Turun turvakodissa ennätysvilkas vuosi
Häpeä saa väkivallan uhrit hakemaan ulkopuolisen apua vasta viime hetkellä
Joulun ja uudenvuoden välipäivät eivät ole kaikille ihmisille leppoisaa yhdessäolon aikaa. Turun turvakodissa puhelin on soinut jo joulunpyhinä tiuhaan, mutta vasta joulun jälkeen perhe- tai parisuhdeväkivaltaa kokeneet ovat uskaltaneet lähteä hakemaan apua kodin seinien ulkopuolelta. Suurin syy viivyttelyyn on häpeä. Joulurauha ja iskut - sanallisetkin - eivät sovi yhteen.
- Yleisin syy hakeutua turvakotiin on henkinen väkivalta. Kotona toinen osapuoli joutuu kokemaan solvaamista, alistamista ja hyvinkin karkeaa nimittelyä lasten kuullen. Mutta paljon on myös fyysistä väkivaltaa. Usein asiakkaamme näkevät uhkaavan tilanteen merkit jo ennalta aiempien kokemustensa perusteella, sanoo Turun Ensi- ja turvakodin perheterapeutti Aija Aaltonen.
Koko vuosi 2007 on ollut Turun turvakodissa tavallista kiireisempi. Kaikki kymmenen asiakashuonetta ovat olleet lähes tauotta täynnä muutaman päivän hiljaisempia hetkiä lukuun ottamatta. Kaikki sisään pyrkivät mahdutetaan kuitenkin turvaan lapset mukaan lukien.
- Hoitopäiviä on tänä vuonna ollut yli 20 prosenttia enemmän kuin aikaisemmin. Myös asiakkaita on ollut runsaammin, samaten lapsia, kertoo ohjaaja Ritva Alkio.
Hän korostaa, että joulu ja uusivuosi eivät aiheuta tilastopiikkiä, kun taas heinäkuussa talo on ollut ääriään myöten täynnä.
Turvassa keskimäärin neljä vuorokautta
Suurin osa asiakkaista on 30-40-vuotiaita naisia. Joskus sisään tulee äiti vasta parin viikon ikäisen vauvansa kanssa. Mutta myös miehet saattavat hakea turvaa: Aaltonen huomauttaa, että naisetkin voivat olla väkivaltaisia. Turvakodin vuosittaisesta kävijämäärästä noin 10 prosenttia eli 20-25 henkilöä on miehiä.
Ulkomaalaisten osuus oli viime vuonna 23 prosenttia. Tämä on 45-50 asiakasperhettä, joiden joukossa on jopa 20 eri kansalaisuutta. Mikään kansalaisuus ei nouse ylitse muiden.
- Vierasmaalaisilla on toisinaan erilainen suhtautuminen väkivaltaan. Joissakin kulttuureissa miesten on vaikea ymmärtää, että yhteiskunta puuttuu perheen sisällä tapahtuvaan väkivaltaan. Vetoamme aina Suomen lakiin ja siihen, että maassa eletään maan tavalla, Aaltonen sanoo.
Talossa viivytään keskimäärin neljä vuorokautta.
- Neljä päivää on aika lyhyt aika selvitä kotona puhjenneesta kriisistä. Kotiin palataan kuitenkin omasta halusta. Usein toivotaan ja uskotaan, että tilanne kääntyy parempaan päin, että toinen osapuoli on ottanut tapahtuneesta opikseen, Aaltonen kuvailee.
"Kunhan vain rakastaa tarpeeksi"
Väkivaltaisen kumppanin rinnalla pysyttelevä keksii helposti liudan syitä jäädä tilanteeseensa, kun pahin kriisi on väistynyt. Uskotellaan, että vaikka kerran kävi näin, puoliso ei enää ikinä lyö, kunhan alistettu vain jaksaa rakastaa tarpeeksi. Tilastot puhuvat kuitenkin toista.
- Kun kerran lähtee väkivallan tielle, lyönnit valitaan ratkaisuksi helpommin myös tulevissa tilanteissa, Aaltonen sanoo.
Hän huomauttaa, että lapset muuttuvat väkivaltatilanteissa usein näkymättömiksi.
- Lasten suhde kotona tapahtuvaan väkivaltaan on aina aktiivinen. He eivät ole välinpitämättömiä sivustakatsojia, joita tapahtumat eivät kosketa. Elämä väkivallan vaikutuspiirissä merkitsee elämää pelon keskellä, mikä on uhka perusturvallisuudelle, Aaltonen sanoo.
Parisuhteessa pysytellään myös yksinäisyyden pelosta. Alkio toteaa, että perheväkivaltaankin turtuu, sairastuu.
Alistaminen, kontrollointi, vähättely, määräileminen ja lyönnit koetaan tavalliseksi arjeksi, eikä omaa tilannetta osata enää nähdä hälyttävänä.
Väkivallan kohteeksi joutuneet ovat usein mestareita syyllistämään itseään. Ajatellaan, että toinen hermostui, koska itse käyttäytyi huonosti, ärsytti tahallaan ja kerjäsi rangaistusta.
- Nuoret naiset ovat onneksi pikkuhiljaa oppineet arvostamaan itseään eivätkä hae syytä väkivaltaan itsestään. Ymmärretään, että kenelläkään ei ole oikeutta väkivallan käyttöön, Aaltonen jatkaa.
Pulloa ei voi tuomita
Väkivaltatilanteen laukaisevana tekijänä on usein alkoholi. Moni nainen osaa ennakoida miehensä käytöksen muuttuvan, kun tämä tarttuu pulloon. Todelliset syyt ovat kuitenkin syvemmällä.
- Päihteet näyttelevät pääroolia noin puolessa kaikista tapauksista. Pulloa ei kuitenkaan voi tuomita, sillä sen ja teon takana on ihminen, Aaltonen sanoo.
Toinen suuri tekijä ovat mielenterveysongelmat. Turvakodissa on pohdittu paljon myös ihmisen sisäsyntyistä tapaa turvautua nyrkkeihin.
- Kysymykseen, voiko joku olla perimmiltään paha ja väkivaltainen, ei ole yhtä vastausta. Toisilla keinovalikoima on heikko, toiset ovat saaneet väkivallan mallin jo lapsuudenkodissaan. Yhtä selitystä väkivaltaiseen käytökseen ei ole, Alkio sanoo.
Väkivallalla on monet kasvot. Puoliso voi ulospäin vaikuttaa täysin normaalilta ihmiseltä, jonka pimeä puoli pääsee esiin vain kodin suljettujen ovien takana. Kahden eläkeiässä olevan ihmisen suhdetta voi leimata sairaalloinen kontrollointi, lapsiaan kotona hoitavan puoliso voi puolestaan nakertaa toiselta koko sosiaalisen elämän pikkuhiljaa olemattomiin.
- Väkivaltaa on jokaisessa yhteiskuntaluokassa. Lähisuhdeväkivalta on monimuotoinen ilmiö, Aaltonen toteaa.
Lähde
30.12.07
Iltalehti 30.12.2007
Kehitysyhteistyörahoja käytettiin johtajien verovelkoihin?
Poliisi epäilee Maahanmuuttajien tuki -yhdistyksen ex-johtajien käyttäneen yhdistykselle myönnettyjä rahoja muun muassa omien palkkojensa ja verovelkojensa maksuun.
Asiasta kertoo Aamulehti.
Yhdistyksen entistä toiminnanjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa epäillään törkeästä avustuspetoksesta. Yhdistys lopetti toimintansa vuonna 2005.
Poliisi epäilee, että johtajat ovat käyttäneet valtion kehitysyhteistyöhankkeisiin myöntämästä noin 100 000 eurosta 20 000-30 000 euroa omiin palkkoihinsa, verovelkojen maksuun ja yhdistyksen yleisiin kuluihin.
Rahat oli tarkoitus käyttää orpojen ja pakolaisten kouluttamiseen Somaliassa sekä prostituoitujen ja hyväksikäytettyjen nuorten tukemiseen Filippiineillä.
Epäillyt ovat kiistäneet syyllisyytensä. Esitutkinta on lähes valmis ja tapaus viedään syyttäjälle ensi vuoden alussa.
Törkeän avustuspetoksen rangaistusasteikko on neljästä kuukaudesta neljään vuotta vankeutta.
Lähde
Tietoa Maahanmuuttajien tuki ry:stä.
Poliisi epäilee Maahanmuuttajien tuki -yhdistyksen ex-johtajien käyttäneen yhdistykselle myönnettyjä rahoja muun muassa omien palkkojensa ja verovelkojensa maksuun.
Asiasta kertoo Aamulehti.
Yhdistyksen entistä toiminnanjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa epäillään törkeästä avustuspetoksesta. Yhdistys lopetti toimintansa vuonna 2005.
Poliisi epäilee, että johtajat ovat käyttäneet valtion kehitysyhteistyöhankkeisiin myöntämästä noin 100 000 eurosta 20 000-30 000 euroa omiin palkkoihinsa, verovelkojen maksuun ja yhdistyksen yleisiin kuluihin.
Rahat oli tarkoitus käyttää orpojen ja pakolaisten kouluttamiseen Somaliassa sekä prostituoitujen ja hyväksikäytettyjen nuorten tukemiseen Filippiineillä.
Epäillyt ovat kiistäneet syyllisyytensä. Esitutkinta on lähes valmis ja tapaus viedään syyttäjälle ensi vuoden alussa.
Törkeän avustuspetoksen rangaistusasteikko on neljästä kuukaudesta neljään vuotta vankeutta.
Lähde
Tietoa Maahanmuuttajien tuki ry:stä.
27.12.07
Helsingin Sanomat 27.12.2007
Joka kymmenes helsinkiläinen lapsi on vieraskielinen
Jo joka kymmenes helsinkiläinen lapsi puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Tieto käy ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta raportista.
Helsingin koko väestöstä vuoden 2007 alussa vieraskielisiä oli 8,2 prosenttia. Lasten joukossa vieraskielisten osuus on suurempi kuin aikuisten.
Suurin vieraskielisten lasten osuus on alle kuusivuotiaiden joukossa. Heistä 11,5 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Vieraskielisten lasten yleisimmät kielet ovat somali, venäjä ja viro. Vieraskielisten aikuisten kolmen yleisimmän kielen joukossa somalin kielen korvaa englanti.
Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Helsingin väestöstä on kymmenen viime vuoden aikana kaksinkertaistunut. Helsinkiläisistä noin 23 000 ilmoitti 1997 äidinkielekseen muun kuin suomen tai ruotsin. Tänä vuonna vastaava luku on noin 46 500.
Vieraskielisiin perheisiin myös syntyy enemmän lapsia kuin suomen- tai ruotsinkielisiin.
Vuonna 2006 tuhatta 15–49-vuotiasta vieraskielistä naista kohden syntyi 63 lasta, kun samaan aikaan suomenkielisiä kohden syntyi 39 lasta.
Vuoden 2006 aikana syntyi 6 156 uutta helsinkiläistä.
Lähde
Jo joka kymmenes helsinkiläinen lapsi puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Tieto käy ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta raportista.
Helsingin koko väestöstä vuoden 2007 alussa vieraskielisiä oli 8,2 prosenttia. Lasten joukossa vieraskielisten osuus on suurempi kuin aikuisten.
Suurin vieraskielisten lasten osuus on alle kuusivuotiaiden joukossa. Heistä 11,5 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Vieraskielisten lasten yleisimmät kielet ovat somali, venäjä ja viro. Vieraskielisten aikuisten kolmen yleisimmän kielen joukossa somalin kielen korvaa englanti.
Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Helsingin väestöstä on kymmenen viime vuoden aikana kaksinkertaistunut. Helsinkiläisistä noin 23 000 ilmoitti 1997 äidinkielekseen muun kuin suomen tai ruotsin. Tänä vuonna vastaava luku on noin 46 500.
Vieraskielisiin perheisiin myös syntyy enemmän lapsia kuin suomen- tai ruotsinkielisiin.
Vuonna 2006 tuhatta 15–49-vuotiasta vieraskielistä naista kohden syntyi 63 lasta, kun samaan aikaan suomenkielisiä kohden syntyi 39 lasta.
Vuoden 2006 aikana syntyi 6 156 uutta helsinkiläistä.
Lähde
23.12.07
Iltalehti 23.12.2007
Nuori nainen raiskattiin Kajaanissa
18-vuotias nainen joutui raiskauksen uhriksi Kajaanissa varhain lauantaiaamuna. Poliisi kertoi asiasta sunnuntaina.
Teko tapahtui yksityisasunnossa. Rikoksesta epäilty on 30-vuotias ulkomaalaissyntyinen mies, joka asuu Kajaanissa.
Mies on ollut pidätettynä. Poliisi jatkaa asian tutkintaa.
Lähde
18-vuotias nainen joutui raiskauksen uhriksi Kajaanissa varhain lauantaiaamuna. Poliisi kertoi asiasta sunnuntaina.
Teko tapahtui yksityisasunnossa. Rikoksesta epäilty on 30-vuotias ulkomaalaissyntyinen mies, joka asuu Kajaanissa.
Mies on ollut pidätettynä. Poliisi jatkaa asian tutkintaa.
Lähde
Karjalainen 23.12.2007
Tulkkeja tarvitaan entistä enemmän oikeudenkäynneissä
Joensuun käräjäoikeuden tulkkilistalta löytyy Joensuussa asuva tulkki yli kymmenelle eri kielelle.
Tulkkauspalvelujen käyttö oikeudenistunnoissa on lisääntyneet kuluneella vuosikymmenellä voimakkaasti koko maassa. Viime vuonna esimerkiksi käräjäoikeudet maksoivat tulkkipalkkioita yhteensä runsaat 700 000 euroa. Viidessä vuodessa palkkioihin tarvittava rahamäärä on kasvanut 33 prosenttia.
Joensuun käräjäoikeuden käräjätuomari Kalevi Julkunen on nähnyt tulkkauspalvelujen tarpeen ja kasvun käytännön työssä. Hän muistelee, että kun hän aloitti tuomarina vuonna 1984, niin ensimmäiseen kymmeneen vuoteen ei hänen johtamissaan istunnoissa tulkkia nähty.
– Nykyään tulkkia tarvitaan viikottain. Usein meillä on sellaisiakin päiviä, että tulkki on mukana 2–3 eri istunnossa, hän sanoo.
Tarkkoja tilastoja tulkkipalvelujen käytöstä Joensuun käräjäoikeus ei ole kerännyt, mutta Julkusen mukaan kasvu on tällä vuosikymmenellä ollut samaa tasoa valtakunnallisen kasvun kanssa.
Ja vaikka oikeudenkäynneissä törmää nykyään varsin eksoottisinkiin kieliin, niin tulkkausapua on istuntoihin aina saatu.
– Jos kyseessä on ollut jokin eksoottisempi kieli eikä kyseisen kielen tulkkia ole omalla paikkakunnalla, niin sitten tulkkaus on järjestetty vaikkapa puhelimen välityksellä Helsingistä, sanoo Julkunen.
Eniten venäjän-kielen tulkkeja
Venäjän rajan läheisyys merkitsee sitä, että eniten Joensuun käräjäoikeudessa on viime vuosina tarvittu venäjänkielen tulkkeja. Seuraavana tulevat englanninkielen tulkit.
Käräjäoikeudessa erityistä tulkkilistaa ylläpitävä käräjäsihteeri Sirkku Kokkonen kertoo, että näiden pääkielten tulkkien lisäksi Joensuusta löytyy tulkki reilusti yli kymmenelle eri kielelle.
Venäjän- ja englanninkielen lisäksi Joensuun käräjäoikeuden tulkkilistalla on viron-, ruotsin- ja saksankielen tulkkeja. Listalta löytyy myös espanjan-, portugalin-, italian-, slovakian- ja serbokrotian- sekä somalin-, turkin- ja thaikielen taitajia.
– Ja on meillä kaupungissa karjalankielen ja myös viittomakielen tulkki, lisää Kokkonen.
Listalla on 11 venäjänkielen tulkkia, joskin Kokkosen mukaan vain paria kolmea heistä käytetään aktiivisemmin.
Pienten eksoottisempien kielten – kuten albanian-, burman-, hindin- ja kurdinkielen – tulkkeja käräjäoikeus saa Keski-Suomen alueellisesta tulkkauskeskuksesta Jyväskylästä.
Lähde
Joensuun käräjäoikeuden tulkkilistalta löytyy Joensuussa asuva tulkki yli kymmenelle eri kielelle.
Tulkkauspalvelujen käyttö oikeudenistunnoissa on lisääntyneet kuluneella vuosikymmenellä voimakkaasti koko maassa. Viime vuonna esimerkiksi käräjäoikeudet maksoivat tulkkipalkkioita yhteensä runsaat 700 000 euroa. Viidessä vuodessa palkkioihin tarvittava rahamäärä on kasvanut 33 prosenttia.
Joensuun käräjäoikeuden käräjätuomari Kalevi Julkunen on nähnyt tulkkauspalvelujen tarpeen ja kasvun käytännön työssä. Hän muistelee, että kun hän aloitti tuomarina vuonna 1984, niin ensimmäiseen kymmeneen vuoteen ei hänen johtamissaan istunnoissa tulkkia nähty.
– Nykyään tulkkia tarvitaan viikottain. Usein meillä on sellaisiakin päiviä, että tulkki on mukana 2–3 eri istunnossa, hän sanoo.
Tarkkoja tilastoja tulkkipalvelujen käytöstä Joensuun käräjäoikeus ei ole kerännyt, mutta Julkusen mukaan kasvu on tällä vuosikymmenellä ollut samaa tasoa valtakunnallisen kasvun kanssa.
Ja vaikka oikeudenkäynneissä törmää nykyään varsin eksoottisinkiin kieliin, niin tulkkausapua on istuntoihin aina saatu.
– Jos kyseessä on ollut jokin eksoottisempi kieli eikä kyseisen kielen tulkkia ole omalla paikkakunnalla, niin sitten tulkkaus on järjestetty vaikkapa puhelimen välityksellä Helsingistä, sanoo Julkunen.
Eniten venäjän-kielen tulkkeja
Venäjän rajan läheisyys merkitsee sitä, että eniten Joensuun käräjäoikeudessa on viime vuosina tarvittu venäjänkielen tulkkeja. Seuraavana tulevat englanninkielen tulkit.
Käräjäoikeudessa erityistä tulkkilistaa ylläpitävä käräjäsihteeri Sirkku Kokkonen kertoo, että näiden pääkielten tulkkien lisäksi Joensuusta löytyy tulkki reilusti yli kymmenelle eri kielelle.
Venäjän- ja englanninkielen lisäksi Joensuun käräjäoikeuden tulkkilistalla on viron-, ruotsin- ja saksankielen tulkkeja. Listalta löytyy myös espanjan-, portugalin-, italian-, slovakian- ja serbokrotian- sekä somalin-, turkin- ja thaikielen taitajia.
– Ja on meillä kaupungissa karjalankielen ja myös viittomakielen tulkki, lisää Kokkonen.
Listalla on 11 venäjänkielen tulkkia, joskin Kokkosen mukaan vain paria kolmea heistä käytetään aktiivisemmin.
Pienten eksoottisempien kielten – kuten albanian-, burman-, hindin- ja kurdinkielen – tulkkeja käräjäoikeus saa Keski-Suomen alueellisesta tulkkauskeskuksesta Jyväskylästä.
Lähde
22.12.07
Satakunnan Kansa 22.12.2007
Pankkikorttien ryöstöaalto jatkuu
Kokemäen poliisi kertoi lauantaina kahdesta uudesta pankkikorttien ryöstötapauksesta. Ensimmäinen Satakunnassa tietoon tullut pankkikorttivarkaus tapahtui Porissa jo marraskuussa. Pankkikortit vietiin Harjavallassa ja Huittisissa kahdelta vanhukselta, minkä jälkeen heidän tileiltään nostettiin huomattavia summia rahaa. Molemmat ryöstöt tapahtuivat tällä viikolla. Sekä Harjavallassa että Huittisissa asialla oli kaksi 30-40-vuotiasta tummaihoista miestä, joita luonnehdittiin siististi pukeutuneiksi.
Lähde
(Ei pysyvää linkkiä.)
Kokemäen poliisi kertoi lauantaina kahdesta uudesta pankkikorttien ryöstötapauksesta. Ensimmäinen Satakunnassa tietoon tullut pankkikorttivarkaus tapahtui Porissa jo marraskuussa. Pankkikortit vietiin Harjavallassa ja Huittisissa kahdelta vanhukselta, minkä jälkeen heidän tileiltään nostettiin huomattavia summia rahaa. Molemmat ryöstöt tapahtuivat tällä viikolla. Sekä Harjavallassa että Huittisissa asialla oli kaksi 30-40-vuotiasta tummaihoista miestä, joita luonnehdittiin siististi pukeutuneiksi.
Lähde
(Ei pysyvää linkkiä.)
21.12.07
Iltalehti 21.12.2007
Kahden veljeksen syyte nurin Mäntsälän tanssilavasurmassa
Tuusulan käräjäoikeus hylkäsi kahden veljeksen murhasyytteen Mäntsälän tanssilavaan kytkeytyvässä surmajutussa.
Kolmas veli passitettiin mielentilatutkimukseen. Hän ampui helsinkiläismiestä viidesti viime juhannuksena Suurlavan sisäänkäynnillä. Syyttäjän mielestä teko oli suunnitelmallinen ja uhrin henkeä oli uhattu jo aiemmin, koska yksi veljeksistä oli ilmoittanut uhrille, että hänet tapettaisiin romanisukujen vanhan riidan takia.
Helsinkiläisen ja veljesten sukujen välit olivat vihamieliset. Uhrin suvun jäsen surmasi veljesten sukulaisen vuonna 1965.
Oikeus ei kuitenkaan löytänyt näyttöä siitä, että veljet olisivat auttaneet ampujaa. Kysymyksessä näytti olleen normaali nuorten seurustelu- ja huvittelumatka, johon vaikuttivat tanssilavan vetovoimaiset esiintyjät.
Tapahtumahetkellä Mäntsälän suurlavalle odotettiin esiintyjiksi Mattia ja Teppoa.
Kina syntyi lähtijästä
Oikeuden mielestä jäi näyttämättä, että syytetyt olisivat yhdessä päättäneet tappaa toisen romanisuvun jäsenen ja tehneet sopimuksen sekä suunnitelman verityön toteuttamiseksi.
Vanhan veriteon takia suvut noudattivat väistämiskäytäntöä. Uhrille ja syytetyille syntyi tanssilavan portilla kinaa siitä, kuka lähtee ja kuka saa jäädä. Uhrille esitettiin useita vaatimuksia poistua. Suukopu johti siihen, että uhrille annettiin viisi minuutti aikaa poistua. Yksi veljeksistä kuitenkin ampui ennen määräajan päättymistä.
Parikymppinen syytetty ampui uhria kahden kolmen metrin päästä jalkoihin. Ainakin kaksi laukauksista osui, kun 18-vuotias mies oli kumarassa tai jo kaatumassa maahan. Oikeuden mielestä kahden vanhemman veljen mahdollinen seisominen ampujan lähellä tapahtumahetkellä ei ollut osoitus osallisuudesta tekoon edes avunantajana.
Käräjäoikeus ratkaisee mielentilatutkimuksen jälkeen, mihin rikokseen ampuja syyllistyi.
Lähde
Tuusulan käräjäoikeus hylkäsi kahden veljeksen murhasyytteen Mäntsälän tanssilavaan kytkeytyvässä surmajutussa.
Kolmas veli passitettiin mielentilatutkimukseen. Hän ampui helsinkiläismiestä viidesti viime juhannuksena Suurlavan sisäänkäynnillä. Syyttäjän mielestä teko oli suunnitelmallinen ja uhrin henkeä oli uhattu jo aiemmin, koska yksi veljeksistä oli ilmoittanut uhrille, että hänet tapettaisiin romanisukujen vanhan riidan takia.
Helsinkiläisen ja veljesten sukujen välit olivat vihamieliset. Uhrin suvun jäsen surmasi veljesten sukulaisen vuonna 1965.
Oikeus ei kuitenkaan löytänyt näyttöä siitä, että veljet olisivat auttaneet ampujaa. Kysymyksessä näytti olleen normaali nuorten seurustelu- ja huvittelumatka, johon vaikuttivat tanssilavan vetovoimaiset esiintyjät.
Tapahtumahetkellä Mäntsälän suurlavalle odotettiin esiintyjiksi Mattia ja Teppoa.
Kina syntyi lähtijästä
Oikeuden mielestä jäi näyttämättä, että syytetyt olisivat yhdessä päättäneet tappaa toisen romanisuvun jäsenen ja tehneet sopimuksen sekä suunnitelman verityön toteuttamiseksi.
Vanhan veriteon takia suvut noudattivat väistämiskäytäntöä. Uhrille ja syytetyille syntyi tanssilavan portilla kinaa siitä, kuka lähtee ja kuka saa jäädä. Uhrille esitettiin useita vaatimuksia poistua. Suukopu johti siihen, että uhrille annettiin viisi minuutti aikaa poistua. Yksi veljeksistä kuitenkin ampui ennen määräajan päättymistä.
Parikymppinen syytetty ampui uhria kahden kolmen metrin päästä jalkoihin. Ainakin kaksi laukauksista osui, kun 18-vuotias mies oli kumarassa tai jo kaatumassa maahan. Oikeuden mielestä kahden vanhemman veljen mahdollinen seisominen ampujan lähellä tapahtumahetkellä ei ollut osoitus osallisuudesta tekoon edes avunantajana.
Käräjäoikeus ratkaisee mielentilatutkimuksen jälkeen, mihin rikokseen ampuja syyllistyi.
Lähde
Ilta-Sanomat 21.12.2007 (2.)
Rosvot anastaneet vanhusten pankkikortteja
Ammattirosvot ovat viime viikkoina iskeneet iäkkäiden ihmisten lompakoihin ja pankkikortteihin eri puolilla Suomea.
Poliisin mukaan liikkeellä näyttäisi olevan useita tehokkaasti toimivia vororyhmiä.
- Ilmoituksia on jo ainakin yli 50, ja lisää tulee koko ajan, kertoo rikoskomisario Timo Hiltunen keskusrikospoliisin Joensuun yksiköstä.
Suurin osa uhreista on 70-80-vuotiaita, jotka ovat pahimmillaan menettäneet tuhansia euroja rahaa.
Rosvot ovat ilmeisesti ensin urkkineet pankkikorttien tunnusluvut automaatilla selän takaa kurkkimalla. Sitten he ovat yleensä seuranneet vanhusta esimerkiksi kauppaan.
Siellä uhrin huomio on kiinnitetty toisaalle ja samalla viety lompakko laukusta.
Tilit ja luottokortit on tyhjennetty salamannopeasti ennen kuin uhri on ehtinyt sulkea korttinsa. Luonnollisesti myös lompakon käteinen on kadonnut sen siliän tien.
- Varkaat ovat harvinaisen röyhkeitä ja nopeita, kuvailee Hiltunen.
Tekijät ovat ulkomaalaisia noin 30-40-vuotiaita miehiä, jotka ovat usein sonnustautuneet lippalakkiin. Joskus mukana on ollut myös nainen.
- Vaikuttaa, että he ovat tarkoituksella lähteneet liikkeelle joulun alla, jolloin ihmisillä on paljon asiaa pankkiautomaateille.
Lähde
Ammattirosvot ovat viime viikkoina iskeneet iäkkäiden ihmisten lompakoihin ja pankkikortteihin eri puolilla Suomea.
Poliisin mukaan liikkeellä näyttäisi olevan useita tehokkaasti toimivia vororyhmiä.
- Ilmoituksia on jo ainakin yli 50, ja lisää tulee koko ajan, kertoo rikoskomisario Timo Hiltunen keskusrikospoliisin Joensuun yksiköstä.
Suurin osa uhreista on 70-80-vuotiaita, jotka ovat pahimmillaan menettäneet tuhansia euroja rahaa.
Rosvot ovat ilmeisesti ensin urkkineet pankkikorttien tunnusluvut automaatilla selän takaa kurkkimalla. Sitten he ovat yleensä seuranneet vanhusta esimerkiksi kauppaan.
Siellä uhrin huomio on kiinnitetty toisaalle ja samalla viety lompakko laukusta.
Tilit ja luottokortit on tyhjennetty salamannopeasti ennen kuin uhri on ehtinyt sulkea korttinsa. Luonnollisesti myös lompakon käteinen on kadonnut sen siliän tien.
- Varkaat ovat harvinaisen röyhkeitä ja nopeita, kuvailee Hiltunen.
Tekijät ovat ulkomaalaisia noin 30-40-vuotiaita miehiä, jotka ovat usein sonnustautuneet lippalakkiin. Joskus mukana on ollut myös nainen.
- Vaikuttaa, että he ovat tarkoituksella lähteneet liikkeelle joulun alla, jolloin ihmisillä on paljon asiaa pankkiautomaateille.
Lähde
Ilta-Sanomat 21.12.2007
Valvontajohtaja Laitinen: Laiton siirtolaisuus voi kasvaa
EU:n rajavalvontaviraston Frontexin johtaja Ilkka Laitinen varoittaa, että Schengen-alueen laajentuminen saattaa johtaa laittoman siirtolaisuuden kasvuun.
- Rajavalvonnan poistumisen myötä unioni menettää tehokkaan keinon taistella laitonta muuttoliikettä vastaan, sanoi Laitinen tunteja ennen yhdeksän uuden maan liittymistä Schengenin sopimukseen.
Laitisen mukaan EU-maat ovat täysin tietoisia mahdollisista ongelmista.
- EU on tehnyt kuitenkin tietoisen valinnan ja päättänyt painottaa enemmän vapaata liikkumista kuin turvallisuutta, hän sanoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.
Laitinen ei ole ainoa, jota rajavalvonnan katoaminen arveluttaa. Saksan poliisiliiton johtaja Konrad Freiberg on ennustanut ihmiskaupan lisääntyvän vapaan liikkumisen vuoksi.
Britannia, joka ei kuulu Schengen-alueeseen, on kertonut lisänneensä turvamääräyksiä ja tiedustelua varotoimena.
Laittoman muuttoliikkeen lisäksi britit ovat huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymisestä.
Lähde
EU:n rajavalvontaviraston Frontexin johtaja Ilkka Laitinen varoittaa, että Schengen-alueen laajentuminen saattaa johtaa laittoman siirtolaisuuden kasvuun.
- Rajavalvonnan poistumisen myötä unioni menettää tehokkaan keinon taistella laitonta muuttoliikettä vastaan, sanoi Laitinen tunteja ennen yhdeksän uuden maan liittymistä Schengenin sopimukseen.
Laitisen mukaan EU-maat ovat täysin tietoisia mahdollisista ongelmista.
- EU on tehnyt kuitenkin tietoisen valinnan ja päättänyt painottaa enemmän vapaata liikkumista kuin turvallisuutta, hän sanoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.
Laitinen ei ole ainoa, jota rajavalvonnan katoaminen arveluttaa. Saksan poliisiliiton johtaja Konrad Freiberg on ennustanut ihmiskaupan lisääntyvän vapaan liikkumisen vuoksi.
Britannia, joka ei kuulu Schengen-alueeseen, on kertonut lisänneensä turvamääräyksiä ja tiedustelua varotoimena.
Laittoman muuttoliikkeen lisäksi britit ovat huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymisestä.
Lähde
20.12.07
Iltalehti 20.12.2007 (2.)
Tullia huijanneelle yrittäjälle pitkä vankeustuomio
Matkapuhelimia ja autonrenkaita tullin ohi tuonut mies sai yli kahden vuoden vankeustuomion.
Kahta tullivarastoa Kotkassa pyörittänyt Gena Sergejevits Svetlov, 31, tuomittiin torstaina kahdeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen Kotkan käräjäoikeudessa. Ehdottomat tuomiot langetettiin tullirikkomuksista ja varkauksista viime ja toissa vuonna.
Yrittäjä tullasi 2 670 matkapuhelinlastin Kotkan tullissa marraskuussa 2006 nimellisellä noin euron arvolla puhelinta kohden. Hän liitti tullausilmoitukseen tekaistun laskun.
Puhelinerän todellinen kokonaisarvo oli lähes 590 000 euroa, kun tuomittu ilmoitti niiden arvoksi vain 3 800 USA:n dollaria.
Svetlov merkitsi kirjanpitoonsa tavaran katteettomia poistoja systemaattisesti peittääkseen hävikin. Kännyköiden ohella tullin valvonta paljasti miehen vieneen ohi kirjapidon viisi autokuormallista autonrenkaita. Vuosituhannen alusta Suomessa asuneen miehen kaikki asiakkaat olivat hänen oman ilmoituksensa mukaan venäläisiä.
Ei ensimmäinen kerta
Itäinen tullipiiri paljasti menettelyn rutiinitarkastuksessa. Puhelimet takavarikoitiin tämän vuoden heinäkuussa. Kotkan käräjäoikeuden mukaan mies ilmoitti tahallaan tullille väärän tiedon veron määräämisen pohjaksi. Lisäksi hän pyrki välttämään Suomessa perittävän arvonlisäveron.
Kotkassa nyt langetettua tuomiota nosti aiemmin saatu ehdollinen vankeustuomio. Mies oli koeajalla Turun käräjäoikeudessa tammikuussa 2005 saamastaan 1,5 vuoden tuomiosta. Se yhdistettiin hänen nyt saamaansa tuomioon tullirikkomuksista.
Mies velvoitettiin korvaamaan lähes 130 000 euron maksamatta jääneet maahantuontiverot ja oikeudenkäyntikulut.
Syyttäjän vaatimus joulukuun alussa istutussa jutussa oli vähintään neljä vuotta vankeutta.
Lähde
Matkapuhelimia ja autonrenkaita tullin ohi tuonut mies sai yli kahden vuoden vankeustuomion.
Kahta tullivarastoa Kotkassa pyörittänyt Gena Sergejevits Svetlov, 31, tuomittiin torstaina kahdeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen Kotkan käräjäoikeudessa. Ehdottomat tuomiot langetettiin tullirikkomuksista ja varkauksista viime ja toissa vuonna.
Yrittäjä tullasi 2 670 matkapuhelinlastin Kotkan tullissa marraskuussa 2006 nimellisellä noin euron arvolla puhelinta kohden. Hän liitti tullausilmoitukseen tekaistun laskun.
Puhelinerän todellinen kokonaisarvo oli lähes 590 000 euroa, kun tuomittu ilmoitti niiden arvoksi vain 3 800 USA:n dollaria.
Svetlov merkitsi kirjanpitoonsa tavaran katteettomia poistoja systemaattisesti peittääkseen hävikin. Kännyköiden ohella tullin valvonta paljasti miehen vieneen ohi kirjapidon viisi autokuormallista autonrenkaita. Vuosituhannen alusta Suomessa asuneen miehen kaikki asiakkaat olivat hänen oman ilmoituksensa mukaan venäläisiä.
Ei ensimmäinen kerta
Itäinen tullipiiri paljasti menettelyn rutiinitarkastuksessa. Puhelimet takavarikoitiin tämän vuoden heinäkuussa. Kotkan käräjäoikeuden mukaan mies ilmoitti tahallaan tullille väärän tiedon veron määräämisen pohjaksi. Lisäksi hän pyrki välttämään Suomessa perittävän arvonlisäveron.
Kotkassa nyt langetettua tuomiota nosti aiemmin saatu ehdollinen vankeustuomio. Mies oli koeajalla Turun käräjäoikeudessa tammikuussa 2005 saamastaan 1,5 vuoden tuomiosta. Se yhdistettiin hänen nyt saamaansa tuomioon tullirikkomuksista.
Mies velvoitettiin korvaamaan lähes 130 000 euron maksamatta jääneet maahantuontiverot ja oikeudenkäyntikulut.
Syyttäjän vaatimus joulukuun alussa istutussa jutussa oli vähintään neljä vuotta vankeutta.
Lähde
Turun Sanomat 20.12.2007 (2.)
Viidelle pitkät tuomiot metamfetamiinin välittämisestä
Turun käräjäoikeus on tuominnut viisi miestä pitkiin vankeusrangaistuksiin muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta. Kirka Tapani Westerlund tuomittiin 7 vuoden ja 3 kuukauden, Leonardas Staskevicius 6 vuoden ja 7 kuukauden, Mehmeti Faik 6 vuoden ja 7 kuukauden sekä Sefedin Shabani ja Jukka-Pentti Tapani Pasanen 6 vuoden ja 6 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Miehet pitivät hallussaan ja levittivät 5 kiloa metamfetamiinia. Joukkio kävi viime kesänä huumekauppaa Turussa Itäharjulla sijaitsevalla parkkipaikalla ja Moision kaupunginosassa sekä Salossa.
Poliisi pääsi tekijöiden jäljille muun muassa telekuuntelun avulla. Yksi tekijöistä narahti pidätettynä ollessaan siitä, että tämä kirjoitti poliisivankilan ulkoilupihan seinään rikoskumppanilleen viestin, jossa annettiin ohjeita siitä, miten tämän pitäisi toimia kuulusteluissa.
Amfetamiinin kaltainen metamfetamiini on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumeeksi. Sen arvo katukaupassa on Turussa noin 20 euroa grammalta. Yhdestä grammasta saa viisi käyttöannosta.
Lähde
Turun käräjäoikeus on tuominnut viisi miestä pitkiin vankeusrangaistuksiin muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta. Kirka Tapani Westerlund tuomittiin 7 vuoden ja 3 kuukauden, Leonardas Staskevicius 6 vuoden ja 7 kuukauden, Mehmeti Faik 6 vuoden ja 7 kuukauden sekä Sefedin Shabani ja Jukka-Pentti Tapani Pasanen 6 vuoden ja 6 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.
Miehet pitivät hallussaan ja levittivät 5 kiloa metamfetamiinia. Joukkio kävi viime kesänä huumekauppaa Turussa Itäharjulla sijaitsevalla parkkipaikalla ja Moision kaupunginosassa sekä Salossa.
Poliisi pääsi tekijöiden jäljille muun muassa telekuuntelun avulla. Yksi tekijöistä narahti pidätettynä ollessaan siitä, että tämä kirjoitti poliisivankilan ulkoilupihan seinään rikoskumppanilleen viestin, jossa annettiin ohjeita siitä, miten tämän pitäisi toimia kuulusteluissa.
Amfetamiinin kaltainen metamfetamiini on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumeeksi. Sen arvo katukaupassa on Turussa noin 20 euroa grammalta. Yhdestä grammasta saa viisi käyttöannosta.
Lähde
Turun Sanomat 20.12.2007
Turku ei halua maksaa suosituksi käyneestä opetuksesta yksin
Maahanmuuttajien suomen kielen opetus katkolle ensi vuoden alussa
Turun kaupunki on lopettamassa maahanmuuttajille suunnatun Turun iltalukion avoimen suomen kielen opetuksen. Non stop-periaatteella toimivalla kurssilla on vuosittain ollut noin 250 opiskelijaa. Syksyn 2007 aikana on ollut mukana 97 opiskelijaa ja jonottavien uusien opiskelijoiden määrä on noussut nyt 40:een.
Opiskelijat ovat lähettäneet kaupungille allekirjoittamansa avoimen kirjeen, jossa he vaativat opiskelun jatkumista.
- Olemme oppineet lyhyessä ajassa paljon sekä kieltä että kulttuuria. Tämä on ollut hyvin tehokasta opetusta, jatkokurssilla opiskeleva Ashna Jabar vetoaa päättäjiin.
- On suuri vääryys, jos kaupunki ei anna enää määrärahoja opetukseen. Opiskelijat ovat olleet erittäin aktiivisia ja motivoituneita. Koska opetus perustuu vapaaehtoisuuteen ja sääntöihin, on oltu valmiita sitoutumaan, opettaja Maarika Alsi kertoo.
Innostavaa ja opiskelijalähtöistä
Kohderyhmänä ovat olleet Turussa kirjoilla olevat 16-vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat, kotiäidit, alle 17-vuotiaat nuoret ja koto-toimenpiteitä odottavat henkilöt. Opinnoissaan menestyneille opiskelijoille on annettu mahdollisuus toimia työharjoittelussa avoimessa suomen kielen opetuksessa seuraavana lukuvuonna.
- Olemme olleet tutustumiskäynneillä museoissa, konsertissa ja teatterissa sekä leiponeet ja kokanneet. Kulttuurikäynnit olen liittänyt osaksi opetusta niin, että jatkokurssilaiset kirjoittavat kaikesta näkemästään, kokemastaan ja kuulemastaan muistiinpanoja, joiden avulla he kirjoittavat aina kerran viikossa aineen, Alsi kertoo.
Opetus on saanut tukea myös muilta tahoilta.
- Olen seurannut sivusta opetusta ja huomannut, että se on opetusmetodiltaan ja pedagogiikaltaan hyvin innostavaa ja opiskelijalähtöistä. Se eroa selvästi muusta maahanmuuttajakoulutuksesta, yhteistyökumppanina toimivan Kansainvälisen kohtauspaikan toiminnanjohtaja Kirsi Linnamäki kommentoi.
Kaupunki siirtää vastuuta valtiolle
Kaiken taustalla on se, että talouttaan kiristävä Turku on etsimässä maksumiehiä ja vastuunkantajia opetukselle, jonka tarve kasvaa koko ajan. Turku on joutunut maksamaan myös naapurikunnista tulevien opiskelun.
Laissa kunnille on sälytetty kotouttamisvastuu, johon oleellisena osana liittyy kielen opetus. Turun kaupunginjohtajan avustaja Antti Kirkkola on toista mieltä.
- Ei ole kunnan vaan valtion tehtävä huolehtia aikuisen maahanmuuttajaväestön kielen opetuksesta, Kirkkola perustelee.
Hän kuitenkin myöntää, että opetuksen järjestämiselle on tarvetta.
- Tämä on erittäin polttava asia, koska kotouttamisen kannalta kielenopetus on erittäin tärkeä asia. On äärettömän suuri harmi opiskelijoiden kannalta, että kaupungin taholta heille on annettu sellainen kuva, että opiskelu jatkuisi myös keväällä.
Kirkkolan mukaan syynä katkoon on se, että nykyisin hajallaan ollut, valtion, kaupungin ja kansanopistojen järjestämä suomen kielen opetus halutaan nyt keskittää saman projektin alle.
- Suomi-projektia kantavan hankkeen rahoituksen hakuaika päättyy helmikuussa. Hanke on TE-keskuksen, työvoimatoimiston ja Turun kaupungin yhteinen.
Opetuksen jatko on epävarmaa
Opiskelijoilla on nyt edessään pitkä katkos opinnoissa, vaikka myönteinen rahoituspäätös tulisikin nopeasti.
- Tarkoitus on, että suomen kielen opetus voisi käynnistyä uudelleen alkukeväästä, Antti Kirkkola toteaa.
Järjestelyihin liittyy kuitenkin se ongelma, että projekti ei luo pysyvää kieltenopetusjärjestelmää vaan se olisi väliaikainen.
Lähde
Maahanmuuttajien suomen kielen opetus katkolle ensi vuoden alussa
Turun kaupunki on lopettamassa maahanmuuttajille suunnatun Turun iltalukion avoimen suomen kielen opetuksen. Non stop-periaatteella toimivalla kurssilla on vuosittain ollut noin 250 opiskelijaa. Syksyn 2007 aikana on ollut mukana 97 opiskelijaa ja jonottavien uusien opiskelijoiden määrä on noussut nyt 40:een.
Opiskelijat ovat lähettäneet kaupungille allekirjoittamansa avoimen kirjeen, jossa he vaativat opiskelun jatkumista.
- Olemme oppineet lyhyessä ajassa paljon sekä kieltä että kulttuuria. Tämä on ollut hyvin tehokasta opetusta, jatkokurssilla opiskeleva Ashna Jabar vetoaa päättäjiin.
- On suuri vääryys, jos kaupunki ei anna enää määrärahoja opetukseen. Opiskelijat ovat olleet erittäin aktiivisia ja motivoituneita. Koska opetus perustuu vapaaehtoisuuteen ja sääntöihin, on oltu valmiita sitoutumaan, opettaja Maarika Alsi kertoo.
Innostavaa ja opiskelijalähtöistä
Kohderyhmänä ovat olleet Turussa kirjoilla olevat 16-vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat, kotiäidit, alle 17-vuotiaat nuoret ja koto-toimenpiteitä odottavat henkilöt. Opinnoissaan menestyneille opiskelijoille on annettu mahdollisuus toimia työharjoittelussa avoimessa suomen kielen opetuksessa seuraavana lukuvuonna.
- Olemme olleet tutustumiskäynneillä museoissa, konsertissa ja teatterissa sekä leiponeet ja kokanneet. Kulttuurikäynnit olen liittänyt osaksi opetusta niin, että jatkokurssilaiset kirjoittavat kaikesta näkemästään, kokemastaan ja kuulemastaan muistiinpanoja, joiden avulla he kirjoittavat aina kerran viikossa aineen, Alsi kertoo.
Opetus on saanut tukea myös muilta tahoilta.
- Olen seurannut sivusta opetusta ja huomannut, että se on opetusmetodiltaan ja pedagogiikaltaan hyvin innostavaa ja opiskelijalähtöistä. Se eroa selvästi muusta maahanmuuttajakoulutuksesta, yhteistyökumppanina toimivan Kansainvälisen kohtauspaikan toiminnanjohtaja Kirsi Linnamäki kommentoi.
Kaupunki siirtää vastuuta valtiolle
Kaiken taustalla on se, että talouttaan kiristävä Turku on etsimässä maksumiehiä ja vastuunkantajia opetukselle, jonka tarve kasvaa koko ajan. Turku on joutunut maksamaan myös naapurikunnista tulevien opiskelun.
Laissa kunnille on sälytetty kotouttamisvastuu, johon oleellisena osana liittyy kielen opetus. Turun kaupunginjohtajan avustaja Antti Kirkkola on toista mieltä.
- Ei ole kunnan vaan valtion tehtävä huolehtia aikuisen maahanmuuttajaväestön kielen opetuksesta, Kirkkola perustelee.
Hän kuitenkin myöntää, että opetuksen järjestämiselle on tarvetta.
- Tämä on erittäin polttava asia, koska kotouttamisen kannalta kielenopetus on erittäin tärkeä asia. On äärettömän suuri harmi opiskelijoiden kannalta, että kaupungin taholta heille on annettu sellainen kuva, että opiskelu jatkuisi myös keväällä.
Kirkkolan mukaan syynä katkoon on se, että nykyisin hajallaan ollut, valtion, kaupungin ja kansanopistojen järjestämä suomen kielen opetus halutaan nyt keskittää saman projektin alle.
- Suomi-projektia kantavan hankkeen rahoituksen hakuaika päättyy helmikuussa. Hanke on TE-keskuksen, työvoimatoimiston ja Turun kaupungin yhteinen.
Opetuksen jatko on epävarmaa
Opiskelijoilla on nyt edessään pitkä katkos opinnoissa, vaikka myönteinen rahoituspäätös tulisikin nopeasti.
- Tarkoitus on, että suomen kielen opetus voisi käynnistyä uudelleen alkukeväästä, Antti Kirkkola toteaa.
Järjestelyihin liittyy kuitenkin se ongelma, että projekti ei luo pysyvää kieltenopetusjärjestelmää vaan se olisi väliaikainen.
Lähde
Helsingin Sanomat 20.12.2007
Suurpää: Maahanmuuttajille ei saa jättää vain huonopalkkaisia töitä
"Se on varma resepti ongelmille", sanoo uusi vähemmistövaltuutettu
Työnantajat edellyttävät suomen kielen taitoa sellaisissakin töissä, joissa sitä ei välttämättä tarvitse, Johanna Suurpää sanoo.
Kun työn takia Suomeen muuttavien määrä kasvaa rajusti, on pidettävä huolta siitä, että tulijat työllistyvät tasaisesti eri aloille, sanoo tuore vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.
"Ei kannata lähteä siitä, että meille palkataan ulkomaalaisia vain huonosti palkattuihin, huonoa koulutusta vaativiin tehtäviin ja huonoilla ehdoilla. Se on varma resepti sille, että koituu ongelmia."
Suomen ulkomainen työvoima on lähinnä joko kansainvälisten it-yritysten huippupalkkaisia huippujohtajia tai toisen ääripään minimipalkkaisia työläisiä. Väliporras puuttuu.
Suurpään mukaan vika on asenteissa: työnantajat eivät palkkaa ulkomaalaistaustaisia. Täydennyskoulutusta ja suomen kielen opetusta on tarjolla liian vähän.
Toisaalta suomen kielen taitoa edellytetään sellaisissakin tehtävissä, joissa suomea ei oikeasti tarvitse, kuten siivoamisessa tai tiskaamisessa.
Suurpää aloitti viisivuotisen kautensa vähemmistövaltuutettuna joulukuun alussa. Edeltäjä Mikko Puumalaisesta tuli apulaisoikeuskansleri.
Alan töitä Suurpää on ehtinyt tehdä jo 19 vuotta muun muassa Pakolaisneuvonnassa, turvapaikkalautakunnassa, Suomen EU-edustustossa ja viimeksi ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkönä.
Hän vaati jo 1990-luvun alussa nuorena pakolaisjuristina ulkomaalaisvaltuutetun viran perustamista. Vähemmistövaltuutetulle kuuluvat nykyisin myös "perinteiset" etniset vähemmistöt, romanit ja saamelaiset.
Oletko nyt unelma-ammatissasi? "Kieltämättä ei ollut vaikea tehdä hakupäätöstä", Suurpää nauraa.
Kiinnostavaksi homman tekee myös lähivuosien suuri murros. Työperäisen maahanmuuton edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaankin. "Jokainen vuosi on aina ennätysvuosi maahanmuutossa", hän huomauttaa.
Suurpää ei suosisi vierastyöläismallia. "Pitäisi lähteä siitä, että tänne tulee ihmisiä, joilla on perheet, ja varaudutaan ajoissa myös vanhustenhoitotarpeisiin."
Valtuutettu voi paitsi puuttua syrjintään myös yrittää vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Suurpää on toiveikas.
"En koe Suomen henkistä ilmapiiriä synkäksi. Moni ymmärtää, että meillä tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ja ilman sitä taloudellinen kehitys varmasti jäisi junnaamaan, koska työvoimapula iskisi."
Rasismia esiintyy paljon, mutta myönteistä on, että Suomessa toiminta ei ole laajalti järjestäytynyttä. Kaikki puolueetkin ovat hänen mukaansa pysyneet asialinjalla.
Ensimmäinen käytännön haaste on edessä vuodenvaihteessa, kun vähemmistövaltuutetun toimisto muuttaa osaksi sisäministeriötä.
Sisäministeriön maine maahanmuuttajapiireissä ei ole häävi. Saman ministeriön alaisuudessa ovat vastedes poliisi, maahanmuuttovirastoksi muuttuva ulkomaalaisvirasto ja edellisten toimia valvova vähemmistövaltuutettu.
"Se, että siirrytään sisäministeriön yhteyteen, on tietysti haaste", Suurpää muotoilee.
Hän korostaa, että vähemmistövaltuutettu on viranomaisena itsenäinen. Sitä halutaan viestiä myös omalla logolla ja nettisivuilla. "Asiakkaiden pitää pystyä luottamaan vähemmistövaltuutettuun, muutenhan tässä koko hommassa ei ole hirveän paljon järkeä."
Lähde
"Se on varma resepti ongelmille", sanoo uusi vähemmistövaltuutettu
Työnantajat edellyttävät suomen kielen taitoa sellaisissakin töissä, joissa sitä ei välttämättä tarvitse, Johanna Suurpää sanoo.
Kun työn takia Suomeen muuttavien määrä kasvaa rajusti, on pidettävä huolta siitä, että tulijat työllistyvät tasaisesti eri aloille, sanoo tuore vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.
"Ei kannata lähteä siitä, että meille palkataan ulkomaalaisia vain huonosti palkattuihin, huonoa koulutusta vaativiin tehtäviin ja huonoilla ehdoilla. Se on varma resepti sille, että koituu ongelmia."
Suomen ulkomainen työvoima on lähinnä joko kansainvälisten it-yritysten huippupalkkaisia huippujohtajia tai toisen ääripään minimipalkkaisia työläisiä. Väliporras puuttuu.
Suurpään mukaan vika on asenteissa: työnantajat eivät palkkaa ulkomaalaistaustaisia. Täydennyskoulutusta ja suomen kielen opetusta on tarjolla liian vähän.
Toisaalta suomen kielen taitoa edellytetään sellaisissakin tehtävissä, joissa suomea ei oikeasti tarvitse, kuten siivoamisessa tai tiskaamisessa.
Suurpää aloitti viisivuotisen kautensa vähemmistövaltuutettuna joulukuun alussa. Edeltäjä Mikko Puumalaisesta tuli apulaisoikeuskansleri.
Alan töitä Suurpää on ehtinyt tehdä jo 19 vuotta muun muassa Pakolaisneuvonnassa, turvapaikkalautakunnassa, Suomen EU-edustustossa ja viimeksi ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkönä.
Hän vaati jo 1990-luvun alussa nuorena pakolaisjuristina ulkomaalaisvaltuutetun viran perustamista. Vähemmistövaltuutetulle kuuluvat nykyisin myös "perinteiset" etniset vähemmistöt, romanit ja saamelaiset.
Oletko nyt unelma-ammatissasi? "Kieltämättä ei ollut vaikea tehdä hakupäätöstä", Suurpää nauraa.
Kiinnostavaksi homman tekee myös lähivuosien suuri murros. Työperäisen maahanmuuton edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaankin. "Jokainen vuosi on aina ennätysvuosi maahanmuutossa", hän huomauttaa.
Suurpää ei suosisi vierastyöläismallia. "Pitäisi lähteä siitä, että tänne tulee ihmisiä, joilla on perheet, ja varaudutaan ajoissa myös vanhustenhoitotarpeisiin."
Valtuutettu voi paitsi puuttua syrjintään myös yrittää vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Suurpää on toiveikas.
"En koe Suomen henkistä ilmapiiriä synkäksi. Moni ymmärtää, että meillä tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ja ilman sitä taloudellinen kehitys varmasti jäisi junnaamaan, koska työvoimapula iskisi."
Rasismia esiintyy paljon, mutta myönteistä on, että Suomessa toiminta ei ole laajalti järjestäytynyttä. Kaikki puolueetkin ovat hänen mukaansa pysyneet asialinjalla.
Ensimmäinen käytännön haaste on edessä vuodenvaihteessa, kun vähemmistövaltuutetun toimisto muuttaa osaksi sisäministeriötä.
Sisäministeriön maine maahanmuuttajapiireissä ei ole häävi. Saman ministeriön alaisuudessa ovat vastedes poliisi, maahanmuuttovirastoksi muuttuva ulkomaalaisvirasto ja edellisten toimia valvova vähemmistövaltuutettu.
"Se, että siirrytään sisäministeriön yhteyteen, on tietysti haaste", Suurpää muotoilee.
Hän korostaa, että vähemmistövaltuutettu on viranomaisena itsenäinen. Sitä halutaan viestiä myös omalla logolla ja nettisivuilla. "Asiakkaiden pitää pystyä luottamaan vähemmistövaltuutettuun, muutenhan tässä koko hommassa ei ole hirveän paljon järkeä."
Lähde
Iltalehti 20.12.2007
Köyhän perheen joulu
Joulun lahjakauppa käy kiivaana. Kopra-Ojwangin perheen jouluostokset jäävät kuitenkin suomalaisen mittapuun mukaan melko vaatimattomiksi.
Suomalaisen kuluttajan joululahjahankintoihin kuluu tänä jouluna Nordean tutkimuksen mukaan keskimäärin 320 euroa.
Armi , Noora ja Ronja hankkivat kaikki lahjansa 80 eurolla. Osa lahjoista on pieniä ostoksia, osan he ovat ommelleet, leiponeet ja askarrelleet itse. Kyse ei ole valveutuneen ekoperheen joulunvalmistelusta, vaan yksinhuoltajaperheen pakollisesta penninvenytyksestä.
Ovikranssin kulkunen kilahtaa, kun Armi Kopra-Ojwang avaa oven. Olohuoneesta kuuluu kiivasta sananvaihtoa, kun Armin tyttäret, seitsemänvuotias Ronja ja kuusivuotias Noora, vertailevat askartelemiaan joululahjoja.
Tytöt ovat innostuneet huovuttamisesta. Noora pujottaa valmistamaansa sydämenmuotoiseen joulukoristeeseen kulkusta.
- Tein mummolle jo ovikranssin. Tämän laitan vaikka joulukuuseen, Noora tuumailee.
Viime jouluna Ronja ei omien sanojensa mukaan ehtinyt kirjoittaa ollenkaan pukille. Nyt kirje on kuitenkin lähetetty Korvatunturille.
- Toivoin vain vähän muoti-Bratzejä, Ronja sanoo.
Myös Nooran salainen joululahjakirje on lähtenyt joulupukille.
- Laitoin sen eilen illalla ikkunan väliin ja aamulla se oli hävinnyt, Noora kertoo.
500 euroa käyttörahaa kuukaudessa
Armi on 26-vuotias helsinkiläinen opiskelija. Hän on eronnut ja asuu lasten kanssa yksin. Tyttöjen isä asuu Lontoossa. Armi valmistuu pian sairaanhoitajaksi. Tänä syksynä hän on opiskellut ja lähtenyt palkattomaan työharjoitteluun helsinkiläisen sairaalan leikkaussaliin joka aamu kello 5.20. Matka töihin kulkee Nooran tarhan kautta. Omatoiminen ekaluokkalainen Ronja lähtee kouluun yksin.
Kopra-Ojwangin perheen talous on jatkuvasti tiukoilla: vuokran jälkeen käyttörahaa jää kuukaudessa noin 500 euroa. Perhe on ruokittava noin 60-100 eurolla.
Armi kertoo seuraavansa tarkasti kauppojen tarjousmainontaa. Muutaman euron säästö tarkoittaa Kopra-Ojwangin perheessä monen päivän maitotölkkejä. Säästötoimista huolimatta rahat loppuvat yleensä viikkoa ennen opintotuen maksupäivää.
- Vaikka pyrin käymään tarjousten perässä kauppakeskusten suurissa marketeissa kerran viikossa, enkä osta kalliista lähikaupasta muuta kuin maitoa, olemme usein joutuneet syömään mitä kaapista löytyy -tyyppisesti kaurapuuroa tai pelkkää makaronia ketsupilla.
Armi kertoo tekevänsä osan lasten lasten villasukista ja lapasista itse, ja myös muodikas tuunaaminen ja rikkinäisten vaatteiden korjailu ovat arkipäivää. Osan tyttöjen vaatteista hän saa ystäväperheen vanhemmilta lapsilta.
- Vaatteita ostan ensisijaisesti alesta, Tarjoustalosta ja kirpputoreilta. Esimerkiksi tämän koulun joulujuhlamekot tuli hankittua jo kesällä alennusmyynneistä, ne tosin ostettiin myös alkusyksyn valokuvausta varten, Armi tarkentaa.
Joulurauhan ja tunnelman lisäksi Armi ei toivo joululahjaksi mitään erityistä.
- Tai no, kampaaja ja kasvohoito tekisivät hyvää. Ja jos olisi aikaa ja rahaa, haluaisin itselleni jonkin oman harrastuksen, esimerkiksi bailatino-tanssin.
Lähde
Joulun lahjakauppa käy kiivaana. Kopra-Ojwangin perheen jouluostokset jäävät kuitenkin suomalaisen mittapuun mukaan melko vaatimattomiksi.
Suomalaisen kuluttajan joululahjahankintoihin kuluu tänä jouluna Nordean tutkimuksen mukaan keskimäärin 320 euroa.
Armi , Noora ja Ronja hankkivat kaikki lahjansa 80 eurolla. Osa lahjoista on pieniä ostoksia, osan he ovat ommelleet, leiponeet ja askarrelleet itse. Kyse ei ole valveutuneen ekoperheen joulunvalmistelusta, vaan yksinhuoltajaperheen pakollisesta penninvenytyksestä.
Ovikranssin kulkunen kilahtaa, kun Armi Kopra-Ojwang avaa oven. Olohuoneesta kuuluu kiivasta sananvaihtoa, kun Armin tyttäret, seitsemänvuotias Ronja ja kuusivuotias Noora, vertailevat askartelemiaan joululahjoja.
Tytöt ovat innostuneet huovuttamisesta. Noora pujottaa valmistamaansa sydämenmuotoiseen joulukoristeeseen kulkusta.
- Tein mummolle jo ovikranssin. Tämän laitan vaikka joulukuuseen, Noora tuumailee.
Viime jouluna Ronja ei omien sanojensa mukaan ehtinyt kirjoittaa ollenkaan pukille. Nyt kirje on kuitenkin lähetetty Korvatunturille.
- Toivoin vain vähän muoti-Bratzejä, Ronja sanoo.
Myös Nooran salainen joululahjakirje on lähtenyt joulupukille.
- Laitoin sen eilen illalla ikkunan väliin ja aamulla se oli hävinnyt, Noora kertoo.
500 euroa käyttörahaa kuukaudessa
Armi on 26-vuotias helsinkiläinen opiskelija. Hän on eronnut ja asuu lasten kanssa yksin. Tyttöjen isä asuu Lontoossa. Armi valmistuu pian sairaanhoitajaksi. Tänä syksynä hän on opiskellut ja lähtenyt palkattomaan työharjoitteluun helsinkiläisen sairaalan leikkaussaliin joka aamu kello 5.20. Matka töihin kulkee Nooran tarhan kautta. Omatoiminen ekaluokkalainen Ronja lähtee kouluun yksin.
Kopra-Ojwangin perheen talous on jatkuvasti tiukoilla: vuokran jälkeen käyttörahaa jää kuukaudessa noin 500 euroa. Perhe on ruokittava noin 60-100 eurolla.
Armi kertoo seuraavansa tarkasti kauppojen tarjousmainontaa. Muutaman euron säästö tarkoittaa Kopra-Ojwangin perheessä monen päivän maitotölkkejä. Säästötoimista huolimatta rahat loppuvat yleensä viikkoa ennen opintotuen maksupäivää.
- Vaikka pyrin käymään tarjousten perässä kauppakeskusten suurissa marketeissa kerran viikossa, enkä osta kalliista lähikaupasta muuta kuin maitoa, olemme usein joutuneet syömään mitä kaapista löytyy -tyyppisesti kaurapuuroa tai pelkkää makaronia ketsupilla.
Armi kertoo tekevänsä osan lasten lasten villasukista ja lapasista itse, ja myös muodikas tuunaaminen ja rikkinäisten vaatteiden korjailu ovat arkipäivää. Osan tyttöjen vaatteista hän saa ystäväperheen vanhemmilta lapsilta.
- Vaatteita ostan ensisijaisesti alesta, Tarjoustalosta ja kirpputoreilta. Esimerkiksi tämän koulun joulujuhlamekot tuli hankittua jo kesällä alennusmyynneistä, ne tosin ostettiin myös alkusyksyn valokuvausta varten, Armi tarkentaa.
Joulurauhan ja tunnelman lisäksi Armi ei toivo joululahjaksi mitään erityistä.
- Tai no, kampaaja ja kasvohoito tekisivät hyvää. Ja jos olisi aikaa ja rahaa, haluaisin itselleni jonkin oman harrastuksen, esimerkiksi bailatino-tanssin.
Lähde
Kaleva 20.12.2007
Pankkikortin varastanut tyhjensi vanhuksen tilin
Vanhukselta pankkikortin varastanut tumma mies nosti luvatta rahaa vanhuksen tililtä Kemijärvellä keskiviikkona päivällä.
Mies oli varastanut häneltä lompakon läheisessä kaupassa. Varas oli kysynyt englanniksi opastusta uhriltaan ja nappasi samalla lompakon laukusta.
Pankkikortin tunnusluvun mies oli saanut tietoonsa jo aikaisemmin seuraamalla vanhuksen rahan nostoa pankkiautomaatilta.
Mies nosti vanhuksen tililtä huomattavan summan rahaa Sampo-pankin pankkiautomaatilta kello 13.30-13.40 välisenä aikana. Nostoja oli useita peräkkäisiä.
Koillis-Lapin poliisi pyytää mahdollisia noston silminnäkijöitä ottamaan yhteyttä poliisiin 071 8766040 tai 040-518 23 20.
Lähde
Vanhukselta pankkikortin varastanut tumma mies nosti luvatta rahaa vanhuksen tililtä Kemijärvellä keskiviikkona päivällä.
Mies oli varastanut häneltä lompakon läheisessä kaupassa. Varas oli kysynyt englanniksi opastusta uhriltaan ja nappasi samalla lompakon laukusta.
Pankkikortin tunnusluvun mies oli saanut tietoonsa jo aikaisemmin seuraamalla vanhuksen rahan nostoa pankkiautomaatilta.
Mies nosti vanhuksen tililtä huomattavan summan rahaa Sampo-pankin pankkiautomaatilta kello 13.30-13.40 välisenä aikana. Nostoja oli useita peräkkäisiä.
Koillis-Lapin poliisi pyytää mahdollisia noston silminnäkijöitä ottamaan yhteyttä poliisiin 071 8766040 tai 040-518 23 20.
Lähde
19.12.07
Iltalehti 19.12.2007
Iäkkäiltä viety pankkikortteja eri puolilla maata
Poliisin tietoon on tullut viime viikkoina kymmeniä tapauksia, joissa iäkkäiltä ihmisiltä on anastettu lompakko ja pankkikortti pankkiautomaatilla käynnin jälkeen.
Tileiltä on nostettu yhteensä kymmeniä tuhansia euroja. Tunnusluku on saatu tietoon olan yli kurkkimalla.
Tapauksia on tullut ilmi ainakin Turussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Seinäjoella.
Lompakkoa ei ole viety automaatilla, vaan tekijöiksi epäillyt kaksi miestä ovat seuranneet vanhusta esimerkiksi kauppaan. Siellä toinen on kiinnittänyt vanhuksen huomion muualle ja samanaikaisesti toinen on vienyt laukusta lompakon.
Poliisin mukaan toiminta on ollut tehokasta ja nopeaa. Pankkikortin anastuksen jälkeen tili on nostettu tyhjäksi muutamassa minuutissa.
Tutkinnassa on saatu selville, että tekijät ovat ulkomaalaisia noin 30-40-vuotiaita miehiä. Heillä on tummat hiukset ja päässä lippalakki. Joissakin tapauksissa mukana on ollut myös nainen.
Rikoskomisario Vesa Aaltosen mukaan samojen miesten epäillään liikkuneen eri puolilla maata, mutta myös muita tekijöitä saattaa olla.
Poliisi pyytää ilmoittamaan tapauksista tai niihin liittyvistä havainnoista viipymättä lähimmälle poliisille, jotta tekijät saataisiin nopeasti kiinni.
Lähde
Poliisin tietoon on tullut viime viikkoina kymmeniä tapauksia, joissa iäkkäiltä ihmisiltä on anastettu lompakko ja pankkikortti pankkiautomaatilla käynnin jälkeen.
Tileiltä on nostettu yhteensä kymmeniä tuhansia euroja. Tunnusluku on saatu tietoon olan yli kurkkimalla.
Tapauksia on tullut ilmi ainakin Turussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Seinäjoella.
Lompakkoa ei ole viety automaatilla, vaan tekijöiksi epäillyt kaksi miestä ovat seuranneet vanhusta esimerkiksi kauppaan. Siellä toinen on kiinnittänyt vanhuksen huomion muualle ja samanaikaisesti toinen on vienyt laukusta lompakon.
Poliisin mukaan toiminta on ollut tehokasta ja nopeaa. Pankkikortin anastuksen jälkeen tili on nostettu tyhjäksi muutamassa minuutissa.
Tutkinnassa on saatu selville, että tekijät ovat ulkomaalaisia noin 30-40-vuotiaita miehiä. Heillä on tummat hiukset ja päässä lippalakki. Joissakin tapauksissa mukana on ollut myös nainen.
Rikoskomisario Vesa Aaltosen mukaan samojen miesten epäillään liikkuneen eri puolilla maata, mutta myös muita tekijöitä saattaa olla.
Poliisi pyytää ilmoittamaan tapauksista tai niihin liittyvistä havainnoista viipymättä lähimmälle poliisille, jotta tekijät saataisiin nopeasti kiinni.
Lähde
18.12.07
Helsingin Sanomat 18.12.2007 (2.)
Kolmelle kurssille haki yli 1 500 nigerialaista
Haaga–Helian ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluihin haki syksyn vieraskielisten yhteishaussa yli 1 500 nigerialaista. Se on paljon, kun kolmelle englanninkielisellä kurssille oli jaossa vain runsaat sata paikkaa.
Nepalista hakijoita oli vajaat 800. Kolmantena oli Suomi noin 500 hakijalla.
Opiskelupaikoista suomalaiset veivät valtaosan. Nigeria jäi nollille, nepalilaisia pääsi yksi. Suurista hakijamaista nollille jäivät myös muun muassa Etiopia, Ghana, Kenia ja Pakistan.
Samoista maista on haettu aiemminkin ahkerasti mutta laihoin tuloksin niin suomalaisiin yliopistoihin kuin muihinkin oppilaitoksiin.
Nigeriasta kukaan ei osallistunut syksyn pääsykokeisiin. Vaikeaa se olisi ollutkin, koska suurlähetystö ilmoitti molemmissa maissa, että viisumia on turha hakea.
Lähetystöjen ja myös ulkoministeriön näkemys oli, että hakijoista enintään ani harva oli vakavissaan pyrkimässä Helsinkiin Haaga–Helian liiketalouden ja tietotekniikan kursseille.
Viisumikeinottelun ehkäisemiseksi Suomi ja suomalaiset oppilaitokset ovat aiempina vuosina järjestäneet pääsykokeita myös ulkomailla.
"Niissä menestyneet ovat saaneet oleskeluluvan", Nenonen kertoo.
Lähde
Haaga–Helian ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluihin haki syksyn vieraskielisten yhteishaussa yli 1 500 nigerialaista. Se on paljon, kun kolmelle englanninkielisellä kurssille oli jaossa vain runsaat sata paikkaa.
Nepalista hakijoita oli vajaat 800. Kolmantena oli Suomi noin 500 hakijalla.
Opiskelupaikoista suomalaiset veivät valtaosan. Nigeria jäi nollille, nepalilaisia pääsi yksi. Suurista hakijamaista nollille jäivät myös muun muassa Etiopia, Ghana, Kenia ja Pakistan.
Samoista maista on haettu aiemminkin ahkerasti mutta laihoin tuloksin niin suomalaisiin yliopistoihin kuin muihinkin oppilaitoksiin.
Nigeriasta kukaan ei osallistunut syksyn pääsykokeisiin. Vaikeaa se olisi ollutkin, koska suurlähetystö ilmoitti molemmissa maissa, että viisumia on turha hakea.
Lähetystöjen ja myös ulkoministeriön näkemys oli, että hakijoista enintään ani harva oli vakavissaan pyrkimässä Helsinkiin Haaga–Helian liiketalouden ja tietotekniikan kursseille.
Viisumikeinottelun ehkäisemiseksi Suomi ja suomalaiset oppilaitokset ovat aiempina vuosina järjestäneet pääsykokeita myös ulkomailla.
"Niissä menestyneet ovat saaneet oleskeluluvan", Nenonen kertoo.
Lähde
Helsingin Sanomat 18.12.2007
Suomen viisumeilla yritetään keinotella Schengen-alueelle
Suomen viisumi on portti Schengeniin, ja siksi sitä yritetään hankkia myös tekosyillä. Hakija voi kertoa olevansa menossa esimerkiksi pääsykokeisiin, urheilukilpailuihin, tieteelliseen kokoukseen tai kulttuuritapahtumaan.
Haaga–Helian ammattikorkeakouluun haki syksyllä yli tuhat nigerialaista ja liki 500 nepalilaista. Paikkoja oli jaossa alle sata.
Suomen suurlähetystöt eivät myöntäneet nigerialaisille ja nepalilaisille viisumeita pääsykokeisiin, koska arvioivat, että valtaosa hakijoista tähtäsi laittomiin töihin muualle Eurooppaan.
Suomeen oli viime vuonna vaikeinta saada viisumi Nigeriasta. Hakemuksia tuli lähes 1 800. Niistä Suomen suurlähetystö hylkäsi tai totesi turhiksi kaksi kolmesta.
"Tänne [Suomeen tai matkan varrelle] häviää vuosittain kokonaisia urheilujoukkueita", ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä tiivistää perusteet tiukalle linjalle. Suomi noudattaa linjaa Nigeriassa samassa rintamassa muiden eurooppalaisten Schengen-maiden kanssa.
Muita vaikeita alueita olivat Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä sekä Vietnam. Romaniassa Suomen suurlähetystö hylkäsi paljon moldovalaisten hakemuksia. Venäjältä sen sijaan pääsi helposti Suomeen: yli puolesta miljoonasta hakemuksesta hylättiin vain joka sadas.
"Venäjällä ongelmia on hakijamääriin verrattuna erittäin vähän", perustelee ulkoministeriön passi- ja viisumiyksikön päällikkö Hilkka Nenonen.
Suomi on oppinut luottamaan siihen, että venäläiset käyttävät viisumia siihen mihin se on tarkoitettu. He tulevat käymään ja palaavat käynnin jälkeen takaisin kotimaahansa sen sijaan, että yrittäisivät jäädä maahan tai jatkaa Suomesta jonnekin muualle.
Toisin kuin esimerkiksi Nigeriassa Suomi sallii Venäjän-edustustojensa poiketa Schengen-maiden valtavirrasta: hakemuksia hylätään selvästi alle Schengenin keskiarvon.
Nigeriassa Suomi ja muut Schengen-maat käyttäytyvät epäluuloisesti. Varovaisuuteen on Nenosen ja Täyrysen mukaan syynsä. Nigerian-lähetystö saa jatkuvasti hakemuksia, joista on pääteltävissä, ettei hakija aio palata takaisin.
He korostavat, etteivät hakijat ole rikollisia vaan haluavat vain Nigeriasta tai sen naapurimaista muualle töihin.
"Nigerialaiset yrittävät Britanniaan, kiinalaiset Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Suomi on pelkkä välitavoite", Täyrynen hahmottelee laittoman muuton valtavirtoja.
Lähde
Suomen viisumi on portti Schengeniin, ja siksi sitä yritetään hankkia myös tekosyillä. Hakija voi kertoa olevansa menossa esimerkiksi pääsykokeisiin, urheilukilpailuihin, tieteelliseen kokoukseen tai kulttuuritapahtumaan.
Haaga–Helian ammattikorkeakouluun haki syksyllä yli tuhat nigerialaista ja liki 500 nepalilaista. Paikkoja oli jaossa alle sata.
Suomen suurlähetystöt eivät myöntäneet nigerialaisille ja nepalilaisille viisumeita pääsykokeisiin, koska arvioivat, että valtaosa hakijoista tähtäsi laittomiin töihin muualle Eurooppaan.
Suomeen oli viime vuonna vaikeinta saada viisumi Nigeriasta. Hakemuksia tuli lähes 1 800. Niistä Suomen suurlähetystö hylkäsi tai totesi turhiksi kaksi kolmesta.
"Tänne [Suomeen tai matkan varrelle] häviää vuosittain kokonaisia urheilujoukkueita", ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä tiivistää perusteet tiukalle linjalle. Suomi noudattaa linjaa Nigeriassa samassa rintamassa muiden eurooppalaisten Schengen-maiden kanssa.
Muita vaikeita alueita olivat Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä sekä Vietnam. Romaniassa Suomen suurlähetystö hylkäsi paljon moldovalaisten hakemuksia. Venäjältä sen sijaan pääsi helposti Suomeen: yli puolesta miljoonasta hakemuksesta hylättiin vain joka sadas.
"Venäjällä ongelmia on hakijamääriin verrattuna erittäin vähän", perustelee ulkoministeriön passi- ja viisumiyksikön päällikkö Hilkka Nenonen.
Suomi on oppinut luottamaan siihen, että venäläiset käyttävät viisumia siihen mihin se on tarkoitettu. He tulevat käymään ja palaavat käynnin jälkeen takaisin kotimaahansa sen sijaan, että yrittäisivät jäädä maahan tai jatkaa Suomesta jonnekin muualle.
Toisin kuin esimerkiksi Nigeriassa Suomi sallii Venäjän-edustustojensa poiketa Schengen-maiden valtavirrasta: hakemuksia hylätään selvästi alle Schengenin keskiarvon.
Nigeriassa Suomi ja muut Schengen-maat käyttäytyvät epäluuloisesti. Varovaisuuteen on Nenosen ja Täyrysen mukaan syynsä. Nigerian-lähetystö saa jatkuvasti hakemuksia, joista on pääteltävissä, ettei hakija aio palata takaisin.
He korostavat, etteivät hakijat ole rikollisia vaan haluavat vain Nigeriasta tai sen naapurimaista muualle töihin.
"Nigerialaiset yrittävät Britanniaan, kiinalaiset Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Suomi on pelkkä välitavoite", Täyrynen hahmottelee laittoman muuton valtavirtoja.
Lähde
15.12.07
Aamulehti 15.12.2007
Vuosikausien pahoinpitelyistä pitkä tuomio
Somaliasta kotoisin oleva Koshin Hagi Ali tuomittiin perjantaina Tampereen käräjäoikeudessa kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Hän on jo valmiiksi vankilassa istumassa törkeästä pahoinpitelystä aiemmin saamaansa rangaistusta.
Mies tuomittiin väkivaltarikosten ryppäästä, joka kohdistui lähinnä hänen entiseen vaimoonsa Tampereen seudulla. Tuomio sisältää 16 erillistä tekoa. Rankimmat rikokset ovat törkeä pahoinpitely, törkeä vahingonteko ja raiskaus.
Hakkasi istuimella
Vuodesta 2004 alkanut väkivalta kärjistyi uudenvuoden aattona vuosi sitten. Hagi Ali löi vaimoaan kasvoihin, kuristi kurkusta, hakkasi harjan varrella ja lasten turvaistuimella ja uhkasi tappaa. Vaimo joutui sairaalaan.
Tämän jälkeen vaimo muutti alle vuoden vanhan lapsen kanssa pois pariskunnan yhteisestä asunnosta ja pani vireille avioeron. Väkivaltaketju päättyi 17. kesäkuuta, jolloin mies otettiin kiinni ja hän on siitä lähtien ollut virkavallan hoivissa.
Nuoren rouvan isä oli asunut muutaman viikon ajan tyttärensä luona turvamiehenä. Hagi Ali hyökkäsi 17.6. aamuyöllä parvekkeen ikkunan läpi kylään. Isä onnistui osittain torjumaan hyökkäyksen, vaikka hänen toinen kätensä oli paketissa hiljattain tehdyn leikkauksen vuoksi.
Miehen aseena oli puutarhatuolin jalka ja hän uhkaili myös veitsellä. Isä ja tytär onnistuivat pakenemaan. Vierailunsa päätteeksi mies hajotti koko huushollin. Hän heitti television, äänentoistolaitteet ja muutakin irtaimistoa ikkunasta ulos ja kaatoi vitriinikaapin nurin.
Korvausta isällekin
Mies tuomittiin korvaamaan aiheuttamansa vahingot vaatimusten mukaisesti. Summa kohoaa useisiin tuhansiin euroihin. Korvaus entisen vaimon isälle on 2000 euroa.
Henkilöpapereiden mukaan miehen syntymävuosi on 1984. Todellisuudessa hänen arvioidaan olevan kolme vuotta vanhempi eli 27-vuotias.
Lähde
Somaliasta kotoisin oleva Koshin Hagi Ali tuomittiin perjantaina Tampereen käräjäoikeudessa kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Hän on jo valmiiksi vankilassa istumassa törkeästä pahoinpitelystä aiemmin saamaansa rangaistusta.
Mies tuomittiin väkivaltarikosten ryppäästä, joka kohdistui lähinnä hänen entiseen vaimoonsa Tampereen seudulla. Tuomio sisältää 16 erillistä tekoa. Rankimmat rikokset ovat törkeä pahoinpitely, törkeä vahingonteko ja raiskaus.
Hakkasi istuimella
Vuodesta 2004 alkanut väkivalta kärjistyi uudenvuoden aattona vuosi sitten. Hagi Ali löi vaimoaan kasvoihin, kuristi kurkusta, hakkasi harjan varrella ja lasten turvaistuimella ja uhkasi tappaa. Vaimo joutui sairaalaan.
Tämän jälkeen vaimo muutti alle vuoden vanhan lapsen kanssa pois pariskunnan yhteisestä asunnosta ja pani vireille avioeron. Väkivaltaketju päättyi 17. kesäkuuta, jolloin mies otettiin kiinni ja hän on siitä lähtien ollut virkavallan hoivissa.
Nuoren rouvan isä oli asunut muutaman viikon ajan tyttärensä luona turvamiehenä. Hagi Ali hyökkäsi 17.6. aamuyöllä parvekkeen ikkunan läpi kylään. Isä onnistui osittain torjumaan hyökkäyksen, vaikka hänen toinen kätensä oli paketissa hiljattain tehdyn leikkauksen vuoksi.
Miehen aseena oli puutarhatuolin jalka ja hän uhkaili myös veitsellä. Isä ja tytär onnistuivat pakenemaan. Vierailunsa päätteeksi mies hajotti koko huushollin. Hän heitti television, äänentoistolaitteet ja muutakin irtaimistoa ikkunasta ulos ja kaatoi vitriinikaapin nurin.
Korvausta isällekin
Mies tuomittiin korvaamaan aiheuttamansa vahingot vaatimusten mukaisesti. Summa kohoaa useisiin tuhansiin euroihin. Korvaus entisen vaimon isälle on 2000 euroa.
Henkilöpapereiden mukaan miehen syntymävuosi on 1984. Todellisuudessa hänen arvioidaan olevan kolme vuotta vanhempi eli 27-vuotias.
Lähde
Radio Mega 15.12.2007
Rattijuoppo osallisena kolmen auton ketjukolarissa
Oulussa perjantainaPerjantaina klo 15.15 aikaan tapahtui Oulussa Kemintiellä Tervahovintien kohdalla kolmen auton ketjukolari. Poliisipartio puhallutti osalliset, jolloin kävi ilmi, että yksi ketjukolariin osallisista oli juovuksissa. Hän puhalsi 2,2 promillea. Tapausta tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Perjantai-iltana klo 20.40 aikaan tapahtui Oulun keskustassa sijaitsevassa nuorisokahvilassa pahoinpitely ulkomaalaistaustaisten miesten välillä. Vuonna 1989 syntynyt miespuolinen pahoinpitelijä löi nyrkillä vuonna 1996 syntynyttä nuorta kasvoihin riidan seurauksena. Pahoinpidelty vietiin OYS:aan pahoinpitelyn aiheuttamien vammojen vuoksi. Pahoinpitelijä pakeni paikalta ennen poliisien saapumista, mutta hänen henkilöllisyytensä on poliisin tiedossa.
Kaiken kaikkiaan Oulun poliisille on tullut viikonloppuna lauantain puoleenpäivään mennessä 166 hälytystehtävää. Juopuneena säilöönotettuja on ollut tähän mennessä 21.Pahoinpitelyjä on poliisin tietoon tullut seitsemän. Lisäksi listalta löytyy muun muassa ampuma-aserikos, kaksi törkeää rattijuopumusta sekä kolme kulkuneuvon oikeudetta kuljettamista.
Lähde
Oulussa perjantainaPerjantaina klo 15.15 aikaan tapahtui Oulussa Kemintiellä Tervahovintien kohdalla kolmen auton ketjukolari. Poliisipartio puhallutti osalliset, jolloin kävi ilmi, että yksi ketjukolariin osallisista oli juovuksissa. Hän puhalsi 2,2 promillea. Tapausta tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Perjantai-iltana klo 20.40 aikaan tapahtui Oulun keskustassa sijaitsevassa nuorisokahvilassa pahoinpitely ulkomaalaistaustaisten miesten välillä. Vuonna 1989 syntynyt miespuolinen pahoinpitelijä löi nyrkillä vuonna 1996 syntynyttä nuorta kasvoihin riidan seurauksena. Pahoinpidelty vietiin OYS:aan pahoinpitelyn aiheuttamien vammojen vuoksi. Pahoinpitelijä pakeni paikalta ennen poliisien saapumista, mutta hänen henkilöllisyytensä on poliisin tiedossa.
Kaiken kaikkiaan Oulun poliisille on tullut viikonloppuna lauantain puoleenpäivään mennessä 166 hälytystehtävää. Juopuneena säilöönotettuja on ollut tähän mennessä 21.Pahoinpitelyjä on poliisin tietoon tullut seitsemän. Lisäksi listalta löytyy muun muassa ampuma-aserikos, kaksi törkeää rattijuopumusta sekä kolme kulkuneuvon oikeudetta kuljettamista.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)