Seura 21/2008

Kaikilla kielillä EI

Joka viides poliisin tietoon tulleista raiskauksista on ulkomaalaisen tekemä.

Viime vuonna poliisin tietoon tuli 739 raiskaustapausta, joista epäiltynä oli 475 miestä. Epäillyistä joka viides oli syntyperältään ulkomaalainen. Se on hurja luku, sillä ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä on alle neljä prosenttiyksikköä.

Eniten ulkomaalaisten raiskausepäilyjä oli pääkaupunkiseudulla, missä on myös suhteellisesti paljon nuoria ulkomaalaismiehiä. Helsingissä ulkomaalaisten tekemien raiskausten osuus oli noin 50 prosenttia.

Espoossa luku on vielä synkempi, lähes 70 prosenttiyksikköä.

Espoon poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja rikoskomisario Jukka Kaskelle tieto tulee täytenä yllätyksenä.

”En yhtään osaa sanoa, mistä noin suuri luku johtuu. Me emme katso epäiltyjen kansalaisuuksia. Poliisin näkökulmasta rikos ei ole kulttuurikysymys. Vaikka omassa kulttuurissa ajateltaisiin mitä, se ei oikeuta ketään toisen ihmisen vahingoittamiseen”, Kaski sanoo.

Suomessa on yksi laki, jonka edessä kaikki ovat yhdenvertaisia. Mutta silti lainvalvojan lausunto kuulostaa erikoiselta. Eri kulttuureissa vallitsee hyvin erilaiset rangaistukset raiskauksesta. Jossain siitä saa kuolemantuomion. Pakistanissa naisia on ruoskittu julkisesti, jos he ovat myöntäneet joutuneensa raiskatuksi. Muslimivaltioissa avioliiton sisällä tapahtuvaa raiskausta ei ole ylipäätään kriminalisoitu lainkaan. Olisi suoranainen ihme, elleivät kulttuurien väliset erot heijastuisi maahanmuuttajien ajattelutapoihin.

Maahanmuuttajat eivät saa erityiskohtelua myöskään Raiskauskriisikeskus Tukinaisen suunnalta. Tukinainen auttaa naisia, jotka ovat joutuneet raiskauksen uhriksi.

”Raiskaajan kansalaisuus ei ole meidän työmme kannalta tärkeää. Problematiikka on samanlaista, olipa tekijä kotimainen tai ulkomainen”, kriisityöstä vastaava Heli Heinjoki sanoo.

Aiemmin Tukinainen keräsi tietoa raiskaajien kansalaisuudesta, mutta ei enää. Heinjoki ei suostu kertomaan, mistä tilastointitavan muutos johtuu. Kriisityöntekijän mielestä suomalaisten naisten ei tarvitse olla sen tietoisempia vieraista kulttuureista kuin tähänkään asti.

”Täällä eletään suomalaisessa kulttuurissa, Suomen lakien mukaan. Nuorille pitäisi antaa kasvatuksessa riittävän hyvä itsetunto, jotta he pystyvät sanomaan napakasti ei. Välineet ovat ihan samat, tapaa kenet tahansa”, Heli Heinjoki arvelee.



Valtaosa jää ilmoittamatta

Miksi poliisi ja kriisityöntekijä eivät ole kiinnostuneempia ulkomaalaisten tekemistä raiskauksista, vaikka ne ovat poliisin tilastoissa näin yleisiä? Yksi syy on tilastoissa itsessään. Oikeastaan ne eivät kerro paljoakaan todellisuudesta.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että Suomessa tapahtuu vuosittain 15 000 raiskausta. Yli 14 000 tapausta jää ilmoittamatta poliisille.

Ylivoimaisesti suurin osa raiskauksista on suomalaisten miesten tekemiä. Melko usein tekijä kuuluu uhrin lähipiiriin, joten kynnys ilmoittaa asiasta viranomaiselle on korkealla. Ulkomaalaiset ovat poliisin tilastoissa näkyvä ryhmä, mutta koko ongelmaan suhteutettuna he ovat pisara meressä.

Yhdessä suhteessa Heli Heinjoki on kuitenkin väärässä: tutkimus osoittaa, että ulkomaalaisten tekemät raiskaukset eroavat suomalaisten tekemistä.

Raiskaukset voidaan jakaa neljään ryhmään tekijän mukaan. Joka kolmannessa tapauksessa raiskaaja on naisen tuttava. Yleisiä ovat myös parisuhteen sisällä tapahtuvat raiskaukset. Puskaraiskauksessa täysin tuntematon mies hyökkää naisen kimppuun.

Tutustumisraiskauksissa nainen ja mies tutustuvat samana päivänä, ja tapahtumat johtavat raiskaukseen. Ulkomaalaiset miehet syyllistyvät usein tutustumisraiskauksiin.



Kaava on usein sama

Sosiologian dosentti, tutkija, kunnallispoliitikko (vihr.) Sari Näre tutki vuosituhannen vaihteessa 10–20-vuotiaiden tyttöjen raiskauksia. Hän käytti tutkimuksensa pohjamateriaalina nimenomaan Raiskauskriisikeskus Tukinaisen aineistoja 90-luvulta. Siihen aikaan tilastoissa vielä mainittiin tietoja tekijöistä.

Näreen tutkimuksesta selvisi, että ulkomaalaisten tekemissä raiskauksissa rikos noudattaa usein samaa kaavaa: nainen tutustuu ulkomaiseen mieheen ravintolassa, taksijonossa tai vaikka kadulla. Nainen lähtee uuden tuttavuuden mukaan ja joutuu raiskatuksi. Tällaisissa tutustumisraiskauksissa ulkomaalaisten miesten osuus oli jopa 40 prosenttia.

”Nuoret naiset joutuvat tutustumisraiskauksen uhriksi useammin kuin vanhemmat, sillä nuoret päätyvät helpommin tällaisiin tilanteisiin. Monesti uhri oli lähtenyt miehen mukaan käytännön sanelemasta syystä. Ei ollut rahaa viimeiseen kyytiin tai ei ollut yösijaa. Seksiä ei haluttu”, Näre sanoo.

Tutkija näkee tapausten taustalla pitkälti kulttuurien välisen yhteentörmäyksen.

”Suomalainen seksuaalikulttuuri perustuu luottamukseen. Meillä nainen helposti luottaa siihen, että mies pystyy kontrolloimaan seksuaalisia toimintojaan. Eivät naiset lähtisi niin helposti vieraan mukaan, ellei taustalla olisi tällaista käsikirjoitusta, että nainen saa viime kädessä päättää”, Näre sanoo.

Poliisin raiskaustilastoista pomppaa esiin muutama kansallisuus: Irak, Iran, Turkki, Somalia, Afganistan, Uzbekistan, Pakistan, Nigeria. Kaikki maita, joissa muslimikulttuuri on osa valtakulttuuria. Kun ulkomaalaisten raiskaustapaukset laskee yhteen, yli puolet epäillyistä on kotoisin muslimikulttuurista.

Muslimikulttuuri on valtava käsite, joka kattaa suuren joukon maita. Niiden väliltä on vaikea löytää yhtä yhteistä nimittäjää. Mutta jos kulttuurilla ylipäätään on merkitystä, on syytä miettiä, miten islam suhtautuu miehen ja naisen rooleihin. Yksi on ainakin varma: muslimimaissa seksuaalikulttuuri on erilainen kuin siideriin ja napapaitoihin tottuneessa Suomessa.



Huntu on yksityisyyden symboli

Muodollisesti islam suhtautuu äärikielteisesti avioliiton ulkopuoliseen seksiin. Monissa maissa on vallalla järjestetty avioliitto, eikä deittailua katsota hyvällä. Tapakulttuurin pelisäännöt eivät ole aivan yhtä jyrkät. Aika ja paikka ratkaisevat, mihin miehen ja naisen välinen tilanne kehittyy.

”Muslimikulttuurissa nainen edustaa yksityistä tilaa, ja huntu on sen yksityisyyden symboli. Jos raja rikotaan, nainen on itse siitä vastuussa. Monen turistinaisen kannalta muslimimaissa on kaikkien raivostuttavinta se, että miehet eivät siellä tunnu kokevan syyllisyyttä, kun he häiritsevät naista kadulla”, Näre sanoo.

Näre eläytyy raiskaustilanteeseen: ”Ehkä naisen motiivi lähteä vieraan miehen matkaan on, että hän haluaa tutustua mieheen paremmin riippumatta tämän kulttuuritaustasta. Nainen jättää pelin auki. Lopputulos riippuu siitä, miten vuorovaikutus etenee. Kun tilanne alkaa tökkiä, nainen vetäytyy. Silloin mies kokee oikeudekseen näiden merkkien perusteella päästä päämääräänsä.”

Mies ja nainen lukevat tilannetta eri tavalla.

”Jos mies toimii oman kulttuurinsa koodeilla, hän voi ajatella, että naisen neuvottelu on vain osa peitetarinaa. Aika ja paikka ovat merkittävämpi tekijä. Mies ei ehkä koe tekevänsä mitään väärää, vaikka pakottaisikin”, Näre arvelee.

”Osa miehistä saattaa myös käyttää hyväkseen kaksoiskoodistoa. Ensin he ovat naiselle mieliksi, mutta neljän seinän sisällä he alkavat toimia oman koodistonsa mukaan. Voi olla, että miehen omassa kulttuurissa on naisen omalla vastuulla, jos hän herättää miehen halut”, Näre sanoo.

Islamin määritelmän mukaan mies ja nainen ovat erilaisia, ja heillä on yhteiskunnassa selkeästi omat roolinsa. Moderni länsimainen kulttuuri taas lähtee ajatuksesta, että mies ja nainen voivat toteuttaa itseään tasavertaisesti elämän eri alueilla.

”Sopimus edellyttää mieheltä viettisääntelyä. Se on rankka vaatimus yhteiskunnassa, jossa keskeinen toimintaperiaate on sukupuolten välinen työnjako. Sellainen jako herkistää varsinkin nuoria miehiä, jotka joutuvat tilanteeseen, jossa on seksuaalisia ärsykkeitä. Heidän oma kulttuurinsa ei anna kauhean paljon mahdollisuuksia harjaantua tällaisissa asioissa”, Näre sanoo.

Tutustumisraiskauksien kohdalla nainen saattaa myös itse hakeutua vierasmaalaisen miehen seuraan. Neuvojen jakaminen voi tuntua uhrin syyllistämiseltä, mutta silläkin uhalla: jos ulkomaiset miehet kiinnostavat, vieraaseen kulttuuriin tutustumisesta ei ole ainakaan haittaa.

Sari Näre olettaa naisten olevan kiinnostuneita vierasmaalaisista miehistä, koska he suhtautuvat naiseen eri tavalla kuin suomalaiset miehet. Tutkija puhuu naiseuden kannattelusta.

”Ehkä suomalaisnaiset hakevat sitä tunnetta, että heidät tunnistetaan naisina. Suomalaisessa kulttuurissa sukupuolten välinen ihailu on osittain näivettynyt – pikemminkin ollaan kilpasilla. Meillä voi olla aika välinpitämätöntä toisen huomioonottaminen sukupuolisena olentona. Osalla suomalaisnaisista saattaa olla nälkää kulttuurille, jossa sukupuolet ovat erilaisia.”

Lähde