Kotimaassaan Irlannin karavaanareilla on pysyvä leiriytymiskielto
MARKUS AHONEN
Asuntovaunuissa asuvaa väkeä. Ovelta ovelle kalentereita myyviä ihmisiä. Hanttihommien tekijöitä. Ilman hansikkaita käytävien nyrkkeilyotteluiden osanottajia.
Suomeenkin tänä kesänä rantautunut irlantilaisten karavaanarivähemmistö tunnetaan kotimaassaan nimellä travellers eli kulkijat tai kiertolaiset.
Termi on ollut lehtiotsikoissa usein negatiivisessa mielessä.
Manner-Eurooppaan rantautumisen taustalla saattaa olla Irlannin tiukentunut lainsäädäntö.
2002 tehty laki kielsi leiriytymisen sekä julkiselle että yksityiselle alueelle.
- Pahimmillaan tämä on johtanut siihen, että asuntovaunun parkkeeramisesta on voinut menettää omaisuutensa, saada päälle 3 000 euron sakon ja lapset on otettu huostaan, kertoo Irlannin travellereiden järjestön Pavee Point Travellers Centren tiedottaja Ben Archibald.
Oma kulttuuri ja kieli
Irlantilaislähtöisiä travellereita asuu Britannian puolella arviolta 15 000 ja Yhdysvalloissa 10 000. Irlannin 25 000 ihmisen travelleriyhteisölle liikkuminen asuntovaunuissa ympäri maata oli osa elämää vuosisatojen ajan.
Heillä on omat tapansa ja kulttuuriset piirteensä. He puhuvat 1700-luvulta peräisin olevaa sheltan kieltä, joka jakautuu kahdeksi murteeksi.
Travellereiden on väitetty olevan niiden maanomistajien jälkeläisiä, jotka jäivät kodittomiksi 1600-luvun sotatoimien tuoksinassa.
Siinä missä romanit ovat geneettisesti erillinen ryhmä, ovat travellerit perua muusta Irlannin kansasta. Perinnöllisten sairauksien yleisyyden travellereiden keskuudessa on uskottu liittyvän yhteisön sisäsiittoisuuteen.
Britanniassa travellerit lasketaan etniseksi, Irlannissa sosiaaliseksi vähemmistöksi. Irlannissa travellerit kärsivät edelleen rasismista ja yhteiskunnan ulkopuolelle sulkemisesta.
- Taannoinen rasismilaki kielsi estämästä travellereilta sisäänpääsyn pubeihin. Mahdollisen kanteen käsitteleminen on räikeissäkin rasismitapauksissa vaikeaa, sillä asiat päätetään tuomioistuimen sijaan oikeudessa. Se tulee kalliiksi, kertoo Archibald.
Ennen vuotta 1963 hallituksen päätarkoituksena oli Archibaldin mukaan kieltää koko elämäntapa ja sulauttaa travellerit muuhun kansaan.
Vain alle puolet elää yli 39-vuotiaaksi
Vaikka muutoksia on tekeillä ja moni travelleri on siirtynyt asumaan normaaleihin asuinympäristöihin, on suurimmalle osalle ongelma koulutuksen ja perusmajoitustilojen puute.
Valtio sälytti kiertämiskiellon vuoksi kreivikunnille velvollisuuden rakentaa travelleripalstoja, joissa tarjolla olisivat perussaniteettitilat vesi- ja sähköyhteyksineen.
- Palstoja ei ole vieläkään tarpeeksi ja ne ovat äärimmäisen kansoitettuja. Kreivikunnilla on velvollisuus rakentaa palstoja, mutta mitään sanktioita ei ole, jos niitä ei rakenneta.
Kolmannes travellereista elää yhä ilman perusmukavuuksia. Terveysongelmia riittää. Tutkimuksen mukaan yli puolet travellereista ei elä yli 39-vuotiaiksi. Pari vuotta sitten huomiota herätti itsemurha-aalto.
- Tilanne on huono, vaikka muutos on periaatteessa positiivinen. Hallituksen tekemisten nopeus asioiden edistämiseksi on hyvin hidasta. On kuin seuraisi puiden kasvua. Näin huonossa tilanteessa ei uskoisi, että elämme rikkaassa eurooppalaisessa maassa, Archibald sanoo.
Lähde
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti