kuluttua, jos kansalaisuuslakia muutetaan suunnitelmien mukaan. Jos lakia ei muuteta hänen pitää odottaa EU-passia ja äänioikeutta vielä neljä vuotta ja jatkaa viisumirumbaa.
Kansalaisuuden saamista aiotaan helpottaa vuonna 2010, jotta etenkin Suomessa tutkinnon tehneet jäisivät tänne töihin. Sisäministeriössä harkitaan vaaditun asumisajan lyhentämistä kuudesta vuodesta viiteen vuoteen ja opiskelijoilla neljään vuoteen. Vuosia ei ole lyöty vielä lukkoon.
- Vaikka nyt on lama ovella, Suomeen tulee ennemmin tai myöhemmin työvoimapula. Jos kansalaisuuden saa helpommin, se voi helpottaa opiskelijoiden kotiutumista Suomeen, sanoo uuden kansalaisuuslain valmistelusta vastaava ylitarkastaja Sonja Hämäläinen sisäministeriöstä.
Kamal Uddinin mielestä neljänkin vuoden asumisaikakin on liikaa vaadittu, jos ihminen tekee tutkinnon Suomessa.
- Minusta kahden vuoden asumisajan pitäisi riittää suomalaisen tutkinnon tehneillä.
Hän teki kahdessa vuodessa koneautomaation maisteriohjelmassa tutkinnon erinomaisin arvosanoin ja aloitti työskentelyn tutkijana yliopistolla.
Riittääkö englanti?
Kansalaisuuslain mukaan tyydyttävä suomen, ruotsin tai viittomakielen taito on nyt tietyin poikkeuksin yksi edellytys kansalaisuuden saamiselle.
Suomessa tutkinnon tehneiden kielitaitovaatimuksen löysentämistä mietitään nyt sisäministeriössä.
Esimerkiksi Kamal Uddin opiskelee, tekee töitä, asioi ja keskustelee ystäviensä kanssa englanniksi. Uddin on opiskellut yhden alkeiskurssin suomea yliopistossa ja yrittää opiskella sitä itse.
- Kielitaito ei saisi olla este kansalaisuuden tai työpaikan saamiselle. Maksan veroja Suomeen, ja minusta on hyötyä yhteiskunnalle, hän pohtii.
Sonja Hämäläinen sisäministeriöstä sanoo, että kielitaitovaatimus on perustunut siihen, että suomalainen kulttuuri aukeaa parhaiten suomen kielellä.
- Suomeksi palvelujen saaminen on helpompaa ja esimerkiksi lasten sopeutumisen kannalta sillä on merkitystä. Mietimme kuitenkin, onko nykyinen tyydyttävän kielitaidon vaatimus etenkin Suomessa tutkinnon tehneille liian kova.
Kansalaisuuden saamisen helpottaminen sisältyy hallitusohjelmaan. Vallassa olevat puolueet tahtovat muutosta.
Sisäministeriön työryhmä esittää ajatuksensa hallitukselle ensi vuonna, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2009. Uusi laki tulee voimaan todennäköisesti vuonna 2010.
Kamal Uddin toivoo, että laki muuttuu.
- Olen onnellinen täällä. Voin opiskella ja luoda uraa. Uskon, että vaimonikin voi ensi vuonna aloittaa kaupallisen alan jatko-opinnot täällä. Hän sai luvan tulla tänne elokuun lopussa, kun laitoin hakemuksen vireille huhtikuun lopussa.
Lähde
25.11.08
Helsingin Sanomat 25.11.2008
Ulkomaisen työvoiman houkuttelu jakaa puolueita
Puolueilla on poikkeavia näkemyksiä siitä, pitääkö valtion houkutella Suomeen lisää ulkomaalaisia töihin. Innokkaimmin ulkomaalaisia houkuttelisivat kokoomus ja Rkp. Keskustankin mielestä työperäistä maahanmuuttoa pitää tukea, mutta puolue ei esitä siihen keinoja.
Pisimmälle asiassa menee kokoomus, joka perustaisi esimerkiksi rekrytointitoimistoja ulkomaille ja tarjoaisi kielikoulutusta jo työntekijän lähtömaassa.
Hallitus hyväksyi viime syksynä maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jossa korostetaan valtion aktiivista roolia ulkomaalaistyövoiman hankkimisessa. Silti Sdp suhtautuu asiaan nihkeästi: puolueiden mukaan työnantajien on hankittava itse työntekijänsä Suomeen, ei valtion.
Vihreiden mielestä Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta puolueen mielestä maahanmuuttajien työllistymisen esteiden ja rasismin täytyy vähentyä, ennen kuin uutta väkeä aktiivisesti houkutellaan.
Vasemmistoliitto, vihreät ja kokoomus kasvattaisivat Suomen pakolaiskiintiötä nykyisestä 750:sta. Kaikki puolueet keskustaa ja Sdp:tä lukuun ottamatta joustavoittaisivat työlupakäytäntöjä, joita on moitittu hitaiksi ja monimutkaisiksi.
EU-kansalaiset eivät tarvitse työlupaa, joten ongelmat koskevat EU:n ulkopuolelta tulevia. Työlupaa ei saa käytännössä Suomesta, vaan hakemus täytyy laittaa vireille jo lähtömaassa. Hakemusta taas ei voi jättää, jos työpaikkaa ei ole.
Lähde
Puolueilla on poikkeavia näkemyksiä siitä, pitääkö valtion houkutella Suomeen lisää ulkomaalaisia töihin. Innokkaimmin ulkomaalaisia houkuttelisivat kokoomus ja Rkp. Keskustankin mielestä työperäistä maahanmuuttoa pitää tukea, mutta puolue ei esitä siihen keinoja.
Pisimmälle asiassa menee kokoomus, joka perustaisi esimerkiksi rekrytointitoimistoja ulkomaille ja tarjoaisi kielikoulutusta jo työntekijän lähtömaassa.
Hallitus hyväksyi viime syksynä maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jossa korostetaan valtion aktiivista roolia ulkomaalaistyövoiman hankkimisessa. Silti Sdp suhtautuu asiaan nihkeästi: puolueiden mukaan työnantajien on hankittava itse työntekijänsä Suomeen, ei valtion.
Vihreiden mielestä Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta puolueen mielestä maahanmuuttajien työllistymisen esteiden ja rasismin täytyy vähentyä, ennen kuin uutta väkeä aktiivisesti houkutellaan.
Vasemmistoliitto, vihreät ja kokoomus kasvattaisivat Suomen pakolaiskiintiötä nykyisestä 750:sta. Kaikki puolueet keskustaa ja Sdp:tä lukuun ottamatta joustavoittaisivat työlupakäytäntöjä, joita on moitittu hitaiksi ja monimutkaisiksi.
EU-kansalaiset eivät tarvitse työlupaa, joten ongelmat koskevat EU:n ulkopuolelta tulevia. Työlupaa ei saa käytännössä Suomesta, vaan hakemus täytyy laittaa vireille jo lähtömaassa. Hakemusta taas ei voi jättää, jos työpaikkaa ei ole.
Lähde
24.11.08
Helsingin Sanomat 24.11.2008
Vietnamiin paennut mies sai elinkautisen vaimonsa murhasta
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi maanantaina 44-vuotiaan miehen elinkautiseen vaimonsa murhasta. Mies tappoi vaimonsa maaliskuussa. Teon jälkeen Paul Nicklos Bernhard Gagneur pakeni Kaakkois-Aasiaan. Kujanjuoksu päättyi huhtikuussa, kun hän ilmoittautui poliisille Vietnamissa.
Teon taustalla olivat kotiavustajana työskennelleen miehen omat töppäilyt. Hän oli jäänyt työpaikallaan kiinni asiakkaan varojen kavalluksesta ja saanut potkut.
Samalla kariutuivat perheen haaveet lapsen adoptoinnista. Mies pelkäsi, että vaimo pettyisi. Hän käänsi postin toiseen osoitteeseen ja osti salaa vaimon luottokortilla matkalipun Bangkokiin.
Lähtöä edeltävänä yönä mies oli saanut päähänsä tappaa vaimonsa säästääkseen tämän pettymykseltä. Hän kuristi ensin vaimon koiran, ettei se puolustaisi emäntäänsä. Sen jälkeen hän kuristi ja tukehdutti nukkumassa olleen vaimonsa.
Oikeus katsoi, että mies oli toiminut vakaasti harkiten. Tuomioon sisältyy rangaistus kavalluksesta.
Lähde
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi maanantaina 44-vuotiaan miehen elinkautiseen vaimonsa murhasta. Mies tappoi vaimonsa maaliskuussa. Teon jälkeen Paul Nicklos Bernhard Gagneur pakeni Kaakkois-Aasiaan. Kujanjuoksu päättyi huhtikuussa, kun hän ilmoittautui poliisille Vietnamissa.
Teon taustalla olivat kotiavustajana työskennelleen miehen omat töppäilyt. Hän oli jäänyt työpaikallaan kiinni asiakkaan varojen kavalluksesta ja saanut potkut.
Samalla kariutuivat perheen haaveet lapsen adoptoinnista. Mies pelkäsi, että vaimo pettyisi. Hän käänsi postin toiseen osoitteeseen ja osti salaa vaimon luottokortilla matkalipun Bangkokiin.
Lähtöä edeltävänä yönä mies oli saanut päähänsä tappaa vaimonsa säästääkseen tämän pettymykseltä. Hän kuristi ensin vaimon koiran, ettei se puolustaisi emäntäänsä. Sen jälkeen hän kuristi ja tukehdutti nukkumassa olleen vaimonsa.
Oikeus katsoi, että mies oli toiminut vakaasti harkiten. Tuomioon sisältyy rangaistus kavalluksesta.
Lähde
23.11.08
MTV3.fi 23.11.2008
Maahanmuutto lisää kunniaan liittyvää väkivaltaa
Kunniaan liittyvä väkivalta Suomessa lisääntyy.
Maahanmuuttajien määrä kasvaa, ja 1990-luvulla tulleiden lapset ovat nyt teini-iässä. Ilmiön tiedetään olevan olemassa, mutta tutkittu tieto ja kokonaisnäkemys puuttuvat.
- Kunniaväkivallan kanssa eletään samassa ilmiössä kuin 10-15 vuotta sitten meidän omassa perheväkivallassamme. Tuolloin väkivalta oli äärimmäisen piilossa, Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja Kari Tolvanen arvioi.
- Nyt puhutaan väkivallasta maahanmuuttajaperheiden keskuudessa. Heidän luottamuksensa viranomaisiin on heikompaa kuin syntyperäisten suomalaisten. Kaikki maahanmuuttajaperheiden väkivalta ei ole kunniaväkivaltaa, vaan siellä esiintyy myös perisuomalaista perheväkivaltaa, huomauttaa Tolvanen.
Poliisi on yksittäistapauksissa puuttunut väkivallan uhkaan yhdessä sosiaaliviranomaisten kanssa. Nuoria, täysi-ikäisiä tyttöjä on autettu muuttamaan kotoaan salaiseen paikkaan.
Työllistyminen vähentää juoruilua
Maahanmuuttajien sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan entistä paremmin voisi ehkäistä väkivaltaa.
- Työllisyydellä ja osallisuudella on todella tärkeä rooli siihen, kuinka paljon kunniaan liittyvää väkivaltaa on, projektipäällikkö Marjo van Dijken Mannerheimin lastensuojeluliitosta toteaa.
- On uhkaavaa, jos istutaan kahviloissa ja juorutaan päivästä toiseen siitä, mitä omassa yhteisössä tapahtuu. Kahvipöytäkeskustelussa ihmiset äkkiä keksivät kaikenlaista. Oletko nähnyt sen tytön, hän ei kyllä ole kauhean siveellinen. Kaikilla pitäisi olla muutakin ajateltavaa kuin muiden kunniallisuus, pohtii van Dijken.
Maahanmuuttajayhteisöjen sisällä on aktiivisia ihmisiä, jotka auttavat tilanteiden ratkomisessa.
- Jokaisessa yhteisössä on omat ongelmansa ja tilanteensa. Nuoret naiset keskustelevat aiheesta keskenään ja ovat vertaistukena toisilleen, van Dijken selittää.
Mannerheimin lastensuojeluliitolla on käynnissä kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisyhanke Amoral.
- Pyrimme estämään väkivaltaa vanhemmuutta tukemalla. Tarjoamme kulttuuritulkkausta viranomaisille, konsultaatiota perheille ja nuorille, koulutusta ja kirjallista tietoa, kertoo van Dijken.
Ongelmiin pitäisi päästä kiinni varhain
Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan, että kunniaan liittyvät väkivaltatapaukset tulevat esille turvakodeissa, mutta eivät päivittäin.
Sen sijaan maahanmuuttajanaisten keskuudessa työskentelevän järjestön, Monika-Naisten toimintaan ilmiö vaikuttaa joka päivä. Järjestö tarjoaa tukea väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille. Sillä on myös turvakotitoimintaa.
- Koulussa ja poliisitoimessa osataan aiempaa paremmin nähdä ja nostaa epäilyksiä, kun väkivaltakysymykset on nostettu suomalaisessa yhteiskunnassa enemmän esille. Ihmiset ovat tulleet tietoisemmaksi, sanoo toiminnanjohtaja Reet Nurmi.
Siltikään uhreilla ei ole riittävästi tietoa omista oikeuksistaan, kertovat raiskauskriisikeskus Tukinaisen juristit.
- Siksi moni heistä jää ilman oikeudellista ja psykososiaalista tukea. Tukinaisen kokemusten mukaan lähisuhdeväkivalta pahenee ja raaistuu ajan myötä. Siksi on tärkeää, että kunniaväkivallan uhrilla olisi mahdollisuus saada apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Suvun kunniaa puolustetaan uudessa kotimaassakin
Kunniaan liittyvää väkivalta tapahtuu perheissä, mutta sen suhde perheväkivallan käsitteeseen ei ole yksiselitteinen.
Monika-Naiset-järjestön toiminnanjohtajan Reet Nurmen mukaan kunniaan liittyvää väkivaltaa tulisi katsoa yhtenä naisiin kohdistuvan väkivallan muotona, jolla on omat erityispiirteensä.
- Muutoin maalataan mörköä, ikään kuin kunniaan liittyvä väkivalta olisi jotenkin erikoisempaa, Nurmi sanoo.
Marjo van Dijken Mannerheimin lasten suojeluliiton Uudenmaan piiristä haluaa korostaa yhteisön taholta tulevaa painetta kunniaan liittyvässä väkivallassa. Väkivaltaa käyttää usein isä tai veli, mutta myös monet muut suvun jäsenet, ja väkivallalla on yleensä suvun passiivinen tuki.
- Mies ei koe puolustavansa vain omaa kunniaansa, kuten perheväkivallassa, vaan koko sukunsa, esi-isiensä ja koko etnisen ryhmänsä kunniaa. Hän on tämän tiedostetun tai tiedostamattoman paineen uhri.
- Uhkaaja voi olla sukulaismies Suomessa tai perheen kotimaassa. Veljeä tai isää voidaan painostaa kaukaakin pitämään nuori nainen kunniallisena, van Dijken toteaa.
Kunnian suojelemisen tarpeen voi nostaa vääränlainen vaatetus tai huhu siveettömyydestä. Väkivaltaan saattaa johtaa myös pelko, että nainen menee naimisiin toiseen heimoon kuuluvan kanssa tai ei suostu naimisiin suvun valitseman miehen kanssa.
Väkivalta voi olla myös henkistä ja ilmetä painostuksena.
- Keinoina voivat olla esimerkiksi alistaminen, uhkailu, nöyryytys ja taloudellinen syrjintä, listaa Nurmi.
Suomessa ei tiettävästi ole tehty kunniamurhia
- Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi lokakuussa maahanmuuttajaisän kahdesta pahoinpitelystä kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Tyttären mukaan isä pahoinpiteli häntä, koska hän ei suostunut naimisiin suvun valitseman miehen kanssa ja muutti toiselle paikkakunnalle elämään itsenäistä elämää.
- Kunniaan liittyvän väkivallan yleisyyttä Suomessa on vaikea arvioida, sillä tilastointia ei ole olemassa. Kaikki tapaukset eivät tule viranomaisten tietoon.
- Suomessa ei ole tiettävästi tapahtunut kunniamurhia.
- YK:n arvion mukaan kunniamurhissa kuolee vuosittain jopa 5000 naista.
- YK:n mukaan suurin osa kunniamurhista tehdään Jemenissä, Pakistanissa ja Bangladeshissa.
- Kunniamurhat ovat lisääntyneet myös Euroopassa. Murhia on tehty on muun muassa Ranskassa, Britanniassa, Saksassa ja Tanskassa.
Lähteet: YK, Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikkö
Lähde
Kunniaan liittyvä väkivalta Suomessa lisääntyy.
Maahanmuuttajien määrä kasvaa, ja 1990-luvulla tulleiden lapset ovat nyt teini-iässä. Ilmiön tiedetään olevan olemassa, mutta tutkittu tieto ja kokonaisnäkemys puuttuvat.
- Kunniaväkivallan kanssa eletään samassa ilmiössä kuin 10-15 vuotta sitten meidän omassa perheväkivallassamme. Tuolloin väkivalta oli äärimmäisen piilossa, Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja Kari Tolvanen arvioi.
- Nyt puhutaan väkivallasta maahanmuuttajaperheiden keskuudessa. Heidän luottamuksensa viranomaisiin on heikompaa kuin syntyperäisten suomalaisten. Kaikki maahanmuuttajaperheiden väkivalta ei ole kunniaväkivaltaa, vaan siellä esiintyy myös perisuomalaista perheväkivaltaa, huomauttaa Tolvanen.
Poliisi on yksittäistapauksissa puuttunut väkivallan uhkaan yhdessä sosiaaliviranomaisten kanssa. Nuoria, täysi-ikäisiä tyttöjä on autettu muuttamaan kotoaan salaiseen paikkaan.
Työllistyminen vähentää juoruilua
Maahanmuuttajien sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan entistä paremmin voisi ehkäistä väkivaltaa.
- Työllisyydellä ja osallisuudella on todella tärkeä rooli siihen, kuinka paljon kunniaan liittyvää väkivaltaa on, projektipäällikkö Marjo van Dijken Mannerheimin lastensuojeluliitosta toteaa.
- On uhkaavaa, jos istutaan kahviloissa ja juorutaan päivästä toiseen siitä, mitä omassa yhteisössä tapahtuu. Kahvipöytäkeskustelussa ihmiset äkkiä keksivät kaikenlaista. Oletko nähnyt sen tytön, hän ei kyllä ole kauhean siveellinen. Kaikilla pitäisi olla muutakin ajateltavaa kuin muiden kunniallisuus, pohtii van Dijken.
Maahanmuuttajayhteisöjen sisällä on aktiivisia ihmisiä, jotka auttavat tilanteiden ratkomisessa.
- Jokaisessa yhteisössä on omat ongelmansa ja tilanteensa. Nuoret naiset keskustelevat aiheesta keskenään ja ovat vertaistukena toisilleen, van Dijken selittää.
Mannerheimin lastensuojeluliitolla on käynnissä kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisyhanke Amoral.
- Pyrimme estämään väkivaltaa vanhemmuutta tukemalla. Tarjoamme kulttuuritulkkausta viranomaisille, konsultaatiota perheille ja nuorille, koulutusta ja kirjallista tietoa, kertoo van Dijken.
Ongelmiin pitäisi päästä kiinni varhain
Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan, että kunniaan liittyvät väkivaltatapaukset tulevat esille turvakodeissa, mutta eivät päivittäin.
Sen sijaan maahanmuuttajanaisten keskuudessa työskentelevän järjestön, Monika-Naisten toimintaan ilmiö vaikuttaa joka päivä. Järjestö tarjoaa tukea väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille. Sillä on myös turvakotitoimintaa.
- Koulussa ja poliisitoimessa osataan aiempaa paremmin nähdä ja nostaa epäilyksiä, kun väkivaltakysymykset on nostettu suomalaisessa yhteiskunnassa enemmän esille. Ihmiset ovat tulleet tietoisemmaksi, sanoo toiminnanjohtaja Reet Nurmi.
Siltikään uhreilla ei ole riittävästi tietoa omista oikeuksistaan, kertovat raiskauskriisikeskus Tukinaisen juristit.
- Siksi moni heistä jää ilman oikeudellista ja psykososiaalista tukea. Tukinaisen kokemusten mukaan lähisuhdeväkivalta pahenee ja raaistuu ajan myötä. Siksi on tärkeää, että kunniaväkivallan uhrilla olisi mahdollisuus saada apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Suvun kunniaa puolustetaan uudessa kotimaassakin
Kunniaan liittyvää väkivalta tapahtuu perheissä, mutta sen suhde perheväkivallan käsitteeseen ei ole yksiselitteinen.
Monika-Naiset-järjestön toiminnanjohtajan Reet Nurmen mukaan kunniaan liittyvää väkivaltaa tulisi katsoa yhtenä naisiin kohdistuvan väkivallan muotona, jolla on omat erityispiirteensä.
- Muutoin maalataan mörköä, ikään kuin kunniaan liittyvä väkivalta olisi jotenkin erikoisempaa, Nurmi sanoo.
Marjo van Dijken Mannerheimin lasten suojeluliiton Uudenmaan piiristä haluaa korostaa yhteisön taholta tulevaa painetta kunniaan liittyvässä väkivallassa. Väkivaltaa käyttää usein isä tai veli, mutta myös monet muut suvun jäsenet, ja väkivallalla on yleensä suvun passiivinen tuki.
- Mies ei koe puolustavansa vain omaa kunniaansa, kuten perheväkivallassa, vaan koko sukunsa, esi-isiensä ja koko etnisen ryhmänsä kunniaa. Hän on tämän tiedostetun tai tiedostamattoman paineen uhri.
- Uhkaaja voi olla sukulaismies Suomessa tai perheen kotimaassa. Veljeä tai isää voidaan painostaa kaukaakin pitämään nuori nainen kunniallisena, van Dijken toteaa.
Kunnian suojelemisen tarpeen voi nostaa vääränlainen vaatetus tai huhu siveettömyydestä. Väkivaltaan saattaa johtaa myös pelko, että nainen menee naimisiin toiseen heimoon kuuluvan kanssa tai ei suostu naimisiin suvun valitseman miehen kanssa.
Väkivalta voi olla myös henkistä ja ilmetä painostuksena.
- Keinoina voivat olla esimerkiksi alistaminen, uhkailu, nöyryytys ja taloudellinen syrjintä, listaa Nurmi.
Suomessa ei tiettävästi ole tehty kunniamurhia
- Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi lokakuussa maahanmuuttajaisän kahdesta pahoinpitelystä kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Tyttären mukaan isä pahoinpiteli häntä, koska hän ei suostunut naimisiin suvun valitseman miehen kanssa ja muutti toiselle paikkakunnalle elämään itsenäistä elämää.
- Kunniaan liittyvän väkivallan yleisyyttä Suomessa on vaikea arvioida, sillä tilastointia ei ole olemassa. Kaikki tapaukset eivät tule viranomaisten tietoon.
- Suomessa ei ole tiettävästi tapahtunut kunniamurhia.
- YK:n arvion mukaan kunniamurhissa kuolee vuosittain jopa 5000 naista.
- YK:n mukaan suurin osa kunniamurhista tehdään Jemenissä, Pakistanissa ja Bangladeshissa.
- Kunniamurhat ovat lisääntyneet myös Euroopassa. Murhia on tehty on muun muassa Ranskassa, Britanniassa, Saksassa ja Tanskassa.
Lähteet: YK, Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikkö
Lähde
Vantaan Sanomat 23.11.2008
Vantaalaiset ja helsinkiläiset nuoret kärhämöivät Tapulissa
Vantaalaiset ja helsinkiläiset nuoret ovat ottaneet viime aikoina yhteen Helsingin Tapulikaupungin alueella. Poliisin mukaan kyse ei ole jengitappeluista. (Kuvaaja: Jani Jakonen) Poliisi on joutunut viime aikoina puuttumaan vantaalaisten ja helsinkiläisten nuorten nahisteluihin Helsingin Tapulikaupungissa.
Tilannetta seurannut Malmin poliisipiirin komisario Ari Jokinen sanoo, että tienoolla on ollut "jonkinlaista kärhämää". Jokisen mukaan levottomuuksia on ollut parina viime viikonloppuna.
Virkavalta on saanut tiedon uhkaavista tilanteista sivullisilta, jotka ovat soittaneet hätäkeskukseen. Pahoilta joukkotappeluilta on poliisin mukaan vältytty.
–Nuorisojoukot ovat kokoontuneet Puistolan aseman läheisyyteen ilta-aikaan. Poliisipartiot ovat olleet ajoissa paikalla ja estäneet isommat yhteenotot, Jokinen kertoo.
Hänen mukaansa poliisin läsnäolo on rauhoittanut tilanteen, ja väki on hajaantunut.
Poliisin tiedossa ei ole, miksi Tapulikaupunkiin on kerääntynyt useita kymmeniä nuoria Vantaalta ja Helsingistä selvittelemään välejään. Paikalla on tavattu ainakin tikkurilalaisia teinejä.
–En ainakaan lähtisi sanomaan, että tässä olisi kyse kaupunginosien välisestä taistelusta Tapuli vastaan Tikkurila, Jokinen pohtii.
Myöskään Vantaan poliisin rikoskomisario Juha Juurinen ei tiedä tarkalleen, mistä liikehdinnässä on kyse. Poliiseille ei ole tehty rikosilmoituksia levottomuuksista.
Juurinen kertoo, että on kuullut vain huhuja siitä, että Vantaalta mennään riehumaan Tapulikaupunkiin. Viime maanantaina Tikkurilassa etnistä ryhmää edustavat teinit ryöstivät 12-vuotiaan pojan. Virkavalta kuuli ryöstön selvittelyn yhteydessä juttua siitä, että tekijät olivat aikeissa lähteä tappelemaan Helsinkiin.
Nuorison liikehdintä herättää huolta Tapulikaupungissa. Nimettömänä pysyttelevän asukkaan mukaan Tapulikaupungissa on ollut levottomuuksia 8. marraskuuta jälkeen ja niissä on syntynyt pahaa jälkeä. Väkivaltaisissa yhteenotoissa on käytetty puukkoja, rautaputkia ja muuta kättä pidempää.
–Jengitappeluissa on saatu pahoja ruhjeita, ainakin yhtä ihmistä on puukotettu ja tyttö on raiskattu, asukas listaa.
Asukkaan mukaan Tapulikaupungissa on kyllästytty tilanteeseen. Poliisilta perätään tehokkaampia toimia.
–Tapulissa ei voi liikkua iltaisin. Virkavalta ei osaa tehdä mitään turvallisuuden takaamiseksi.
Komisario Jokinen kiistää, että Tapulikaupungissa olisi ollut viime aikoina vakavampia väkivaltatapauksia. Myös Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön ylirikoskomisario Kari Tolvanen toteaa, ettei heidän tietoonsa ole kantautunut alueelta puukotuksia, raiskauksia tai muita vakavampia rikoksia.
Helsingin poliisi tehostaa kuitenkin partiointiaan Tapulikaupungissa. Virkavalta uskoo, että alueen liikehdinnässä on kyse lyhytaikaisesta ilmiöstä.
Lähde
Vantaalaiset ja helsinkiläiset nuoret ovat ottaneet viime aikoina yhteen Helsingin Tapulikaupungin alueella. Poliisin mukaan kyse ei ole jengitappeluista. (Kuvaaja: Jani Jakonen) Poliisi on joutunut viime aikoina puuttumaan vantaalaisten ja helsinkiläisten nuorten nahisteluihin Helsingin Tapulikaupungissa.
Tilannetta seurannut Malmin poliisipiirin komisario Ari Jokinen sanoo, että tienoolla on ollut "jonkinlaista kärhämää". Jokisen mukaan levottomuuksia on ollut parina viime viikonloppuna.
Virkavalta on saanut tiedon uhkaavista tilanteista sivullisilta, jotka ovat soittaneet hätäkeskukseen. Pahoilta joukkotappeluilta on poliisin mukaan vältytty.
–Nuorisojoukot ovat kokoontuneet Puistolan aseman läheisyyteen ilta-aikaan. Poliisipartiot ovat olleet ajoissa paikalla ja estäneet isommat yhteenotot, Jokinen kertoo.
Hänen mukaansa poliisin läsnäolo on rauhoittanut tilanteen, ja väki on hajaantunut.
Poliisin tiedossa ei ole, miksi Tapulikaupunkiin on kerääntynyt useita kymmeniä nuoria Vantaalta ja Helsingistä selvittelemään välejään. Paikalla on tavattu ainakin tikkurilalaisia teinejä.
–En ainakaan lähtisi sanomaan, että tässä olisi kyse kaupunginosien välisestä taistelusta Tapuli vastaan Tikkurila, Jokinen pohtii.
Myöskään Vantaan poliisin rikoskomisario Juha Juurinen ei tiedä tarkalleen, mistä liikehdinnässä on kyse. Poliiseille ei ole tehty rikosilmoituksia levottomuuksista.
Juurinen kertoo, että on kuullut vain huhuja siitä, että Vantaalta mennään riehumaan Tapulikaupunkiin. Viime maanantaina Tikkurilassa etnistä ryhmää edustavat teinit ryöstivät 12-vuotiaan pojan. Virkavalta kuuli ryöstön selvittelyn yhteydessä juttua siitä, että tekijät olivat aikeissa lähteä tappelemaan Helsinkiin.
Nuorison liikehdintä herättää huolta Tapulikaupungissa. Nimettömänä pysyttelevän asukkaan mukaan Tapulikaupungissa on ollut levottomuuksia 8. marraskuuta jälkeen ja niissä on syntynyt pahaa jälkeä. Väkivaltaisissa yhteenotoissa on käytetty puukkoja, rautaputkia ja muuta kättä pidempää.
–Jengitappeluissa on saatu pahoja ruhjeita, ainakin yhtä ihmistä on puukotettu ja tyttö on raiskattu, asukas listaa.
Asukkaan mukaan Tapulikaupungissa on kyllästytty tilanteeseen. Poliisilta perätään tehokkaampia toimia.
–Tapulissa ei voi liikkua iltaisin. Virkavalta ei osaa tehdä mitään turvallisuuden takaamiseksi.
Komisario Jokinen kiistää, että Tapulikaupungissa olisi ollut viime aikoina vakavampia väkivaltatapauksia. Myös Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön ylirikoskomisario Kari Tolvanen toteaa, ettei heidän tietoonsa ole kantautunut alueelta puukotuksia, raiskauksia tai muita vakavampia rikoksia.
Helsingin poliisi tehostaa kuitenkin partiointiaan Tapulikaupungissa. Virkavalta uskoo, että alueen liikehdinnässä on kyse lyhytaikaisesta ilmiöstä.
Lähde
20.11.08
Helsingin Sanomat 20.11.2008
Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen enemmän kuin aikoihin
Turvapaikanhakijoiden määrä on yllättänyt Maahanmuuttoviraston ja aiheuttanut vipinää pääkaupunkiseudulla.
Sisäministeriön maahanmuutto-osasto on pyytänyt Espoolta ja Helsingiltä apua tulijoiden vastaanottamiseen.
Vastaanottokeskusten paikkamäärää on jo vuoden alkuun verrattuna kaksinkertaistettu. Paikkoja on Suomessa nyt 2 000, mutta sekään ei riitä.
"Ennusteiden mukaan turvapaikanhakijoiden määrä voi tänä vuonna rikkoa 4 000 rajan", kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriöstä.
Keskuksia on laajennettu, ja niille on tehty sivuosastoja. Kokonaan uusien vastaanottokeskusten perustamista selvitellään.
Pääkaupunkiseudulla ja siitä hyvien yhteyksien päässä sijaitsevien lisätilojen tarve on erityisen suuri.
Päivärinne sanoo, että Kirkkonummen Evitskogiin hankkeilla ollut pakolaisten majoituskeskus on toistaiseksi jäissä.
Helsingin aie sijoittaa aikuisia turvapaikanhakijoita entisen poliisiammattikorkeakoulun asuntolaan Espoon Otaniemeen on herättänyt Espoossa suurta hämmästystä.
Espoon kaupunki on kaavaillut kyseistä asuntolaa Teknillisen korkeakoulun opiskelija-asunnoiksi.
Espoon perusturvajohtaja Juha Metso sanoo, että pakolaisten vastaanotto on tietenkin yhteinen tehtävä, mutta keskustelut sopivista paikoista pitäisi käydä huolellisemmin kuin nyt oli tehty.
"Kyseessä on valtion eli sisäministeriön maahanmuutto-osaston projekti", sanoo Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen.
"Meiltä pyydettiin toiminnan laajentamista, ja valtio osoitti meille tilat Otaniemestä."
Esitys oli Helsingin sosiaalilautakunnan kokouslistalla tiistaina, mutta Voutilainen veti sen pois, kun selvisi, ettei Espoossa tiedetty asiasta.
Voutilaisen mielestä asia näyttää Helsingin näkökulmasta ihan selvältä. "Jokin vain ei ole mennyt kohdalleen valtion ja Espoon kommunikoinnissa."
Voutilaisen pyynnöstä koko konsepti käydään nyt läpi yhteisessä neuvottelussa.
Otaniemeen kaavaillaan tilapäistä vastaanottokeskusta. Se kykenisi ottamaan 150–300 turvapaikanhakijaa. Asuntola toimisi kaksi vuotta kauttakulkuyksikkönä, jossa turvapaikan hakijat oleilisivat poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten tekemän tutkinnan ajan.
Helsinki vastaanottaa valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti turvapaikkaa hakevia aikuisia ja perheitä.
Tänä vuonna Suomeen on saapunut noin 500 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. Viime vuonna alaikäisiä hakijoita oli vain 97.
Sisäministeriön maahanmuutto-osasto on pyytänyt apua Espoolta, jonka tehtävä on vastaanottaa maahan ilman huoltajaa tulevia alaikäisiä.
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tiistaina, että Siltataloon Muuralan vanhan sairaalan yhteyteen kunnostetaan vuoden loppuun mennessä tilat 24 lapselle.
Espoossa on vuodesta 2005 toiminut ryhmäkoti Ingas, jossa on paikkoja yhdelletoista lapselle.
Lähde
Turvapaikanhakijoiden määrä on yllättänyt Maahanmuuttoviraston ja aiheuttanut vipinää pääkaupunkiseudulla.
Sisäministeriön maahanmuutto-osasto on pyytänyt Espoolta ja Helsingiltä apua tulijoiden vastaanottamiseen.
Vastaanottokeskusten paikkamäärää on jo vuoden alkuun verrattuna kaksinkertaistettu. Paikkoja on Suomessa nyt 2 000, mutta sekään ei riitä.
"Ennusteiden mukaan turvapaikanhakijoiden määrä voi tänä vuonna rikkoa 4 000 rajan", kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriöstä.
Keskuksia on laajennettu, ja niille on tehty sivuosastoja. Kokonaan uusien vastaanottokeskusten perustamista selvitellään.
Pääkaupunkiseudulla ja siitä hyvien yhteyksien päässä sijaitsevien lisätilojen tarve on erityisen suuri.
Päivärinne sanoo, että Kirkkonummen Evitskogiin hankkeilla ollut pakolaisten majoituskeskus on toistaiseksi jäissä.
Helsingin aie sijoittaa aikuisia turvapaikanhakijoita entisen poliisiammattikorkeakoulun asuntolaan Espoon Otaniemeen on herättänyt Espoossa suurta hämmästystä.
Espoon kaupunki on kaavaillut kyseistä asuntolaa Teknillisen korkeakoulun opiskelija-asunnoiksi.
Espoon perusturvajohtaja Juha Metso sanoo, että pakolaisten vastaanotto on tietenkin yhteinen tehtävä, mutta keskustelut sopivista paikoista pitäisi käydä huolellisemmin kuin nyt oli tehty.
"Kyseessä on valtion eli sisäministeriön maahanmuutto-osaston projekti", sanoo Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen.
"Meiltä pyydettiin toiminnan laajentamista, ja valtio osoitti meille tilat Otaniemestä."
Esitys oli Helsingin sosiaalilautakunnan kokouslistalla tiistaina, mutta Voutilainen veti sen pois, kun selvisi, ettei Espoossa tiedetty asiasta.
Voutilaisen mielestä asia näyttää Helsingin näkökulmasta ihan selvältä. "Jokin vain ei ole mennyt kohdalleen valtion ja Espoon kommunikoinnissa."
Voutilaisen pyynnöstä koko konsepti käydään nyt läpi yhteisessä neuvottelussa.
Otaniemeen kaavaillaan tilapäistä vastaanottokeskusta. Se kykenisi ottamaan 150–300 turvapaikanhakijaa. Asuntola toimisi kaksi vuotta kauttakulkuyksikkönä, jossa turvapaikan hakijat oleilisivat poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten tekemän tutkinnan ajan.
Helsinki vastaanottaa valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti turvapaikkaa hakevia aikuisia ja perheitä.
Tänä vuonna Suomeen on saapunut noin 500 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. Viime vuonna alaikäisiä hakijoita oli vain 97.
Sisäministeriön maahanmuutto-osasto on pyytänyt apua Espoolta, jonka tehtävä on vastaanottaa maahan ilman huoltajaa tulevia alaikäisiä.
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tiistaina, että Siltataloon Muuralan vanhan sairaalan yhteyteen kunnostetaan vuoden loppuun mennessä tilat 24 lapselle.
Espoossa on vuodesta 2005 toiminut ryhmäkoti Ingas, jossa on paikkoja yhdelletoista lapselle.
Lähde
19.11.08
Iltalehti 19.11.2008
Alaikäisten tyttöjengi riehuu Itä-Helsingissä
Viimeksi perjantaina ala-astelaisten jengi pahoinpiteli kaksi ikäistään tyttöä Vuosaaressa.
Vain sivullisen nopea väliintulo esti vakavammat vammat kauppakeskus Kolumbuksen vieressä perjantaina iltapäivällä sattuneessa pahoinpitelyssä.
Viiden noin 11-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen tytön porukka oli tuolloin repimässä tukasta, lyömässä, potkimassa ja sylkemässä kahta ikäistään tyttöä, kun paikalle sattunut sivullinen nainen meni väliin.
Nainen otti pahoinpidellyt itkevät tytöt suojiinsa ja lähti viemään heitä autollaan kotiin tyttöjengin herjojen saattelemana.
Itkevät tytöt kotiovelle
- Olin täysin yllättynyt, kun ovikello soi ja siellä oli tuntematon nainen sekä itkevä tyttäreni ja hänen ystävänsä, vuosaarelaisisä kertoo.
Nainen kertoi nähneensä tapauksen ja lupautui todistajaksi. Isä meni saman tien tekemään poliisille rikosilmoituksen lapsensa pahoinpitelystä.
Tytöt osasivat kertoa, mistä koulusta ja miltä luokalta pahoinpitelijät olivat. Tapausta kotona selvitettäessä paljastui myös pari viikkoa aiemmin sattunut tapaus, jossa tyttö ja tämän ystävä ehtivät viime hetkellä juosta karkuun kyseistä jengiä. Tytöt tiesivät myös kaksi muuta ystäväänsä, jonka kimppuun jengi oli käynyt.
Itäkeskuksen poliisista kerrotaan, että tapauksen tutkinta on vasta alullaan. Poliisilla on jo tiedossa joitakin mahdollisten epäiltyjen nimiä.
- Tällaisista tapauksista tulee tehdä rikosilmoitus, rohkaisee tapauksen tutkintaa johtava rikosylikomisario Jarmo Heinonen.
Hän lupaa, että poliisi paneutuu tutkintaan tosissaan.
Lähde
Viimeksi perjantaina ala-astelaisten jengi pahoinpiteli kaksi ikäistään tyttöä Vuosaaressa.
Vain sivullisen nopea väliintulo esti vakavammat vammat kauppakeskus Kolumbuksen vieressä perjantaina iltapäivällä sattuneessa pahoinpitelyssä.
Viiden noin 11-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen tytön porukka oli tuolloin repimässä tukasta, lyömässä, potkimassa ja sylkemässä kahta ikäistään tyttöä, kun paikalle sattunut sivullinen nainen meni väliin.
Nainen otti pahoinpidellyt itkevät tytöt suojiinsa ja lähti viemään heitä autollaan kotiin tyttöjengin herjojen saattelemana.
Itkevät tytöt kotiovelle
- Olin täysin yllättynyt, kun ovikello soi ja siellä oli tuntematon nainen sekä itkevä tyttäreni ja hänen ystävänsä, vuosaarelaisisä kertoo.
Nainen kertoi nähneensä tapauksen ja lupautui todistajaksi. Isä meni saman tien tekemään poliisille rikosilmoituksen lapsensa pahoinpitelystä.
Tytöt osasivat kertoa, mistä koulusta ja miltä luokalta pahoinpitelijät olivat. Tapausta kotona selvitettäessä paljastui myös pari viikkoa aiemmin sattunut tapaus, jossa tyttö ja tämän ystävä ehtivät viime hetkellä juosta karkuun kyseistä jengiä. Tytöt tiesivät myös kaksi muuta ystäväänsä, jonka kimppuun jengi oli käynyt.
Itäkeskuksen poliisista kerrotaan, että tapauksen tutkinta on vasta alullaan. Poliisilla on jo tiedossa joitakin mahdollisten epäiltyjen nimiä.
- Tällaisista tapauksista tulee tehdä rikosilmoitus, rohkaisee tapauksen tutkintaa johtava rikosylikomisario Jarmo Heinonen.
Hän lupaa, että poliisi paneutuu tutkintaan tosissaan.
Lähde
18.11.08
Hufvudstadsbladet 18.11.2008
Grannar säger nej till flyktingar i Kyrkslätt
Den fientliga atmosfären mot en ny flyktingförläggning i Kyrkslätt har fått inrikesministeriet att lägga planerna på is. En del invånare gillar inte att ha flyktingar som granne till en skola och ett dagis.
Ännu i går morse fanns det planer på att inrätta en flyktingförläggning i Aktiivi-institutets lokaler i Evitskog i Kyrkslätt. På eftermiddagen hade förläggningen dragits bort från listan över ärenden under beredning.
- Det uppstod en så negativ atmosfär att vi ansåg att förläggningen inte kan verka där. Utgångspunkten blev för svår. Det kom mycket starka ställningstaganden som vi tycker är tråkiga. Vi skulle inte vilja ha sådan publicitet. Här ser vi vilken inställningen är till invandrare, säger överinspektör Veikko Pyykkönen vid inrikesministeriet.
Planerades för fonåringar
Förhandlingarna om förläggningen har avbrutits och enligt Pyykkönen undersöker ministeriet nu om det finns skäl att fortsätta planeringen. Han vill inte uttala sig om huruvida förläggningen kanske ändå placeras i Kyrkslätt. I första hand skulle femtio asylsökande ungdomar i åldern 16-17 år ha placerats där.
Det är fullbelagt på alla mottagningsenheter så behovet av nya platser är stort.
I Aktiivis lokaler i Evitskog finns just nu det finska lågstadiet Veikkolas årskurser 1-6 och det svenska dagiset Evitskogs daghem. Skolan har hyreskontrakt till 2010 och daghemmet hyr tills vidare.
Bildningsdirektör Hannele Kujala i Kyrkslätt känner till planerna på en flyktingförläggning men hon vet inte varför de strandat.
- Förhandlingar har förts mellan TE-centralen och Aktiivi-institutets ägare, säger hon.
Kujala har hört att föräldrar har oroat sig för om förläggningen är en lämplig granne för skola och daghem.
Planerna har väckt starka känslor hos en del föräldrar till barnen i skolan och daghemmet.
En förälder påpekar bland annat att Aktiivi ligger cirka 15 kilometer från Kyrkslätt centrum och att det inte finns någon kollektivtrafik. Också av den anledningen är det olämpligt att placera förläggningen i Evitskog.
Under samma tak
- Det är första gången i Finland man skulle ha flyktingar, skola och daghem så att säga under samma tak. Vi föräldrar är oroliga och jag hoppas att myndigheterna utreder saken bättre nästa gång, säger pappan.
I Aktiivi-institutets flygel finns femtio enrummare, alla med toalett och dusch.
Europaminister Astrid Thors har inte hunnit få information om att flyktingförläggningen lagts på is. Förra veckan fick hon upplysningar om att förhandlingar fördes om förläggningen i Kyrkslätt. Hon poängterar att placeringen av flyktingförläggningar baserar sig på frivillighet och gott samarbete med kommuner.
- Jag tror att det kunde vara bra med en diskussion med kommunen som berörs. Vi har ett behov av kapacitet men läget är inte så desperat att vi måste driva igenom en viss lösning. Det sker inte utan förankring.
Lähde
Den fientliga atmosfären mot en ny flyktingförläggning i Kyrkslätt har fått inrikesministeriet att lägga planerna på is. En del invånare gillar inte att ha flyktingar som granne till en skola och ett dagis.
Ännu i går morse fanns det planer på att inrätta en flyktingförläggning i Aktiivi-institutets lokaler i Evitskog i Kyrkslätt. På eftermiddagen hade förläggningen dragits bort från listan över ärenden under beredning.
- Det uppstod en så negativ atmosfär att vi ansåg att förläggningen inte kan verka där. Utgångspunkten blev för svår. Det kom mycket starka ställningstaganden som vi tycker är tråkiga. Vi skulle inte vilja ha sådan publicitet. Här ser vi vilken inställningen är till invandrare, säger överinspektör Veikko Pyykkönen vid inrikesministeriet.
Planerades för fonåringar
Förhandlingarna om förläggningen har avbrutits och enligt Pyykkönen undersöker ministeriet nu om det finns skäl att fortsätta planeringen. Han vill inte uttala sig om huruvida förläggningen kanske ändå placeras i Kyrkslätt. I första hand skulle femtio asylsökande ungdomar i åldern 16-17 år ha placerats där.
Det är fullbelagt på alla mottagningsenheter så behovet av nya platser är stort.
I Aktiivis lokaler i Evitskog finns just nu det finska lågstadiet Veikkolas årskurser 1-6 och det svenska dagiset Evitskogs daghem. Skolan har hyreskontrakt till 2010 och daghemmet hyr tills vidare.
Bildningsdirektör Hannele Kujala i Kyrkslätt känner till planerna på en flyktingförläggning men hon vet inte varför de strandat.
- Förhandlingar har förts mellan TE-centralen och Aktiivi-institutets ägare, säger hon.
Kujala har hört att föräldrar har oroat sig för om förläggningen är en lämplig granne för skola och daghem.
Planerna har väckt starka känslor hos en del föräldrar till barnen i skolan och daghemmet.
En förälder påpekar bland annat att Aktiivi ligger cirka 15 kilometer från Kyrkslätt centrum och att det inte finns någon kollektivtrafik. Också av den anledningen är det olämpligt att placera förläggningen i Evitskog.
Under samma tak
- Det är första gången i Finland man skulle ha flyktingar, skola och daghem så att säga under samma tak. Vi föräldrar är oroliga och jag hoppas att myndigheterna utreder saken bättre nästa gång, säger pappan.
I Aktiivi-institutets flygel finns femtio enrummare, alla med toalett och dusch.
Europaminister Astrid Thors har inte hunnit få information om att flyktingförläggningen lagts på is. Förra veckan fick hon upplysningar om att förhandlingar fördes om förläggningen i Kyrkslätt. Hon poängterar att placeringen av flyktingförläggningar baserar sig på frivillighet och gott samarbete med kommuner.
- Jag tror att det kunde vara bra med en diskussion med kommunen som berörs. Vi har ett behov av kapacitet men läget är inte så desperat att vi måste driva igenom en viss lösning. Det sker inte utan förankring.
Lähde
17.11.08
Iltalehti 17.11.2008
Puhujavieras katosi junamatkalla
Maata Näkyvissä-festareiden sambialainen puhujavieras katosi junamatkalla Helsingistä Turkuun, kertoo Kotimaa-verkkolehti.
Sambian kirkko lähetti nuorisotyöntekijän Turkuun puhumaan kristillisille Maata Näkyvissä-festareille. Mies ei kuitenkaan koskaan päässyt perille asti, sillä hän katosi junamatkalla Helsingistä Turkuun viikko sitten.
Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetti Ville Auvinen matkusti miehen seurana junassa. Ennen Salon pysähdystä mies sanoi menevänsä vessaan, mutta ei tullut koskaan takaisin. Miehen nähtiin poistuvan junasta Salossa. Lähetti teki ilmoituksen kadonneesta sambialaisesta poliisille.
Myöhemmin viikolla selvisi, että sambialaisella oli sukulaissuhteita Pohjoismaihin. Hänen uskotaan loikanneen Norjaan. Turun poliisi tutkii tapausta nimikkeellä kadonnut henkilö.
-Sambia on köyhä maa, jossa 65 prosenttia elää alle dollarilla päivässä. Heidän silmissään Suomi ja pohjoismaat ovat paratiisi, pohtii Auvinen syytä loikkaukseen.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Kotimaan verkkolehti.
Lähde
Maata Näkyvissä-festareiden sambialainen puhujavieras katosi junamatkalla Helsingistä Turkuun, kertoo Kotimaa-verkkolehti.
Sambian kirkko lähetti nuorisotyöntekijän Turkuun puhumaan kristillisille Maata Näkyvissä-festareille. Mies ei kuitenkaan koskaan päässyt perille asti, sillä hän katosi junamatkalla Helsingistä Turkuun viikko sitten.
Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetti Ville Auvinen matkusti miehen seurana junassa. Ennen Salon pysähdystä mies sanoi menevänsä vessaan, mutta ei tullut koskaan takaisin. Miehen nähtiin poistuvan junasta Salossa. Lähetti teki ilmoituksen kadonneesta sambialaisesta poliisille.
Myöhemmin viikolla selvisi, että sambialaisella oli sukulaissuhteita Pohjoismaihin. Hänen uskotaan loikanneen Norjaan. Turun poliisi tutkii tapausta nimikkeellä kadonnut henkilö.
-Sambia on köyhä maa, jossa 65 prosenttia elää alle dollarilla päivässä. Heidän silmissään Suomi ja pohjoismaat ovat paratiisi, pohtii Auvinen syytä loikkaukseen.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Kotimaan verkkolehti.
Lähde
Ilta-Sanomat 17.11.2008
Nainen yritettiin raiskata Kokkolassa
Naishenkilö yritettiin raiskata viikonvaihteessa Kokkolassa. Tapaus sattui lauantaina aamuyöllä kello 4 jälkeen Honkaharjun vanhustenkodin välittömässä läheisyydessä.
Epäilty on ulkomaalaistaustainen mieshenkilö. Häntä ei ole toistaiseksi tavoitettu.
Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa. Raiskuusyrityksestä jotain jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Kokkolan poliisiin, puh. 071 874 7744.
Lähde
Naishenkilö yritettiin raiskata viikonvaihteessa Kokkolassa. Tapaus sattui lauantaina aamuyöllä kello 4 jälkeen Honkaharjun vanhustenkodin välittömässä läheisyydessä.
Epäilty on ulkomaalaistaustainen mieshenkilö. Häntä ei ole toistaiseksi tavoitettu.
Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa. Raiskuusyrityksestä jotain jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Kokkolan poliisiin, puh. 071 874 7744.
Lähde
14.11.08
MTV3.fi 14.11.2008
Muslimien vaikutus Suomessa kasvaa
Suomen kristityt ja muslimit tutustuvat toistensa tapoihin ja perinteisiin juuri alkaneella teemaviikolla. Kahden uskontokunnan edustajat tapaavat viikon aikana erilaisissa avoimissa tapahtumissa ja keskustelutilaisuuksissa.
Myös internet on paikka, missä "kohtaamisten viikolla" voi vaihtaa ajatuksia. Maailmalla mainetta niittänyt suomalainen yhteisösivusto Muxlim.com on muslimeille suunnattu yhteisösivusto, joka pyrkii haastamaan Facebookin ja MySpacen. Yhteisösivuston jäsenet voivat selata toistensa profiileita, keskustella julkisella foorumilla sekä jakaa kuvia ja videoita.
- Muslimien omalle nettisivustolle on ollut suuri tilaus. Kohderyhmä on pitkään tottunut toimimaan netissä ainoastaan sellaisten palvelujen parissa, joissa on kysymys uskonnosta, avioliitosta tai parinetsinnästä. Aiemmin muut elämän osa-alueet ja kiinnostuksen kohteet jäivät pois, kertoo Muxlim.comin hallituksen puheenjohtaja Taneli Tikka MTV:n Huomenta Suomessa.
Tikka kiistää, että oma yhteisösivusto olisi muslimeille eristäytymistä.
- Mielestäni se on juuri päinvastoin. Internet on vahva väline. Se ei eristä vaan tuo ihmiset keskusteluyhteyteen toistensa kanssa. Siellä valtaväestö sekoittuu kaikkiin mahdollisiin eri vähemmistöihin ja se tuo keskustelua, ajatustenvaihtoa. Ennemminkin se yhdistää ihmisiä.
Egyptistä kotoisin olevan arkkitehti Hewidy Hossanin mukaan kristittyjen ja muslimien olisi erityisen tärkeää tutustua toistensa kulttuuriin ja kertoa itsestään.
- Tarvitsemme enemmän vuoropuhelua kristittyjen ja muslimien välillä. Kyse ei ole pelkästään siitä, että puhuttaisiin ajankohtaisista asioista, vaan pitäisi keskustella enemmän myös omasta taustasta, hän toteaa.
Yhteiskunnallista osallistumista herättelemässä
Yhdysvaltoihin on juuri valittu ensimmäinen musta presidentti, mutta edistyksellisenä itseään pitävässä Suomessa ei ole vieläkään maahanmuuttajataustaisia kansanedustajia.
Åbo Akademin uskontotieteilijä Tuomas Martikainen arvioi, että menee vielä jonkin aikaa ennen kuin korkeammilla poliittisilla paikoilla nähdään maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Sen sijaan heitä on jo muun muassa kaupunginvaltuutettuina.
- Viimeistään siinä vaiheessa tulee tekijöitä, kun tällä hetkellä kasvamassa oleva sukupolvi aikuistuu, Martikainen arvioi.
Kielitaito jarruttaa yhteiskunnallista osallistumista
Uskontotieteilijä Martikaisen mukaan Suomeen muuttaneiden muslimien yhteiskunnallista aktiivisuutta jarruttaa heidän taustansa.
- Suuri osa suomalaisista muslimeista on tullut tänne heikommilla eväillä, kuten pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Siksi heidän edistymisensä yhteiskunnassa merkittäviin tehtäviin on ollut hankalampaa. Sen sijaan Suomessa koulunsa käyneet maahanmuuttajataustaiset tulevat varmasti menestymään siinä missä muutkin suomalaiset.
Martikainen uskoo, että kaikki ihmiset haluavat olla aktiivisia parhaan kykynsä mukaan. Puutteellinen kielitaito ja sitä kautta työttömyys jarruttavat kuitenkin osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Hewidy Hossam arvelee, että jossakin vaiheessa esille nousee kriittinen massa, joka ryhtyy luomaan yhteyksiä.
- Siinä vaiheessa Suomessa on jo niin paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, että yhteiskunnallista heräämistä alkaa tapahtua. Aktiivisuuden herättäminen on monimutkainen prosessi, mutta meidän meidän täytyy vain innostaa ihmisiä siihen. Luoda heille toivoa kaikilla elämän alueilla.
Suomessa asuu tällä hetkellä 40 000 muslimia. Viidentoista vuoden kuluttua pääkaupunkiseudulla arvioidaan asuvan 200 000 maahanmuuttajaa, joista suurin osa on muslimeja.
Lähde
Suomen kristityt ja muslimit tutustuvat toistensa tapoihin ja perinteisiin juuri alkaneella teemaviikolla. Kahden uskontokunnan edustajat tapaavat viikon aikana erilaisissa avoimissa tapahtumissa ja keskustelutilaisuuksissa.
Myös internet on paikka, missä "kohtaamisten viikolla" voi vaihtaa ajatuksia. Maailmalla mainetta niittänyt suomalainen yhteisösivusto Muxlim.com on muslimeille suunnattu yhteisösivusto, joka pyrkii haastamaan Facebookin ja MySpacen. Yhteisösivuston jäsenet voivat selata toistensa profiileita, keskustella julkisella foorumilla sekä jakaa kuvia ja videoita.
- Muslimien omalle nettisivustolle on ollut suuri tilaus. Kohderyhmä on pitkään tottunut toimimaan netissä ainoastaan sellaisten palvelujen parissa, joissa on kysymys uskonnosta, avioliitosta tai parinetsinnästä. Aiemmin muut elämän osa-alueet ja kiinnostuksen kohteet jäivät pois, kertoo Muxlim.comin hallituksen puheenjohtaja Taneli Tikka MTV:n Huomenta Suomessa.
Tikka kiistää, että oma yhteisösivusto olisi muslimeille eristäytymistä.
- Mielestäni se on juuri päinvastoin. Internet on vahva väline. Se ei eristä vaan tuo ihmiset keskusteluyhteyteen toistensa kanssa. Siellä valtaväestö sekoittuu kaikkiin mahdollisiin eri vähemmistöihin ja se tuo keskustelua, ajatustenvaihtoa. Ennemminkin se yhdistää ihmisiä.
Egyptistä kotoisin olevan arkkitehti Hewidy Hossanin mukaan kristittyjen ja muslimien olisi erityisen tärkeää tutustua toistensa kulttuuriin ja kertoa itsestään.
- Tarvitsemme enemmän vuoropuhelua kristittyjen ja muslimien välillä. Kyse ei ole pelkästään siitä, että puhuttaisiin ajankohtaisista asioista, vaan pitäisi keskustella enemmän myös omasta taustasta, hän toteaa.
Yhteiskunnallista osallistumista herättelemässä
Yhdysvaltoihin on juuri valittu ensimmäinen musta presidentti, mutta edistyksellisenä itseään pitävässä Suomessa ei ole vieläkään maahanmuuttajataustaisia kansanedustajia.
Åbo Akademin uskontotieteilijä Tuomas Martikainen arvioi, että menee vielä jonkin aikaa ennen kuin korkeammilla poliittisilla paikoilla nähdään maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Sen sijaan heitä on jo muun muassa kaupunginvaltuutettuina.
- Viimeistään siinä vaiheessa tulee tekijöitä, kun tällä hetkellä kasvamassa oleva sukupolvi aikuistuu, Martikainen arvioi.
Kielitaito jarruttaa yhteiskunnallista osallistumista
Uskontotieteilijä Martikaisen mukaan Suomeen muuttaneiden muslimien yhteiskunnallista aktiivisuutta jarruttaa heidän taustansa.
- Suuri osa suomalaisista muslimeista on tullut tänne heikommilla eväillä, kuten pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Siksi heidän edistymisensä yhteiskunnassa merkittäviin tehtäviin on ollut hankalampaa. Sen sijaan Suomessa koulunsa käyneet maahanmuuttajataustaiset tulevat varmasti menestymään siinä missä muutkin suomalaiset.
Martikainen uskoo, että kaikki ihmiset haluavat olla aktiivisia parhaan kykynsä mukaan. Puutteellinen kielitaito ja sitä kautta työttömyys jarruttavat kuitenkin osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Hewidy Hossam arvelee, että jossakin vaiheessa esille nousee kriittinen massa, joka ryhtyy luomaan yhteyksiä.
- Siinä vaiheessa Suomessa on jo niin paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, että yhteiskunnallista heräämistä alkaa tapahtua. Aktiivisuuden herättäminen on monimutkainen prosessi, mutta meidän meidän täytyy vain innostaa ihmisiä siihen. Luoda heille toivoa kaikilla elämän alueilla.
Suomessa asuu tällä hetkellä 40 000 muslimia. Viidentoista vuoden kuluttua pääkaupunkiseudulla arvioidaan asuvan 200 000 maahanmuuttajaa, joista suurin osa on muslimeja.
Lähde
Vartti 14.11.2008
Jättimäärä design-huumetta kiinni lentoasemalla
Tulli takavarikoi ulkomaalaiselta mieheltä yli 600 kappaletta 1-bentsyylipiperatsiinia eli BZP:tä sisältävää tablettia Helsinki-Vantaan lentoasemalla viime viikon perjantaina.
Tapaukseen liittyen on vangittu yksi henkilö epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta.
BZP on niin sanottu design-huume, jonka vaikutusten kuvataan olevan samankaltaisia kuin amfetamiinilla. Aineen on todettu voivan aiheuttaa käyttäjilleen vakavia haittavaikutuksia.
Luokiteltiin huumeeksi vasta syyskuussa
BZP:tä on aiemmin markkinoitu pääasiassa internetin välityksellä muun muassa ekstaasin laillisena vaihtoehtona.
Tämän vuoden maaliskuussa BZP kuitenkin otettiin EU-maissa huumevalvonnan piiriin Euroopan huumevalvontaviraston päätöksellä. Syyskuun alussa aine lisättiin valtioneuvoston asetuksella huumausaineeksi luokiteltavien aineiden listaan.
Lähde
Tulli takavarikoi ulkomaalaiselta mieheltä yli 600 kappaletta 1-bentsyylipiperatsiinia eli BZP:tä sisältävää tablettia Helsinki-Vantaan lentoasemalla viime viikon perjantaina.
Tapaukseen liittyen on vangittu yksi henkilö epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta.
BZP on niin sanottu design-huume, jonka vaikutusten kuvataan olevan samankaltaisia kuin amfetamiinilla. Aineen on todettu voivan aiheuttaa käyttäjilleen vakavia haittavaikutuksia.
Luokiteltiin huumeeksi vasta syyskuussa
BZP:tä on aiemmin markkinoitu pääasiassa internetin välityksellä muun muassa ekstaasin laillisena vaihtoehtona.
Tämän vuoden maaliskuussa BZP kuitenkin otettiin EU-maissa huumevalvonnan piiriin Euroopan huumevalvontaviraston päätöksellä. Syyskuun alussa aine lisättiin valtioneuvoston asetuksella huumausaineeksi luokiteltavien aineiden listaan.
Lähde
12.11.08
Ilta-Sanomat 12.11.2008
3000 hakenut turvapaikkaa Suomesta
Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen yhä kiihtyvässä tahdissa. Saapuvien määrä on kasvanut kuukaudesta toiseen.
Lokakuun loppuun mennessä Suomesta oli anonut turvapaikkaa lähes 3000 ihmistä, kun koko viime vuonna hakemuksia tuli noin 1500.
Eniten on noussut somalialaishakijoiden määrä. Suurin hakijaryhmä lokakuun loppuun mennessä ovat kuitenkin olleet irakilaiset.
Lähde
Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen yhä kiihtyvässä tahdissa. Saapuvien määrä on kasvanut kuukaudesta toiseen.
Lokakuun loppuun mennessä Suomesta oli anonut turvapaikkaa lähes 3000 ihmistä, kun koko viime vuonna hakemuksia tuli noin 1500.
Eniten on noussut somalialaishakijoiden määrä. Suurin hakijaryhmä lokakuun loppuun mennessä ovat kuitenkin olleet irakilaiset.
Lähde
Turun Sanomat 12.11.2008
Poliisin paljastama toiminta jatkunut ainakin vuodesta 2002
Turkulaisissa thai-hierontapaikoissa järjestetty törkeää paritusta
Turun poliisi epäilee Turussa asuvaa thaimaalaista naista törkeästä parituksesta. Viisikymppinen nainen on pyörittänyt kahta Turun keskustassa toimivaa thai-hierontapaikkaa. Molemmissa paikoissa on tarjottu hieronnan ohella maksullista seksiä. Suomessa jo pidempään asunut nainen on kuulusteluissa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Poliisi pääsi parittajan jäljille tarkkailemalla liikkeitä ja puhuttamalla niiden asiakkaita. Tarkkailu alkoi poliisin ylijohdon käynnistettyä vuosi sitten thai-hierontapaikkojen selvittelyprojektin.
Myös omistaja myi seksiä
Turun poliisi on puhuttanut yhteensä 41 liikkeissä yhden viikon aikana käynyttä asiakasta. Heistä yksitoista myönsi ostaneensa seksiä. 17 asiakasta kertoi, että maksullista seksiä oli tarjottu, mutta he eivät tarttuneet tarjoukseen.
Seksiä ovat ilmeisesti tarjonneet liikkeiden omistajan lisäksi useampi työntekijä. Poliisin arvion mukaan myyjiä on kaikkiaan ollut puolenkymmentä. Kaikkien henkilöllisyyttä ei tosin ole saatu selville.
Haastatellut naiset ovat kolmekymppisiä ja kotoisin Thaimaasta. He ovat pääosin kiistäneet seksin myynnin, vaikka se ei suoranaisesti olekaan lainvastaista.
Kahta hierontalaitosta tarkkailtiin tämän vuoden elokuussa. Sen perusteella poliisi katsoi tarpeelliseksi aloittaa esitutkinnan. Rikoskomisario Jaakko Haukka kertoo, että poliisin huomio kiinnittyi paikkojen henkilökuntaan, tai paremminkin sen puutteeseen.
- Naisella oli ainoastaan yksi palkattu työntekijä. Liikkeitä oli kuitenkin kaksi ja ne olivat auki seitsemän päivää viikossa aamusta iltaan. Se on aika paljon yhdelle osa-aikaiselle.
Satojen tuhansien laiton bisnes
Yhtätoista seksiä ostanutta miestä epäillään seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä. Miehet ovat kiistäneet tienneensä, että seksipalveluja heille myynyt henkilö oli parituksen kohde.
Poliisi laskee, että päätekijänä toiminut nainen on ansainnut parituksella yli 233 000 euroa. Häneltä on esitutkinnan yhteydessä takavarikoitu 51 000 euron arvosta käteistä sekä koruja. Haukan mukaan toiminta on jatkunut vuosia.
- Ensimmäinen liike on perustettu vuonna 2002. Yksi haastatelluista miehistä kertoi ostaneensa samasta paikasta seksiä jo tuolloin. Poliisi uskoo, että toiminta on pysynyt muuttumattomana koko ajan.
Esitutkinnan aikana poliisi kuulusteli myös kahta hierontapaikoille toimitilat vuokrannutta henkilöä. Heitä epäiltiin osallisiksi törkeään paritukseen, mutta vuokraajat ovat kiistäneet tienneensä liiketoiminnan todellisesta luonteesta. Poliisi onkin luopunut heihin kohdistuneista epäilyistä. Molemmat vuokranantajat ovat sittemmin irtisanoneet tilojen vuokrasopimukset.
Jutun esitutkinta on loppusuoralla ja siirtynee syyttäjälle vielä marraskuun aikana.
Lähde
Turkulaisissa thai-hierontapaikoissa järjestetty törkeää paritusta
Turun poliisi epäilee Turussa asuvaa thaimaalaista naista törkeästä parituksesta. Viisikymppinen nainen on pyörittänyt kahta Turun keskustassa toimivaa thai-hierontapaikkaa. Molemmissa paikoissa on tarjottu hieronnan ohella maksullista seksiä. Suomessa jo pidempään asunut nainen on kuulusteluissa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Poliisi pääsi parittajan jäljille tarkkailemalla liikkeitä ja puhuttamalla niiden asiakkaita. Tarkkailu alkoi poliisin ylijohdon käynnistettyä vuosi sitten thai-hierontapaikkojen selvittelyprojektin.
Myös omistaja myi seksiä
Turun poliisi on puhuttanut yhteensä 41 liikkeissä yhden viikon aikana käynyttä asiakasta. Heistä yksitoista myönsi ostaneensa seksiä. 17 asiakasta kertoi, että maksullista seksiä oli tarjottu, mutta he eivät tarttuneet tarjoukseen.
Seksiä ovat ilmeisesti tarjonneet liikkeiden omistajan lisäksi useampi työntekijä. Poliisin arvion mukaan myyjiä on kaikkiaan ollut puolenkymmentä. Kaikkien henkilöllisyyttä ei tosin ole saatu selville.
Haastatellut naiset ovat kolmekymppisiä ja kotoisin Thaimaasta. He ovat pääosin kiistäneet seksin myynnin, vaikka se ei suoranaisesti olekaan lainvastaista.
Kahta hierontalaitosta tarkkailtiin tämän vuoden elokuussa. Sen perusteella poliisi katsoi tarpeelliseksi aloittaa esitutkinnan. Rikoskomisario Jaakko Haukka kertoo, että poliisin huomio kiinnittyi paikkojen henkilökuntaan, tai paremminkin sen puutteeseen.
- Naisella oli ainoastaan yksi palkattu työntekijä. Liikkeitä oli kuitenkin kaksi ja ne olivat auki seitsemän päivää viikossa aamusta iltaan. Se on aika paljon yhdelle osa-aikaiselle.
Satojen tuhansien laiton bisnes
Yhtätoista seksiä ostanutta miestä epäillään seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä. Miehet ovat kiistäneet tienneensä, että seksipalveluja heille myynyt henkilö oli parituksen kohde.
Poliisi laskee, että päätekijänä toiminut nainen on ansainnut parituksella yli 233 000 euroa. Häneltä on esitutkinnan yhteydessä takavarikoitu 51 000 euron arvosta käteistä sekä koruja. Haukan mukaan toiminta on jatkunut vuosia.
- Ensimmäinen liike on perustettu vuonna 2002. Yksi haastatelluista miehistä kertoi ostaneensa samasta paikasta seksiä jo tuolloin. Poliisi uskoo, että toiminta on pysynyt muuttumattomana koko ajan.
Esitutkinnan aikana poliisi kuulusteli myös kahta hierontapaikoille toimitilat vuokrannutta henkilöä. Heitä epäiltiin osallisiksi törkeään paritukseen, mutta vuokraajat ovat kiistäneet tienneensä liiketoiminnan todellisesta luonteesta. Poliisi onkin luopunut heihin kohdistuneista epäilyistä. Molemmat vuokranantajat ovat sittemmin irtisanoneet tilojen vuokrasopimukset.
Jutun esitutkinta on loppusuoralla ja siirtynee syyttäjälle vielä marraskuun aikana.
Lähde
10.11.08
Iltalehti 10.11.2008
Lehti:
Nuori nainen piileskelee "kunniamurhalla" uhkailevaa isäänsä
25-vuotias nainen pelkää isänsä murhaavan hänet, kertoo Ilta-Sanomat.
Vieraan sukulaismiehen kanssa avioliittoon pakotettu irakilaissyntyinen nainen erosi miehestään toissa kesänä. Raivostunut isä tuli naisen asuntoon Kuopiossa, kaatoi tämän lattialle ja potki ympäri kehoa. Naisen mukaan isä kertoi haluavansa tappaa tyttärensä ajamalla autolla tämän päälle.
Samoihin aikoihin isä pahoinpiteli myös 23-vuotiasta tytärtään hakkaamalla tätä päähän ja jalkapohjiin kepillä. Tytär oli ilmoittanut, ettei halua asua vanhempiensa kanssa. Pakolaisasioihin perehtyneen terveydenhoitajan mukaan jalkapohjien hakkaaminen kuuluu niin kutsuttuun falanga-järjestelmään, tarkoituksena on estää hakatun käveleminen kipeiden jalkapohjien avulla. Oikeudenkäynnissä tytär kuitenkin perui kertomuksensa pahoinpitelystä.
Isä kiisti oikeudessa kaikki syytteet, mutta käräjäoikeus tuomitsi isän kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen kahden tyttärensä pahoinpitelystä. Myös hovioikeus piti tuomion ennallaan. Lisäksi isä joutuu maksamaan vanhemmalle tyttärelleen 500 euroa kivusta ja särystä.
Ilta-Sanomien mukaan isäänsä pelkäävä tytär piileskelee tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla salaisessa osoitteessa.
Suomessa ei ole todistetusti tehty vielä yhtään kunniamurhaa. Ruotsissa tapauksia on tullut esiin muutamia. Vuonna 2002 Ruotsissa herätti suurta huomiota nuoren kurdinaisen, Fadime Sahindalin tapaus. Fadimen isä ampui tyttärensä, koska tämä oli isänsä mielestä häpäissyt perheensä seurustelemalla ruotsalaisen pojan kanssa.
Lähde
Nuori nainen piileskelee "kunniamurhalla" uhkailevaa isäänsä
25-vuotias nainen pelkää isänsä murhaavan hänet, kertoo Ilta-Sanomat.
Vieraan sukulaismiehen kanssa avioliittoon pakotettu irakilaissyntyinen nainen erosi miehestään toissa kesänä. Raivostunut isä tuli naisen asuntoon Kuopiossa, kaatoi tämän lattialle ja potki ympäri kehoa. Naisen mukaan isä kertoi haluavansa tappaa tyttärensä ajamalla autolla tämän päälle.
Samoihin aikoihin isä pahoinpiteli myös 23-vuotiasta tytärtään hakkaamalla tätä päähän ja jalkapohjiin kepillä. Tytär oli ilmoittanut, ettei halua asua vanhempiensa kanssa. Pakolaisasioihin perehtyneen terveydenhoitajan mukaan jalkapohjien hakkaaminen kuuluu niin kutsuttuun falanga-järjestelmään, tarkoituksena on estää hakatun käveleminen kipeiden jalkapohjien avulla. Oikeudenkäynnissä tytär kuitenkin perui kertomuksensa pahoinpitelystä.
Isä kiisti oikeudessa kaikki syytteet, mutta käräjäoikeus tuomitsi isän kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen kahden tyttärensä pahoinpitelystä. Myös hovioikeus piti tuomion ennallaan. Lisäksi isä joutuu maksamaan vanhemmalle tyttärelleen 500 euroa kivusta ja särystä.
Ilta-Sanomien mukaan isäänsä pelkäävä tytär piileskelee tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla salaisessa osoitteessa.
Suomessa ei ole todistetusti tehty vielä yhtään kunniamurhaa. Ruotsissa tapauksia on tullut esiin muutamia. Vuonna 2002 Ruotsissa herätti suurta huomiota nuoren kurdinaisen, Fadime Sahindalin tapaus. Fadimen isä ampui tyttärensä, koska tämä oli isänsä mielestä häpäissyt perheensä seurustelemalla ruotsalaisen pojan kanssa.
Lähde
8.11.08
Helsingin Sanomat 8.11.2008
Vantaa pyrkii katkaisemaan etniset kähinät heti alkuunsa
Vantaalla pyritään ehkäisemään suomalaisten ja maahanmuuttajien välisiä yhteenottoja aikaisella puuttumisella. Esimerkiksi väkivalta- tai uhkailutapauksissa osapuolet pyritään saamaan yhteisiin keskusteluihin mahdollisimman nopeasti, ettei koston kierrettä pääse syntymään.
Toimintamallia on käytetty menestyksekkäästi kaksi kertaa, kertoo Korson-Koivukylän alueesta vastaava maahanmuuttajakoordinaattori Tiina Kentta.
Yhdessä tapauksessa suomalaismies pelotteli maahanmuuttajataustaisia nuoria ampumalla parvekkeelta ilmaan, toisessa keski-ikäinen suomalaismies puukotti ulkomaalaistaustaista nuorta miestä kasvoihin. Puukotuksen uhri selvisi tikeillä.
"He kokevat helposti, että kaikki suomalaiset ovat meitä vastaan", Kentta sanoo. Tilanne saattaa riistäytyä vakavaksi, kun nuoret kertovat kotonaan oman versionsa tapahtumista. Kentan mukaan nuorten kertomukset saattavat olla värittyneitä.
Nopean puuttumisen mallissa pyritään selvittämään, mitä todella on tapahtunut ja lisäämään luottamusta osapuolten välillä.
Keskusteluihin osallistuu kaupungin eri toimijoiden lisäksi tapauksesta riippuen maahanmuuttajayhteisöjen, poliisi ja kolmannen sektorin edustajia. Aloite kokouksesta voi tulla keneltä tahansa, mutta kokouksen kutsuu koolle maahanmuuttajakoordinaattori tai akuutissa tilanteessa poliisi. Tieto mahdollisista ongelmista kulkee verkoston kautta aina kaupungin johdolle asti.
Kohtaamisessa on tärkeää myös miettiä, miten vastaavat tapaukset voitaisiin välttää tulevaisuudessa. Ratkaisun etsimisessä maahanmuuttajajärjestöillä on Vantaan mukaan tärkeä rooli.
Maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan on ollut helpompi saada mukaan keskusteluihin kuin suomalaisia. Syyksi Kentta arvelee sitä, että maahanmuuttajaperheissä vanhemmilla on suurempi auktoriteetti kuin suomalaisilla vanhemmilla.
Vuonna 2000 yksittäinen väkivallanteko kärjistyi laajoiksi yhteenotoiksi suomalaisten ja uussuomalaisten välillä Hakunilassa. Kentta korostaa kuitenkin, etteivät ongelmat ole erityisesti lisääntyneet Vantaalla viime vuosina.
Toimintamalli kehitettiin juuri päättyneessä Passi-projektissa, jota rahoittivat Uudenmaan lääninhallitus ja Vantaan kaupunki.
Vantaan uudesta mallista kertoi ensin vantaan Sanomat.
Lähde
Vantaalla pyritään ehkäisemään suomalaisten ja maahanmuuttajien välisiä yhteenottoja aikaisella puuttumisella. Esimerkiksi väkivalta- tai uhkailutapauksissa osapuolet pyritään saamaan yhteisiin keskusteluihin mahdollisimman nopeasti, ettei koston kierrettä pääse syntymään.
Toimintamallia on käytetty menestyksekkäästi kaksi kertaa, kertoo Korson-Koivukylän alueesta vastaava maahanmuuttajakoordinaattori Tiina Kentta.
Yhdessä tapauksessa suomalaismies pelotteli maahanmuuttajataustaisia nuoria ampumalla parvekkeelta ilmaan, toisessa keski-ikäinen suomalaismies puukotti ulkomaalaistaustaista nuorta miestä kasvoihin. Puukotuksen uhri selvisi tikeillä.
"He kokevat helposti, että kaikki suomalaiset ovat meitä vastaan", Kentta sanoo. Tilanne saattaa riistäytyä vakavaksi, kun nuoret kertovat kotonaan oman versionsa tapahtumista. Kentan mukaan nuorten kertomukset saattavat olla värittyneitä.
Nopean puuttumisen mallissa pyritään selvittämään, mitä todella on tapahtunut ja lisäämään luottamusta osapuolten välillä.
Keskusteluihin osallistuu kaupungin eri toimijoiden lisäksi tapauksesta riippuen maahanmuuttajayhteisöjen, poliisi ja kolmannen sektorin edustajia. Aloite kokouksesta voi tulla keneltä tahansa, mutta kokouksen kutsuu koolle maahanmuuttajakoordinaattori tai akuutissa tilanteessa poliisi. Tieto mahdollisista ongelmista kulkee verkoston kautta aina kaupungin johdolle asti.
Kohtaamisessa on tärkeää myös miettiä, miten vastaavat tapaukset voitaisiin välttää tulevaisuudessa. Ratkaisun etsimisessä maahanmuuttajajärjestöillä on Vantaan mukaan tärkeä rooli.
Maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan on ollut helpompi saada mukaan keskusteluihin kuin suomalaisia. Syyksi Kentta arvelee sitä, että maahanmuuttajaperheissä vanhemmilla on suurempi auktoriteetti kuin suomalaisilla vanhemmilla.
Vuonna 2000 yksittäinen väkivallanteko kärjistyi laajoiksi yhteenotoiksi suomalaisten ja uussuomalaisten välillä Hakunilassa. Kentta korostaa kuitenkin, etteivät ongelmat ole erityisesti lisääntyneet Vantaalla viime vuosina.
Toimintamalli kehitettiin juuri päättyneessä Passi-projektissa, jota rahoittivat Uudenmaan lääninhallitus ja Vantaan kaupunki.
Vantaan uudesta mallista kertoi ensin vantaan Sanomat.
Lähde
5.11.08
Iltalehti 5.11.2008
Ampuja varasti aseen radalta
Mies ampui kierroksensa ja käveli ulos vuokra-ase mukanaan.
Poliisi tutkii Helsingin keskustassa sattunutta poikkeuksellista asevarkautta.
Ulkomaalaistaustainen mies oli ollut sunnuntaina ampumassa Tähtitorninmäen väestönsuojassa sijaitsevalla West Shootersin ampumaradalla. Mies oli vuokrannut radalta 22-kaliiperisen aseen ja ostanut patruunat, joilla hän ampui kierroksensa.
Ampumisen jälkeen mies ei kuitenkaan palauttanut asetta, vaan poistui radalta ja seuran tiloista pistooli mukanaan.
Ampuja oli seuran jäsen
IL:n tietojen mukaan radan henkilökunta lähti ensin itse tavoittamaan asevarasta. Vasta kun asetta ei saatu takaisin, asiasta olisi ilmoitettu poliisille.
Tutkintaa johtava komisario Jari Illukka kertoo, että asevarkaaksi epäilty mies oli ampumaseuran jäsen, joten seuralla oli miehen yhteystiedot.
- Sieltä soitettiin miehen perään. Tämä sanoi heittäneensä aseen jokeen. Sen jälkeen poliisi sai ilmoituksen asiasta, Illukka sanoo.
Lähde
Mies ampui kierroksensa ja käveli ulos vuokra-ase mukanaan.
Poliisi tutkii Helsingin keskustassa sattunutta poikkeuksellista asevarkautta.
Ulkomaalaistaustainen mies oli ollut sunnuntaina ampumassa Tähtitorninmäen väestönsuojassa sijaitsevalla West Shootersin ampumaradalla. Mies oli vuokrannut radalta 22-kaliiperisen aseen ja ostanut patruunat, joilla hän ampui kierroksensa.
Ampumisen jälkeen mies ei kuitenkaan palauttanut asetta, vaan poistui radalta ja seuran tiloista pistooli mukanaan.
Ampuja oli seuran jäsen
IL:n tietojen mukaan radan henkilökunta lähti ensin itse tavoittamaan asevarasta. Vasta kun asetta ei saatu takaisin, asiasta olisi ilmoitettu poliisille.
Tutkintaa johtava komisario Jari Illukka kertoo, että asevarkaaksi epäilty mies oli ampumaseuran jäsen, joten seuralla oli miehen yhteystiedot.
- Sieltä soitettiin miehen perään. Tämä sanoi heittäneensä aseen jokeen. Sen jälkeen poliisi sai ilmoituksen asiasta, Illukka sanoo.
Lähde
4.11.08
Aamulehti 4.11.2008
Poliisi varoittaa: Varas vaanii ravintoloiden sulkeuduttua Tampereen keskustassa
Tampereen poliisin tietoon on tullut viime viikkojen aikana useita laukku-, lompakko - ja matkapuhelinvarkauksia. Varkauksien kohteeksi ovat joutuneet ravintoloista palaavat asiakkaat.
Anastukset ovat tapahtuneet Tampereen keskustassa, erityisesti Hämeenkadun ja Pellavatehtaankadun ympäristössä.
Poliisin mukaan tekijänä on osassa anastuksia ollut noin 30-vuotias rastahiuksinen, iholtaan tummahko mies. Tekijä on siepannut omaisuuden uhreilta.
Mahdolliset vihjeet tekijästä voi ilmoittaa Tampereen poliisin numeroon 07187 45800 tai 050 395 4166.
Jätä ylimääräiset arvoesineet kotiin
Tampereen poliisista muistutetaan, että ylimääräiset arvoesineet kannattaa erityisesti nyt pikkujoulujen aikaan jättää kotiin.
Poliisista huomautetaan, että pankkikortin tunnuslukua ei saa pitää lompakossa. Mukana on lisäksi hyvä kuljettaa puhelinnumeroita, joiden kautta voi nopeasti kuolettaa pankki- ja luottokortit sekä sulkea matkapuhelimen.
Myös tuntemattomien ihmisten autokyytiin nousemista pitää välttää, vaikka taksijonot olisivatkin pitkiä.
Lähde
Tampereen poliisin tietoon on tullut viime viikkojen aikana useita laukku-, lompakko - ja matkapuhelinvarkauksia. Varkauksien kohteeksi ovat joutuneet ravintoloista palaavat asiakkaat.
Anastukset ovat tapahtuneet Tampereen keskustassa, erityisesti Hämeenkadun ja Pellavatehtaankadun ympäristössä.
Poliisin mukaan tekijänä on osassa anastuksia ollut noin 30-vuotias rastahiuksinen, iholtaan tummahko mies. Tekijä on siepannut omaisuuden uhreilta.
Mahdolliset vihjeet tekijästä voi ilmoittaa Tampereen poliisin numeroon 07187 45800 tai 050 395 4166.
Jätä ylimääräiset arvoesineet kotiin
Tampereen poliisista muistutetaan, että ylimääräiset arvoesineet kannattaa erityisesti nyt pikkujoulujen aikaan jättää kotiin.
Poliisista huomautetaan, että pankkikortin tunnuslukua ei saa pitää lompakossa. Mukana on lisäksi hyvä kuljettaa puhelinnumeroita, joiden kautta voi nopeasti kuolettaa pankki- ja luottokortit sekä sulkea matkapuhelimen.
Myös tuntemattomien ihmisten autokyytiin nousemista pitää välttää, vaikka taksijonot olisivatkin pitkiä.
Lähde
3.11.08
MTV3.fi 3.11.2008
Suomalaisnainen vangittu Virossa khatin salakuljetuksesta epäiltynä
Virolainen Harjun maaoikeus on vanginnut yli 16 kilon huume-erän salakuljetusyrityksestä epäillyn Somaliasta kotoisin olevan suomalaisnaisen. 25-vuotias nainen pidätettiin toissa viikolla Tallinnan lentokentällä, jonne hän oli saapunut Lontoosta.
- Hänet pyydettiin sivuun normaalia tullitarkastusta varten, koska vaikutti siltä, että siihen oli syytä, kertoo tullin johdon tiedottaja Priit Rum.
Ennakkotietojen mukaan naisen matkatavaroista löytyi lähes 16,6 kiloa khat-huumetta.
Virolaisen uutistoimisto BNS:n mukaan kyseessä on jo toinen kerta, kun ulkomaalaiset yrittävät tuoda khattia Viroon. Lokakuun alussa Harjun maaoikeus antoi rangaistuksen somalialaista alkuperää olevalle henkilölle, joka oli yrittänyt salakuljettaa maahan 8,5 kiloa khattia.
Lähde
Virolainen Harjun maaoikeus on vanginnut yli 16 kilon huume-erän salakuljetusyrityksestä epäillyn Somaliasta kotoisin olevan suomalaisnaisen. 25-vuotias nainen pidätettiin toissa viikolla Tallinnan lentokentällä, jonne hän oli saapunut Lontoosta.
- Hänet pyydettiin sivuun normaalia tullitarkastusta varten, koska vaikutti siltä, että siihen oli syytä, kertoo tullin johdon tiedottaja Priit Rum.
Ennakkotietojen mukaan naisen matkatavaroista löytyi lähes 16,6 kiloa khat-huumetta.
Virolaisen uutistoimisto BNS:n mukaan kyseessä on jo toinen kerta, kun ulkomaalaiset yrittävät tuoda khattia Viroon. Lokakuun alussa Harjun maaoikeus antoi rangaistuksen somalialaista alkuperää olevalle henkilölle, joka oli yrittänyt salakuljettaa maahan 8,5 kiloa khattia.
Lähde
Kaleva 3.11.2008
Vastaanottokeskuksissa ruuhkaa
Turvapaikanhakijoiden kasvaneet määrät ovat ruuhkauttaneet vastaanottokeskukset Pohjois-Suomea myöten.
Esimerkiksi SPR:n Rovaniemen vastaanottokeskus joutui lokakuun lopussa sijoittamaan tulijoita yli oman kapasiteetin.
Lapin alueella majoituspaikat kaksinkertaistuvat tässä kuussa, kun SPR:n Kemin vastaanottokeskus aloittaa toimintansa. Kemissä majoituspaikat sijoitetaan Rovaniemen tapaan tavallisiin kerrostaloasuntoihin.
Vielä viime vuodenvaihteessa toimintaa rahoittava sisäministeriö oli sulkemassa vastaanottokeskuksia, koska turvapaikanhakijoiden määrä oli suhteellisen vähäinen. Edellisvuonna Pohjois-Suomesta lakkautettiin 150-paikkainen Ruukin vastaanottokeskus.
Nyt tilalle olisivat tulossa Kemin 150-paikkainen keskus ja Pudasjärven 40-paikkainen alaikäisten tukiasuntoyksikkö.
Norjan ja Ruotsin tiukennus näkyy
Norjan ja Ruotsin tiukennettua omaa maahanmuuttopolitiikkaansa, vastaanottokeskusten tilanne kääntyi tänä vuonna nopeasti päälaelleen.
Syyskuun loppuun mennessä Suomeen on tullut 2 119 turvapaikanhakijaa, kun koko viime vuonna heitä saapui 1 505.
Yksi luonnollinen syy suuriin hakijamääriin on lähtömaiden turvallisuuden heikkeneminen. Eniten turvapaikkaa hakevia tulee nyt Irakista, ja Somalian ja Afganistanin pakolaismäärät ovat myös kasvussa.
Vastaanottokeskuksia ruuhkauttaa edelleen se, että suuri osa hakemuksista käsitellään nyt aikaa vievän normaalimenettelyn mukaisesti. Vielä pari vuotta sitten suurin turvapaikanhakijaryhmä olivat Eurooppaa kiertävät romaanit, jotka voitiin pikakäännyttää ns. Dublin-sopimuksen nojalla toisiin EU-maihin.
Poliisi ei ole saanut
lisää väkeä
Vastaanottokeskukset siirtyivät vuoden alussa työministeriöltä sisäministeriölle. Rovaniemen SPR:n vastaanottokeskuksen johtaja Ari Haaranen ihmettelee, miksi saman ministeriön alla toimivalle poliisille ei ole myönnetty lisävoimavaroja maahanmuuton liittyviin tehtäviin.
Poliisin on tehtävä selvitykset turvapaikanhakijoiden henkilöllisyydestä ja maahantuloreitistä ennen kuin hakemus voidaan viedä maahanmuuttoviraston päätettäväksi.
"Jos poliisilla kestää puhuttelussa kaksi kuukautta, se maksaa joka päivä meillä 40 euroa yhden tapauksen kohdalla", Haaranen muistuttaa.
Hakemusten käsittelyajat ovat hänen mukaansa olleet asiallisen mittaisia vielä tämän vuoden syksyyn asti, mutta nyt ruuhka alkaa näkyä niiden pitenemisenä.
Myönteisen päätöksen oleskeluluvasta saaneet jäävät edelleen kuormittamaan vastaanottokeskuksia, koska kunnissa ei ole tarpeeksi pakolaisten jälleensijoituspaikkoja.
Syy tilanteesta on Haarasen mielestä valtiolla, joka ei ole korottanut pakolaisista aiheutuvia laskennallisia korvauksia sitten 90-luvun puolivälin.
Lähde
Turvapaikanhakijoiden kasvaneet määrät ovat ruuhkauttaneet vastaanottokeskukset Pohjois-Suomea myöten.
Esimerkiksi SPR:n Rovaniemen vastaanottokeskus joutui lokakuun lopussa sijoittamaan tulijoita yli oman kapasiteetin.
Lapin alueella majoituspaikat kaksinkertaistuvat tässä kuussa, kun SPR:n Kemin vastaanottokeskus aloittaa toimintansa. Kemissä majoituspaikat sijoitetaan Rovaniemen tapaan tavallisiin kerrostaloasuntoihin.
Vielä viime vuodenvaihteessa toimintaa rahoittava sisäministeriö oli sulkemassa vastaanottokeskuksia, koska turvapaikanhakijoiden määrä oli suhteellisen vähäinen. Edellisvuonna Pohjois-Suomesta lakkautettiin 150-paikkainen Ruukin vastaanottokeskus.
Nyt tilalle olisivat tulossa Kemin 150-paikkainen keskus ja Pudasjärven 40-paikkainen alaikäisten tukiasuntoyksikkö.
Norjan ja Ruotsin tiukennus näkyy
Norjan ja Ruotsin tiukennettua omaa maahanmuuttopolitiikkaansa, vastaanottokeskusten tilanne kääntyi tänä vuonna nopeasti päälaelleen.
Syyskuun loppuun mennessä Suomeen on tullut 2 119 turvapaikanhakijaa, kun koko viime vuonna heitä saapui 1 505.
Yksi luonnollinen syy suuriin hakijamääriin on lähtömaiden turvallisuuden heikkeneminen. Eniten turvapaikkaa hakevia tulee nyt Irakista, ja Somalian ja Afganistanin pakolaismäärät ovat myös kasvussa.
Vastaanottokeskuksia ruuhkauttaa edelleen se, että suuri osa hakemuksista käsitellään nyt aikaa vievän normaalimenettelyn mukaisesti. Vielä pari vuotta sitten suurin turvapaikanhakijaryhmä olivat Eurooppaa kiertävät romaanit, jotka voitiin pikakäännyttää ns. Dublin-sopimuksen nojalla toisiin EU-maihin.
Poliisi ei ole saanut
lisää väkeä
Vastaanottokeskukset siirtyivät vuoden alussa työministeriöltä sisäministeriölle. Rovaniemen SPR:n vastaanottokeskuksen johtaja Ari Haaranen ihmettelee, miksi saman ministeriön alla toimivalle poliisille ei ole myönnetty lisävoimavaroja maahanmuuton liittyviin tehtäviin.
Poliisin on tehtävä selvitykset turvapaikanhakijoiden henkilöllisyydestä ja maahantuloreitistä ennen kuin hakemus voidaan viedä maahanmuuttoviraston päätettäväksi.
"Jos poliisilla kestää puhuttelussa kaksi kuukautta, se maksaa joka päivä meillä 40 euroa yhden tapauksen kohdalla", Haaranen muistuttaa.
Hakemusten käsittelyajat ovat hänen mukaansa olleet asiallisen mittaisia vielä tämän vuoden syksyyn asti, mutta nyt ruuhka alkaa näkyä niiden pitenemisenä.
Myönteisen päätöksen oleskeluluvasta saaneet jäävät edelleen kuormittamaan vastaanottokeskuksia, koska kunnissa ei ole tarpeeksi pakolaisten jälleensijoituspaikkoja.
Syy tilanteesta on Haarasen mielestä valtiolla, joka ei ole korottanut pakolaisista aiheutuvia laskennallisia korvauksia sitten 90-luvun puolivälin.
Lähde
2.11.08
Turun Sanomat 2.11.2008
Kiinalaisten kivimiesten palkkasaatava vaarantui
Kiinalaiset kivimiehet eivät saaneet estettyä entisen työnantajansa Iittalan Kivijalosteen yrityssaneerausta. Alipalkatut kiinalaiset olivat vaatineet saneerauksen keskeyttämistä turvatakseen palkkasaatavansa.
Kivimiehet peräävät pesästä yli 400 000 euron summaa.
Kalvolassa Kanta-Hämeessä toiminut yritys hakeutui saneeraukseen nimellä IKJ Rakennus Oy. Tampereen käräjäoikeus päätti perjantaina, että saneerausta ei keskeytetä.
Päätös merkitsee sitä, että palkkarahat pysyvät saneerauspesässä ja selvittäjä voi jatkaa saneerausohjelman laatimista.
Rahat olivat aikaisemmin ulosottomiehen hallussa, mutta saneerauksen alettua ne siirtyivät pesään. Kivimiehet pelkäävät saataviensa vaarantuvan, koska pesässä on muitakin velkojia.
Yritys urakoi myös Turussa
Kivimiesten saatavista on oikeuden päätös. Hämeenlinnan käräjäoikeus katsoi vuonna 2005, että 12 kiinalaiselle on maksettava lisäpalkkaa ja korvauksia työsyrjinnästä.
Iittalan Kivijaloste urakoi muun muassa Turun taidemuseon julkisivuremontin.
Asiaa puitiin myöhemmin oikeudessa, sillä Turun kaupunki oli valinnut yrityksen ilman kilpailutusta.
Lähde
Kiinalaiset kivimiehet eivät saaneet estettyä entisen työnantajansa Iittalan Kivijalosteen yrityssaneerausta. Alipalkatut kiinalaiset olivat vaatineet saneerauksen keskeyttämistä turvatakseen palkkasaatavansa.
Kivimiehet peräävät pesästä yli 400 000 euron summaa.
Kalvolassa Kanta-Hämeessä toiminut yritys hakeutui saneeraukseen nimellä IKJ Rakennus Oy. Tampereen käräjäoikeus päätti perjantaina, että saneerausta ei keskeytetä.
Päätös merkitsee sitä, että palkkarahat pysyvät saneerauspesässä ja selvittäjä voi jatkaa saneerausohjelman laatimista.
Rahat olivat aikaisemmin ulosottomiehen hallussa, mutta saneerauksen alettua ne siirtyivät pesään. Kivimiehet pelkäävät saataviensa vaarantuvan, koska pesässä on muitakin velkojia.
Yritys urakoi myös Turussa
Kivimiesten saatavista on oikeuden päätös. Hämeenlinnan käräjäoikeus katsoi vuonna 2005, että 12 kiinalaiselle on maksettava lisäpalkkaa ja korvauksia työsyrjinnästä.
Iittalan Kivijaloste urakoi muun muassa Turun taidemuseon julkisivuremontin.
Asiaa puitiin myöhemmin oikeudessa, sillä Turun kaupunki oli valinnut yrityksen ilman kilpailutusta.
Lähde
1.11.08
Kaleva 1.11.2008
Huijauskirjeet leviävät nyt tekstiviesteinä
Hyväuskoisten rahoja kalastelevat huijauskirjeet ovat siirtyneet sähköpostista kännyköihin, kirjoittaa Karjalainen.
Suomessa leviää englanninkielinen tekstiviesti, joka kertoo matkapuhelinnumeron omistajan voittaneen Nokian arpajaisissa suuren summan rahaa. Viestissä kehotetaan ottamaan yhteyttä viestin lähettäjään joko sähköpostitse tai puhelimella. Kyseessä on nykyaikainen versio vanhasta huijauksesta, niin sanotuista nigerialaiskirjeistä.
Nigerialaiskirjeillä rikolliset yrittävät huijata ihmisiltä rahaa erilaisilla peitetarinoilla. Viestin vastaanottajalle luvataan suuri palkkio, jos hän auttaa viestin lähettäjää tai ryhtyy tämän kanssa liiketoimiin.
Viranomaiset suosittelevat, että viestien vastaanottajat eivät olisi missään tekemisissä viestien lähettäjien kanssa.
Lähde
Hyväuskoisten rahoja kalastelevat huijauskirjeet ovat siirtyneet sähköpostista kännyköihin, kirjoittaa Karjalainen.
Suomessa leviää englanninkielinen tekstiviesti, joka kertoo matkapuhelinnumeron omistajan voittaneen Nokian arpajaisissa suuren summan rahaa. Viestissä kehotetaan ottamaan yhteyttä viestin lähettäjään joko sähköpostitse tai puhelimella. Kyseessä on nykyaikainen versio vanhasta huijauksesta, niin sanotuista nigerialaiskirjeistä.
Nigerialaiskirjeillä rikolliset yrittävät huijata ihmisiltä rahaa erilaisilla peitetarinoilla. Viestin vastaanottajalle luvataan suuri palkkio, jos hän auttaa viestin lähettäjää tai ryhtyy tämän kanssa liiketoimiin.
Viranomaiset suosittelevat, että viestien vastaanottajat eivät olisi missään tekemisissä viestien lähettäjien kanssa.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)