Ammattikorkeakouluihin pyrkii yhä useammin ulkomaalainen
Ammattikorkeakouluihin pyrkivien ulkomaalaisten määrä on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Viime kevään yhteishaun yli 20 000 hakijasta noin puolet oli Nigeriasta ja Ghanasta.
Ammattikorkeakoulujen mielestä nykyinen hakuprosessi on työläs ja ongelmallinen, sillä vain pieni osa hakijoista päätyy lopulta Suomeen opiskelemaan.
Suomalaisten ammattikorkeakoulujen suosion kasvun syy on sähköinen hakujärjestelmä eli nykyään hakupaperin voi täyttää helposti verkossa.
Paperit täytti viime keväänä kaksinkertainen määrä ulkomaalaisia hakijoita viime vuoteen verrattuna. Hakijamäärät ovat olleet huimia myös juuri päättyneessä syksyn yhteishaussa. Kansainvälisten linjojen muutamia kymmeniä opiskelupaikkoja tavoittelevat tuhannet hakijat.
Vain harva tahtoo Suomeen tosissaan
Kouluille tilanne on turhauttava, sillä vain harva näyttää tahtovan Suomeen tosissaan.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja, Haaga-Helian rehtori Ritva Laakso-Manninen kertoo, että ammattikorkeakoulut tekevät suuren määrän työtä käsitelleessään hakijoiden papereita ja hakemuksia. Joskus työ on turhaa, sillä hakija ei saa viisumia.
- Entä sitten, kun meillä on 50 000 tai 70 000 hakemusta? Jos tämä tätä vauhtia kasvaa, niin silloin tilanne on aivan kestämätön. Kyllä tässä on toimenpiteisiin ryhdyttävä jo ennen kuin olemme siinä tilanteessa, lisää Manninen.
Viranomaiset: opiskelupaikkaa hyödynnetään väärin
Puolet viime kevään yhteishaun hakemuksista tuli Länsi-Afrikasta, Nigeriasta ja Ghanasta. Kymmenestä tuhannesta nigerialaisesta ja ghanalaisesta hakijasta pääsykokeeseen kutsuttiin lähes 4 000 ja heistä lopulta vajaa 400 sai opiskelupaikan.
Viranomaisten mukaan osa ulkomaalaisista opiskelijoista hyödyntää opiskelulupaansa väärin. Rajavartiolaitos tutkii parhaillaan useita rikosjuttuja, joissa epäillään Nigeriasta Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa.
Opiskelupaikan saaminen Suomesta antaa vapauden liikkua Schengen-alueella, joten Suomen edustustot ulkomailla ovatkin hylänneet monia viisumianomuksia. Tiukentunut viisumipolitiikka johti viime keväänä siihen, että koulut pitivät pääsykokeita myös Ghanassa.
Kielitaitotodistus tai koulutus maksulliseksi?
Opetusministeriöstä kerrotaan, että tilanteeseen puuttuminen on hankalaa, sillä kouluihin pyrkijöitä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan kansallisuutensa perusteella.
Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston johtaja Hannu Sirén ehdottaa, että hakijoilta voidaan edellyttää kansainvälinen kielitaitotodistus. Sirénin mukaan se saattaa karsia merkittävästi hakijoista.
Haaga-Helian rehtorin Ritva Laakso-Mannisen mielestä Suomi voisi nyt ottaa mallia Tanskasta, jossa ulkomaalaisten hakijoiden määrä kääntyi laskuun tutkinnon tultua maksulliseksi. Manninen ehdottaa toisena vaihtoehtona valintakriteereiden tiukentamista.
- Tavoitellaanko kehitysyhteistyönluontoista koulutusta eli että henkilöt sitten palaavat kohdemaahan ja ovat kehittämässä paikallista sairaanhoitajien koulutusta. Vai onko tavoite kouluttaa työntekijöitä Suomen työmarkkinoille, jolloin pitäisi ottaa huomioon tulijoiden taustat, kysyy Manninen.
Lähde
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti