Helsinki valmis laajentamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoa
Helsingin kaupunginhallituksessa vallitsi puheenjohtaja Suvi Rihtniemen (kok) mukaan maanantaina yksimielisyys siitä, että kaupungin on järjestettävä lisää paikkoja Suomeen tuleville turvapaikanhakijoille. Asia jäi vielä pöydälle.
"Kaupunginhallituksessa aiheutti hämminkiä tieto, jonka mukaan Helsingin vastaanottokeskusta Kyläsaaressa oltaisiin lopettamassa. Nykyiset tilat ovat sosiaaliviraston mielestä huonokuntoiset", kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi kertoo.
Tilanteesta tehdään selvitys ensi maanantaiksi.
Kaupunginhallitus on neuvotellut turvapaikanhakijoiden sijoitusta koskevan sopimuksen muuttamisesta valtion kanssa.
Sopimus tietää sitä, että turvapaikanhakijoille pitää perustaa 400 uutta majoituspaikkaa entisten lisäksi.
Helsingissä toimii nykyisin kaksi vastaanottokeskusta. Kyläsaaressa on 233 paikkaa ja Metsälässä 46 paikkaa.
Jos uusia turvapaikanhakijoita tulee Helsinkiin lisää, se merkitsee uusien vastaanottokeskusten perustamista Helsinkiin tai muualle pääkaupunkiseudulle.
Kaupunginhallitus ei keskustellut siitä, mihin uudet vastaanottokeskukset perustetaan. Sosiaalivirasto on selvittänyt kahden helsinkiläisen hotellin ottamista turvapaikanhakijoiden käyttöön.
Tyhjillään oleva Marttahotelli Uudenmaankadulla ja muutaman kuukauden kuluttua toimintansa lopettava hotelli Fenno Kaarlenkadulla Kalliossa voitaisiin ottaa nopeasti uuteen käyttöön.
Kokoomuksen mielestä hotelleja voidaan käyttää tilapäisesti vastaanottokeskuksina, ja kaupungin pitää tutkia muita vaihtoehtoja pysyväksi sijoituspaikaksi.
Sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä pitää hotelleja kuitenkin käytännössä ainoina vaihtoehtoina, jos uusia paikkoja halutaan nopeasti turvapaikanhakijoiden käyttöön.
Kaupunki omistaa Nurmijärvellä Röykässä entisen mielisairaalan, joka on ollut tyhjillään jo yli kymmenen vuotta eikä sille ole löytynyt uutta käyttöä.
"Sen muuttaminen vastaanottokeskukseksi vaatisi suuren ja aikaa vievän remontin", Räihä sanoo.
Hän ei ota kantaa siihen, sopisiko syrjäinen sairaala muuten tähän käyttöön.
Lähde
25.1.09
Yle Uutiset 25.1.2009
Syrjäseutu ahdistaa turvapaikanhakijoita
Salon Suomusjärvellä sijaitsevassa entisessä Syvälammen motellissa asuu tällä hetkellä 50 turvapaikanhakijaa. He eivät ole tyytyväisiä.
Turvapaikanhakijat tuotiin tilapäismajoitukseen Helsingin alueelta, jossa he saivat päivisin liikkua vapaasti kaupungilla. Erityisesti mielipahaa aiheuttaa ruoka. Somalialaisille perinneruokien valmistus on tärkeää. He kaipaavat takaisin Helsingin vastaanottokeskuksiin, jossa heillä oli mahdollisuus ostaa ruokatarvikkeita kaupungilta ja valmistaa ruokansa itse.
- Olemme eristyksissä kaupungeista ja ostospaikoista. Jos haluamme ostaa jotakin, meidän pitää matkustaa 20 kilometriä, eikä täällä ole säännöllisiä kulkuyhteyksiä, kertoo Abdulgadir Hassan.
Tilapäisten vastaanottokeskusten ongelmana on myös palveluiden järjestäminen. Syvälammella esimerkiksi terveyspalvelut on hoidettu siten, että paikalla käy hoitaja. Keskuksessa on myös koko ajan paikalla ohjaajia. Asukkaat itse ovat kuitenkin palveluja enemmän huolissaan tekemisen puutteesta.
- Meillä ei ole huoneissamme televisioita tai muuta viihdettä, eikä paikkoja joihin mennä. Emme saa päättää mistään itse, sanoo Abdi Mohamed Abdi.
Vapaa-ajan ongelmiin on luvassa helpotusta ensi viikolla. Halukkaat pääsevät pelaamaan jalkapalloa tai salibandya Suomusjärven koulun salissa.
Yksityiskiinteistöt ovat kortilla
Tilapäisiä vastaanottokeskuksia ja lasten ryhmäkoteja on Syvälammen lisäksi avattu ainakin Espoon, Kotkan ja Närpiön alueille. Usein keskukset perustetaan yksityisiin tiloihin tai majoitusliikkeisiin. Ongelmia aiheuttavat muun muassa terveys- ja koulupalvelujen saatavuus.
Tiloja tarvitaan lisää, sillä Suomen vastaanottokeskuksissa on tilaa 2 500 ihmiselle kun Suomessa on turvapaikanhakijoita lähes 3 500. Kiinteistöjä etsineen konsultin mukaan vaikeudet eivät lopu sopivien tilojen löytymiseen.
- Usein jo siinä vaiheessa kun tutkimme sopivaa kiinteistöä leviää huhu vastaanottokeskuksen tulosta paikkakunnalle. Siitä alkaa sellainen rumba ja vastustus, että neuvottelut tiloista kaatuvat siihen, kertoo Matti Jäntti Hehku Consulting Oy:stä.
Pakolaismäärän odotetaan kasvavan
Viime vuonna Suomeen tuli neljä tuhatta turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 500. Tänä vuonna määrä saattaa nousta jopa kuuteen tuhanteen. Eniten hakijoita tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Helsingin vastaanottokeskuksen johtajan Leena Markkasen mukaan turvapaikanhakijoiden lisääntymiseen vaikuttaa osin Ruotsin tiukentunut turvapaikkapolitiikka.
Vastaanottokeskusten ruuhkautumiseen vaikuttaa myös se, että Suomesta on muutaman vuoden sisällä lopetettu useita keskuksia, viimeksi viime vuonna Perniössä ja vuotta aiemmin Tampereella.
Lähde
Salon Suomusjärvellä sijaitsevassa entisessä Syvälammen motellissa asuu tällä hetkellä 50 turvapaikanhakijaa. He eivät ole tyytyväisiä.
Turvapaikanhakijat tuotiin tilapäismajoitukseen Helsingin alueelta, jossa he saivat päivisin liikkua vapaasti kaupungilla. Erityisesti mielipahaa aiheuttaa ruoka. Somalialaisille perinneruokien valmistus on tärkeää. He kaipaavat takaisin Helsingin vastaanottokeskuksiin, jossa heillä oli mahdollisuus ostaa ruokatarvikkeita kaupungilta ja valmistaa ruokansa itse.
- Olemme eristyksissä kaupungeista ja ostospaikoista. Jos haluamme ostaa jotakin, meidän pitää matkustaa 20 kilometriä, eikä täällä ole säännöllisiä kulkuyhteyksiä, kertoo Abdulgadir Hassan.
Tilapäisten vastaanottokeskusten ongelmana on myös palveluiden järjestäminen. Syvälammella esimerkiksi terveyspalvelut on hoidettu siten, että paikalla käy hoitaja. Keskuksessa on myös koko ajan paikalla ohjaajia. Asukkaat itse ovat kuitenkin palveluja enemmän huolissaan tekemisen puutteesta.
- Meillä ei ole huoneissamme televisioita tai muuta viihdettä, eikä paikkoja joihin mennä. Emme saa päättää mistään itse, sanoo Abdi Mohamed Abdi.
Vapaa-ajan ongelmiin on luvassa helpotusta ensi viikolla. Halukkaat pääsevät pelaamaan jalkapalloa tai salibandya Suomusjärven koulun salissa.
Yksityiskiinteistöt ovat kortilla
Tilapäisiä vastaanottokeskuksia ja lasten ryhmäkoteja on Syvälammen lisäksi avattu ainakin Espoon, Kotkan ja Närpiön alueille. Usein keskukset perustetaan yksityisiin tiloihin tai majoitusliikkeisiin. Ongelmia aiheuttavat muun muassa terveys- ja koulupalvelujen saatavuus.
Tiloja tarvitaan lisää, sillä Suomen vastaanottokeskuksissa on tilaa 2 500 ihmiselle kun Suomessa on turvapaikanhakijoita lähes 3 500. Kiinteistöjä etsineen konsultin mukaan vaikeudet eivät lopu sopivien tilojen löytymiseen.
- Usein jo siinä vaiheessa kun tutkimme sopivaa kiinteistöä leviää huhu vastaanottokeskuksen tulosta paikkakunnalle. Siitä alkaa sellainen rumba ja vastustus, että neuvottelut tiloista kaatuvat siihen, kertoo Matti Jäntti Hehku Consulting Oy:stä.
Pakolaismäärän odotetaan kasvavan
Viime vuonna Suomeen tuli neljä tuhatta turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 500. Tänä vuonna määrä saattaa nousta jopa kuuteen tuhanteen. Eniten hakijoita tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Helsingin vastaanottokeskuksen johtajan Leena Markkasen mukaan turvapaikanhakijoiden lisääntymiseen vaikuttaa osin Ruotsin tiukentunut turvapaikkapolitiikka.
Vastaanottokeskusten ruuhkautumiseen vaikuttaa myös se, että Suomesta on muutaman vuoden sisällä lopetettu useita keskuksia, viimeksi viime vuonna Perniössä ja vuotta aiemmin Tampereella.
Lähde
24.1.09
Yle Uutiset 24.1.2009 (2.)
”Suomessa jopa kunniamurhia”
Maahanmuuttajanaisia auttavassa järjestössä uskoo Suomessa elävän kunniaväkivallan uhreja, jotka eivät tiedä, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä.
Maahanmuuttajataustaisesten naisten ja lasten perheväkivallan uhreja auttavalla Monika Naiset -liitolla on 4 000 asiakasta vuodessa. Toiminnanjohtaja Reet Nurmen mukaan todellisuudessa uhreja on moninkertainen määrä.
- Naiset ovat muuttaneet Suomeen maista, joissa pari- ja lähisuhdeväkivalta ei ole rikos ja nainen on alisteisessa asemassa nähden perheeseen. Ihminen ei voi tietää, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä, tönimistä, nöyryyttämistä ja paljon pahempaakin väkivaltaa.
Reet Nurmi on varma, että Suomessakin on maahanmuuttajanaisia, jotka ovat kunniaväkivallan ja jopa kunniamurhien uhreja.
Lähde
Maahanmuuttajanaisia auttavassa järjestössä uskoo Suomessa elävän kunniaväkivallan uhreja, jotka eivät tiedä, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä.
Maahanmuuttajataustaisesten naisten ja lasten perheväkivallan uhreja auttavalla Monika Naiset -liitolla on 4 000 asiakasta vuodessa. Toiminnanjohtaja Reet Nurmen mukaan todellisuudessa uhreja on moninkertainen määrä.
- Naiset ovat muuttaneet Suomeen maista, joissa pari- ja lähisuhdeväkivalta ei ole rikos ja nainen on alisteisessa asemassa nähden perheeseen. Ihminen ei voi tietää, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä, tönimistä, nöyryyttämistä ja paljon pahempaakin väkivaltaa.
Reet Nurmi on varma, että Suomessakin on maahanmuuttajanaisia, jotka ovat kunniaväkivallan ja jopa kunniamurhien uhreja.
Lähde
Yle Uutiset 24.1.2009
Maahanmuuttajanaiset pulassa ilman kielitaitoa
Maahanmuuttajanaisten parissa työskentelevät asiantuntijat pitävät luku- ja kirjoitustaidottomuutta erittäin vakavana ongelmana. Kielitaidon puute johtaa paitsi moniin arkielämän ongelmiin, naiset eivät usein tiedä heille kuuluvista perusoikeuksista.
Marokosta Suomeen kuusi vuotta sitten tullut Elazizi Hanane on käytännössä opetellut kieltä puhumalla suomalaisten kanssa. Varsinaista kielikoulutusta hän ei ole saanut , koska hän hoitaa lapsia kotona ja mies on Hananen sanojen mukaan aina töissä.
- Osaan lukea esimerkiksi lastenkirjoja. Opin minun lapseni kanssa, Hanane kertoo.
Kolmen lapsen äidillä on paljon kavereita, jotka eivät osaa sanaakaan suomea lähes kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen.
Suomessa arvellaan olevan tuhansia luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajanaisia. He eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa edes omalla kielellään, saati sitten suomeksi. Eniten heitä tulee Afrikan maista.
Tieto omista ihmisoikeuksista voi puuttua
Kielitaidottomien naisten määrä todennäköisesti kasvaa, koska turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt räjähdymäisesti.
Varsinkaan pakolaistaustaiset naiset eivät usein edes tiedä, että pari- ja lähisuhdeväkivalta on rikos. Naiset eivät välttämättä tiedä sitäkään, että heillä olisi oikeus tehdä töitä Suomessa.
Järjestöt auttavat naisia selviytymään suomalaisesta arkielämästä, kuten kaupassa käymisestä. Suurin osa maahanmuuttajanaisista vie lapsia kouluunkin, vaikka lapsi joutuu tulkkaamaan yhteydenpitoa vanhemmilleen.
Lähde
Maahanmuuttajanaisten parissa työskentelevät asiantuntijat pitävät luku- ja kirjoitustaidottomuutta erittäin vakavana ongelmana. Kielitaidon puute johtaa paitsi moniin arkielämän ongelmiin, naiset eivät usein tiedä heille kuuluvista perusoikeuksista.
Marokosta Suomeen kuusi vuotta sitten tullut Elazizi Hanane on käytännössä opetellut kieltä puhumalla suomalaisten kanssa. Varsinaista kielikoulutusta hän ei ole saanut , koska hän hoitaa lapsia kotona ja mies on Hananen sanojen mukaan aina töissä.
- Osaan lukea esimerkiksi lastenkirjoja. Opin minun lapseni kanssa, Hanane kertoo.
Kolmen lapsen äidillä on paljon kavereita, jotka eivät osaa sanaakaan suomea lähes kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen.
Suomessa arvellaan olevan tuhansia luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajanaisia. He eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa edes omalla kielellään, saati sitten suomeksi. Eniten heitä tulee Afrikan maista.
Tieto omista ihmisoikeuksista voi puuttua
Kielitaidottomien naisten määrä todennäköisesti kasvaa, koska turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt räjähdymäisesti.
Varsinkaan pakolaistaustaiset naiset eivät usein edes tiedä, että pari- ja lähisuhdeväkivalta on rikos. Naiset eivät välttämättä tiedä sitäkään, että heillä olisi oikeus tehdä töitä Suomessa.
Järjestöt auttavat naisia selviytymään suomalaisesta arkielämästä, kuten kaupassa käymisestä. Suurin osa maahanmuuttajanaisista vie lapsia kouluunkin, vaikka lapsi joutuu tulkkaamaan yhteydenpitoa vanhemmilleen.
Lähde
23.1.09
Vartti 23.1.2009
Mökkivarkaat veivät makkaratkin pakasteesta
Herttoniemen siirtolapuutarha-alueelle on kokoontunut neljän mökkiläisen porukka vaihtamaan kuulumisia viime kuukausien tapahtumista. Puheenaiheena on marraskuussa alkanut mökkien ryöstely, jonka jälkeen omistajat terästäytyivät vartioimaan aluetta omatoimisesti.
– Varkaat kävivät täällä jopa jouluaattona. Joulun jälkeen olemme olleet vartiossa joka yö. Myös poliisi on jalkautunut tänne, sanoo Jyrki Oksanen.
Myös Kivinokan siirtolapuutarha-alueen mökkeihin on talven aikana murtauduttu. Viime viikolla kävi ilmi, että Marjaniemessä 16 mökissä oli käyty luvatta.
Ryöstelyaalto saattaa olla tällä erää ohi, sillä Itäkeskuksen komisarion Ilkka Juolan mukaan ulkomaalainen tekijä on poliisin hallussa.
– Uskomme, että marraskuun lopussa Suomeen tullut mies on toiminut yksin. Tapauksen tutkinta jatkuu.
Itäkeskuksen poliisille on tehty muutaman kuukauden aikana 80 rikosilmoitusta mökkimurroista. Nyt vangitun epäillään olevan kaikkien murtojen takana.
Jyrki Oksasen mökkiin murtauduttiin kerran marraskuussa. Joitain mökkejä on käyty penkomassa jopa kaksi tai kolmekin kertaa. Oksasen mökistä varkaille kelpasivat videot, kaksi vanhaa radiota, kelloradio sekä tyynyliina, ilmeisesti tavaroiden kuljettamisen helpottamiseksi. Tilalle oli tuotu öljylamppu.
– Muista mökeistä oli viety televisioita, oluita, makkaroita pakastimesta ja jokunen mikrokin. Eräs naapuri sanoi, että patterit oli laitettu päälle, joten mökeissä on jopa yövytty, Oksanen sanoo.
Tullessaan varas rikkoi ovia, ikkunoita ja lukkoja. Murtojälkiä näkyy mökeissä edelleen.
Tutkintavankeudessa oleva nuorukainen oli varastoinut anastamiaan tavaroita muutamiin siirtolapuutarhan mökkeihin. Osa tavaroista on edelleen kateissa.
Pakilan, Ruskeasuon ja Kumpulan siirtolapuutarha-alueilla murtoaaltoa ei sen sijaan ole ollut.
Lähde
Herttoniemen siirtolapuutarha-alueelle on kokoontunut neljän mökkiläisen porukka vaihtamaan kuulumisia viime kuukausien tapahtumista. Puheenaiheena on marraskuussa alkanut mökkien ryöstely, jonka jälkeen omistajat terästäytyivät vartioimaan aluetta omatoimisesti.
– Varkaat kävivät täällä jopa jouluaattona. Joulun jälkeen olemme olleet vartiossa joka yö. Myös poliisi on jalkautunut tänne, sanoo Jyrki Oksanen.
Myös Kivinokan siirtolapuutarha-alueen mökkeihin on talven aikana murtauduttu. Viime viikolla kävi ilmi, että Marjaniemessä 16 mökissä oli käyty luvatta.
Ryöstelyaalto saattaa olla tällä erää ohi, sillä Itäkeskuksen komisarion Ilkka Juolan mukaan ulkomaalainen tekijä on poliisin hallussa.
– Uskomme, että marraskuun lopussa Suomeen tullut mies on toiminut yksin. Tapauksen tutkinta jatkuu.
Itäkeskuksen poliisille on tehty muutaman kuukauden aikana 80 rikosilmoitusta mökkimurroista. Nyt vangitun epäillään olevan kaikkien murtojen takana.
Jyrki Oksasen mökkiin murtauduttiin kerran marraskuussa. Joitain mökkejä on käyty penkomassa jopa kaksi tai kolmekin kertaa. Oksasen mökistä varkaille kelpasivat videot, kaksi vanhaa radiota, kelloradio sekä tyynyliina, ilmeisesti tavaroiden kuljettamisen helpottamiseksi. Tilalle oli tuotu öljylamppu.
– Muista mökeistä oli viety televisioita, oluita, makkaroita pakastimesta ja jokunen mikrokin. Eräs naapuri sanoi, että patterit oli laitettu päälle, joten mökeissä on jopa yövytty, Oksanen sanoo.
Tullessaan varas rikkoi ovia, ikkunoita ja lukkoja. Murtojälkiä näkyy mökeissä edelleen.
Tutkintavankeudessa oleva nuorukainen oli varastoinut anastamiaan tavaroita muutamiin siirtolapuutarhan mökkeihin. Osa tavaroista on edelleen kateissa.
Pakilan, Ruskeasuon ja Kumpulan siirtolapuutarha-alueilla murtoaaltoa ei sen sijaan ole ollut.
Lähde
Helsingin Sanomat 23.1.2009 (4.)
Korvauksista sovinto kiinalaisravintolan jutussa Savonlinnassa
Savonlinna. Savonlinnassa ravintolaa pitänyt kiinalaispariskunta maksaa työntekijöilleen 400 000 euroa korvauksena liian pienistä palkoista ja henkisestä kärsimyksestä. Savonlinnan käräjäoikeus vahvistaa sovinnon virallisesti ensi viikolla.
Osapuolten kesken solmitun sopimuksen mukaan korvauksia saa kymmenen kiinalaista työntekijää. Vahingonkorvauksien osuus summasta on 330 000 ja henkisten kärsimysten 70 000 euroa. Yksittäiset korvaukset vaihtelevat vajaasta 87 000 eurosta noin 2 400 euroon riippuen siitä, kuinka kauan kukin työntekijä oli töissä yrityksessä.
Itse rikosjutussa oikeus antaa kansliapäätöksen helmikuussa. Syyttäjä vaatii yrittäjäpariskunnalle ehdollista vankeutta muun muassa kiskonnasta ja työsyrjinnästä. Korvausten osalta syyttäjä hyväksyi sovinnon.
Syyttäjän mukaan rikollinen toiminta tapahtui vuosina 1997–2006. Työntekijät saivat palkkaa 200–1 000 euroa kuussa. He itse laskivat vahingoikseen 700 000 euroa.
Alun perin työntekijät vaativat vastaajille rangaistusta myös törkeästä kiskonnasta ja ihmiskaupasta. Sovinnon myötä he luopuivat näistä vaatimuksista. Omistajapariskunnalta on saatu vakuustakavarikkoon varoja, jotka kattavat maksettavat korvaukset.
Jutussa kuultiin perjantaina loppulausunnot. Johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Nissinen luopui syytteestä, joka koski törkeää velallisen petosta. Syyte liittyi epäilyksiin, joiden mukaan vastaajat olisivat salanneet omaisuuttaan ulosotossa.
Sen sijaan käräjäoikeus joutuu ratkaisemaan, syyllistyikö pariskunta muun muassa kiskontaan ja kiskonnantapaiseen työsyrjintään. Syyttäjän mukaan he käyttivät hyväksi työntekijöiden ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä, kun he maksoivat näille liian vähän palkkaa ja teettivät liikaa töitä.
Syyttäjä vaatii molemmille ehdollista vankeutta, mutta rouvalle ankarampaa.
Syytetyt kiistävät syytteet. He väittivät olleensa yhtä tietämättömiä kuin alaisensakin työehtosopimusten säännöksistä.
Lähde
Savonlinna. Savonlinnassa ravintolaa pitänyt kiinalaispariskunta maksaa työntekijöilleen 400 000 euroa korvauksena liian pienistä palkoista ja henkisestä kärsimyksestä. Savonlinnan käräjäoikeus vahvistaa sovinnon virallisesti ensi viikolla.
Osapuolten kesken solmitun sopimuksen mukaan korvauksia saa kymmenen kiinalaista työntekijää. Vahingonkorvauksien osuus summasta on 330 000 ja henkisten kärsimysten 70 000 euroa. Yksittäiset korvaukset vaihtelevat vajaasta 87 000 eurosta noin 2 400 euroon riippuen siitä, kuinka kauan kukin työntekijä oli töissä yrityksessä.
Itse rikosjutussa oikeus antaa kansliapäätöksen helmikuussa. Syyttäjä vaatii yrittäjäpariskunnalle ehdollista vankeutta muun muassa kiskonnasta ja työsyrjinnästä. Korvausten osalta syyttäjä hyväksyi sovinnon.
Syyttäjän mukaan rikollinen toiminta tapahtui vuosina 1997–2006. Työntekijät saivat palkkaa 200–1 000 euroa kuussa. He itse laskivat vahingoikseen 700 000 euroa.
Alun perin työntekijät vaativat vastaajille rangaistusta myös törkeästä kiskonnasta ja ihmiskaupasta. Sovinnon myötä he luopuivat näistä vaatimuksista. Omistajapariskunnalta on saatu vakuustakavarikkoon varoja, jotka kattavat maksettavat korvaukset.
Jutussa kuultiin perjantaina loppulausunnot. Johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Nissinen luopui syytteestä, joka koski törkeää velallisen petosta. Syyte liittyi epäilyksiin, joiden mukaan vastaajat olisivat salanneet omaisuuttaan ulosotossa.
Sen sijaan käräjäoikeus joutuu ratkaisemaan, syyllistyikö pariskunta muun muassa kiskontaan ja kiskonnantapaiseen työsyrjintään. Syyttäjän mukaan he käyttivät hyväksi työntekijöiden ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä, kun he maksoivat näille liian vähän palkkaa ja teettivät liikaa töitä.
Syyttäjä vaatii molemmille ehdollista vankeutta, mutta rouvalle ankarampaa.
Syytetyt kiistävät syytteet. He väittivät olleensa yhtä tietämättömiä kuin alaisensakin työehtosopimusten säännöksistä.
Lähde
Helsingin Sanomat 23.1.2009 (2.)
Kurkimäen Siwa ryöstettiin toiseen kertaan
Kurjenkallionkujalla Helsingin Kurkimäessä sijaitseva Siwa joutui ryöstetyksi perjantaiaamuna kello 8.10. Sama Siwa ryöstettiin myös 8. joulukuuta.
Miesryöstäjä sai perjantaina käsiaseella uhaten saaliikseen pienen summan rahaa. Kukaan ei loukkaantunut ryöstössä. Paikalla oli kaksi henkilökuntaan kuuluvaa, muttei asiakkaita.
Karkuun päässyt mies oli 175-senttinen ja pukeutunut tummiin vaatteisiin. Hän oli peittänyt kasvonsa ja puhui murtaen englantia.
Poliisi uskoo tapausten samankaltaisuuden perusteella, että joulukuussa oli liikkeellä sama ryöstäjä. Tuntomerkit sopivat myös Vesalan Siwan ryöstöön 29. joulukuuta.
Lähde
Kurjenkallionkujalla Helsingin Kurkimäessä sijaitseva Siwa joutui ryöstetyksi perjantaiaamuna kello 8.10. Sama Siwa ryöstettiin myös 8. joulukuuta.
Miesryöstäjä sai perjantaina käsiaseella uhaten saaliikseen pienen summan rahaa. Kukaan ei loukkaantunut ryöstössä. Paikalla oli kaksi henkilökuntaan kuuluvaa, muttei asiakkaita.
Karkuun päässyt mies oli 175-senttinen ja pukeutunut tummiin vaatteisiin. Hän oli peittänyt kasvonsa ja puhui murtaen englantia.
Poliisi uskoo tapausten samankaltaisuuden perusteella, että joulukuussa oli liikkeellä sama ryöstäjä. Tuntomerkit sopivat myös Vesalan Siwan ryöstöön 29. joulukuuta.
Lähde
Yle Uutiset 23.1.2009 (2.)
Turvapaikkalupien käsittelyä Thorsin mielestä nopeutettava
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) on huolestunut vastaanottokeskusten ruuhkaantumisesta ja turvapaikanhakijoiden lupa-asioiden hidastuneesta käsittelystä. Viime vuodesta lähtien turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti.
Tällä hetkellä kaikki Suomen vastaanottokeskukset ovat ääriään myöten täynnä ja keskukset joutuvat ottamaan vastaan enemmän asukkaita kuin niillä on majoituspaikkoja.
Tilanteen vuoksi turvapaikanhakijoiden pääsy poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten ensimmäiseen puhutteluun venyy useilla kuukausilla. Thors esittääkin resurssien kasvattamista poliiseille ja maahanmuuttoviranomaisille, jotta oleskelu- ja turvapaikkalupien käsittelemistä voidaan nopeuttaa. Hallitus käsittelee Thorsin esitystä tammikuun loppuun mennessä.
Kunnille lisää rahaa
Thorsin mukaan myös kunnille annettavan korvauksen määrää pitäisi nostaa. Moni (YLE) kunta on kieltäytynyt ottamasta uusia turvapaikanhakijoita, koska valtion maksamat korvaukset turvapaikanhakijoista ovat jumittuneet vuoden 1993 tasolle.
Thors muistuttaa, että muun muassa opintorahaan on tullut korotus, kun taas kunnat ovat joutuneet toimimaan saman suuruisena pysyneen tuen varassa. Valtio maksaa kunnille osan muun muassa turvapaikanhakijoiden asumisesta, terveydenhuollosta ja päivähoidosta.
Turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta
Viime vuoden aikana Suomeen saapui reilut 4 000 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 505. Hakijoiden määrää nostaa etenkin epävakaa tilanne Irakissa ja Somaliassa.
Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen mukaan tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta 6 000:een. Turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa kunnes he saavat päätöksen oleskelu- tai turvapaikkaluvasta.
Lähde
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) on huolestunut vastaanottokeskusten ruuhkaantumisesta ja turvapaikanhakijoiden lupa-asioiden hidastuneesta käsittelystä. Viime vuodesta lähtien turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti.
Tällä hetkellä kaikki Suomen vastaanottokeskukset ovat ääriään myöten täynnä ja keskukset joutuvat ottamaan vastaan enemmän asukkaita kuin niillä on majoituspaikkoja.
Tilanteen vuoksi turvapaikanhakijoiden pääsy poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten ensimmäiseen puhutteluun venyy useilla kuukausilla. Thors esittääkin resurssien kasvattamista poliiseille ja maahanmuuttoviranomaisille, jotta oleskelu- ja turvapaikkalupien käsittelemistä voidaan nopeuttaa. Hallitus käsittelee Thorsin esitystä tammikuun loppuun mennessä.
Kunnille lisää rahaa
Thorsin mukaan myös kunnille annettavan korvauksen määrää pitäisi nostaa. Moni (YLE) kunta on kieltäytynyt ottamasta uusia turvapaikanhakijoita, koska valtion maksamat korvaukset turvapaikanhakijoista ovat jumittuneet vuoden 1993 tasolle.
Thors muistuttaa, että muun muassa opintorahaan on tullut korotus, kun taas kunnat ovat joutuneet toimimaan saman suuruisena pysyneen tuen varassa. Valtio maksaa kunnille osan muun muassa turvapaikanhakijoiden asumisesta, terveydenhuollosta ja päivähoidosta.
Turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta
Viime vuoden aikana Suomeen saapui reilut 4 000 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 505. Hakijoiden määrää nostaa etenkin epävakaa tilanne Irakissa ja Somaliassa.
Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen mukaan tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta 6 000:een. Turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa kunnes he saavat päätöksen oleskelu- tai turvapaikkaluvasta.
Lähde
Yle Uutiset 23.1.2009
Helsingin vastaanottokeskuksessa asutaan ullakolla
Helsingin vastaanottokeskuksessa on turvauduttu turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen viime syksystä lähtien. Tilan puutteen vuoksi osa turvapaikanhakijoista on majoitettu ullakolle.
Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen kertoo, että keskus toimii nyt äärirajoilla. Tällä hetkellä keskuksessa on 250 turvapaikanhakijaa. Yleensä jo 200 henkilön majoittaminen on hankalaa.
Helsingin vastaanottokeskus on tarkoitettu vain turvapaikanhakijoiden läpikulkuun ja hakijoiden pitäisi siirtyä kuukauden sisällä saapumisestaan muihin vastaanottokeskuksiin. Markkasen mukaan tilaa ei kuitenkaan ole missään, ja turvapaikanhakijoita asutetaan yksityisiin majoitusliikkeisiin, kansalaisopistoihin sekä uusiin ryhmäkoteihin.
Muun muassa Espooseen on lyhyen ajan sisällä perustettu useita ryhmäkoteja yksin Suomeen saapuneille alaikäisille. Heitä on yhteensä noin 650. Helsingin vastaanottokeskuksessa yksin tulleita alaikäisiä ei ole.
Ruuhkatilanteen helpottamiseksi Helsingin ja Metsälän keskuksista siirtyi maanantaina yhteensä 40 turvapaikanhakijaa yksityiseen majoitusliikkeeseen Syvälammelle Suomusjärvelle. Vastaanottokeskuksen johtajan mukaan ongelma on se, että yksityisistä majoitusliikkeistä puuttuvat muun muassa terveyspalvelut. Ruoan ja majoituksen järjestämisessä auttaa Punainen Risti.
Lähde
Helsingin vastaanottokeskuksessa on turvauduttu turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen viime syksystä lähtien. Tilan puutteen vuoksi osa turvapaikanhakijoista on majoitettu ullakolle.
Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen kertoo, että keskus toimii nyt äärirajoilla. Tällä hetkellä keskuksessa on 250 turvapaikanhakijaa. Yleensä jo 200 henkilön majoittaminen on hankalaa.
Helsingin vastaanottokeskus on tarkoitettu vain turvapaikanhakijoiden läpikulkuun ja hakijoiden pitäisi siirtyä kuukauden sisällä saapumisestaan muihin vastaanottokeskuksiin. Markkasen mukaan tilaa ei kuitenkaan ole missään, ja turvapaikanhakijoita asutetaan yksityisiin majoitusliikkeisiin, kansalaisopistoihin sekä uusiin ryhmäkoteihin.
Muun muassa Espooseen on lyhyen ajan sisällä perustettu useita ryhmäkoteja yksin Suomeen saapuneille alaikäisille. Heitä on yhteensä noin 650. Helsingin vastaanottokeskuksessa yksin tulleita alaikäisiä ei ole.
Ruuhkatilanteen helpottamiseksi Helsingin ja Metsälän keskuksista siirtyi maanantaina yhteensä 40 turvapaikanhakijaa yksityiseen majoitusliikkeeseen Syvälammelle Suomusjärvelle. Vastaanottokeskuksen johtajan mukaan ongelma on se, että yksityisistä majoitusliikkeistä puuttuvat muun muassa terveyspalvelut. Ruoan ja majoituksen järjestämisessä auttaa Punainen Risti.
Lähde
Helsingin Sanomat 23.1.2009
Helsinki majoittaa turvapaikanhakijoita keskustahotelleihin
Helsinki aikoo majoittaa 330–400 turvapaikanhakijaa keskustahotelleihin parin kolmen kuukauden kuluttua.
Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Astrid Gartz (sd) pitää keskustaa parhaana sijoituspaikkana turvapaikanhakijoiden kannalta, koska he joutuvat asioimaan paljon ulkomaalaisasioita hoitavien viranomaisten kanssa.
"He ovat keskimäärin noin kuukauden vastaanottokeskuksessa", hän sanoo.
Kaupunki aikoo vuokrata vastaanottokeskusten käyttöön entisen Marttahotellin Punavuoresta ja hotelli Fennon Kalliosta. Marttahotelli lopetti toimintansa viime kesänä ja Fenno jatkaa enää pari kolme kuukautta hotellina.
Lähde
Helsinki aikoo majoittaa 330–400 turvapaikanhakijaa keskustahotelleihin parin kolmen kuukauden kuluttua.
Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Astrid Gartz (sd) pitää keskustaa parhaana sijoituspaikkana turvapaikanhakijoiden kannalta, koska he joutuvat asioimaan paljon ulkomaalaisasioita hoitavien viranomaisten kanssa.
"He ovat keskimäärin noin kuukauden vastaanottokeskuksessa", hän sanoo.
Kaupunki aikoo vuokrata vastaanottokeskusten käyttöön entisen Marttahotellin Punavuoresta ja hotelli Fennon Kalliosta. Marttahotelli lopetti toimintansa viime kesänä ja Fenno jatkaa enää pari kolme kuukautta hotellina.
Lähde
22.1.09
Vartti 22.1.2009
Puukotuksen tutkinta odottaa tulkkia
Poliisi ei vielä torstaina aamupäivällä ollut päässyt kuulustelemaan Vuosaaren Neitsytsaarentiellä keskiviikkoiltana tapahtuneeseen puukotukseen osallistuneita henkilöitä kieliongelman takia. Poliisi odotti Helsingin tulkkikeskuksesta saapuvaa tulkkia, jotta kuulustelut pääsisivät alkamaan. Poliisi ei kerro tekijöiden kansalaisuutta.
Asunnossa puukotushetkellä ollut mies kutsui paikalle poliisit yhdeksän aikaan illalla. Poliisin mukaan kenelläkään asunnossa olleella ei ole hengenvaaraa, mutta kaikilla on kehossaan teräaseesta peräisin olevia viiltohaavoja. Asunnossa oli tekohetkellä kaksi miestä ja yksi nainen, joista kaksi oli torstaina poliisin hallussa ja yksi pääsi sairaalahoidon jälkeen vapaalle. Poliisi tutkii puukotukseen johtaneita syitä.
Lähde
Poliisi ei vielä torstaina aamupäivällä ollut päässyt kuulustelemaan Vuosaaren Neitsytsaarentiellä keskiviikkoiltana tapahtuneeseen puukotukseen osallistuneita henkilöitä kieliongelman takia. Poliisi odotti Helsingin tulkkikeskuksesta saapuvaa tulkkia, jotta kuulustelut pääsisivät alkamaan. Poliisi ei kerro tekijöiden kansalaisuutta.
Asunnossa puukotushetkellä ollut mies kutsui paikalle poliisit yhdeksän aikaan illalla. Poliisin mukaan kenelläkään asunnossa olleella ei ole hengenvaaraa, mutta kaikilla on kehossaan teräaseesta peräisin olevia viiltohaavoja. Asunnossa oli tekohetkellä kaksi miestä ja yksi nainen, joista kaksi oli torstaina poliisin hallussa ja yksi pääsi sairaalahoidon jälkeen vapaalle. Poliisi tutkii puukotukseen johtaneita syitä.
Lähde
Helsingin Sanomat 22.1.2009
Ulkomaalaiset tehneet vain vähän rikoksia Suomessa
Suomi on selvinnyt vähällä ulkomaalaisten tekemässä rikollisuudessa, koska Suomi on jäänyt maahanmuuttovirtojen ulkopuolelle. Siksi ulkomaalaisten määräkin on huomattavasti pienempi kuin vaikka Ruotsissa ja Norjassa.
"Suomessa ilmi tullut ulkomaalaisten rikollisuus on suhteellisen lievää lukuun ottamatta huumausaineiden salakuljetusta. Ruotsissa on ollut toistuvia rahakuljetusryöstöjä, joissa on takana ulkomaalaisia ammattirikollisia", sanoo erikoissuunnittelija Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Pari vuotta sitten ihmetyttivät nuorten somalimiesten tekemät ryöstöt Helsingissä.
"Ryöstöaalto saatiin kuriin poliisin ja somaliyhteisön yhteistyöllä, mikä kertoo siitä, että se oli ihan toisenlaista toimintaa kuin Oslon mafiatyyppisillä rikollisjengeillä. Sitä ei saataisi kuriin isän nuhteilla."
Syy vähäiseen rikollisuuteen on, että syrjäytymisvaarassa olevia ulkomaalaisia on vähän.
Ulkomaalaisten tekemiä rikoksia on tutkittu, mutta paljon on vielä tutkimattakin. Tuorein tilasto kertoo, että ulkomaalaiset syyllistyvät rikoksiin väestöosuuteensa nähden vuosittain 1,3–1,5 kertaa enemmän kuin suomalaiset.
Kansa myös pitää ulkomaalaisia alttiimpina syyllistymään rikoksiin.
"Se pitää paikkansa ja ei pidä paikkaansa", Niemi sanoo.
"Totta on, että poliisin tietoon tulleissa rikoksissa he syyllistyvät enemmän tai ovat epäiltyinä, mutta se on pintatietoa. Tietoja pitäisi verrata esimerkiksi alueittain, ryhmittäin ja rikostyypeittäin."
Niinpä samaan ulkomaalaisten ryhmään luetaan esimerkiksi turistit ja turvapaikanhakijat. Rikollisuuden kannalta työperäinen maahanmuutto ei ole niin ongelmallista kuin muu maahanmuutto.
"Ulkomaalaiset syyllistyvät pääosin samanlaisiin rikoksiin kuin suomalaiset, ja siitä puolet on liikennerikoksia. Joistain muista maista kuitenkin tiedetään, että maahanmuuttajien syrjäytyminen ja asutuksen gettoutuminen voivat johtaa pahoihin ongelmiin."
Eniten kansalaisia kuohuttaa väkivaltarikollisuus, kuten ryöstöt. Erityisesti tuntuu kuohuttavan tapaus, jossa yhdistyvät tummaihoinen mies ja raiskattu suomalainen nainen.
Lukuja on: vuosina 2005–2007 poliisin tietoon tulleista raiskausrikoksista epäiltiin Suomessa asuvaa ulkomaan kansalaista tai Suomen kansalaisuuden saanutta ulkomailla syntynyttä lähes viidenneksessä tapauksista. Se on hurjasti enemmän kuin heidän osuutensa väestöstä.
Tyypillisiä ryhmiä ovat virolaiset, Ruotsissa syntyneet Suomen kansalaiset, Suomessa asuvat irakilaiset, somalit, turkkilaiset ja iranilaiset.
Mutta: Niemi muistuttaa, että raiskauksista vain pieni osa tulee poliisin tietoon.
Suurin osa raiskauksista tapahtuu tuttujen kesken. Ulkomaalaistaustaiset taas syyllistyvät todennäköisemmin raiskauksiin, joissa uhri on tuntematon ja joista varmuudella tulee poliisiasia.
"Ei ole tarkoitus kiistää tai mitätöidä ulkomaalaisten osuutta ja väittää, ettei mitään kulttuurillista tekijää ole taustalla. Varmaan on, mutta se tuskin selittää näihin rikoksiin epäiltyjen Viron ja Ruotsin kansalaisten suurta osuutta."
Entä mitä jos Suomessa asuvien alle 25-vuotiaiden Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden, ei työn perässä muuttavien miesten osuus kaksinkertaistuisi?
"Kyllä se varmaan aiheuttaisi ongelmia. Vaarana on, että syntyy ulkomaalaisten gettoja."
Lähde
Suomi on selvinnyt vähällä ulkomaalaisten tekemässä rikollisuudessa, koska Suomi on jäänyt maahanmuuttovirtojen ulkopuolelle. Siksi ulkomaalaisten määräkin on huomattavasti pienempi kuin vaikka Ruotsissa ja Norjassa.
"Suomessa ilmi tullut ulkomaalaisten rikollisuus on suhteellisen lievää lukuun ottamatta huumausaineiden salakuljetusta. Ruotsissa on ollut toistuvia rahakuljetusryöstöjä, joissa on takana ulkomaalaisia ammattirikollisia", sanoo erikoissuunnittelija Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Pari vuotta sitten ihmetyttivät nuorten somalimiesten tekemät ryöstöt Helsingissä.
"Ryöstöaalto saatiin kuriin poliisin ja somaliyhteisön yhteistyöllä, mikä kertoo siitä, että se oli ihan toisenlaista toimintaa kuin Oslon mafiatyyppisillä rikollisjengeillä. Sitä ei saataisi kuriin isän nuhteilla."
Syy vähäiseen rikollisuuteen on, että syrjäytymisvaarassa olevia ulkomaalaisia on vähän.
Ulkomaalaisten tekemiä rikoksia on tutkittu, mutta paljon on vielä tutkimattakin. Tuorein tilasto kertoo, että ulkomaalaiset syyllistyvät rikoksiin väestöosuuteensa nähden vuosittain 1,3–1,5 kertaa enemmän kuin suomalaiset.
Kansa myös pitää ulkomaalaisia alttiimpina syyllistymään rikoksiin.
"Se pitää paikkansa ja ei pidä paikkaansa", Niemi sanoo.
"Totta on, että poliisin tietoon tulleissa rikoksissa he syyllistyvät enemmän tai ovat epäiltyinä, mutta se on pintatietoa. Tietoja pitäisi verrata esimerkiksi alueittain, ryhmittäin ja rikostyypeittäin."
Niinpä samaan ulkomaalaisten ryhmään luetaan esimerkiksi turistit ja turvapaikanhakijat. Rikollisuuden kannalta työperäinen maahanmuutto ei ole niin ongelmallista kuin muu maahanmuutto.
"Ulkomaalaiset syyllistyvät pääosin samanlaisiin rikoksiin kuin suomalaiset, ja siitä puolet on liikennerikoksia. Joistain muista maista kuitenkin tiedetään, että maahanmuuttajien syrjäytyminen ja asutuksen gettoutuminen voivat johtaa pahoihin ongelmiin."
Eniten kansalaisia kuohuttaa väkivaltarikollisuus, kuten ryöstöt. Erityisesti tuntuu kuohuttavan tapaus, jossa yhdistyvät tummaihoinen mies ja raiskattu suomalainen nainen.
Lukuja on: vuosina 2005–2007 poliisin tietoon tulleista raiskausrikoksista epäiltiin Suomessa asuvaa ulkomaan kansalaista tai Suomen kansalaisuuden saanutta ulkomailla syntynyttä lähes viidenneksessä tapauksista. Se on hurjasti enemmän kuin heidän osuutensa väestöstä.
Tyypillisiä ryhmiä ovat virolaiset, Ruotsissa syntyneet Suomen kansalaiset, Suomessa asuvat irakilaiset, somalit, turkkilaiset ja iranilaiset.
Mutta: Niemi muistuttaa, että raiskauksista vain pieni osa tulee poliisin tietoon.
Suurin osa raiskauksista tapahtuu tuttujen kesken. Ulkomaalaistaustaiset taas syyllistyvät todennäköisemmin raiskauksiin, joissa uhri on tuntematon ja joista varmuudella tulee poliisiasia.
"Ei ole tarkoitus kiistää tai mitätöidä ulkomaalaisten osuutta ja väittää, ettei mitään kulttuurillista tekijää ole taustalla. Varmaan on, mutta se tuskin selittää näihin rikoksiin epäiltyjen Viron ja Ruotsin kansalaisten suurta osuutta."
Entä mitä jos Suomessa asuvien alle 25-vuotiaiden Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden, ei työn perässä muuttavien miesten osuus kaksinkertaistuisi?
"Kyllä se varmaan aiheuttaisi ongelmia. Vaarana on, että syntyy ulkomaalaisten gettoja."
Lähde
Ilta-Sanomat 22.1.2009
Kaikkien aikojen suomalainen korisfarssi - katso videot!
Torstaina 22. tammikuuta Helsingin DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla ensi-iltansa saavan Täynnä Tarmoa -elokuvan (engl. Basket Case) ohjaaja Oskari Pastila on erittäin tyytyväinen tuoreen elokuvansa lopputulokseen.
- Tiesin, että tässä olisi potentiaalia. Mutta se, mitä kuvausten aikana neljässä kuukaudessa tapahtui ja minkälaisia ihmisiä sinä aikana tuli eteen, yllätti minut kyllä totaalisesti. Välillä en oikein tiennyt, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella, Pastila naurahtaa.
Alun perin tv-sarjaksi tarkoitettu, mutta erinäisten syiden vuoksi dokumenttielokuvan muotoon rakennettu Täynnä Tarmoa kuvaa miesten Korisliigassa pelaavan Porvoon Tarmon syksyä 2006, jolloin Korisliiga oli poistanut sarjasta kaikki ulkomaalaisrajoitukset.
Sääntömuutoksen innoittamana Tarmo uudisti joukkueensa ja joukkueen johdon täysin, ja seuran toimintatapoihinkin haettiin uutta linjaa uuden toiminnanjohtajan Lari Kankaan johdolla.
Joukkueeseen haalittiin ulkomaalaispelaajia ympäri maailman - Afrikasta, Amerikasta ja Euroopastakin. Seurauksena oli monikulttuurisuuden mukana tullut myllerrys pienessä Porvoon kaupungissa.
Lisäksi toiminnanjohtaja Kankaan mukanaan tuomat uudet linjaukset toivat runsaasti absurdeja ja tragikoomisia piirteitä SM-sarjaseuran toimintaan.
Kangas hankki Tarmoon näytille pelaajia muun muassa Zimbabwesta ja Kamerunista, päävalmentaja Tomi Kamisen tietämättä mitään kyseisistä testipelaajista.
Lisäksi Kangas suunnitteli seuralle uusia markkinointikeinoja, joista yhtenä esimerkkinä oli Tarmo-lakritsi.
Täynnä Tarmoa kuvaakin paitsi Kankaan absurdeja visioita, myös niiden vaikutuksia seuran toimintaan ja SM-sarjajoukkueen rakentamiseen.
Elokuva ilmentää paitsi päävalmentaja Kamisen ja Kankaan välisiä ristiriitoja ja mielipide-eroja, myös sitä kuinka seurajohdon tekemät harkitsemattomat päätökset johtavat lopulta tragikoomiseen sekasortoon ja taloudellisiin vaikeuksiin.
- En mä olisi uskonut etukäteen, että palloilujoukkuetta ja urheiluseuraa johdetaan noin. Tai että toiminta olisi niin absurdia, Pastila kertoo.
Elokuvan kuvausryhmä kulki muun muassa joukkueen mukana harjoituksissa ja sarjaotteluissa, seurasi ulkomaalaisvahvistusten arkielämää Porvoossa sekä istui mukana Tarmon hallituksen kokouksissa - niin hyvinä kuin pahoinakin aikoina.
- Monet elokuva-alan kollegat ovat kysyneet minulta elokuvan nähtyään, että ovatko nämä ihmiset nyt varmasti oikeita ihmisiä vai onko tämä vain sinun keksimäsi fiktiivinen tarina. Olen vastannut heille vain, että jos tämä olisi fiktiota, se ei menisi koskaan elokuvana läpi. Tämä elokuva kertoo sen, että oikea elämä on usein paljon käsittämättömämpää kuin fiktio, Pastila hymähtää.
Pastilan mukaan Täynnä Tarmoa antaakin hyvän kuvauksen urheiluseurojen ja pienten yhdistysten toiminnasta. Lisäksi se on Pastilan mielestä dokumentti ihmissuhteista, tulehtuneista henkilökemioista ja alkeellisen järjestötoiminnan seurauksena syntyvistä ihmiskohtaloista.
Koripallo on Pastilan mukaan Täynnä Tarmoa -elokuvassa vain konteksti.
- Kun seurojen ja yhdistysten hallituksessa istuu teollisuuspamppuja, jotka tekevät seuratyötä kevyessä harrastusmielessä ilman minkäänlaista näkemystä ja asiantuntemusta, niin tässä on tulos.
- He kokoontuvat sunnuntaipäivänä leppoisasti kahvikupin ääreen ja tekevät sitten summittaisia päätöksiä ilman minkäänlaisia perusteita, Pastila sanoo.
Täynnä Tarmoa -elokuvan ensi-ilta on torstaina 22. tammikuuta klo 19 elokuvateatteri Bio Rexissä Helsingin DocPoint-elokuvafestivaalien yhteydessä. TV2 esittää elokuvan 25. helmikuuta 2009 klo 22.55.
Lähde
Torstaina 22. tammikuuta Helsingin DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla ensi-iltansa saavan Täynnä Tarmoa -elokuvan (engl. Basket Case) ohjaaja Oskari Pastila on erittäin tyytyväinen tuoreen elokuvansa lopputulokseen.
- Tiesin, että tässä olisi potentiaalia. Mutta se, mitä kuvausten aikana neljässä kuukaudessa tapahtui ja minkälaisia ihmisiä sinä aikana tuli eteen, yllätti minut kyllä totaalisesti. Välillä en oikein tiennyt, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella, Pastila naurahtaa.
Alun perin tv-sarjaksi tarkoitettu, mutta erinäisten syiden vuoksi dokumenttielokuvan muotoon rakennettu Täynnä Tarmoa kuvaa miesten Korisliigassa pelaavan Porvoon Tarmon syksyä 2006, jolloin Korisliiga oli poistanut sarjasta kaikki ulkomaalaisrajoitukset.
Sääntömuutoksen innoittamana Tarmo uudisti joukkueensa ja joukkueen johdon täysin, ja seuran toimintatapoihinkin haettiin uutta linjaa uuden toiminnanjohtajan Lari Kankaan johdolla.
Joukkueeseen haalittiin ulkomaalaispelaajia ympäri maailman - Afrikasta, Amerikasta ja Euroopastakin. Seurauksena oli monikulttuurisuuden mukana tullut myllerrys pienessä Porvoon kaupungissa.
Lisäksi toiminnanjohtaja Kankaan mukanaan tuomat uudet linjaukset toivat runsaasti absurdeja ja tragikoomisia piirteitä SM-sarjaseuran toimintaan.
Kangas hankki Tarmoon näytille pelaajia muun muassa Zimbabwesta ja Kamerunista, päävalmentaja Tomi Kamisen tietämättä mitään kyseisistä testipelaajista.
Lisäksi Kangas suunnitteli seuralle uusia markkinointikeinoja, joista yhtenä esimerkkinä oli Tarmo-lakritsi.
Täynnä Tarmoa kuvaakin paitsi Kankaan absurdeja visioita, myös niiden vaikutuksia seuran toimintaan ja SM-sarjajoukkueen rakentamiseen.
Elokuva ilmentää paitsi päävalmentaja Kamisen ja Kankaan välisiä ristiriitoja ja mielipide-eroja, myös sitä kuinka seurajohdon tekemät harkitsemattomat päätökset johtavat lopulta tragikoomiseen sekasortoon ja taloudellisiin vaikeuksiin.
- En mä olisi uskonut etukäteen, että palloilujoukkuetta ja urheiluseuraa johdetaan noin. Tai että toiminta olisi niin absurdia, Pastila kertoo.
Elokuvan kuvausryhmä kulki muun muassa joukkueen mukana harjoituksissa ja sarjaotteluissa, seurasi ulkomaalaisvahvistusten arkielämää Porvoossa sekä istui mukana Tarmon hallituksen kokouksissa - niin hyvinä kuin pahoinakin aikoina.
- Monet elokuva-alan kollegat ovat kysyneet minulta elokuvan nähtyään, että ovatko nämä ihmiset nyt varmasti oikeita ihmisiä vai onko tämä vain sinun keksimäsi fiktiivinen tarina. Olen vastannut heille vain, että jos tämä olisi fiktiota, se ei menisi koskaan elokuvana läpi. Tämä elokuva kertoo sen, että oikea elämä on usein paljon käsittämättömämpää kuin fiktio, Pastila hymähtää.
Pastilan mukaan Täynnä Tarmoa antaakin hyvän kuvauksen urheiluseurojen ja pienten yhdistysten toiminnasta. Lisäksi se on Pastilan mielestä dokumentti ihmissuhteista, tulehtuneista henkilökemioista ja alkeellisen järjestötoiminnan seurauksena syntyvistä ihmiskohtaloista.
Koripallo on Pastilan mukaan Täynnä Tarmoa -elokuvassa vain konteksti.
- Kun seurojen ja yhdistysten hallituksessa istuu teollisuuspamppuja, jotka tekevät seuratyötä kevyessä harrastusmielessä ilman minkäänlaista näkemystä ja asiantuntemusta, niin tässä on tulos.
- He kokoontuvat sunnuntaipäivänä leppoisasti kahvikupin ääreen ja tekevät sitten summittaisia päätöksiä ilman minkäänlaisia perusteita, Pastila sanoo.
Täynnä Tarmoa -elokuvan ensi-ilta on torstaina 22. tammikuuta klo 19 elokuvateatteri Bio Rexissä Helsingin DocPoint-elokuvafestivaalien yhteydessä. TV2 esittää elokuvan 25. helmikuuta 2009 klo 22.55.
Lähde
Iltalehti 22.1.2009
Kultaliikkeestä varastettiin koruja Aurassa
Ulkomaalaistaustaiset miehet harhauttivat myyjää.
Kaksi ulkomaalaistaustaista miestä kävi varkaissa Aurassa sijaitsevassa kello- ja kultasepänliikkeessä tänään puolen päivän aikaan.
Myyjän palvellessa toista miehistä, oli toinen kierrellyt liikkeessä katselemassa tuotteita.
Miehet viipyivät paikalla vain hetken, mutta saivat mukaansa arvokkaita kultakoruja.
Arvokorujen häviäminen huomattiin vasta miesten poistuttua paikalta.
Tapahtuvasta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Loimaan poliisin puhelinnumeroon 0718746690.
Lähde
Ulkomaalaistaustaiset miehet harhauttivat myyjää.
Kaksi ulkomaalaistaustaista miestä kävi varkaissa Aurassa sijaitsevassa kello- ja kultasepänliikkeessä tänään puolen päivän aikaan.
Myyjän palvellessa toista miehistä, oli toinen kierrellyt liikkeessä katselemassa tuotteita.
Miehet viipyivät paikalla vain hetken, mutta saivat mukaansa arvokkaita kultakoruja.
Arvokorujen häviäminen huomattiin vasta miesten poistuttua paikalta.
Tapahtuvasta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Loimaan poliisin puhelinnumeroon 0718746690.
Lähde
21.1.09
Helsingin Sanomat 21.1.2009 (3.)
Haastemies tarvitsee kielitaitoa Vantaalla
Viisi suomalaista nimeä, seitsemäntoista ei-suomalaista.
Vantaan käräjäoikeuden tuore lista ihmisistä, joita syytetään rikoksesta, on A-kirjaimen kohdalta paljon puhuva: aaltoset ovat vähemmistönä abdien ja ahmedien seurassa.
Todellisuudessa suhdeluku ei ole näin jyrkkä, ja muiden kirjainten kohdalla kantaväestö on paremmin edustettu.
Haastemies Harri Lahtinen näkee ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden työssään Vantaalla lähes päivittäin. Vieraita kieliä joutuu puhumaan usein.
Hän arvelee, että ulkomaalaistaustaisten suuri määrä listoilla johtuu siitä, että heitä asuu paljon Vantaalla. Myös lentokenttä ja iso tutkintavankila nostavat määrää.
"Mutta ihan perusjutuissa en näe eroa. Samanlaista rattijuoppojuttuja, nahisteluja ja pikku petoksia heillä on kuin suomalaisillakin."
Lahtinen on ollut haastemies yli kaksikymmentä vuotta. Sinä aikana vahvistui monikulttuurisempi Suomi.
"Kun somalipakolaisia alkoi tulla Suomeen, syntyi aluksi kulttuurien yhteentörmäys. Heillä oli erilainen käsitys kaikesta, mitä kuuluu ja ei kuulu tehdä. He pitivät itseään muita ylempänä."
Naapurit valittivat, ja Lahtinen vei somaliperheisiin velkomis- ja asuntoriitahaasteita. Vastaukseksi tuli kehotus hoitaa asia sossun kanssa.
"Mutta nyt suhtautuminen on ihan erilaista ja asiat hoituvat paljon paremmin."
Alkuhankaluuksia oli myös venäläisten ja virolaisten kanssa, mutta nyttemmin on opittu, että yhteiskuntakoneisto toimii ja tieto kulkee viranomaisten kesken.
"Pikkujutut, kuten maksamattomat laskut, he pyrkivät hoitamaan nopeasti, jotta pystyvät toimimaan normaalisti."
Vajaalla kahdeksalla prosentilla vantaalaisista on ulkomaalaistausta. Lahtinen sanoo, ettei näe enää eroa suomalaisten tai ulkomaalaisten haastamisessa. "Suurimmissa lähiöissä ei kuule paljon suomea kesäiltaisin. Somalia ja venäjää siellä puhutaan."
Lähde
Viisi suomalaista nimeä, seitsemäntoista ei-suomalaista.
Vantaan käräjäoikeuden tuore lista ihmisistä, joita syytetään rikoksesta, on A-kirjaimen kohdalta paljon puhuva: aaltoset ovat vähemmistönä abdien ja ahmedien seurassa.
Todellisuudessa suhdeluku ei ole näin jyrkkä, ja muiden kirjainten kohdalla kantaväestö on paremmin edustettu.
Haastemies Harri Lahtinen näkee ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden työssään Vantaalla lähes päivittäin. Vieraita kieliä joutuu puhumaan usein.
Hän arvelee, että ulkomaalaistaustaisten suuri määrä listoilla johtuu siitä, että heitä asuu paljon Vantaalla. Myös lentokenttä ja iso tutkintavankila nostavat määrää.
"Mutta ihan perusjutuissa en näe eroa. Samanlaista rattijuoppojuttuja, nahisteluja ja pikku petoksia heillä on kuin suomalaisillakin."
Lahtinen on ollut haastemies yli kaksikymmentä vuotta. Sinä aikana vahvistui monikulttuurisempi Suomi.
"Kun somalipakolaisia alkoi tulla Suomeen, syntyi aluksi kulttuurien yhteentörmäys. Heillä oli erilainen käsitys kaikesta, mitä kuuluu ja ei kuulu tehdä. He pitivät itseään muita ylempänä."
Naapurit valittivat, ja Lahtinen vei somaliperheisiin velkomis- ja asuntoriitahaasteita. Vastaukseksi tuli kehotus hoitaa asia sossun kanssa.
"Mutta nyt suhtautuminen on ihan erilaista ja asiat hoituvat paljon paremmin."
Alkuhankaluuksia oli myös venäläisten ja virolaisten kanssa, mutta nyttemmin on opittu, että yhteiskuntakoneisto toimii ja tieto kulkee viranomaisten kesken.
"Pikkujutut, kuten maksamattomat laskut, he pyrkivät hoitamaan nopeasti, jotta pystyvät toimimaan normaalisti."
Vajaalla kahdeksalla prosentilla vantaalaisista on ulkomaalaistausta. Lahtinen sanoo, ettei näe enää eroa suomalaisten tai ulkomaalaisten haastamisessa. "Suurimmissa lähiöissä ei kuule paljon suomea kesäiltaisin. Somalia ja venäjää siellä puhutaan."
Lähde
Ilta-Sanomat 21.1.2009
Poliisi nappasi murtoliigan - ainakin 20 rikosta
Vantaan poliisi otti keskiviikkoiltana kiinni murtoliigan, joka on viikon verran tehtaillut asuntomurtoja eri puolilla Etelä-Suomea. Kolme liigan jäsenistä on Euroopan ulkopuolelta, yksi mahdollisesti Ruotsista.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan liiga on tehnyt murtoja paitsi Vantaalla, myös Porvoossa, Lahdessa ja Helsingissä. Saaliin arvoa ja kohtaloa ei vielä tiedetä.
Poliisi pääsi liigan jäljille ja alkoi seurata liigan jäseniä. Tämä teki iskun mahdolliseksi.
Alustavien tietojen mukaan murtokeikkoja on ainakin 20.
Lähde
Vantaan poliisi otti keskiviikkoiltana kiinni murtoliigan, joka on viikon verran tehtaillut asuntomurtoja eri puolilla Etelä-Suomea. Kolme liigan jäsenistä on Euroopan ulkopuolelta, yksi mahdollisesti Ruotsista.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan liiga on tehnyt murtoja paitsi Vantaalla, myös Porvoossa, Lahdessa ja Helsingissä. Saaliin arvoa ja kohtaloa ei vielä tiedetä.
Poliisi pääsi liigan jäljille ja alkoi seurata liigan jäseniä. Tämä teki iskun mahdolliseksi.
Alustavien tietojen mukaan murtokeikkoja on ainakin 20.
Lähde
Helsingin Sanomat 21.1.2009 (2.)
Thors haluaa elvytyspakettiin rahaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) vaatii siivua valtiovarainministeriön suunnittelemasta elvytyspaketista poliisille turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Lisäksi varoja tulisi suunnata maahanmuuttajien kotouttamistoimintaan.
Thors ei kuitenkaan halua toistaiseksi arvioida, minkä suuruisista summista olisi kysymys.
Ministeri esitti ehdotuksensa toimittajille järjestetyssä lounastilaisuudessa keskiviikkona.
Thors pitää viime aikoina julkisuudessa käytyä keskustelua maahanmuuttoasioista "ennätyksellisen vilkkaana".
Hän ei kuitenkaan allekirjoita väitteitä, joiden mukaan suomalainen kotouttamispolitiikka olisi epäonnistunutta.
"On joitakin osioita, jossa valo vilkkuu keltaista, kuten nuorten maahanmuuttajien syrjäytymisessä ja jäämisessä kaiken koulutuksen ulkopuolelle. Olemme myös huolestuneita maahanmuuttajien työllistymisen esteistä", Thors sanoo.
Thorsin mukaan yksittäisten maahanmuuttajaryhmien kuten somalien tai irakilaisten kotoutumisen ei voida sanoa epäonnistuneen, vaikka heidän työttömyytensä olisikin huomattavasti muita maahanmuuttajaryhmiä korkeampi. Maahanmuuttoministeri uskoo, että kyse on pikemminkin suomalaisten rasismista.
"Mitä muuta se voisi olla? On tehty kokeita, joissa maahanmuuttaja on soittanut työpaikan perään. Kun hän on ilmoittanut ulkomaisen nimen, työpaikan on sanottu menneen. Suomalaisella nimellä töitä onkin ollut", Thors sanoo.
Somaleista noin 50 prosenttia ja irakilaisista noin 60 prosenttia on työttömiä. Maahanmuuttajaa pidetään kotoutuneena silloin, kun hän saa Suomesta töitä.
Viime vuonna turvapaikan sai 792 hakijaa, joista suurin osa tuli Irakista ja Somaliasta.
Lähde
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) vaatii siivua valtiovarainministeriön suunnittelemasta elvytyspaketista poliisille turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Lisäksi varoja tulisi suunnata maahanmuuttajien kotouttamistoimintaan.
Thors ei kuitenkaan halua toistaiseksi arvioida, minkä suuruisista summista olisi kysymys.
Ministeri esitti ehdotuksensa toimittajille järjestetyssä lounastilaisuudessa keskiviikkona.
Thors pitää viime aikoina julkisuudessa käytyä keskustelua maahanmuuttoasioista "ennätyksellisen vilkkaana".
Hän ei kuitenkaan allekirjoita väitteitä, joiden mukaan suomalainen kotouttamispolitiikka olisi epäonnistunutta.
"On joitakin osioita, jossa valo vilkkuu keltaista, kuten nuorten maahanmuuttajien syrjäytymisessä ja jäämisessä kaiken koulutuksen ulkopuolelle. Olemme myös huolestuneita maahanmuuttajien työllistymisen esteistä", Thors sanoo.
Thorsin mukaan yksittäisten maahanmuuttajaryhmien kuten somalien tai irakilaisten kotoutumisen ei voida sanoa epäonnistuneen, vaikka heidän työttömyytensä olisikin huomattavasti muita maahanmuuttajaryhmiä korkeampi. Maahanmuuttoministeri uskoo, että kyse on pikemminkin suomalaisten rasismista.
"Mitä muuta se voisi olla? On tehty kokeita, joissa maahanmuuttaja on soittanut työpaikan perään. Kun hän on ilmoittanut ulkomaisen nimen, työpaikan on sanottu menneen. Suomalaisella nimellä töitä onkin ollut", Thors sanoo.
Somaleista noin 50 prosenttia ja irakilaisista noin 60 prosenttia on työttömiä. Maahanmuuttajaa pidetään kotoutuneena silloin, kun hän saa Suomesta töitä.
Viime vuonna turvapaikan sai 792 hakijaa, joista suurin osa tuli Irakista ja Somaliasta.
Lähde
Helsingin Sanomat 21.1.2009
Ihmissalakuljetuksesta syytetty intialainen kokee tulleensa huijatuksi
Intialainen elokuvamies myönsi tänään Vantaan käräjäoikeudessa, että Suomeen on tuotu laittomasti ihmisiä elokuvatuotannon varjolla. Törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä ja törkeästä väärennyksestä syytetty mies kuitenkin sanoo, että häntä on käytetty tapauksessa hyväksi.
Mielestään huijatuksi tullut mies kiistää kaikki syytteet.
Syyttäjä vaatii miestä maksamaan yli 600 000 euroa rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä.
Kyse on erikoisesta rikosepäilystä, jossa rikollisryhmän epäillään järjestäneen intialaisia Suomeen ja muualle Schengen-alueelle elokuvatuotannon varjolla.
Intialaisryhmä teki viime toukokuussa suomalaisen tuotantoyhtiön kanssa satojentuhansien eurojen arvoisen sopimuksen elokuvien kuvaamisesta Suomessa.
Syyttäjä Pihla Kedon mukaan rikollisryhmä sai hankittua 117 ihmiselle kaikkiaan 129 viisumia kuvaussuunnitelmien, tuotantosopimusten ja suomalaisen tuotantoyhtiön kutsujen avulla.
Esitutkinnan mukaan viisumin saaneista vain 18 saapui varmuudella Suomeen. Näistä kahdeksan tapauksen epäillään täyttävän rikoksen merkit.
Elokuvaryhmän kuvauksiin myönnetyillä Suomen-viisumeilla matkustaneita on pysäytetty muun muassa Delhissä ja Prahassa.
Vantaalla oikeuden eteen joutui elokuvatuottajana esiintynyt intialaismies, jota toimi esitutkinnan mukaan rikollisryhmän päätekijänä. Mies odotti oikeudenkäynnin alkua vangittuna.
Lähde
Intialainen elokuvamies myönsi tänään Vantaan käräjäoikeudessa, että Suomeen on tuotu laittomasti ihmisiä elokuvatuotannon varjolla. Törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä ja törkeästä väärennyksestä syytetty mies kuitenkin sanoo, että häntä on käytetty tapauksessa hyväksi.
Mielestään huijatuksi tullut mies kiistää kaikki syytteet.
Syyttäjä vaatii miestä maksamaan yli 600 000 euroa rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä.
Kyse on erikoisesta rikosepäilystä, jossa rikollisryhmän epäillään järjestäneen intialaisia Suomeen ja muualle Schengen-alueelle elokuvatuotannon varjolla.
Intialaisryhmä teki viime toukokuussa suomalaisen tuotantoyhtiön kanssa satojentuhansien eurojen arvoisen sopimuksen elokuvien kuvaamisesta Suomessa.
Syyttäjä Pihla Kedon mukaan rikollisryhmä sai hankittua 117 ihmiselle kaikkiaan 129 viisumia kuvaussuunnitelmien, tuotantosopimusten ja suomalaisen tuotantoyhtiön kutsujen avulla.
Esitutkinnan mukaan viisumin saaneista vain 18 saapui varmuudella Suomeen. Näistä kahdeksan tapauksen epäillään täyttävän rikoksen merkit.
Elokuvaryhmän kuvauksiin myönnetyillä Suomen-viisumeilla matkustaneita on pysäytetty muun muassa Delhissä ja Prahassa.
Vantaalla oikeuden eteen joutui elokuvatuottajana esiintynyt intialaismies, jota toimi esitutkinnan mukaan rikollisryhmän päätekijänä. Mies odotti oikeudenkäynnin alkua vangittuna.
Lähde
Kainuun Sanomat 21.1.2009
Kajaanin pakolaissopimukset uusiksi kevään aikana
Neuvottelut Kajaanin pakolaissopimusten uusimiseksi on aloitettu. Nykyisiä sopimuksia kiintiöpakolaisten vastaanotosta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta ei vielä ole irtisanottu, vaikka valtuusto niin päätti joulukuussa.
– Sopimuksia ei uskalla irtisanoa ennen kuin on suht’koht selvää, miten sopimus uusitaan, sanoo Kajaanin hallintojohtaja, kaupunginlakimies Tuija Aarnio.
Pelkona on, että valtion pakolaisten vastaanotosta maksamat korvaukset loppuvat, jos sopimukset irtisanotaan, eivätkä uudet synny ajoissa. Molempien sopimusten irtisanomisaika on kuusi kuukautta.
– Pakolaiset, jotka täällä tällä hetkellä ovat, eivät häviä minnekään sopimuksen irtisanomisella, mutta rahan tulo voi loppua. Sellaista tilannetta ei saa päästää syntymään, sanoo Aarnio.
Kajaani ja Kainuun TE-keskus jatkavat neuvotteluja uusista sopimuksista kevään aikana. Aarnion mukaan uusi, vasta työnsä aloittanut kaupunginhallitus on ensin perehdytettävä aiheeseen.
– Ja sen jälkeen linjoja on alettava vetämään hyvin äkkiä, helmi-maaliskuun aikana.
Korvauskiista
Kajaani ottaa nykyisen sopimuksen mukaan vastaan sata kiintiöpakolaista vuosittain. Kiintiön lisäksi pakolaisia tulee perheenyhdistämisten kautta. Kajaanin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on virallisesti 180-paikkainen.
Poliittista keskustelua kiintiöpakolaisten vastaanoton pienentämisestä on Kajaanissa käyty pidemmän aikaa. Keskustelu kumpuaa muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoitoon ja perusopetukseen tuomista lisäkuluista.
Valtion kunnille maksamat laskennalliset korvaukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta ovat pysyneet euromääräisesti ennallaan yli 10 vuotta.
Laskennallista korvausta maksetaan kolmen vuoden ajan.
Kajaanin kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa äänestyksen jälkeen irtisanoa pakolaissopimukset. Aarnion mukaan valtuusto tahto toteutetaan, kunhan uusien sopimusten sisältö alkaa olla selvillä.
Aarnio pitää selvänä, että kiintiöpakolaisten vastaanotto jatkuu ja että vastaanottokeskus jatkaa "ainakin jonkunasteisena jonkun aikaa".
Kaupunki ilmoitti alustavasti jo viime vuoden puolella TE-keskukselle, että se puolittaa kiintiöpakolaisten vastaanoton tänä vuonna puoleen eli noin viiteenkymmeneen ihmiseen.
Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, johon kuuluvat pakolaisten vastaanotto ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, on kaikkiaan 23 ihmisen työpaikka. Vastaanottokeskuksen puolella työskentelee 12 ihmistä.
Palvelujen piirissä on nyt 120 pakolaisperhettä, kaikkiaan 248 ihmistä. Otanmäessä perheistä asuu 26.
Lähde
Neuvottelut Kajaanin pakolaissopimusten uusimiseksi on aloitettu. Nykyisiä sopimuksia kiintiöpakolaisten vastaanotosta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta ei vielä ole irtisanottu, vaikka valtuusto niin päätti joulukuussa.
– Sopimuksia ei uskalla irtisanoa ennen kuin on suht’koht selvää, miten sopimus uusitaan, sanoo Kajaanin hallintojohtaja, kaupunginlakimies Tuija Aarnio.
Pelkona on, että valtion pakolaisten vastaanotosta maksamat korvaukset loppuvat, jos sopimukset irtisanotaan, eivätkä uudet synny ajoissa. Molempien sopimusten irtisanomisaika on kuusi kuukautta.
– Pakolaiset, jotka täällä tällä hetkellä ovat, eivät häviä minnekään sopimuksen irtisanomisella, mutta rahan tulo voi loppua. Sellaista tilannetta ei saa päästää syntymään, sanoo Aarnio.
Kajaani ja Kainuun TE-keskus jatkavat neuvotteluja uusista sopimuksista kevään aikana. Aarnion mukaan uusi, vasta työnsä aloittanut kaupunginhallitus on ensin perehdytettävä aiheeseen.
– Ja sen jälkeen linjoja on alettava vetämään hyvin äkkiä, helmi-maaliskuun aikana.
Korvauskiista
Kajaani ottaa nykyisen sopimuksen mukaan vastaan sata kiintiöpakolaista vuosittain. Kiintiön lisäksi pakolaisia tulee perheenyhdistämisten kautta. Kajaanin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on virallisesti 180-paikkainen.
Poliittista keskustelua kiintiöpakolaisten vastaanoton pienentämisestä on Kajaanissa käyty pidemmän aikaa. Keskustelu kumpuaa muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoitoon ja perusopetukseen tuomista lisäkuluista.
Valtion kunnille maksamat laskennalliset korvaukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta ovat pysyneet euromääräisesti ennallaan yli 10 vuotta.
Laskennallista korvausta maksetaan kolmen vuoden ajan.
Kajaanin kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa äänestyksen jälkeen irtisanoa pakolaissopimukset. Aarnion mukaan valtuusto tahto toteutetaan, kunhan uusien sopimusten sisältö alkaa olla selvillä.
Aarnio pitää selvänä, että kiintiöpakolaisten vastaanotto jatkuu ja että vastaanottokeskus jatkaa "ainakin jonkunasteisena jonkun aikaa".
Kaupunki ilmoitti alustavasti jo viime vuoden puolella TE-keskukselle, että se puolittaa kiintiöpakolaisten vastaanoton tänä vuonna puoleen eli noin viiteenkymmeneen ihmiseen.
Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, johon kuuluvat pakolaisten vastaanotto ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, on kaikkiaan 23 ihmisen työpaikka. Vastaanottokeskuksen puolella työskentelee 12 ihmistä.
Palvelujen piirissä on nyt 120 pakolaisperhettä, kaikkiaan 248 ihmistä. Otanmäessä perheistä asuu 26.
Lähde
20.1.09
Helsingin Sanomat 20.1.2009
Romanikiertolaisten hökkeli purettiin Kyläsaaresta
Helsingin kaupunki on hajottanut romanikiertolaisten käyttämän majan Kyläsaaren metsiköstä. Jätelaudoista ja vanerista koottu maja purettiin viime viikolla ja viimeiset rakennusjätteet kuljetettiin pois metsästä tiistaina.
Vielä kaksi viikkoa sitten paikalla majaili neljä Romanian romania, jotka olivat Suomessa kerjäämässä ja työnhaussa. Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuomisen mukaan kolme heistä on palannut Romaniaan ja yksi mies asui majassa edelleen.
Hökkelin purkaneen Helsingin kaupungin rakennuspalveluiden Hannu Jukaraisen mukaan maja oli ollut kuitenkin monta päivää tyhjillään. Majalle jätettiin jo marraskuussa suomenkielisiä tiedotteita, joissa kerrottiin purkutöistä.
Tuomisen mukaan romanimies yöpyy nyt taivasalla. "Hänen tavaransa tuhoutuivat majaa hajotettaessa."
Helsinki perustelee hökkelin purkupäätöstä hallintokeskuksen ohjeella, jonka mukaan kaupungin maa-alueilla saa leiriytyä vain leiriytymiseen osoitetuilla paikoilla.
"Yleensä periaatteena on ollut, ettei majoja pureta, jos niissä asutaan eikä niistä ole haittaa muille", sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä toteaa.
Lähialueiden asukkaat olivat valittaneet Kyläsaaren hökkelistä.
Viime kesänä Kyläsaaresta purettiin myös asunnottomien hökkeli. Helsingissä on kuitenkin muutamia asunnottomien rakentamia metsämajoja, jotka ovat kaupungin tiedossa ja joiden annetaan olla paikallaan.
Lähde
Helsingin kaupunki on hajottanut romanikiertolaisten käyttämän majan Kyläsaaren metsiköstä. Jätelaudoista ja vanerista koottu maja purettiin viime viikolla ja viimeiset rakennusjätteet kuljetettiin pois metsästä tiistaina.
Vielä kaksi viikkoa sitten paikalla majaili neljä Romanian romania, jotka olivat Suomessa kerjäämässä ja työnhaussa. Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuomisen mukaan kolme heistä on palannut Romaniaan ja yksi mies asui majassa edelleen.
Hökkelin purkaneen Helsingin kaupungin rakennuspalveluiden Hannu Jukaraisen mukaan maja oli ollut kuitenkin monta päivää tyhjillään. Majalle jätettiin jo marraskuussa suomenkielisiä tiedotteita, joissa kerrottiin purkutöistä.
Tuomisen mukaan romanimies yöpyy nyt taivasalla. "Hänen tavaransa tuhoutuivat majaa hajotettaessa."
Helsinki perustelee hökkelin purkupäätöstä hallintokeskuksen ohjeella, jonka mukaan kaupungin maa-alueilla saa leiriytyä vain leiriytymiseen osoitetuilla paikoilla.
"Yleensä periaatteena on ollut, ettei majoja pureta, jos niissä asutaan eikä niistä ole haittaa muille", sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä toteaa.
Lähialueiden asukkaat olivat valittaneet Kyläsaaren hökkelistä.
Viime kesänä Kyläsaaresta purettiin myös asunnottomien hökkeli. Helsingissä on kuitenkin muutamia asunnottomien rakentamia metsämajoja, jotka ovat kaupungin tiedossa ja joiden annetaan olla paikallaan.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)