Vantaa pyrkii katkaisemaan etniset kähinät heti alkuunsa
Vantaalla pyritään ehkäisemään suomalaisten ja maahanmuuttajien välisiä yhteenottoja aikaisella puuttumisella. Esimerkiksi väkivalta- tai uhkailutapauksissa osapuolet pyritään saamaan yhteisiin keskusteluihin mahdollisimman nopeasti, ettei koston kierrettä pääse syntymään.
Toimintamallia on käytetty menestyksekkäästi kaksi kertaa, kertoo Korson-Koivukylän alueesta vastaava maahanmuuttajakoordinaattori Tiina Kentta.
Yhdessä tapauksessa suomalaismies pelotteli maahanmuuttajataustaisia nuoria ampumalla parvekkeelta ilmaan, toisessa keski-ikäinen suomalaismies puukotti ulkomaalaistaustaista nuorta miestä kasvoihin. Puukotuksen uhri selvisi tikeillä.
"He kokevat helposti, että kaikki suomalaiset ovat meitä vastaan", Kentta sanoo. Tilanne saattaa riistäytyä vakavaksi, kun nuoret kertovat kotonaan oman versionsa tapahtumista. Kentan mukaan nuorten kertomukset saattavat olla värittyneitä.
Nopean puuttumisen mallissa pyritään selvittämään, mitä todella on tapahtunut ja lisäämään luottamusta osapuolten välillä.
Keskusteluihin osallistuu kaupungin eri toimijoiden lisäksi tapauksesta riippuen maahanmuuttajayhteisöjen, poliisi ja kolmannen sektorin edustajia. Aloite kokouksesta voi tulla keneltä tahansa, mutta kokouksen kutsuu koolle maahanmuuttajakoordinaattori tai akuutissa tilanteessa poliisi. Tieto mahdollisista ongelmista kulkee verkoston kautta aina kaupungin johdolle asti.
Kohtaamisessa on tärkeää myös miettiä, miten vastaavat tapaukset voitaisiin välttää tulevaisuudessa. Ratkaisun etsimisessä maahanmuuttajajärjestöillä on Vantaan mukaan tärkeä rooli.
Maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan on ollut helpompi saada mukaan keskusteluihin kuin suomalaisia. Syyksi Kentta arvelee sitä, että maahanmuuttajaperheissä vanhemmilla on suurempi auktoriteetti kuin suomalaisilla vanhemmilla.
Vuonna 2000 yksittäinen väkivallanteko kärjistyi laajoiksi yhteenotoiksi suomalaisten ja uussuomalaisten välillä Hakunilassa. Kentta korostaa kuitenkin, etteivät ongelmat ole erityisesti lisääntyneet Vantaalla viime vuosina.
Toimintamalli kehitettiin juuri päättyneessä Passi-projektissa, jota rahoittivat Uudenmaan lääninhallitus ja Vantaan kaupunki.
Vantaan uudesta mallista kertoi ensin vantaan Sanomat.
Lähde
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti