Turun Sanomat 22.7.2008 (2.)

Ruotsissa koulupoltot yleistyneet rajusti
Kouluihin kohdistuvan tuhopolttoaallon pelätään rantautuvan Suomeenkin

Koulut ja päiväkodit joutuvat aiempaa useammin törkeän ilkivallan kohteeksi. Monissa Euroopan maissa etenkin koulujen tuhopoltot ovat yleistyneet voimakkaasti viime vuosina.

Esimerkiksi Ruotsissa koulujen tuhopoltot ovat kaksinkertaistuneet kymmenen viime vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vähintään yksi koulu tai päiväkoti on tulessa jokaisena koulupäivänä. Vuosittain Ruotsissa yritetään polttaa satoja koulu- ja päiväkotirakennuksia.

Suomessa koulujen ja päiväkotien tuhopoltot ovat verrattain harvinaisia. Vuonna 2005 törkeistä tulella tehdyistä vahingonteoista vain noin viisi prosenttia kohdistui kouluihin. Viranomaiset pelkäävät tuhopolttoaallon kuitenkin rantautuvan ennen pitkään myös Suomeen.

- Viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota monissa Euroopan maissa leviävään trendiin. Toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että tuhopolttoaalto olisi tulossa Suomeen, lasten luvatonta tulenkäyttöä väitöskirjassaan tutkinut Brita Somerkoski sanoo.


Tuhoista kaupungille muhkea lasku

Koulukiinteistöjen kunnosta vastaavan Lars Wirenin mukaan kouluihin kohdistuva ilkivalta on lisääntynyt Turussa huomattavasti viime vuosina. Ilkivallan tuhot ovat myös aiempaa suurempia. Wiren ei pidäkään mahdottomana, että eurooppalainen trendi yltäisi myös Suomeen.

- On asia mikä hyvänsä, niin hyvässä kuin pahassakin, emme ole niiltä ennenkään välttyneet. Moni Euroopasta liikkeelle lähtevä asia pyyhkäisee jossakin vaiheessa meidänkin läpi, Wiren tokaisee.

Wirenin mukaan koulurakennusten tahallinen sytyttäminen on hyvin harvinaista Turussa. Ilkivalta on ollut lähinnä ikkunoiden rikkomista, seinien töhrimistä ja roskisten polttamista.

Kouluihin kohdistuvasta ilkivallasta lankeaa kaupungille vuosittain muhkea lasku.

- 100 000 euroa ei riitä. Kyse on huomattavista summista, etenkin kun luku suhteutetaan koulujen kunnossapitotöihin varattuun budjettiin, Wiren toteaa.


Kevät ilkivallan sesonkiaikaa

Ilkivallan kohteeksi joutuvat yleensä tyhjät koulurakennukset. Tuhoja tehdään ympäri vuoden, mutta kevät ja etenkin aikaväli huhtikuusta kesäkuuhun on Somerkosken mukaan tihutöiden sesonkiaikaa.

Tavallisesti vahingonteot sattuvat ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin. Myös koulujen alkamis- ja päättymisajankohdat saavat töhrijät liikkeelle. Somerkosken mukaan myöhemmin kesällä on sytyttelyn kannalta hiljaisempaa, ehkä esimerkiksi lomailun vuoksi.

- Eniten vahingontekoja tapahtuu silloin kun oppilailla on vapaata. Ilkivaltaa tehdään koulupäivän päätyttyä niin sanotulla ylimenokaudella, jolloin vanhemmat ovat vielä töissä. Tekijät ovat usein oman koulun tai lähiseudun nuoria, Somerkoski toteaa.


Pihoilla liikkumista halutaan rajoittaa

Ilkivaltaa torjutaan valistuksella ja valvonnalla. Somerkosken mukaan Suomessa pitäisi nykyistä enemmän panostaa erityisesti ilkivallan ennaltaehkäisyyn.

- Rahaa pitäisi sijoittaa siten, että koulut olisivat aidattuja ja valaistuja, rakennukset ja isot roskikset pitäisi lukita ja lisäksi pitäisi huolehtia siitä, ettei pihoille ajaudu helposti palavaa materiaalia. Paloturvallisuusasiat pitäisi ottaa entistä paremmin huomioon opetuksessa, ja tulentekovälineiden hallussapidosta koulupäivän aikana pitäisi asettaa sanktioita.

Turussa ilkivaltaa torjutaan valistuksella ja kameravalvonnalla sekä vartiointiliikkeiden ja poliisin kouluihin tekemillä tehoiskuilla. Wirenin mukaan koulut ja kiinteistöjen omistajat olisivat halukkaita myös rajoittamaan turhaa liikkumista koulun alueella.

- Tässä on kuitenkin ristiriita, sillä toisaalta koulujen pihojen pitäisi olla virikkeellisiä alueita, joissa lapset ja nuoret voivat viettää myös vapaa-aikaansa.

Lähde