Pakolaisterveydenhoitajan kokemuksia
Terveys ja sairaus ovat kulttuurisidonnaisia
Ollessamme tekemisissä ulkomaalaisten kanssa ja hoitaessamme esimerkiksi pakolaisia, meitä alkavat vaivata "kulttuuriasiat". Näiden ihmisten kanssa työskentely sisältää paljon epävarmuustekijöitä. Emme itse ymmärrä heidän käyttäytymistään tai reagointiaan tai meitä ei ymmärretä tai ymmärretään väärin. Kysymys ei ole edes pelkästään kielestä, sillä mukana voi olla hyvä tulkki tai henkilö osaa jo suomea. Taustalla on tällöin todennäköisesti kulttuurieroavaisuuksia.
(…)
Jokaisella kulttuurilla on myös käsitykset siitä, mitä pidetään sairautena ja mitä normaalina. Erilaisten kulttuuritapojen ymmärtäminen saati sitten niiden hyväksyminen ei ole aina helppoa. Vaikeita asioita ovat esimerkiksi naisen rooli ja asema joissain kulttureissa, myöhästeleminen sovitusta, ylidramaattisuus sairauden oireiden ilmaisussa, tapa suhtautua virkamiehiin, uuvutustekniikka jne. Toisaalta suomalaista ilahduttaa joidenkin kulttuurien tapa suhtautua ihmisiin vieraanvaraisesti ja kohteliaasti: tervehtimisrituaalit, kättelyt ja kuulumisten vaihto.
(…)
Vaikka jokaisella ryhmällä on oma kulttuuritaustansa, on myös eräitä yhteisiä piirteitä, jotka liittyvät mm. talonpoikaiskulttuuriin. Seuraavassa esittelen joitakin olennaisia kulttuuripiirteitä ja kerron terveyttä ja sairautta koskevista käsityksistä.
(…)
2) Menneisyyden korostaminen
Luovuus ei uuden luomista vanhaa tuhoamalla, vaan sen pohjalta keksien. Vanhus on ihmisenä tärkeämpi. Vietnamilaisessa perheessä vanhempien sana on laki.
Vanhusten arvoa kuvaa patsas-symboli. Se kuvaa kolmea ihmistä, äitiä, jonka rinnoilla on pieni vauva ja äidin jalkojen juuressa istuvaa isoäitiä. Heillä on nälkä, he ovat nääntymäisillään. Äidin rinnoissa on enää pieni pisara maitoa. Kenellä äiti sen pisaran antaa, vauvalleen vai vanhalle äidilleen? Perinteisestä kulttuurista tullut ihminen asettaisi vanhan äitinsä etusijalle. Hän on tärkeämpi, koska hänen kauttaa välittyvät taidot ja kokemukset.
3) Hierarkkia ja roolien opetteleminen
Kulttuuri perustuu roolien opettelemiselle ja hyväksymiselle. Naisen rooli on erilainen kuin länsimaissa. Nainen on olemassa miestensä ja lastensa välityksellä. Arvostetuin asema on olla isä tai äiti. Tytön on tärkeä päästä hyviin naimisiin. Nainen suvunjatkajana ja äitinä on suojeltu.
Vasta ensimmäinen poikalapsi antaa naiselle arvon. Naista kohtaan ollaan myös ankaria, häntä syytetään helposti moraalittomaksi. Esim. silmiin katsominen joissakin aribimaissa on samaa kuin sänkyyn meneminen.
Mies on perheen pää, hänelle ei sanota vastaan. Mies päättää monista naiseen liittyvistäkin asioista kuten ehkäisystä, meneekö vaimo suomen kielen kurssille, pääsekö vaimo äitikerhoon, montako lasta perheeseen tehdään jne. Miehet huolehtivat vaimoistaan kuin lapsista.
Mies on perheessä ulospäin aktiivinen; hän hoitaa virastoissakäynnit, kaupasssakäynnit, on mukana vaimon ja lasten sairaskäynneillä, hoitaa raha-asiat, käy virkistymässä kahviloissa ja baareissa. Nainen tekee kotityöt, laittaa ruoat, hoitaa lapset. Naiset kärsivät usein yksinäisyydestä, heillä puuttuu täällä se sosiaalinen verkosto, äiti, anoppi, siskot ja tädit, joka heillä on ollut kotimaassa laajassa perheyhteisössä.
(…)
Usein vanhemmat ovat valinneet aviopuolison lapselleen. Irakissa on tavallista, että serkukset ovat naimisissa keskenään.
(…)
Nuoret somali- ja arabimiehet suhtautuvat avioliittomielessä epäilevästi suomalaisiin naisiin. Useat lopulta keräävät rahaa ja matkustavat omaan maahansa tai johonkin turvalliseen naapurimaahan avioitumaan ehkä jo heille aikoinaan valitun tytön kanssa.
(…)
Käsityksiä terveydestä ja sairaudesta
Käsitykset sairauksien syistä vaihtelevat. Hoitokeinot ovat kuitenkin aina loogisessa yhteydessä sairauden uskottuun syyhyn. Esim. antibiooteilla hoidetaan bakteeritulehduksia ja Koraania luetaan parannuskeinona pahojen henkien aiheuttamiin tiloihin. Virukset ja bakteerit ovat monille pakolaisille vieraita käsitteitä.
Sairauden syy saattaa olla jumalan tahto; ihminen on elänyt väärin, jättänyt noudattamatta uskontoon kuuluvia rituaaleja. Toinen ihminen on kiroamisellaan aiheuttanut sairauden.
Muslimit suhtautuvat kielteisesti yleensä lääkkeisiin, niiden tehoon ei luoteta, pelätään riippuvaisuutta ja sitä, että lääke sisältää aineita, jotka islamin mukaan ovat kiellettyjä, kuten alkoholi.
(…)
Tapa ilmaista sairauden oireita ja tuntemuksia poikkeaa totutusta. Arabit liioittelevat kipujaan, käyttäytyvät ylidramaattisesti. Halutaan lääkärin vastaanotolle pääsyä heti, mieluiten erikoislääkärin vastaanotolle. Hyvän lääkärin on pystyttävä löytämään joka vaivaan sopiva lääke.
(…)
Islaminuskoiselle Koraani antaa tiettyjä sääntöjä esim. riisuuntumisesta ja lääkärissäkäynistä. Alastomuus on kiellettyä. Naisilla pitää olla naislääkäri ja kaikki mukana olevat oikeaa sukupuolta. Ulkopuolinen ei saa poiketa sisään kesken ehkä arkaluonteisen tutkimuksen. Joskus nainen ei suostu gynegologiseen tutkimukseen pelkästä häveliäisyydestä tai kivun pelon takia.
(…)
Somalinaisista suurin osa on ympärileikattuja, vieläpä laajimmasssa mitassa eli pienet ja isot häpyhuulet ja häpykieli on poistettu. Pienin leikattu tyttö oli 10- vuotias. Leikkaamatonta tyttöä pidetään likaisena ja avioliittoon kelpaamattomana.
(…)
Soili Korhonen-Sohlo
Kirjoittaja on Oulun kaupungin pakolaisterveydenhuoltaja
Lähde
Kursivoinnit ja lihavointi MK-toimituskunnan.
17.8.05
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Onko Suomessa kehittelillä lainsäädäntöä ja käytäntöjä, joilla saataisiin itäisen Afrikan alueelta tulevien tyttöjen silpominen (kuten tässä sitä nimitetään ympärileikkaukseksi) loppumaan? Tällainen naisen alistaminen ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan eikä sillä ole mitään uskonnollisiakaan perusteluja. Lisäksi se kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia monin tavoin, esimerkiksi lisää keisarinleikkausten määrää.
Lähetä kommentti