Helsingin Sanomat 22.8.2005

Yli puolet turvapaikanhakijoista "perusteettomia"

"On totta, että noin puolet tänäkin vuonna Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista on niin sanottuja Dublin-sopimuksen tapauksia, jotka ovat jo saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen toisessa EU-maassa", sanoo pakolaisneuvonnan tiedottaja Reetta Helander. Kun lukuun lisätään ilmeisen perusteettomat hakemukset, "turhien" hakemusten joukko onkin jo kolme neljäsosaa kaikista turvapaikkahakemuksista.

Pakolaisneuvonnalla on kuitenkin täysin erilainen käsitys turvapaikanhakijoiden Suomeen tulon syistä kuin sisäministeri Kari Rajamäellä. Rajamäki esitti viime viikonloppuna, että turvapaikkakiertolaisia tulisi Suomeen muita maita enemmän hyvien toimeentuloetujen takia.

Helanderin mukaan muissa maissa kielteisen päätöksen saaneiden osuus korostuu Suomessa osin siksi, että meille tulee ylipäätään hyvin vähän turvapaikanhakijoita.Toinen syy on, että Suomeen ei yleensä hakeuduta ensiksi, vaan ehkä vasta viimeiseksi kun muualle ei ole päästy.Suomi on Helanderin mukaan paremminkin turvapaikanhakijan viimeinen toivo kuin Rajamäen mainitsema "anteliaan vastaanoton" maa. Kolmas syy Suomeen tuloon voi olla se, että kun Somaliaan, Irakiin ja Afganistanin ei voida turvallisuussyistä ketään palauttaa, näistä maista kotoisin olevat jäävät kiertämään Eurooppaa.

Kolme neljästä Suomeen pyrkivästä Dublin-kiertolaisesta on saanut kielteisen päätöksen Ruotsissa tai Norjassa. Näissä maissa heidän palauttamistaan ei ole hoidettu loppuun saakka. "He ovat ehkä menneet maan alle ja yrittävät sitten Suomeen", johtaja Mervi Virtanen työministeriön turvapaikka- ja maahanmuuttoyksiköstä sanoo. "Kärjistäen voisi sanoa, että jos muut maat seuraisivat yhtä tehokkaasti kielteisten päätösten täytäntöönpanoa kuin Suomi, ei tällaista kiertolaisten ja maan alla asuvien joukkoa jäisi Eurooppaan vellomaan", Virtanen sanoo.

Helander ja Virtanen painottavat, että osittain ongelmat syntyvät myös siitä, että EU:n alueella ei ole vieläkään yhtenäistä turvapaikkakäytäntöä. Myös Dublinin sopimus on osoittautunut erittäin huonosti toimivaksi, vaikka sillä on hyvä tarkoitus. Toisilla mailla on oikeus palauttaa kielteisen päätöksen saanut siihen maahan, jossa kielteinen päätös on annettu. Ministeri Rajamäki ilmaisi huolensa Suomen "anteliaasta vastaanottojärjestelmästä korkeine päivärahoineen", joka vetäisi Suomeen enemmän Dublin-kiertolaisia ja niin sanottuja elintasopakolaisia kuin muihin maihin. Rajamäki puhui "turvapaikkashoppailusta". Toimeentulotukea maksetaan Suomessa hieman enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tuki on paikkakunnasta riippuen korkeintaan 80 euroa viikossa. Se riittää juuri ja juuri ruokaan, puhelinkortteihin, liikkumiseen ja hygieniatarvikkeisiin. Sisäministeriössä ja ulkomaalaisvirastossa asia nähdään toisin. Ulkomaalaisvirastossa on laskeskeltu, että parikymmenhenkinen romaniperhe Bulgariasta ehtii lyhyessä ajassa "ansaita" Suomessa 3 000–4 000 euroa, mikä on sikäläiseen elintasoon suhteutettuna valtava summa. Toimeentulomenojen rajoittamiseksi sisäministeri ehdotti, että toimeentulotuen sijaan turvapaikanhakijoille pitäisi tarjota vain asunto, ruoka ja terveydenhuolto. Tästä on kokemusta muualta Euroopasta. Kun toimeentulotukien maksaminen on lopetettu ja tilalle on tullut pelkkää ruokaa, perusteetta turvapaikkaa hakeneiden määrät ovat laskeneet. Myös Naantalin vastaanottokeskuksessa kokeiltiin kahden euron päivärahaa ja ilmaista ruokaa viime vuonna. Kokeilusta luovuttiin, kun huomattiin, että keittiöhenkilökunnan palkkaaminen ja ruokailun järjestäminen tulikin kalliimmaksi kuin se, että asukkaat ostavat ja laittavat kukin oman ruokansa.

Lähde