Pietarsaari valmistautuu turvapaikanhakijoihin
Oravaisten vastaanottokeskukselle perustetaan sivutoimipiste Pietarsaareen. Käytännössä se tarkoittaa toimiston avaamista ja vuokra-asuntoja turvapaikkaa hakeville.
Behzat tuli huhtikuussa Iranista Oravaisten vastaanottokeskukseen ja Pietarsaareen kouluun. Hänellä suomenkielen alkeet ovat jo hallussa.
Lähitulevaisuudessa Pietarsaareen muuttavien turvapaikanhakijoiden koulukieli on ratkaistava piakkoin. Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson sanoo, että asiasta on neuvoteltava sekä kouluviranomaisten että vastaanottokeskuksen kanssa.
- Vielä päätöstä ei ole tehty.
Ennakkoluulot
Turvapaikanhakijoiden sijoittaminen eri kerrostaloalueille herättää myös närää. Osa kaupunkilaisista pelkää asuntojensa arvon alenevan. Toiset ovat huolissaan turvallisuudestaan. Oravaisten pakolaiskeskuksen johtaja Mats Hägglund muistuttaa, että turvapaikanhakijatkin ovat tavallisia ihmisiä.
- He ovat kuin ketkä tahansa meistä. Rikollisuutta on saman verran kuin suomalaisillakin keskimäärin.
Hägglundin mukaan suurempi ongelma on saada täysin erilaisesta kulttuurista tulevien ihmisten arki sujumaan. -Jos ihmiset ovat liian toimettomia, heidän vuorokausirytminsä kääntyy helposti yöpainotteiseksi.
Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson kertookin, että tähän asiaan on kiinnitetty vakavaa huomiota. Kaupunki pitää yhteyttä seurakuntiin ja järjestöihin, jotta yhteistuumin tulokkaat voitaisiin niveltää pietarsaarelaisarkeen ja erilaisiin harrastuksiin.
- Kolmen kuukauden Suomessa oleskelun jälkeen turvapaikanhakija voi etsiytyä myös töihin, Jakobsson muistuttaa.
Lisää työpaikkoja
Jakobsson näkee pakolaisten vastaanottokeskuksen sivutoimipisteen perustamisessa monia etuja. - Työpaikkojakin syntyy pitkästi yli 20.
Eri ammattiryhmiä edustavien työntekijöiden hakuaika on meneillään ja ensi viikolla alkavat ehkä jo työntekijäehdokkaiden haastattelut.
Asiat on tarkoitus saada kuntoon tammi-helmikuun aikana. Kolme turvapaikanhakijaperhettä on jo muuttanutkin kaupunkiin.
Kun turvapaikka aikanaan järjestyy, moni pakolainen suuntaa matkansa kohti suurempia kaupunkeja. Kaupunginjohtaja sanoo, että silloin mitataan kuinka tervetulleeksi ihmiset ovat itsensä kokeneet. - Jos ihmiset viihtyvät, he voivat jäädä Pietarsaareen.
Lähde
9.1.09
Yle Uutiset 9.1.2009
Helsinkiin kaksi uutta vastaanottokeskusta
Turvapaikanhakijoiden uudet vastaanottokeskukset aiotaan sijoittaa entiseen Hotelli Marttaan Punavuoressa ja Hotelli Fennoon Kalliossa. Kyläsaaren lakkautusta harkitaan.
Paikkoja uusiin vastaanottokeskuksiin tulee enintään 400 ja työntekijöitä 36.
Hotelli Martassa toiminta voisi alkaa heti, Fennossa puolestaan nykyisen hotellitoiminnan päätyttyä.
Hankkeen alustava talousarvio tälle vuodelle on 9,5 miljoonaa euroa. Kaupunki on neuvotellut asiasta sisäministeriön ja Uudenmaan TE-keskuksen kanssa.
Majoittumiset uusissa keskuksissa on tarkoitus pitää lyhyinä, koska niiden palvelutaso on osin puutteellinen. Maahanmuuttopalveluiden päällikkö Sari Karisto Helsingin sosiaalivirastosta toteaa, ettei ruokahuollon palveluita pystytä tuottamaan samalla tavoin kuin perinteisissä vastaanottokeskuksissa. Niissä asukkaat järjestävät itse ruokailunsa.
Naapurustolle kerrotaan suunnitelmista
Sosiaalivirasto varautuu kansalaispalautteeseen. Poikkeuksellisesti keskelle kaupunkia ja tiivistä asutusta tulevat turvapaikat voivat aiheuttaa vastareaktioita.
Sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen kertoo varautuneensa keskusteluun siitä, mitä vaikutuksia perustettavilla keskuksilla on ympäristöönsä. -On ihan selvää, että meillä on myös velvollisuus antaa meidän naapureillemme tarkkaa tietoa siitä, mitä tämä merkitsee.
Turvapaikkaa hakevien määrä jyrkässä nousussa
Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi Suomessa rajusti viime vuonna noin neljään tuhanteen. Ilman huoltajaa saapuneiden lasten määrän arvioidaan jopa kuusinkertaistuneen vuonna 2008.
Helsingissä on tällä hetkellä kaksi vastaanottokeskusta, Kyläsaaressa ja Metsälässä.
Seuraavan kahden vuoden aikana selvitetään voidaanko Kyläsaaren vastaanottokeskuksen toiminnot siirtää nyt perustettaviin uusiin keskuksiin riippuen turvapaikanhakijoiden määrän kehityksestä.
Helsinki haluaa myös käynnistää neuvottelut muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa turvapaikanhakijoiden vastaanoton työnjaosta ja sijoituksesta.
Helsingin sosiaalilautakunta käsittelee uusia vastaanottokeskuksia ensi tiistaina.
Lähde
Turvapaikanhakijoiden uudet vastaanottokeskukset aiotaan sijoittaa entiseen Hotelli Marttaan Punavuoressa ja Hotelli Fennoon Kalliossa. Kyläsaaren lakkautusta harkitaan.
Paikkoja uusiin vastaanottokeskuksiin tulee enintään 400 ja työntekijöitä 36.
Hotelli Martassa toiminta voisi alkaa heti, Fennossa puolestaan nykyisen hotellitoiminnan päätyttyä.
Hankkeen alustava talousarvio tälle vuodelle on 9,5 miljoonaa euroa. Kaupunki on neuvotellut asiasta sisäministeriön ja Uudenmaan TE-keskuksen kanssa.
Majoittumiset uusissa keskuksissa on tarkoitus pitää lyhyinä, koska niiden palvelutaso on osin puutteellinen. Maahanmuuttopalveluiden päällikkö Sari Karisto Helsingin sosiaalivirastosta toteaa, ettei ruokahuollon palveluita pystytä tuottamaan samalla tavoin kuin perinteisissä vastaanottokeskuksissa. Niissä asukkaat järjestävät itse ruokailunsa.
Naapurustolle kerrotaan suunnitelmista
Sosiaalivirasto varautuu kansalaispalautteeseen. Poikkeuksellisesti keskelle kaupunkia ja tiivistä asutusta tulevat turvapaikat voivat aiheuttaa vastareaktioita.
Sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen kertoo varautuneensa keskusteluun siitä, mitä vaikutuksia perustettavilla keskuksilla on ympäristöönsä. -On ihan selvää, että meillä on myös velvollisuus antaa meidän naapureillemme tarkkaa tietoa siitä, mitä tämä merkitsee.
Turvapaikkaa hakevien määrä jyrkässä nousussa
Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi Suomessa rajusti viime vuonna noin neljään tuhanteen. Ilman huoltajaa saapuneiden lasten määrän arvioidaan jopa kuusinkertaistuneen vuonna 2008.
Helsingissä on tällä hetkellä kaksi vastaanottokeskusta, Kyläsaaressa ja Metsälässä.
Seuraavan kahden vuoden aikana selvitetään voidaanko Kyläsaaren vastaanottokeskuksen toiminnot siirtää nyt perustettaviin uusiin keskuksiin riippuen turvapaikanhakijoiden määrän kehityksestä.
Helsinki haluaa myös käynnistää neuvottelut muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa turvapaikanhakijoiden vastaanoton työnjaosta ja sijoituksesta.
Helsingin sosiaalilautakunta käsittelee uusia vastaanottokeskuksia ensi tiistaina.
Lähde
Helsingin Sanomat 9.1.2009 (2.)
Karkotettava somalimies pelkää paluuta entiseen kotimaahansa
Jokelan vankilassa istuu katuvainen nuori mies. Somalian levottomuudet ajoivat Saidin kymmenvuotiaana kotimaastaan Suomeen, mutta nyt viidentoista Pohjolassa vietetyn vuoden jälkeen edessä häämöttää karkotus takaisin Afrikkaan.
"Kadun tekojani. Toivon, että saisin vielä toisen mahdollisuuden Suomessa", 26-vuotias mies sanoo Helsingin Sanomille vankilassa.
Viranomaisten mielestä yhteiskunnan etu ajaa Saidin oman edun ohi. Korkein hallinto-oikeus vahvisti hänen ja toisen somalimiehen karkotuspäätökset ennen joulua.
Said on tuomittu lukuisista väkivalta- ja omaisuusrikoksista. Osa niistä on ollut törkeitä. Hän on saanut kaksi yli kahden vuoden vankeustuomiota.
Said ei ole kotoutunut Suomeen.
Näin lukee oikeudenkäyntipapereissa, mutta Saidin mielestä viranomaisten tiedot ovat osaksi pötyä.
Maahanmuuttoviraston mukaan hän on elänyt pääosin sosiaalietuuksilla, mutta Said kertoo tehneensä pääkaupunkiseudulla töitä muun muassa Asematunnelin S-marketissa ja Fallkullan kotieläintilan kahvilassa.
Lisäksi hän kertoo jakaneensa Alueuutisia ja siivonneensa rappukäytäviä.
"Minusta on ollut myös hyötyä tälle maalle. Monella ei ole ollut näin paljon töitä. Mitä siteitä minulla vielä pitäisi olla Suomeen?"
Saidin mukaan häntä kutsuttiin välillä Ihmemies MacGyveriksi, koska hän osasi huolehtia asioistaan.
Tilanne muuttui, kun hän muutti nuorisokotiin 2000-luvun alussa. Siellä nuorukainen tutustui päihteisiin ja rikoksiin.
Said epäilee, että joku pahantahtoinen "vasikka" on levittänyt hänestä valheellista tietoa viranomaisille. Hän ei luota kovin paljon valtion edustajiin.
"Ne inhoavat minua."
Said kertoo pitäneensä yhteyttä Suomessa syntyneeseen poikaansa, vaikka viranomaiset väittävät muuta.
Saidin mukaan viranomaisten väite hänen oman äitinsä asumisesta Somaliassa on perätön.
"Äitini elää Suomessa. Täällä on myös 5–7 veljeäni."
Toisaalta viranomaisetkaan eivät aina luota Saidiin.
Maahanmuuttoviraston mukaan hän tuli Suomeen alun perin väärällä henkilöydellä perheenyhdistämistapauksen kautta.
Syntymävuodekseen Said on ilmoittanut eri tilanteissa 1983 ja 1985.
Viranomaisten mukaan Saidin perättömäksi väittämä tieto äitinsä asumisesta Somaliassa on peräisin mieheltä itseltään.
Tosin kaikki viranomaiset eivät ole karkottamassa Saidia.
Vähemmistövaltuutettu pitää karkotusta kohtuuttomana, koska Said on asunut valtaosan elämästään Suomessa.
Said on määrä karkottaa Somalimaahan, jossa hän asui yhdeksänvuotiaaksi asti. Alue on selvästi rauhallisempi kuin Etelä- ja Keski-Somalia.
"En muista sieltä oikein mitään, enkä tunne ketään."
Viranomaisten mukaan Said voidaan karkottaa sinne, koska hän kuuluu alueen valtaväestöön Ishaak-klaaniin.
Karkotettava voi saada klaanilta tukea ja siten päästä sisään yhteiskuntaan. Näin totesi kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM raportissaan toukokuussa 2007.
Said ei usko, että Ishaak-klaani ottaisi häntä suojiinsa. Hän pelkää paluuta Afrikkaan.
"Papereissa puhutaan jostain klaanista. Se on ihan valhetta koko juttu. Minut tapetaan siellä", hän tuhahtaa.
Karkotettava elättelee vielä toivoa elämästä Suomessa. Hän aikoo valittaa karkotuspäätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Saidin ajatukset suuntautuvat myös Presidentinlinnaan.
"Voisikohan Tarja Halonen armahtaa minut?" hän pohtii.
Lähde
Jokelan vankilassa istuu katuvainen nuori mies. Somalian levottomuudet ajoivat Saidin kymmenvuotiaana kotimaastaan Suomeen, mutta nyt viidentoista Pohjolassa vietetyn vuoden jälkeen edessä häämöttää karkotus takaisin Afrikkaan.
"Kadun tekojani. Toivon, että saisin vielä toisen mahdollisuuden Suomessa", 26-vuotias mies sanoo Helsingin Sanomille vankilassa.
Viranomaisten mielestä yhteiskunnan etu ajaa Saidin oman edun ohi. Korkein hallinto-oikeus vahvisti hänen ja toisen somalimiehen karkotuspäätökset ennen joulua.
Said on tuomittu lukuisista väkivalta- ja omaisuusrikoksista. Osa niistä on ollut törkeitä. Hän on saanut kaksi yli kahden vuoden vankeustuomiota.
Said ei ole kotoutunut Suomeen.
Näin lukee oikeudenkäyntipapereissa, mutta Saidin mielestä viranomaisten tiedot ovat osaksi pötyä.
Maahanmuuttoviraston mukaan hän on elänyt pääosin sosiaalietuuksilla, mutta Said kertoo tehneensä pääkaupunkiseudulla töitä muun muassa Asematunnelin S-marketissa ja Fallkullan kotieläintilan kahvilassa.
Lisäksi hän kertoo jakaneensa Alueuutisia ja siivonneensa rappukäytäviä.
"Minusta on ollut myös hyötyä tälle maalle. Monella ei ole ollut näin paljon töitä. Mitä siteitä minulla vielä pitäisi olla Suomeen?"
Saidin mukaan häntä kutsuttiin välillä Ihmemies MacGyveriksi, koska hän osasi huolehtia asioistaan.
Tilanne muuttui, kun hän muutti nuorisokotiin 2000-luvun alussa. Siellä nuorukainen tutustui päihteisiin ja rikoksiin.
Said epäilee, että joku pahantahtoinen "vasikka" on levittänyt hänestä valheellista tietoa viranomaisille. Hän ei luota kovin paljon valtion edustajiin.
"Ne inhoavat minua."
Said kertoo pitäneensä yhteyttä Suomessa syntyneeseen poikaansa, vaikka viranomaiset väittävät muuta.
Saidin mukaan viranomaisten väite hänen oman äitinsä asumisesta Somaliassa on perätön.
"Äitini elää Suomessa. Täällä on myös 5–7 veljeäni."
Toisaalta viranomaisetkaan eivät aina luota Saidiin.
Maahanmuuttoviraston mukaan hän tuli Suomeen alun perin väärällä henkilöydellä perheenyhdistämistapauksen kautta.
Syntymävuodekseen Said on ilmoittanut eri tilanteissa 1983 ja 1985.
Viranomaisten mukaan Saidin perättömäksi väittämä tieto äitinsä asumisesta Somaliassa on peräisin mieheltä itseltään.
Tosin kaikki viranomaiset eivät ole karkottamassa Saidia.
Vähemmistövaltuutettu pitää karkotusta kohtuuttomana, koska Said on asunut valtaosan elämästään Suomessa.
Said on määrä karkottaa Somalimaahan, jossa hän asui yhdeksänvuotiaaksi asti. Alue on selvästi rauhallisempi kuin Etelä- ja Keski-Somalia.
"En muista sieltä oikein mitään, enkä tunne ketään."
Viranomaisten mukaan Said voidaan karkottaa sinne, koska hän kuuluu alueen valtaväestöön Ishaak-klaaniin.
Karkotettava voi saada klaanilta tukea ja siten päästä sisään yhteiskuntaan. Näin totesi kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM raportissaan toukokuussa 2007.
Said ei usko, että Ishaak-klaani ottaisi häntä suojiinsa. Hän pelkää paluuta Afrikkaan.
"Papereissa puhutaan jostain klaanista. Se on ihan valhetta koko juttu. Minut tapetaan siellä", hän tuhahtaa.
Karkotettava elättelee vielä toivoa elämästä Suomessa. Hän aikoo valittaa karkotuspäätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Saidin ajatukset suuntautuvat myös Presidentinlinnaan.
"Voisikohan Tarja Halonen armahtaa minut?" hän pohtii.
Lähde
Helsingin Sanomat 9.1.2009
Helsinki ei tarjoa romanikiertolaisille palveluja jatkossakaan
Helsinki ei aio ryhtyä kerjäävien, katusoittavien ja kaupustelevien Romanian romanien auttamisoperaatioon.
Helsinki ei tee toistaiseksi mitään.
"Emme halua rohkaista kerjäläisilmiötä. Siksi emme järjestä terveyspalveluita tai asuntoja. Kerjäämisen taustalla olevat ongelmat pitää ratkaista heidän kotimaissaan", Helsingin sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä sanoo.
Helsinki lausuu myös, ettei kaupunkilaisten edelleenkään kannata antaa rahaa kerjäläisille.
Kaupunki ja Diakonissalaitos aikovat kuitenkin neuvotella, johtaako torstaina julkaistu Romanit tiellä -projektin raportti joihinkin konkreettisiin toimiin myöhemmin, ja jatkuuko projekti tulevaisuudessa.
Projektia varten Romanian romaneja haastatellut Tuomo Leinonen kertoo tunteneensa olonsa usein "kädettömäksi", kun romanit pyysivät rahaa, työtä ja ruokaa.
"Käsikauppalääkkeitä annoimme ja neuvoimme, jos joku tarvitsi lääkäriä."
Leinosenkin mielestä romanit ovat Euroopan yhteinen ongelma. "Köyhyysongelman poistaminen vaatii poliittista tahtoa."
Romanikerjäläiset lähtevät kotimaastaan, koska olot ovat kurjat, töitä vähän ja palkkataso huono. Tulkinnasta riippuen jopa kolmannes romanialaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Maaseudulla, josta valtaosa Suomeen tulleista on lähtöisin, tilanne on vielä synkempi.
Mitä Helsinki sitten edes voisi tehdä? Ei paljoa.
Suomeen saapuvien romanien tietoisuutta maasta voisi lisätä infopisteellä, mutta sekin auttaa vain jo täällä olevia.
Tietoa voisi laittaa internetiin, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta netin käyttöön.
"Lasten koulutuksesta pitää huolehtia, ja aikuistenkin. Heille voi myös opettaa kieliä", Leinonen pohtii.
Diakonissalaitoksen romaniprojektin "auttava puhelin" toimii edelleen. Napakka pakkanen ei ole aiheuttanut puhelutulvaa.
"Yllättävän hyvin he vaikuttavat tulevan toimeen kylmän kanssa", Tuomo Leinonen sanoo.
Siltä tosiaan näytti eilenkin.
Itä-Romanian Bacausta tullut Mandache Cliutsa, 35, istui katukiveyksellä näyteikkunan edessä, vaikka pakkasta oli seitsemän astetta. Hän näytti aika kevyesti pukeutuneelta Suomen talveen.
Valtaosa ohikulkijoista asteli Cliutsan ohi häneen vilkaisematta. Kolmen tunnin kerjääminen oli tuottanut kahdeksan euroa. Hän aikoi jatkaa vielä viisi tuntia. "Asunnosta on velkaa 4 000 euroa, joka on paljon rahaa", hän sanoi.
Lähde
Helsinki ei aio ryhtyä kerjäävien, katusoittavien ja kaupustelevien Romanian romanien auttamisoperaatioon.
Helsinki ei tee toistaiseksi mitään.
"Emme halua rohkaista kerjäläisilmiötä. Siksi emme järjestä terveyspalveluita tai asuntoja. Kerjäämisen taustalla olevat ongelmat pitää ratkaista heidän kotimaissaan", Helsingin sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä sanoo.
Helsinki lausuu myös, ettei kaupunkilaisten edelleenkään kannata antaa rahaa kerjäläisille.
Kaupunki ja Diakonissalaitos aikovat kuitenkin neuvotella, johtaako torstaina julkaistu Romanit tiellä -projektin raportti joihinkin konkreettisiin toimiin myöhemmin, ja jatkuuko projekti tulevaisuudessa.
Projektia varten Romanian romaneja haastatellut Tuomo Leinonen kertoo tunteneensa olonsa usein "kädettömäksi", kun romanit pyysivät rahaa, työtä ja ruokaa.
"Käsikauppalääkkeitä annoimme ja neuvoimme, jos joku tarvitsi lääkäriä."
Leinosenkin mielestä romanit ovat Euroopan yhteinen ongelma. "Köyhyysongelman poistaminen vaatii poliittista tahtoa."
Romanikerjäläiset lähtevät kotimaastaan, koska olot ovat kurjat, töitä vähän ja palkkataso huono. Tulkinnasta riippuen jopa kolmannes romanialaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Maaseudulla, josta valtaosa Suomeen tulleista on lähtöisin, tilanne on vielä synkempi.
Mitä Helsinki sitten edes voisi tehdä? Ei paljoa.
Suomeen saapuvien romanien tietoisuutta maasta voisi lisätä infopisteellä, mutta sekin auttaa vain jo täällä olevia.
Tietoa voisi laittaa internetiin, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta netin käyttöön.
"Lasten koulutuksesta pitää huolehtia, ja aikuistenkin. Heille voi myös opettaa kieliä", Leinonen pohtii.
Diakonissalaitoksen romaniprojektin "auttava puhelin" toimii edelleen. Napakka pakkanen ei ole aiheuttanut puhelutulvaa.
"Yllättävän hyvin he vaikuttavat tulevan toimeen kylmän kanssa", Tuomo Leinonen sanoo.
Siltä tosiaan näytti eilenkin.
Itä-Romanian Bacausta tullut Mandache Cliutsa, 35, istui katukiveyksellä näyteikkunan edessä, vaikka pakkasta oli seitsemän astetta. Hän näytti aika kevyesti pukeutuneelta Suomen talveen.
Valtaosa ohikulkijoista asteli Cliutsan ohi häneen vilkaisematta. Kolmen tunnin kerjääminen oli tuottanut kahdeksan euroa. Hän aikoi jatkaa vielä viisi tuntia. "Asunnosta on velkaa 4 000 euroa, joka on paljon rahaa", hän sanoi.
Lähde
8.1.09
Iltalehti 8.1.2009
Äiti hakkasi poikaansa vuosia
Helsinkiläinen nainen pieksi poikaansa kädellä ja remmillä vuosien ajan.
Pahoinpitelyt alkoivat pojan ollessa 5 - 6-vuotias ja jatkuivat kunnes tämä oli 12-vuotias ja muutti asumaan isänsä luokse.
Äiti rusikoi poikaansa sekä "kasvatuksellista syistä" - esimerkiksi kun tämä oli nyrpistänyt ruoan vuoksi - että silloin kun nainen oli muutoin vain huonolla tuulella.
Poika ei kertonut pahonpitelyistä ennen kuin 11-vuotiaana isälleen. Tällöinkin hän olisi halunnut, ettei isä tee asiasta ilmoitusta viranomaisille.
Harkinnan jälkeen isä kuitenkin teki ilmoituksen lastensuojeluviranomaiselle. Ilmoitus johti pitkälliseen tutkintaan, sosiaaliviranomaisten tekemään rikosilmoitukseen ja aikanaan oikeudenkäyntiin.
"Iloinen ja terve lapsi"
Tuoreella päätöksellään Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 42-vuotiaan naisen pahoinpitelystä 70 päiväsakkoon. Pienituloisen naisen tulee maksaa sakkoja yhteensä 770 euroa.
Oikeuden mukaan nainen oli pahoinpidellyt poikaansa toistuvasti vuosina 2001-2007. Oikeus katsoi raskauttavaksi sen, että lyönnit olivat kohdistuneet vastaajasta riippuvaisessa asemassa olevaan lapseen.
Ratkaisussaan oikeus muistutti, että ruumiillinen kuritus on lainvastaista Suomessa kaikissa muodoissaan.
Nainen kiisti väitetyt pahoinpitelyt. Äidin mukaan hän oli yhden ainoan kerran läpsäissyt poikaansa avokämmenellä. Se kerta ei ollut edes sattunut.
Samaa todistivat ulkomaalaistaustaisen naisen nykyinen aviomies, tämän äiti sekä naisen ystävätär. Heidän kaikkien kertomusten mukaan perheen asiat olivat kunnossa ja poika iloinen terve lapsi.
Käräjäoikeus ei syytetyn lähipiirin kertomuksia uskonut vaan uskoi enemmän poikaa, joka on oikeuden käsityksen mukaan kertonut asioista samansisältöisesti ja liioittelematta kautta koko prosessin.
Lähde
Helsinkiläinen nainen pieksi poikaansa kädellä ja remmillä vuosien ajan.
Pahoinpitelyt alkoivat pojan ollessa 5 - 6-vuotias ja jatkuivat kunnes tämä oli 12-vuotias ja muutti asumaan isänsä luokse.
Äiti rusikoi poikaansa sekä "kasvatuksellista syistä" - esimerkiksi kun tämä oli nyrpistänyt ruoan vuoksi - että silloin kun nainen oli muutoin vain huonolla tuulella.
Poika ei kertonut pahonpitelyistä ennen kuin 11-vuotiaana isälleen. Tällöinkin hän olisi halunnut, ettei isä tee asiasta ilmoitusta viranomaisille.
Harkinnan jälkeen isä kuitenkin teki ilmoituksen lastensuojeluviranomaiselle. Ilmoitus johti pitkälliseen tutkintaan, sosiaaliviranomaisten tekemään rikosilmoitukseen ja aikanaan oikeudenkäyntiin.
"Iloinen ja terve lapsi"
Tuoreella päätöksellään Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 42-vuotiaan naisen pahoinpitelystä 70 päiväsakkoon. Pienituloisen naisen tulee maksaa sakkoja yhteensä 770 euroa.
Oikeuden mukaan nainen oli pahoinpidellyt poikaansa toistuvasti vuosina 2001-2007. Oikeus katsoi raskauttavaksi sen, että lyönnit olivat kohdistuneet vastaajasta riippuvaisessa asemassa olevaan lapseen.
Ratkaisussaan oikeus muistutti, että ruumiillinen kuritus on lainvastaista Suomessa kaikissa muodoissaan.
Nainen kiisti väitetyt pahoinpitelyt. Äidin mukaan hän oli yhden ainoan kerran läpsäissyt poikaansa avokämmenellä. Se kerta ei ollut edes sattunut.
Samaa todistivat ulkomaalaistaustaisen naisen nykyinen aviomies, tämän äiti sekä naisen ystävätär. Heidän kaikkien kertomusten mukaan perheen asiat olivat kunnossa ja poika iloinen terve lapsi.
Käräjäoikeus ei syytetyn lähipiirin kertomuksia uskonut vaan uskoi enemmän poikaa, joka on oikeuden käsityksen mukaan kertonut asioista samansisältöisesti ja liioittelematta kautta koko prosessin.
Lähde
Helsingin Sanomat 8.1.2009 (2.)
Kolme kuoli romaniperheiden ammuskelussa Jyväskylässä
JYVÄSKYLÄ. Kolme miestä kuoli torstaiaamuna ampumavälikohtauksessa Jyväskylän Pupuhuhdassa. Tapahtumat olivat seurausta romaniväestön keskinäisistä kiistoista. Alustavien tietojen mukaan ampujia oli kaksi.
Keski-Suomen hätäkeskus sai ilmoituksen ammuskelusta noin kello 8, minkä jälkeen osoitteessa Pieles 2 sijaitsevaan kerrostaloon lähetettiin kuusi poliisipartiota sekä Keski-Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetusyksiköitä.
Operaation yleisjohtajana toiminut komisario Arto Rajala kertoi, että poliisi eristi rikospaikan ja evakuoi porraskäytävän asukkaat.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan yksiköt löysivät porraskäytävästä kaksi ammuttua miestä, toisen rikospaikan oven ulkopuolelta toisesta kerroksesta ja toisen kolmannesta kerroksesta.
Lisäksi poliisi otti kiinni pihalla kaksi romaninaista ja kaksi lasta sekä kolmannen naisen porraskäytävästä.
Paikalla odotettiin jonkin aikaa vapailla olleita poliisikoiraa ja rynnäköintiin erikoistunutta poliisia.
Tekoon epäilty mies oli edelleen asunnossa, mutta hän ei vastannut poliisin puhelinsoittoihin eikä huutoihin oven läpi. Tunnin kuluttua erikoisyksikkö murtautui sisään. Sieltä epäilty löytyi kuolleena.
Tiedotustilaisuudessa Rajala korosti, että poliisilla ei ollut tietoa, kuinka monta ihmistä asunnossa oli ja oliko vastassa aseistettuja ihmisiä. ”Se oli riski.”
Kun operaation johto päätti asuntoon tunkeutumisesta, se oli varmistunut etukäteen osallisten ja ulkopuolisten suojauksesta ja turvallisuudesta.
Tapahtumien alkaessa asunnossa oli kahdeksan ihmistä, joista kolme miestä, kolme naista ja kaksi lasta.
Rajala ei vahvistanut mukana olleiden sukulaisuussuhteita eikä etnistä taustaa. Lapset toimitettiin sosiaaliviranomaisten huostaan.
Rikosylikomisario Raimo Peltovuori Keski-Suomen poliisilaitokselta kertoi, että yksityiskohdista tiedotetaan sitä mukaa kuin arviot tapahtumien kulusta vahvistuvat. Hänen mukaansa kaikki osalliset ovat poliisin hallussa. Heitä haastatellaan ensin, ja tarpeen mukaan epäiltyjä pidätetään kuulusteluja varten.
Peltovuori korosti, että tutkinnallisten syiden vuoksi yksityiskohtia ei kerrota, ei myöskään sitä, oliko alkoholilla osuutta tapahtumiin.
”Tarkempia tietoja uhrien iästä ja heidän kotipaikoistaan annetaan vasta kun on varmistunut, että omaiset ovat saaneet tiedon kuolemasta”, rikoskomisario Eila Koivuniemi täsmensi.
Kolmen vainajan kuolinsyy on mitä todennäköisimmin ampuminen. Tieto varmistuu oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa.
Rajala ja Peltovuori mainitsivat, että poliisilla oli vaaratilanteen laukaisemiseksi riittävästi voimavaroja. Myös yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa sujui kiitettävästi.
Porraskäytävän asukkaat pääsevät takaisin koteihinsa sen jälkeen kun tekninen tutkinta on saatu loppuun. Heille tarjotaan kriisiapua.
Kaupunkiseurakunta järjestää torstai-iltana kello 18.30 Huhtasuon kirkossa rukoushetken välikohtauksessa kuolleiden muistoksi. Toinen tilaisuus on samassa paikassa perjantaina kello 8.
Seurakunnan pappeja on tavattavissa kirkossa sielunhoidollista ja diakonista apua varten myös muulloin kuin rukoushetkissä.
Lähde
JYVÄSKYLÄ. Kolme miestä kuoli torstaiaamuna ampumavälikohtauksessa Jyväskylän Pupuhuhdassa. Tapahtumat olivat seurausta romaniväestön keskinäisistä kiistoista. Alustavien tietojen mukaan ampujia oli kaksi.
Keski-Suomen hätäkeskus sai ilmoituksen ammuskelusta noin kello 8, minkä jälkeen osoitteessa Pieles 2 sijaitsevaan kerrostaloon lähetettiin kuusi poliisipartiota sekä Keski-Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetusyksiköitä.
Operaation yleisjohtajana toiminut komisario Arto Rajala kertoi, että poliisi eristi rikospaikan ja evakuoi porraskäytävän asukkaat.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan yksiköt löysivät porraskäytävästä kaksi ammuttua miestä, toisen rikospaikan oven ulkopuolelta toisesta kerroksesta ja toisen kolmannesta kerroksesta.
Lisäksi poliisi otti kiinni pihalla kaksi romaninaista ja kaksi lasta sekä kolmannen naisen porraskäytävästä.
Paikalla odotettiin jonkin aikaa vapailla olleita poliisikoiraa ja rynnäköintiin erikoistunutta poliisia.
Tekoon epäilty mies oli edelleen asunnossa, mutta hän ei vastannut poliisin puhelinsoittoihin eikä huutoihin oven läpi. Tunnin kuluttua erikoisyksikkö murtautui sisään. Sieltä epäilty löytyi kuolleena.
Tiedotustilaisuudessa Rajala korosti, että poliisilla ei ollut tietoa, kuinka monta ihmistä asunnossa oli ja oliko vastassa aseistettuja ihmisiä. ”Se oli riski.”
Kun operaation johto päätti asuntoon tunkeutumisesta, se oli varmistunut etukäteen osallisten ja ulkopuolisten suojauksesta ja turvallisuudesta.
Tapahtumien alkaessa asunnossa oli kahdeksan ihmistä, joista kolme miestä, kolme naista ja kaksi lasta.
Rajala ei vahvistanut mukana olleiden sukulaisuussuhteita eikä etnistä taustaa. Lapset toimitettiin sosiaaliviranomaisten huostaan.
Rikosylikomisario Raimo Peltovuori Keski-Suomen poliisilaitokselta kertoi, että yksityiskohdista tiedotetaan sitä mukaa kuin arviot tapahtumien kulusta vahvistuvat. Hänen mukaansa kaikki osalliset ovat poliisin hallussa. Heitä haastatellaan ensin, ja tarpeen mukaan epäiltyjä pidätetään kuulusteluja varten.
Peltovuori korosti, että tutkinnallisten syiden vuoksi yksityiskohtia ei kerrota, ei myöskään sitä, oliko alkoholilla osuutta tapahtumiin.
”Tarkempia tietoja uhrien iästä ja heidän kotipaikoistaan annetaan vasta kun on varmistunut, että omaiset ovat saaneet tiedon kuolemasta”, rikoskomisario Eila Koivuniemi täsmensi.
Kolmen vainajan kuolinsyy on mitä todennäköisimmin ampuminen. Tieto varmistuu oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa.
Rajala ja Peltovuori mainitsivat, että poliisilla oli vaaratilanteen laukaisemiseksi riittävästi voimavaroja. Myös yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa sujui kiitettävästi.
Porraskäytävän asukkaat pääsevät takaisin koteihinsa sen jälkeen kun tekninen tutkinta on saatu loppuun. Heille tarjotaan kriisiapua.
Kaupunkiseurakunta järjestää torstai-iltana kello 18.30 Huhtasuon kirkossa rukoushetken välikohtauksessa kuolleiden muistoksi. Toinen tilaisuus on samassa paikassa perjantaina kello 8.
Seurakunnan pappeja on tavattavissa kirkossa sielunhoidollista ja diakonista apua varten myös muulloin kuin rukoushetkissä.
Lähde
Helsingin Sanomat 8.1.2009
Diakonissalaitoksen katupartio haastatteli liki 200 romanikiertolaista
Helsingin kaupungin ja Helsingin Diakonissalaitoksen Rom po drom – Romanit tiellä -projektissa työskentelevä työpari Tuomo Leinonen ja Marjatta Vesalainen on haastatellut liki kahtasataa Helsingissä majailevaa kiertolaista.
Valtaosa Helsingin keskustan kerjäläisistä on romanialaisia, muutamat ovat Bulgariasta. Suomessa pisimpään viipyvät ovat yleensä kotoisin Bacaun, Gorjin tai Alban lääneistä Romaniasta.
Nuorin tavattu kiertolainen oli kaksivuotias, vanhin jo vanhus. Suurin osa kiertolaisista on miehiä.
Lähes poikkeuksetta kiertolaisryhmät – tai mustalaiset, kuten he itseään kutsuvat – olivat tulleet Suomeen leveämmän leivän perässä.
"Se on saviolkitiilestä rakennettu ja kaikkialla on kuraa, ei voi pitää itseään puhtaanakaan", yksi työryhmän haastattelemista kertoi Romanian-kodistaan.
Moni saapuu Suomeen, koska on kuullut tuttaviltaan "rikkaasta valtiosta ja anteliaista asukkaista".
Suomesta ei tiedetä etukäteen muuta kuin se, että se sijaitsee "ulkomailla". Luulipa joku romanialaisista Suomea kuningaskunnaksikin.
Harhatietoa levitetään muun muassa internetissä. Siellä on romaniankielisiä sivustoja, joissa kerrotaan tietoa Suomen huutavasta työvoimapulasta ja valtion runsaskätisistä avustuksista.
Kerjäläisiä kohdanneet kaupunkilaiset ovat epäilleet "kerjäysliigojen" oleva keskustan kerjäämisen taustalla. Kesä–lokakuussa tietonsa kerännyt työryhmä ei kuitenkaan havainnut merkkejä laajemmin johdetusta toiminnasta.
"Että minäkö olisin koko päivän kerjäämässä ja antaisin rahat jollekin, en todellakaan ole niin hölmö", työryhmän haastattelema kerjäläinen vastasi väitteeseen.
Myöskään pakotettua kerjäämistä ei havaittu, vaikka naiset ovatkin tiukasti miesten käskynalaisia. Romanikulttuuri ei salli prostituutiota.
Työryhmä on huolestunein kiertolaislasten kohtalosta. Kerjäläisten ja katusoittajien lasten koulunkäynti kärsii vanhempien jatkuvan poissaolon tai muuttamisen takia.
Helsingissä haastateltiin kaikkiaan 196:ta romania, joista 34 oli alaikäisiä.
Leinosen ja Vesalaisen mielestä on erityisen tärkeää, ettei romanikiertolaisista tule kuumaa perunaa, jota valtiot pallottelevat keskenään.
Heidän mielestään kerjäläisille pitäisi antaa materiaalista tukea vain harkiten.
"Työlle on asetettava tavoitteeksi kerjäävien ja suomalaisten välisen yhdentymisen tukeminen sekä sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen."
Lähde
Helsingin kaupungin ja Helsingin Diakonissalaitoksen Rom po drom – Romanit tiellä -projektissa työskentelevä työpari Tuomo Leinonen ja Marjatta Vesalainen on haastatellut liki kahtasataa Helsingissä majailevaa kiertolaista.
Valtaosa Helsingin keskustan kerjäläisistä on romanialaisia, muutamat ovat Bulgariasta. Suomessa pisimpään viipyvät ovat yleensä kotoisin Bacaun, Gorjin tai Alban lääneistä Romaniasta.
Nuorin tavattu kiertolainen oli kaksivuotias, vanhin jo vanhus. Suurin osa kiertolaisista on miehiä.
Lähes poikkeuksetta kiertolaisryhmät – tai mustalaiset, kuten he itseään kutsuvat – olivat tulleet Suomeen leveämmän leivän perässä.
"Se on saviolkitiilestä rakennettu ja kaikkialla on kuraa, ei voi pitää itseään puhtaanakaan", yksi työryhmän haastattelemista kertoi Romanian-kodistaan.
Moni saapuu Suomeen, koska on kuullut tuttaviltaan "rikkaasta valtiosta ja anteliaista asukkaista".
Suomesta ei tiedetä etukäteen muuta kuin se, että se sijaitsee "ulkomailla". Luulipa joku romanialaisista Suomea kuningaskunnaksikin.
Harhatietoa levitetään muun muassa internetissä. Siellä on romaniankielisiä sivustoja, joissa kerrotaan tietoa Suomen huutavasta työvoimapulasta ja valtion runsaskätisistä avustuksista.
Kerjäläisiä kohdanneet kaupunkilaiset ovat epäilleet "kerjäysliigojen" oleva keskustan kerjäämisen taustalla. Kesä–lokakuussa tietonsa kerännyt työryhmä ei kuitenkaan havainnut merkkejä laajemmin johdetusta toiminnasta.
"Että minäkö olisin koko päivän kerjäämässä ja antaisin rahat jollekin, en todellakaan ole niin hölmö", työryhmän haastattelema kerjäläinen vastasi väitteeseen.
Myöskään pakotettua kerjäämistä ei havaittu, vaikka naiset ovatkin tiukasti miesten käskynalaisia. Romanikulttuuri ei salli prostituutiota.
Työryhmä on huolestunein kiertolaislasten kohtalosta. Kerjäläisten ja katusoittajien lasten koulunkäynti kärsii vanhempien jatkuvan poissaolon tai muuttamisen takia.
Helsingissä haastateltiin kaikkiaan 196:ta romania, joista 34 oli alaikäisiä.
Leinosen ja Vesalaisen mielestä on erityisen tärkeää, ettei romanikiertolaisista tule kuumaa perunaa, jota valtiot pallottelevat keskenään.
Heidän mielestään kerjäläisille pitäisi antaa materiaalista tukea vain harkiten.
"Työlle on asetettava tavoitteeksi kerjäävien ja suomalaisten välisen yhdentymisen tukeminen sekä sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen."
Lähde
Iltalehti 8.1.2009
Romanian romanit tulevat Suomeen liian kovin odotuksin
Helsingin kaupungin ja Helsingin diakonissalaitoksen selvityksen mukaan monet Romanian romaneista uskovat löytävänsä Suomesta heti töitä.
Myöskään odotukset asunnon ja avustusten saamisesta eivät täyty. Kaikkiaan Suomesta tiedetään ennen maahantuloa vähän.
Selvitykseen haastateltiin noin 200:aa pääkaupunkiseudulla oleskelevaa Romanian romania viime vuoden loppupuoliskolla.
Lähde
Helsingin kaupungin ja Helsingin diakonissalaitoksen selvityksen mukaan monet Romanian romaneista uskovat löytävänsä Suomesta heti töitä.
Myöskään odotukset asunnon ja avustusten saamisesta eivät täyty. Kaikkiaan Suomesta tiedetään ennen maahantuloa vähän.
Selvitykseen haastateltiin noin 200:aa pääkaupunkiseudulla oleskelevaa Romanian romania viime vuoden loppupuoliskolla.
Lähde
7.1.09
Iltalehti 7.1.2009
Lapsen puukotuksesta epäilty vangittiin Jyväskylässä
Jyväskylän käräjäoikeus vangitsi tänään miehen, jonka epäillään puukottaneen kolmivuotiasta lastaan hengenvaarallisesti.
Käräjäoikeus vangitsi 50-vuotiaan miehen epäiltynä murhan yrityksestä.
Vangitsemisoikeudenkäynti ei ollut julkinen. Istunnossa käytettiin apuna tulkkia, joka tulkkasi arabiaksi. Tulkin käyttö on hidastanut tutkintaa.
Veriteko tapahtui lauantaina perheriidan jälkeen Jyväskylässä. Poliisin mukaan teon mahdollinen motiivi on ollut perheen sisäisistä ristiriidoista johtunut kosto puolisolle.
Kaikkia asianosaisia ei ole vielä kuulusteltu. Ulkomaalaistaustaiseen perheeseen kuuluu seitsemän jäsentä. Muut neljä lasta ovat alaikäisiä tyttöjä.
Lähde
Jyväskylän käräjäoikeus vangitsi tänään miehen, jonka epäillään puukottaneen kolmivuotiasta lastaan hengenvaarallisesti.
Käräjäoikeus vangitsi 50-vuotiaan miehen epäiltynä murhan yrityksestä.
Vangitsemisoikeudenkäynti ei ollut julkinen. Istunnossa käytettiin apuna tulkkia, joka tulkkasi arabiaksi. Tulkin käyttö on hidastanut tutkintaa.
Veriteko tapahtui lauantaina perheriidan jälkeen Jyväskylässä. Poliisin mukaan teon mahdollinen motiivi on ollut perheen sisäisistä ristiriidoista johtunut kosto puolisolle.
Kaikkia asianosaisia ei ole vielä kuulusteltu. Ulkomaalaistaustaiseen perheeseen kuuluu seitsemän jäsentä. Muut neljä lasta ovat alaikäisiä tyttöjä.
Lähde
Helsingin Sanomat 7.1.2009
Työntekijöiden pienistä palkoista syyte kiinalaisravintoloitsijoille
Syyttäjä vaatii satojentuhansien eurojen korvauksia kiinalaiselta pariskunnalta, joka työllisti maanmiehiään omistamassaan ravintolassa Savonlinnassa. Syytteen mukaan ravintoloitsijat maksoivat työntekijöilleen liian vähän palkkaa ja teettivät näillä liikaa töitä vuosikymmenen ajan.
Savonlinnan käräjäoikeus aloitti laajan juttuvyyhden pääkäsittelyn keskiviikkona. Asioiden käsittelyyn on varattu yhdeksän istuntopäivää. Jutussa on asianomistajina kymmenen kiinalaista työntekijää, jotka työskentelivät ravintolassa vuosina 1997–2006.
Pariskunnan epäillään hyötyneen menettelystään yli 380 000 euroa. Syyttäjä vaatii heille rangaistusta kiskonnasta ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä tai vaihtoehtoisesti työsyrjinnästä.
Pariskuntaa epäillään lisäksi muun muassa työaikasuojelurikoksesta ja törkeästä velallisen petoksesta.
Pariskunta pyöritti suosittua ravintolaa Savonlinnan keskustassa toissa vuoteen saakka. Nyt tiloissa toimivat uudet yrittäjät.
Asianomistajilla on jutussa ankarammat vaatimukset kuin syyttäjällä. He vaativat pariskunnalle rangaistusta ihmiskaupasta ja törkeästä kiskonnasta.
Myös keskusrikospoliisi tutki alun perin asiaa epäiltynä ihmiskauppana, mutta syyttäjä ei löytänyt siitä näyttöä.
Syyttäjän mukaan ravintolan omistajat käyttivät hyväksi työntekijöiden ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä, kun he maksoivat näille liian vähän palkkaa ja teettivät liikaa töitä.
Työntekijät laskevat itse kärsineensä yhteensä noin 700 000 euron vahingot. Heille maksettiin palkkaa 200–1 000 euroa kuussa. He kertovat olleensa täysin riippuvaisia työnantajista, jotka sitoivat heidät työpaikalleen ja valtaansa.
Syytetyt ovat pääosin kiistäneet syytteet. He ovat myöntäneet pienet työaikarikkomukset.
Lisäksi he myöntävät maksaneensa pieniä palkkoja, mutta heidän mukaansa kyseessä ei ole rikosasia.
"Meidän näkemyksemme mukaan kaikkien työntekijöiden työmäärä oli vähintäänkin puolitoistakertainen, osalla pitkälti yli kaksinkertainen normaaliin nähden", kertoo työntekijöiden asianajaja Matti Penttinen.
Jutun asianomistajat ovat edelleen Suomessa. Osa heistä on nyt itse ravintolayrittäjiä, osa työskentelee muiden palveluksessa.
Lähde
Syyttäjä vaatii satojentuhansien eurojen korvauksia kiinalaiselta pariskunnalta, joka työllisti maanmiehiään omistamassaan ravintolassa Savonlinnassa. Syytteen mukaan ravintoloitsijat maksoivat työntekijöilleen liian vähän palkkaa ja teettivät näillä liikaa töitä vuosikymmenen ajan.
Savonlinnan käräjäoikeus aloitti laajan juttuvyyhden pääkäsittelyn keskiviikkona. Asioiden käsittelyyn on varattu yhdeksän istuntopäivää. Jutussa on asianomistajina kymmenen kiinalaista työntekijää, jotka työskentelivät ravintolassa vuosina 1997–2006.
Pariskunnan epäillään hyötyneen menettelystään yli 380 000 euroa. Syyttäjä vaatii heille rangaistusta kiskonnasta ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä tai vaihtoehtoisesti työsyrjinnästä.
Pariskuntaa epäillään lisäksi muun muassa työaikasuojelurikoksesta ja törkeästä velallisen petoksesta.
Pariskunta pyöritti suosittua ravintolaa Savonlinnan keskustassa toissa vuoteen saakka. Nyt tiloissa toimivat uudet yrittäjät.
Asianomistajilla on jutussa ankarammat vaatimukset kuin syyttäjällä. He vaativat pariskunnalle rangaistusta ihmiskaupasta ja törkeästä kiskonnasta.
Myös keskusrikospoliisi tutki alun perin asiaa epäiltynä ihmiskauppana, mutta syyttäjä ei löytänyt siitä näyttöä.
Syyttäjän mukaan ravintolan omistajat käyttivät hyväksi työntekijöiden ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä, kun he maksoivat näille liian vähän palkkaa ja teettivät liikaa töitä.
Työntekijät laskevat itse kärsineensä yhteensä noin 700 000 euron vahingot. Heille maksettiin palkkaa 200–1 000 euroa kuussa. He kertovat olleensa täysin riippuvaisia työnantajista, jotka sitoivat heidät työpaikalleen ja valtaansa.
Syytetyt ovat pääosin kiistäneet syytteet. He ovat myöntäneet pienet työaikarikkomukset.
Lisäksi he myöntävät maksaneensa pieniä palkkoja, mutta heidän mukaansa kyseessä ei ole rikosasia.
"Meidän näkemyksemme mukaan kaikkien työntekijöiden työmäärä oli vähintäänkin puolitoistakertainen, osalla pitkälti yli kaksinkertainen normaaliin nähden", kertoo työntekijöiden asianajaja Matti Penttinen.
Jutun asianomistajat ovat edelleen Suomessa. Osa heistä on nyt itse ravintolayrittäjiä, osa työskentelee muiden palveluksessa.
Lähde
5.1.09
Yle Uutiset 5.1.2009
USA:n Guantánamon vankeja Suomeen?
Suomi alkaa loppiaisen jälkeen pikavauhtia valmistella kantaansa vankien vastaanottamiseen Kuubassa sijaitsevan Guantánamon sotilastukikohdasta.
Yhdysvaltain presidentin virkaan valittu Barack Obama on luvannut sulkea Guantánamon vankileirin niin pian, kuin sulkeminen on suinkin mahdollista. Vankien mahdollinen vastaanottaminen Suomeen nousi ajankohtaiseksi, kun Portugalin ulkoministerin ehdotti, että EU ottaisi asian esille ulkoministerikokouksessaan tammikuun lopulla.
Yhdysvallat ei ainakaan toistaiseksi ole ottanut asiasta yhteyttä Suomeen. Suomen kantaa aletaan kuitenkin muotoilla pikavauhtia heti loppiaisen jälkeen. Suomen kanta on kansallinen päätös ja sen tekee käytännössä hallitus.
Suomessa Guantánamon vangeista pakolaisia
Vielä on epäselvää, mikä Suomeen mahdollisesti tulevien vankien virallinen asema olisi. On kuitenkin todennäköistä, että heitä kohdeltaisiin pakolaisina.
Suomelle on tarjottu mahdollisuutta ottaa vastaan Guantánamossa olevia uiguurivankeja, koska he eivät voi palata kotimaahansa Kiinaan. Uiguureja on Guantánamossa arviolta mukaan 15. Kaikkiaan vankeja on Guantánamossa noin 250. Leirillä on ollut kaikkiaan noin 750 vankia.
Suomen kantaa vankien vastaanottamiseen valmistelee ainakin kansainvälisen oikeuden yksikön päällikkö Marja Lehto. Ulkoministeriöstä mukana on todennäköisesti poliittisen osaston johtaja Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve. Myöhemmin yhteistyöhön tulee mukaan vielä sisäministeriö, joka vastaa pakolaisasioista.
EU:kin vaatinut leirin sulkemista
Vankileirin sulkemista ovat vaatineet voimakkaasti muun muassa ihmisoikeusjärjestöt. Lähetystöneuvos Ilkka Rentola ulkoministeriöstä kertoo, että EU on vuodesta 2006 lähtien vaatinut vankileirin sulkemista.
Nyt EU:n on pohdittava kantansa uudelleen. Käytännössä kyse on Rentolan mukaan siitä, miten EU tulee nyt vastaan, kun vankileiriä ollaan sulkemassa.
Lähde
Suomi alkaa loppiaisen jälkeen pikavauhtia valmistella kantaansa vankien vastaanottamiseen Kuubassa sijaitsevan Guantánamon sotilastukikohdasta.
Yhdysvaltain presidentin virkaan valittu Barack Obama on luvannut sulkea Guantánamon vankileirin niin pian, kuin sulkeminen on suinkin mahdollista. Vankien mahdollinen vastaanottaminen Suomeen nousi ajankohtaiseksi, kun Portugalin ulkoministerin ehdotti, että EU ottaisi asian esille ulkoministerikokouksessaan tammikuun lopulla.
Yhdysvallat ei ainakaan toistaiseksi ole ottanut asiasta yhteyttä Suomeen. Suomen kantaa aletaan kuitenkin muotoilla pikavauhtia heti loppiaisen jälkeen. Suomen kanta on kansallinen päätös ja sen tekee käytännössä hallitus.
Suomessa Guantánamon vangeista pakolaisia
Vielä on epäselvää, mikä Suomeen mahdollisesti tulevien vankien virallinen asema olisi. On kuitenkin todennäköistä, että heitä kohdeltaisiin pakolaisina.
Suomelle on tarjottu mahdollisuutta ottaa vastaan Guantánamossa olevia uiguurivankeja, koska he eivät voi palata kotimaahansa Kiinaan. Uiguureja on Guantánamossa arviolta mukaan 15. Kaikkiaan vankeja on Guantánamossa noin 250. Leirillä on ollut kaikkiaan noin 750 vankia.
Suomen kantaa vankien vastaanottamiseen valmistelee ainakin kansainvälisen oikeuden yksikön päällikkö Marja Lehto. Ulkoministeriöstä mukana on todennäköisesti poliittisen osaston johtaja Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve. Myöhemmin yhteistyöhön tulee mukaan vielä sisäministeriö, joka vastaa pakolaisasioista.
EU:kin vaatinut leirin sulkemista
Vankileirin sulkemista ovat vaatineet voimakkaasti muun muassa ihmisoikeusjärjestöt. Lähetystöneuvos Ilkka Rentola ulkoministeriöstä kertoo, että EU on vuodesta 2006 lähtien vaatinut vankileirin sulkemista.
Nyt EU:n on pohdittava kantansa uudelleen. Käytännössä kyse on Rentolan mukaan siitä, miten EU tulee nyt vastaan, kun vankileiriä ollaan sulkemassa.
Lähde
MTV3.fi 5.1.2009
Poliisi tiukentaa otteita turvapaikan hakijoiden henkilöllisyyden selvittämiseksi
Turvapaikanhakijoiden määrät ovat olleet rajussa kasvussa viime vuonna. Poliisille ongelmallisimpia ovat olleet turvapaikanhakijat, joilla ei ole ollut minkäänlaista henkilöllisyystodistusta ja jotka ovat haastatteluissa kertoneet olevansa alaikäisiä.
- Alaikäisten identiteeteissä on esiintynyt merkittävästi ongelmia ja poliisilla on kyllä perusteltua olettaa, että suuri osa näistä alaikäisinä maassa olevista turvapaikan hakijoista on todellisuudessa täysi-ikäisiä, kertoo rikosylikonstaapeli Mika Haatainen Oulun poliisista.
Jotta oleskelupaa ei myönnettäisi väärin perustein on Poliisi alkanut tekemään iänmäärityksiä hampaista.
- Alaikäisellä on mahdollisuus saada oleskelulupa helpommin kuin täysi-ikäisellä. Lisäksi hänellä on mahdollisuus sen jälkeen perheiden yhdistämisohjella hakea perheitä tänne suomeen.
Myös poliisille virka-apupyyntöinä iänmäärityksiä tekevät hammaslääkärit ovat samoilla linjoilla.
- Oikeat henkilöllisyys- ja ikäperusteet ovat turvapaikanhakijoille ja maahanmuutajille oikeusturva mutta myöskin meidän yhteiskunnan oikesturva, toteaa oikeushammaslääkäri Sinikka Salo.
Lähde
Turvapaikanhakijoiden määrät ovat olleet rajussa kasvussa viime vuonna. Poliisille ongelmallisimpia ovat olleet turvapaikanhakijat, joilla ei ole ollut minkäänlaista henkilöllisyystodistusta ja jotka ovat haastatteluissa kertoneet olevansa alaikäisiä.
- Alaikäisten identiteeteissä on esiintynyt merkittävästi ongelmia ja poliisilla on kyllä perusteltua olettaa, että suuri osa näistä alaikäisinä maassa olevista turvapaikan hakijoista on todellisuudessa täysi-ikäisiä, kertoo rikosylikonstaapeli Mika Haatainen Oulun poliisista.
Jotta oleskelupaa ei myönnettäisi väärin perustein on Poliisi alkanut tekemään iänmäärityksiä hampaista.
- Alaikäisellä on mahdollisuus saada oleskelulupa helpommin kuin täysi-ikäisellä. Lisäksi hänellä on mahdollisuus sen jälkeen perheiden yhdistämisohjella hakea perheitä tänne suomeen.
Myös poliisille virka-apupyyntöinä iänmäärityksiä tekevät hammaslääkärit ovat samoilla linjoilla.
- Oikeat henkilöllisyys- ja ikäperusteet ovat turvapaikanhakijoille ja maahanmuutajille oikeusturva mutta myöskin meidän yhteiskunnan oikesturva, toteaa oikeushammaslääkäri Sinikka Salo.
Lähde
Vartti 5.1.2009
Joukkotappelu johti vakaviin vammoihin Vantaalla
Yksi henkilö sai puukosta vakavia vammoja joukkotappelussa Vantaan Martinlaaksossa uudenvuodenyönä. Tappelijoista yksi on vangittu epäiltynä tapon yrityksestä.
Vakavimmin loukkaantunut sai vammoja vatsaansa ja käteensä. Myös muut rähisijät loukkaantuivat, ja vain yksi säilyi vammoitta.
Tappeluun osallistui kuusi ihmistä, joista kolme oli suomalais- ja kolme maahanmuuttajataustaisia. Poliisin tietojen mukaan aluksi suomalaiset saivat selkäänsä, kunnes tilanne kääntyi toisin päin.
Komisario Juha Juurinen kuvailee tapahtumaa aikamoiseksi hässäkäksi, jonka poliisi on kuitenkin onnistunut selvittämään.
Pahoinpitelyt tapahtuivat 1. tammikuuta noin kello 0.30 Laajavuorenkujalla piha-alueella. Paikalla oli tappelijoiden lisäksi myös muita silminnäkijöitä.
Lähde
Yksi henkilö sai puukosta vakavia vammoja joukkotappelussa Vantaan Martinlaaksossa uudenvuodenyönä. Tappelijoista yksi on vangittu epäiltynä tapon yrityksestä.
Vakavimmin loukkaantunut sai vammoja vatsaansa ja käteensä. Myös muut rähisijät loukkaantuivat, ja vain yksi säilyi vammoitta.
Tappeluun osallistui kuusi ihmistä, joista kolme oli suomalais- ja kolme maahanmuuttajataustaisia. Poliisin tietojen mukaan aluksi suomalaiset saivat selkäänsä, kunnes tilanne kääntyi toisin päin.
Komisario Juha Juurinen kuvailee tapahtumaa aikamoiseksi hässäkäksi, jonka poliisi on kuitenkin onnistunut selvittämään.
Pahoinpitelyt tapahtuivat 1. tammikuuta noin kello 0.30 Laajavuorenkujalla piha-alueella. Paikalla oli tappelijoiden lisäksi myös muita silminnäkijöitä.
Lähde
Ilta-Sanomat 5.1.2009 (2.)
Virolaisliiga tyhjensi asuntoja Helsingissä - ja kävi samalla päivätöissä
Helsingin rikospoliisi on paljastanut virolaisen rikosjoukkion, joka on vaihtelevassa kokoonpanossa tyhjennellyt ihmisten asuntoja eri puolilla pääkaupunkia. Kiinni jääneitä on puolisen tusinaa, kertoi rikoskomisario Kari Niinimäki Ilta-Sanomille.
- Jotenkin poikkeuksellista asiassa on se, että varkaat ovat olleet lähes koko ajan myös työssä. Suomalaiset rikolliset eivät juuri töissä käy, hymähtää Niinimäki.
Asuntovarkaudet ovat tapahtuneet kaupungin laidalla muun muassa Konalassa.
Saaliiksi on kelvannut mm. käteinen raha, kannettavat tietokoneet ja muu helposti liikuteltavissa ja kaupattavissa oleva omaisuus.
Rikokset ovat alkaneet jo viime kesänä.
Lähde
Helsingin rikospoliisi on paljastanut virolaisen rikosjoukkion, joka on vaihtelevassa kokoonpanossa tyhjennellyt ihmisten asuntoja eri puolilla pääkaupunkia. Kiinni jääneitä on puolisen tusinaa, kertoi rikoskomisario Kari Niinimäki Ilta-Sanomille.
- Jotenkin poikkeuksellista asiassa on se, että varkaat ovat olleet lähes koko ajan myös työssä. Suomalaiset rikolliset eivät juuri töissä käy, hymähtää Niinimäki.
Asuntovarkaudet ovat tapahtuneet kaupungin laidalla muun muassa Konalassa.
Saaliiksi on kelvannut mm. käteinen raha, kannettavat tietokoneet ja muu helposti liikuteltavissa ja kaupattavissa oleva omaisuus.
Rikokset ovat alkaneet jo viime kesänä.
Lähde
Iltalehti 5.1.2009
Tulkkaus hidastaa 3-vuotiaan lapsen puukotuksen tutkintaa
Tulkkausjärjestelyt ovat hidastaneet Jyväskylässä lauantaina tapahtuneen pikkulapsen puukotuksen tutkintaa.
Puukotuksesta epäilty on 50-vuotias mies. Hänen vangitsemisoikeudenkäyntinsä on keskiviikkona.
Miehen epäillään puukottaneen kolmivuotiasta poikaansa perheriidan päätteeksi. Lapsi sai vakavia vammoja, mutta hänellä ei ole välitöntä hengenvaaraa.
Jyväskylän Myllyjärvellä asuvaan ulkomaalaistaustaiseen perheeseen kuuluu isän ja äidin lisäksi neljä alaikäistä tytärtä ja kolmivuotias poika. Kaikki olivat paikalla riidan alkaessa lauantai-iltana. Riidan päätteeksi isä lähti ajamaan autolla poika mukanaan.
Myöhään illalla isä pysäytti toisen autoilijan ja pyysi häntä soittamaan poliisille. Poliisin mentyä paikalle kävi ilmi, että lasta oli puukotettu. Mies on kuulusteluissa myöntänyt puukottaneensa poikaansa.
Lähde
Tulkkausjärjestelyt ovat hidastaneet Jyväskylässä lauantaina tapahtuneen pikkulapsen puukotuksen tutkintaa.
Puukotuksesta epäilty on 50-vuotias mies. Hänen vangitsemisoikeudenkäyntinsä on keskiviikkona.
Miehen epäillään puukottaneen kolmivuotiasta poikaansa perheriidan päätteeksi. Lapsi sai vakavia vammoja, mutta hänellä ei ole välitöntä hengenvaaraa.
Jyväskylän Myllyjärvellä asuvaan ulkomaalaistaustaiseen perheeseen kuuluu isän ja äidin lisäksi neljä alaikäistä tytärtä ja kolmivuotias poika. Kaikki olivat paikalla riidan alkaessa lauantai-iltana. Riidan päätteeksi isä lähti ajamaan autolla poika mukanaan.
Myöhään illalla isä pysäytti toisen autoilijan ja pyysi häntä soittamaan poliisille. Poliisin mentyä paikalle kävi ilmi, että lasta oli puukotettu. Mies on kuulusteluissa myöntänyt puukottaneensa poikaansa.
Lähde
Ilta-Sanomat 5.1.2009
Epäily: Kolme nuorta vastusti poliisia väkivaltaisesti
Kolmea ulkomaalaisperäistä nuorta epäillään poliisien väkivaltaisesta vastustamisesta, mahdollisesti pahoinpitelystä Vantaan Jokiniemen kahakoissa viikonloppuna.
Kaikkiaan neljä 13-20 -vuotiasta joutui putkaan. Heistä osa oli tyttöjä, kertoi komisario Kimmo Hyvärinen Ilta-Sanomille.
Kaikkiaan lauantai-illan kahinoitiin osallistui 15 nuorta. Poliisi sai kotihälytyksen metelin perusteella.
- Itse asiassa samassa yksityisasunnoissa oli käyty jo vuorokautta aikaisemmin samasta syytä, Hyvärinen kertoi.
Melu jatkui jo toista vuorokautta.
Nuoret eivät tyytyneet poliisin huomautuksiin. Rähinä alkoi toden teolla kun poliisi päätti tyhjentää huoneiston.
Osa nuorista kävi poliisin kimppuun.
- Jouduimme hälyttämään paikalla useita partioita, huomautti Hyvärinen.
Ulkomaalaisperäisten nuorten kuulustelut ovat alkamassa. Osa heistä sai jo sakkoa.
Lähde
Kolmea ulkomaalaisperäistä nuorta epäillään poliisien väkivaltaisesta vastustamisesta, mahdollisesti pahoinpitelystä Vantaan Jokiniemen kahakoissa viikonloppuna.
Kaikkiaan neljä 13-20 -vuotiasta joutui putkaan. Heistä osa oli tyttöjä, kertoi komisario Kimmo Hyvärinen Ilta-Sanomille.
Kaikkiaan lauantai-illan kahinoitiin osallistui 15 nuorta. Poliisi sai kotihälytyksen metelin perusteella.
- Itse asiassa samassa yksityisasunnoissa oli käyty jo vuorokautta aikaisemmin samasta syytä, Hyvärinen kertoi.
Melu jatkui jo toista vuorokautta.
Nuoret eivät tyytyneet poliisin huomautuksiin. Rähinä alkoi toden teolla kun poliisi päätti tyhjentää huoneiston.
Osa nuorista kävi poliisin kimppuun.
- Jouduimme hälyttämään paikalla useita partioita, huomautti Hyvärinen.
Ulkomaalaisperäisten nuorten kuulustelut ovat alkamassa. Osa heistä sai jo sakkoa.
Lähde
Helsingin Sanomat 5.1.2009
Risikko: Poikien ympärileikkauksista lasku vanhemmille
Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) katsoo, että poikien ympärileikkauksia ei tule rahoittaa julkisin varoin, jos leikkaukset tehdään muista kuin lääketieteellisistä syistä. Risikko sanoo sanomalehti Ilkan haastattelussa, että vanhempien kuuluu kustantaa leikkaukset, jos ne liittyvät uskontoon ja kulttuuriin.
Ministerin mukaan on tärkeää saada kotioloissa tehtävät operaatiot loppumaan.
Ihmisoikeusliitto puolestaan katsoo, että myös ei-lääketieteellisin perustein tehtävät poikien ympärileikkaukset tulee maksaa julkisista varoista. Liitto on huolissaan siitä, että vähävaraisten perheiden pojat eivät muuten välttämättä pääse leikkaukseen turvallisissa oloissa.
Risikko on perustanut työryhmän, joka arvioi asiaan liittyvää lainsäädäntöä ja rahoituskysymystä. Tällä hetkellä vain osa julkisella sektorilla työskentelevistä lääkäreistä suostuu tekemään ympärileikkauksen muuten kuin lääketieteellisin perustein.
Lähde
Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) katsoo, että poikien ympärileikkauksia ei tule rahoittaa julkisin varoin, jos leikkaukset tehdään muista kuin lääketieteellisistä syistä. Risikko sanoo sanomalehti Ilkan haastattelussa, että vanhempien kuuluu kustantaa leikkaukset, jos ne liittyvät uskontoon ja kulttuuriin.
Ministerin mukaan on tärkeää saada kotioloissa tehtävät operaatiot loppumaan.
Ihmisoikeusliitto puolestaan katsoo, että myös ei-lääketieteellisin perustein tehtävät poikien ympärileikkaukset tulee maksaa julkisista varoista. Liitto on huolissaan siitä, että vähävaraisten perheiden pojat eivät muuten välttämättä pääse leikkaukseen turvallisissa oloissa.
Risikko on perustanut työryhmän, joka arvioi asiaan liittyvää lainsäädäntöä ja rahoituskysymystä. Tällä hetkellä vain osa julkisella sektorilla työskentelevistä lääkäreistä suostuu tekemään ympärileikkauksen muuten kuin lääketieteellisin perustein.
Lähde
2.1.09
Hämeen Sanomat 2.1.2009
Veitsiä heilutelleet kioskiryöstäjät jäivät kiinni
Poliisi on ottanut kiinni kolme miestä epäiltyinä Hämeenlinnassa perjantai-iltana sekä Lahdessa torstaina tehdyistä kioskiryöstöistä.
Pidätetyt ovat Romanian kansalaisia, ja heidät otettiin kiinni Helsingissä lauantaina. Kiinniotto sujui rauhallisesti.
Poliisi pääsi tekijöiden jäljille runsaiden yleisövihjeiden avulla.
Toistaiseksi poliisi on vaitonainen ryöstöjen motiivista ja muista yksityiskohdista.
Miehet ryöstivät perjantaina Parolantien ja Torikadun kulmassa sijaitsevan R-kioskin ja haavoittivat veitsellä kioskin myyjää. (HäSa)
Lähde
Poliisi on ottanut kiinni kolme miestä epäiltyinä Hämeenlinnassa perjantai-iltana sekä Lahdessa torstaina tehdyistä kioskiryöstöistä.
Pidätetyt ovat Romanian kansalaisia, ja heidät otettiin kiinni Helsingissä lauantaina. Kiinniotto sujui rauhallisesti.
Poliisi pääsi tekijöiden jäljille runsaiden yleisövihjeiden avulla.
Toistaiseksi poliisi on vaitonainen ryöstöjen motiivista ja muista yksityiskohdista.
Miehet ryöstivät perjantaina Parolantien ja Torikadun kulmassa sijaitsevan R-kioskin ja haavoittivat veitsellä kioskin myyjää. (HäSa)
Lähde
Helsingin Sanomat 2.1.2009
Myyjä loukkaantui kioskiryöstössä Hämeenlinnassa
R-kioskin myyjä sai vammoja ainakin käsiinsä, kun kaksi miestä ryösti kioskin perjantai-iltana Parolantiellä Hämeenlinnassa.
Kioskissa yksin ollutta myyjää lyötiin teräaseella ja vaadittiin rahoja.
Myyjän vammojen vakavuudesta ei ole toistaiseksi tietoa.
Tekijöiksi on tunnistettu samat kaksi henkilöä, jotka ryöstivät kioskin torstaina Lahdessa. Henkilöitä, jotka jotain tietävät ryöstäjistä, tai muusta asiaan liittyvistä, pyydetään ottamaan yhteyttä Hämeenlinnan poliisiin, numeroon 071 873 7719.
Lähde
R-kioskin myyjä sai vammoja ainakin käsiinsä, kun kaksi miestä ryösti kioskin perjantai-iltana Parolantiellä Hämeenlinnassa.
Kioskissa yksin ollutta myyjää lyötiin teräaseella ja vaadittiin rahoja.
Myyjän vammojen vakavuudesta ei ole toistaiseksi tietoa.
Tekijöiksi on tunnistettu samat kaksi henkilöä, jotka ryöstivät kioskin torstaina Lahdessa. Henkilöitä, jotka jotain tietävät ryöstäjistä, tai muusta asiaan liittyvistä, pyydetään ottamaan yhteyttä Hämeenlinnan poliisiin, numeroon 071 873 7719.
Lähde
Iltalehti 2.1.2009
Ryöstäjät uhkasivat myyjää veitsellä Lahdessa
Kaksi miestä ryösti kioskin Lahden ydinkeskustassa uudenvuodenpäivän iltana.
Törkeästä ryöstöstä epäiltyjä ulkomaalaisia ei vielä perjantaina ollut tavoitettu. Poliisin mukaan se saivat saaliikseen pienehkön rahasumman.
Alatorin R-kioskissa oli vain myyjä tapahtumahetkellä, puoli kahdeksan aikaan torstai-iltana. Sisään tulleet miehet vaativat häneltä rahaa veitsellä uhaten. He kävivät kiinni myyjään niin, että nainen kaatui ja sai mustelmia.
Tekijät on päätelty ulkomaalaisiksi myyjän näkö- ja kuulohavaintojen sekä valvontakameran kuvien perusteella. Miehet ovat 20-30-vuotiaita, tummaihoisia, keskikokoisia ja hoikkavartaloisia. Ryöstöhetkellä heillä oli tummat vaatteet.
Lahden poliisi ottaa vastaan havaintoja tekijöistä numerossa 071 873 7495.
Lähde
Kaksi miestä ryösti kioskin Lahden ydinkeskustassa uudenvuodenpäivän iltana.
Törkeästä ryöstöstä epäiltyjä ulkomaalaisia ei vielä perjantaina ollut tavoitettu. Poliisin mukaan se saivat saaliikseen pienehkön rahasumman.
Alatorin R-kioskissa oli vain myyjä tapahtumahetkellä, puoli kahdeksan aikaan torstai-iltana. Sisään tulleet miehet vaativat häneltä rahaa veitsellä uhaten. He kävivät kiinni myyjään niin, että nainen kaatui ja sai mustelmia.
Tekijät on päätelty ulkomaalaisiksi myyjän näkö- ja kuulohavaintojen sekä valvontakameran kuvien perusteella. Miehet ovat 20-30-vuotiaita, tummaihoisia, keskikokoisia ja hoikkavartaloisia. Ryöstöhetkellä heillä oli tummat vaatteet.
Lahden poliisi ottaa vastaan havaintoja tekijöistä numerossa 071 873 7495.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)