Poliisi epäilee: Puhelinlinjat kaapattiin
Helsingin poliisi epäilee suomalaisyrityksen joutuneen poikkeuksellisen puhelinhuijauksen kohteeksi.
Ulkomailta operoineiden toimijoiden epäillään kaapanneen yrityksen lankaliittymänumeroita haltuunsa. Sen jälkeen yhtiön piikkiin oli poliisin mukaan soitettu runsaan kahden viikon aikana joulu-tammikuussa noin 18 000 minuutin verran ulkomaanpuheluita. Se tarkoittaa sitä, että puheluita oli soitettu useita tunteja päivää kohti. Puhelut ohjautuivat eri puolille Kuubaa.
Yritykselle kertyi näistä puheluista noin 35 000 euron lasku, mutta summa voi nousta entisestään, koska tammikuun lopun puhelinlaskusta ei ole vielä tietoa.
Yrityksessä huijausepäilyt heräsivät vasta puhelinlaskun yhteydessä tammikuun lopulla. Yrityksen henkilökunnan ei epäillä sekaantuneen asiaan.
Rikosylikonstaapeli Jouni J. Niskanen Helsingin poliisin rikosten esikäsittely-yksiköstä vahvistaa, että poliisille on tehty rikosilmoitus asiasta, mutta tutkimukset ovat pahasti kesken.
Poliisin mukaan toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, miten operaatio oli teknisesti toteutettu.
Lähde
11.2.09
9.2.09
MTV3.fi 9.2.2009
Lastensa raiskauksista syytetty isä mielentilatutkimukseen
Helsingin käräjäoikeus passitti omien lastensa vuosikausia jatkuneista raiskauksista syytetyn isän mielentilatutkimukseen. Oikeus totesi välipäätöksessään isän syyllistyneen rikoksiin, mutta ei ottanut vielä kantaa rikosnimikkeisiin.
Juttua on puitu suljetuin ovin, joten syytteiden yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Juttua on kuvattu yhdeksi Suomen rikoshistorian törkeimmistä seksuaalirikoksista.
Syyttäjä Harri Ilander vaatii hieman yli 40-vuotiaalle, ulkomaalaissyntyiselle miehelle 13 vuoden vankeusrangaistusta. Se on rikoslain maksimi, enempää ei oikeus voisi langettaa.
Oikeus katsoi päätöksessä, että mielentilatutkimus on tarpeen syyntakeisuuden arvioimiseksi. Hänet pidetään edelleen vangittuna. Rangaistus langetetaan mielentilatutkimuksen jälkeen.
MTV3 uutiset ei julkaise isän nimeä, koska nimi paljastaisi uhrien henkilöllisyyden.
Teot jatkuivat kymmenen vuotta
Syyttäjä Ilander kertoi oikeudenkäynnin alussa tammikuussa tekojen jatkuneen noin kymmenen vuoden ajan. Miestä syytetään törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Eteläisessä Helsingissä tapahtuneet seksuaalirikokset olivat viikottaisia. Vaikka rikokset ovat jatkuneet pitkään, uhrit ovat edelleen alaikäisiä.
Asiakirjat on määrätty salaisiksi vuoteen 2069 saakka.
Lähde
Helsingin käräjäoikeus passitti omien lastensa vuosikausia jatkuneista raiskauksista syytetyn isän mielentilatutkimukseen. Oikeus totesi välipäätöksessään isän syyllistyneen rikoksiin, mutta ei ottanut vielä kantaa rikosnimikkeisiin.
Juttua on puitu suljetuin ovin, joten syytteiden yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Juttua on kuvattu yhdeksi Suomen rikoshistorian törkeimmistä seksuaalirikoksista.
Syyttäjä Harri Ilander vaatii hieman yli 40-vuotiaalle, ulkomaalaissyntyiselle miehelle 13 vuoden vankeusrangaistusta. Se on rikoslain maksimi, enempää ei oikeus voisi langettaa.
Oikeus katsoi päätöksessä, että mielentilatutkimus on tarpeen syyntakeisuuden arvioimiseksi. Hänet pidetään edelleen vangittuna. Rangaistus langetetaan mielentilatutkimuksen jälkeen.
MTV3 uutiset ei julkaise isän nimeä, koska nimi paljastaisi uhrien henkilöllisyyden.
Teot jatkuivat kymmenen vuotta
Syyttäjä Ilander kertoi oikeudenkäynnin alussa tammikuussa tekojen jatkuneen noin kymmenen vuoden ajan. Miestä syytetään törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Eteläisessä Helsingissä tapahtuneet seksuaalirikokset olivat viikottaisia. Vaikka rikokset ovat jatkuneet pitkään, uhrit ovat edelleen alaikäisiä.
Asiakirjat on määrätty salaisiksi vuoteen 2069 saakka.
Lähde
7.2.09
Turun Sanomat 7.2.2009
Pakolaisten majoittamista Suomusjärvelle aiotaan jatkaa
Pakolaisten tilapäistä majoittamista Salon Suomusjärvelle aiotaan jatkaa. Sopimukset toiminnan järjestämiseksi ovat tekemättä, mutta toimijoilla on tavoite ohjata turvapaikanhakijoita entiseen Syvälammen motelliin, ellei varsinaisissa vastaanottokeskuksissa ole tilaa.
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastajan Veikko Pyykkösen mukaan ensi viikolla käsitellään kiinteistön omistajan vuokratarjousta ja sovitaan SPR:n kanssa käytännön toiminnan järjestämisestä.
Suomusjärvelle majoitettiin noin 50 turvapaikanhakijaa tammikuun alussa. Osa heistä siirtyi alkuviikolla Parikkalassa avattuun vastaanottokeskukseen. Loput odottavat siirtoa Vaasaan todennäköisesti ensi viikolla.
Entiseen motelliin ei ole tuotu uusia pakolaisia tammikuun alun jälkeen kiinteistön omistajaepäselvyyksien vuoksi. Kesken kaiken selvisi, ettei motellia omista Al-Wattarin perhe, koska se ei ollut maksanut kauppasummaa Prinovalle. Kiinteistö palautui Prinovan hallintaan.
Lähde
Pakolaisten tilapäistä majoittamista Salon Suomusjärvelle aiotaan jatkaa. Sopimukset toiminnan järjestämiseksi ovat tekemättä, mutta toimijoilla on tavoite ohjata turvapaikanhakijoita entiseen Syvälammen motelliin, ellei varsinaisissa vastaanottokeskuksissa ole tilaa.
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastajan Veikko Pyykkösen mukaan ensi viikolla käsitellään kiinteistön omistajan vuokratarjousta ja sovitaan SPR:n kanssa käytännön toiminnan järjestämisestä.
Suomusjärvelle majoitettiin noin 50 turvapaikanhakijaa tammikuun alussa. Osa heistä siirtyi alkuviikolla Parikkalassa avattuun vastaanottokeskukseen. Loput odottavat siirtoa Vaasaan todennäköisesti ensi viikolla.
Entiseen motelliin ei ole tuotu uusia pakolaisia tammikuun alun jälkeen kiinteistön omistajaepäselvyyksien vuoksi. Kesken kaiken selvisi, ettei motellia omista Al-Wattarin perhe, koska se ei ollut maksanut kauppasummaa Prinovalle. Kiinteistö palautui Prinovan hallintaan.
Lähde
6.2.09
Helsingin Sanomat 6.2.2009 (2.)
Nuorukainen ryösti kioskin Helsingissä
Nuorukainen ryösti aseella uhaten elintarvikekioskin Helsingin Kalliossa perjantaina. Ryöstö tapahtui kahdeksan aikaan illalla. Mies uhkasi osoitteessa Neljäs linja 20 sijaitsevan kioskin myyjää teräaseella, poliisi kertoo. Saaliikseen nuorukainen sai jonkin verran rahaa.
Poliisi etsii ryöstöstä epäiltynä noin 15-vuotiasta, 180 senttiä pitkää tummaihoista miestä. Nuorukaisella oli päässään ruudullinen mustavalkoinen lippalakki.
Lähde
Nuorukainen ryösti aseella uhaten elintarvikekioskin Helsingin Kalliossa perjantaina. Ryöstö tapahtui kahdeksan aikaan illalla. Mies uhkasi osoitteessa Neljäs linja 20 sijaitsevan kioskin myyjää teräaseella, poliisi kertoo. Saaliikseen nuorukainen sai jonkin verran rahaa.
Poliisi etsii ryöstöstä epäiltynä noin 15-vuotiasta, 180 senttiä pitkää tummaihoista miestä. Nuorukaisella oli päässään ruudullinen mustavalkoinen lippalakki.
Lähde
Iltalehti 6.2.2009
Isä löi - poika soitti vessasta poliisille
Espoon käräjäoikeus tuomitsi torstaina 41-vuotiaan espoolaismiehen 20 päiväsakkoon alaikäisen pahoinpitelystä.
Mies oli läimäyttänyt 13-vuotiasta poikaansa kasvoihin ja takaraivoon.
Tapaus tuli ilmi pojan oman ilmoituksen kautta. Hän oli paennut raivopäistä isäänsä vessaan ja soitti sieltä poliisille.
Mukiloinnin syynä oli se, ettei ulkomaalaissyntyisten vanhempien Suomessa syntynyt poika halunnut mennä koraanikouluun.
Tapaus sattui pojan äidin asunnossa. Vanhemmat olivat eronneet ja poika asui äitinsä luona. Kun pojan koulunkäynnin kanssa ilmeni ongelmia eikä hän saanut itse poikaa ojennukseen, kutsui nainen ex-miehensä vierailulle.
Oikeus velvoitti isän maksamaan pojalle 100 euron korvauksen kärsimyksistä.
Jupakka sattui maaliskuussa 2007. Asia tuli käräjille vasta nyt.
- Jutturuuhka on kauhea, Espoon kihlakunnansyyttäjä Markku Ahonen huokaa.
Lähde
Espoon käräjäoikeus tuomitsi torstaina 41-vuotiaan espoolaismiehen 20 päiväsakkoon alaikäisen pahoinpitelystä.
Mies oli läimäyttänyt 13-vuotiasta poikaansa kasvoihin ja takaraivoon.
Tapaus tuli ilmi pojan oman ilmoituksen kautta. Hän oli paennut raivopäistä isäänsä vessaan ja soitti sieltä poliisille.
Mukiloinnin syynä oli se, ettei ulkomaalaissyntyisten vanhempien Suomessa syntynyt poika halunnut mennä koraanikouluun.
Tapaus sattui pojan äidin asunnossa. Vanhemmat olivat eronneet ja poika asui äitinsä luona. Kun pojan koulunkäynnin kanssa ilmeni ongelmia eikä hän saanut itse poikaa ojennukseen, kutsui nainen ex-miehensä vierailulle.
Oikeus velvoitti isän maksamaan pojalle 100 euron korvauksen kärsimyksistä.
Jupakka sattui maaliskuussa 2007. Asia tuli käräjille vasta nyt.
- Jutturuuhka on kauhea, Espoon kihlakunnansyyttäjä Markku Ahonen huokaa.
Lähde
Helsingin Sanomat 6.2.2009
Pankkiautomaatteihin kopiointilaitteita asentaneet vangittiin
Helsingissä havaittiin tammikuun lopussa, että muutamaan pankkiautomaattiin oli asennettu kopiointilaitteita.
Laitteistot olivat Helsingin kantakaupungin alueella.
Poliisi poisti laitteet automaateista ja samassa yhteydessä otti kiinni kaksi ulkomaalaista miestä.
Miehet ovat noin 30-vuotiaita ja kotoisin eteläisestä Itä-Euroopasta.
Helsingin käräjäoikeus on alkuviikosta vanginnut nämä miehet epäiltynä törkeään maksuvälinepetokseen. Poliisi tutkii onko näitä laitteita ehditty käyttää muualla Helsingissä, ennen kuin epäillyt otettiin kiinni.
Poliisi selvittää myös sitä, onko tapahtuneella yhteyttä muutamia viikkoja aikaisemmin Espoossa tapahtuneisiin luottokorttien kopionteihin bensa-asemilla.
Lähde
Helsingissä havaittiin tammikuun lopussa, että muutamaan pankkiautomaattiin oli asennettu kopiointilaitteita.
Laitteistot olivat Helsingin kantakaupungin alueella.
Poliisi poisti laitteet automaateista ja samassa yhteydessä otti kiinni kaksi ulkomaalaista miestä.
Miehet ovat noin 30-vuotiaita ja kotoisin eteläisestä Itä-Euroopasta.
Helsingin käräjäoikeus on alkuviikosta vanginnut nämä miehet epäiltynä törkeään maksuvälinepetokseen. Poliisi tutkii onko näitä laitteita ehditty käyttää muualla Helsingissä, ennen kuin epäillyt otettiin kiinni.
Poliisi selvittää myös sitä, onko tapahtuneella yhteyttä muutamia viikkoja aikaisemmin Espoossa tapahtuneisiin luottokorttien kopionteihin bensa-asemilla.
Lähde
5.2.09
Helsingin Sanomat 5.2.2009
Helsingin maahanmuuttajaperheistä joka neljäs saa toimeentulotukea
Helsingin maahanmuuttajatalouksista 27 prosenttia sai toimeentulotukea vuoden 2007 aikana. Suomen- ja ruotsinkielisistä talouksista toimeentulotukea sai kymmenesosa.
Helsingin sosiaaliviraston asiakkaana oli yli 34 000 toimeentulotukea saavaa perhettä tai ihmistä vuonna 2007. Nämä saivat toimeentulotukea yhdestä kuukaudesta kokonaiseen vuoteen.
Toimeentulotukea saaneista 21 prosenttia oli talouksia, joissa perheen pää, eli toimeentulotukea hakenut ihminen, puhui jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Helsingin väkiluvusta muunkielisten osuus on kahdeksan prosenttia.
Yleisin kieli oli venäjä, jota puhui kuusi prosenttia kaikista toimeentulotuen asiakkaista.
"Venäläisväestö painottuu voimakkaammin vanhimpiin ikäluokkiin. Nuoria on vähemmän kuin muissa maahanmuuttoryhmissä", Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Suvi Linnanmäki sanoo.
Linnanmäen artikkeli maahanmuuttajien toimeentulotuesta julkaistaan tänään torstaina tietokeskuksen kirjassa Kaupunkiköyhyyden monet kasvot.
Muista kielistä ei ole saatavissa täsmällistä tietoa. Kieliryhmät ovat niin pieniä, että niistä ei pysty tietoturvasyiden takia koostamaan toimeentulotukitietoja.
Linnanmäki kuitenkin päättelee, että yksi merkittävä ryhmä ovat somaliaa puhuvat. Päätelmän perustana ovat somalitaustaisten korkea työttömyysaste sekä se, että toimeentulotukea saavien maahanmuuttajatalouksien joukossa on huomattavan paljon suurperheitä.
Toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat ovat olleet käytännössä Suomessa vähintään kolme vuotta, sillä luvuissa eivät ole mukana ihmiset, jotka ovat vastaanottokeskuksissa, maahanmuuttoyksiköissä tai kolmen vuoden kotouttamistuen piirissä.
Linnanmäki tekee parhaillaan toista tutkimusta, jossa seurataan vuosina 1989–1993 Suomeen tulleiden maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille.
"Pakolaistaustaiset ryhmät ovat saavuttaneet merkittävästi muita ryhmiä työllisyydessä", Linnanmäki sanoo.
Lähde
Helsingin maahanmuuttajatalouksista 27 prosenttia sai toimeentulotukea vuoden 2007 aikana. Suomen- ja ruotsinkielisistä talouksista toimeentulotukea sai kymmenesosa.
Helsingin sosiaaliviraston asiakkaana oli yli 34 000 toimeentulotukea saavaa perhettä tai ihmistä vuonna 2007. Nämä saivat toimeentulotukea yhdestä kuukaudesta kokonaiseen vuoteen.
Toimeentulotukea saaneista 21 prosenttia oli talouksia, joissa perheen pää, eli toimeentulotukea hakenut ihminen, puhui jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Helsingin väkiluvusta muunkielisten osuus on kahdeksan prosenttia.
Yleisin kieli oli venäjä, jota puhui kuusi prosenttia kaikista toimeentulotuen asiakkaista.
"Venäläisväestö painottuu voimakkaammin vanhimpiin ikäluokkiin. Nuoria on vähemmän kuin muissa maahanmuuttoryhmissä", Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Suvi Linnanmäki sanoo.
Linnanmäen artikkeli maahanmuuttajien toimeentulotuesta julkaistaan tänään torstaina tietokeskuksen kirjassa Kaupunkiköyhyyden monet kasvot.
Muista kielistä ei ole saatavissa täsmällistä tietoa. Kieliryhmät ovat niin pieniä, että niistä ei pysty tietoturvasyiden takia koostamaan toimeentulotukitietoja.
Linnanmäki kuitenkin päättelee, että yksi merkittävä ryhmä ovat somaliaa puhuvat. Päätelmän perustana ovat somalitaustaisten korkea työttömyysaste sekä se, että toimeentulotukea saavien maahanmuuttajatalouksien joukossa on huomattavan paljon suurperheitä.
Toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat ovat olleet käytännössä Suomessa vähintään kolme vuotta, sillä luvuissa eivät ole mukana ihmiset, jotka ovat vastaanottokeskuksissa, maahanmuuttoyksiköissä tai kolmen vuoden kotouttamistuen piirissä.
Linnanmäki tekee parhaillaan toista tutkimusta, jossa seurataan vuosina 1989–1993 Suomeen tulleiden maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille.
"Pakolaistaustaiset ryhmät ovat saavuttaneet merkittävästi muita ryhmiä työllisyydessä", Linnanmäki sanoo.
Lähde
4.2.09
Etelä-Suomen Sanomat 4.2.2009
Työtön lähihoitaja suivaantui kiinalaishoitajien tuontiaikeista
Lahtelainen lähihoitaja Seija van Wetten on vihainen siitä, että Lahti harkitsee lähihoitajien tuomista Lahteen Kiinasta. - Työttömiä hoitajia on omastakin takaa, joten miksei heitä työllistetä ensin, van Wetten kysyy.
Hän itse on parhaillaan työttömänä ja tehnyt viimeiset yhdeksän vuotta keikkatöitä lähihoitajana, vakityötä kun ei ole ollut tarjolla. Arki on karu: kuukausittain on lyhennettävä viime toukokuussa nostettua asuntolainaa. Pakollisten kulujen jälkeen ruokaan jää 120-150 euroa.
- Kaikki marttojen niksit on kyllä käytetty.
Van Wetten arvostelee Lahden sosiaali- ja terveystoimialapäällikköä Matti Liukkoa siitä, ettei hän van Wettenin mielestä ole missään vaiheessa perustellut tarpeeksi, miksi kiinalaishoitajia haalitaan, vaikka työttömiä hoitajia on kotimaassakin.
- Mitä se kiinalaisten täydennyskoulutus ja kielikoulutuskin tulee maksamaan? Me työttömät lähihoitajat olemme jo valmiiksi koulutettuja, suomen kielen taitoisia ja meillä on työkokemustakin.
Liukko vastasi keskiviikkona Radio Voiman lähetyksessä tiivistetysti van Wettenin kysymykseen kiinalaisten hoitajien tarpeesta Lahdessa.
- Nyt on ikävä ja ristiriitainen tilanne, kun lamakin tuli päälle. Sen vaikutuksia joudumme nyt hoitamaan ja niitä pitää hoitaa, ja samalla pitää katsoa pidemmälle. Tulevaisuudessa meillä on sellainen tilanne, että me toivomme saavamme työntekijöitä muista maista, ei pelkästään terveydenhuoltoalalle vaan myös muille aloille.
Päijät-Hämeen työvoimatoimiston alueella oli keskiviikkona hieman reilut sata työtöntä lähi- tai sairaanhoitajaa.
Lähde
Lahtelainen lähihoitaja Seija van Wetten on vihainen siitä, että Lahti harkitsee lähihoitajien tuomista Lahteen Kiinasta. - Työttömiä hoitajia on omastakin takaa, joten miksei heitä työllistetä ensin, van Wetten kysyy.
Hän itse on parhaillaan työttömänä ja tehnyt viimeiset yhdeksän vuotta keikkatöitä lähihoitajana, vakityötä kun ei ole ollut tarjolla. Arki on karu: kuukausittain on lyhennettävä viime toukokuussa nostettua asuntolainaa. Pakollisten kulujen jälkeen ruokaan jää 120-150 euroa.
- Kaikki marttojen niksit on kyllä käytetty.
Van Wetten arvostelee Lahden sosiaali- ja terveystoimialapäällikköä Matti Liukkoa siitä, ettei hän van Wettenin mielestä ole missään vaiheessa perustellut tarpeeksi, miksi kiinalaishoitajia haalitaan, vaikka työttömiä hoitajia on kotimaassakin.
- Mitä se kiinalaisten täydennyskoulutus ja kielikoulutuskin tulee maksamaan? Me työttömät lähihoitajat olemme jo valmiiksi koulutettuja, suomen kielen taitoisia ja meillä on työkokemustakin.
Liukko vastasi keskiviikkona Radio Voiman lähetyksessä tiivistetysti van Wettenin kysymykseen kiinalaisten hoitajien tarpeesta Lahdessa.
- Nyt on ikävä ja ristiriitainen tilanne, kun lamakin tuli päälle. Sen vaikutuksia joudumme nyt hoitamaan ja niitä pitää hoitaa, ja samalla pitää katsoa pidemmälle. Tulevaisuudessa meillä on sellainen tilanne, että me toivomme saavamme työntekijöitä muista maista, ei pelkästään terveydenhuoltoalalle vaan myös muille aloille.
Päijät-Hämeen työvoimatoimiston alueella oli keskiviikkona hieman reilut sata työtöntä lähi- tai sairaanhoitajaa.
Lähde
Helsingin Sanomat 4.2.2009
Suomessa asuvan ruandalaismiehen osuus kansanmurhaan syyteharkintaan
Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkintansa ruandalaismiehen mahdollisesta osallisuudesta Ruandan kansanmurhaan 1994.
Poliisi epäilee Porvoossa asuvan miehen syyllistyneen joukkotuhonnan suunnitteluun, johtamiseen ja toteuttamiseen Nyakizun kunnassa.
Epäilty kiistää syyllistyneensä näihin tekoihin.
Hän on ollut huhtikuusta 2007 lähtien vangittuna todennäköisin syin epäiltynä joukkotuhonnasta.
Keskusrikospoliisi on suorittanut esitutkintaa yhteistyössä Ruandan oikeusviranomaisten kanssa. Poliisi on kuullut todistajina yli sataa ihmistä, joista osa on tuomittu Ruandassa osallisuudesta joukkotuhontaan.
Poliisi on luovuttanut esitutkinta-aineiston valtionsyyttäjä Raija Toiviaiselle, joka suorittaa asiassa syyteharkinnan. Mahdolliset syytteet on määrä käsitellä Porvoon käräjäoikeudessa.
Lähde
Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkintansa ruandalaismiehen mahdollisesta osallisuudesta Ruandan kansanmurhaan 1994.
Poliisi epäilee Porvoossa asuvan miehen syyllistyneen joukkotuhonnan suunnitteluun, johtamiseen ja toteuttamiseen Nyakizun kunnassa.
Epäilty kiistää syyllistyneensä näihin tekoihin.
Hän on ollut huhtikuusta 2007 lähtien vangittuna todennäköisin syin epäiltynä joukkotuhonnasta.
Keskusrikospoliisi on suorittanut esitutkintaa yhteistyössä Ruandan oikeusviranomaisten kanssa. Poliisi on kuullut todistajina yli sataa ihmistä, joista osa on tuomittu Ruandassa osallisuudesta joukkotuhontaan.
Poliisi on luovuttanut esitutkinta-aineiston valtionsyyttäjä Raija Toiviaiselle, joka suorittaa asiassa syyteharkinnan. Mahdolliset syytteet on määrä käsitellä Porvoon käräjäoikeudessa.
Lähde
3.2.09
Yle Uutiset 3.2.2009 (2.)
Maahanmuuttajanuorten luokat täynnä oppilaita
Maahanmuuttajanuoria peruskouluun valmentavilla luokilla Turussa on nyt ennätysmäärä oppilaita. Yhdeksällä luokalla on yhteensä lähes sata opiskelijaa. Valtion kustantama valmistava opetus on tarkoitettu Suomeen muuttaneille kouluikäisille lapsille ja nuorille. Tämän vuoden alusta valtio pidensi koulutuksen tukemista puolesta vuodesta vuoteen.
Turun iltalukion yhteydessä toimivan valmistavan luokan opettaja Maarika Alsi lukee ääneen ja somaliasta Suomeen tullut Zamzam Mohamud kirjoittaa taululle sanelun mukaan.
- Sydän pumppaa verta.
Huivipäinen Zamzam Mohamud kirjoittaa pumppaa sanan vain yhdellä p:llä, mutta opettaja korjaa samantien.
- Kaksi p:tä.
Virheitä tulee vielä, sillä luokan 15-vuotiaista nuorista suuri osa on ollut Suomessa vasta noin puoli vuotta. Luokan oppilaista yksi on Puolasta ja loput yhdeksän Somaliasta. Suurin osa luokan oppilaista istuu elämänsä ensimmäistä kertaa pulpetissa ja ylipäätään koulun penkillä, kertoo opettaja Maarika Alsi.
- Suurin osa ei osannut kirjoittaa tai lukea. Tässä luokassa on yksi puolalainen tyttö, joka on käynyt koulua Puolassa. Muut eivät ole koulua käyneet. Muutamalla on takanaan kotiopetusta.
Vaikea kieli
Zamzam Mohamudin mukaan suomenkieltä on ei ole ollut helppo oppia.
- Suomen kieli on tosi vaikea, mutta toivon, yksi päivä puhun parempi kuin tänään.
Suomenkielen lisäksi maahanmuuttajanuorilla riittää paljon opeteltavaa. Kellon tunsi entuudestaan ainoastaan kaksi luokan oppilaista. Valmistavalla luokalla lähdetään aivan perusteista, kertoo opettaja Maarika Alsi.
- Esimerkiksi tämä ympäristötieto ja biologia, mitä käymme parhaillaan läpi, on eka- ja tokaluokkalaisten kirja.
Vuosi aikaa kiriä
Turku on Helsingin jälkeen toiseksi suurin maahanmuuttajien tuloväylä Suomeen. Vuoden kestävän valmistavan luokan tarkoitus on antaa maahanmuuttajanuorille valmiudet selvityä tavallisessa koulussa. Vuosi on lyhyt aika oppia uusi kieli ja kiriä kiinni ikätoverit, joten peruskouluun siirtyvillä maahanmuuttajanuorilla on mahdollisuus tukiopetukseen valmistavan luokan jälkeen.
- Puolet luokan oppilaista on tullut Suomeen yksinään ilman vanhempiaan. Vaikeuksista huolimatta oppilaiden opiskelumotivaatio on korkealla, kehuu opettaja Maarika Alsi.
- He ovat todella motivoituneita. Ei mitään negatiivista sanottavaa. Kaikki ovat into piukalla mukana.
Abdulhakim Muhumud kertoo, että he ovat opiskelleet suomea vasta viisi kuukautta. Lyhyen opetuksen jälkeen suurin osa luokkalaisista puhuu jo kohtuullisen hyvää suomea.
- Minä onnittelen opettajaa. Meillä on paras opettaja, Abdulhakim Muhumud toteaa iloisesti.
Lähde
Maahanmuuttajanuoria peruskouluun valmentavilla luokilla Turussa on nyt ennätysmäärä oppilaita. Yhdeksällä luokalla on yhteensä lähes sata opiskelijaa. Valtion kustantama valmistava opetus on tarkoitettu Suomeen muuttaneille kouluikäisille lapsille ja nuorille. Tämän vuoden alusta valtio pidensi koulutuksen tukemista puolesta vuodesta vuoteen.
Turun iltalukion yhteydessä toimivan valmistavan luokan opettaja Maarika Alsi lukee ääneen ja somaliasta Suomeen tullut Zamzam Mohamud kirjoittaa taululle sanelun mukaan.
- Sydän pumppaa verta.
Huivipäinen Zamzam Mohamud kirjoittaa pumppaa sanan vain yhdellä p:llä, mutta opettaja korjaa samantien.
- Kaksi p:tä.
Virheitä tulee vielä, sillä luokan 15-vuotiaista nuorista suuri osa on ollut Suomessa vasta noin puoli vuotta. Luokan oppilaista yksi on Puolasta ja loput yhdeksän Somaliasta. Suurin osa luokan oppilaista istuu elämänsä ensimmäistä kertaa pulpetissa ja ylipäätään koulun penkillä, kertoo opettaja Maarika Alsi.
- Suurin osa ei osannut kirjoittaa tai lukea. Tässä luokassa on yksi puolalainen tyttö, joka on käynyt koulua Puolassa. Muut eivät ole koulua käyneet. Muutamalla on takanaan kotiopetusta.
Vaikea kieli
Zamzam Mohamudin mukaan suomenkieltä on ei ole ollut helppo oppia.
- Suomen kieli on tosi vaikea, mutta toivon, yksi päivä puhun parempi kuin tänään.
Suomenkielen lisäksi maahanmuuttajanuorilla riittää paljon opeteltavaa. Kellon tunsi entuudestaan ainoastaan kaksi luokan oppilaista. Valmistavalla luokalla lähdetään aivan perusteista, kertoo opettaja Maarika Alsi.
- Esimerkiksi tämä ympäristötieto ja biologia, mitä käymme parhaillaan läpi, on eka- ja tokaluokkalaisten kirja.
Vuosi aikaa kiriä
Turku on Helsingin jälkeen toiseksi suurin maahanmuuttajien tuloväylä Suomeen. Vuoden kestävän valmistavan luokan tarkoitus on antaa maahanmuuttajanuorille valmiudet selvityä tavallisessa koulussa. Vuosi on lyhyt aika oppia uusi kieli ja kiriä kiinni ikätoverit, joten peruskouluun siirtyvillä maahanmuuttajanuorilla on mahdollisuus tukiopetukseen valmistavan luokan jälkeen.
- Puolet luokan oppilaista on tullut Suomeen yksinään ilman vanhempiaan. Vaikeuksista huolimatta oppilaiden opiskelumotivaatio on korkealla, kehuu opettaja Maarika Alsi.
- He ovat todella motivoituneita. Ei mitään negatiivista sanottavaa. Kaikki ovat into piukalla mukana.
Abdulhakim Muhumud kertoo, että he ovat opiskelleet suomea vasta viisi kuukautta. Lyhyen opetuksen jälkeen suurin osa luokkalaisista puhuu jo kohtuullisen hyvää suomea.
- Minä onnittelen opettajaa. Meillä on paras opettaja, Abdulhakim Muhumud toteaa iloisesti.
Lähde
Yle Uutiset 3.2.2009
Maahanmuuttajien työllistymishanke hyytyi hallintoon
Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) perää hallituksen rahoitusta maahanmuuttajien työllistymiseen. Hän vaatii myös valtion ja pääkaupunkiseudun aiesopimuksen toimeenpanoa.
Heinäluoman huolenaiheena on valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken on neuvoteltu maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävä aiesopimus, joka on jämähtänyt valtion hallintoon. Työllistymistä ja kotoutumista tukevalle hankkeelle ei ole myöskään budjettirahoitusta.
Heinäluoma uskoo, että monet maahanmuuttajista haluavat töihin ja heidän pitäisi työllistyä mahdollisimman nopeasti.
- Ei ole kenenkään etu, että nämä ihmiset totutetaan toimettomuuteen valtionhallinnon sisäisten riitojen johdosta. Onkin oletettavissa, että maahanmuuttopolitiikan huono hoito kärjistää yhteiskunnallista ilmapiiriä, ennustaa Heinäluoma
Hän vaatii valtioneuvostolta vastausta miksi hallitus ei ole varannut rahoitusta aiesopimuksen toteuttamiseen ja mitä valtiovalta aikoo tehdä, jotta maahanmuuttajien työllistämiseen tähtäävä sopimus saatetaan voimaan.
Myös Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on vaatinut valtion toimenpiteitä aiesopimuksen vahvistamiseksi.
Lähde
Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) perää hallituksen rahoitusta maahanmuuttajien työllistymiseen. Hän vaatii myös valtion ja pääkaupunkiseudun aiesopimuksen toimeenpanoa.
Heinäluoman huolenaiheena on valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken on neuvoteltu maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävä aiesopimus, joka on jämähtänyt valtion hallintoon. Työllistymistä ja kotoutumista tukevalle hankkeelle ei ole myöskään budjettirahoitusta.
Heinäluoma uskoo, että monet maahanmuuttajista haluavat töihin ja heidän pitäisi työllistyä mahdollisimman nopeasti.
- Ei ole kenenkään etu, että nämä ihmiset totutetaan toimettomuuteen valtionhallinnon sisäisten riitojen johdosta. Onkin oletettavissa, että maahanmuuttopolitiikan huono hoito kärjistää yhteiskunnallista ilmapiiriä, ennustaa Heinäluoma
Hän vaatii valtioneuvostolta vastausta miksi hallitus ei ole varannut rahoitusta aiesopimuksen toteuttamiseen ja mitä valtiovalta aikoo tehdä, jotta maahanmuuttajien työllistämiseen tähtäävä sopimus saatetaan voimaan.
Myös Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on vaatinut valtion toimenpiteitä aiesopimuksen vahvistamiseksi.
Lähde
2.2.09
Turun Sanomat 2.2.2009
Vuosien odotusaika houkuttelee lisää hakijoita
Turvapaikkaa hakevien määrä voi kasvaa jopa 50 prosenttia
Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on huomattavassa kasvussa. Hakijoiden määrä saattaa nousta tänä vuonna 6 000:een. Viime vuonna Suomeen saapui ennätykselliset 4 000 turvapaikanhakijaa.
- Jos vauhti on sama kuin nyt, määrä nousee tänä vuonna parilla tuhannella, arvelee maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriön sisäisen turvallisuuden yksiköstä.
Viime vuonna määrä kasvoi yli 2,5-kertaiseksi vuodesta 2007, jolloin turvapaikanhakijoita saapui puolestaan ennätyksellisen vähän. Hakijoita oli tuolloin 1 505.
- Jos meillä on tuhannen ihmisen jono ja usein vuosien odotusaika, se houkuttelee tänne lisää turvapaikanhakijoita. Sellainen tieto leviää hyvin nopeasti muihin maihin ja on ilmiselvä vetotekijä. Tunnen ilmiön 20 vuoden kokemuksella, sisäministeriön neuvotteleva virkamies Arja Kekkonen toteaa.
Ruotsi myönsi viime vuonna yli 90 000 oleskelulupaa. Määrä on viisi prosenttia suurempi kuin vuonna 2007. Luvan saajien joukossa oli runsaasti turvapaikan saaneiden omaisia, opiskelijoita ja Ruotsiin töihin tulevia. Vain 11 200 turvapaikanhakijaa sai oleskeluluvan.
SPR:n Turun vastaanottokeskus Pansiossa on tarkoitettu 200 turvapaikanhakijalle. Vaihtuvuutta on paljon, mutta pääsääntöisesti keskus on täynnä.
- Tänään meillä voi olla 210 ja huomenna 190 asiakasta. Osa viipyy vain päivän tai viikon, koska keskuksemme toimii Suomeen saapuvien pakolaisten ensimmäisenä vastaanottopaikkana. Täältä siirrytään nopeasti muihin vastaanottokeskuksiin odottamaan turvapaikkapäätöstä, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö kertoo.
Lähde
Turvapaikkaa hakevien määrä voi kasvaa jopa 50 prosenttia
Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on huomattavassa kasvussa. Hakijoiden määrä saattaa nousta tänä vuonna 6 000:een. Viime vuonna Suomeen saapui ennätykselliset 4 000 turvapaikanhakijaa.
- Jos vauhti on sama kuin nyt, määrä nousee tänä vuonna parilla tuhannella, arvelee maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriön sisäisen turvallisuuden yksiköstä.
Viime vuonna määrä kasvoi yli 2,5-kertaiseksi vuodesta 2007, jolloin turvapaikanhakijoita saapui puolestaan ennätyksellisen vähän. Hakijoita oli tuolloin 1 505.
- Jos meillä on tuhannen ihmisen jono ja usein vuosien odotusaika, se houkuttelee tänne lisää turvapaikanhakijoita. Sellainen tieto leviää hyvin nopeasti muihin maihin ja on ilmiselvä vetotekijä. Tunnen ilmiön 20 vuoden kokemuksella, sisäministeriön neuvotteleva virkamies Arja Kekkonen toteaa.
Ruotsi myönsi viime vuonna yli 90 000 oleskelulupaa. Määrä on viisi prosenttia suurempi kuin vuonna 2007. Luvan saajien joukossa oli runsaasti turvapaikan saaneiden omaisia, opiskelijoita ja Ruotsiin töihin tulevia. Vain 11 200 turvapaikanhakijaa sai oleskeluluvan.
SPR:n Turun vastaanottokeskus Pansiossa on tarkoitettu 200 turvapaikanhakijalle. Vaihtuvuutta on paljon, mutta pääsääntöisesti keskus on täynnä.
- Tänään meillä voi olla 210 ja huomenna 190 asiakasta. Osa viipyy vain päivän tai viikon, koska keskuksemme toimii Suomeen saapuvien pakolaisten ensimmäisenä vastaanottopaikkana. Täältä siirrytään nopeasti muihin vastaanottokeskuksiin odottamaan turvapaikkapäätöstä, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö kertoo.
Lähde
30.1.09
Aamulehti 30.1.2009
Maahanmuuttopolitiikka | Kylmä maa
Turvapaikanhakijoiden määrän kääntyminen viime vuonna räjähdysmäiseen kasvuun yllätti Suomen päättäjät. Viranomaiset ovat helisemässä, ja vastikään tarpeettomana harvennettu vastaanottokeskusten verkko natisee liitoksissaan. Tilanne on kestämätön ja purkautuu pahimmillaan väkivaltaisuuksina, kuten Kemissä.
Vasta viikko Suomessa ja nelivitosen lapikkaasta otsaan. Nimettömänä pysyttelevä 40-vuotias kurdimies joutui karun tervetuliaisjuhlan kohteeksi Kemissä. Kantaväestöön kuuluvien miesten ja samanikäisten turvapaikanhakijoiden välit kiristyivät alkuvuodesta niin tulenaroiksi, että merenrantakaupungissa pidettiin kriisipalaveri väkivallan kierteen katkaisemiseksi.
Eilen Kemissä, tänään kenties jossain muualla. Huomisesta ei tiedä kukaan. Suomesta suojaa etsivien turvapaikanhakijoiden määrä ponnahti viime vuonna pohjalukemista ennätystasolle, ja nyt siivotaan jälkiä.
Sotkun taustalla on poliittinen lyhytnäköisyys. Vasta toissavuonna sisäministeriö lakkautti useita turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia perustelunaan, ettei Suomeen enää ole tulijoita takavuosien malliin. Kuten moni oli varoittanut, heti seuraava vuonna turvapaikkahakemusten määrä palasi rajuun kasvuun - se moninkertaistui.
Viime vuonna turvapaikkahakemuksia jätettiin hiukan yli 4 000, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Vielä edellisvuonna määrä jäi 1 505 hakemukseen. Ei ole liioiteltua puhua turvapaikkatilanteen räjähtämisestä käsille loppuvuodesta.
Siinä rytäkässä uusien sijoituskuntien löytäminen turvapaikanhakijoille osoittautui todelliseksi ongelmaksi, vaikka valtio antaakin rahaa. Kemi oli myönteinen poikkeus.
Noin 22 600 asukkaan kaupunkiin on majoitettu nopeassa tahdissa 250 turvapaikanhakijaa, minkä ei sinänsä pitäisi olla ongelma. Ei ainakaan, jos asiaan olisi valmistauduttu hyvin - kouluttamalla henkilökuntaa, pehmittämällä paikallisten asenteita ja huolehtimalla turvapaikanhakijoiden kotiuttamisesta pohjoiseen teollisuuskeskukseen.
Nyt ollaan pahasti jälkijunassa. Kemissä poliisit ja vartijat yrittävät turvata rauhan, jotta nyrkit vaikenevat.
- Toiset kurdit ovat varoittaneet minua, että illalla ei kannata liikkua ulkona. Suomalaiset tulevat ja antavat köniin. Olen peloissani, kuvailee Tanya Ahmed Muhammed elämäänsä Kemin vastaanottokeskuksessa.
Kurditoimittaja joutui pakenemaan Pohjois-Irakista, sillä paikalliset sotilaat uhkasivat hänen henkeään.
Nyt Muhammed joutuu elämään pelossa Kemissä. Tekikö 24-vuotias mies uhkarohkean pakomatkansa Irakin vuorilta rekan uumenissa turhaan? Oliko viikon piileskely pienessä laatikossa kuljettajan penkin takana syömättä ja liikkumatta sittenkään uhrauksen arvoinen?
Sitä Muhammed kysyy itseltään, kun nuorukainen katselee huuruisen ikkunan läpi havumetsään.
Väkivallan kierre Kemissä ei oikeastaan ole kenenkään vika. Toisaalta se on kaikkien vika. Vastaanottokeskus perustettiin kovalla hopulla marraskuussa, kun turvapaikanhakijoiden virta oli lyönyt maahanmuutosta päättävät ällikällä.
SPR otti Kemissä vastuun 150 turvapaikanhakijasta, mutta joutui pian laajentamaan toimintaansa 250-paikkaiseksi. Ensimmäiset asiakkaat saapuivat vastaanottokeskukseen henkilöstön perehdyttämispäivänä. Uuden vuoden ensimmäisinä viikkoina kiire on jatkunut.
- Jouduimme aloittamaan kesken valmisteluprosessin. Ihmisiä tuli paljon enemmän ja paljon nopeammassa tahdissa kuin odotimme, Kemin vastaanottokeskusta johtava Pirkko Rytkönen myöntää.
Kemin vastaanottokeskuksen mahtava henkilökunta joutui mahdottoman tehtävän eteen. Hyppy liikkuvaan junaan ei onnistunut ilman vammoja. Paitsi henkilöstön koulutus, myös turvapaikanhakijoiden perehdytys suomalaiseen tapakulttuuriin jäi puutteelliseksi. Tapakoulutuksessa kun ei yksi tai kaksi iltaa riitä.
Avuksi tuli joukko paikallisia nuoria miehiä. Heidän omintakeinen perehdytyksensä paikallisessa ravintolassa johti rähinöintiin 11. tammikuuta.
Annetaan silminnäkijöiden ja osallisten kertoa, mitä tapahtui. Päästetään ääneen kaksi kemiläiskaverusta. Asian arkaluontoisuuden takia he haluavat esiintyä nimettöminä.
- Meidän ja turvapaikanhakijoiden, jotka olivat kurdeja, välille syntyi suukopua. He käyttäytyivät röyhkeästi seurueemme naisia kohtaan ja huomautimme asiasta. Kurdit haukkuivat välittömästi rasisteiksi, miehet sanovat.
Valomerkin jälkeen parinkymmenen hengen kurdijoukko ja viisi suomalaista suuntasivat paikalliseen pitseriaan. Kaverukset kertovat aavistelleensa pahinta, kun joukko katosi kulman taakse.
- He vetivät huivit kasvojensa eteen. Minut kaadettiin maahan ja sain potkuja päähäni. Menetin tajuntani ja kun heräsin, he olivat poissa, kavereista lyhyempi muistelee.
Pitempi mies lyötiin tantereeseen isolla jäälohkareella, jonka jäljet ovat edelleen miehen otsassa. Paikalle soitettiin ambulanssi, ja haava vaati 11 tikkiä. Hän teki tapauksesta rikosilmoituksen.
- Aivan sama, onko mies suomalainen tai ulkomaalainen, jos hän käyttäytyy naista kohtaan, kuten he käyttäytyivät, asiasta tulee riitaa, pitempi mies tuumaa.
Tapahtuneen poliisitutkinta on kesken. Valitettavasti välikohtaus ei jäänyt ainoaksi.
Suomea on herätellyt todellisuuteen maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio. Hänen hätähuutonsa kaikuvat tyhjyyteen, sillä lisäresursseja ei ole luvassa.
Oleskelulupien käsittelyaika on venymässä kohtuullisesta kuudesta kuukaudesta jopa kahteen tai kolmeen vuoteen. Kaiken huipuksi oleskelulupapäätökset tekevän maahanmuuttoviraston resursseja aiotaan leikata 35 työntekijällä vuoden loppuun 2011 mennessä, jotta tuottavuus kohenee. Tällä hetkellä virastossa hommia paiskii 240 ihmistä.
Samaan aikaan turvapaikanhakijoiden määrä on noussut tuhansilla ja muukin maahanmuutto on lisääntynyt.
- Koko maahanmuuttoon liittyvä ketju tulisi resurssoida uudelleen. Nykytilanne on sietämätön, Vuorio puuskahtaa.
Ylijohtaja tuntee ketjun läpikotaisin, ja hänen sympatiansa ovat vastaanottokeskusten puolella.
- Ne ovat aivan ylikuormitettuja. Henkilökunta ei ehdi millään jakaa turvapaikanhakijoille edes perusinfoa siitä, miten Suomessa tulisi elää ja olla.
Siksi Kemin tapahtumat eivät olleet yllätys Vuoriolle.
Vastaanottokeskusten paikkamäärä on ollut rajussa laskussa koko 2000-luvun. Turvapaikanhakijoiden määrän ryöpsähdettyä uusia keskuksia on perustettu kiireen vilkkaa, mutta tahti on silti liian verkkainen.
Kun oleskelulupapäätökset venyvät, turvapaikanhakijat pakkautuvat vastaanottokeskuksiin. Myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden ihmisten sijoittaminen kuntiin tökkii sekin pahasti, koska kuntien saamat korvaukset eivät vastaa kuluja.
Kemin vastaanottokeskuksen asukeista toistaiseksi vasta yhdeksän henkilöä on saanut oleskeluluvan. Heidät on sijoitettu Kemiin, kiitos kaupungin myönteisen suhtautumisen.
Kurdien ja kantaväestön kahakka 11. tammikuuta aiheutti väkivallan kierteen. Viikkoa myöhemmin oli kurdien vuoro kieriskellä maassa. Paikallisten miesten joukko hyökkäsi aamuyöllä kaupungilla 40-vuotiaan kurdin kimppuun. Potkittu oli ollut vasta viikon Suomessa.
Tuntia aiemmin kantaväestöön kuuluvat henkilöt karauttivat autoilla Takajärven kaupunginosassa sijaitsevan vastaanottokeskuksen pihalle. Taustatyöt oli tehty, sillä tunkeutuvat rikkoivat kaljapulloilla juuri sen talon ikkunoita, jossa asuu ainoastaan turvapaikanhakijoita. Tällaisia taloja on Takajärvellä vain yksi.
- Hyökkäys oli shokeeraava ja johti siihen, että olemme joutuneet tehostamaan vartiointia. Kyseisessä rakennuksessa elelee muun muassa kaksi yksinhuoltajaa lapsineen. Ihmiset ovat peloissaan ja yritämme parhaamme mukaan hälventää heidän pelkojaan, vastaanottokeskusta johtava Rytkönen toteaa.
Kemiläiskaverukset toteavat, että väkivalta oli seurausta aiemmista tapahtumista, mutta sanoutuvat tiukasti irti rettelöinnistä.
- Voin vannoa, etten tiedä, ketkä olivat hyökkäyksen takana, sanoo lyhyempi.
- Kosto ei ollut oikein, kuten ei sekään, että he hyökkäsivät kimppuumme, pitempi lausuu.
Tapauksista on uutisoitu valtakunnallisesti, ja Kemi on saanut kyseenalaista julkisuutta. Se harmittaa kaveruksia.
- Tähän asti olemme tulleet oikein hyvin toimeen maahanmuuttajien kanssa.
He, kuten myös Tanya Ahmed Muhammed kiistävät jyrkästi, että kahakoissa olisi kyse rasismista. Oikeampi ilmaus olisi ehkäpä kulttuurien yhteentörmäys.
- Suomessa kyllä kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Huomaan sen marketeissa tai kirjastossa, Muhammed rauhoittelee.
- Voihan toki olla, että Kemissä on ryhmä, joka ei pidä ulkomaalaisista, hän lisää.
Kemin poliisi tutkii tapausten taustoja ja motiiveja. Poliisista on todettu, että humalaisten tappelut ja rasismi ovat kaksi eri asiaa.
Valtakunnan poliitikot helposti vaikenevat ulkomaalaisasioista peläten joko rasistin tai liian avokätisen leimaa. Keskustelu junnaa, kun puhujat keskittyvät varjonyrkkeilyyn perussuomalaisten ylen puheliaiden kunnanvaltuutettujen kanssa.
Kemissä perussuomalainen ylsi syksyn kuntavaaleissa kolmanneksi suurimmaksi ääniharavaksi. Tuore kaupunginvaltuutettu Harri Tauriainen (ps) ihmettelee vastaanottokeskuksen pikaista perustamista ja turvapaikanhakijoiden suurta määrää.
- Tämänkokoisessa kaupungissa 250 turvapaikanhakijaa erottuu kaupunkikuvassa. Varmasti omienkin äänestäjieni joukossa on paljon sitä mielialaa, että ensin tulisi huolehtia omista työttömistä ja ihmisistä, ääniharava pohjustaa.
Tauriainen ei sulje pois sitä, että taloushuolet ruokkisivat kahakointia. Ajoitus vastaanottokeskuksen perustamiseen ei ollut paras mahdollinen. Kemissä on käynnissä yt-neuvottelujen suma, sillä kaupungin 10 000 työpaikasta jopa 3 000 on uhattuna. Ilmapiiri kiristyy huonojen uutisten myötä.
Edellisen laman maksumiehiä olivat tavalliset kadunmiehet. Maksavatko maahanmuuttajat terveydellään tämän laman hinnan?
- On ikävää Kemille, että työllisyystilanne heikkenee. Muistuttaisin kuitenkin, että vastaanottokeskus pyörii sataprosenttisesti valtion rahoilla. Lisäksi korjaustyöt kaupungin vuokrataloissa ovat luoneet työllisyyttä, ja myös turvapaikanhakijat käyttävät toimeentulotukensa tällä alueella, sanoo vastaanottokeskuksen Pirkko Rytkönen.
Riitaisasti alkanut yhteiselo on johtanut ikävään tilanteeseen. Osapuolet eli eri kansanryhmät ovat leiriytyneet omiin oloihinsa ja poteroita kaivetaan vauhdilla. Turvapaikanhakijat pelkäävät lähteä Takajärveltä keskustaan.
Tunnetuin synkeä esimerkki on Rosengårdin lähiö Malmössa. Rosengårdin 22 000 asukkaasta yli 80 prosenttia on maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Poissa silmistä, pois mielestä. Suurin osa heistä elää ruotsalaisen yhteiskunnan ulkopuolella, mikä aiheuttaa valtavia sosiaalisia ongelmia.
Tauriaista ei hetkauttaisi, vaikka hänen naapuriinsa perustettaisiin vastaanottokeskus.
- Kuvailemasi tilanne ei ole itse asiassa kaukana todellisuudesta. Välissä on vain metsikkö.
Tauriainen langettaa vastuun Kemin tilanteesta pitkälti turvapaikanhakijoille, joiden tulisi hänen mukaansa noudattaa Suomen lakeja ja tapoja. Perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtajaa kismittää koko maahanmuuttoon liittyvä keskustelu.
- Poikkipuolista sanaa ei voi sanoa ilman rasistin leimaa, Tauriainen purnaa.
Hän muistuttaa silti, että hädässä olevia tulee auttaa. Suomikin on saanut aikojen saatossa osansa avusta.
Somalialaiselle Mohamed Mohamed Jirdelle apu totisesti kelpaa. Hän levittää paahtoleivälle maapähkinävoita ja on kiitollinen vähäeleisesti sisustetusta kämpästä Kemissä. Ystävällisen miehen katse on surumielinen.
- En ole saanut mitään yhteyttä perheeseeni sitten joulukuun alun. Olen todella huolissani vaimostani ja kahdesta pienestä lapsestani Khalidista ja Safasta.
Jirde on koulutukseltaan geologi, mutta myi perheensä elättämiseksi tomaatteja, riisiä ja suklaata maan pääkaupungissa Mogadishussa. Lopulta Jirden oli pakko paeta, jotta ei pääse hengestään sisällissodan repimässä maassa.
- Somaliassa tapahtuu joka päivä kauheita asioita, joita en halua kuvailla. Toivo alkaa hiipua. Tulevaisuuttani en viitsi pohtia, sillä se tekee minut hyvin surulliseksi.
Jirden kohtalo on hyvä muistutus siitä, että hätä ei maailmasta lopu, ja Suomen pitää kantaa vastuunsa. Vastuunkantoa ei ole se, että vastaanottokeskukset pakataan täyteen turvapaikanhakijoita.
Tällä menolla joku uhkaa päästä hengestään. Oli hän sitten työtaakan alle uupuva lupaviranomainen, vastaanottokeskuksen työntekijä, työtön kemiläinen tai turvaa etsivä maahanmuuttaja.
Ihmisiä kaikki tyynni.
Lähde
Turvapaikanhakijoiden määrän kääntyminen viime vuonna räjähdysmäiseen kasvuun yllätti Suomen päättäjät. Viranomaiset ovat helisemässä, ja vastikään tarpeettomana harvennettu vastaanottokeskusten verkko natisee liitoksissaan. Tilanne on kestämätön ja purkautuu pahimmillaan väkivaltaisuuksina, kuten Kemissä.
Vasta viikko Suomessa ja nelivitosen lapikkaasta otsaan. Nimettömänä pysyttelevä 40-vuotias kurdimies joutui karun tervetuliaisjuhlan kohteeksi Kemissä. Kantaväestöön kuuluvien miesten ja samanikäisten turvapaikanhakijoiden välit kiristyivät alkuvuodesta niin tulenaroiksi, että merenrantakaupungissa pidettiin kriisipalaveri väkivallan kierteen katkaisemiseksi.
Eilen Kemissä, tänään kenties jossain muualla. Huomisesta ei tiedä kukaan. Suomesta suojaa etsivien turvapaikanhakijoiden määrä ponnahti viime vuonna pohjalukemista ennätystasolle, ja nyt siivotaan jälkiä.
Sotkun taustalla on poliittinen lyhytnäköisyys. Vasta toissavuonna sisäministeriö lakkautti useita turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia perustelunaan, ettei Suomeen enää ole tulijoita takavuosien malliin. Kuten moni oli varoittanut, heti seuraava vuonna turvapaikkahakemusten määrä palasi rajuun kasvuun - se moninkertaistui.
Viime vuonna turvapaikkahakemuksia jätettiin hiukan yli 4 000, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Vielä edellisvuonna määrä jäi 1 505 hakemukseen. Ei ole liioiteltua puhua turvapaikkatilanteen räjähtämisestä käsille loppuvuodesta.
Siinä rytäkässä uusien sijoituskuntien löytäminen turvapaikanhakijoille osoittautui todelliseksi ongelmaksi, vaikka valtio antaakin rahaa. Kemi oli myönteinen poikkeus.
Noin 22 600 asukkaan kaupunkiin on majoitettu nopeassa tahdissa 250 turvapaikanhakijaa, minkä ei sinänsä pitäisi olla ongelma. Ei ainakaan, jos asiaan olisi valmistauduttu hyvin - kouluttamalla henkilökuntaa, pehmittämällä paikallisten asenteita ja huolehtimalla turvapaikanhakijoiden kotiuttamisesta pohjoiseen teollisuuskeskukseen.
Nyt ollaan pahasti jälkijunassa. Kemissä poliisit ja vartijat yrittävät turvata rauhan, jotta nyrkit vaikenevat.
- Toiset kurdit ovat varoittaneet minua, että illalla ei kannata liikkua ulkona. Suomalaiset tulevat ja antavat köniin. Olen peloissani, kuvailee Tanya Ahmed Muhammed elämäänsä Kemin vastaanottokeskuksessa.
Kurditoimittaja joutui pakenemaan Pohjois-Irakista, sillä paikalliset sotilaat uhkasivat hänen henkeään.
Nyt Muhammed joutuu elämään pelossa Kemissä. Tekikö 24-vuotias mies uhkarohkean pakomatkansa Irakin vuorilta rekan uumenissa turhaan? Oliko viikon piileskely pienessä laatikossa kuljettajan penkin takana syömättä ja liikkumatta sittenkään uhrauksen arvoinen?
Sitä Muhammed kysyy itseltään, kun nuorukainen katselee huuruisen ikkunan läpi havumetsään.
Väkivallan kierre Kemissä ei oikeastaan ole kenenkään vika. Toisaalta se on kaikkien vika. Vastaanottokeskus perustettiin kovalla hopulla marraskuussa, kun turvapaikanhakijoiden virta oli lyönyt maahanmuutosta päättävät ällikällä.
SPR otti Kemissä vastuun 150 turvapaikanhakijasta, mutta joutui pian laajentamaan toimintaansa 250-paikkaiseksi. Ensimmäiset asiakkaat saapuivat vastaanottokeskukseen henkilöstön perehdyttämispäivänä. Uuden vuoden ensimmäisinä viikkoina kiire on jatkunut.
- Jouduimme aloittamaan kesken valmisteluprosessin. Ihmisiä tuli paljon enemmän ja paljon nopeammassa tahdissa kuin odotimme, Kemin vastaanottokeskusta johtava Pirkko Rytkönen myöntää.
Kemin vastaanottokeskuksen mahtava henkilökunta joutui mahdottoman tehtävän eteen. Hyppy liikkuvaan junaan ei onnistunut ilman vammoja. Paitsi henkilöstön koulutus, myös turvapaikanhakijoiden perehdytys suomalaiseen tapakulttuuriin jäi puutteelliseksi. Tapakoulutuksessa kun ei yksi tai kaksi iltaa riitä.
Avuksi tuli joukko paikallisia nuoria miehiä. Heidän omintakeinen perehdytyksensä paikallisessa ravintolassa johti rähinöintiin 11. tammikuuta.
Annetaan silminnäkijöiden ja osallisten kertoa, mitä tapahtui. Päästetään ääneen kaksi kemiläiskaverusta. Asian arkaluontoisuuden takia he haluavat esiintyä nimettöminä.
- Meidän ja turvapaikanhakijoiden, jotka olivat kurdeja, välille syntyi suukopua. He käyttäytyivät röyhkeästi seurueemme naisia kohtaan ja huomautimme asiasta. Kurdit haukkuivat välittömästi rasisteiksi, miehet sanovat.
Valomerkin jälkeen parinkymmenen hengen kurdijoukko ja viisi suomalaista suuntasivat paikalliseen pitseriaan. Kaverukset kertovat aavistelleensa pahinta, kun joukko katosi kulman taakse.
- He vetivät huivit kasvojensa eteen. Minut kaadettiin maahan ja sain potkuja päähäni. Menetin tajuntani ja kun heräsin, he olivat poissa, kavereista lyhyempi muistelee.
Pitempi mies lyötiin tantereeseen isolla jäälohkareella, jonka jäljet ovat edelleen miehen otsassa. Paikalle soitettiin ambulanssi, ja haava vaati 11 tikkiä. Hän teki tapauksesta rikosilmoituksen.
- Aivan sama, onko mies suomalainen tai ulkomaalainen, jos hän käyttäytyy naista kohtaan, kuten he käyttäytyivät, asiasta tulee riitaa, pitempi mies tuumaa.
Tapahtuneen poliisitutkinta on kesken. Valitettavasti välikohtaus ei jäänyt ainoaksi.
Suomea on herätellyt todellisuuteen maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio. Hänen hätähuutonsa kaikuvat tyhjyyteen, sillä lisäresursseja ei ole luvassa.
Oleskelulupien käsittelyaika on venymässä kohtuullisesta kuudesta kuukaudesta jopa kahteen tai kolmeen vuoteen. Kaiken huipuksi oleskelulupapäätökset tekevän maahanmuuttoviraston resursseja aiotaan leikata 35 työntekijällä vuoden loppuun 2011 mennessä, jotta tuottavuus kohenee. Tällä hetkellä virastossa hommia paiskii 240 ihmistä.
Samaan aikaan turvapaikanhakijoiden määrä on noussut tuhansilla ja muukin maahanmuutto on lisääntynyt.
- Koko maahanmuuttoon liittyvä ketju tulisi resurssoida uudelleen. Nykytilanne on sietämätön, Vuorio puuskahtaa.
Ylijohtaja tuntee ketjun läpikotaisin, ja hänen sympatiansa ovat vastaanottokeskusten puolella.
- Ne ovat aivan ylikuormitettuja. Henkilökunta ei ehdi millään jakaa turvapaikanhakijoille edes perusinfoa siitä, miten Suomessa tulisi elää ja olla.
Siksi Kemin tapahtumat eivät olleet yllätys Vuoriolle.
Vastaanottokeskusten paikkamäärä on ollut rajussa laskussa koko 2000-luvun. Turvapaikanhakijoiden määrän ryöpsähdettyä uusia keskuksia on perustettu kiireen vilkkaa, mutta tahti on silti liian verkkainen.
Kun oleskelulupapäätökset venyvät, turvapaikanhakijat pakkautuvat vastaanottokeskuksiin. Myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden ihmisten sijoittaminen kuntiin tökkii sekin pahasti, koska kuntien saamat korvaukset eivät vastaa kuluja.
Kemin vastaanottokeskuksen asukeista toistaiseksi vasta yhdeksän henkilöä on saanut oleskeluluvan. Heidät on sijoitettu Kemiin, kiitos kaupungin myönteisen suhtautumisen.
Kurdien ja kantaväestön kahakka 11. tammikuuta aiheutti väkivallan kierteen. Viikkoa myöhemmin oli kurdien vuoro kieriskellä maassa. Paikallisten miesten joukko hyökkäsi aamuyöllä kaupungilla 40-vuotiaan kurdin kimppuun. Potkittu oli ollut vasta viikon Suomessa.
Tuntia aiemmin kantaväestöön kuuluvat henkilöt karauttivat autoilla Takajärven kaupunginosassa sijaitsevan vastaanottokeskuksen pihalle. Taustatyöt oli tehty, sillä tunkeutuvat rikkoivat kaljapulloilla juuri sen talon ikkunoita, jossa asuu ainoastaan turvapaikanhakijoita. Tällaisia taloja on Takajärvellä vain yksi.
- Hyökkäys oli shokeeraava ja johti siihen, että olemme joutuneet tehostamaan vartiointia. Kyseisessä rakennuksessa elelee muun muassa kaksi yksinhuoltajaa lapsineen. Ihmiset ovat peloissaan ja yritämme parhaamme mukaan hälventää heidän pelkojaan, vastaanottokeskusta johtava Rytkönen toteaa.
Kemiläiskaverukset toteavat, että väkivalta oli seurausta aiemmista tapahtumista, mutta sanoutuvat tiukasti irti rettelöinnistä.
- Voin vannoa, etten tiedä, ketkä olivat hyökkäyksen takana, sanoo lyhyempi.
- Kosto ei ollut oikein, kuten ei sekään, että he hyökkäsivät kimppuumme, pitempi lausuu.
Tapauksista on uutisoitu valtakunnallisesti, ja Kemi on saanut kyseenalaista julkisuutta. Se harmittaa kaveruksia.
- Tähän asti olemme tulleet oikein hyvin toimeen maahanmuuttajien kanssa.
He, kuten myös Tanya Ahmed Muhammed kiistävät jyrkästi, että kahakoissa olisi kyse rasismista. Oikeampi ilmaus olisi ehkäpä kulttuurien yhteentörmäys.
- Suomessa kyllä kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Huomaan sen marketeissa tai kirjastossa, Muhammed rauhoittelee.
- Voihan toki olla, että Kemissä on ryhmä, joka ei pidä ulkomaalaisista, hän lisää.
Kemin poliisi tutkii tapausten taustoja ja motiiveja. Poliisista on todettu, että humalaisten tappelut ja rasismi ovat kaksi eri asiaa.
Valtakunnan poliitikot helposti vaikenevat ulkomaalaisasioista peläten joko rasistin tai liian avokätisen leimaa. Keskustelu junnaa, kun puhujat keskittyvät varjonyrkkeilyyn perussuomalaisten ylen puheliaiden kunnanvaltuutettujen kanssa.
Kemissä perussuomalainen ylsi syksyn kuntavaaleissa kolmanneksi suurimmaksi ääniharavaksi. Tuore kaupunginvaltuutettu Harri Tauriainen (ps) ihmettelee vastaanottokeskuksen pikaista perustamista ja turvapaikanhakijoiden suurta määrää.
- Tämänkokoisessa kaupungissa 250 turvapaikanhakijaa erottuu kaupunkikuvassa. Varmasti omienkin äänestäjieni joukossa on paljon sitä mielialaa, että ensin tulisi huolehtia omista työttömistä ja ihmisistä, ääniharava pohjustaa.
Tauriainen ei sulje pois sitä, että taloushuolet ruokkisivat kahakointia. Ajoitus vastaanottokeskuksen perustamiseen ei ollut paras mahdollinen. Kemissä on käynnissä yt-neuvottelujen suma, sillä kaupungin 10 000 työpaikasta jopa 3 000 on uhattuna. Ilmapiiri kiristyy huonojen uutisten myötä.
Edellisen laman maksumiehiä olivat tavalliset kadunmiehet. Maksavatko maahanmuuttajat terveydellään tämän laman hinnan?
- On ikävää Kemille, että työllisyystilanne heikkenee. Muistuttaisin kuitenkin, että vastaanottokeskus pyörii sataprosenttisesti valtion rahoilla. Lisäksi korjaustyöt kaupungin vuokrataloissa ovat luoneet työllisyyttä, ja myös turvapaikanhakijat käyttävät toimeentulotukensa tällä alueella, sanoo vastaanottokeskuksen Pirkko Rytkönen.
Riitaisasti alkanut yhteiselo on johtanut ikävään tilanteeseen. Osapuolet eli eri kansanryhmät ovat leiriytyneet omiin oloihinsa ja poteroita kaivetaan vauhdilla. Turvapaikanhakijat pelkäävät lähteä Takajärveltä keskustaan.
Tunnetuin synkeä esimerkki on Rosengårdin lähiö Malmössa. Rosengårdin 22 000 asukkaasta yli 80 prosenttia on maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Poissa silmistä, pois mielestä. Suurin osa heistä elää ruotsalaisen yhteiskunnan ulkopuolella, mikä aiheuttaa valtavia sosiaalisia ongelmia.
Tauriaista ei hetkauttaisi, vaikka hänen naapuriinsa perustettaisiin vastaanottokeskus.
- Kuvailemasi tilanne ei ole itse asiassa kaukana todellisuudesta. Välissä on vain metsikkö.
Tauriainen langettaa vastuun Kemin tilanteesta pitkälti turvapaikanhakijoille, joiden tulisi hänen mukaansa noudattaa Suomen lakeja ja tapoja. Perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtajaa kismittää koko maahanmuuttoon liittyvä keskustelu.
- Poikkipuolista sanaa ei voi sanoa ilman rasistin leimaa, Tauriainen purnaa.
Hän muistuttaa silti, että hädässä olevia tulee auttaa. Suomikin on saanut aikojen saatossa osansa avusta.
Somalialaiselle Mohamed Mohamed Jirdelle apu totisesti kelpaa. Hän levittää paahtoleivälle maapähkinävoita ja on kiitollinen vähäeleisesti sisustetusta kämpästä Kemissä. Ystävällisen miehen katse on surumielinen.
- En ole saanut mitään yhteyttä perheeseeni sitten joulukuun alun. Olen todella huolissani vaimostani ja kahdesta pienestä lapsestani Khalidista ja Safasta.
Jirde on koulutukseltaan geologi, mutta myi perheensä elättämiseksi tomaatteja, riisiä ja suklaata maan pääkaupungissa Mogadishussa. Lopulta Jirden oli pakko paeta, jotta ei pääse hengestään sisällissodan repimässä maassa.
- Somaliassa tapahtuu joka päivä kauheita asioita, joita en halua kuvailla. Toivo alkaa hiipua. Tulevaisuuttani en viitsi pohtia, sillä se tekee minut hyvin surulliseksi.
Jirden kohtalo on hyvä muistutus siitä, että hätä ei maailmasta lopu, ja Suomen pitää kantaa vastuunsa. Vastuunkantoa ei ole se, että vastaanottokeskukset pakataan täyteen turvapaikanhakijoita.
Tällä menolla joku uhkaa päästä hengestään. Oli hän sitten työtaakan alle uupuva lupaviranomainen, vastaanottokeskuksen työntekijä, työtön kemiläinen tai turvaa etsivä maahanmuuttaja.
Ihmisiä kaikki tyynni.
Lähde
Helsingin Sanomat 30.1.2009
Myyjä lukitsi ryöstäjän kultasepänliikkeeseen
Ryöstäjää paennut myyjä lukitsi veitsellä uhannen virolaismiehen kultasepänliikkeeseen Helsinginkadulla perjantaina iltapäivällä.
Hesarin Kello ja Kulta -kultasepänliikkeeseen tuli kello 14 jälkeen virolainen mies ryöstöaikeissa. Kun liike oli tyhjentynyt muista asiakkaista, otti mies esille kääntöveitsen, jolla hän uhkasi yksin jäänyttä naismyyjää.
Myyjä ei aikaillut tilanteessa. Hän pakeni ulos ja lukitsi ohikulkijan avustamana ulko-oven, jolloin ryöstäjä jäi sisälle nalkkiin. Mies ei tehnyt kiinni otettaessa vastarintaa.
”Poliisilla oli helppo tehtävä napata hänet sieltä kiinni”, kiittelee rikoskomisario Mikko Halme Helsingin poliisista.
Nainen sai lieviä vammoja ulospakenemisen yhteydessä. Hän oli tapauksesta luonnollisesti järkyttynyt, vaikka toimikin tilanteessa rohkeasti.
”Myyjälle tämä on rankka kokemus, kun veitsellä uhataan. Siitä voi tulla ikuisia traumoja”, Halme toteaa.
Poliisi tutkii rikosta törkeän ryöstön yrityksenä, koska teossa käytettiin hengenvaarallista teräasetta.
Helsinkiläinen kultasepänliike joutui kolmannen kerran ryöstön kohteeksi kuukauden sisällä.
Helsingin Mikonkadulla sijaitseva Westerbackin koruliike ryöstettiin aseella uhaten 27. joulukuuta. Ryöstäjät saivat huomattavan saaliin.
Malmin Korupajan ryöstö puolestaan epäonnistui kuun puolivälissä. Turvatoimien ansiosta ryöstäjä saatiin kuitenkin kiinni heti liikkeen ulkopuolella.
Lähde
Ryöstäjää paennut myyjä lukitsi veitsellä uhannen virolaismiehen kultasepänliikkeeseen Helsinginkadulla perjantaina iltapäivällä.
Hesarin Kello ja Kulta -kultasepänliikkeeseen tuli kello 14 jälkeen virolainen mies ryöstöaikeissa. Kun liike oli tyhjentynyt muista asiakkaista, otti mies esille kääntöveitsen, jolla hän uhkasi yksin jäänyttä naismyyjää.
Myyjä ei aikaillut tilanteessa. Hän pakeni ulos ja lukitsi ohikulkijan avustamana ulko-oven, jolloin ryöstäjä jäi sisälle nalkkiin. Mies ei tehnyt kiinni otettaessa vastarintaa.
”Poliisilla oli helppo tehtävä napata hänet sieltä kiinni”, kiittelee rikoskomisario Mikko Halme Helsingin poliisista.
Nainen sai lieviä vammoja ulospakenemisen yhteydessä. Hän oli tapauksesta luonnollisesti järkyttynyt, vaikka toimikin tilanteessa rohkeasti.
”Myyjälle tämä on rankka kokemus, kun veitsellä uhataan. Siitä voi tulla ikuisia traumoja”, Halme toteaa.
Poliisi tutkii rikosta törkeän ryöstön yrityksenä, koska teossa käytettiin hengenvaarallista teräasetta.
Helsinkiläinen kultasepänliike joutui kolmannen kerran ryöstön kohteeksi kuukauden sisällä.
Helsingin Mikonkadulla sijaitseva Westerbackin koruliike ryöstettiin aseella uhaten 27. joulukuuta. Ryöstäjät saivat huomattavan saaliin.
Malmin Korupajan ryöstö puolestaan epäonnistui kuun puolivälissä. Turvatoimien ansiosta ryöstäjä saatiin kuitenkin kiinni heti liikkeen ulkopuolella.
Lähde
29.1.09
Helsingin Sanomat 29.1.2009
Turvapaikanhakijoiden sijoituskohteet jakavat paikallisten mielipiteet
Marttahotellin naapurissa asuva Irene Kristiansen astuu ulos Uudenmaankatu 26:n rappukäytävästä.
"Pelkään, että turvapaikanhakijat aiheuttavat tänne ongelmia ja rauhattomuutta, koska heillä ei ole rahaa", 30 vuotta Punavuoressa asunut rouva arvelee.
"Muuten olen siirtolaisten lämmin puolustaja, mutta täytyykö pakolaiset aivan tänne keskustaan sijoittaa?" Kristiansen kyselee ja kertoo, että hänen laukkunsa on yritetty ryöstää kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä.
Samassa rapussa asustava Teija Jones kertoo kuulleensa kaupungin sijoitusaikeista viikonlopulla vierailleilta ystäviltään.
"He kysyivät, eikö minua huolestuta, kun naapuriin sijoitetaan turvapaikanhakijoita. En minä sillä tavalla asioita näe. Jos heistä lähtee vähän ääntä, ei varmaankaan sen enempää kuin seinän takana meneillään olleesta remontista."
"Ja täytyyhän heidän jossakin asua."
Kerrosta ylempänä asustava Hannes Tuomi suhtautuu turvapaikanhakijoihin pidättyväisemmin.
"Asenteeni on ehkä kielteinen. Ehkä he tuovat levottomuutta alueelle", hän tiivistää ovenraosta.
Operoitua polveaan kuntouttava Esko Kettunen tuntee kulkevansa Uudenmaankadulla turvassa.
"Mun mielestäni Marttahotelli on hyvä vaihtoehto. Ei heitä ummikkoina Kajaanin taakse minnekään hankeenkaan voi sijoittaa", Tarkk'ampujankadulla asuva Kettunen sanoo.
Viereisessä myymälässä armeija- ja ulkoiluvaatteita myyvä Henri Eerola ei usko, että vastaanottokeskus vaikuttaisi mitenkään liiketoimintaan.
"On meillä omastakin takaa kaikenlaisia äärityyppisiä asiakkaita, en usko että heissä sen pahempia voi olla."
"Mutta miksi heidät tänne keskustaan pitää sijoittaa? On se monen paikallisen yöunet vienyt."
Läheisessä Tullihallituksessa työskentelevä Timo Mehtonen suhtautuu myönteisesti sijoituskeskukseen.
"Keskusta on hyvä paikka. Täällä palvelut ja viranomaiset ovat lähellä. Meidän pitää vain hyväksyä se, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset ilmestyvät Helsingin kaduille."
Lähde
Marttahotellin naapurissa asuva Irene Kristiansen astuu ulos Uudenmaankatu 26:n rappukäytävästä.
"Pelkään, että turvapaikanhakijat aiheuttavat tänne ongelmia ja rauhattomuutta, koska heillä ei ole rahaa", 30 vuotta Punavuoressa asunut rouva arvelee.
"Muuten olen siirtolaisten lämmin puolustaja, mutta täytyykö pakolaiset aivan tänne keskustaan sijoittaa?" Kristiansen kyselee ja kertoo, että hänen laukkunsa on yritetty ryöstää kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä.
Samassa rapussa asustava Teija Jones kertoo kuulleensa kaupungin sijoitusaikeista viikonlopulla vierailleilta ystäviltään.
"He kysyivät, eikö minua huolestuta, kun naapuriin sijoitetaan turvapaikanhakijoita. En minä sillä tavalla asioita näe. Jos heistä lähtee vähän ääntä, ei varmaankaan sen enempää kuin seinän takana meneillään olleesta remontista."
"Ja täytyyhän heidän jossakin asua."
Kerrosta ylempänä asustava Hannes Tuomi suhtautuu turvapaikanhakijoihin pidättyväisemmin.
"Asenteeni on ehkä kielteinen. Ehkä he tuovat levottomuutta alueelle", hän tiivistää ovenraosta.
Operoitua polveaan kuntouttava Esko Kettunen tuntee kulkevansa Uudenmaankadulla turvassa.
"Mun mielestäni Marttahotelli on hyvä vaihtoehto. Ei heitä ummikkoina Kajaanin taakse minnekään hankeenkaan voi sijoittaa", Tarkk'ampujankadulla asuva Kettunen sanoo.
Viereisessä myymälässä armeija- ja ulkoiluvaatteita myyvä Henri Eerola ei usko, että vastaanottokeskus vaikuttaisi mitenkään liiketoimintaan.
"On meillä omastakin takaa kaikenlaisia äärityyppisiä asiakkaita, en usko että heissä sen pahempia voi olla."
"Mutta miksi heidät tänne keskustaan pitää sijoittaa? On se monen paikallisen yöunet vienyt."
Läheisessä Tullihallituksessa työskentelevä Timo Mehtonen suhtautuu myönteisesti sijoituskeskukseen.
"Keskusta on hyvä paikka. Täällä palvelut ja viranomaiset ovat lähellä. Meidän pitää vain hyväksyä se, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset ilmestyvät Helsingin kaduille."
Lähde
28.1.09
Ilta-Sanomat 28.1.2009
Kotkan rahtilaivajänikset hakevat turvapaikkaa Suomesta
Suomalaisesta rahtilaivasta löydetyt kaksi salamatkustajaa hakevat turvapaikkaa Suomesta. Nuorehkot miehet löydettiin Espanjasta saapuneesta m/s Misanasta, kun alus oli saapunut Kotkan satamaan keskiviikon vastaisena yönä.
- Miehet ovat ilmeisesti lähtöisin Pohjois-Afrikasta. Molemmat ovat ilmoittaneet hakevansa turvapaikkaa, kertoo yliluutnantti Jan Sundell Suomenlahden merivartiostosta.
Rahtialus tarkastettiin päivän aikana Kotkan satamassa. Toinen miehistä löydettiin sattumalta aluksen konehuoneesta, ja toinen laivan henkilökunnan etsinnöissä pelastusveneestä ulkotiloista.
Rajavartiolaitos tutkii juttua epäiltynä kahtena valtionrajarikoksena.
- Tutkintaan vaikuttaa tietysti osaltaan alkava turvapaikkatutkinta. Vastaavia tapauksia paljastuu yksi tai kaksi vuodessa, sanoo Sundell.
Lähde
Suomalaisesta rahtilaivasta löydetyt kaksi salamatkustajaa hakevat turvapaikkaa Suomesta. Nuorehkot miehet löydettiin Espanjasta saapuneesta m/s Misanasta, kun alus oli saapunut Kotkan satamaan keskiviikon vastaisena yönä.
- Miehet ovat ilmeisesti lähtöisin Pohjois-Afrikasta. Molemmat ovat ilmoittaneet hakevansa turvapaikkaa, kertoo yliluutnantti Jan Sundell Suomenlahden merivartiostosta.
Rahtialus tarkastettiin päivän aikana Kotkan satamassa. Toinen miehistä löydettiin sattumalta aluksen konehuoneesta, ja toinen laivan henkilökunnan etsinnöissä pelastusveneestä ulkotiloista.
Rajavartiolaitos tutkii juttua epäiltynä kahtena valtionrajarikoksena.
- Tutkintaan vaikuttaa tietysti osaltaan alkava turvapaikkatutkinta. Vastaavia tapauksia paljastuu yksi tai kaksi vuodessa, sanoo Sundell.
Lähde
Helsingin Sanomat 28.1.2009
Kaksi salamatkustajaa jäi kiinni rahtilaivasta Kotkassa
Kotkaan yöllä Espanjasta saapuneesta suomalaisesta rahtilaivasta m/s Misanasta löydettiin kaksi salamatkustajaa.
Kotkaan yöllä saapuneesta suomalaisesta rahtilaivasta löydettiin aamulla kaksi salamatkustajaa. Suomenlahden merivartiosto tarkasti alukseen Kotkan satamassa.
Toinen salaa matkannut mies löytyi sattumalta aluksen konehuoneesta. Toinen mies löytyi laivan henkilökunnan etsinnöissä.
Alus saapui Espanjasta Kotkan satamaan puoli kahden aikaan yöllä.
Rajavartiolaitos tutkii asiaa epäiltynä kahtena valtionrajarikoksena.
Lähde
Kotkaan yöllä Espanjasta saapuneesta suomalaisesta rahtilaivasta m/s Misanasta löydettiin kaksi salamatkustajaa.
Kotkaan yöllä saapuneesta suomalaisesta rahtilaivasta löydettiin aamulla kaksi salamatkustajaa. Suomenlahden merivartiosto tarkasti alukseen Kotkan satamassa.
Toinen salaa matkannut mies löytyi sattumalta aluksen konehuoneesta. Toinen mies löytyi laivan henkilökunnan etsinnöissä.
Alus saapui Espanjasta Kotkan satamaan puoli kahden aikaan yöllä.
Rajavartiolaitos tutkii asiaa epäiltynä kahtena valtionrajarikoksena.
Lähde
27.1.09
Helsingin Sanomat 27.1.2009
Nigerialaismiehen naisystävät allekirjoittivat kutsuja Suomeen
Vantaan käräjäoikeus alkoi tiistaiaamuna käsitellä laittomaksi epäiltyä nigerialaisten järjestämistä Suomeen.
Nigerialaismies sai useat naisystävänsä allekirjoittamaan tuntemattomille ihmisille ainakin osittain valheellisia kutsuja Suomeen.
Erään naisen mukaan mies vietteli hänet kutsujen allekirjoitusten tähden. Kahden muun naisen mukaan heitä painostettiin laittamaan nimensä kutsuihin.
Naisten allekirjoittamia kutsuja käytettiin hyväksi viisumeiden saamiseksi Suomeen.
Kaikki syytetyt kiistivät kaikki syytteet. Jotkut heistä myönsivät osan syyttäjien väitteistä, mutta eivät pitäneet tekoja laittoman maahantulon järjestämisinä.
Syytteet luettiin viidelle nigerialaiselle pääsyytetylle ja kymmenkunnalle suomalaiselle.
Syyttäjien mukaan he järjestivät noin 20 nigerialaista laittomasti Suomeen. Lähes 200 nigerialaisen osalta epäillyt rikokset jäivät yrityksen asteelle.
Epäilty rikoskokonaisuus jakaantuu kahteen haaraan. Kolmen päätekijän epäillään pyörittäneen vuosien ajan asiakirjojen väärennöstehdasta Hoasin opiskelija-asunnossa Helsingin Kannelmäessä.
Ryhmä haki opiskelupaikkaa tiettävästi sadoille nigerialaisille ihmisille lähettämällä hakemuksia oppilaitoksiin etenkin pääkaupunkiseudulle mutta myös muualle maahan.
Oppilaitokset myönsivät opiskelupaikkoja, minkä ansiosta ryhmän epäillään onnistuneen järjestämään ihmisiä luvattomasti Suomeen.
Toisessa rikoshaarassa laiton maahantulo on syyttäjän mukaan tapahtunut järjestämällä viisumeita väärillä perusteilla. Suomalaisten epäillään kutsuneen päätekijöiden toiveiden mukaisesti itselleen täysin tuntemattomia ihmisiä Suomeen.
Oikeudenkäynnille on varattu kymmenen käsittelypäivää. Syyttäjiä on kaksi.
Lähde
Vantaan käräjäoikeus alkoi tiistaiaamuna käsitellä laittomaksi epäiltyä nigerialaisten järjestämistä Suomeen.
Nigerialaismies sai useat naisystävänsä allekirjoittamaan tuntemattomille ihmisille ainakin osittain valheellisia kutsuja Suomeen.
Erään naisen mukaan mies vietteli hänet kutsujen allekirjoitusten tähden. Kahden muun naisen mukaan heitä painostettiin laittamaan nimensä kutsuihin.
Naisten allekirjoittamia kutsuja käytettiin hyväksi viisumeiden saamiseksi Suomeen.
Kaikki syytetyt kiistivät kaikki syytteet. Jotkut heistä myönsivät osan syyttäjien väitteistä, mutta eivät pitäneet tekoja laittoman maahantulon järjestämisinä.
Syytteet luettiin viidelle nigerialaiselle pääsyytetylle ja kymmenkunnalle suomalaiselle.
Syyttäjien mukaan he järjestivät noin 20 nigerialaista laittomasti Suomeen. Lähes 200 nigerialaisen osalta epäillyt rikokset jäivät yrityksen asteelle.
Epäilty rikoskokonaisuus jakaantuu kahteen haaraan. Kolmen päätekijän epäillään pyörittäneen vuosien ajan asiakirjojen väärennöstehdasta Hoasin opiskelija-asunnossa Helsingin Kannelmäessä.
Ryhmä haki opiskelupaikkaa tiettävästi sadoille nigerialaisille ihmisille lähettämällä hakemuksia oppilaitoksiin etenkin pääkaupunkiseudulle mutta myös muualle maahan.
Oppilaitokset myönsivät opiskelupaikkoja, minkä ansiosta ryhmän epäillään onnistuneen järjestämään ihmisiä luvattomasti Suomeen.
Toisessa rikoshaarassa laiton maahantulo on syyttäjän mukaan tapahtunut järjestämällä viisumeita väärillä perusteilla. Suomalaisten epäillään kutsuneen päätekijöiden toiveiden mukaisesti itselleen täysin tuntemattomia ihmisiä Suomeen.
Oikeudenkäynnille on varattu kymmenen käsittelypäivää. Syyttäjiä on kaksi.
Lähde
26.1.09
Yle Uutiset 26.1.2009
Kunnat kielteisiä turvapaikanhakijoille
Sisäasiainministeriön patistelut turvapaikanhakijoiden tilanteen helpottamiseksi kaikuvat Itä-Suomessa kuuroille korville. Ministeriö on kovistellut kuntia perustamaan vastaanottokeskuksia sekä lisäämään kiintiöpakolaisten määrää, sillä tuhannet ihmiset ovat vailla elinpaikkaa.
Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut tänä vuonna räjähdysmäisesti ja uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan kipeästi.
Toiveet kohdistuvat varsinkin Savoon, sillä alueen kunnissa ei ole ainoatakaan vastaanottokeskusta. Katseet kohdistuvat suuriin kuntiin kuten Kuopioon ja Mikkeliin, missä on jo olemassa tarvittavia palveluita turvapaikanhakijoille.
Sisäasiainministeriön pyynnöt valuvat kuitenkin kuin vesi hanhen selästä. Neuvotteluja on käyty, sopivia rakennuksia on valmiiksi tyhjillään, mutta kunnat eivät halua ottaa turvapaikanhakijoita kontolleen.
Itä-Suomen ainoassa vastaanottokeskuksessa Pohjois-Karjalassa uusien keskusten lisäksi kuntien toivotaan nostavan kiintiöpakolaisten määriä. Sen lisäksi, että uusia turvapaikanhakijoita on jonoksi asti, pitäisi jo oleskeluluvan saaneet saada sijoitettua pois keskuksesta kuntiin ja normaaliin elämään.
Esimerkiksi Etelä-Savossa kiintiöpakolaisten paikkamäärät kuitenkin vähenivät vastikään viidelläkymmenellä kuntaliitosten seurauksena, eikä halukkuutta kiintiön kasvattamiseen juuri ole.
Kunnissa vedotaan surkeaan taloustilanteeseen - siitäkin huolimatta, että valtio korvaisi vastaanottokeskuksista aiheutuvat kustannukset kokonaan. Eri kulttuureista tulevien perheiden saattaminen suomalaiseen arkeen on kuitenkin melkoinen ruljanssi, joka vaatii kunnalta paljon muutakin kuin rahaa.
Kuntien antamista virallisista syistä huolimatta sisäasianministeriön kokemus on, että todellinen syy kariutuneiden neuvottelujen taustalla on useimmiten ennakkoluulo.
Lähde
Sisäasiainministeriön patistelut turvapaikanhakijoiden tilanteen helpottamiseksi kaikuvat Itä-Suomessa kuuroille korville. Ministeriö on kovistellut kuntia perustamaan vastaanottokeskuksia sekä lisäämään kiintiöpakolaisten määrää, sillä tuhannet ihmiset ovat vailla elinpaikkaa.
Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut tänä vuonna räjähdysmäisesti ja uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan kipeästi.
Toiveet kohdistuvat varsinkin Savoon, sillä alueen kunnissa ei ole ainoatakaan vastaanottokeskusta. Katseet kohdistuvat suuriin kuntiin kuten Kuopioon ja Mikkeliin, missä on jo olemassa tarvittavia palveluita turvapaikanhakijoille.
Sisäasiainministeriön pyynnöt valuvat kuitenkin kuin vesi hanhen selästä. Neuvotteluja on käyty, sopivia rakennuksia on valmiiksi tyhjillään, mutta kunnat eivät halua ottaa turvapaikanhakijoita kontolleen.
Itä-Suomen ainoassa vastaanottokeskuksessa Pohjois-Karjalassa uusien keskusten lisäksi kuntien toivotaan nostavan kiintiöpakolaisten määriä. Sen lisäksi, että uusia turvapaikanhakijoita on jonoksi asti, pitäisi jo oleskeluluvan saaneet saada sijoitettua pois keskuksesta kuntiin ja normaaliin elämään.
Esimerkiksi Etelä-Savossa kiintiöpakolaisten paikkamäärät kuitenkin vähenivät vastikään viidelläkymmenellä kuntaliitosten seurauksena, eikä halukkuutta kiintiön kasvattamiseen juuri ole.
Kunnissa vedotaan surkeaan taloustilanteeseen - siitäkin huolimatta, että valtio korvaisi vastaanottokeskuksista aiheutuvat kustannukset kokonaan. Eri kulttuureista tulevien perheiden saattaminen suomalaiseen arkeen on kuitenkin melkoinen ruljanssi, joka vaatii kunnalta paljon muutakin kuin rahaa.
Kuntien antamista virallisista syistä huolimatta sisäasianministeriön kokemus on, että todellinen syy kariutuneiden neuvottelujen taustalla on useimmiten ennakkoluulo.
Lähde
Aamulehti 26.1.2009
Säännöllisesti pakolaisia vastaanottaa Pirkanmaalla vain kolme kuntaa
Pirkanmaalaisten kuntien halu ja valmius sijoittaa pakolaisia jakaantuu kolmeen kantaan.
Kolmannes kieltäytyy voimavarojen puutteessa, toinen kolmannes toivottaa pakolaiset tervetulleiksi, joko heti tai esimerkiksi ensi vuonna. Loput eivät ole ajatelleet asiaa.
Aamulehti kysyi kunnilta niiden valmiutta vastaanottaa pakolaisia asukkaikseen. Tampereella, Nokialla ja Pirkkalalla on kiinteä sopimus TE-keskuksen kanssa pakolaisten asuttamisesta. Tampereelle sijoitetaan vuosittain 70 pakolaista, Nokialle ja Pirkkalaan kumpaankin kymmenen. Lisäksi perheenyhdistämisohjelman kautta tulee muutamia lisähenkilöitä.
Avoimella, vuosittain katsottavalla sopimuksella pakolaisia ottavat vastaan Punkalaidun, Valkeakoski, Ylöjärvi ja Lempäälä. Tuoreita kokemuksia on Punkalaitumella, joka vuosi sitten sijoitti kolme burmalaisperhettä. Kunnassa toimii myös SPR:n turvapaikanhakijalasten ja -nuorten ryhmäkoti.
Raha hiertää
Valtakunnallisesti pakolaisten vastaanottamista kuntiin hiertää valtion korvauspolitiikka, jota kunnat pitävät jälkeen jääneenä. Pirkanmaallakin korvaukset pohdituttavat.
- Toivoisi, että valtio kantaisi paremmin vastuunsa. Kuntien korvaussummat ovat pitkään pysyneet samoina ja kattavat vain osan kustannuksista, toteaa Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.
Lähde
Pirkanmaalaisten kuntien halu ja valmius sijoittaa pakolaisia jakaantuu kolmeen kantaan.
Kolmannes kieltäytyy voimavarojen puutteessa, toinen kolmannes toivottaa pakolaiset tervetulleiksi, joko heti tai esimerkiksi ensi vuonna. Loput eivät ole ajatelleet asiaa.
Aamulehti kysyi kunnilta niiden valmiutta vastaanottaa pakolaisia asukkaikseen. Tampereella, Nokialla ja Pirkkalalla on kiinteä sopimus TE-keskuksen kanssa pakolaisten asuttamisesta. Tampereelle sijoitetaan vuosittain 70 pakolaista, Nokialle ja Pirkkalaan kumpaankin kymmenen. Lisäksi perheenyhdistämisohjelman kautta tulee muutamia lisähenkilöitä.
Avoimella, vuosittain katsottavalla sopimuksella pakolaisia ottavat vastaan Punkalaidun, Valkeakoski, Ylöjärvi ja Lempäälä. Tuoreita kokemuksia on Punkalaitumella, joka vuosi sitten sijoitti kolme burmalaisperhettä. Kunnassa toimii myös SPR:n turvapaikanhakijalasten ja -nuorten ryhmäkoti.
Raha hiertää
Valtakunnallisesti pakolaisten vastaanottamista kuntiin hiertää valtion korvauspolitiikka, jota kunnat pitävät jälkeen jääneenä. Pirkanmaallakin korvaukset pohdituttavat.
- Toivoisi, että valtio kantaisi paremmin vastuunsa. Kuntien korvaussummat ovat pitkään pysyneet samoina ja kattavat vain osan kustannuksista, toteaa Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)