Suomesta kaapattuja lapsia on maailmalla arviolta satakunta
Suomesta kaapataan vuosittain 10-20 alle 16-vuotiasta lasta ulkomaille toisen vanhemman synnyinmaahan. Viime vuoden lopussa tapauksia oli tilastoissa 35, mikä ei kuitenkaan vastaa todellista kaapattujen lasten määrää.
- Jos tapauksen oikeudenkäynti on ohi, lapsi on täyttänyt 16 vuotta tai todennäköisyys lapsen löytymisestä on häviävän pieni, kyseinen lapsi poistuu rekisteristä. Tällä hetkellä ulkomailla on kaapattuna arviolta sata alle 16-vuotiasta suomalaislasta, sanoo Kaapatut lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen.
Hän kertoo, että isät kaappaavat lapsensa useimmiten Pohjois-Afrikan maihin, äidit puolestaan Venäjälle. Kaappauksia tehdään myös muun muassa Somaliaan, Filippiineille ja Yhdysvaltoihin. Jos lapsi on viety valtioon, joka on allekirjoittanut Haagin lapsikaappaussopimuksen, toisella vanhemmalla on Räisäsen mukaan verrattain hyvät mahdollisuudet saada jälkikasvunsa palautetuksi kotimaahan.
- Espanjaan kaapattujen lasten tapauksessa on hyvin todennäköistä, että heidät palautetaan takaisin Suomeen. USA:sta lapsia on vaikea saada takaisin, sillä sopimukseen on kirjattu useita varauksia. Lapselle voidaan esimerkiksi helposti ostaa Yhdysvaltain kansalaisuus.
Ennakointi tärkeää
Nopeimmin lapset on saatu kotiin Ruotsista, jolloin tapauksen selvittäminen on vienyt kolme kuukautta. Muissa Euroopan maissa prosessi saattaa venyä kahdeksi vuodeksi.
- Kaappauksista ei silti voi tehdä yleisiä päätelmiä, sillä ne ovat kaikki erilaisia. Tapahtuma saattaa tulla aivan yllätyksenä, Räisänen huomauttaa.
Usein erilaiset merkit mahdollistavat ennakoinnin. Taustalla voivat vaikuttaa vaikea huoltajuuskiista ja kostonhalu. Aina on syytä tutkia myös luonnehäiriöiden ja persoonallisuustekijöiden osuus. Myös kulttuurieroilla on merkitystä.
- Islamilaisissa maissa on isän velvollisuus huolehtia, että lapsi kasvatetaan oikeaoppisesti islaminuskoon. Ajatellaan, että avioeron jälkeen äiti ei kykene kasvattamaan lapsia muslimeiksi. Tällöin isä ei välttämättä edes koe olevansa kaappaaja tai rikollinen, Räisänen huomauttaa.
Lapsen oikeudet kärsivät aina
Räisänen korostaa, että lapsikaappaus on aina rikos paitsi toista vanhempaa myös lasta kohtaan. Ennaltaehkäisy onkin tärkeää.
- Jos kaappauksen mahdollisuus on ilmeinen, tapaamiset on syytä järjestää valvotusti ja niiden ajaksi lasten passit tulee ottaa haltuun. On myös otettava yhteys poliisiin, joka toimittaa valtion rajoille lasten valokuvat.
Tosin Suomen passien luovuttaminen yksinhuoltajalle ei takaa, etteikö toisen vanhemman onnistuisi hankkia lapselle toisen maan passia. Kaksoiskansalaisuuden myöntäville valtioille riittää, että passia anova henkilö on maan kansalainen.
- Eräässä tapauksessa suomalainen äiti sai tietää entisen miehensä kaappausaikeista siten, että isän passeja hankkimassa ollut ystävä soitti ja kysyi lasten silmien väriä. Äiti sattui vastaamaan puhelimeen ja aavisti mistä on kyse, Räisänen kertoo.
Kun huoltajan on syytä epäillä, että hänen lapsensa on kaapattu, hänen tulee ensimmäiseksi tehdä rikosilmoitus. Yksinhuoltajalla on lain mukaan oikeus päättää, missä valtiossa hänen lapsensa ovat toisen vanhemman tapaamisoikeudesta huolimatta. Vanhemman kannattaa myös hankkia asianajaja.
- Henkistä tukea ja apua saa Kaapatut lapset ry:stä. Pyrimme järjestämään jokaiselle uhrille tukihenkilön, jolla on vastaavia kokemuksia. Tapahtuma on aina hirvittävä kriisi, Räisänen painottaa.
Suomesta palautus käy nopeasti
Suomen viranomaisilla on lapsikaappauksista toistaiseksi verrattain vähän kokemusta. Räisänen sanoo, että usein poliisit eivät käytännön työssään tiedä, miten heidän tulisi toimia ja siksi asia pitkittyy.
- Helsingissä kaappauksia tapahtuu muuta maata huomattavasti enemmän, ja siellä viranomaiset ryhtyvät nopeammin selvitystyöhön.
Lapsikaappaukset venyvät myös byrokraattisista syistä. Poliisilta asia siirtyy ministeriön hoidettavaksi, jolloin aikaa kuluu asioiden selvittämiseen toisen valtion kanssa.
- Käsitykseni mukaan ulkoministeriössä kohdellaan muiden maiden viranomaisia toisinaan liiankin silkkihansikkain. Tällaisissa asioissa oikeuksia tulisi uskaltaa vaatia tiukemmin, Räisänen toteaa.
Pitkittyminen johtuu usein myös muiden valtioiden haluttomuudesta palauttaa kaapattuja lapsia kotimaahansa. Monissa maissa pidetään Räisäsen mukaan usein oman kansalaisen puolta. Sitä vastoin Suomeen kaapatut lapset palautetaan hyvin nopeasti takaisin omaan kotimaahansa.
- Suomi on tässä suhteessa mallivaltio. Esimerkiksi islaminuskoisissa maissa naisen on miltei mahdotonta vaatia oikeuksia itselleen tai lapselleen. Siellä Suomessa voimaan astunut avioero ei välttämättä ole edes lainmukainen.
Lähde
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti