Turun Sanomat 17.7.2005

Terroristi kävelee keskellämme

Globalisaatio tuo kynnysmatollemme avoimen maailman kaikki puolet.
Terrorismi on niistä raaimpia. Sen kasvot on opittava tuntemaan, että sen kanssa pärjättäisiin.
Mistä tuntee terroristin? Kysymys on pahempi kuin miltä näyttää. Viime viikolla Eurooppa heräsi huomaamaan, etteivät terroristit ole vain Lähi-idästä itsemurharetkiä tekeviä pomminkantajia. He voivat myös olla eurooppalaisia, naapuritalon asukkaita, jonkun entisiä koulukavereita.

Hyvinvoinnin lintukotoon on hiipimässä epäluulo ja rasismi.

Tutkija Magnus Norell on Ruotsin kokonaispuolustuksen tutkimuslaitoksen terrorismiasiantuntija. Hän on seurannut uutisia Lontoon pommi-iskuista ja niiden tutkimuksista internetin kautta lomallaan Jämtlannissa järkyttyneenä ja jännittyneenä, mutta ei myönnä yllättyneensä.
- Valitettavasti. Tämä oli odotettavissa, Norell perustelee puhelimessa.
Norell on yksi niistä, jotka ovat varoitelleet islamistisen terrorin juurtumisesta Eurooppaan ja varsinkin Englantiin. Jos maanosan arviolta 20 miljoonasta muslimista vaikkapa viisi prosenttia kuuluu al-Qaidan väkivaltalinjan kannattajiin, riskiryhmä nousee jo miljoonaan henkeen. Eikä viisi prosenttia ole liioittelua. Tutkimusten mukaan esimerkiksi marokkolaisista yli 20 prosenttia antaa tukensa al-Qaidan johtajalle, Osama bin Ladenille. Englannissa muslimeja on puolitoista miljoonaa. Lontoota kutsutaan terrorismintutkijapiireissä Londonistaniksi kaupungin vahvan ja kirjavan islamilaisen kulttuurin takia. Englantia arvostellaan myös fundamentalistiryhmien vastaanottamisesta. Selvästi yli puolet Euroopassa tähän asti pidätetyistä islamistiterroristeista on saatu kiinni juuri Britanniassa.

Pohjoismaissa seurattava brittien esimerkkiä

- Brittiläinen terrorismintorjuntakoneisto on ehkä maailman tehokkain, Norell väittää.
Väite kuulostaa hirtehiseltä juuri satoja lontoolaisia silponeen ja kymmeniä tappaneen pommihyökkäyksen jälkeen, mutta Norellilla on sille perusteet. Englannissa on tähän mennessä paljastettu ja ehkäisty suunniteltuja terrori-iskuja jopa kymmeniä vuodessa.
- He ovat varautuneet tällaiseen jo aikoja sitten, Norell tietää.
- Britannian tiedustelupalvelu on todella tehokas. Englannissa on esimerkiksi Euroopan ylivoimaisesti kattavin valvontakameraverkosto. Lainsäädäntö on siellä huomattavasti kovempaa. Puhelinkuuntelu ja kotietsintä sallitaan terrorismiepäilyjen perusteella, eikä vasta sitten kun todisteet ovat kasassa. Pohjoismaissa on nyt seurattava brittien esimerkkiä.
Sekä Ruotsissa että Suomessa ollaan parhaillaan muuttamassa terrorismin vastaisia lakeja tiukempaan suuntaan. Britannian lainsäädäntöä pidetään mallina, mutta prosessi ei ole helppo.
- Se on kuin nuoralla tasapainoilua, Norell määrittelee.
- Tähän asti meillä on kuljettu kohti avoimempaa yhteiskuntaa. Nyt on pakko kääntää suuntaa. Mutta miten pitkälle voidaan mennä, ennenkuin kansalaiset alkavat kokea, että heidän ihmisoikeuksiaan rajoitetaan?
Suomen uusi poliisilaki tulee voimaan 20.7. Se antaa poliisille valtuudet aiheelliseen puhelinkuunteluun, jota Suojelupoliisin ylitarkastaja Paavo Selin pitää tässä vaiheessa riittävänä keinona tilanteen valvontaan.
- Meidän terroristinvastainen työmme on ehkäisevää, ei mitään vauhdikasta rikollisten kiinni ottoa. Se perustuu pitkäjänteiselle tiedustelutyölle, jota tehdään yhteistyössä muiden maiden tiedustelupoliisien kanssa.
Selinin mukaan Suomen tilanne on hyvin käsissä. Maassa asuvat muslimit ovat pääsääntöisesti maltillista väkeä.
- On muutama yksittäinen poikkeus. Kehitys on täällä saman suuntaista kuin muuallakin Euroopassa: vihanlietsonta alkaa levitä. Me pidämme heitä silmällä, mutta siinä on tullut seinä vastaan: emme saa solutettua poliisia heidän ryhmiinsä.
Lontoon tapahtumien jälkeen Suomenkin poliisi muuttaa näkökulmaa.
- On kiinnitettävä huomiota värväystoimintaan, otettava selvä siitä, miten se tapahtuu ja missä foorumeissa.
Sekin on ennalta ehkäisyä. Jos värvääjät saadaan pysäytettyä, yhteiskuntaa vastaan kapinoivat nuoret miehet eivät joudu kiusaukseen lähteä terrorismin tuhoisalle tielle.

Terroristi on lahkolainen

Norellkaan ei tunne terroristin kasvoja. Hän on huomannut niiden tutkimisen vaaralliseksi: rasismin syytös tulee helposti silmille jo ensimmäisten kysymysten jälkeen.
- Asetelma on erittäin tulenarka. Yhtä kansanosaa ei voi asettaa silmätikuksi edes - tai varsinkaan - näin vakavissa yhteyksissä. Fundamentalistiset islamistiterroristit ovat kaikki muslimeja, vaikka muslimeista vain pieni vähemmistö on äärifundamentalisteja.
Kunnon muslimikansalaisten ei pitäisi joutua kärsimään pienen, fanaattisen vähemmistön rikoksista.
- Silti tämä ongelma on pakko ratkaista. Jos tappajat piilevät muslimiyhteisöissä, niitä on voitava tarkkailla. On voitava etsiä terroristeja sieltä, missä he ovat, Norell järkeilee.
Terroristin keskivertoprofiilia ei ole saatu piirretyksi. Hänet mielletään yleensä nuoreksi mieheksi, mutta joukossa on sekä keski-ikäisiä että jopa lapsia.
Ainoa selvästi yhteinen tekijä näyttää olevan uskonto. Terroristi on lahkolainen, ei valtavirran muslimi. Yhteinen ideologia ei edellytä yhteistä persoonallisuustyyppiä.
- Fanaattinen aatemaailma saa ravintoa hyvin erilaisista luonteista. Monet tutkijat on yllättänyt se, ettei läntisessä kulttuurissa syntyminen ja kasvaminen näytä tartuttavan näihin ihmisiin länsimaista moraalia. Heidän arvonsa ovat vähintään yhtä islamilaisia kuin islamilaisessa maassa elävien muslimien, Norell määrittelee.
Terroristit tulevat kaikista yhteiskuntaluokista ja hyvin erilaisista taustoista. Köyhyys tai tietämättömyys eivät näytä olevan ainakaan pelkästään terrorismin taustamaaperää.
- Monet islamistiterroristit ovat korkeasti koulutettuja: esimerkiksi syyskuun 11. päivän kaappareista Muhammed Ata oli arkkitehti. Tiedetään, että esimerkiksi Englannin yliopistoissa ja korkeakouluissa on terroristivärväreitä, jotka houkuttelevat nuoria muslimimiehiä. Tavallinen värväyspaikka on moskeija. Myös vankiloissa toimii al-Qaidan värväysryhmiä.

Koulutusmateriaalista huokuu vahva viha

Itsemurhapommittajien psykologiaa on yritetty tutkia analysoimalla jäähyväiskirjeitä ja -videoita, joita he ovat jättäneet omaisilleen tai ystävilleen.
- Niissä näkyy hyvin erilaisia persoonallisuuksia. Uskonnollinen puoli on esillä kaikissa, mutta hyvin harva viittaa siirtyvänsä "parempaan maailmaan". Marttyyrikuoleman lupaama paratiisi esiintyy jäähyväisviesteissä aina, mutta useimmiten hyvin kaavamaisesti: se kuuluu terroristikoulutuksen iskulauseisiin. Siitä ei voi päätellä, mitä viestin jättäjä itse todella uskoo.
- Yhteistä näille ihmisille on sisäinen halu itsemurhaan: tahto ottaa sekä oma elämänsä että räjäyttää kappaleiksi mahdollisimman monta vihattua vihollista. Tällainen mielentila tarvitsee kehittyäkseen vastakaikua ympäristöstään. Britannian muslimiyhteisöistä löytyy tällaisia ympäristöjä
Itsemurhaviesteistä ja muualta poimitusta terroristien koulutusmateriaalista huokuu vahva ja vilpitön viha länsimaita kohtaan. Siinä mielessä islamistit käyvät Norellin mukaan varsinaista uskonsotaa Euroopasta levinnyttä länsikulttuuria vastaan - eikä vain kulttuuria, vaan myös sen jäseniä vastaan.
- Islamistiterrorismilla on selvä tavoite: luoda maailmaan uusi uskonnollinen järjestys. Islamin uskon tulee vallita koko maailmassa. Tavoitteeseen ei päästä käännytystyöllä, vaan tuhoamalla vihollinen. Ja vihollisia ovat Israelin, Yhdysvaltojen ja kaikkien niinsanottujen länsimaitten lisäksi myös islamilaisen maailman hallitukset, jotka ajavat islamisteille vääräuskoista suuntausta.

Fundamentalismi ei suvaitse epäilijöitä

Uskonnon maailmanvalloituksessa ei ole mitään uutta. Norell ei vertaa sitä historian uskonsotiin: jopa turkkilaisten vyöry keskiajan jälkeiseen Eurooppaan oli poliittista valloitussotaa, ei uskonnollista taistelua.
- Muslimiterroristien uskon juuret ovat islaminuskon muinaisissa kirjoituksissa. He vannovat vanhojen äärilahkojen, kuten Ibn Tamiyan, 1400-luvun jyrkän linjan johtajan, nimeen. Tämä saarnasi paluuta ensimmäiseen Muhammedin jälkeiseen Rashida-kalifaattiin, joka sääti lait ja järjestyksen koko elämiselle.
Ibn Tamiyanin seuraajien linja on kompromissiton ja väkivaltainen. Siinä ei neuvotella eikä suostutella.
Linjan kovuutta kuvaa terroristisolujen sisäinen kuri. Islamistinen fundamentalismi vaatii ihmisensä kokonaan, eikä epäilijöitä suvaita.
Magnus Norell muistuttaa kahdesta viimeaikaisesta, epäonnistuneesta itsemurhaiskuyrityksestä, joissa saatiin kiinni avoimesti suoraan päin puolustuslinjoja juoksevat, räjähdysaineilla vyötetyt ihmispommit. Toinen oli nuorehko mies, jota oli syytetty yhteistyöstä vihollisen kanssa. Häneen sidottiin räjähteitä ja hänet lähetettiin juoksemaan päin kuolemaansa rangaistukseksi epäilyistä. Tapaus ei ole harvinainen: Norellin mukaan epäilijät ja kyselijät pannaan usein todistamaan uskonsa lujuutta lähettämällä heidät vastoin tahtoaan itsemurhaiskuun.
Todellisesta itsemurhasta ei ollut kyse toisessakaan tapauksessa, jossa israelilaisia joukkoja päin rynnisti räjähteillä lastattu lapsi. Tapaus kuvaa Norellin mielestä islamistisen ideologian julmuutta: kaikki voidaan uhrata tavoitteen eli vihollisen tuhoamisen idealle. Terroristit käyttävät toimiensa riskikohdissa usein hyväkseen juuri lapsia, jännitystä etsiviä pikkupoikia, jotka eivät yleensä ymmärrä, mihin tällaiseen leikkiin osallistuminen johtaa.
- Toisaalta juuri tämän kaltainen julmuus takaa sen, etteivät nämä islamistit voi koskaan voittaa islamilaisen maailman kannatusta. He pysyvät äärifanaatikkoina, joitten keinot tuomitaan joka puolella maailmaa.


Lähde

---------------

Lihavoinnit Monikulttuuri-toimituskunnan.