Psyykkiset sotavammat leviävät kulkutautina
Raaka henkirikos kuohutti mieliä Tampereella 1995: Somaliasta muuttanut nuori mies surmasi 15-vuotiaan tytön Aitolahden kaupunginosassa. Tekijä oli kaksi vuotta aikaisemmin tuomittu 13-vuotiaan tytön raiskauksesta.
Tampereen käräjäoikeus tuomitsi miehen elinkautiseen vankeuteen murhasta. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota.
Rikoslehti Alibi on alkuvuoden numeroissaan kertonut miehen myöhemmistä vaiheista. Vuonna 2005 hän syyllistyi vankilomallaan Tampereella uuteen seksuaalirikokseen. Käräjäoikeus tuomitsi miehen vankeusrangaistukseen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Asia on hovioikeuden käsittelyssä.
Tiettävästi mies on ollut vankila-aikanaan psykiatrisessa hoidossa. Murhaoikeudenkäynnissä 90-luvulla hän yritti vedota mielenterveydellisiin syihin, mutta se ei lieventänyt tuomiota.
Nykytietämyksen perusteella voidaan epäillä, että mies - Alibin mukaan entinen sotilas - saattoi olla psykiatrisen hoidon tarpeessa jo tullessaan Somaliasta Suomeen.
Maahanmuuttajilla ja erityisesti pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on paljon mielenterveyden häiriöitä. Vaarallinen rikollinen on kuitenkin ääriesimerkki. Tavallisin ongelma on masennus tai traumaperäinen stressihäiriö.
Tutkijat ja käytännön hoitotyötä tekevät tietävät, että mielenterveysongelmien taustalla on usein sota.
Sodan raaistava vaikutus ja sodasta aiheutuneet psyykkiset vammat olivat tuttuja ilmiöitä Suomessa sekä sisällissodan että toisen maailmansodan jälkeen. Nykyisin sotien aiheuttamat mielenterveysongelmat leviävät pakolaisten mukana ympäri maailmaa. Psyykkisistä sotavammoista on tullut maailmanlaajuinen kulkutauti.
- Monet ihmiset tulevat sota-alueelta ja monella on kokemuksia siitä. Heitä on pahoinpidelty, pidetty vankilassa ja kidutettu. Sukulaisia on surmattu, ja heitä on kadoksissa. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, että ihmiset sairastuvat, selittää Tampereella maahanmuuttajien parissa työskentelevä psykiatri Tapio Halla.
Halla kirjoitti viime vuonna Duodecim-aikakauskirjaan katsauksen psyykkisesti sairaista maahanmuuttajista. Kirjoituksessaan hän kaipasi lisää tutkimuksia Suomeen muuttaneiden psyykkisestä ja fyysisestä terveydentilasta. Uutta tietoa saatiin helmikuussa, kun Tampereen yliopistossa tarkastettiin Ilkka Pirisen yleislääketieteen väitöskirja turvapaikanhakijoiden terveydentilasta.
Turvapaikanhakijoilla paljon sairauksia Pirisen väitöstutkimuksessa selvitettiin vastaanottokeskukseen Tampereelle 2003-2004 tulleiden 170 turvapaikanhakijan terveydentilaa. Valtaosa tutkituista oli nuoria aikuisia. He tulivat 25 maasta.
Turvapaikanhakijoilla oli ollut hyvin monenlaisia sairauksia. Mielenterveyden häiriöitä oli ollut jopa puolella aikuisista, eniten depressiota, ahdistuneisuutta ja unihäiriöitä. Joka neljäs mielenterveyshäiriö oli depressio.
Aikuisista tutkituista 57 prosentilla oli ollut kidutuskokemuksia. Lisäksi muita väkivaltakokemuksia oli ollut 12 prosentilla. Tutkimuksen mukaan kidutus- ja pahoinpitelykokemukset olivat yhteydessä erityisesti mielenterveyden ongelmiin.
Tutkittavat käyttivät runsaasti vastaanottokeskuksen terveydenhuoltoyksikön palveluita. Aikuisista joka viides tarvitsi erikoissairaanhoitotasoista mielenterveyspalvelua. Saman verran oli yleislääkäritasoisen mielenterveyspalvelun käyttäjiä.
Pirisen tutkimukseen sisältyy paljon tapauskuvauksia. Ne osoittavat, kuinka huonossa asemassa turvapaikanhakijat ovat. Sairauksien hoidotkin jäävät usein kesken, kun turvapaikanhakija käännytetään muualle.
Lähde
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti