Jyväskylään lisää pakolaisia
Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto on toivonut työ- ja elinkeinokeskuksilta nopeita toimia, jotta vastaanottokeskuksissa jonottavat kiintiöpakolaiset saataisiin sijoitettua kuntiin. Tällä hetkellä kuntapaikkaa jonottaa jopa 250 turvapaikan saanutta pakolaista, kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne.
Kaikki TE-keskukset ovat saaneet viime perjantaina asiaa koskevan kirjeen.
- Maahanmuutto-osasto asettaa lähiaikoina tälle vuodelle tavoitteen kuntapaikkojen kokonaismäärästä. Viime vuoden tavoiteluku oli 1 450 ja se ylitettiin. Tänä vuonna paikkoja tarvitaan selvästi enemmän.
- Väestöpohjaan nähden kuntapaikkojen määrä vaihtelee aika paljon. Jyväskylän lisäksi monien muiden samantyyppisten kaupunkien toivotaan kasvattavan vastaanottolukuaan, Päivärinne sanoo.
Keski-Suomen TE-keskus esittääkin, että Jyväskylässä 50 pakolaisen kiintiö tuplattaisiin 100 paikkaan tänä vuonna. Jyväskylän kaupungin maahanmuuttopalveluiden johtaja Kati Turtiainen toivoo, että asia etenisi poliittisessa päätöksenteossa pikaisesti.
Lisäksi sisäasianministeriön maahanmuutto-osasto on toivonut, että Jyväskylän seudulle perustettaisiin 24-paikkainen perheryhmäkoti pakolaislasten vastaanottamista varten. Ajatus saa kannatusta sekä TE-keskukselta että kaupungilta.
Tällä hetkellä perheryhmäkodin kaavaillaan sijoittuvan Säynätsaloon.
- Alaikäisiä lapsia saapunut vuonna 2008 Suomeen turvapaikanhakijana yksin aikaisempia vuosia enemmän. Olemme esittäneet vastaavia pyyntöjä myös muille kunnille, Päivärinne sanoo.
Kunnat päättävät vastaanottopaikoistaan itse, vapaaehtoisuuteen perustuen. Valtio korvaa kuitenkin kunnille valtaosan pakolaisten vastaanoton kustannuksista.
Viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi selvästi edellisistä vuosista. Turvapaikanhakijoita oli maahanmuuttoviraston ennakkotilastojen mukaan yli 4 000. Eniten hakijoita, niin lapsia kuin aikuisiakin, oli Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.
Lähde
19.1.09
MTV3.fi 19.1.2009
Syyttäjä vaatii lastensa raiskauksista epäillylle maksimirangaistusta
Helsingin käräjäoikeudessa alkoi maanantaiaamuna poikkeuksellisen seksuaalirikosjutun käsittely. Hieman yli 40-vuotiasta miestä syytetään kahteen omaan alaikäiseen lapseensa kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista. Teot ovat syyttäjän mukaan jatkuneet noin kymmenen vuotta.
- Tämä on poikkeuksellisen törkeä juttu, syyttäjä Harri Ilander sanoo. Ilander sanoo, ettei vastaavanlaisia ole hänen pitkän syyttäjänuransa aikana tullut vastaan.
Jutun käsittely julistettiin salaiseksi.
Ilander kertoi vaativansa ulkomaalaissyntyiselle miehelle yhteensä 13 vuoden vankeusrangaistusta, mikä on lain sallima maksimirangaistus. Miestä syytetään törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
- Se on tällainen niin sanottu jatkuva teko, joka käsittää useita tekoja. Ne ovat jatkuneet noin kymmenen vuotta.
Raa'at ja julmat seksuaalirikokset ovat olleet noin viikottaisia. Teot tapahtuivat eteläisessä Helsingissä.
Salainen vuoteen 2069
Miten on mahdollista, että teko on jatkunut kymmenen vuotta?
- Tähän sisältöön en voi lähteä, koska juttu on salainen, Ilander sanoo. Aiemmin oikeus on määrännyt jutun asiakirjat pidettäväksi salassa vuoteen 2069 saakka.
Seksuaalirikosten lisäksi miestä syytetään pahoinpitelyistä. Näissä muissa rikoksissa on viisi asianomistajaa.
Syytetyn asianajaja Kari Hämeen-Anttila oli oikeustalolla niukkasanainen. Hän ei kommentoinut edes sitä kiistääkö mies syytteet.
- En voi kommentoida asiaa miltään osin, puolustusasianajaja sanoi.
Asianajaja Tiina Nysten edustaa useampia asianomistajia.
- Tämä on poikkeuksellisen törkeä. Tämä on salainen juttu, koska lapsia pitää suojella.
Lapset ovat edelleen alaikäisiä. Nysten ei halua kommentoida lasten vointia.
Jutun käsittelyyn on varattu kaksi päivää.
Lähde
Helsingin käräjäoikeudessa alkoi maanantaiaamuna poikkeuksellisen seksuaalirikosjutun käsittely. Hieman yli 40-vuotiasta miestä syytetään kahteen omaan alaikäiseen lapseensa kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista. Teot ovat syyttäjän mukaan jatkuneet noin kymmenen vuotta.
- Tämä on poikkeuksellisen törkeä juttu, syyttäjä Harri Ilander sanoo. Ilander sanoo, ettei vastaavanlaisia ole hänen pitkän syyttäjänuransa aikana tullut vastaan.
Jutun käsittely julistettiin salaiseksi.
Ilander kertoi vaativansa ulkomaalaissyntyiselle miehelle yhteensä 13 vuoden vankeusrangaistusta, mikä on lain sallima maksimirangaistus. Miestä syytetään törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
- Se on tällainen niin sanottu jatkuva teko, joka käsittää useita tekoja. Ne ovat jatkuneet noin kymmenen vuotta.
Raa'at ja julmat seksuaalirikokset ovat olleet noin viikottaisia. Teot tapahtuivat eteläisessä Helsingissä.
Salainen vuoteen 2069
Miten on mahdollista, että teko on jatkunut kymmenen vuotta?
- Tähän sisältöön en voi lähteä, koska juttu on salainen, Ilander sanoo. Aiemmin oikeus on määrännyt jutun asiakirjat pidettäväksi salassa vuoteen 2069 saakka.
Seksuaalirikosten lisäksi miestä syytetään pahoinpitelyistä. Näissä muissa rikoksissa on viisi asianomistajaa.
Syytetyn asianajaja Kari Hämeen-Anttila oli oikeustalolla niukkasanainen. Hän ei kommentoinut edes sitä kiistääkö mies syytteet.
- En voi kommentoida asiaa miltään osin, puolustusasianajaja sanoi.
Asianajaja Tiina Nysten edustaa useampia asianomistajia.
- Tämä on poikkeuksellisen törkeä. Tämä on salainen juttu, koska lapsia pitää suojella.
Lapset ovat edelleen alaikäisiä. Nysten ei halua kommentoida lasten vointia.
Jutun käsittelyyn on varattu kaksi päivää.
Lähde
18.1.09
Savon Sanomat 18.1.2009
Turvapaikanhakijoiden vyöry tulossa
Suomeen pyrkii kahden - kolmen vuoden kuluttua 3 000 - 4 000 nykyisen turvapaikanhakijan perheenjäsentä. He ovat viime vuonna Suomeen yksin tulleiden alaikäisten lasten vanhempia ja sisaruksia.
Viime vuonna Suomeen tuli yksin noin 650 alaikäistä lasta hakemaan turvapaikkaa. Heitä oli yli kuusinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa Suomeen tulleista alaikäisistä on Somaliasta ja Irakista.
Alaikäinen saa lähes poikkeuksetta turvapaikan tai muuta suojaa Suomesta. Sen jälkeen hänellä on oikeus saada perheensä Suomeen.
Ensimmäisessä vaiheessa Suomen edustustot haastattelevat perheenjäsenet. Jo nyt edustustot Addis Abebassa ja Damaskoksessa ovat ruuhkautuneet aiempien perhehakemusten vuoksi. Molempiin paikkoihin jonottaa yli tuhat hakijaa.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio patistaa varautumaan tulijoiden tulvaan jo nyt, sillä koko järjestelmä on rakennettu 2 000 turvapaikanhakijalle.
Oman haasteensa tuovat muun muassa turvapaikan saaneiden koulutuksen ja asumisen järjestely. Esimerkiksi Somaliasta tulevista 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.
Lähde
Suomeen pyrkii kahden - kolmen vuoden kuluttua 3 000 - 4 000 nykyisen turvapaikanhakijan perheenjäsentä. He ovat viime vuonna Suomeen yksin tulleiden alaikäisten lasten vanhempia ja sisaruksia.
Viime vuonna Suomeen tuli yksin noin 650 alaikäistä lasta hakemaan turvapaikkaa. Heitä oli yli kuusinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa Suomeen tulleista alaikäisistä on Somaliasta ja Irakista.
Alaikäinen saa lähes poikkeuksetta turvapaikan tai muuta suojaa Suomesta. Sen jälkeen hänellä on oikeus saada perheensä Suomeen.
Ensimmäisessä vaiheessa Suomen edustustot haastattelevat perheenjäsenet. Jo nyt edustustot Addis Abebassa ja Damaskoksessa ovat ruuhkautuneet aiempien perhehakemusten vuoksi. Molempiin paikkoihin jonottaa yli tuhat hakijaa.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio patistaa varautumaan tulijoiden tulvaan jo nyt, sillä koko järjestelmä on rakennettu 2 000 turvapaikanhakijalle.
Oman haasteensa tuovat muun muassa turvapaikan saaneiden koulutuksen ja asumisen järjestely. Esimerkiksi Somaliasta tulevista 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.
Lähde
17.1.09
Kaleva 17.1.2009
Miesjoukko pahoinpiteli turvapaikanhakijan Kemissä
Turvapaikanhakija joutui joukkopahoinpitelyn uhriksi varhain lauantaiaamuna Kemissä. Mies poistui keskustassa sijaitsevasta ravintolasta aamuneljän aikaan, kun hänen kimppuunsa hyökkäsi noin 20 hengen miesjoukko.
Turvapaikanhakija sai vammoja pään alueelle. Poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä. Se epäilee, että rikos sisälsi rasistisia motiiveja.
Kemissä sattui lauantain vastaisena yönä myös toinen rikos, jolla epäillään olevan rasistisia motiiveja. Kemin vastaanottokeskuksen pihaan tuli kolmen aikaan yöllä joukko suomalaisia miehiä, joista osa rikkoi yhden sen ikkunoista. Vastaanottokeskuksessa oli tapahtuma-aikaan nukkumassa useita henkilöitä. Rakennukseen lensi ikkunan sirpaleita, mutta kukaan ei saanut vammoja niistä.
Teon jälkeen miehet pakenivat paikalta. Heitä ei ole tavoitettu.
Joukkotappelu myös edellisviikonloppuna
Ulkomaalaisten ja suomalaisten välillä oli kahinointia Kemissä myös edellisenä viikonloppuna. Tuolloin noin 20 ulkomaalaisen ja viiden suomalaisen joukko otti yhteen kaupungin keskustassa.
Poliisi tutkii lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sattunutta tapausta pahoinpitelynä. Poliisi on kuullut asian vuoksi runsaasti osallisia ja todistajia. Kuulustelut jatkuvat lähipäivinä ja poliisi pyrkii selvittämään tapahtunutta edelleen.
Poliisilla ei ole tietoa, onko kaikilla kolmella tapauksella yhteyttä toisiinsa. Se selvittää tämän mahdollisuutta yhtenä tutkintalinjana.
Peräpohjolan poliisi pyytää ilmoittamaan kaikista näihin tapahtumiin liittyvistä havainnoista numeroon 071 8766154. Havaintoja voi ilmoittaa myös sähköpostiosoitteeseen vihje.kemi@poliisi.fi.
Kemin vastaanottokeskus avattiin marraskuussa. Siellä on noin 150 paikkaa.
Lähde
Turvapaikanhakija joutui joukkopahoinpitelyn uhriksi varhain lauantaiaamuna Kemissä. Mies poistui keskustassa sijaitsevasta ravintolasta aamuneljän aikaan, kun hänen kimppuunsa hyökkäsi noin 20 hengen miesjoukko.
Turvapaikanhakija sai vammoja pään alueelle. Poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä. Se epäilee, että rikos sisälsi rasistisia motiiveja.
Kemissä sattui lauantain vastaisena yönä myös toinen rikos, jolla epäillään olevan rasistisia motiiveja. Kemin vastaanottokeskuksen pihaan tuli kolmen aikaan yöllä joukko suomalaisia miehiä, joista osa rikkoi yhden sen ikkunoista. Vastaanottokeskuksessa oli tapahtuma-aikaan nukkumassa useita henkilöitä. Rakennukseen lensi ikkunan sirpaleita, mutta kukaan ei saanut vammoja niistä.
Teon jälkeen miehet pakenivat paikalta. Heitä ei ole tavoitettu.
Joukkotappelu myös edellisviikonloppuna
Ulkomaalaisten ja suomalaisten välillä oli kahinointia Kemissä myös edellisenä viikonloppuna. Tuolloin noin 20 ulkomaalaisen ja viiden suomalaisen joukko otti yhteen kaupungin keskustassa.
Poliisi tutkii lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sattunutta tapausta pahoinpitelynä. Poliisi on kuullut asian vuoksi runsaasti osallisia ja todistajia. Kuulustelut jatkuvat lähipäivinä ja poliisi pyrkii selvittämään tapahtunutta edelleen.
Poliisilla ei ole tietoa, onko kaikilla kolmella tapauksella yhteyttä toisiinsa. Se selvittää tämän mahdollisuutta yhtenä tutkintalinjana.
Peräpohjolan poliisi pyytää ilmoittamaan kaikista näihin tapahtumiin liittyvistä havainnoista numeroon 071 8766154. Havaintoja voi ilmoittaa myös sähköpostiosoitteeseen vihje.kemi@poliisi.fi.
Kemin vastaanottokeskus avattiin marraskuussa. Siellä on noin 150 paikkaa.
Lähde
16.1.09
Helsingin Sanomat 16.1.2009
Nigerialaiselle miehelle ehdollista väärien asiakirjojen käytöstä
Joensuun käräjäoikeus on tuominnut Suomessa asuvan nigerialaisen miehen useista asiakirjarikoksista puoleksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen.
Pohjois-Karjalan rajavartiosto tutki itsenäisesti tapauksen, jossa Kontiolahdella asuvan miehen epäiltiin syyllistyneen useisiin rekisterimerkintä- ja väärennys- ja valtionrajarikoksiin. Oikeus totesi miehen syylliseksi näihin tekoihin.
Mies oli tullut alun perin Suomeen vuonna 2002 Bulgariasta laillisesti aidolla passilla ja viisumilla. Heti Suomeen saavuttuaan mies oli kuitenkin hävittänyt passinsa ja hakenut turvapaikkaa. Sitä hakiessaan hän ilmoitti viranomaisille väärän nimen ja syntymäajan salatakseen henkilöllisyytensä.
Sittemmin mies oli saanut kaksi lasta suomalaisen avovaimon kanssa ja hänelle oli myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella.
Vuosien aikana mies oli kirjautunut useisiin viranomaisten rekistereihin väärillä henkilötiedoilla. Väärän henkilöllisyyden tueksi hän oli hankkinut itselleen väärän Nigerian passin ja ajokortin, joita oli myös käyttänyt useasti. Väärää Nigerian passia käyttäessään hän syyllistyi valtionrajarikokseen.
Tapaus tuli viranomaisten tutkittavaksi, kun mies yritti hankkia toista Nigerian passia. Viranomaiset saivat passin haltuunsa ja totesivat sen väärennetyksi.
Lähde
Joensuun käräjäoikeus on tuominnut Suomessa asuvan nigerialaisen miehen useista asiakirjarikoksista puoleksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen.
Pohjois-Karjalan rajavartiosto tutki itsenäisesti tapauksen, jossa Kontiolahdella asuvan miehen epäiltiin syyllistyneen useisiin rekisterimerkintä- ja väärennys- ja valtionrajarikoksiin. Oikeus totesi miehen syylliseksi näihin tekoihin.
Mies oli tullut alun perin Suomeen vuonna 2002 Bulgariasta laillisesti aidolla passilla ja viisumilla. Heti Suomeen saavuttuaan mies oli kuitenkin hävittänyt passinsa ja hakenut turvapaikkaa. Sitä hakiessaan hän ilmoitti viranomaisille väärän nimen ja syntymäajan salatakseen henkilöllisyytensä.
Sittemmin mies oli saanut kaksi lasta suomalaisen avovaimon kanssa ja hänelle oli myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella.
Vuosien aikana mies oli kirjautunut useisiin viranomaisten rekistereihin väärillä henkilötiedoilla. Väärän henkilöllisyyden tueksi hän oli hankkinut itselleen väärän Nigerian passin ja ajokortin, joita oli myös käyttänyt useasti. Väärää Nigerian passia käyttäessään hän syyllistyi valtionrajarikokseen.
Tapaus tuli viranomaisten tutkittavaksi, kun mies yritti hankkia toista Nigerian passia. Viranomaiset saivat passin haltuunsa ja totesivat sen väärennetyksi.
Lähde
15.1.09
Ilta-Sanomat 15.1.2009
Kurdit hakevat taas apua Mikaelin seurakunnalta
Suomesta käännytetty kurdiperhe on tehnyt avunpyynnön Turussa toimivalle Mikaelin seurakunnalle. Iranista lähtöisin olevaan perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi kaksi lasta. Nuorempi lapsista on syntynyt Suomessa viime syksynä.
Perhe on anonut Maahanmuuttoviraston käännyttämispäätöksen keskeyttämistä hallinto-oikeudesta.
Aiemmin perhe on tehnyt turvapaikkahakemuksen Italiaan ja Saksaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä kerrotaan, että Saksa on hylännyt pyynnön eikä Italiasta ole vielä tullut vastausta.
Mikaelin seurakunnalta haettiin apua myös vuonna 2007. Silloin seurakunta tarjosi majoitusta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle kurdinaiselle.
Lähde
Suomesta käännytetty kurdiperhe on tehnyt avunpyynnön Turussa toimivalle Mikaelin seurakunnalle. Iranista lähtöisin olevaan perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi kaksi lasta. Nuorempi lapsista on syntynyt Suomessa viime syksynä.
Perhe on anonut Maahanmuuttoviraston käännyttämispäätöksen keskeyttämistä hallinto-oikeudesta.
Aiemmin perhe on tehnyt turvapaikkahakemuksen Italiaan ja Saksaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä kerrotaan, että Saksa on hylännyt pyynnön eikä Italiasta ole vielä tullut vastausta.
Mikaelin seurakunnalta haettiin apua myös vuonna 2007. Silloin seurakunta tarjosi majoitusta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle kurdinaiselle.
Lähde
Helsingin Sanomat 15.1.2009
Vastustajaa potkaisseelle Abdullahille potkut
15.1.2009 20:07 | Päivitetty: 15.1.2009 20:31
A A Helsingin Sanomat
Koripalloliitto langetti torstaina Namika Lahden Bilal Abdullahille kuukauden mittaisen kilpailukiellon. Abdullahin hyllytykseen johti hänen väkivaltainen käyttäytyminensä liigaottelussa Joensuun Katajaa vastaan 10. tammikuuta.
Koripalloliiton kurinpitopäällikkö Mikko Koiranen katsoi päätöksessään, että Bilal Abdullah oli välittömästi pelitilanteen jälkeen tahallaan potkaissut maassa olevaa vastustajan pelaajaa ja siten loukannut vastustajan pelaajan fyysistä koskemattomuutta liiton kurinpito- ja koripallon pelisääntöjen vastaisella tavalla.
Pian pelikiellon langettamisen jälkeen Lahden Namika ilmoitti verkkosivuillaan, että Abdullah saa potkut seurasta.
"Irtisanomisen syinä olivat epätasaiset peliesitykset sekä tietenkin tämä ikävä välikohtaus, joka antoi päätökselle viimeisen sysäyksen", valmentaja Sami Toiviainen kommentoi.
Toiviainen on jo aloittanut uuden vahvistuksen etsimisen Abdullahin tilalle. Toistaiseksi Namika pelaa ottelunsa yhdellä amerikkalaispelaajalla.
"Uutta pelaajaa etsitään aktiivisesti, mutta mihinkään hätävararatkaisuihin en halua turvautua", Toiviainen sanoi.
Lähde
15.1.2009 20:07 | Päivitetty: 15.1.2009 20:31
A A Helsingin Sanomat
Koripalloliitto langetti torstaina Namika Lahden Bilal Abdullahille kuukauden mittaisen kilpailukiellon. Abdullahin hyllytykseen johti hänen väkivaltainen käyttäytyminensä liigaottelussa Joensuun Katajaa vastaan 10. tammikuuta.
Koripalloliiton kurinpitopäällikkö Mikko Koiranen katsoi päätöksessään, että Bilal Abdullah oli välittömästi pelitilanteen jälkeen tahallaan potkaissut maassa olevaa vastustajan pelaajaa ja siten loukannut vastustajan pelaajan fyysistä koskemattomuutta liiton kurinpito- ja koripallon pelisääntöjen vastaisella tavalla.
Pian pelikiellon langettamisen jälkeen Lahden Namika ilmoitti verkkosivuillaan, että Abdullah saa potkut seurasta.
"Irtisanomisen syinä olivat epätasaiset peliesitykset sekä tietenkin tämä ikävä välikohtaus, joka antoi päätökselle viimeisen sysäyksen", valmentaja Sami Toiviainen kommentoi.
Toiviainen on jo aloittanut uuden vahvistuksen etsimisen Abdullahin tilalle. Toistaiseksi Namika pelaa ottelunsa yhdellä amerikkalaispelaajalla.
"Uutta pelaajaa etsitään aktiivisesti, mutta mihinkään hätävararatkaisuihin en halua turvautua", Toiviainen sanoi.
Lähde
Länsi-Suomi 15.1.2009
Raumalta ei löydy valmiutta pakolaisryhmien vastaanotolle
Rauman päättäjät eivät ole valmiita vastaanottamaan pakolaisryhmiä kaupunkiin. Myöskään erillistä vastaanottokeskusta ei haluta perustaa.
Kaupunginhallitus oli asiasta yksimielinen, kun se vastasi Satakunnan TE-keskuksen kunnille osoittamaan kyselyyn.
– Linja on se, ettei vastaanottokeskusta perusteta. Olemme tukeneet voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa, ja telakalla ja Olkiluodossa on paljon ulkomaista työvoimaa. Katsoimme, että Rauma on tehnyt oman osansa siinä, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Laine (sd.).
Tulijoita yhä enemmän
Satakunnan kunnat vastaavat viikon kuluessa TE-keskukselle, löytyykö niiltä tiloja noin 100–300 henkilön vastaanottokeskukselle.
– Vastaanottokeskusten tarve on valtakunnallinen. Turvapaikanhakijoiden määrään tuli viime vuonna voimakasta kasvua, joka ei ihan heti laannu, sanoo Satakunnan TE-keskuksen suunnittelija Minna Giss.
Tänä vuonna maahan odotetaan jopa 3 500 turvapaikanhakijaa, kun vielä vuonna 2007 turvapaikkaa tarvitsi 1 500 henkilöä.
TE-keskus lupaa korvata kunnalle täysimääräisenä vastaanottokeskuksesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi kunta saa pakolaisaseman saaneista henkilöstä korvauksen kolmen vuoden ajalta.
Raumalta ei löydy tiloja
Rauman sosiaalijohtaja Alpo Komminahon mukaan jo pelkkä tilakysymys olisi Raumalla kuitenkin iso ongelma, johon ei äkkiseltään löydy ratkaisua.
– Henkilöstön järjestäminen ei myöskään olisi yksinkertainen juttu, toteaa Komminaho.
Viimeksi Raumalla tehtiin päätös turvapaikanhakijan vastaanottamisesta vuonna 2007. Silloin Rauma sitoutui vastaanottamaan yhden pakolaisen, jolla oli jo työpaikka Raumalla.
Hännillä vertailussa
Satakunnan kunnat ovat perinteisesti suhtautuneet nihkeästi pakolaisten vastaanottamiseen, kertoo Giss.
Rauman lisäksi maakuntaan on sijoitettu turvapaikanhakijoita Poriin, Huittisiin ja Kokemäelle yhteensä parikymmentä kappaletta.
Määrällä Satakunta jää häntäpäähän valtakunnallisessa vertailussa.
Seuraavaksi Satakuntaan saapuu keväällä 20–30 hengen ryhmä burmalaisia kiintiöpakolaisia, jotka sijoitetaan Poriin.
Lähde
Rauman päättäjät eivät ole valmiita vastaanottamaan pakolaisryhmiä kaupunkiin. Myöskään erillistä vastaanottokeskusta ei haluta perustaa.
Kaupunginhallitus oli asiasta yksimielinen, kun se vastasi Satakunnan TE-keskuksen kunnille osoittamaan kyselyyn.
– Linja on se, ettei vastaanottokeskusta perusteta. Olemme tukeneet voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa, ja telakalla ja Olkiluodossa on paljon ulkomaista työvoimaa. Katsoimme, että Rauma on tehnyt oman osansa siinä, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Laine (sd.).
Tulijoita yhä enemmän
Satakunnan kunnat vastaavat viikon kuluessa TE-keskukselle, löytyykö niiltä tiloja noin 100–300 henkilön vastaanottokeskukselle.
– Vastaanottokeskusten tarve on valtakunnallinen. Turvapaikanhakijoiden määrään tuli viime vuonna voimakasta kasvua, joka ei ihan heti laannu, sanoo Satakunnan TE-keskuksen suunnittelija Minna Giss.
Tänä vuonna maahan odotetaan jopa 3 500 turvapaikanhakijaa, kun vielä vuonna 2007 turvapaikkaa tarvitsi 1 500 henkilöä.
TE-keskus lupaa korvata kunnalle täysimääräisenä vastaanottokeskuksesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi kunta saa pakolaisaseman saaneista henkilöstä korvauksen kolmen vuoden ajalta.
Raumalta ei löydy tiloja
Rauman sosiaalijohtaja Alpo Komminahon mukaan jo pelkkä tilakysymys olisi Raumalla kuitenkin iso ongelma, johon ei äkkiseltään löydy ratkaisua.
– Henkilöstön järjestäminen ei myöskään olisi yksinkertainen juttu, toteaa Komminaho.
Viimeksi Raumalla tehtiin päätös turvapaikanhakijan vastaanottamisesta vuonna 2007. Silloin Rauma sitoutui vastaanottamaan yhden pakolaisen, jolla oli jo työpaikka Raumalla.
Hännillä vertailussa
Satakunnan kunnat ovat perinteisesti suhtautuneet nihkeästi pakolaisten vastaanottamiseen, kertoo Giss.
Rauman lisäksi maakuntaan on sijoitettu turvapaikanhakijoita Poriin, Huittisiin ja Kokemäelle yhteensä parikymmentä kappaletta.
Määrällä Satakunta jää häntäpäähän valtakunnallisessa vertailussa.
Seuraavaksi Satakuntaan saapuu keväällä 20–30 hengen ryhmä burmalaisia kiintiöpakolaisia, jotka sijoitetaan Poriin.
Lähde
14.1.09
Karjalainen 14.1.2009
Neljä luvatonta rajanylittäjää kiinni kaakkoisrajalla
Kaakkois-Suomen rajavartiosto otti myöhään maanantai-iltana kiinni neljä miestä, joita epäillään valtionrajarikoksesta. He ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa.
Miehet tulivat Venäjältä Suomeen Lappeenrannan Penttilän kylän kohdalla. Kaksi heistä otettiin kiinni Penttilästä ja kaksi muuta Joutsenon taajamasta, jonne he olivat päässet liftaamalla.
Tietoja miehistä saatiin useilta sivullisilta. Kiinniotot tapahtuivat vajaan tunnin kuluttua ensimmäisestä havainnosta.
Kapteeni Mikko Lehmus rajavartiostosta kertoi, että tämänhetkisen tiedon mukaan miehet ovat kotoisin Afganistanista. Rajavartiosto kiittää yleisöhavainnoista, jotka johtivat tapahtuman nopeaan selvittämiseen.
Lähde
Kaakkois-Suomen rajavartiosto otti myöhään maanantai-iltana kiinni neljä miestä, joita epäillään valtionrajarikoksesta. He ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa.
Miehet tulivat Venäjältä Suomeen Lappeenrannan Penttilän kylän kohdalla. Kaksi heistä otettiin kiinni Penttilästä ja kaksi muuta Joutsenon taajamasta, jonne he olivat päässet liftaamalla.
Tietoja miehistä saatiin useilta sivullisilta. Kiinniotot tapahtuivat vajaan tunnin kuluttua ensimmäisestä havainnosta.
Kapteeni Mikko Lehmus rajavartiostosta kertoi, että tämänhetkisen tiedon mukaan miehet ovat kotoisin Afganistanista. Rajavartiosto kiittää yleisöhavainnoista, jotka johtivat tapahtuman nopeaan selvittämiseen.
Lähde
Turun Sanomat 14.1.2009
Valtakunnalliset takavarikkomäärät kääntyivät laskuun
Khatin salakuljettajia napataan Turun lentoasemalla joka kuukausi
Khat-huumeen takavarikkomäärät ovat kääntyneet laskuun. Takavarikot lisääntyivät rajusti 2000-luvulla vuoteen 2006 asti, jolloin khatia takavarikoitiin yli 3600 kiloa. Vuonna 2007 takavarikoidun khatin määrä kuitenkin laski yli 300 kilolla.
Khatia suosivat Suomessa erityisesti Itä-Afrikasta kotoisin olevat maahanmuuttajat. Tulliylitarkastaja Petri Lounatmaa kertoo, että Turun lentoasemalla khat-salakuljettajia jää kiinni usein.
- Heitä jää kiinni jos ei viikoittain, niin kuukausittain joka tapauksessa. Khat-ongelma keskittyy nimenomaan lentokentille, koska kyse on tuoretavarasta.
Khat tulee maahan useimmiten tilaajan värväämän kuriirin matkassa. Lounatmaan mukaan kuriireina toimii mm. Keski-Euroopasta kotoisin olevia henkilöitä.
- Turku on iso talousalue, johon on suoria lentoyhteyksiä Euroopasta, Lounatmaa muistuttaa.
Khatia tuodaan kerralla isojakin lasteja, koska huume voidaan puristaa pieneen tilaan.
- Kilomäärät liikkuvat 20 kilon molemmin puolin.
Oikeuteen asti päätyvistä khat-jutuista jaetaan Suomessa pääasiassa sakkotuomioita. Khat on sallittua esimerkiksi Isossa-Britanniassa.
Lähde
Khatin salakuljettajia napataan Turun lentoasemalla joka kuukausi
Khat-huumeen takavarikkomäärät ovat kääntyneet laskuun. Takavarikot lisääntyivät rajusti 2000-luvulla vuoteen 2006 asti, jolloin khatia takavarikoitiin yli 3600 kiloa. Vuonna 2007 takavarikoidun khatin määrä kuitenkin laski yli 300 kilolla.
Khatia suosivat Suomessa erityisesti Itä-Afrikasta kotoisin olevat maahanmuuttajat. Tulliylitarkastaja Petri Lounatmaa kertoo, että Turun lentoasemalla khat-salakuljettajia jää kiinni usein.
- Heitä jää kiinni jos ei viikoittain, niin kuukausittain joka tapauksessa. Khat-ongelma keskittyy nimenomaan lentokentille, koska kyse on tuoretavarasta.
Khat tulee maahan useimmiten tilaajan värväämän kuriirin matkassa. Lounatmaan mukaan kuriireina toimii mm. Keski-Euroopasta kotoisin olevia henkilöitä.
- Turku on iso talousalue, johon on suoria lentoyhteyksiä Euroopasta, Lounatmaa muistuttaa.
Khatia tuodaan kerralla isojakin lasteja, koska huume voidaan puristaa pieneen tilaan.
- Kilomäärät liikkuvat 20 kilon molemmin puolin.
Oikeuteen asti päätyvistä khat-jutuista jaetaan Suomessa pääasiassa sakkotuomioita. Khat on sallittua esimerkiksi Isossa-Britanniassa.
Lähde
Helsingin Sanomat 14.1.2009
Poliisi pidätti Itä-Helsingin siirtolamökkien murtosarjasta epäillyn miehen
Poliisi pidätti Itä-Helsingin siirtolamökkien murtosarjasta epäillyn 26-vuotiaan miehen. Alustavissa kuulusteluissa ulkomaalaistaustainen mies on myöntänyt ainakin osan murroista.
Herttoniemessä, Kivinokalla ja Marjaniemessä murtauduttiin kaikkiaan jopa kahdeksaankymmeneen siirtolamökkiin. Murrot alkoivat marraskuussa 2008.
"Yleensä tällaisia murtoja tekee melko suppea joukko. Jos tekotapa on samanlainen ja ajoittuu samaan rypääseen, on syytä epäillä samojen tekijöiden olleen asialla", tutkinnanjohtaja Ilkka Juola Itäkeskuksen poliisipiiristä sanoo.
Lähde
Poliisi pidätti Itä-Helsingin siirtolamökkien murtosarjasta epäillyn 26-vuotiaan miehen. Alustavissa kuulusteluissa ulkomaalaistaustainen mies on myöntänyt ainakin osan murroista.
Herttoniemessä, Kivinokalla ja Marjaniemessä murtauduttiin kaikkiaan jopa kahdeksaankymmeneen siirtolamökkiin. Murrot alkoivat marraskuussa 2008.
"Yleensä tällaisia murtoja tekee melko suppea joukko. Jos tekotapa on samanlainen ja ajoittuu samaan rypääseen, on syytä epäillä samojen tekijöiden olleen asialla", tutkinnanjohtaja Ilkka Juola Itäkeskuksen poliisipiiristä sanoo.
Lähde
Vartti 14.1.2009
Leipäjonoissa yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia
Leipäjonoissa kuulee yhä enemmän venäjää ja viroa. Myllypuron leipäjonoissa lähes puolet on jo ulkomaalaistaustaisia. Talvipäivänä jonon portilla on jaettu jo 900 vuoronumeroa, ja lisää ihmisiä valuu Liikuntamyllyn pihaan.
– Kun katsoo tuota ilmaa, niin moni varmasti kävelisi mieluummin Itäkeskuksessa ja joisi kahdeksan euron espressoja, päivittelee elintarvikejakelun päällikkö Sinikka Backman ja katsoo ulkona hytisevää ihmisjoukkoa.
Backman kertoo, että heidän tilastointinsa mukaan noin 40 prosenttia Myllypuron jonottajista on ulkomaalaistaustaisia. Mustaihoisia joukossa ei näy, suurin osa ulkomaalaistaustaisista puhuu viroa ja venäjää.
Malmin seurakunnan leipäjonoissa ei olla tilastoitu ulkomaalaistaustaisten määrää, mutta näppituntuma on sielläkin sama.
– Voisi sanoa mutu-tuntumalla, että ulkomaalaiset ovat lähinnä Virosta tai Venäjältä. Usein he ovat jo eläkkeellä, eivätkä rahat riitä elämiseen, pohtii johtava diakoniatyöntekijä Virpi Kylmälahti Malmin seurakunnasta.
Ketkä siellä leipää jonottavat? Ensivaikutelma on, että eläkeläiset ja venäläiset. Tyyne Dudina on molempia. Hän asui Suomessa jo sodan aikana, mutta joutui vuonna 1944 muuttamaan Neuvostoliittoon Leningradin lähettyville. Eläkepäiviä hän saapui viettämään Suomeen ja Myllypuroon, jossa hän asuu miehensä kanssa pienessä yksiössä.
– Kun muutin Suomeen takaisin, tuntui kun olisin syntynyt uudestaan, Tyyne kuvailee numerolappu kourassaan.
Mutta ei Suomi Tyynelle paratiisi ole: hinnat ovat kalliit, eivätkä pienet eläkkeet riitä kaikkeen. Siksi aviopari käy jonottamassa leipää.
Mutta niin käyvät nuoremmatkin myllypurolaiset. Virolainen Volodin Petrov, 22, ja venäläinen Tatjana Serova, 24, ovat nuoripari, jonka toimeentulo on niukkaa. Tatjana työskentelee siivoajana, mutta Volodin ei ole löytänyt töitä itselleen. Hän haluaisi työskennellä rakennuksilla.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme täällä leipäjonossa. En tiedä mikä systeemi täällä on, pian se selviää, Volodin ihmettelee pihalla.
Backmanin mukaan ruuan hinnan nousu kasvatti jonoja viime vuonna. Taloudellisen taantuman hän uskoo heijastuvan jonoihin viiveellä.
Lähde
Leipäjonoissa kuulee yhä enemmän venäjää ja viroa. Myllypuron leipäjonoissa lähes puolet on jo ulkomaalaistaustaisia. Talvipäivänä jonon portilla on jaettu jo 900 vuoronumeroa, ja lisää ihmisiä valuu Liikuntamyllyn pihaan.
– Kun katsoo tuota ilmaa, niin moni varmasti kävelisi mieluummin Itäkeskuksessa ja joisi kahdeksan euron espressoja, päivittelee elintarvikejakelun päällikkö Sinikka Backman ja katsoo ulkona hytisevää ihmisjoukkoa.
Backman kertoo, että heidän tilastointinsa mukaan noin 40 prosenttia Myllypuron jonottajista on ulkomaalaistaustaisia. Mustaihoisia joukossa ei näy, suurin osa ulkomaalaistaustaisista puhuu viroa ja venäjää.
Malmin seurakunnan leipäjonoissa ei olla tilastoitu ulkomaalaistaustaisten määrää, mutta näppituntuma on sielläkin sama.
– Voisi sanoa mutu-tuntumalla, että ulkomaalaiset ovat lähinnä Virosta tai Venäjältä. Usein he ovat jo eläkkeellä, eivätkä rahat riitä elämiseen, pohtii johtava diakoniatyöntekijä Virpi Kylmälahti Malmin seurakunnasta.
Ketkä siellä leipää jonottavat? Ensivaikutelma on, että eläkeläiset ja venäläiset. Tyyne Dudina on molempia. Hän asui Suomessa jo sodan aikana, mutta joutui vuonna 1944 muuttamaan Neuvostoliittoon Leningradin lähettyville. Eläkepäiviä hän saapui viettämään Suomeen ja Myllypuroon, jossa hän asuu miehensä kanssa pienessä yksiössä.
– Kun muutin Suomeen takaisin, tuntui kun olisin syntynyt uudestaan, Tyyne kuvailee numerolappu kourassaan.
Mutta ei Suomi Tyynelle paratiisi ole: hinnat ovat kalliit, eivätkä pienet eläkkeet riitä kaikkeen. Siksi aviopari käy jonottamassa leipää.
Mutta niin käyvät nuoremmatkin myllypurolaiset. Virolainen Volodin Petrov, 22, ja venäläinen Tatjana Serova, 24, ovat nuoripari, jonka toimeentulo on niukkaa. Tatjana työskentelee siivoajana, mutta Volodin ei ole löytänyt töitä itselleen. Hän haluaisi työskennellä rakennuksilla.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme täällä leipäjonossa. En tiedä mikä systeemi täällä on, pian se selviää, Volodin ihmettelee pihalla.
Backmanin mukaan ruuan hinnan nousu kasvatti jonoja viime vuonna. Taloudellisen taantuman hän uskoo heijastuvan jonoihin viiveellä.
Lähde
13.1.09
Vartti 13.1.2009
Varkaat auttoivat kantamaan laukkuja rautatieasemalla
Viime vuonna junissa tapahtui selvästi enemmän varkauksia kuin aiemmin. Tapausten määrä nousi 170:stä 240:een. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat nettisivullaan.
Yhtenä syynä kasvaneisiin lukuihin oli rikossarja, jossa kaksi miestä tarjosi säännöllisesti laukunkatoapua Helsingin rautatieasemalla. Samalla he varastivat lompakoita tai seurasivat uhria junaan, jossa varastivat ruuhkan suojissa.
Poliisi epäili ulkomaalaista kaksikkoa noin sadasta varkaudesta, mutta sai näyttöä vain paristäkymmenestä. Uhrit menettivät yhteensä yli 10 000 euroa.
Lähde
Viime vuonna junissa tapahtui selvästi enemmän varkauksia kuin aiemmin. Tapausten määrä nousi 170:stä 240:een. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat nettisivullaan.
Yhtenä syynä kasvaneisiin lukuihin oli rikossarja, jossa kaksi miestä tarjosi säännöllisesti laukunkatoapua Helsingin rautatieasemalla. Samalla he varastivat lompakoita tai seurasivat uhria junaan, jossa varastivat ruuhkan suojissa.
Poliisi epäili ulkomaalaista kaksikkoa noin sadasta varkaudesta, mutta sai näyttöä vain paristäkymmenestä. Uhrit menettivät yhteensä yli 10 000 euroa.
Lähde
Helsingin Sanomat 13.1.2009 (2.)
Huijarit rahastavat myymällä olemattomia koiranpentuja netissä
Koirakuumeen parannuksessa tulee välttää rotukoirien ostamista Afrikasta internetin välityksellä.
Näin neuvoo poliisi, sillä myyntipalstoilla on liikkunut huijareita, jotka ottavat ostajalta rahat, mutta eivät toimita koiraa tai mitään muutakaan.
Poliisin mukaan internetissä on ainakin kesästä 2008 lähtien kaupiteltu rotukoiria ilmeisesti Kamerunista.
Ilmoituksia on ollut ainakin Keltaisessa pörssissä ja Verkkopirkossa. Viestejä on vaihdettu englanniksi, ja maksu eläimestä on pyydetty lähettämään rahansiirtopalvelu Western Union kautta.
Poliisin tietoon tällaisia tapauksia on eri puolella Suomea toistakymmentä, mutta se arvelee niitä olevan enemmän. Poliisi pitää olemattoman koiran kauppaa tyypillisenä nigerialaishuijaksena.
Yhtä petostapauksista tutkinut rikoskomisario Jari Liimatta Lieksan poliisista sanoo, että täyttä varmuutta ei ole edes siitä, että huijari on Kamerunissa. Keski- ja länsiafrikkalaiseen maahan viittaisi myynti-ilmoituksessa mainittu puhelinnumero.
Tekijää tai tekijöitä ei ole saatu selvitettyä.
Eräs Afrikan koirakauppiaan huijaamaksi tullut kertoo Suomi24-keskustelupalstalla tehneensä kauppoja Kamerunissa sijainneesta koiranpennusta ja ehtineensä lähettää myyjälle muutamia satoja euroja.
"Harmittaa totisesti, sillä todella odotin pennun tulevan Suomeen", hän kirjoittaa.
"Mutta koiraa ei ollutkaan."
Lähde
Koirakuumeen parannuksessa tulee välttää rotukoirien ostamista Afrikasta internetin välityksellä.
Näin neuvoo poliisi, sillä myyntipalstoilla on liikkunut huijareita, jotka ottavat ostajalta rahat, mutta eivät toimita koiraa tai mitään muutakaan.
Poliisin mukaan internetissä on ainakin kesästä 2008 lähtien kaupiteltu rotukoiria ilmeisesti Kamerunista.
Ilmoituksia on ollut ainakin Keltaisessa pörssissä ja Verkkopirkossa. Viestejä on vaihdettu englanniksi, ja maksu eläimestä on pyydetty lähettämään rahansiirtopalvelu Western Union kautta.
Poliisin tietoon tällaisia tapauksia on eri puolella Suomea toistakymmentä, mutta se arvelee niitä olevan enemmän. Poliisi pitää olemattoman koiran kauppaa tyypillisenä nigerialaishuijaksena.
Yhtä petostapauksista tutkinut rikoskomisario Jari Liimatta Lieksan poliisista sanoo, että täyttä varmuutta ei ole edes siitä, että huijari on Kamerunissa. Keski- ja länsiafrikkalaiseen maahan viittaisi myynti-ilmoituksessa mainittu puhelinnumero.
Tekijää tai tekijöitä ei ole saatu selvitettyä.
Eräs Afrikan koirakauppiaan huijaamaksi tullut kertoo Suomi24-keskustelupalstalla tehneensä kauppoja Kamerunissa sijainneesta koiranpennusta ja ehtineensä lähettää myyjälle muutamia satoja euroja.
"Harmittaa totisesti, sillä todella odotin pennun tulevan Suomeen", hän kirjoittaa.
"Mutta koiraa ei ollutkaan."
Lähde
Helsingin Sanomat 13.1.2009
Laukunkantajat veivät lompakoita Helsingin rautatieasemalla
Helsingin käräjäoikeus on hiljakkoin käsitellyt rikosketjua, josta syytettynä oli kaksi ulkomaalaista miestä. Poliisi epäili heitä noin sadasta junamatkustajiin kohdistuneesta varkaudesta ja sai näytön paristakymmenestä.
Miehet valitsivat viime syksynä uhreikseen vanhempia naisia Helsingin rautatieasemalta. He tarjosivat laukunkantoapua ja siirsivät lompakoita omaan taskuunsa.
Osaa uhreistaan miehet seurasivat junaan, missä he synnyttivät ruuhkan ja tekivät rötöksensä sen turvin. Elleivät tekijät ehtineet poistua junasta, he matkustivat "jäniksinä" seuraavalle asemalle.
Uhrit menettivät yhteensä yli 10 000 euroa, sillä vorot saivat luottokorttien lisäksi haltuunsa tunnuslukuja.
Lähde
Helsingin käräjäoikeus on hiljakkoin käsitellyt rikosketjua, josta syytettynä oli kaksi ulkomaalaista miestä. Poliisi epäili heitä noin sadasta junamatkustajiin kohdistuneesta varkaudesta ja sai näytön paristakymmenestä.
Miehet valitsivat viime syksynä uhreikseen vanhempia naisia Helsingin rautatieasemalta. He tarjosivat laukunkantoapua ja siirsivät lompakoita omaan taskuunsa.
Osaa uhreistaan miehet seurasivat junaan, missä he synnyttivät ruuhkan ja tekivät rötöksensä sen turvin. Elleivät tekijät ehtineet poistua junasta, he matkustivat "jäniksinä" seuraavalle asemalle.
Uhrit menettivät yhteensä yli 10 000 euroa, sillä vorot saivat luottokorttien lisäksi haltuunsa tunnuslukuja.
Lähde
12.1.09
Yle Uutiset 12.1.2009
Supon päällikkö: Maahanmuuttajien kotouttamisessa etsikkoaika
Suojelupoliisin päällikkö Ilkka Salmi arvioi, että Suomi pystyy vielä ehkäisemään maahanmuuttoon mahdollisesti liittyviä ongelmia.
TV1:n Ykkösaamussa haastatellun Salmen mukaan Suomella on vielä kolmesta viiteen vuotta kestävä etsikkoaika, jolloin maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat hoidettavissa.
Salmen mukaan Suomessa ei ole nyt viitteitä maahanmuuttajien voimakkaasta radikalisoitumisesta.
Jos maahanmuuttajien kotouttaminen epäonnistuu, Salmi pelkää, että se heijastuu ongelmina yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.
- Silloin on huoli siitä, että tämä joukko syrjäytyisi. Osa maahamuuttajista saattaa syrjäytyä, kokea itsensä ahdistetuksi ja ahdistuneeksi, uhatuksi. Ja silloin se saattaa tietysti heijastua pahimmassa tapauksessa tietynlaisena yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai jopa vakavampanakin toimintana Suomen alueella, Salmi sanoi.
Tilanteen kärjistyminen voisi Salmen mukaan teoriassa johtaa myös siihen, että syrjääntyneet värväytyisivät kansainvälisen terrorismin palvelukseen.
Maahanmuuttjajärjestön käsitys on samankaltainen: toisen sukupolven radikalisoituminen ei ole vielä yltänyt Suomeen.
- Siitä on yksittäisiä tapauksia, mutta joukkona ja ryhmänä radikalisoitumista ei ole vielä tapahtunut, sanoo Somaliliiton puheenjohtaja Said Aden.
Tiedustelussa edelleen korkeasuhdanne
Ilkka Salmen mukaan vakoileminen ei loppunut kylmän sodan päättymiseen. Supo seuraa vieraan vallan agentteja kaikista ilmansuunnista. Vastavakoilu viekin Supon voimavaroista isoimman osan. Salmi arvioi, että Suomessa harjoitetaan sekä teollisuusvakoilua että poliittista tiedustelua.
- Tiedustelu elää korkeasuhdannetta. Tiedusteluympäristö ei ole juurikaan muuttunut kylmän sodan aikakaudesta.
Salmen mukaan Suojelupoliisi tietää kaikki Suomessa toimivat vakoilijat, mutta lukumäärää hän ei suostu paljastamaan. 2000-luvullakin ulkomaiden tiedustelijoita on karkotettu maasta.
- Suomi ei vakoile ulkomailla. Supo on puhtaasti turvallisuuspoliisi, joka toimii maan rajojen sisäpuolella, Salmi määritteli.
Vastavakoilun ja terrorismintorjunnan lisäksi vuoden vaihteessa organisaationsa uudistaneen Supon tehtäviin kuuluu mm. valtiojohdolle laadittavat tilannekuvat kansainvälisten kriisien vaikutuksista Suomen turvallisuuteen.
Ihminen yhä tärkein tie tiedon äärelle
Salmi muistuttaa, että tiedustelutoiminta ei ole merkittävästi muuttunut historian kuluessa. Nykyään tietoverkoissakin pitää olla läsnä, mutta ihminen on edelleen tärkein tie salaisen tiedon äärelle.
- Ihminen on paras tietolähde. Kone tai järjestelmä ei pysty kertomaan, millaisia suunnitelmia päättäjillä on korviensa välissä.
Salmen mukaan ihminen ryhtyy vakoilijan tietolähteeksi joskus rahan takia, joskus jopa pyyteettömästä auttamishalusta, mutta ennen kaikkea oman egon tai aseman pönkittämiseksi.
Stasi-aineistot tutkijoiden käyttöön
Ilkka Salmi odottaa Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöstä ns. Tiitisen listan julkisuudesta. Supon toive on, että listaa ei julkisteta, jotta sen ulkomaiset lähteet eivät paljastuisi.
Jos oikeus päättää salaamisen puolesta, DDR:n turvallisuuspoliisin Stasin aineistoja pyritään kuitenkin antamaan tutkijoiden käsiin.
- Olemme jo aloittaneet selvitykset siitä, miten voisimme antaa Stasi-aineiston historiantutkijoiden käyttöön, Salmi sanoi.
Lähde
Suojelupoliisin päällikkö Ilkka Salmi arvioi, että Suomi pystyy vielä ehkäisemään maahanmuuttoon mahdollisesti liittyviä ongelmia.
TV1:n Ykkösaamussa haastatellun Salmen mukaan Suomella on vielä kolmesta viiteen vuotta kestävä etsikkoaika, jolloin maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat hoidettavissa.
Salmen mukaan Suomessa ei ole nyt viitteitä maahanmuuttajien voimakkaasta radikalisoitumisesta.
Jos maahanmuuttajien kotouttaminen epäonnistuu, Salmi pelkää, että se heijastuu ongelmina yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.
- Silloin on huoli siitä, että tämä joukko syrjäytyisi. Osa maahamuuttajista saattaa syrjäytyä, kokea itsensä ahdistetuksi ja ahdistuneeksi, uhatuksi. Ja silloin se saattaa tietysti heijastua pahimmassa tapauksessa tietynlaisena yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai jopa vakavampanakin toimintana Suomen alueella, Salmi sanoi.
Tilanteen kärjistyminen voisi Salmen mukaan teoriassa johtaa myös siihen, että syrjääntyneet värväytyisivät kansainvälisen terrorismin palvelukseen.
Maahanmuuttjajärjestön käsitys on samankaltainen: toisen sukupolven radikalisoituminen ei ole vielä yltänyt Suomeen.
- Siitä on yksittäisiä tapauksia, mutta joukkona ja ryhmänä radikalisoitumista ei ole vielä tapahtunut, sanoo Somaliliiton puheenjohtaja Said Aden.
Tiedustelussa edelleen korkeasuhdanne
Ilkka Salmen mukaan vakoileminen ei loppunut kylmän sodan päättymiseen. Supo seuraa vieraan vallan agentteja kaikista ilmansuunnista. Vastavakoilu viekin Supon voimavaroista isoimman osan. Salmi arvioi, että Suomessa harjoitetaan sekä teollisuusvakoilua että poliittista tiedustelua.
- Tiedustelu elää korkeasuhdannetta. Tiedusteluympäristö ei ole juurikaan muuttunut kylmän sodan aikakaudesta.
Salmen mukaan Suojelupoliisi tietää kaikki Suomessa toimivat vakoilijat, mutta lukumäärää hän ei suostu paljastamaan. 2000-luvullakin ulkomaiden tiedustelijoita on karkotettu maasta.
- Suomi ei vakoile ulkomailla. Supo on puhtaasti turvallisuuspoliisi, joka toimii maan rajojen sisäpuolella, Salmi määritteli.
Vastavakoilun ja terrorismintorjunnan lisäksi vuoden vaihteessa organisaationsa uudistaneen Supon tehtäviin kuuluu mm. valtiojohdolle laadittavat tilannekuvat kansainvälisten kriisien vaikutuksista Suomen turvallisuuteen.
Ihminen yhä tärkein tie tiedon äärelle
Salmi muistuttaa, että tiedustelutoiminta ei ole merkittävästi muuttunut historian kuluessa. Nykyään tietoverkoissakin pitää olla läsnä, mutta ihminen on edelleen tärkein tie salaisen tiedon äärelle.
- Ihminen on paras tietolähde. Kone tai järjestelmä ei pysty kertomaan, millaisia suunnitelmia päättäjillä on korviensa välissä.
Salmen mukaan ihminen ryhtyy vakoilijan tietolähteeksi joskus rahan takia, joskus jopa pyyteettömästä auttamishalusta, mutta ennen kaikkea oman egon tai aseman pönkittämiseksi.
Stasi-aineistot tutkijoiden käyttöön
Ilkka Salmi odottaa Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöstä ns. Tiitisen listan julkisuudesta. Supon toive on, että listaa ei julkisteta, jotta sen ulkomaiset lähteet eivät paljastuisi.
Jos oikeus päättää salaamisen puolesta, DDR:n turvallisuuspoliisin Stasin aineistoja pyritään kuitenkin antamaan tutkijoiden käsiin.
- Olemme jo aloittaneet selvitykset siitä, miten voisimme antaa Stasi-aineiston historiantutkijoiden käyttöön, Salmi sanoi.
Lähde
Helsingin Sanomat 12.1.2009
Siivousalan epäillyt pimeät palkat käräjillä Espoossa
Mittavien siivousalaa koskevien veronkiertoepäilyjen pääkäsittely alkoi maanantaina Espoon käräjäoikeudessa. Vyyhdessä on syytteessä 30 ihmistä, joita epäillään muun muassa törkeistä veropetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista.
Vyyhdessä on kyse kuudesta siivousalan yrityksestä, joissa toimineiden epäiltyjen epäillään välttäneen noin 1,7 miljoonaa euroa veroja ja sosiaaliturvamaksuja vuodesta 2004 lähtien.
Poliisin mukaan yhtiöt ovat tehneet siivoussopimuksen esimerkiksi jonkin marketin kanssa ja sen jälkeen kierrättäneet saamansa rahat näennäisesti toimivan alihankintayrityksen kautta.
Sittemmin varat ovat palautuneet päätoimijayhtiöön, jonka epäillään välttäneen arvonlisäveroja ja maksaneen siivoojille pimeästi palkkoja.
Pääepäiltyjä jutussa on seitsemän. Kenellekään ei vaadita ehdotonta vankeutta. Käsittely Espoon käräjäoikeudessa jatkuu viikkoja.
Lähde
Mittavien siivousalaa koskevien veronkiertoepäilyjen pääkäsittely alkoi maanantaina Espoon käräjäoikeudessa. Vyyhdessä on syytteessä 30 ihmistä, joita epäillään muun muassa törkeistä veropetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista.
Vyyhdessä on kyse kuudesta siivousalan yrityksestä, joissa toimineiden epäiltyjen epäillään välttäneen noin 1,7 miljoonaa euroa veroja ja sosiaaliturvamaksuja vuodesta 2004 lähtien.
Poliisin mukaan yhtiöt ovat tehneet siivoussopimuksen esimerkiksi jonkin marketin kanssa ja sen jälkeen kierrättäneet saamansa rahat näennäisesti toimivan alihankintayrityksen kautta.
Sittemmin varat ovat palautuneet päätoimijayhtiöön, jonka epäillään välttäneen arvonlisäveroja ja maksaneen siivoojille pimeästi palkkoja.
Pääepäiltyjä jutussa on seitsemän. Kenellekään ei vaadita ehdotonta vankeutta. Käsittely Espoon käräjäoikeudessa jatkuu viikkoja.
Lähde
11.1.09
Rajavartiolaitoksen tiedote 11.1.2009
Tuomio törkeän laittoman maahantulon järjestämisestä
Helsingin hovioikeus tuomitsi intialaisen mieshenkilön törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä ehdottomaan vankeusrangaistukseen
Helsingin hovioikeus on tuominnut intialaismiehen törkeästä laittoman maahantulonjärjestämisestä 1 vuoden ja 9 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä 7800 euroa. Hovioikeus ei antamassaan tuomiossa ole muuttanut Vantaan käräjäoikeuden asiassa syyskuussa 2007 antamaa tuomiota ja menettämisseuraamusta.
Törkeä laittoman maahantulon järjestäminen on tapahtunut heinäkuussa 2007. Laittomassa maahantulossa on käytetty väärin perustein saatuja viisumeita Suomeen ja Schengen -alueelle suuntautuneen matkan mahdollistamiseksi. Kyseisessä tapauksessa laittomasti Suomeen tulleille henkilöille oli anottu intialaisyrityksen nimissä viisumit Suomen edustustosta liikematkaa varten suomalaisyritykseltä saadun kutsun perusteella. Suomen edustuston myöntämät viisumit oli myönnetty lyhytaikaista Suomeen suuntautuvaa liikematkaa varten.
Henkilöt ovat Suomeen saavuttuaan olleet yhteydessä kutsun lähettäneeseen yritykseen. Suomeen laittomasti tuoduilla henkilöillä ja järjestäjänä toimineella intialaismiehellä oli kuitenkin hallussaan lentoliput Italiaan, jonne henkilöt pyrkivät jatkamaan matkaansa muutaman päivän Suomessa oleskelun jälkeen. Suomeen laittomasti tuodut henkilöt esiintyivät intialaisen yrityksen johtohenkilöinä ja korkean tason asiantuntijoina, mutta matkan todellisen tarkoituksen paljastuttua ja henkilöiden jäätyä kiinni, järjestetyt henkilöt hakivat kuitenkin turvapaikkaa Suomesta.
Nyt kyseessä ollut laittoman maahantulon järjestäminen on tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Kyseinen rikollisryhmäryhmä on järjestänyt useita muitakin henkilöitä laittomasti Schengen alueelle korvausta vastaan. Laittomasti Suomeen nyt tuodut henkilöt ovat maksaneet rikollisryhmälle matkastaan huomattavia summia. Rikollisryhmä on käyttänyt aiemmin laittoman maahantulon järjestämisessä tekotapana pääasiassa samaa tekotapaa kuin nyt tuomitussa tapauksessa (väärin perustein saadut viisumit liikematkaa varten). Kyseisen rikollisryhmän jäsen on tuomittu aiemmin Suomessa laittoman maahantulon järjestämisestä vankeusrangaistukseen.
Lähde
Helsingin hovioikeus tuomitsi intialaisen mieshenkilön törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä ehdottomaan vankeusrangaistukseen
Helsingin hovioikeus on tuominnut intialaismiehen törkeästä laittoman maahantulonjärjestämisestä 1 vuoden ja 9 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä 7800 euroa. Hovioikeus ei antamassaan tuomiossa ole muuttanut Vantaan käräjäoikeuden asiassa syyskuussa 2007 antamaa tuomiota ja menettämisseuraamusta.
Törkeä laittoman maahantulon järjestäminen on tapahtunut heinäkuussa 2007. Laittomassa maahantulossa on käytetty väärin perustein saatuja viisumeita Suomeen ja Schengen -alueelle suuntautuneen matkan mahdollistamiseksi. Kyseisessä tapauksessa laittomasti Suomeen tulleille henkilöille oli anottu intialaisyrityksen nimissä viisumit Suomen edustustosta liikematkaa varten suomalaisyritykseltä saadun kutsun perusteella. Suomen edustuston myöntämät viisumit oli myönnetty lyhytaikaista Suomeen suuntautuvaa liikematkaa varten.
Henkilöt ovat Suomeen saavuttuaan olleet yhteydessä kutsun lähettäneeseen yritykseen. Suomeen laittomasti tuoduilla henkilöillä ja järjestäjänä toimineella intialaismiehellä oli kuitenkin hallussaan lentoliput Italiaan, jonne henkilöt pyrkivät jatkamaan matkaansa muutaman päivän Suomessa oleskelun jälkeen. Suomeen laittomasti tuodut henkilöt esiintyivät intialaisen yrityksen johtohenkilöinä ja korkean tason asiantuntijoina, mutta matkan todellisen tarkoituksen paljastuttua ja henkilöiden jäätyä kiinni, järjestetyt henkilöt hakivat kuitenkin turvapaikkaa Suomesta.
Nyt kyseessä ollut laittoman maahantulon järjestäminen on tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Kyseinen rikollisryhmäryhmä on järjestänyt useita muitakin henkilöitä laittomasti Schengen alueelle korvausta vastaan. Laittomasti Suomeen nyt tuodut henkilöt ovat maksaneet rikollisryhmälle matkastaan huomattavia summia. Rikollisryhmä on käyttänyt aiemmin laittoman maahantulon järjestämisessä tekotapana pääasiassa samaa tekotapaa kuin nyt tuomitussa tapauksessa (väärin perustein saadut viisumit liikematkaa varten). Kyseisen rikollisryhmän jäsen on tuomittu aiemmin Suomessa laittoman maahantulon järjestämisestä vankeusrangaistukseen.
Lähde
Aamulehti 11.1.2009
Pajunen pysyy portinvartijana
Remontti: Suomeen pikaisia muutoksia rajusti kasvavan maahanmuuton hallitsemiseksi, vaatii Helsingin kaupunginjohtaja
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen, 54, lapset kävivät koulua maahanmuuttajien suosimassa Itäkeskuksessa. Viisilapsisen perheen vesat viittasivat vierekkäisissä pulpeteissa inkeriläisvenäläisten oppilaiden kanssa.
Isä Pajunen veti samaan aikaan 1980-luvulla Alepa-lähikauppaketjua. Pajusen yhteistyökumppaneina oli muun muassa vietnamilaisia venepakolaisia, jotka juurtuivat Suomeen pysyvästi. Helsingin väestöstä kaksi prosenttia oli ulkomaalaisia.
Vuonna 2025 ulkomaalaisväestön osuus pääkaupungissa on arvioiden mukaan 25 prosenttia. Pajunen pitää tätä lukua liian varovaisena, jos nykyinen muuttotahti jatkuu. Maahanmuutto on hänen mielestään jopa suurempi yhteiskunnallinen muutos kuin väestön ikääntyminen.
Asiallinen ja jopa värittömänä pidetty Pajunen kohahdutti suorasanaisella nettikirjoituksellaan maahanmuutosta viime vuoden lopussa. Pajunen vaati, että Suomen pitää ryhtyä maahanmuuttopolitiikassa "portinvartijaksi" "sisäänheittäjän" asemasta. Tulijoiden työllistymisestä huolestunutta kaupunginjohtajaa syytettiin maahanmuuttovastaiseksi.
Pajunen seisoo yhä sanojensa takana, vaikka tuli blogissa liioitelleeksi Suomesta turvapaikkaa hakevien määrää. Pajunen puhui 5 000:sta, kun määrä on jäämässä alle 4 000:een.
- Lopullisia lukuja ei ole vielä tullut, mutta suunta on tämä. Yhteisö ei kestä liian ison määrän ottamista kerralla. Nykyiselle järjestelmälle tämä määrä turvapaikanhakijoita on ehdottomasti liikaa. Edessä on katastrofi, jos kehitys jatkuu tällaisena.
Kaupunginjohtajalle maahanmuutossa on kysymys käytännön asioista, työstä ja asumisesta, ei politiikasta tai dramaattisista ideologioista.
Maahanmuuttokysymys kärjistyi helsinkiläisen perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon päästessä valtuustoon maahanmuuttokriittisen bloginsa kannattelemana. Helsingin valtuustossa on odotettavissa tulikivenkatkuisia väittelyitä, sillä Halla-ahon vastapuolena istuu päinvastaista linjaa edustava maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r).
- Helsingin valtuusto on kuin eduskunta pienoiskoossa. Demokratia toimii, kun se valitsee erilaisia näkemyksiä esittäviä valtuutettuja, Pajunen kuittaa.
Systeemi syrjäyttää
Yhtä turvapaikanhakijaa kohti Helsinkiin tulee muutaman vuoden päästä pari kolme perheenjäsentä. Se kuormittaa sosiaalitoimea, sillä yli puolet irakilaisista, somalialaisista ja afganistanilaisista on tällä hetkellä työttöminä. Heitä on suurin osa turvapaikanhakijoista.
Pajunen pitää tärkeänä, että Suomi sopeuttaa ulkomaalaispolitiikkansa naapurimaihin. Esimerkiksi Ruotsi ei enää laske tiettyjä Irakin osia kriisialueiksi.
- Kun naapurimme ovat niin tehneet, meidänkin pitäisi tätä vakavasti harkita. Vai onko meillä jokin sellainen tietämys asiasta, jota naapureilla ei ole, Pajunen kysyy.
Löysällä hihnat eivät Suomessa ole. Turvapaikanhakijamäärät ovat pieniä Ruotsiin verrattuna. Länsinaapurissa hakijoita oli noin 25 000 vuonna 2008. Pajunen ei kuitenkaan vertaisi Ruotsia Suomeen, vaan Helsinkiin, joka tulijat pääosin asuttaa.
Eduskunnan hallintovaliokunta kiristi suitsia hallituksen ulkomaalaislain muutosesityksestä, joka olisi helpottanut oleskeluluvan saamista nykyisestä. Sitä Pajunen pitää oikeana ratkaisuna.
Tahto ja asenne ratkaisevat
Pajunen on erityisen huolissaan maahanmuuttajien työllistymisestä. Suomen passivoiva järjestelmä syrjäyttää ihmisiä.
- On hölmöläisen hommaa, että ensin otetaan maahan ja sitten ilmoitetaan että et saa tehdä töitä. Sitten, kun on joutunut työttömäksi ja menettänyt omanarvontuntonsa, sanotaan että nyt sinun pitäisi integroitua.
Hän haluaisi kiirehtiä valtakunnallista ohjelmaa, jolla maahanmuuttajat saataisiin työn alkuun henkilökohtaisella ohjauksella. Valtio ja pääkaupunkiseutu ovat jo sopineet aiesopimuksesta. Hanke on juuttunut byrokratiaan ja tulossa voimaan vasta 2010. Pajusen mielestä sopiva aika olisi heti.
- On tärkeää, että jokaista autetaan erikseen omista lähtökodistaan. Mitä suurempi kulttuuriero on, sitä epävarmempi ihminen on itsestään ja sitä enemmän palvelun merkitys korostuu.
Pajunen on vakuuttunut siitä, että tulijat ovat "omien yhteisöjensä parhaimmistoa", joilla työhaluja riittää, kun järjestelmä vain opastaa alkuun.
Mutta mistä rahat ohjaamiseen? Työvoimatoimistoista vähennetään väkeä muutenkin valtion tuottavuusohjelman takia.
- Aiesopimus maksaa pääkaupungissa 2,5 miljoonaa euroa. Olemme laskeneet, että jos maahanmuuttajat työllistyisivät samalla lailla kuin kantaväestö, säästö olisi 70 miljoonaa euroa vuodessa, Pajunen sanoo.
Kaupunginjohtaja painottaa sitä, että maahanmuutto voidaan vielä hoitaa hyvin. Se voi hyödyttää kansakuntaa, jos kortit pelataan oikein ja peli aloitetaan ajoissa.
- Huono vaihtoehto on, että tilanne kehittyy kuten Ranskassa, jonka jättilähiöihin virkavalta ei uskalla mennä kuin panssariautolla. Hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Kanada ja Toronto, jossa monikulttuurisuus on voimavara.
Tahto ja asenne siis ratkaisevat.
- Kaikilla on samanlainen velvollisuus rakentaa tätä kaupunkia. Tehdään duunia ja maksetaan veroja yhdessä. Toisaalta kantaväestön pitää olla avoimia ja sanoa, että tervetuloa, olet yksi meistä.
Lähde
Remontti: Suomeen pikaisia muutoksia rajusti kasvavan maahanmuuton hallitsemiseksi, vaatii Helsingin kaupunginjohtaja
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen, 54, lapset kävivät koulua maahanmuuttajien suosimassa Itäkeskuksessa. Viisilapsisen perheen vesat viittasivat vierekkäisissä pulpeteissa inkeriläisvenäläisten oppilaiden kanssa.
Isä Pajunen veti samaan aikaan 1980-luvulla Alepa-lähikauppaketjua. Pajusen yhteistyökumppaneina oli muun muassa vietnamilaisia venepakolaisia, jotka juurtuivat Suomeen pysyvästi. Helsingin väestöstä kaksi prosenttia oli ulkomaalaisia.
Vuonna 2025 ulkomaalaisväestön osuus pääkaupungissa on arvioiden mukaan 25 prosenttia. Pajunen pitää tätä lukua liian varovaisena, jos nykyinen muuttotahti jatkuu. Maahanmuutto on hänen mielestään jopa suurempi yhteiskunnallinen muutos kuin väestön ikääntyminen.
Asiallinen ja jopa värittömänä pidetty Pajunen kohahdutti suorasanaisella nettikirjoituksellaan maahanmuutosta viime vuoden lopussa. Pajunen vaati, että Suomen pitää ryhtyä maahanmuuttopolitiikassa "portinvartijaksi" "sisäänheittäjän" asemasta. Tulijoiden työllistymisestä huolestunutta kaupunginjohtajaa syytettiin maahanmuuttovastaiseksi.
Pajunen seisoo yhä sanojensa takana, vaikka tuli blogissa liioitelleeksi Suomesta turvapaikkaa hakevien määrää. Pajunen puhui 5 000:sta, kun määrä on jäämässä alle 4 000:een.
- Lopullisia lukuja ei ole vielä tullut, mutta suunta on tämä. Yhteisö ei kestä liian ison määrän ottamista kerralla. Nykyiselle järjestelmälle tämä määrä turvapaikanhakijoita on ehdottomasti liikaa. Edessä on katastrofi, jos kehitys jatkuu tällaisena.
Kaupunginjohtajalle maahanmuutossa on kysymys käytännön asioista, työstä ja asumisesta, ei politiikasta tai dramaattisista ideologioista.
Maahanmuuttokysymys kärjistyi helsinkiläisen perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon päästessä valtuustoon maahanmuuttokriittisen bloginsa kannattelemana. Helsingin valtuustossa on odotettavissa tulikivenkatkuisia väittelyitä, sillä Halla-ahon vastapuolena istuu päinvastaista linjaa edustava maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r).
- Helsingin valtuusto on kuin eduskunta pienoiskoossa. Demokratia toimii, kun se valitsee erilaisia näkemyksiä esittäviä valtuutettuja, Pajunen kuittaa.
Systeemi syrjäyttää
Yhtä turvapaikanhakijaa kohti Helsinkiin tulee muutaman vuoden päästä pari kolme perheenjäsentä. Se kuormittaa sosiaalitoimea, sillä yli puolet irakilaisista, somalialaisista ja afganistanilaisista on tällä hetkellä työttöminä. Heitä on suurin osa turvapaikanhakijoista.
Pajunen pitää tärkeänä, että Suomi sopeuttaa ulkomaalaispolitiikkansa naapurimaihin. Esimerkiksi Ruotsi ei enää laske tiettyjä Irakin osia kriisialueiksi.
- Kun naapurimme ovat niin tehneet, meidänkin pitäisi tätä vakavasti harkita. Vai onko meillä jokin sellainen tietämys asiasta, jota naapureilla ei ole, Pajunen kysyy.
Löysällä hihnat eivät Suomessa ole. Turvapaikanhakijamäärät ovat pieniä Ruotsiin verrattuna. Länsinaapurissa hakijoita oli noin 25 000 vuonna 2008. Pajunen ei kuitenkaan vertaisi Ruotsia Suomeen, vaan Helsinkiin, joka tulijat pääosin asuttaa.
Eduskunnan hallintovaliokunta kiristi suitsia hallituksen ulkomaalaislain muutosesityksestä, joka olisi helpottanut oleskeluluvan saamista nykyisestä. Sitä Pajunen pitää oikeana ratkaisuna.
Tahto ja asenne ratkaisevat
Pajunen on erityisen huolissaan maahanmuuttajien työllistymisestä. Suomen passivoiva järjestelmä syrjäyttää ihmisiä.
- On hölmöläisen hommaa, että ensin otetaan maahan ja sitten ilmoitetaan että et saa tehdä töitä. Sitten, kun on joutunut työttömäksi ja menettänyt omanarvontuntonsa, sanotaan että nyt sinun pitäisi integroitua.
Hän haluaisi kiirehtiä valtakunnallista ohjelmaa, jolla maahanmuuttajat saataisiin työn alkuun henkilökohtaisella ohjauksella. Valtio ja pääkaupunkiseutu ovat jo sopineet aiesopimuksesta. Hanke on juuttunut byrokratiaan ja tulossa voimaan vasta 2010. Pajusen mielestä sopiva aika olisi heti.
- On tärkeää, että jokaista autetaan erikseen omista lähtökodistaan. Mitä suurempi kulttuuriero on, sitä epävarmempi ihminen on itsestään ja sitä enemmän palvelun merkitys korostuu.
Pajunen on vakuuttunut siitä, että tulijat ovat "omien yhteisöjensä parhaimmistoa", joilla työhaluja riittää, kun järjestelmä vain opastaa alkuun.
Mutta mistä rahat ohjaamiseen? Työvoimatoimistoista vähennetään väkeä muutenkin valtion tuottavuusohjelman takia.
- Aiesopimus maksaa pääkaupungissa 2,5 miljoonaa euroa. Olemme laskeneet, että jos maahanmuuttajat työllistyisivät samalla lailla kuin kantaväestö, säästö olisi 70 miljoonaa euroa vuodessa, Pajunen sanoo.
Kaupunginjohtaja painottaa sitä, että maahanmuutto voidaan vielä hoitaa hyvin. Se voi hyödyttää kansakuntaa, jos kortit pelataan oikein ja peli aloitetaan ajoissa.
- Huono vaihtoehto on, että tilanne kehittyy kuten Ranskassa, jonka jättilähiöihin virkavalta ei uskalla mennä kuin panssariautolla. Hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Kanada ja Toronto, jossa monikulttuurisuus on voimavara.
Tahto ja asenne siis ratkaisevat.
- Kaikilla on samanlainen velvollisuus rakentaa tätä kaupunkia. Tehdään duunia ja maksetaan veroja yhdessä. Toisaalta kantaväestön pitää olla avoimia ja sanoa, että tervetuloa, olet yksi meistä.
Lähde
10.1.09
Turun Sanomat 10.1.2009
Turvapaikanhakijoiden asema pohdintaan tänä vuonna
Irakilaispakolaisten palauttamisesta voi tulla Suomelle miljoonalasku
Suomessa oleskelevien irakilaispakolaisten palauttaminen kotimaahansa ei toistaiseksi onnistu, koska Suomella ei ole Irakin kanssa voimassa olevaa yhteistyösopimusta. Irakin suostuttelu omien kansalaistensa vastaanottamisen mahdollistavaan sopimukseen voi käydä kalliiksi.
Maat, jotka sopimuksen ovat saaneet aikaan, ovat joutuneet lupaamaan kylkiäisinä Irakiin erilaisia avustuspaketteja ja taloudellista tukea. Esimerkiksi Ruotsi maksaa maalle yhteensä 10,4 miljoonaa euroa kehitysyhteistyörahoja. Tosin Ruotsissa on huomattavasti Suomea enemmän irakilaispakolaisia.
- Näyttää siltä, että sopimukseen sisältyy paluumuuttajille annettava avustuspaketti sekä jälleenrakennusta tai kehitysyhteistyötä, kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriöstä.
Päivärinteen mukaan useimmissa maissa sopimusta on jouduttu hieromaan pitkään paikallisten viranomaisten kanssa. Päivärinne ei osaa arvioida, millaisista avustussummista Suomen neuvotteluissa tullaan puhumaan.
Suomen vuosittaiset kehitysapurahat Irakiin ovat olleet vain muutaman miljoonan luokkaa ja nekin on pääosin ohjattu YK:n hallinnoimaan rahastoon.
Tällä hetkellä esimerkiksi kolmisenkymmentä kurdialueilta tullutta turvapaikanhakijaa saa pysyä Suomessa vain siksi, että paikalliset viranomaiset eivät suostu vastaanottamaan heitä takaisin.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja Irakin valtion kanssa tehtävä sopimus on sisäministeriössä vasta alkuvaiheen suunnittelussa. Samassa vaiheessa on samankaltainen järjestely Afganistaniin.
Suomeen tuli viime vuonna yhteensä noin 4 000 turvapaikanhakijaa. Heistä suurimmat yksittäiset ryhmät muodostivat Irakista ja Somaliasta tulleet. Molemmista maista saapui noin tuhat turvapaikanhakijaa.
Lähde
Irakilaispakolaisten palauttamisesta voi tulla Suomelle miljoonalasku
Suomessa oleskelevien irakilaispakolaisten palauttaminen kotimaahansa ei toistaiseksi onnistu, koska Suomella ei ole Irakin kanssa voimassa olevaa yhteistyösopimusta. Irakin suostuttelu omien kansalaistensa vastaanottamisen mahdollistavaan sopimukseen voi käydä kalliiksi.
Maat, jotka sopimuksen ovat saaneet aikaan, ovat joutuneet lupaamaan kylkiäisinä Irakiin erilaisia avustuspaketteja ja taloudellista tukea. Esimerkiksi Ruotsi maksaa maalle yhteensä 10,4 miljoonaa euroa kehitysyhteistyörahoja. Tosin Ruotsissa on huomattavasti Suomea enemmän irakilaispakolaisia.
- Näyttää siltä, että sopimukseen sisältyy paluumuuttajille annettava avustuspaketti sekä jälleenrakennusta tai kehitysyhteistyötä, kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriöstä.
Päivärinteen mukaan useimmissa maissa sopimusta on jouduttu hieromaan pitkään paikallisten viranomaisten kanssa. Päivärinne ei osaa arvioida, millaisista avustussummista Suomen neuvotteluissa tullaan puhumaan.
Suomen vuosittaiset kehitysapurahat Irakiin ovat olleet vain muutaman miljoonan luokkaa ja nekin on pääosin ohjattu YK:n hallinnoimaan rahastoon.
Tällä hetkellä esimerkiksi kolmisenkymmentä kurdialueilta tullutta turvapaikanhakijaa saa pysyä Suomessa vain siksi, että paikalliset viranomaiset eivät suostu vastaanottamaan heitä takaisin.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja Irakin valtion kanssa tehtävä sopimus on sisäministeriössä vasta alkuvaiheen suunnittelussa. Samassa vaiheessa on samankaltainen järjestely Afganistaniin.
Suomeen tuli viime vuonna yhteensä noin 4 000 turvapaikanhakijaa. Heistä suurimmat yksittäiset ryhmät muodostivat Irakista ja Somaliasta tulleet. Molemmista maista saapui noin tuhat turvapaikanhakijaa.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)