Melkein mahdoton tehtävä
Maahanmuuttajaopetuksen ryhmäkoko ahdistaa ja väsyttää opettaja Päivi Hyryä niin, että työn mielekkyys on koetuksella. Hän ei haluaisi, että hänen oppilaansa ovat koulussa vain säilytettävinä.
Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen luokassa Vantaan Hakunilanrinteen koulussa on monikulttuurisuutta vaikka muille jakaa. Viime syksyn aikana Päivi Hyryn ryhmän oppilasmäärä kasvoi ja lopulta ryhmässä oli oppilaita 16, eri kieliä 8, uskontoja 5 ja lasten ikähaitari 6–13 vuotta.
Lasten omat kielet olivat somali, myanmar, bulgaria, aramea, kurdi, viro, venäjä ja thai. Ryhmässä oli niin ortodokseja, roomalaiskatolisia ja muslimeja kuin baptisteja ja luterilaisiakin. Kaikkia Hyry opetti suomeksi.
– Ryhmän kieli-, ikä- tai kulttuurikirjo ei kerro koko totuutta. Yksi oppilaista saattaa tulla suoraan pakolaisleiriltä, toinen on syntynyt Suomessa ja kolmas muuttanut itänaapurista perheensä kanssa. Opettajan olisi pystyttävä lukemaan koko ajan myös jokaisen yksilöllisiä prosesseja. Kullakin on sisäiset myllerryksensä, ja kaikki tarvitsevat paitsi opetusta myös aivan erityistä huolenpitoa, Hyry sanoo.
Myös oppilaiden taidot vaihtelevat. Yksi on luku- ja kirjoitustaidoton, toinen on käynyt lähtömaassaan vuosia koulua. Kun yhdelle opettaa kirjaimia, toista on opetettava lukemaan ja kolmatta hahmottamaan mutkikkaampia lauserakenteita. Usein ryhmän jokainen jäsen on oppimisen eri vaiheessa.
– Lähetin loppuvuodesta esimiehilleni kirjeen, jossa kerroin, että en kykene jatkamaan keväällä noin heterogeenisen ryhmän kanssa. Haluan oppilaitteni saavan hyvät lähtökohdat sekä opinnoilleen perusopetuksessa että suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisprosessissaan. Nyt se ei kerta kaikkiaan onnistu, Hyry sanoo.
Valitus tuotti tulosta: luokasta siirrettiin kolme venäjänkielistä oppilasta muualle. Oppilaita on nyt 13, kieliä yhä 8, uskontoja 5 ja lasten ikähaitari 6–12 vuotta. Luokassa on jatkuvasti venäjänkielinen avustaja, joka puhuu suomea melko hyvin.
Kuvat ja viittomat apuna
Hyry aloittaa jokaisen koulupäivän omassa luokassaan aamupiirillä. Yhdessä maistellaan viikonpäivän nimiä ja muita ajankohtaisia käsitteitä. Sen jälkeen on opetustuokio, esimerkiksi matematiikkaa.
– Koska en pysty kääntämään matemaattisia käsitteitä muille kielille, käytän suomen kielen lisäksi apunani kuvia sekä kuvien ja sanojen yhdistelmiä ja viittomia. Yritän antaa mahdollisimman paljon yksilöllistä tukea ja istua vieressä neuvomassa ja selvittämässä asioita esimerkiksi piirtäen.
Vaikka ulkopuolisesta tilanne näyttää kaoottiselta, Hyry saa oppia perille mielestään kohtuullisesti. Se vaatii kuitenkin itsensä laittamista likoon aivan eri tavalla kuin yleisopetuksessa, koska yhteistä kieltä oppilaiden kanssa ei ole.
– Yleensä aina joulun jälkeen huomaan ilokseni, että hehän ovat oppineet monenlaista! Onkin muistettava, että vaikka lapsi ei puhuisi luokassa mitään, hän kuitenkin ottaa koko ajan vastaan.
Pelit ja leikit ovat hyvä tapa opettaa etenkin pienimpiä.
– Pienimpien leikkiessä isommat saattavat tulla mustasukkaisiksi tai turhautua. Tämä on jatkuvaa tasapainoilua tasapuolisuuden kanssa. Olennaista on luoda vapautunut ilmapiiri, jossa lapsi uskaltaa olla oma itsensä. Sen jälkeen opettaminen onnistuu.
Hyry korostaa, että mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee rinnalla jatkuvasti omakielistä opetusta eri oppiaineissa; niiden käsitteissä ja sanastoissa.
– Suomen kielen muuttuminen opiskelukieleksi on mahdollista vain, jos oman äidinkielen perusteet ovat kunnossa. Välillä jututan oman äidinkielen opettajia siitä, miten kenenkin opinnot sujuvat. Samalla kuulen, onko jollakulla selviä oppimisvaikeuksia. Ilman konsultointia niiden tunnistaminen ei ole helppoa.
Normaalisti yksi lapsi on luokassa lukuvuoden ajan. Hyry anoo oppilaille jatkoaikaa, jotta he saisivat valmistavaa opetusta pidempään. Tuona aikana olisi myös löydettävä jokaiselle lapselle kotiluokka yleisopetuksesta.
Työyhteisöltä paras tuki
Hyryn lähiesimies ja kollegat ovat antaneet työlle kaiken tukensa.
– Toisaalta arkeni on rikasta ja haastavaa, toisaalta olen ollut hirvittävän ahdistunut. Välillä väsymykseni näkyy kireytenä luokassa ja komennan herkemmin. Tässä on käynyt niin, että en pysty enää tekemään työtäni niin hyvin kuin tahtoisin.
Nyt Hyryllä on mahdollisuus osallistua ryhmätyönohjaukseen työajan ulkopuolella.
– Työnohjauksessa huomaan, että kaikki me opettajat käymme lopulta samoja asioita läpi – jokainen omalla tavallaan. Suuret luokat ja oppilaiden entistä pahemmat ongelmat rassaavat kaikkia. Toivoisin kuitenkin, että työnohjausta olisi mahdollista saada työajalla.
Nykyinen valmistavan opetuksen ryhmä on Hyryn mukaan hyvin sitoutunut koulutyöhön. Oppimisen ilon ja halun aistii luokassa joka päivä.
– Olen yrittänyt olla itselleni armollinen ja muistaa, että en voi tehdä näissä oloissa enempää. Vantaan kaupunki on perustellut ryhmäkokoja ja ryhmien kirjavuutta sillä, että lähikouluperiaatteesta ei tingitä maahanmuuttajienkaan kanssa. Opetustoimen edustajat myös vetoavat siihen, että suvaitsevaisuus lisääntyy, kun monet kieli- ja kulttuuriryhmät työskentelevät yhdessä.
Joskus oppilaiden vanhemmat ovat ihmetelleet, miten opettaja voi selviytyä tuollaisen ryhmän kanssa.
– Jos vanhemmat ovat olleet omassa maassaan opettajina, he tajuavat tilanteen mahdottomuuden opettajan kannalta, Hyry sanoo.
Ryhmissä kytee aikapommi
Valmistavan opetuksen ryhmäkokoa ja koostumusta ei säädellä valtakunnallisesti. On täysin kuntien harkinnassa, paljonko lapsia ja kieliä ryhmiin laitetaan.
– Tämä on epäoikeudenmukainen tapa hoitaa maahanmuuttajien asioita. Heidät otetaan Suomessa vastaan, mutta ei järjestetä asioita kunnolla. Miten me kasvatamme näillä eväillä heistä tasapainoisia aikuisia? Päivi Hyry kysyy.
Hän haluaakin herätellä keskustelua siitä, millaisissa ryhmissä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden olisi hyvä opiskella valmistautuessaan opintoihin suomalaisessa koulussa. Hän on osallistunut kunnallisen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman tekoon, jossa tavoitteena oli luoda mahdollisimman hyvä oppimisympäristö ja -mahdollisuudet tasavertaiseen opiskeluun perusopetuksessa suomalaislasten kanssa.
– Omaa arkeani vasten tavoite kuulostaa nyt idealismilta.
Hyry pitää maksimina kahta eri kieliryhmää ja korkeintaan kymmentä lasta ryhmässä. Myös ikäjakaumalla tulisi hänen mielestään olla merkitystä ryhmiä koottaessa ja jokaisessa ryhmässä pitäisi olla avustaja, joka puhuu jotakin ryhmän lasten kielistä.
– Myös valmistavan opetuksen aikojen tulisi olla nykyistä joustavampia.
Hyryä huolestuttaa etenkin se, että oppilaiden identiteetti ei pääse rakentumaan nykyisissä sekaryhmissä.
– He unohtavat äidinkielensä ja ovat tulevaisuudessa syvää häpeää tuntevia nuoria, jotka eivät kuulu mihinkään. Tällainen suuntaus on kytevä aikapommi. Maahanmuuttajat tulevat purkamaan pahoinvointinsa, ja seurauksia voi vain arvailla.
Yhdenvertaisuus ei toteudu
Vantaalla valmistavan opetuksen oppilasmäärä rajoittui vuosia korkeintaan kymmeneen oppilaaseen per ryhmä. Kun Hyry aloitti nykyisessä työssään syksyllä 2000, hänen luokkansa kymmenestä oppilaasta suurin osa oli somalialaisia ja apuna oli koko ajan somalinkielinen avustaja. Luokassa oli korkeintaan kolmea eri kieltä puhuvia lapsia.
Vantaan opetuslautakunnan hyväksymän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaan luokan maksimikokona pyritään pitämään 10–15, mikäli oppilaat ovat samanikäisiä, ja valmistavan esiopetuksen ryhmiä enintään kolmesta eri kieliryhmästä koostuvana.
– Tarkoitus oli, että jos ryhmän oppilasmäärä kohoaa lähelle viittätoista, saamme lisätunteja opetusryhmän riittäväksi jakamiseksi sekä avustajan, joka pääsääntöisesti on lasten kanssa samasta kieliryhmästä. Avustaja minulla nyt on, mutta lisätunnit eivät ole ratkaisu. Työ on uuvuttavaa, ja 15 oppilaan heterogeeninen ryhmä kohtuuttoman raskas. Oppiminen hidastuu ratkaisevasti, Hyry sanoo.
Hän kysyy, kuinka oppilaiden yhdenvertaisuus voi toteutua edes saman kunnan alueella, jos yhdessä ryhmässä on samankielisiä ja mahdollisesti samanikäisiä oppilaita 15–16 ja toisessa saman kunnan koulun ryhmässä yhtä monta oppilasta, mutta ikäkirjo on esiopetusikäisistä kuudesluokkalaisiin ja ryhmässä puhutaan kahdeksaa eri äidinkieltä.
Valmistavan opetuksen opetussuunnitelmiin kirjattua liikkumavaraa ja väljyyttä ei käytetä hänen mukaansa rakentavasti mahdollisimman tehokkaiden ja oppilaiden kannalta mielekkäiden opetusryhmien ja - järjestelyjen turvaamiseksi, vaan juuri päinvastoin.
– Suuria sekakielisiä ryhmiä luodaan niihin kouluihin, jotka sattuvat olemaan lähimpänä lasten kotia. Kuitenkin tänäkin lukuvuonna olisi ollut mahdollista edellisten vuosien tapaan muodostaa oppilaiden oppimista ja kotoutumista tehokkaasti tukevat opetusryhmät. Opetushenkilöstön jaksaminen on nyt todella koetuksella.
Säädöksiä noudatettava
OAJ:n koulutusasiain päällikkö Matti Lahtinen muistuttaa, että myös maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa opetuksessa on noudatettava perusopetusta koskevia säännöksiä.
– Keskeistä on opetuksen järjestäminen oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Myös opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet, Lahtinen toteaa.
Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että opetus toteutetaan säädösten mukaisesti.
Lahtinen myös toteaa, että perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kun eri-ikäisiä oppilaita on paljon samassa ryhmässä eikä heillä ole yhteistä kieltä keskenään eikä opettajan kanssa, turvallisuustakuiden antaminen voi olla vaikeaa.
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus on lakisääteistä toimintaa, joskaan sen järjestäminen ei ole kunnille pakollista. Opetuksen järjestämiseen myönnetään valtionosuutta samoilla perusteilla kuin perusopetusta varten. Oppilasmäärät lasketaan kuitenkin jälkeenpäin, toteutuneen opetuksen määrän mukaan.
Lähde
21.2.08
Turun Sanomat 21.2.2008
Kiinnijäämisriski hillitsee arvoryöstöjen kasvua
Ryöstörikoksista jää yli puolet paljastumatta
Yli puolet ryöstöistä ei tule viranomaisten tietoon, koska ryöstöjen kohteet eivät joko ilmoita tapahtuneesta tai eivät uskalla kertoa ryöstöstä.
Ryöstetyt henkilöt ovat usein kouluikäisiä tai nuoria, mutta joukkoon mahtuu myös vanhempaa väkeä.
Pääosa ryöstäjistä on alle 20-vuotiaita ja etnisten, Suomessa syntyneiden tai maahan muuttaneiden osuus on selvästi kasvanut.
- Maahanmuuttaneissa nuorissa on syrjäytyneitä henkilöitä, jotka ovat löyhästi integroituneita suomalaiseen yhteiskuntaan ja omissa porukoissa pysyessään he syyllistyvät välillä ryöstöihin. He ovat tärkeä kohde kotouttamisessa. Yleensä ottaen ryöstöjä tehdään hetken mielijohteesta, rahantarpeeseen, mutta välillä myös huumeiden hankintaan liittyen, kertoi oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Martti Lehti.
Yleisin saalis on kännykkä tai lompakko, saaliin arvo keskimäärin 100-300 euroa, törkeissä ryöstöissä 5 000 euroa.
Ryöstörikollisuus on pysynyt samantyyppisenä katuryöstelynä ja vain viidesosassa tapauksia se kohdistuu liikeyrityksiin tai elinkeinonharjoittajiin. Pankkeihin se kohdistuu harvoin ja esimerkiksi 2005 niihin kohdistui vain seitsemän ryöstöä.
- Paljon puhutaan Ruotsissa yleistyneiden kovien ja hyvin suunniteltujen, arvokohteisiin kohdistuvien ryöstöjen yleistymisestä Suomessakin, koska Ruotsissa pankkien turvataso on korkealla, mutta myös Suomessa turvataso nousee koko ajan. Ryöstökoplat arvioivat kiinnijäämisriskiä ja Suomessa se on melko korkea, joten se vaikuttaa niiden tänne tulemista hillitsevästi. Liedon arvoryöstön paljastuminen oli selvä viesti ja sillä on merkitystä rikostorjunnassa, Lehti korosti.
Vähemmistöt yliedustettuina
Ryöstöjen määrä oli vuonna 2007 samaa tasoa kuin vuonna 1980 eli poliisin tietoon tuli 1 796 ryöstörikosta, joista 209 oli törkeätä. Vuotuiset määrät olivat 1990-luvun alussa ja lopussa lähes 2 700, mutta ryöstörikollisuuden taso on pysynyt aina 1970-luvulta alkaen melko vakaana.
Suomen ryöstötaso vastaa Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan keskiarvoa.
Etnisten vähemmistöjen edustajat ovat syyllisistä selvästi yliedustettuina.
Syyllisistä 50 prosenttia edustaa valtaväestöä, 18 prosenttia romaneja, 12 somaleja ja 5 muita maahanmuuttajia. Uhreista 90 prosenttia kuuluu valtaväestöön.
- Katuryöstöt ovat Keski-ja Länsi-Euroopassa laskussa. Etelä-Euroopassa niitä tehdään selvästi suunnitelmallisemmin ja porukalla.
Ilmitulevista ryöstöistä 70 prosenttia tehdään yleisillä paikoilla, puolet kaduilla ja puistoissa ja 40 prosenttia tehdään asetta käyttäen.
Puolet ryöstöistä pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudulla tehdään puolet maan ryöstöistä.
Puolet tapauksista on sellaisia, joissa uhri saa vammoja ja viideosassa niistä kolhut vaativat sairaalahoitoa.
Lähde
Ryöstörikoksista jää yli puolet paljastumatta
Yli puolet ryöstöistä ei tule viranomaisten tietoon, koska ryöstöjen kohteet eivät joko ilmoita tapahtuneesta tai eivät uskalla kertoa ryöstöstä.
Ryöstetyt henkilöt ovat usein kouluikäisiä tai nuoria, mutta joukkoon mahtuu myös vanhempaa väkeä.
Pääosa ryöstäjistä on alle 20-vuotiaita ja etnisten, Suomessa syntyneiden tai maahan muuttaneiden osuus on selvästi kasvanut.
- Maahanmuuttaneissa nuorissa on syrjäytyneitä henkilöitä, jotka ovat löyhästi integroituneita suomalaiseen yhteiskuntaan ja omissa porukoissa pysyessään he syyllistyvät välillä ryöstöihin. He ovat tärkeä kohde kotouttamisessa. Yleensä ottaen ryöstöjä tehdään hetken mielijohteesta, rahantarpeeseen, mutta välillä myös huumeiden hankintaan liittyen, kertoi oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Martti Lehti.
Yleisin saalis on kännykkä tai lompakko, saaliin arvo keskimäärin 100-300 euroa, törkeissä ryöstöissä 5 000 euroa.
Ryöstörikollisuus on pysynyt samantyyppisenä katuryöstelynä ja vain viidesosassa tapauksia se kohdistuu liikeyrityksiin tai elinkeinonharjoittajiin. Pankkeihin se kohdistuu harvoin ja esimerkiksi 2005 niihin kohdistui vain seitsemän ryöstöä.
- Paljon puhutaan Ruotsissa yleistyneiden kovien ja hyvin suunniteltujen, arvokohteisiin kohdistuvien ryöstöjen yleistymisestä Suomessakin, koska Ruotsissa pankkien turvataso on korkealla, mutta myös Suomessa turvataso nousee koko ajan. Ryöstökoplat arvioivat kiinnijäämisriskiä ja Suomessa se on melko korkea, joten se vaikuttaa niiden tänne tulemista hillitsevästi. Liedon arvoryöstön paljastuminen oli selvä viesti ja sillä on merkitystä rikostorjunnassa, Lehti korosti.
Vähemmistöt yliedustettuina
Ryöstöjen määrä oli vuonna 2007 samaa tasoa kuin vuonna 1980 eli poliisin tietoon tuli 1 796 ryöstörikosta, joista 209 oli törkeätä. Vuotuiset määrät olivat 1990-luvun alussa ja lopussa lähes 2 700, mutta ryöstörikollisuuden taso on pysynyt aina 1970-luvulta alkaen melko vakaana.
Suomen ryöstötaso vastaa Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan keskiarvoa.
Etnisten vähemmistöjen edustajat ovat syyllisistä selvästi yliedustettuina.
Syyllisistä 50 prosenttia edustaa valtaväestöä, 18 prosenttia romaneja, 12 somaleja ja 5 muita maahanmuuttajia. Uhreista 90 prosenttia kuuluu valtaväestöön.
- Katuryöstöt ovat Keski-ja Länsi-Euroopassa laskussa. Etelä-Euroopassa niitä tehdään selvästi suunnitelmallisemmin ja porukalla.
Ilmitulevista ryöstöistä 70 prosenttia tehdään yleisillä paikoilla, puolet kaduilla ja puistoissa ja 40 prosenttia tehdään asetta käyttäen.
Puolet ryöstöistä pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudulla tehdään puolet maan ryöstöistä.
Puolet tapauksista on sellaisia, joissa uhri saa vammoja ja viideosassa niistä kolhut vaativat sairaalahoitoa.
Lähde
20.2.08
Helsingin Sanomat 20.2.2008
Kunniaan liittyvä väkivalta yleistyy
Ljudmila Vorobjova (vas) ja Natalia Zhuravkova Monika-Naiset liitto ry:n Suomen kielen kurssilla.
Suomalaisen yhteiskunnan ja oman kulttuurin välisiä ristiriitoja kokevat erityisesti Suomessa pidempään asuneet nuoret maahanmuuttajanaiset. Heiltä tulee yhä enemmän yhteydenottoja, kertoo Monika-Naiset Liiton toiminnanjohtaja Reet Nurmi.
Kymmenen vuotta toiminut järjestö tukee väkivaltaa kokeneita naisia eri etnisistä ryhmistä. Järjestö sai viime vuonna koko Suomesta yhteensä 3 200 yhteydenottoa.
Kunniaan liittyväksi väkivallaksi Nurmi kutsuu sellaisia tekoja, joihin syyllistyvät ajattelevat naisen käyttäytymisen loukanneen miehen tai suvun kunniaa.
Tarkkoja lukuja ilmiön esiintymisessä Suomessa ei ole. Monika-Naiset Liittoon oltiin viime vuonna yhteydessä 28 kertaa kunniaan liittyvän väkivallan takia. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin mukaan kunniakysymyksiin liittyviä ristiriitoja on Suomessa esiintynyt esimerkiksi Iranista, Irakista, Turkista ja Afganistanista muuttaneiden keskuudessa.
Reet Nurmen mukaan poliisi ei aina osaa tutkia kulttuuritekijöitä väkivallan taustalla.
"Jotkut hallitsevat asian paremmin kuin toiset. Poliisitutkinnassa ei ole yleisesti vielä harjaannuttu huomioimaan suvun tai perheen painostusta väkivallan taustalla."
Kunniamurhiakin on Suomessa Nurmen mukaan tapahtunut. "Ne eivät tietenkään tule suoraan meidän tietoon, mutta naiset ovat niistä kertoneet."
Rikosylikomisario Kari Tolvanen Helsingin poliisin väkivaltatoimistosta kiistää, että kunniamurhia olisi tapahtunut Helsingissä.
Kaikki epäilyksiä herättäneet tapaukset on tutkittu Tolvasen mukaan "perinpohjin".
"Joitain kunniaan liittyvän väkivallan tapauksia olemme kyllä paljastaneet.
Sosiaaliviranomaisten kanssa olemme esimerkiksi piilottaneet potentiaalisen uhrin, tytön, omalta suvultaan."
Tolvanen tutkii ryhmineen törkeitä pahoinpitelyjä. Niitä on maahanmuuttajayhteisöjen keskuudesta tullut poliisille asti vain muutamia.
Tolvasen mukaan tapauksiin on vaikea päästä käsiksi, koska maahanmuuttajayhteisöt ovat usein melko suljettuja.
Lähde
Ljudmila Vorobjova (vas) ja Natalia Zhuravkova Monika-Naiset liitto ry:n Suomen kielen kurssilla.
Suomalaisen yhteiskunnan ja oman kulttuurin välisiä ristiriitoja kokevat erityisesti Suomessa pidempään asuneet nuoret maahanmuuttajanaiset. Heiltä tulee yhä enemmän yhteydenottoja, kertoo Monika-Naiset Liiton toiminnanjohtaja Reet Nurmi.
Kymmenen vuotta toiminut järjestö tukee väkivaltaa kokeneita naisia eri etnisistä ryhmistä. Järjestö sai viime vuonna koko Suomesta yhteensä 3 200 yhteydenottoa.
Kunniaan liittyväksi väkivallaksi Nurmi kutsuu sellaisia tekoja, joihin syyllistyvät ajattelevat naisen käyttäytymisen loukanneen miehen tai suvun kunniaa.
Tarkkoja lukuja ilmiön esiintymisessä Suomessa ei ole. Monika-Naiset Liittoon oltiin viime vuonna yhteydessä 28 kertaa kunniaan liittyvän väkivallan takia. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin mukaan kunniakysymyksiin liittyviä ristiriitoja on Suomessa esiintynyt esimerkiksi Iranista, Irakista, Turkista ja Afganistanista muuttaneiden keskuudessa.
Reet Nurmen mukaan poliisi ei aina osaa tutkia kulttuuritekijöitä väkivallan taustalla.
"Jotkut hallitsevat asian paremmin kuin toiset. Poliisitutkinnassa ei ole yleisesti vielä harjaannuttu huomioimaan suvun tai perheen painostusta väkivallan taustalla."
Kunniamurhiakin on Suomessa Nurmen mukaan tapahtunut. "Ne eivät tietenkään tule suoraan meidän tietoon, mutta naiset ovat niistä kertoneet."
Rikosylikomisario Kari Tolvanen Helsingin poliisin väkivaltatoimistosta kiistää, että kunniamurhia olisi tapahtunut Helsingissä.
Kaikki epäilyksiä herättäneet tapaukset on tutkittu Tolvasen mukaan "perinpohjin".
"Joitain kunniaan liittyvän väkivallan tapauksia olemme kyllä paljastaneet.
Sosiaaliviranomaisten kanssa olemme esimerkiksi piilottaneet potentiaalisen uhrin, tytön, omalta suvultaan."
Tolvanen tutkii ryhmineen törkeitä pahoinpitelyjä. Niitä on maahanmuuttajayhteisöjen keskuudesta tullut poliisille asti vain muutamia.
Tolvasen mukaan tapauksiin on vaikea päästä käsiksi, koska maahanmuuttajayhteisöt ovat usein melko suljettuja.
Lähde
19.2.08
Ilta-Sanomat 19.2.2008 (2.)
Romanialainen taskuvaras kiinni - karkotusta harkitaan
Romanialainen mies on jäänyt kiinni useista rikoksista epäiltynä. Mies on anastanut useita lompakoita, kännyköitä, Alkosta viinaa ja kaupoista ruokaa, kertoi rikoskomisario Petri Juvonen Keskustan poliisiasemalta Helsingistä. Juttuja on parikymmentä. Mies on pidätetty.
- Tutkinnan jälkeen asia siirtyy ulkomaalaispoliisille, joka todennäköisesti harkitsee miehen karkottamista, kertoi Juvonen.
Viime aikoina Suomessa asuvien romanialaisten ahdinko on ollut esillä julkisessa keskustelussa.
Lähde
Romanialainen mies on jäänyt kiinni useista rikoksista epäiltynä. Mies on anastanut useita lompakoita, kännyköitä, Alkosta viinaa ja kaupoista ruokaa, kertoi rikoskomisario Petri Juvonen Keskustan poliisiasemalta Helsingistä. Juttuja on parikymmentä. Mies on pidätetty.
- Tutkinnan jälkeen asia siirtyy ulkomaalaispoliisille, joka todennäköisesti harkitsee miehen karkottamista, kertoi Juvonen.
Viime aikoina Suomessa asuvien romanialaisten ahdinko on ollut esillä julkisessa keskustelussa.
Lähde
Ilta-Sanomat 19.2.2008
Lompakkovarkaat riehuvat Tampereella
Tampereella on tehty viime viikonlopun aikana ja sen jälkeen 11 lompakkovarkautta.
Viimeisin ryöväys tapahtui tänään puolen paivän aikoihin Tampereen keskustassa.
Kaava on aina sama: uhrilta on viety lompakko, ja sen jälkeen on tehty nostoja pankkiautomaatilla.
- Poliisilla on tekijöistä kuvamateriaalia. Sen perusteella voidaan epäillä tekijöiksi ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, sanoo komisario Jari Kinnunen Tampereen poliisista.
Lähde
Tampereella on tehty viime viikonlopun aikana ja sen jälkeen 11 lompakkovarkautta.
Viimeisin ryöväys tapahtui tänään puolen paivän aikoihin Tampereen keskustassa.
Kaava on aina sama: uhrilta on viety lompakko, ja sen jälkeen on tehty nostoja pankkiautomaatilla.
- Poliisilla on tekijöistä kuvamateriaalia. Sen perusteella voidaan epäillä tekijöiksi ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, sanoo komisario Jari Kinnunen Tampereen poliisista.
Lähde
18.2.08
Poliisin lehdistötiedote 18.2.2008
Puukotuksesta epäilty vangittiin
Porin käräjäoikeus on tänään vanginnut porilaisen vuonna 1946 syntyneen miehen todennäköisin syin tapon yrityksestä epäiltynä. Miestä epäillään vuonna 1964 syntyneen puolisonsa puukottamisesta. Vangitsemiskäsittely tapahtui suljetuin ovin. Tapaus sattui ulkomaalaista syntyperää olevan pariskunnan asunnossa Porissa viime torstaina.
Hengenvaarallisia vammoja saanut puukotuksen uhri on edelleen sairaalahoidossa. Porin poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa ja tiedottaa siitä tarvittaessa myöhemmin.
Lähde
Vrt. Ilta-Sanomien uutinen:
Poliisi vangitsi puolisonsa puukottajan
Puolisonsa puukotuksesta epäilty porilainen mies vangittiin maanantaina todennäköisin syin tapon yrityksestä. Vuonna 1946 syntyneen miehen epäillään puukottaneen puolisoaan pariskunnan asunnossa viime torstaina.
Porin käräjäoikeus käsitteli vangitsemisen suljetuin ovin.
Vuonna 1963 syntynyt nainen sai hengenvaarallisia vammoja, ja hän on edelleen sairaalahoidossa.
Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa.
Porin käräjäoikeus on tänään vanginnut porilaisen vuonna 1946 syntyneen miehen todennäköisin syin tapon yrityksestä epäiltynä. Miestä epäillään vuonna 1964 syntyneen puolisonsa puukottamisesta. Vangitsemiskäsittely tapahtui suljetuin ovin. Tapaus sattui ulkomaalaista syntyperää olevan pariskunnan asunnossa Porissa viime torstaina.
Hengenvaarallisia vammoja saanut puukotuksen uhri on edelleen sairaalahoidossa. Porin poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa ja tiedottaa siitä tarvittaessa myöhemmin.
Lähde
Vrt. Ilta-Sanomien uutinen:
Poliisi vangitsi puolisonsa puukottajan
Puolisonsa puukotuksesta epäilty porilainen mies vangittiin maanantaina todennäköisin syin tapon yrityksestä. Vuonna 1946 syntyneen miehen epäillään puukottaneen puolisoaan pariskunnan asunnossa viime torstaina.
Porin käräjäoikeus käsitteli vangitsemisen suljetuin ovin.
Vuonna 1963 syntynyt nainen sai hengenvaarallisia vammoja, ja hän on edelleen sairaalahoidossa.
Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa.
15.2.08
Turun Sanomat 15.2.2008
Joukkotappelu Turun kauppatorilla
Turun kauppatorilla syntyi torstai-iltana joukkotappelu, jonka hajottamiseen tarvittiin lopulta neljä poliisipartiota.
Tappelijoista yksi sai päähänsä vammoja ja hänet kuljetettiin hoidettavaksi Tyksiin. Poliisin tiedon mukaan vammat eivät ole hengenvaarallisia.
Tappelijoista otettiin kiinni yksi, jota odottanee syyte törkeästä pahoinpitelystä. Osa mukana olleista syyllistyi poliisin mukana myös haitantekoon virkavallalle.
Tappelu oli poliisin mukaan kahden maahanmuuttajaryhmän välinen, ja siihen osallistui kolmen eri maan kansalaisia.
Nujakointi alkoi alunperin Puolalan puistossa muutaman yksittäisen henkilön välisenä. Tappelijoiden siirryttyä mäkeä alas torille mukaan liittyi asianomaisten sukulaisia. Tappelun syy selviää poliisin mukaan vasta myöhemmissä kuulusteluissa.
Lähde
Turun kauppatorilla syntyi torstai-iltana joukkotappelu, jonka hajottamiseen tarvittiin lopulta neljä poliisipartiota.
Tappelijoista yksi sai päähänsä vammoja ja hänet kuljetettiin hoidettavaksi Tyksiin. Poliisin tiedon mukaan vammat eivät ole hengenvaarallisia.
Tappelijoista otettiin kiinni yksi, jota odottanee syyte törkeästä pahoinpitelystä. Osa mukana olleista syyllistyi poliisin mukana myös haitantekoon virkavallalle.
Tappelu oli poliisin mukaan kahden maahanmuuttajaryhmän välinen, ja siihen osallistui kolmen eri maan kansalaisia.
Nujakointi alkoi alunperin Puolalan puistossa muutaman yksittäisen henkilön välisenä. Tappelijoiden siirryttyä mäkeä alas torille mukaan liittyi asianomaisten sukulaisia. Tappelun syy selviää poliisin mukaan vasta myöhemmissä kuulusteluissa.
Lähde
14.2.08
Helsingin Sanomat 14.2.2008
Mellakoijat polttivat autoja Kööpenhaminassa
Tanskan poliisi on pidättänyt 17 nuorta jo neljättä yötä jatkuneissa mellakoissa Kööpenhaminassa. Nuorista viittä esitetään vangittaviksi. Mellakoijat sytyttivät tuleen kymmeniä autoja ja roskalaatikoita.
Mellakoijat heittelivät myös poliiseja kivillä, ja Jyllands-Postenin mukaan sen valokuvaaja sai lieviä vammoja nuorten hyökättyä hänen kimppuunsa.
Poliisi ei ole saanut selville, miksi nuoret mellakoivat. Mahdollisina syinä pidetään ärtymystä poliisien lisääntyneeseen partiointiin Nörrebron kaupunginosassa ja Muhammed-pilakuvista uudelleen syttynyttä kiistaa.
Lähde
Tanskan poliisi on pidättänyt 17 nuorta jo neljättä yötä jatkuneissa mellakoissa Kööpenhaminassa. Nuorista viittä esitetään vangittaviksi. Mellakoijat sytyttivät tuleen kymmeniä autoja ja roskalaatikoita.
Mellakoijat heittelivät myös poliiseja kivillä, ja Jyllands-Postenin mukaan sen valokuvaaja sai lieviä vammoja nuorten hyökättyä hänen kimppuunsa.
Poliisi ei ole saanut selville, miksi nuoret mellakoivat. Mahdollisina syinä pidetään ärtymystä poliisien lisääntyneeseen partiointiin Nörrebron kaupunginosassa ja Muhammed-pilakuvista uudelleen syttynyttä kiistaa.
Lähde
Iltasanomat 14.2.2008
Itäkeskuksen kellarisurmaaja sai elinkautisen
Vaimonsa kellariin surmannut muusikko Jannis Lakopoulos, 57, on saanut elinkautisen vankeustuomion murhasta.
Hän surmasi 29-vuotiaan vaimonsa, kun tämä tuli hakemaan tavaroitaan yhteisestä kodista Itäkeskuksesta viime heinäkuussa.
Vaimo oli laittanut avioeron vireille pari kuukautta ennen surmaa. Hän oli saanut oman asunnon ja oli aloittamassa omaa elämäänsä yhdessä pariskunnan kahden lapsen kanssa.
Mies kävi hänen kimppuunsa vasaralla ja jätti hänet virumaan yli kymmeneksi tunniksi kellariin. Hän soitti apua vasta, kun oli liian myöhäistä.
Välillä hän kävi kellarissa katsomassa vaimoaan, peitteli tämän patjalla ja sitoi punaisen nauhan haavan päälle.
Mies pesi vaatteensa ja siivosi kellaria.
Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli syyntakeinen.
Lakopoulos on esiintynyt toistakymmentä vuotta ympäri Suomea eri festivaaleilla, koulukonserteissa, klubeilla ja yksityistilaisuuksissa ja julkaissut levyjä.
Muutaman vuoden takaisessa televisio-ohjelmassa hän kertoi vaimonsa olleen hänen kohtalonsa, joka sai hänet asettumaan aloilleen. Vaimo oli musiikillisesti ja muutenkin taiteellisesti hyvin lahjakas.
Lähde
Vaimonsa kellariin surmannut muusikko Jannis Lakopoulos, 57, on saanut elinkautisen vankeustuomion murhasta.
Hän surmasi 29-vuotiaan vaimonsa, kun tämä tuli hakemaan tavaroitaan yhteisestä kodista Itäkeskuksesta viime heinäkuussa.
Vaimo oli laittanut avioeron vireille pari kuukautta ennen surmaa. Hän oli saanut oman asunnon ja oli aloittamassa omaa elämäänsä yhdessä pariskunnan kahden lapsen kanssa.
Mies kävi hänen kimppuunsa vasaralla ja jätti hänet virumaan yli kymmeneksi tunniksi kellariin. Hän soitti apua vasta, kun oli liian myöhäistä.
Välillä hän kävi kellarissa katsomassa vaimoaan, peitteli tämän patjalla ja sitoi punaisen nauhan haavan päälle.
Mies pesi vaatteensa ja siivosi kellaria.
Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli syyntakeinen.
Lakopoulos on esiintynyt toistakymmentä vuotta ympäri Suomea eri festivaaleilla, koulukonserteissa, klubeilla ja yksityistilaisuuksissa ja julkaissut levyjä.
Muutaman vuoden takaisessa televisio-ohjelmassa hän kertoi vaimonsa olleen hänen kohtalonsa, joka sai hänet asettumaan aloilleen. Vaimo oli musiikillisesti ja muutenkin taiteellisesti hyvin lahjakas.
Lähde
13.2.08
Kainuun Sanomat 13.2.2008
Maahanmuuttaja raiskauksesta ehdottomaan vankeuteen
Sudanilaissyntyinen mies on tuomittu raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä puolentoista vuoden ehdottomaan vankeuteen Kajaanissa. Lisäksi hän joutuu maksamaan uhrilleen korvauksia kärsimyksistä, kivusta ja särystä 5 000 euroa.
Mies raiskasi 16-vuotiaan paikkakuntalaisen tytön kerrostalon yleisissä tiloissa Kajaanissa keväällä 2006. Tekijä oli tuolloin 33-vuotias.
Kajaanin käräjäoikeus käsitteli tapauksen suljetuin ovin. Asiakirja-aineisto julistettiin salaiseksi 55 vuoden ajaksi.
Lähde
Sudanilaissyntyinen mies on tuomittu raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä puolentoista vuoden ehdottomaan vankeuteen Kajaanissa. Lisäksi hän joutuu maksamaan uhrilleen korvauksia kärsimyksistä, kivusta ja särystä 5 000 euroa.
Mies raiskasi 16-vuotiaan paikkakuntalaisen tytön kerrostalon yleisissä tiloissa Kajaanissa keväällä 2006. Tekijä oli tuolloin 33-vuotias.
Kajaanin käräjäoikeus käsitteli tapauksen suljetuin ovin. Asiakirja-aineisto julistettiin salaiseksi 55 vuoden ajaksi.
Lähde
12.2.08
Iltalehti 12.2.2008
Kotkan pahoinpitelijä saatiin kiinni
Kotkan poliisi on pidättänyt nuoren miehen epäiltynä viime viikon torstaina tapahtuneesta pahoinpitelystä.
Neljän miehen sanaharkka kärjistyi pahoinpitelyksi Kotkan keskustassa viime viikon torstaina aamuyöstä. Yksi miehistä pahoinpideltiin teräaseella sairaalakuntoon.
Sairaalaan toimitettu mies sai haavoja kasvoihin ja jalkoihin. Hänet on jo kotiutettu.
Kotkan poliisi pidätti vuonna 1982 syntyneen ulkomaalaistaustaisen kotkalaismiehen epäiltynä törkeästä pahoinpitelystä maanantaina. Mies on alustavasti myöntänyt osallisuutensa pahoinpitelyyn. Muita miehiä ei epäillä rikoksesta.
Kotkan poliisi kiittää yleisöä lukuisista yhteydenotoista.
Lähde
Kotkan poliisi on pidättänyt nuoren miehen epäiltynä viime viikon torstaina tapahtuneesta pahoinpitelystä.
Neljän miehen sanaharkka kärjistyi pahoinpitelyksi Kotkan keskustassa viime viikon torstaina aamuyöstä. Yksi miehistä pahoinpideltiin teräaseella sairaalakuntoon.
Sairaalaan toimitettu mies sai haavoja kasvoihin ja jalkoihin. Hänet on jo kotiutettu.
Kotkan poliisi pidätti vuonna 1982 syntyneen ulkomaalaistaustaisen kotkalaismiehen epäiltynä törkeästä pahoinpitelystä maanantaina. Mies on alustavasti myöntänyt osallisuutensa pahoinpitelyyn. Muita miehiä ei epäillä rikoksesta.
Kotkan poliisi kiittää yleisöä lukuisista yhteydenotoista.
Lähde
11.2.08
Yle 11.2.2008
Turun seurakunta ei tue EU:n alueen avunhakijoita
Turun Mikaelin seurakunta lopettaa EUn alueelta saapuvien turvapaikanhakijoiden auttamisen.
Tulevaisuudessa apua annetaan vain EU-alueen ulkopuolelta tuleville, kertoo kirkkoherra Jouni Lehikoinen.
Päätökseen on vaikuttanut turvapaikkaa monta kertaa anoneen slovakialaisen romaniperheen toiminta. Kolmen kouluikäisen lapsen yksinhuoltajaisä sai seurakunnan avustuksella asunnon, rahaa ja työpaikan. Tarkoituksena oli saada isälle ja kolmelle lapselle kotipaikkaoikeus ja lapsille mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiä.
Nyt he ovat kuitenkin palanneet uudelleen turvapaikanhakijaksi. Perhe käännytetään todennäköisesti pian takaisin Slovakiaan. Perhe on kahdeksan kertaa hakenut turvapaikkaa eri Euroopan maista.
Lähde
Turun Mikaelin seurakunta lopettaa EUn alueelta saapuvien turvapaikanhakijoiden auttamisen.
Tulevaisuudessa apua annetaan vain EU-alueen ulkopuolelta tuleville, kertoo kirkkoherra Jouni Lehikoinen.
Päätökseen on vaikuttanut turvapaikkaa monta kertaa anoneen slovakialaisen romaniperheen toiminta. Kolmen kouluikäisen lapsen yksinhuoltajaisä sai seurakunnan avustuksella asunnon, rahaa ja työpaikan. Tarkoituksena oli saada isälle ja kolmelle lapselle kotipaikkaoikeus ja lapsille mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiä.
Nyt he ovat kuitenkin palanneet uudelleen turvapaikanhakijaksi. Perhe käännytetään todennäköisesti pian takaisin Slovakiaan. Perhe on kahdeksan kertaa hakenut turvapaikkaa eri Euroopan maista.
Lähde
Yle 10.2.2008
Suomeen saapuvilta filippiiniläishoitajilta laittomia välityspalkkioita
Suomeen tulevilta filippiiniläisiltä sairaanhoitajilta on pyydetty laittomia välityspalkkioita. Terveydenhuollon ammattilaisten tulo teollisuusmaihin on romahduttanut Filippiinien oman terveydenhuollon.
Suomalaista työvoimapulaa aiotaan paikata filippiiniläisillä. Tarkoituksena on tarjota noin sadalle filippiiniläiselle sairaanhoitajalle töitä vuosina 2008 - 2009.
Keskiviikkona esitettävä YLE TV1:n Ulkolinja paljastaa että suomalaisen työvoiman välitysyhtiön Opteamin käyttämä filippiiniläinen yhteistyökumppani on pyytänyt Suomeen tulevilta työntekijöiltä laittomia, tuhansien eurojen välityspalkkioita.
YLE Uutiset tavoitti suomalaisyhtiön johtajan Filippiineilta. Hänen mukaansa yhteistyösopimus katkaistaan maanantaina. Nyt yhtiö etsii uutta kumppania.
Tästä huolimatta ensimmäisten lähihoitajien on määrä saapua Filippiineiltä Suomeen maaliskuun loppuun mennessä. Suomeen on tulossa 20 hengen pilottiryhmä, jonka kanssa testataan toimintamalleja jatkoa varten.
Filippiinien terveydenhoito suurissa ongelmissa
Sairaanhoitajien ja lääkärien kouluttaminen Filippiineillä on iso bisnes. Maahan on noussut lyhyessä ajassa satoja oppilaitoksia. Filippiineillä koulutetaankin nyt enemmän terveydenalan ammattilaisia kuin koskaan aiemmin.
Muuttovirran takia maan oma terveydenhuolto kärsii kuitenkin osaajapulasta. Valmistuneista sairaanhoitajista ja lääkäreistä suuri osa lähtee parempipalkkaisiin töihin teollisuusmaihin. Terveydenhuolto ei ole ollut Filippiineillä koskaan niin heikoissa kantimissa kuin nyt.
Lähde
Suomeen tulevilta filippiiniläisiltä sairaanhoitajilta on pyydetty laittomia välityspalkkioita. Terveydenhuollon ammattilaisten tulo teollisuusmaihin on romahduttanut Filippiinien oman terveydenhuollon.
Suomalaista työvoimapulaa aiotaan paikata filippiiniläisillä. Tarkoituksena on tarjota noin sadalle filippiiniläiselle sairaanhoitajalle töitä vuosina 2008 - 2009.
Keskiviikkona esitettävä YLE TV1:n Ulkolinja paljastaa että suomalaisen työvoiman välitysyhtiön Opteamin käyttämä filippiiniläinen yhteistyökumppani on pyytänyt Suomeen tulevilta työntekijöiltä laittomia, tuhansien eurojen välityspalkkioita.
YLE Uutiset tavoitti suomalaisyhtiön johtajan Filippiineilta. Hänen mukaansa yhteistyösopimus katkaistaan maanantaina. Nyt yhtiö etsii uutta kumppania.
Tästä huolimatta ensimmäisten lähihoitajien on määrä saapua Filippiineiltä Suomeen maaliskuun loppuun mennessä. Suomeen on tulossa 20 hengen pilottiryhmä, jonka kanssa testataan toimintamalleja jatkoa varten.
Filippiinien terveydenhoito suurissa ongelmissa
Sairaanhoitajien ja lääkärien kouluttaminen Filippiineillä on iso bisnes. Maahan on noussut lyhyessä ajassa satoja oppilaitoksia. Filippiineillä koulutetaankin nyt enemmän terveydenalan ammattilaisia kuin koskaan aiemmin.
Muuttovirran takia maan oma terveydenhuolto kärsii kuitenkin osaajapulasta. Valmistuneista sairaanhoitajista ja lääkäreistä suuri osa lähtee parempipalkkaisiin töihin teollisuusmaihin. Terveydenhuolto ei ole ollut Filippiineillä koskaan niin heikoissa kantimissa kuin nyt.
Lähde
Helsingin Sanomat 10.2.2008
Maahanmuuttajat yliedustettuina Helsingin väkivaltarikoksissa
Ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleisiä Helsingissä. He ovat selvästi yliedustettuina poliisin tilastoissa.
2000-luvulla poliisin tietoon tulleista raiskauksista yli 40 prosentissa epäilty on ollut ulkomaalaistaustainen. Ryöstöissä sekä kiristyksissä osuus on lähes kolmasosa.
Helsingin Sanomat kävi läpi 2000-luvulla Helsingin poliisin tietoon tulleet murhat ja tapot, törkeät pahoinpitelyt, raiskaukset sekä ryöstöt ja kiristykset, joissa epäilty on saatu kiinni.
Ulkomaalaistaustainen tarkoittaa poliisin tilastoissa henkilöä, joka ei ole syntynyt Suomessa. Tilastoissa ei ole eritelty tekijöitä yksittäisten kansallisuuksien mukaan.
2000-luvulla ulkomailla syntyneiden osuus Helsingin asukkaista on kasvanut 6,1 prosentista 8,3:een.
Maahanmuuttajien ikärakenne on erilainen kuin kantaväestön: heidän joukossaan on enemmän nuoria. Tämä voi vääristää tilastoja, sillä rikoksiin syyllistytään usein nuorena.
"Jos ikä vakioitaisiin eli sen vaikutus poistettaisiin, prosenttiosuudet rikoksista voisivat laskea, raiskausten kohdalla yli kymmenenkin prosenttiyksikköä", kommentoi ulkomaalaistaustaisten rikollisuutta tutkinut dosentti Juhani Iivari Stakesista.
Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtajan, rikosylikomisario Kari Tolvasen mukaan ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat monesti raaempia kuin suomalaisten tekemät.
"Kynnys käyttää ronskimpaa väkivaltaa on usein matalammalla", hän kuvailee.
Törkeistä pahoinpitelyistä yli 17 prosentissa epäiltynä on ulkomaalaistaustainen. Törkeiden pahoinpitelyiden tekijät ovat usein samoja henkilöitä, jotka syyllistyvät myös ryöstöihin ja kiristyksiin. Kyseinen joukko on Tolvasen mukaan suhteellisen pieni, "kuvioissa pyörii samoja naamoja".
Ulkomaalaistaustaisten tekemät raiskaukset huolettavat Helsingin poliisia erityisesti. Niiden osuus 2000-luvun aikana tehdyistä raiskauksista on ollut yli 40 prosenttia, eikä osuus ole laskussa.
Iivarin mukaan seksuaalirikosten taustalla on usein kulttuurien törmäys, joka tulee ilmi suhteessa naiseen. "Kun kohtaaminen tapahtuu, ystävällisyyden ja kohteliaisuuden osoitukset voidaan ymmärtää väärin. Siinä voi syntyä tulkinta naisten saatavuudesta", hän sanoo.
Tyypillinen raiskaustapaus on sellainen, jossa nainen ja mies ovat lähteneet yhdessä baarista ja raiskaus tapahtuu esimerkiksi autossa tai kotona. Niin kutsutut puskaraiskaukset, joissa tuntematon henkilö käy äkkiarvaamatta kimppuun, ovat harvinaisia sekä maahanmuuttajien että syntyperäisten suomalaisten tekeminä.
Lähde
Ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleisiä Helsingissä. He ovat selvästi yliedustettuina poliisin tilastoissa.
2000-luvulla poliisin tietoon tulleista raiskauksista yli 40 prosentissa epäilty on ollut ulkomaalaistaustainen. Ryöstöissä sekä kiristyksissä osuus on lähes kolmasosa.
Helsingin Sanomat kävi läpi 2000-luvulla Helsingin poliisin tietoon tulleet murhat ja tapot, törkeät pahoinpitelyt, raiskaukset sekä ryöstöt ja kiristykset, joissa epäilty on saatu kiinni.
Ulkomaalaistaustainen tarkoittaa poliisin tilastoissa henkilöä, joka ei ole syntynyt Suomessa. Tilastoissa ei ole eritelty tekijöitä yksittäisten kansallisuuksien mukaan.
2000-luvulla ulkomailla syntyneiden osuus Helsingin asukkaista on kasvanut 6,1 prosentista 8,3:een.
Maahanmuuttajien ikärakenne on erilainen kuin kantaväestön: heidän joukossaan on enemmän nuoria. Tämä voi vääristää tilastoja, sillä rikoksiin syyllistytään usein nuorena.
"Jos ikä vakioitaisiin eli sen vaikutus poistettaisiin, prosenttiosuudet rikoksista voisivat laskea, raiskausten kohdalla yli kymmenenkin prosenttiyksikköä", kommentoi ulkomaalaistaustaisten rikollisuutta tutkinut dosentti Juhani Iivari Stakesista.
Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtajan, rikosylikomisario Kari Tolvasen mukaan ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat monesti raaempia kuin suomalaisten tekemät.
"Kynnys käyttää ronskimpaa väkivaltaa on usein matalammalla", hän kuvailee.
Törkeistä pahoinpitelyistä yli 17 prosentissa epäiltynä on ulkomaalaistaustainen. Törkeiden pahoinpitelyiden tekijät ovat usein samoja henkilöitä, jotka syyllistyvät myös ryöstöihin ja kiristyksiin. Kyseinen joukko on Tolvasen mukaan suhteellisen pieni, "kuvioissa pyörii samoja naamoja".
Ulkomaalaistaustaisten tekemät raiskaukset huolettavat Helsingin poliisia erityisesti. Niiden osuus 2000-luvun aikana tehdyistä raiskauksista on ollut yli 40 prosenttia, eikä osuus ole laskussa.
Iivarin mukaan seksuaalirikosten taustalla on usein kulttuurien törmäys, joka tulee ilmi suhteessa naiseen. "Kun kohtaaminen tapahtuu, ystävällisyyden ja kohteliaisuuden osoitukset voidaan ymmärtää väärin. Siinä voi syntyä tulkinta naisten saatavuudesta", hän sanoo.
Tyypillinen raiskaustapaus on sellainen, jossa nainen ja mies ovat lähteneet yhdessä baarista ja raiskaus tapahtuu esimerkiksi autossa tai kotona. Niin kutsutut puskaraiskaukset, joissa tuntematon henkilö käy äkkiarvaamatta kimppuun, ovat harvinaisia sekä maahanmuuttajien että syntyperäisten suomalaisten tekeminä.
Lähde
10.2.08
Helsingin Sanomat 10.2.2008
Maahanmuuttajat yliedustettuina Helsingin väkivaltarikoksissa
Ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleisiä Helsingissä. He ovat selvästi yliedustettuina poliisin tilastoissa.
2000-luvulla poliisin tietoon tulleista raiskauksista yli 40 prosentissa epäilty on ollut ulkomaalaistaustainen. Ryöstöissä sekä kiristyksissä osuus on lähes kolmasosa.
Helsingin Sanomat kävi läpi 2000-luvulla Helsingin poliisin tietoon tulleet murhat ja tapot, törkeät pahoinpitelyt, raiskaukset sekä ryöstöt ja kiristykset, joissa epäilty on saatu kiinni.
Ulkomaalaistaustainen tarkoittaa poliisin tilastoissa henkilöä, joka ei ole syntynyt Suomessa. Tilastoissa ei ole eritelty tekijöitä yksittäisten kansallisuuksien mukaan.
2000-luvulla ulkomailla syntyneiden osuus Helsingin asukkaista on kasvanut 6,1 prosentista 8,3:een.
Maahanmuuttajien ikärakenne on erilainen kuin kantaväestön: heidän joukossaan on enemmän nuoria. Tämä voi vääristää tilastoja, sillä rikoksiin syyllistytään usein nuorena.
"Jos ikä vakioitaisiin eli sen vaikutus poistettaisiin, prosenttiosuudet rikoksista voisivat laskea, raiskausten kohdalla yli kymmenenkin prosenttiyksikköä", kommentoi ulkomaalaistaustaisten rikollisuutta tutkinut dosentti Juhani Iivari Stakesista.
Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtajan, rikosylikomisario Kari Tolvasen mukaan ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat monesti raaempia kuin suomalaisten tekemät.
"Kynnys käyttää ronskimpaa väkivaltaa on usein matalammalla", hän kuvailee.
Törkeistä pahoinpitelyistä yli 17 prosentissa epäiltynä on ulkomaalaistaustainen. Törkeiden pahoinpitelyiden tekijät ovat usein samoja henkilöitä, jotka syyllistyvät myös ryöstöihin ja kiristyksiin. Kyseinen joukko on Tolvasen mukaan suhteellisen pieni, "kuvioissa pyörii samoja naamoja".
Ulkomaalaistaustaisten tekemät raiskaukset huolettavat Helsingin poliisia erityisesti. Niiden osuus 2000-luvun aikana tehdyistä raiskauksista on ollut yli 40 prosenttia, eikä osuus ole laskussa.
Iivarin mukaan seksuaalirikosten taustalla on usein kulttuurien törmäys, joka tulee ilmi suhteessa naiseen. "Kun kohtaaminen tapahtuu, ystävällisyyden ja kohteliaisuuden osoitukset voidaan ymmärtää väärin. Siinä voi syntyä tulkinta naisten saatavuudesta", hän sanoo.
Tyypillinen raiskaustapaus on sellainen, jossa nainen ja mies ovat lähteneet yhdessä baarista ja raiskaus tapahtuu esimerkiksi autossa tai kotona. Niin kutsutut puskaraiskaukset, joissa tuntematon henkilö käy äkkiarvaamatta kimppuun, ovat harvinaisia sekä maahanmuuttajien että syntyperäisten suomalaisten tekeminä.
Lähde
Ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat yleisiä Helsingissä. He ovat selvästi yliedustettuina poliisin tilastoissa.
2000-luvulla poliisin tietoon tulleista raiskauksista yli 40 prosentissa epäilty on ollut ulkomaalaistaustainen. Ryöstöissä sekä kiristyksissä osuus on lähes kolmasosa.
Helsingin Sanomat kävi läpi 2000-luvulla Helsingin poliisin tietoon tulleet murhat ja tapot, törkeät pahoinpitelyt, raiskaukset sekä ryöstöt ja kiristykset, joissa epäilty on saatu kiinni.
Ulkomaalaistaustainen tarkoittaa poliisin tilastoissa henkilöä, joka ei ole syntynyt Suomessa. Tilastoissa ei ole eritelty tekijöitä yksittäisten kansallisuuksien mukaan.
2000-luvulla ulkomailla syntyneiden osuus Helsingin asukkaista on kasvanut 6,1 prosentista 8,3:een.
Maahanmuuttajien ikärakenne on erilainen kuin kantaväestön: heidän joukossaan on enemmän nuoria. Tämä voi vääristää tilastoja, sillä rikoksiin syyllistytään usein nuorena.
"Jos ikä vakioitaisiin eli sen vaikutus poistettaisiin, prosenttiosuudet rikoksista voisivat laskea, raiskausten kohdalla yli kymmenenkin prosenttiyksikköä", kommentoi ulkomaalaistaustaisten rikollisuutta tutkinut dosentti Juhani Iivari Stakesista.
Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtajan, rikosylikomisario Kari Tolvasen mukaan ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltarikokset ovat monesti raaempia kuin suomalaisten tekemät.
"Kynnys käyttää ronskimpaa väkivaltaa on usein matalammalla", hän kuvailee.
Törkeistä pahoinpitelyistä yli 17 prosentissa epäiltynä on ulkomaalaistaustainen. Törkeiden pahoinpitelyiden tekijät ovat usein samoja henkilöitä, jotka syyllistyvät myös ryöstöihin ja kiristyksiin. Kyseinen joukko on Tolvasen mukaan suhteellisen pieni, "kuvioissa pyörii samoja naamoja".
Ulkomaalaistaustaisten tekemät raiskaukset huolettavat Helsingin poliisia erityisesti. Niiden osuus 2000-luvun aikana tehdyistä raiskauksista on ollut yli 40 prosenttia, eikä osuus ole laskussa.
Iivarin mukaan seksuaalirikosten taustalla on usein kulttuurien törmäys, joka tulee ilmi suhteessa naiseen. "Kun kohtaaminen tapahtuu, ystävällisyyden ja kohteliaisuuden osoitukset voidaan ymmärtää väärin. Siinä voi syntyä tulkinta naisten saatavuudesta", hän sanoo.
Tyypillinen raiskaustapaus on sellainen, jossa nainen ja mies ovat lähteneet yhdessä baarista ja raiskaus tapahtuu esimerkiksi autossa tai kotona. Niin kutsutut puskaraiskaukset, joissa tuntematon henkilö käy äkkiarvaamatta kimppuun, ovat harvinaisia sekä maahanmuuttajien että syntyperäisten suomalaisten tekeminä.
Lähde
9.2.08
Helsingin Sanomat 9.2.2008
Romanialainen kerjäläispariskunta sai pojan
Trandafir Suras ja Mihaela Stoica saivat pojan. He ajattelivat nimetä vauvan Fernandoksi.
Pieni poika tuhisee kapaloituna äitinsä Mihaela Aurelia Stoican vieressä Helsingin Naistenklinikalla. Mittaa on 50 senttiä, painoa kolme kiloa ja rapiat. Ikää kolme tuntia.
Poika syntyi odotettua aikaisemmin. Vanhempien piti vielä perjantaina lähteä kohti kotimaata Romaniaa. Ensin laivalla Ruotsiin ja sieltä bussilla eteenpäin. Supistukset alkoivat perjantaina iltapäivällä ja matkasuunnitelmat muuttuivat.
Yhdeksän pisteen poika syntyi lauantaiaamuna hieman ennen kello kahdeksaa. Sattumoisin pojan syntymäpäivä on sama kuin äidin. Stoica täytti lauantaina 17 vuotta.
Husissa arvioitiin lapsen syntyvän vasta helmi–maaliskuussa, Helsingin sosiaalipäivystyksen johtaja Olli Salin kertoo. Tämän takia ajateltiin, että Stoica ja hänen miehensä Trandafir Suras voivat matkustaa. Viranomaiset arvioivat, että olosuhteet ovat Romaniassa lapselle paremmat kuin Suomessa. "Äitikin on vielä alaikäinen ja edellytykset selvitä Suomessa ovat heikot."
Hän myös muistuttaa, että viime vuonna nähtiin tapauksia, joissa lapset olivat vanhempiensa mukana kerjäämässä Helsingin kaduilla.
Stoicalla oli synnytyksessä mukana tulkki, mutta ei enää sen jälkeen. Käytännön kysymyksiin tuoreen äidin oli vaikea saada vastauksia.
Kätilö Natalia Bayanova kyseli aamupäivällä puhelimen päähän saadun, Helsingin Sanomien käyttämän ulkopuolisen tulkin avulla, tarvitseeko tuore äiti lääkettä ja onko hänellä allergioita. Lisäksi hän kertoi, että sairaalassa äiti ja lapsi ovat ainakin maanantaihin ja että äidille opetetaan lastenhoidon perusasiat.
"Pelkään, että poika otetaan pois ja minut heitetään kadulle", kerjäämällä rahaa Suomessa hankkinut Stoica totesi lauantaina.
Lähde
Trandafir Suras ja Mihaela Stoica saivat pojan. He ajattelivat nimetä vauvan Fernandoksi.
Pieni poika tuhisee kapaloituna äitinsä Mihaela Aurelia Stoican vieressä Helsingin Naistenklinikalla. Mittaa on 50 senttiä, painoa kolme kiloa ja rapiat. Ikää kolme tuntia.
Poika syntyi odotettua aikaisemmin. Vanhempien piti vielä perjantaina lähteä kohti kotimaata Romaniaa. Ensin laivalla Ruotsiin ja sieltä bussilla eteenpäin. Supistukset alkoivat perjantaina iltapäivällä ja matkasuunnitelmat muuttuivat.
Yhdeksän pisteen poika syntyi lauantaiaamuna hieman ennen kello kahdeksaa. Sattumoisin pojan syntymäpäivä on sama kuin äidin. Stoica täytti lauantaina 17 vuotta.
Husissa arvioitiin lapsen syntyvän vasta helmi–maaliskuussa, Helsingin sosiaalipäivystyksen johtaja Olli Salin kertoo. Tämän takia ajateltiin, että Stoica ja hänen miehensä Trandafir Suras voivat matkustaa. Viranomaiset arvioivat, että olosuhteet ovat Romaniassa lapselle paremmat kuin Suomessa. "Äitikin on vielä alaikäinen ja edellytykset selvitä Suomessa ovat heikot."
Hän myös muistuttaa, että viime vuonna nähtiin tapauksia, joissa lapset olivat vanhempiensa mukana kerjäämässä Helsingin kaduilla.
Stoicalla oli synnytyksessä mukana tulkki, mutta ei enää sen jälkeen. Käytännön kysymyksiin tuoreen äidin oli vaikea saada vastauksia.
Kätilö Natalia Bayanova kyseli aamupäivällä puhelimen päähän saadun, Helsingin Sanomien käyttämän ulkopuolisen tulkin avulla, tarvitseeko tuore äiti lääkettä ja onko hänellä allergioita. Lisäksi hän kertoi, että sairaalassa äiti ja lapsi ovat ainakin maanantaihin ja että äidille opetetaan lastenhoidon perusasiat.
"Pelkään, että poika otetaan pois ja minut heitetään kadulle", kerjäämällä rahaa Suomessa hankkinut Stoica totesi lauantaina.
Lähde
8.2.08
Helsingin Sanomat 8.2.2008
Romanialaismiesten varkaussuma toi ehdollista vankeutta
Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi perjantaina kolme Espanjassa asuvaa Romanian kansalaista ehdollisiin vankeustuomioihin ja oheissakkoihin varkauksista ja maksuvälinepetoksista. Rikokset oli tehty marraskuun ja tammikuun aikana Kuopiossa, Raumalla ja Jyväskylässä, jossa miehet jäivät kiinni itse teosta.
Miehet saatiin tuomiolle nopeutetun oikeuskäsittelyn ansiosta. Käräjäoikeus vangitsi heidät viikkoa aikaisemmin. Perusteena oli arvio rikoskierteen jatkumisesta omien varojen puuttuessa. Oikeuskäsittelyä helpotti se, että kiinniotetut tunnustivat tekonsa.
Miehet käyttivät rikoksissaan samaa kaavaa. He seurasivat uhriaan kauppakeskuksen pankkiautomaatille, urkkivat tietoonsa tämän pankkikortin tunnusluvun sekä varastivat kassin tai lompakon. Sen jälkeen he nostivat tililtä rahaa.
Miehistä kaksi oli mukana kolmessa rikoksessa. He saivat 75 päivää vankeutta ja sakkoa yhteensä 120 euroa. Yhdelle tuli kahdesta tapahtumaketjusta 60 päivää vankeutta ja sakkoa 120 euroa.
Käräjäoikeus otti tuomiossa huomioon sen, että rikokset olivat suunnitelmallisia ja että kaksi uhreista oli iäkkäitä 79-vuotiaita naisia.
Lähde
Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi perjantaina kolme Espanjassa asuvaa Romanian kansalaista ehdollisiin vankeustuomioihin ja oheissakkoihin varkauksista ja maksuvälinepetoksista. Rikokset oli tehty marraskuun ja tammikuun aikana Kuopiossa, Raumalla ja Jyväskylässä, jossa miehet jäivät kiinni itse teosta.
Miehet saatiin tuomiolle nopeutetun oikeuskäsittelyn ansiosta. Käräjäoikeus vangitsi heidät viikkoa aikaisemmin. Perusteena oli arvio rikoskierteen jatkumisesta omien varojen puuttuessa. Oikeuskäsittelyä helpotti se, että kiinniotetut tunnustivat tekonsa.
Miehet käyttivät rikoksissaan samaa kaavaa. He seurasivat uhriaan kauppakeskuksen pankkiautomaatille, urkkivat tietoonsa tämän pankkikortin tunnusluvun sekä varastivat kassin tai lompakon. Sen jälkeen he nostivat tililtä rahaa.
Miehistä kaksi oli mukana kolmessa rikoksessa. He saivat 75 päivää vankeutta ja sakkoa yhteensä 120 euroa. Yhdelle tuli kahdesta tapahtumaketjusta 60 päivää vankeutta ja sakkoa 120 euroa.
Käräjäoikeus otti tuomiossa huomioon sen, että rikokset olivat suunnitelmallisia ja että kaksi uhreista oli iäkkäitä 79-vuotiaita naisia.
Lähde
Helsingin Sanomat 8.2.2008
Työmatkalla ollut nainen ryöstettiin Helsingin Ilmalassa
Työmatkalla ollut 40-vuotias nainen ryöstettiin perjantaiaamuna kello 7.35 Helsingin Ilmalassa.
Nainen käveli Ilmalan juna-asemalta metsäpolkua pitkin kohti Ilmalantoria, kun hänet pysäytti häneen takanaan kulkenut mies.
Mies suihkutti naisen silmiin sumutetta, joka sai naisen menettämään hetkeksi näkönsä. Tämän jälkeen mies ryösti naisen laukun ja lähti juoksemaan Ilmalan asemaa kohti.
Uhrin kertoman mukaan tekijä oli noin 25–30-vuotias, hoikka, noin 170-senttinen mies, joka puhui suomea ulkomaalaisella korostuksella. Tekijällä oli tummat, lyhyet hiukset sekä tummat housut ja pusakka.
Poliisi toivoo miehestä mahdollisesti jotain tietäviä soittamaan havaintonsa poliisin numeroon(09) 189 4002.
Lähde
Työmatkalla ollut 40-vuotias nainen ryöstettiin perjantaiaamuna kello 7.35 Helsingin Ilmalassa.
Nainen käveli Ilmalan juna-asemalta metsäpolkua pitkin kohti Ilmalantoria, kun hänet pysäytti häneen takanaan kulkenut mies.
Mies suihkutti naisen silmiin sumutetta, joka sai naisen menettämään hetkeksi näkönsä. Tämän jälkeen mies ryösti naisen laukun ja lähti juoksemaan Ilmalan asemaa kohti.
Uhrin kertoman mukaan tekijä oli noin 25–30-vuotias, hoikka, noin 170-senttinen mies, joka puhui suomea ulkomaalaisella korostuksella. Tekijällä oli tummat, lyhyet hiukset sekä tummat housut ja pusakka.
Poliisi toivoo miehestä mahdollisesti jotain tietäviä soittamaan havaintonsa poliisin numeroon(09) 189 4002.
Lähde
Iltalehti 8.2.2008
Missä ovat pahoinpitelijät?
Miestä puukotettiin vaarallisesti Kotkassa torstaiaamuna.
Kotkansaarella Ruotsinsalmenkadun ja Keskuskadun risteyksen välittömässä läheisyydessä tapahtui torstaiaamuna kello neljän aikaan törkeä pahoinpitely. Paikalla oli neljä miestä, joille tuli riitaa. Riidan seurauksena yksi miehistä sai teräaseen vammoja kasvoihin ja jalkaan.
Mies toimitettiin Kymenlaakson keskussairaalaan samaan hoitoa vammoihinsa. Tapausta tutkitaan törkeänä pahoinpitelynä.
Poliisi pyytää yleisöltä havaintoja valvontakamerakuvissa näkyvästä hoikasta vaaleaan maastokuvioiseen takkiin ja vaaleaan päähineeseen pukeutuneesta miehestä. Samoin pyydetään havaintoja valvontakamerakuvissa oikealla ja yksittäisessä kuvassa olevasta tummiin pukeutuneesta miehestä. Mies on ulkomaalainen, noin 20-25-vuotias, 175-180 cm pitkä, ja hänellä on tumma ja lyhyt kiharahko tukka.
Tapahtumasta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä lähimpään poliisiin tai Kotkan poliisiin puh. 071-8735440, 071-8735442 tai sähköpostitse palaute@kotka.poliisi.fi.
Lähde
Miestä puukotettiin vaarallisesti Kotkassa torstaiaamuna.
Kotkansaarella Ruotsinsalmenkadun ja Keskuskadun risteyksen välittömässä läheisyydessä tapahtui torstaiaamuna kello neljän aikaan törkeä pahoinpitely. Paikalla oli neljä miestä, joille tuli riitaa. Riidan seurauksena yksi miehistä sai teräaseen vammoja kasvoihin ja jalkaan.
Mies toimitettiin Kymenlaakson keskussairaalaan samaan hoitoa vammoihinsa. Tapausta tutkitaan törkeänä pahoinpitelynä.
Poliisi pyytää yleisöltä havaintoja valvontakamerakuvissa näkyvästä hoikasta vaaleaan maastokuvioiseen takkiin ja vaaleaan päähineeseen pukeutuneesta miehestä. Samoin pyydetään havaintoja valvontakamerakuvissa oikealla ja yksittäisessä kuvassa olevasta tummiin pukeutuneesta miehestä. Mies on ulkomaalainen, noin 20-25-vuotias, 175-180 cm pitkä, ja hänellä on tumma ja lyhyt kiharahko tukka.
Tapahtumasta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä lähimpään poliisiin tai Kotkan poliisiin puh. 071-8735440, 071-8735442 tai sähköpostitse palaute@kotka.poliisi.fi.
Lähde
7.2.08
Aamulehti 7.2.2008
Kuolemantuomio uskottomalle
Islam-puolue: Sharia voimaan, kun kansa on kääntynyt
Aviorikoksesta kiinni jääneen tappaminen on Suomen islamilaisen puolueen mielestä periaatteessa oikein. Puheenjohtaja Abdullah Tammen mielestä kuolemanrangaistus voidaan langettaa tekijöille, jos neljä ihmistä on nähnyt avioliiton ulkopuolisen sukupuoliyhdynnän.
- Se on kuolemantuomio silloin. Se on ihan selvä juttu, jos on todisteet, Tammi sanoi.
Tammen mukaan kuolemantuomioon ei kuitenkaan voida vielä siirtyä Suomessa. Enemmistön suomalaisista tulisi olisi muslimeja tai ainakin tuntea hyvin islamilainen laki, sharia. Puolue kunnioittaa Suomen lakeja, mutta kannattaa pitkällä tähtäimellä niiden korvaamista islamilaisella lailla.
- Onhan Jumalan laki toki parempi kuin ihmisen laki, Tammi sanoi puolueen tiedotustilaisuudessa torstaina Helsingissä.
Puolueen tiedottajan Imane Bellaminen mukaan kuolemantuomioita on historiassa toimeenpantu harvoin, mutta ne toimisivat hyvänä pelotteena esimerkiksi pedofiileille.
Puolueen kunnallisvaaliohjelman julkistustilaisuudessa käytiin välillä tiukkaakin keskustelua puolueen uskonnollisesta linjasta. Helsingin yliopiston islamin tutkija Marko Juntunen tiedusteli, keitä puolueen uskonnolliset auktoriteetit ovat. Puheenjohtaja Tammi kuitenkin kieltäytyi keskustelusta vedoten siihen, että tilaisuudessa puhutaan kunnallisvaalitavoitteista.
- Puolue ei seuraa Saudi-Arabian fatwoja sokeasti. Meillä ei ole mitään yhteyttä Saudi-Arabian hallintoon, sanoi vt varapuheenjohtaja Abdullah Rintala.
Kukaan ei ollut maininnut saudiyhteyksiä. Puolueen tulkinnat islamista ovat hyvin jyrkkiä, ja ainakin jotkut maahanmuuttajamuslimit vierastavat puoluetta.
"Saatanallinen Amerikka"
Kulmakarvoja kohotuttivat myös puolueen ulkopoliittiset linjaukset. Suomen tulisi vetäytyä esimerkiksi Afganistanista ja olla mukana vain YK:n rauhanturvatehtävissä.
- Tässä suhteessa Suomen ulkopolitiikan on islamin vastaista. Te näette miten katala saatanallinen Amerikka tukee näitä toimia, puheenjohtaja Abdullah Tammi sanoi.
Lähde
Islam-puolue: Sharia voimaan, kun kansa on kääntynyt
Aviorikoksesta kiinni jääneen tappaminen on Suomen islamilaisen puolueen mielestä periaatteessa oikein. Puheenjohtaja Abdullah Tammen mielestä kuolemanrangaistus voidaan langettaa tekijöille, jos neljä ihmistä on nähnyt avioliiton ulkopuolisen sukupuoliyhdynnän.
- Se on kuolemantuomio silloin. Se on ihan selvä juttu, jos on todisteet, Tammi sanoi.
Tammen mukaan kuolemantuomioon ei kuitenkaan voida vielä siirtyä Suomessa. Enemmistön suomalaisista tulisi olisi muslimeja tai ainakin tuntea hyvin islamilainen laki, sharia. Puolue kunnioittaa Suomen lakeja, mutta kannattaa pitkällä tähtäimellä niiden korvaamista islamilaisella lailla.
- Onhan Jumalan laki toki parempi kuin ihmisen laki, Tammi sanoi puolueen tiedotustilaisuudessa torstaina Helsingissä.
Puolueen tiedottajan Imane Bellaminen mukaan kuolemantuomioita on historiassa toimeenpantu harvoin, mutta ne toimisivat hyvänä pelotteena esimerkiksi pedofiileille.
Puolueen kunnallisvaaliohjelman julkistustilaisuudessa käytiin välillä tiukkaakin keskustelua puolueen uskonnollisesta linjasta. Helsingin yliopiston islamin tutkija Marko Juntunen tiedusteli, keitä puolueen uskonnolliset auktoriteetit ovat. Puheenjohtaja Tammi kuitenkin kieltäytyi keskustelusta vedoten siihen, että tilaisuudessa puhutaan kunnallisvaalitavoitteista.
- Puolue ei seuraa Saudi-Arabian fatwoja sokeasti. Meillä ei ole mitään yhteyttä Saudi-Arabian hallintoon, sanoi vt varapuheenjohtaja Abdullah Rintala.
Kukaan ei ollut maininnut saudiyhteyksiä. Puolueen tulkinnat islamista ovat hyvin jyrkkiä, ja ainakin jotkut maahanmuuttajamuslimit vierastavat puoluetta.
"Saatanallinen Amerikka"
Kulmakarvoja kohotuttivat myös puolueen ulkopoliittiset linjaukset. Suomen tulisi vetäytyä esimerkiksi Afganistanista ja olla mukana vain YK:n rauhanturvatehtävissä.
- Tässä suhteessa Suomen ulkopolitiikan on islamin vastaista. Te näette miten katala saatanallinen Amerikka tukee näitä toimia, puheenjohtaja Abdullah Tammi sanoi.
Lähde
6.2.08
Yle Uutiset 6.2.2008
Ulkomaalaistaustaisten koululaisten osuus kasvussa
Maahanmuuttajataustaisten koululaisten määrä pääkaupunkiseudulla kasvaa vauhdilla.
Ennusteiden mukaan vuonna 2025 Helsingin koululaisista 23,3 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Vuonna 1995 ulkomaalaistaustaisia oppilaita oli vain noin viisi prosenttia. Vuonna 2006 heitä oli noin yhdeksän prosenttia.
Koko pääkaupunkiseudulla, eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuuden ennustetaan vuonna 2025 nousevan noin 19 prosenttiin.
Pääkaupunkiseudun koko väestön ennustetaan kasvavan lähes 130 000 hengellä vuoteen 2025 mennessä. Tästä kasvusta vieraskielisten osuus on 75 prosenttia eli vajaa 100 000 henkeä.
Nopeinta kasvua ennustetaan Itä-Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmille.
Luvut ilmenevät pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvityksestä.
Lähde
Maahanmuuttajataustaisten koululaisten määrä pääkaupunkiseudulla kasvaa vauhdilla.
Ennusteiden mukaan vuonna 2025 Helsingin koululaisista 23,3 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.
Vuonna 1995 ulkomaalaistaustaisia oppilaita oli vain noin viisi prosenttia. Vuonna 2006 heitä oli noin yhdeksän prosenttia.
Koko pääkaupunkiseudulla, eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuuden ennustetaan vuonna 2025 nousevan noin 19 prosenttiin.
Pääkaupunkiseudun koko väestön ennustetaan kasvavan lähes 130 000 hengellä vuoteen 2025 mennessä. Tästä kasvusta vieraskielisten osuus on 75 prosenttia eli vajaa 100 000 henkeä.
Nopeinta kasvua ennustetaan Itä-Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmille.
Luvut ilmenevät pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvityksestä.
Lähde
Turun Sanomat 6.2.2008 (2.)
Rasistinen huutelu vaikutti pahoinpitelytuomion arviointiin
Turun käräjäoikeus tuomitsi tiistaina kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 18-vuotiaan miehen, joka viime syyskuussa kävi Turun keskustassa perässään kulkeneen huutelijan kimppuun ja pahoinpiteli tätä lyömällä ja potkimalla. Syytetty velvoitettiin maksamaan yli 4 300 euroa erilaisia asianomistajan kuluja, josta 1 500 euroa kosmeettisesta haitasta ja 800 euroa kivusta ja särystä. Hän joutuu maksamaan myös huutelijan oikeudenkäyntikulut, runsaat 1 500 euroa.
Asianomistaja oli vaatinut noin 9 500 euron vahingonkorvauksia.
Afrikkalaista syntyperää oleva vastaaja oli tyttöystävänsä kanssa kulkemassa keskustassa, kun vuonna 1974 syntynyt turkulaismies lyöttäytyi heidän seuraansa. Voimakkaassa humalatilassa ollut mies huuteli rasistisia herjoja torin kulmilta Kristiinankadun ja Eerikinkadun kulmille saakka eikä pyynnöistä huolimatta lopettanut häiriköintiä.
Huutelija tarttui lopulta vastaajaa kurkusta ja nosti käden lyöntiasentoon, jolloin vastaaja löi tätä kaksi kertaa nyrkillä kasvoihin. Hän potkaisi maahan suistunutta huutelijaa kerran päähän ja kerran selkään ja astui tämän pään päälle. Huutelijalta murtui nenäluu ja hän sai ruhjeita kasvoihinsa.
Syyttäjä vaati vastaajalle tuomiota törkeästä pahoinpitelystä, jonka tämä kiisti sanoen vain puolustautuneensa hyökkäystä vastaan. Käräjäoikeus arvioi pahoinpitelyn tekotavaltaan raa´aksi ja julmaksi. Erityisesti maassa maanneeseen kohdistunut hakkaaminen arvioitiin törkeäksi.
Asianomistaja kuitenkin vaikutti omalla menettelyllään siihen, että vastaaja menetti lopulta itsehillintänsä. Itse väkivaltatilanne oli nopeasti ohi, joten käräjäoikeus arvioi teon kokonaisuutena pahoinpitelyksi.
Lähde
Turun käräjäoikeus tuomitsi tiistaina kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 18-vuotiaan miehen, joka viime syyskuussa kävi Turun keskustassa perässään kulkeneen huutelijan kimppuun ja pahoinpiteli tätä lyömällä ja potkimalla. Syytetty velvoitettiin maksamaan yli 4 300 euroa erilaisia asianomistajan kuluja, josta 1 500 euroa kosmeettisesta haitasta ja 800 euroa kivusta ja särystä. Hän joutuu maksamaan myös huutelijan oikeudenkäyntikulut, runsaat 1 500 euroa.
Asianomistaja oli vaatinut noin 9 500 euron vahingonkorvauksia.
Afrikkalaista syntyperää oleva vastaaja oli tyttöystävänsä kanssa kulkemassa keskustassa, kun vuonna 1974 syntynyt turkulaismies lyöttäytyi heidän seuraansa. Voimakkaassa humalatilassa ollut mies huuteli rasistisia herjoja torin kulmilta Kristiinankadun ja Eerikinkadun kulmille saakka eikä pyynnöistä huolimatta lopettanut häiriköintiä.
Huutelija tarttui lopulta vastaajaa kurkusta ja nosti käden lyöntiasentoon, jolloin vastaaja löi tätä kaksi kertaa nyrkillä kasvoihin. Hän potkaisi maahan suistunutta huutelijaa kerran päähän ja kerran selkään ja astui tämän pään päälle. Huutelijalta murtui nenäluu ja hän sai ruhjeita kasvoihinsa.
Syyttäjä vaati vastaajalle tuomiota törkeästä pahoinpitelystä, jonka tämä kiisti sanoen vain puolustautuneensa hyökkäystä vastaan. Käräjäoikeus arvioi pahoinpitelyn tekotavaltaan raa´aksi ja julmaksi. Erityisesti maassa maanneeseen kohdistunut hakkaaminen arvioitiin törkeäksi.
Asianomistaja kuitenkin vaikutti omalla menettelyllään siihen, että vastaaja menetti lopulta itsehillintänsä. Itse väkivaltatilanne oli nopeasti ohi, joten käräjäoikeus arvioi teon kokonaisuutena pahoinpitelyksi.
Lähde
Turun Sanomat 6.2.2008
Islamin opetuksen kirjavuus ja valvonnan puute huolestuttavat
Ruotsin korkeakouluministerin Lars Leijonborgin ehdotus imaamien koulutuksen järjestämisestä Ruotsissa herättää mielenkiintoa myös Suomessa. Ministeri perustelee ehdotustaan sillä, että ruotsalaisen yhteiskunnan järjestämä koulutus minimoisi islamin radikalisoitumista Ruotsissa.
Turun islamilaisen yhdistyksen varapuheenjohtaja ja Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Mohamed Ahmedane pitää Leijonborgin ehdotusta tervetulleena myös Suomeen.
- Se on hyvä ehdotus, koska sillä voidaan estää islamin radikalisoituminen. Suomessa imaameilla ei ole juuri minkäänlaista koulutusta. Jokainen imaami etsii yleensä itse omat opettajansa ja taitonsa internetin, kirjallisuuden ja satellittikanavien kautta, Ahmedane kertoo.
Tavoitteena estää radikalisoituminen
Ahmedanen mukaan neuvoston tavoitteena on luoda koulutusjärjestelmä, joka palvelisi kaikissa EU-maissa asuvien muslimien imaamikoulutusta ja koulujen uskonnon opetusta.
- Islamilaisen neuvoston yksi keskeinen tavoite on juuri radikalisoitumisen estäminen. Meillä on myös erillinen lautakunta, jonka tarkoituksena on yhtenäistää esimerkiksi perjantairukousten käytäntöä. Nyt kukin islamilainen yhdyskunta toimii täysin itsenäisesti, Ahmedane kertoo.
Opetusministeriön vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola ei pidä imaamien koulutustarvetta ajankohtaisena, koska hänen mielestään islamilaisten osuus koko väestöstä on vielä pieni muihin EU-maihin verrattuna.
- Yliopiston puitteissa sen järjestäminen ei ole mahdollista, koska meillä ei ole islamilaisen teologian oppiaineita tai opettajia. Mutta joskus tulevaisuudessa se voisi olla mahdollista, Hiitola kommentoi.
Opetuksen sisältö ei kuulu valtiolle
Toisin kuin Hiitola, ulkoministeriön lähetystöneuvos Kirsti Westphalen näkee tilanteen erittäin ajankohtaisena. Hänen mielestään nyt olisi lähdettävä liikkeelle islamin opetuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, jossa paneudutaan myös kouluissa annettavaan islamin opetukseen.
- Kyseessä ei siis olisi valtiovallan puuttuminen uskonnon sisältöön vaan sellaisten olojen luominen, jossa muslimit itse voisivat ajaa oman yhteisönsä asioita ja etuja.
Muslimivähemmistöjen integroiminen poliittiseen järjestelmään ja sen toimintaan vähentäisi osaltaan radikalisoitumista, Westphalen korostaa.
Lain mukaan kouluissa on järjestettävä oman uskonnon opetusta silloin kun koulussa on vähintään kolme oppilasta, jotka sitä haluavat. Islamin opetusta annetaan suomalaisissa kouluissa tätä nykyä enemmän kuin ortodoksiuskonnon opetusta.
Vahvistetut opetussuunnitelmat ovat olemassa, mutta rehtoreiden on ollut mahdotonta niitä valvoa.
Helsingin yliopisto yritti käynnistää islamin uskonnon opettajien koulutusta viime syksynä.
- Koulutukseen ei ollut yhtään hakijaa. Tuntiopettajina toimivat epäpätevät opettajat jotka juuri tarvitsisivat lisäoppia mutta he tarvitsevat ansionsa elättääkseen perheensä eikä kukaan voi ottaa paria vuotta opiskeluvapaata täysipäiväisiin opintoihin.
- Tämänkaltaiset tilanteet on pystyttävä ratkaisemaan yhdessä muslimiyhteisön kanssa, jotka käyttävät näitä palveluja ja joidenka etujen mukaista on, että muslimilapset saavat ammattitaitoista opetusta. Heillä on siihen myös lakiin perustuva oikeus.
Vain yksi pätevä opettaja Suomessa
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros pitää islaminopetuksen kehittämistä kiireellisenä asiana.
Hyvin moni imaami joutuu tekemään opetustyötä tahtomattaan muiden tehtäviensä ohella. Kouroksen mukaan ei ole heidän, lasten eikä yhteiskunnan etu, jos opetus on hyvin kirjavaa ja vailla minkäänlaista valvontaa.
- Tilanne on katastrofaalinen. Suomessa on vain yksi pedagogisesti ja akateemisesti pätevä islamin opettaja. On käsittämätöntä, että asiaa ei ole pystytty meillä hoitamaan kuntoon. Ongelma pitäisi korjata pikaisesti, Kouros painottaa.
Lähde
Ruotsin korkeakouluministerin Lars Leijonborgin ehdotus imaamien koulutuksen järjestämisestä Ruotsissa herättää mielenkiintoa myös Suomessa. Ministeri perustelee ehdotustaan sillä, että ruotsalaisen yhteiskunnan järjestämä koulutus minimoisi islamin radikalisoitumista Ruotsissa.
Turun islamilaisen yhdistyksen varapuheenjohtaja ja Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Mohamed Ahmedane pitää Leijonborgin ehdotusta tervetulleena myös Suomeen.
- Se on hyvä ehdotus, koska sillä voidaan estää islamin radikalisoituminen. Suomessa imaameilla ei ole juuri minkäänlaista koulutusta. Jokainen imaami etsii yleensä itse omat opettajansa ja taitonsa internetin, kirjallisuuden ja satellittikanavien kautta, Ahmedane kertoo.
Tavoitteena estää radikalisoituminen
Ahmedanen mukaan neuvoston tavoitteena on luoda koulutusjärjestelmä, joka palvelisi kaikissa EU-maissa asuvien muslimien imaamikoulutusta ja koulujen uskonnon opetusta.
- Islamilaisen neuvoston yksi keskeinen tavoite on juuri radikalisoitumisen estäminen. Meillä on myös erillinen lautakunta, jonka tarkoituksena on yhtenäistää esimerkiksi perjantairukousten käytäntöä. Nyt kukin islamilainen yhdyskunta toimii täysin itsenäisesti, Ahmedane kertoo.
Opetusministeriön vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola ei pidä imaamien koulutustarvetta ajankohtaisena, koska hänen mielestään islamilaisten osuus koko väestöstä on vielä pieni muihin EU-maihin verrattuna.
- Yliopiston puitteissa sen järjestäminen ei ole mahdollista, koska meillä ei ole islamilaisen teologian oppiaineita tai opettajia. Mutta joskus tulevaisuudessa se voisi olla mahdollista, Hiitola kommentoi.
Opetuksen sisältö ei kuulu valtiolle
Toisin kuin Hiitola, ulkoministeriön lähetystöneuvos Kirsti Westphalen näkee tilanteen erittäin ajankohtaisena. Hänen mielestään nyt olisi lähdettävä liikkeelle islamin opetuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, jossa paneudutaan myös kouluissa annettavaan islamin opetukseen.
- Kyseessä ei siis olisi valtiovallan puuttuminen uskonnon sisältöön vaan sellaisten olojen luominen, jossa muslimit itse voisivat ajaa oman yhteisönsä asioita ja etuja.
Muslimivähemmistöjen integroiminen poliittiseen järjestelmään ja sen toimintaan vähentäisi osaltaan radikalisoitumista, Westphalen korostaa.
Lain mukaan kouluissa on järjestettävä oman uskonnon opetusta silloin kun koulussa on vähintään kolme oppilasta, jotka sitä haluavat. Islamin opetusta annetaan suomalaisissa kouluissa tätä nykyä enemmän kuin ortodoksiuskonnon opetusta.
Vahvistetut opetussuunnitelmat ovat olemassa, mutta rehtoreiden on ollut mahdotonta niitä valvoa.
Helsingin yliopisto yritti käynnistää islamin uskonnon opettajien koulutusta viime syksynä.
- Koulutukseen ei ollut yhtään hakijaa. Tuntiopettajina toimivat epäpätevät opettajat jotka juuri tarvitsisivat lisäoppia mutta he tarvitsevat ansionsa elättääkseen perheensä eikä kukaan voi ottaa paria vuotta opiskeluvapaata täysipäiväisiin opintoihin.
- Tämänkaltaiset tilanteet on pystyttävä ratkaisemaan yhdessä muslimiyhteisön kanssa, jotka käyttävät näitä palveluja ja joidenka etujen mukaista on, että muslimilapset saavat ammattitaitoista opetusta. Heillä on siihen myös lakiin perustuva oikeus.
Vain yksi pätevä opettaja Suomessa
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros pitää islaminopetuksen kehittämistä kiireellisenä asiana.
Hyvin moni imaami joutuu tekemään opetustyötä tahtomattaan muiden tehtäviensä ohella. Kouroksen mukaan ei ole heidän, lasten eikä yhteiskunnan etu, jos opetus on hyvin kirjavaa ja vailla minkäänlaista valvontaa.
- Tilanne on katastrofaalinen. Suomessa on vain yksi pedagogisesti ja akateemisesti pätevä islamin opettaja. On käsittämätöntä, että asiaa ei ole pystytty meillä hoitamaan kuntoon. Ongelma pitäisi korjata pikaisesti, Kouros painottaa.
Lähde
Helsingin Sanomat 6.2.2008
Porin jalkajousisurmaajalle elinkautinen
Nuorukainen sai jalkajousella viime kesänä tekemästään kaksoismurhasta elinkautisen tuomion Porin käräjäoikeudessa tiistaina. Tapahtumahetkellä 19-vuotias porilainen mies oli mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeinen murhatessaan 22- ja 26-vuotiaat naiset.
Aleksandr Siekkinen tapasi uhrinsa ensimmäisen kerran aamuyöllä huoltamon kahvilassa vähän ennen surmia.
Hän kutsui yösijaa vailla olleet naiset kotiinsa. Kun he olivat nukahtaneet, Siekkinen ampui heitä jalkajousella useita kertoja päähän. Hän viimeisteli murhat kuristamalla uhrejaan.
Syyttäjän mielestä jo jalkajousen netistä ostaessaan Siekkisellä oli ollut suunnitelma käyttää sitä ihmisen tappamiseen.
Oikeuden mielestä tappamisen vakaalle harkinnalle ei esitetty näyttöä, mutta murhakriteerit täyttyivät tekotavan ollessa erityisen julma. Oikeus arvioi Siekkisen teossaan osoittaneen päättäväistä ja sitkeää surmaamispyrkimystä.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon mukaan tekohetkellä syyntakeisen Siekkisen persoonallisuudessa on epäsosiaalisia, psykopaattisia ja jopa sadistisia piirteitä. Hänellä todettiin myös alkoholiongelma.
Hänen ei kuitenkaan arvioitu olevan tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon tarpeessa.
Oikeus määräsi Siekkisen maksamaan oikeuskulujen lisäksi uhrien omaisille 44 000 euron kärsimyskorvaukset.
Elinkautistuomiolta ei Siekkistä pelastanut edes mielentilatutkimuksessa hulluksi tekeytyminen. Tutkimusjaksolla Kuopion Niuvanniemen sairaalassa hän kertoi heittäytyneensä hulluksi ja keksineensä asioita muun muassa ystävänsä ampumisesta tämän äidin nähden.
Hän väitti myös, että hänellä on kaksi persoonallisuutta. Naisista hän puhui äärimmäisen halveksivasti.
Avustajansa mukaan Siekkiselle oli iskenyt maallikon ajatus, että hulluna hän olisi vain lyhyen ajan mielisairaalassa ja voisi siten päästä nopeasti vapauteen.
Sairaalassa hänelle kuitenkin selvisi, ettei näin ole: hän perui tutkimusten päätteeksi tarinointiaan.
Lähde
Nuorukainen sai jalkajousella viime kesänä tekemästään kaksoismurhasta elinkautisen tuomion Porin käräjäoikeudessa tiistaina. Tapahtumahetkellä 19-vuotias porilainen mies oli mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeinen murhatessaan 22- ja 26-vuotiaat naiset.
Aleksandr Siekkinen tapasi uhrinsa ensimmäisen kerran aamuyöllä huoltamon kahvilassa vähän ennen surmia.
Hän kutsui yösijaa vailla olleet naiset kotiinsa. Kun he olivat nukahtaneet, Siekkinen ampui heitä jalkajousella useita kertoja päähän. Hän viimeisteli murhat kuristamalla uhrejaan.
Syyttäjän mielestä jo jalkajousen netistä ostaessaan Siekkisellä oli ollut suunnitelma käyttää sitä ihmisen tappamiseen.
Oikeuden mielestä tappamisen vakaalle harkinnalle ei esitetty näyttöä, mutta murhakriteerit täyttyivät tekotavan ollessa erityisen julma. Oikeus arvioi Siekkisen teossaan osoittaneen päättäväistä ja sitkeää surmaamispyrkimystä.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon mukaan tekohetkellä syyntakeisen Siekkisen persoonallisuudessa on epäsosiaalisia, psykopaattisia ja jopa sadistisia piirteitä. Hänellä todettiin myös alkoholiongelma.
Hänen ei kuitenkaan arvioitu olevan tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon tarpeessa.
Oikeus määräsi Siekkisen maksamaan oikeuskulujen lisäksi uhrien omaisille 44 000 euron kärsimyskorvaukset.
Elinkautistuomiolta ei Siekkistä pelastanut edes mielentilatutkimuksessa hulluksi tekeytyminen. Tutkimusjaksolla Kuopion Niuvanniemen sairaalassa hän kertoi heittäytyneensä hulluksi ja keksineensä asioita muun muassa ystävänsä ampumisesta tämän äidin nähden.
Hän väitti myös, että hänellä on kaksi persoonallisuutta. Naisista hän puhui äärimmäisen halveksivasti.
Avustajansa mukaan Siekkiselle oli iskenyt maallikon ajatus, että hulluna hän olisi vain lyhyen ajan mielisairaalassa ja voisi siten päästä nopeasti vapauteen.
Sairaalassa hänelle kuitenkin selvisi, ettei näin ole: hän perui tutkimusten päätteeksi tarinointiaan.
Lähde
Helsingin Sanomat 6.2.2008 (2.)
Rajamäki ruttasi "Thorsin lain"
Hallituksen esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi ei kelpaa ulkomaalaisasioista edellisessä hallituksessa vastanneelle Kari Rajamäelle (sd). Hän arvosteli rajusti esitystä ja myös maahanmuuttoasioista nyt vastaavaa ministeri Astrid Thorsia (r), kun eduskunta aloitti lakiesityksen käsittelyn keskiviikkona.
Rajamäen mielestä suomalaista turvapaikkapolitiikkaa ollaan viemässä niin liberaaliksi, että pian ollaan "kuilun puolella" ja menossa Ruotsin ohi.
"Tukholman alueella on tehty kuusituhatta kielteistä päätöstä Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden osalta. He odottavat ministeri Thorsin lakiesityksen läpimenoa."
Rajamäen mielestä esimerkiksi humanitaariset perusteet on määritelty liian väljästi silloin, kun niillä perustellaan jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä turvapaikan hakijalle.
Hän näki vaarana, että Suomessa poikettaisiin nyt siitä, mikä on yleinen linja muissa Euroopan maissa ja Euroopan unionissa. Se taas kasvattaisi houkutusta yrittää laitonta maahanmuuttoa juuri Suomeen.
Lähde
Hallituksen esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi ei kelpaa ulkomaalaisasioista edellisessä hallituksessa vastanneelle Kari Rajamäelle (sd). Hän arvosteli rajusti esitystä ja myös maahanmuuttoasioista nyt vastaavaa ministeri Astrid Thorsia (r), kun eduskunta aloitti lakiesityksen käsittelyn keskiviikkona.
Rajamäen mielestä suomalaista turvapaikkapolitiikkaa ollaan viemässä niin liberaaliksi, että pian ollaan "kuilun puolella" ja menossa Ruotsin ohi.
"Tukholman alueella on tehty kuusituhatta kielteistä päätöstä Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden osalta. He odottavat ministeri Thorsin lakiesityksen läpimenoa."
Rajamäen mielestä esimerkiksi humanitaariset perusteet on määritelty liian väljästi silloin, kun niillä perustellaan jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä turvapaikan hakijalle.
Hän näki vaarana, että Suomessa poikettaisiin nyt siitä, mikä on yleinen linja muissa Euroopan maissa ja Euroopan unionissa. Se taas kasvattaisi houkutusta yrittää laitonta maahanmuuttoa juuri Suomeen.
Lähde
Ilta-Sanomat 6.2.2008
Kaksi joukkotappelua Helsingin keskustassa - mukana 80 nuorta
Kaksi isojen porukoiden joukkotappelua työllisti poliiseja eilen Helsingin keskustassa. Kaikkiaan yli 80 nuorta nahisteli keskenään Kaisaniemen puistossa ja tämän jälkeen Kampissa tiistaina alkuillasta.
Tappelun motiivi on epäselvä. Kaksi iranilaissyntyistä nuorta vietiin sairaalaan heidän saatuaan pampusta. Tappelussa oli mukana etupäässä suomalaisia.
Rikoskomisario Petri Juvonen Keskustan poliisipiiristä totesi, että nahinat alkoivat ensin Kaisaniemen puistosta, josta ne siirtyivät pian Kamppiin Narinkkatorille. Paikalla oli puolisen tusinaa poliisipartioita.
Nuorisoa oli liikkeellä poikkeuksellisen paljon eilisiltana, jolloin etsittiin lunta laskiaistiistain merkeissä.
Pahiten loukkaantuneet ulkomaalaiset pojat olivat 16- ja 17-vuotiaita.
Jutun kuulusteluvaihe on alkamassa, Keskustan piiristä todettiin.
Lähde
Kaksi isojen porukoiden joukkotappelua työllisti poliiseja eilen Helsingin keskustassa. Kaikkiaan yli 80 nuorta nahisteli keskenään Kaisaniemen puistossa ja tämän jälkeen Kampissa tiistaina alkuillasta.
Tappelun motiivi on epäselvä. Kaksi iranilaissyntyistä nuorta vietiin sairaalaan heidän saatuaan pampusta. Tappelussa oli mukana etupäässä suomalaisia.
Rikoskomisario Petri Juvonen Keskustan poliisipiiristä totesi, että nahinat alkoivat ensin Kaisaniemen puistosta, josta ne siirtyivät pian Kamppiin Narinkkatorille. Paikalla oli puolisen tusinaa poliisipartioita.
Nuorisoa oli liikkeellä poikkeuksellisen paljon eilisiltana, jolloin etsittiin lunta laskiaistiistain merkeissä.
Pahiten loukkaantuneet ulkomaalaiset pojat olivat 16- ja 17-vuotiaita.
Jutun kuulusteluvaihe on alkamassa, Keskustan piiristä todettiin.
Lähde
4.2.08
Helsingin Sanomat 5.2.2008 (2.)
Myllypurossa monikulttuurinen koulu on tätä päivää
"Jalmari." "Täällä!" "Mustafa." "Täällä!" "Saleh." "Täällä!" "Tommi." Täällä!"
Myllypuron ala-asteella on alkamassa poikien tekstiilityön tunti. Tarkoituksena on tehdä kankaiset selkänojat aiemmin teknisessä työssä tehtyihin tuoleihin.
Kuten nimenhuudosta kuulee, edustavat ryhmän 16 oppilasta monia kulttuuritaustoja. Tämä on Myllypurossa tyypillistä. Rehtori Anna Hirvosen mukaan koulun oppilaista reilu neljännes on maahanmuuttajia.
"Tämä riippuu tietysti määritelmästä. Iso osa suomea toisena kielenä opiskelevista on syntynyt Suomessa", hän huomauttaa.
Oikeampi ilmaisu olisi "maahanmuuttajataustainen".
Heidän myötään kouluun on tullut kosolti erityisjärjestelyjä. Koulussa toimii kaksi maahanmuuttajalapsille tarkoitettua valmistavaa luokkaa, jolla ollaan vuosi ennen siirtymistä perusopetukseen.
"Näiden paikoista on tosin kova pula. Vaikka valmistavassa luokassa pitäisi olla vain kymmenen oppilasta kerrallaan, on paikkojen puutteessa jouduttu kasvattamaan ryhmiä jopa 15 oppilaaseen."
Koulun rutiineissa heijastuu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä. Monet oppilaat käyvät äidinkielentuntien aikana omissa ryhmissään suomi toisena kielenä -opetuksessa.
"Ennen oppilaat pysyivät enemmän omissa luokissaan, mutta nyt heillä on kielen ja uskonnon opetuksen takia useampia ryhmiä," Hirvonen kertoo.
Koulun jälkeen muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville tarjotaan vielä vapaaehtoista oman äidinkielen opetusta. Myllypurossa on omat ryhmät venäjää, viroa, albaania, somalia ja vietnamia puhuville oppilaille.
Lisäksi venäjänkielisille on oma luokka, jossa osa muustakin opetuksesta pidetään venäjäksi.
Muutos on ollut nopeaa.
"Kun itse tulin kouluun 1980-luvun lopulla, luokallani oli yksi oppilas, jonka vanhemmista toinen oli Marokosta. Hän oli muslimi, mikä tuntui kauhean eksoottiselta."
Nyt, 20 vuotta myöhemmin, koulun ruokalassa on päivittäin tarjolla vaihtoehto islaminuskoisia koululaisia varten.
Käsityöluokan alapuolella luokan tytöt viettävät teknisen työn tuntia. Opettaja Pekka Hurjanen näyttää, miten puusta tehdään sahan avulla paistinlastoja. Tyttöjoukossa on pukeutumistyylejä huiveista korvarenkaisiin.
Hurjanen kertoo ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän kasvun näkyneen koulun arjessa vähemmän kun hän aluksi luuli.
"Valmistavat luokat tekevät hyvää työtä. Lähes kaikki kykenevät seuraamaan suomenkielistä opetusta."
Lähde
"Jalmari." "Täällä!" "Mustafa." "Täällä!" "Saleh." "Täällä!" "Tommi." Täällä!"
Myllypuron ala-asteella on alkamassa poikien tekstiilityön tunti. Tarkoituksena on tehdä kankaiset selkänojat aiemmin teknisessä työssä tehtyihin tuoleihin.
Kuten nimenhuudosta kuulee, edustavat ryhmän 16 oppilasta monia kulttuuritaustoja. Tämä on Myllypurossa tyypillistä. Rehtori Anna Hirvosen mukaan koulun oppilaista reilu neljännes on maahanmuuttajia.
"Tämä riippuu tietysti määritelmästä. Iso osa suomea toisena kielenä opiskelevista on syntynyt Suomessa", hän huomauttaa.
Oikeampi ilmaisu olisi "maahanmuuttajataustainen".
Heidän myötään kouluun on tullut kosolti erityisjärjestelyjä. Koulussa toimii kaksi maahanmuuttajalapsille tarkoitettua valmistavaa luokkaa, jolla ollaan vuosi ennen siirtymistä perusopetukseen.
"Näiden paikoista on tosin kova pula. Vaikka valmistavassa luokassa pitäisi olla vain kymmenen oppilasta kerrallaan, on paikkojen puutteessa jouduttu kasvattamaan ryhmiä jopa 15 oppilaaseen."
Koulun rutiineissa heijastuu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä. Monet oppilaat käyvät äidinkielentuntien aikana omissa ryhmissään suomi toisena kielenä -opetuksessa.
"Ennen oppilaat pysyivät enemmän omissa luokissaan, mutta nyt heillä on kielen ja uskonnon opetuksen takia useampia ryhmiä," Hirvonen kertoo.
Koulun jälkeen muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville tarjotaan vielä vapaaehtoista oman äidinkielen opetusta. Myllypurossa on omat ryhmät venäjää, viroa, albaania, somalia ja vietnamia puhuville oppilaille.
Lisäksi venäjänkielisille on oma luokka, jossa osa muustakin opetuksesta pidetään venäjäksi.
Muutos on ollut nopeaa.
"Kun itse tulin kouluun 1980-luvun lopulla, luokallani oli yksi oppilas, jonka vanhemmista toinen oli Marokosta. Hän oli muslimi, mikä tuntui kauhean eksoottiselta."
Nyt, 20 vuotta myöhemmin, koulun ruokalassa on päivittäin tarjolla vaihtoehto islaminuskoisia koululaisia varten.
Käsityöluokan alapuolella luokan tytöt viettävät teknisen työn tuntia. Opettaja Pekka Hurjanen näyttää, miten puusta tehdään sahan avulla paistinlastoja. Tyttöjoukossa on pukeutumistyylejä huiveista korvarenkaisiin.
Hurjanen kertoo ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän kasvun näkyneen koulun arjessa vähemmän kun hän aluksi luuli.
"Valmistavat luokat tekevät hyvää työtä. Lähes kaikki kykenevät seuraamaan suomenkielistä opetusta."
Lähde
Helsingin Sanomat 5.2.2008
Helsingin koululaisista lähes neljännes on taustaltaan maahanmuuttajia 2020
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus Helsingin peruskoulujen oppilaista kasvaa vauhdilla. Ennusteiden mukaan muita kieliä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus on vuonna 2025 jo lähes neljännes eli 23,3 prosenttia koululaisista.
Luvut ilmenevät viime kesänä ilmestyneestä pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvityksestä.
Nyt Helsingin peruskoululaisista noin 11 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, vuonna 2002 heidän osuutensa oli vain kuusi prosenttia.
Muutokseen on kaksi syytä: suomea ja ruotsia puhuvien oppilaiden määrän vähentyminen ikäluokkien pienentyessä sekä ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän kasvu. Ennusteen mukaan nopeimmin kasvaa somalia ja muita Keski-Afrikan kieliä puhuvien oppilaiden määrä.
Toinen vielä pieni, mutta kasvava joukko ovat kurdinkieliset oppilaat. Myös venäjää puhuvien oppilaiden määrä kasvaa edelleen.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita arvioidaan vuonna 2025 olevan 19 prosenttia koululaisista. Nyt osuus on samalla alueella noin yhdeksän prosenttia.
Ennusteita maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuksista ei tehdä koulupiireittäin tai kouluittain. Kaupungin sisällä he jakautuvat hyvin epätasaisesti, kertoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen Pekka Vuori.
"Helsingissä on jo nyt pari koulua, joissa kolmannes oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Toisaalta on myös kouluja, joilla ei ole käytännössä lainkaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita."
Vuori ennustaa, että jo vuonna 2015 Helsingissä on kouluja, joissa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus ylittää 50 prosenttia.
Kaupungille nämä oppilaat tulevat keskimääräistä kalliimmiksi. Suomea puhuva oppilas maksaa keskimäärin 7 000 euroa vuodessa, maahanmuuttajataustaisen oppilaan kustannus on noin 10 500 euroa.
Korkeampien kustannuksien syynä on suomen kielen opiskeluun ja kotoutumiseen tarkoitettu valmistava opetus, suomi toisena kielenä -opetus sekä maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarjottava oman äidinkielen opetus.
Myös oppilaan oman uskonnon opetus lisää kustannuksia.
On vaikea arvioida maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvua, kertoo Katri Kuukka Helsingin opetusvirastosta.
"Esimerkiksi perheenyhdistämispäätösten myötä samalle alueelle voi tulla äkisti lisää oppilaita."
Ensi syksynä koulunsa saattaa aloittaa noin sata perheen yhdistämisten perusteella vasta maahan tullutta maahanmuuttajaoppilasta. Heidän tulemisesta Helsinkiin ei vielä tiedetty vuoden 2008 oppilasasetusta tehtäessä.
Kuukka huomauttaa, että ikäluokkien pienenemisestä huolimatta tämä kehitys tulee ottaa huomioon koululaitoksen kokonaiskustannuksissa.
Monenlaisista taustoista tulevat oppilaat ovat haaste myös opettajille.
"He eivät ole yhtenäinen ryhmä vaan monta eri joukkoa", Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen sihteeri Jukka Talvitie toteaa.
Hänen mukaansa nyt tarvitaan pohdintaa siitä, miten oppilaiden kotouttaminen yhteiskuntaan saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin.
"Tämä ei ole yksin opettajien asia, työhön tarvitaan muitakin."
Lähde
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus Helsingin peruskoulujen oppilaista kasvaa vauhdilla. Ennusteiden mukaan muita kieliä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus on vuonna 2025 jo lähes neljännes eli 23,3 prosenttia koululaisista.
Luvut ilmenevät viime kesänä ilmestyneestä pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvityksestä.
Nyt Helsingin peruskoululaisista noin 11 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, vuonna 2002 heidän osuutensa oli vain kuusi prosenttia.
Muutokseen on kaksi syytä: suomea ja ruotsia puhuvien oppilaiden määrän vähentyminen ikäluokkien pienentyessä sekä ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän kasvu. Ennusteen mukaan nopeimmin kasvaa somalia ja muita Keski-Afrikan kieliä puhuvien oppilaiden määrä.
Toinen vielä pieni, mutta kasvava joukko ovat kurdinkieliset oppilaat. Myös venäjää puhuvien oppilaiden määrä kasvaa edelleen.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita arvioidaan vuonna 2025 olevan 19 prosenttia koululaisista. Nyt osuus on samalla alueella noin yhdeksän prosenttia.
Ennusteita maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuksista ei tehdä koulupiireittäin tai kouluittain. Kaupungin sisällä he jakautuvat hyvin epätasaisesti, kertoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen Pekka Vuori.
"Helsingissä on jo nyt pari koulua, joissa kolmannes oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Toisaalta on myös kouluja, joilla ei ole käytännössä lainkaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita."
Vuori ennustaa, että jo vuonna 2015 Helsingissä on kouluja, joissa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus ylittää 50 prosenttia.
Kaupungille nämä oppilaat tulevat keskimääräistä kalliimmiksi. Suomea puhuva oppilas maksaa keskimäärin 7 000 euroa vuodessa, maahanmuuttajataustaisen oppilaan kustannus on noin 10 500 euroa.
Korkeampien kustannuksien syynä on suomen kielen opiskeluun ja kotoutumiseen tarkoitettu valmistava opetus, suomi toisena kielenä -opetus sekä maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarjottava oman äidinkielen opetus.
Myös oppilaan oman uskonnon opetus lisää kustannuksia.
On vaikea arvioida maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvua, kertoo Katri Kuukka Helsingin opetusvirastosta.
"Esimerkiksi perheenyhdistämispäätösten myötä samalle alueelle voi tulla äkisti lisää oppilaita."
Ensi syksynä koulunsa saattaa aloittaa noin sata perheen yhdistämisten perusteella vasta maahan tullutta maahanmuuttajaoppilasta. Heidän tulemisesta Helsinkiin ei vielä tiedetty vuoden 2008 oppilasasetusta tehtäessä.
Kuukka huomauttaa, että ikäluokkien pienenemisestä huolimatta tämä kehitys tulee ottaa huomioon koululaitoksen kokonaiskustannuksissa.
Monenlaisista taustoista tulevat oppilaat ovat haaste myös opettajille.
"He eivät ole yhtenäinen ryhmä vaan monta eri joukkoa", Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen sihteeri Jukka Talvitie toteaa.
Hänen mukaansa nyt tarvitaan pohdintaa siitä, miten oppilaiden kotouttaminen yhteiskuntaan saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin.
"Tämä ei ole yksin opettajien asia, työhön tarvitaan muitakin."
Lähde
Rajavartiolaitoksen tiedote 4.2.2008
Pakistanilaiset esiintyivät teleyrityksen työntekijöinä
Rajavartiolaitos epäilee rikollisorganisaation tuoneen Suomeen laittomasti neljä pakistanilaista viime marraskuussa. Yhtä ryhmään kuuluneista epäillään matkanjohtajaksi. Tekijät esiintyivät suuren pakistanilaisen teleyrityksen työntekijöinä.
Pakistanilaiset rikolliset harhauttivat Espoossa toimivaa IT-alan yritystä esiintymällä suuren pakistanilaisen teleyrityksen työntekijöinä. Rikolliset väärensivät viisumia varten maksusitoumuksen ja kirjeen, jotka allekirjoitettiin pakistanilaisen teleyrityksen koulutusosaston nimissä. Yhteydenpidon johdosta suomalaisyritys kutsui pakistanilaisia koulutukseen. Yhteydenpito kesti kuukausia, sen tarkoitus oli saada muitakin pakistanilaisryhmiä Suomeen. Rajavartiolaitos selvitti, että marraskuussa saapuneiden lisäksi Suomeen piti saapua ainakin kahdeksan vale-yrityksen työntekijää. Heidän matkansa ei kuitenkaan toteutunut.
Norjan Islamabadin poliisiyhdysmieheltä saadun tiedon mukaan samat tekijät pyrkivät järjestämään myös huhtikuussa 2007 ihmisiä Belgiaan. Tällöinkin esiinnyttiin suuren pakistanilaisen teleyrityksen henkilöstönä. Ryhmä sai viisumit, mutta matka ei ilmeisesti toteutunut.
Matkanjohtajaksi epäilty pakistanilaismies on ollut tutkintavankina Vantaan vankilassa marraskuulta 2007. Suomenlahden merivartioston rikostutkintayksikön tekemä esitutkinta on valmis ja syyteharkinnassa.
Lisätietoja:
Tutkinnanjohtaja, kapteeni Sami Paila
Puh. 020 410 6803
Lähde
Rajavartiolaitos epäilee rikollisorganisaation tuoneen Suomeen laittomasti neljä pakistanilaista viime marraskuussa. Yhtä ryhmään kuuluneista epäillään matkanjohtajaksi. Tekijät esiintyivät suuren pakistanilaisen teleyrityksen työntekijöinä.
Pakistanilaiset rikolliset harhauttivat Espoossa toimivaa IT-alan yritystä esiintymällä suuren pakistanilaisen teleyrityksen työntekijöinä. Rikolliset väärensivät viisumia varten maksusitoumuksen ja kirjeen, jotka allekirjoitettiin pakistanilaisen teleyrityksen koulutusosaston nimissä. Yhteydenpidon johdosta suomalaisyritys kutsui pakistanilaisia koulutukseen. Yhteydenpito kesti kuukausia, sen tarkoitus oli saada muitakin pakistanilaisryhmiä Suomeen. Rajavartiolaitos selvitti, että marraskuussa saapuneiden lisäksi Suomeen piti saapua ainakin kahdeksan vale-yrityksen työntekijää. Heidän matkansa ei kuitenkaan toteutunut.
Norjan Islamabadin poliisiyhdysmieheltä saadun tiedon mukaan samat tekijät pyrkivät järjestämään myös huhtikuussa 2007 ihmisiä Belgiaan. Tällöinkin esiinnyttiin suuren pakistanilaisen teleyrityksen henkilöstönä. Ryhmä sai viisumit, mutta matka ei ilmeisesti toteutunut.
Matkanjohtajaksi epäilty pakistanilaismies on ollut tutkintavankina Vantaan vankilassa marraskuulta 2007. Suomenlahden merivartioston rikostutkintayksikön tekemä esitutkinta on valmis ja syyteharkinnassa.
Lisätietoja:
Tutkinnanjohtaja, kapteeni Sami Paila
Puh. 020 410 6803
Lähde
2.2.08
Yle Uutiset 2.2.2008
Lompakko- ja pankkikorttivarkaudet lisääntyneet
Lompakkovarkaudet ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Kokonaisvahingot lompakko- ja pankkikorttivarkauksista ovat kohonneet jo noin sataan tuhanteen euroon, vaikka yksittäinen tapaus rajoittuukin yleensä muutamaan sataan euroon.
Tekijät ovat yleensä ulkomaalaisia, ja tekotapa samankaltainen. Ensi tekijät kurkkivat pankkiautomaatillta tunnusluvun, varastavat lompakon ja nostavat tililtä rahat. Varkaita vastaan auttaa huolellisuus, sanoo rikoskomisario Heikki Miilunpohja Jyväskylän rikospoliisista:
- On oltava tarkkana ja riittävän huolellisia silloin, kun tunnuslukua näppäillään. Kun lompakossa pidetään sitä pankkikorttia, niin se ei saisi olla avoimessa kassissa, vaan mieluummin siellä sivutaskussa vetoketjun takana. Tämä kassi olisi hyvä pitääsuljettu. Tällöin varmaan jo huomaa jos sitä lompakkoa yritetään anastaa, Miilunpohja sanoo.
- Tällainen huolellisuus on minusta tässä ennen kaikkea etusijalla. Ja sitten jos huomaa että kortti häviää, niin on heti tehtävä sulkuilmoitus, että sieltä ei päästä enempää rahaa viemään, rikoskomisario jatkaa.
Jyväskylässä vangittiin eilen kolme Romanian kansalaista, jotka olivat varastelleet lompakkoja.
Lähde
Lompakkovarkaudet ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Kokonaisvahingot lompakko- ja pankkikorttivarkauksista ovat kohonneet jo noin sataan tuhanteen euroon, vaikka yksittäinen tapaus rajoittuukin yleensä muutamaan sataan euroon.
Tekijät ovat yleensä ulkomaalaisia, ja tekotapa samankaltainen. Ensi tekijät kurkkivat pankkiautomaatillta tunnusluvun, varastavat lompakon ja nostavat tililtä rahat. Varkaita vastaan auttaa huolellisuus, sanoo rikoskomisario Heikki Miilunpohja Jyväskylän rikospoliisista:
- On oltava tarkkana ja riittävän huolellisia silloin, kun tunnuslukua näppäillään. Kun lompakossa pidetään sitä pankkikorttia, niin se ei saisi olla avoimessa kassissa, vaan mieluummin siellä sivutaskussa vetoketjun takana. Tämä kassi olisi hyvä pitääsuljettu. Tällöin varmaan jo huomaa jos sitä lompakkoa yritetään anastaa, Miilunpohja sanoo.
- Tällainen huolellisuus on minusta tässä ennen kaikkea etusijalla. Ja sitten jos huomaa että kortti häviää, niin on heti tehtävä sulkuilmoitus, että sieltä ei päästä enempää rahaa viemään, rikoskomisario jatkaa.
Jyväskylässä vangittiin eilen kolme Romanian kansalaista, jotka olivat varastelleet lompakkoja.
Lähde
31.1.08
Yle Uutiset 1.2.2008
Turvapaikan hakijoiden määrä romahti
Turvapaikan hakeminen Suomesta väheni viime vuonna selvästi. Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikkaa haki reilut 1 400 ulkomaalaista, mikä on liki 40 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Hakijamäärät ovat olleet laskussa myös muissa EU-maissa lukuun ottamatta Ruotsia.
Maahanmuuttoviraston mukaan hakemusten vähentyminen johtuu muun muassa siitä, että aiempien vuosien suuri hakijaryhmä, Itä-Euroopan romanit, ovat jääneet pois EU:n laajennettua.
Suurimmista kansalaisryhmistä vain irakilaisten hakijoiden määrä kasvoi merkittävästi, lähes 30 prosenttia edellisvuodesta. Turvapaikkaa haki reilut 300 irakilaista, mikä jää vielä kauas Ruotsin yli 18 000 irakilaishakijasta. Irakilaiset nousivat viime vuonna suurimmaksi hakijaryhmäksi. Aiemmin eniten hakijoita on tullut Bulgariasta. Toiseksi eniten turvapaikanhakijoita tuli Venäjältä.
Myös myönteisten päätösten osuus on noussut. Noin joka toiselle päätöksen saaneelle eli yhteensä 828 henkilölle myönnettiin joko turvapaikka tai oleskelulupa. Eniten myönteisistä päätöksistä lisääntyivät oleskeluluvat suojelun tarpeen perusteella, jotka lähes kuusinkertaistuivat.
Lähde
Turvapaikan hakeminen Suomesta väheni viime vuonna selvästi. Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikkaa haki reilut 1 400 ulkomaalaista, mikä on liki 40 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Hakijamäärät ovat olleet laskussa myös muissa EU-maissa lukuun ottamatta Ruotsia.
Maahanmuuttoviraston mukaan hakemusten vähentyminen johtuu muun muassa siitä, että aiempien vuosien suuri hakijaryhmä, Itä-Euroopan romanit, ovat jääneet pois EU:n laajennettua.
Suurimmista kansalaisryhmistä vain irakilaisten hakijoiden määrä kasvoi merkittävästi, lähes 30 prosenttia edellisvuodesta. Turvapaikkaa haki reilut 300 irakilaista, mikä jää vielä kauas Ruotsin yli 18 000 irakilaishakijasta. Irakilaiset nousivat viime vuonna suurimmaksi hakijaryhmäksi. Aiemmin eniten hakijoita on tullut Bulgariasta. Toiseksi eniten turvapaikanhakijoita tuli Venäjältä.
Myös myönteisten päätösten osuus on noussut. Noin joka toiselle päätöksen saaneelle eli yhteensä 828 henkilölle myönnettiin joko turvapaikka tai oleskelulupa. Eniten myönteisistä päätöksistä lisääntyivät oleskeluluvat suojelun tarpeen perusteella, jotka lähes kuusinkertaistuivat.
Lähde
Poliisi-tv 31.1.2008
Ulkomaalaiset korostuvat seksirikostilastoissa
Miksi ulkomaalaistaustainen mies ahdistelee tai raiskaa suomi-tyttöjä? Yhtä, selkeää vastausta on turha edes lähteä hakemaan. Asia on arkaluontoinen ja selityksiä on monenlaisia. Totuus on kuitenkin se, että seksuaalirikoksista epäiltyjen joukossa on suhteettoman paljon niitä, joiden alkuperä on jossain muualla kuin Suomessa. Usein epäilty tulee EU:n ulkopuolelta, Pohjois-Afrikan tai Lähi-Idän suunnalta.
Haluamme korostaa, että rikoksia eivät tee kansakunnat, uskonnot eivätkä kulttuuriset piirteet, vaan ihmiset. Yritimme löytää ikäville tilastofaktoille selittäjiä ja ymmärtäjiä siinä kuitenkaan onnistumatta. Maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät eivät olleet innokkaita pohtimaan asiaa kameran edessä. Vapaaehtoisia ei löytynyt myöskään vieraita kulttuureita edustavien joukosta. Ehkä kysyimme vääristä paikoista tai vääriltä ihmisiltä.
Jostain syystä ulkomaalaisten tekemistä seksirikoksista ei haluta puhua, niitä ei haluta tulkita ja on näyttöä, että niitä on yritetty jopa lakaista maton alle. Tilastot eivät kuitenkaan kaunistu hiljaisuudessa. Jonkun täytyy avata suunsa. Se joku näyttää olevan useimmiten hentoinen nainen Pasilan poliisitalolta, rikosylikonstaapeli Marja Vuento.
On olemassa maita, joissa naisen asema on toisenlainen kuin Suomessa. Ulkona liikkuessaan naisen pitää pukeutua päästä jalkoihin mustaan kaapuun. Raiskattunakin hän saattaa saada raipparangaistuksen, jos on sattunut liikkumaan väärässä seurassa. Nainen ei saisi tavata kahden kesken miestä, joka ei ole hänen aviomiehensä tai lähisukulaisensa.
Mitä sitten tapahtuu basaarien vilinästä, kylmään, villiin Pohjolaan muuttavan miehen mielessä? Ei pitäisi tapahtua mitään järisyttävää – raiskaus on rikos kaikkialla. Seksirikostilastot – etenkin Helsingissä - vain kertovat muuta.
Ulkomaalaisten osuus seksirikoksiin epäillyistä koko maassa on ollut 2000-luvulla noin viidennes. Helsingissä seksirikoksen tekijäksi on 2000-luvulla epäilty ulkomaalaistaustaista keskimäärin joka kolmannella kerralla. Viime vuonna epäillyistä 36 prosenttia tulee muualta kuin Suomesta. Ja nyt puhumme poliisin tietoon tulleista, aikuisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, emme pelkästään raiskauksista. Eli mukana ovat myös sukupuolitekoon ja -yhteyteen pakottamiset sekä seksuaaliset hyväksikäytöt.
Kulttuurien törmäys
Työkseen seksuaalirikoksia Helsingin rikospoliisissa tutkivalla Marja Vuennolla on monien vuosien kokemus kuulustelutilanteista, jolloin vastapuolella istuva ei ymmärrä, että on tullut astuttua lain väärälle puolelle. Kulttuurien törmääminen tapahtuu siis myös kuulusteluhuoneessa.
- Joskus epäillyn ilme kertoo, että eikö tuo täti ymmärrä, että se nainenhan halusi seksiä, tuhahtaa Marja. Halusi tai ei, sitä on vaikea todistaa jälkeenpäin. Missään tilanteessa toiseen ei saa kajota ilman tämän suostumusta, ei vaikka se toinen sammuisi viereen.
Rikosylikonstaapeli Vuennon mukaan maahanmuuttajille pitäisi valistaa, miten täällä kohdellaan naisia ja tyttöjä. Ei myös tarkoittaa ei. Katse ei ole lupaus seksistä, eikä sekään, että tyttö lähtee jatkoille tai että tyttö pyytää miehen mukaansa kotiin.
Marja Vuennon mielestä myös suomalaiset naiset voisivat miettiä valmiiksi poistumiskeinoja tukalista tilanteista. Mitä tehdä, jos toinen ei usko puhetta? Silloin pitää kutsua apua, huutaa taikka soittaa puhelimella. Tai lähteä itse pakoon, kun vielä voi. Oma päihtymystila saattaa edesauttaa rikoksen uhriksi joutumista.
Vaikka niin sanotut puskaraiskaukset saavat mediassa runsaasti huomiota, ne ovat poikkeuksia, myös ulkomaalaistaustaisten tekeminä. Useimmiten kuvio menee niin, että tuttavuutta hierotaan sovinnollisissa merkeissä ja rikospaikalle saavutaan yksissä tuumin. Marja Vuennon mukaan seksuaaliset hyväksikäytöt tapahtuvat usein autoissa, laivojen hyteissä, hotellihuoneissa tai ihan naisten omissa kodeissa.
Mia pelkää yhä ulkomaalaisia miehiä
19-vuotiaalle oululaiselle Mialle tapahtui vuosi sitten harvinaisista raiskaustapauksista harvinaisin eli suurella joukolla tehty puistoraiskaus. Mia kertoo Poliisi-TV:lle, että hän on mielestään selvinnyt olosuhteisiin nähden hyvin tapauksesta. Yhä edelleen hän käy viikoittain terapiassa. Tapaus on vaikuttanut kuitenkin jopa ammatinvalintaan. Miaa kiinnostaa psykologia ja sosiaaliala.
Mian huonoa tuuria lisää se, että hänellä oli käveltävänään vain parinsadan matka kotiin, Torikadun ja Kirkkokadun välissä olevan puiston halki. Koska rikos ei ole vuodenkaan jälkeen selvinnyt, tapaus vaikuttaa edelleen Mian suhtautumiseen ulkomaalaisia miehiä kohtaan.
Stakesin laajassa maahanmuuttajien rikollisuutta selvittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että tuomioiden määrä, työttömyysaste ja pienituloisuus kasaantuivat samoihin ryhmiin. Poliisi ei mielellään julkista listoja maista, joista seksirikosten tekijät useimmin tulevat, mutta Pohjois-Afrikka ja Lähi-idän maat muodostavat varsinaisen riskiryhmän niin seksi- kuin muidenkin rikosten osalta.
On myös väitetty, että ulkomaalaisten osuus seksirikoksissa korostuu siksi, että on helpompi tehdä rikosilmoitus vieraasta kuin maanmiehestä. Vuento ei usko tätäkään väitettä. Hänen kokemustensa mukaan jotkut seksirikosten uhrit ovat miettineet kahdestikin tekevätkö rikosilmoitusta, koska kokevat häpeällisenä sen, että ovat näin menneet luottamaan vieraasta kulttuurista tulleeseen.
Yritimme tavoittaa näiden hätkähdyttävien tilastolukujen ymmärtäjiä ja tulkitsijoita. Emme löytäneet heitä akateemisesta maailmasta emmekä etnisten kulttuurien piirissä työskentelevistä. Sitä vastoin kuulimme, että esimerkiksi Tilastokeskus oli neuvonut maahanmuuttajien rikollisuutta tutkivia jättämään seksuaalirikokset aineistosta pois, koska luvut ovat niin suuret. Ilmeisesti Tilastokeskuksessa oltiin huolissaan, että tilastotiedot aiheuttaisivat rasistisia reaktioita valtaväestössä.
Suomeen muuttaa vuosittain yli 10 000 asukasta enemmän kuin täältä lähtee, joten tämä ongelma ei poistu vaikenemalla. Se on selvää, että vieraista kulttuureista Suomeen muuttaneiden kotouttaminen on epäonnistunut ainakin näiden seksirikostilastoja rumentavien miesten osalta.
Lähde
Miksi ulkomaalaistaustainen mies ahdistelee tai raiskaa suomi-tyttöjä? Yhtä, selkeää vastausta on turha edes lähteä hakemaan. Asia on arkaluontoinen ja selityksiä on monenlaisia. Totuus on kuitenkin se, että seksuaalirikoksista epäiltyjen joukossa on suhteettoman paljon niitä, joiden alkuperä on jossain muualla kuin Suomessa. Usein epäilty tulee EU:n ulkopuolelta, Pohjois-Afrikan tai Lähi-Idän suunnalta.
Haluamme korostaa, että rikoksia eivät tee kansakunnat, uskonnot eivätkä kulttuuriset piirteet, vaan ihmiset. Yritimme löytää ikäville tilastofaktoille selittäjiä ja ymmärtäjiä siinä kuitenkaan onnistumatta. Maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät eivät olleet innokkaita pohtimaan asiaa kameran edessä. Vapaaehtoisia ei löytynyt myöskään vieraita kulttuureita edustavien joukosta. Ehkä kysyimme vääristä paikoista tai vääriltä ihmisiltä.
Jostain syystä ulkomaalaisten tekemistä seksirikoksista ei haluta puhua, niitä ei haluta tulkita ja on näyttöä, että niitä on yritetty jopa lakaista maton alle. Tilastot eivät kuitenkaan kaunistu hiljaisuudessa. Jonkun täytyy avata suunsa. Se joku näyttää olevan useimmiten hentoinen nainen Pasilan poliisitalolta, rikosylikonstaapeli Marja Vuento.
On olemassa maita, joissa naisen asema on toisenlainen kuin Suomessa. Ulkona liikkuessaan naisen pitää pukeutua päästä jalkoihin mustaan kaapuun. Raiskattunakin hän saattaa saada raipparangaistuksen, jos on sattunut liikkumaan väärässä seurassa. Nainen ei saisi tavata kahden kesken miestä, joka ei ole hänen aviomiehensä tai lähisukulaisensa.
Mitä sitten tapahtuu basaarien vilinästä, kylmään, villiin Pohjolaan muuttavan miehen mielessä? Ei pitäisi tapahtua mitään järisyttävää – raiskaus on rikos kaikkialla. Seksirikostilastot – etenkin Helsingissä - vain kertovat muuta.
Ulkomaalaisten osuus seksirikoksiin epäillyistä koko maassa on ollut 2000-luvulla noin viidennes. Helsingissä seksirikoksen tekijäksi on 2000-luvulla epäilty ulkomaalaistaustaista keskimäärin joka kolmannella kerralla. Viime vuonna epäillyistä 36 prosenttia tulee muualta kuin Suomesta. Ja nyt puhumme poliisin tietoon tulleista, aikuisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, emme pelkästään raiskauksista. Eli mukana ovat myös sukupuolitekoon ja -yhteyteen pakottamiset sekä seksuaaliset hyväksikäytöt.
Kulttuurien törmäys
Työkseen seksuaalirikoksia Helsingin rikospoliisissa tutkivalla Marja Vuennolla on monien vuosien kokemus kuulustelutilanteista, jolloin vastapuolella istuva ei ymmärrä, että on tullut astuttua lain väärälle puolelle. Kulttuurien törmääminen tapahtuu siis myös kuulusteluhuoneessa.
- Joskus epäillyn ilme kertoo, että eikö tuo täti ymmärrä, että se nainenhan halusi seksiä, tuhahtaa Marja. Halusi tai ei, sitä on vaikea todistaa jälkeenpäin. Missään tilanteessa toiseen ei saa kajota ilman tämän suostumusta, ei vaikka se toinen sammuisi viereen.
Rikosylikonstaapeli Vuennon mukaan maahanmuuttajille pitäisi valistaa, miten täällä kohdellaan naisia ja tyttöjä. Ei myös tarkoittaa ei. Katse ei ole lupaus seksistä, eikä sekään, että tyttö lähtee jatkoille tai että tyttö pyytää miehen mukaansa kotiin.
Marja Vuennon mielestä myös suomalaiset naiset voisivat miettiä valmiiksi poistumiskeinoja tukalista tilanteista. Mitä tehdä, jos toinen ei usko puhetta? Silloin pitää kutsua apua, huutaa taikka soittaa puhelimella. Tai lähteä itse pakoon, kun vielä voi. Oma päihtymystila saattaa edesauttaa rikoksen uhriksi joutumista.
Vaikka niin sanotut puskaraiskaukset saavat mediassa runsaasti huomiota, ne ovat poikkeuksia, myös ulkomaalaistaustaisten tekeminä. Useimmiten kuvio menee niin, että tuttavuutta hierotaan sovinnollisissa merkeissä ja rikospaikalle saavutaan yksissä tuumin. Marja Vuennon mukaan seksuaaliset hyväksikäytöt tapahtuvat usein autoissa, laivojen hyteissä, hotellihuoneissa tai ihan naisten omissa kodeissa.
Mia pelkää yhä ulkomaalaisia miehiä
19-vuotiaalle oululaiselle Mialle tapahtui vuosi sitten harvinaisista raiskaustapauksista harvinaisin eli suurella joukolla tehty puistoraiskaus. Mia kertoo Poliisi-TV:lle, että hän on mielestään selvinnyt olosuhteisiin nähden hyvin tapauksesta. Yhä edelleen hän käy viikoittain terapiassa. Tapaus on vaikuttanut kuitenkin jopa ammatinvalintaan. Miaa kiinnostaa psykologia ja sosiaaliala.
Mian huonoa tuuria lisää se, että hänellä oli käveltävänään vain parinsadan matka kotiin, Torikadun ja Kirkkokadun välissä olevan puiston halki. Koska rikos ei ole vuodenkaan jälkeen selvinnyt, tapaus vaikuttaa edelleen Mian suhtautumiseen ulkomaalaisia miehiä kohtaan.
Stakesin laajassa maahanmuuttajien rikollisuutta selvittäneessä tutkimuksessa kävi ilmi, että tuomioiden määrä, työttömyysaste ja pienituloisuus kasaantuivat samoihin ryhmiin. Poliisi ei mielellään julkista listoja maista, joista seksirikosten tekijät useimmin tulevat, mutta Pohjois-Afrikka ja Lähi-idän maat muodostavat varsinaisen riskiryhmän niin seksi- kuin muidenkin rikosten osalta.
On myös väitetty, että ulkomaalaisten osuus seksirikoksissa korostuu siksi, että on helpompi tehdä rikosilmoitus vieraasta kuin maanmiehestä. Vuento ei usko tätäkään väitettä. Hänen kokemustensa mukaan jotkut seksirikosten uhrit ovat miettineet kahdestikin tekevätkö rikosilmoitusta, koska kokevat häpeällisenä sen, että ovat näin menneet luottamaan vieraasta kulttuurista tulleeseen.
Yritimme tavoittaa näiden hätkähdyttävien tilastolukujen ymmärtäjiä ja tulkitsijoita. Emme löytäneet heitä akateemisesta maailmasta emmekä etnisten kulttuurien piirissä työskentelevistä. Sitä vastoin kuulimme, että esimerkiksi Tilastokeskus oli neuvonut maahanmuuttajien rikollisuutta tutkivia jättämään seksuaalirikokset aineistosta pois, koska luvut ovat niin suuret. Ilmeisesti Tilastokeskuksessa oltiin huolissaan, että tilastotiedot aiheuttaisivat rasistisia reaktioita valtaväestössä.
Suomeen muuttaa vuosittain yli 10 000 asukasta enemmän kuin täältä lähtee, joten tämä ongelma ei poistu vaikenemalla. Se on selvää, että vieraista kulttuureista Suomeen muuttaneiden kotouttaminen on epäonnistunut ainakin näiden seksirikostilastoja rumentavien miesten osalta.
Lähde
Yle Uutiset 31.1.2008
Rikoksiin syyllistyneet, nuoret maahanmuuttajat kärsivät usein syrjinnästä.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan rikoksia tehneet nuoret ovat usein kokeneet suullista häirintää, syrjintää ja fyysistä väkivaltaa sekä kaduilla että koulussa.
Tutkimuksessa haastateltujen nuorten mukaan yksi syy rikoksien tekemiseen on ryhmään kuulumisen tarve. Maahanmuuttajanuorten mukaan rikollisesta elämäntavasta luopuminen on vaikeaa, koska se merkitsee usein ystäväpiirin hajoamista.
Tutkimuksessa haastateltiin 20:tä rikoksiin syyllistynyttä maahanmuuttajanuorta sekä nuorisotyöntekijöitä, viranomaisia ja päättäjiä.
Lähde
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan rikoksia tehneet nuoret ovat usein kokeneet suullista häirintää, syrjintää ja fyysistä väkivaltaa sekä kaduilla että koulussa.
Tutkimuksessa haastateltujen nuorten mukaan yksi syy rikoksien tekemiseen on ryhmään kuulumisen tarve. Maahanmuuttajanuorten mukaan rikollisesta elämäntavasta luopuminen on vaikeaa, koska se merkitsee usein ystäväpiirin hajoamista.
Tutkimuksessa haastateltiin 20:tä rikoksiin syyllistynyttä maahanmuuttajanuorta sekä nuorisotyöntekijöitä, viranomaisia ja päättäjiä.
Lähde
28.1.08
Iltalehti 28.1.2008 (2.)
Pam syyttää työnantajia maahanmuuttajien riistosta
Palvelualojen ammattiliitto Pam arvostelee työnantajia maahanmuuttajien hyväksikäytöstä.
Liiton toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen (vas) katsoo, että maahanmuuttajat ovat usein joutuneet työskentelemään alipalkalla ja työehtosopimuksia heikoimmilla ehdoilla.
Liiton selvitettävänä olevista 600 kiistasta lähes viidennes koskee maahanmuuttajia, mikä kertoo Julkusen mukaan siitä, että heidän työehtonsa eivät ole kunnossa. Maahanmuuttajien osuus Pamin jäsenistöstä on vain 1,5 prosenttia.
Pamissa uskotaan, että ongelma on paljon laajempi, sillä liitolla on todennäköisesti hoidettavana vain murto-osa kaikista epäkohdista. Yksityisillä palvelualoilla työskentelevistä maahanmuuttajista noin 20 prosenttia kuuluu Pamiin.
Julkusen mukaan maahanmuuttajien työehtoja poljetaan eniten ravintola- ja siivousaloilla, mutta enenevässä määrin myös kaupoissa. Palkkasaatavat ja työsuhteen päättymiseen liittyvät erimielisyydet ovat yleisimpiä. Pam aloitti maanantaina teemaviikon, jolla maahanmuuttajien asemaan pyritään kiinnittämään huomiota.
Lähde
Palvelualojen ammattiliitto Pam arvostelee työnantajia maahanmuuttajien hyväksikäytöstä.
Liiton toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen (vas) katsoo, että maahanmuuttajat ovat usein joutuneet työskentelemään alipalkalla ja työehtosopimuksia heikoimmilla ehdoilla.
Liiton selvitettävänä olevista 600 kiistasta lähes viidennes koskee maahanmuuttajia, mikä kertoo Julkusen mukaan siitä, että heidän työehtonsa eivät ole kunnossa. Maahanmuuttajien osuus Pamin jäsenistöstä on vain 1,5 prosenttia.
Pamissa uskotaan, että ongelma on paljon laajempi, sillä liitolla on todennäköisesti hoidettavana vain murto-osa kaikista epäkohdista. Yksityisillä palvelualoilla työskentelevistä maahanmuuttajista noin 20 prosenttia kuuluu Pamiin.
Julkusen mukaan maahanmuuttajien työehtoja poljetaan eniten ravintola- ja siivousaloilla, mutta enenevässä määrin myös kaupoissa. Palkkasaatavat ja työsuhteen päättymiseen liittyvät erimielisyydet ovat yleisimpiä. Pam aloitti maanantaina teemaviikon, jolla maahanmuuttajien asemaan pyritään kiinnittämään huomiota.
Lähde
Iltalehti 28.1.2008
Khat-liigan epäillään välittäneen 6 600 kiloa huumeita Suomeen
Epäilyttävät rahansiirrot herättivät viranomaisten huomion.
Tulli epäilee, että khat-liiga on tuottanut Suomeen jopa noin 6 600 kiloa huumausainetta vajaan kolmen vuoden aikana.
Käyttöannoksina tämä tarkoittaa, että organisaatio olisi välittänyt vuoden 2005 alusta viime vuoden syyskuuhun mennessä yli 66 000 annosta khatia. Rahaa on liikkunut paljon.
Tullin tutkimassa jutussa on kyse järjestäytyneestä ja mittavasta khat-huumeen salakuljetus- ja välitysketjusta Saksan ja Suomen välillä. Khatia on tuotu Afrikasta Hollannin ja edelleen Saksan kautta Suomeen. Täältä rahaa on virrannut lähinnä Saksaan.
Eriasteisista huumausaine- ja rahanpesurikoksista on ollut esitutkinnan aikana epäiltynä noin neljäkymmentä ihmistä. Viisi on ollut vangittuna syyskuusta lähtien.
Vangittujen joukossa ovat muun muassa Suomen päätekijäksi epäilty noin 30-vuotias somalitaustainen mies sekä hänen nykyinen ja entinen kirjanpitäjänsä. Myös esimerkiksi saksalainen pääepäilty sekä khat-huumeen käyttäjät ovat somalitaustaisia.
Tulli uskoo, että jutun päätekijä on saanut rikoshyötynä yli 1,3 miljoonaa euroa.
Yhdellä langat Suomessa
Viranomaiset pääsivät liigan jäljille, kun keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen huomio kiinnittyi epäilyttäviin rahansiirtoihin. Paljastui, että lähetykset olivat yhteydessä khat-kauppaan.
Tutkinnanjohtaja tulliylitarkastaja Tiina Tahvanaisen mukaan noin 30-vuotiaalla somalitaustaisella miehellä oli kontaktit Keniaan ja Hollantiin khatin ostamiseksi sekä lisäksi Saksaan aineen tuomiseksi Suomeen.
Saksalainen pääepäilty kuljetti Keniasta tulleen khatin Hollannista Saksaan, missä se pakattiin matkalaukkuihin ja lähetettiin pääasiassa nuorten saksalaisten kuriirien välityksellä niin sanottua ilmasiltaa pitkin Suomeen.
Kuriireja oli salakuljetuksen järjestelijän käytössä noin 25. Kuriirit lensivät tänne jopa useita kertoja viikossa. Huumetta tuotiin kerralla yhdestä kahteen matkalaukullista.
Ohjeet käryn varalta
Bisnesmatkailijoina esiintyneillä kuriireilla oli tarkat ohjeet, miten toimia, jos käry käy.
- Tarinat olivat aika samanlaiset kaikilla: en tiennyt, että kyse on laittomasta aineesta, luulin tuovani yrttejä tai teetä, en tiedä, mihin nämä ovat menossa, tulliylitarkastaja Tiina Tahvanainen kertoi maanantaina Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Suomessa khat levitettiin nopeasti suurimmille jälleenmyyjille. Huumeiden välitys tapahtui pääkaupunkiseudulla muun muassa kerhotiloissa.
Kymmenet ihmiset lähettivät pääepäillyn määräyksestä rahaa ulkomaille khatin ostoon, kuriirien palkkioihin ja muihin kuluihin. Tullin mukaan rahaa lähetettiin Saksaan, Hollantiin ja Keniaan yli 200 000 euroa ja runsaat 100 000 dollaria.
Helsingin käräjäoikeus aloittaa khat-vyyhden käsittelyn keskiviikkona. Syyttäjän mukaan syytettynä on noin parikymmentä ihmistä.
Lähde
Epäilyttävät rahansiirrot herättivät viranomaisten huomion.
Tulli epäilee, että khat-liiga on tuottanut Suomeen jopa noin 6 600 kiloa huumausainetta vajaan kolmen vuoden aikana.
Käyttöannoksina tämä tarkoittaa, että organisaatio olisi välittänyt vuoden 2005 alusta viime vuoden syyskuuhun mennessä yli 66 000 annosta khatia. Rahaa on liikkunut paljon.
Tullin tutkimassa jutussa on kyse järjestäytyneestä ja mittavasta khat-huumeen salakuljetus- ja välitysketjusta Saksan ja Suomen välillä. Khatia on tuotu Afrikasta Hollannin ja edelleen Saksan kautta Suomeen. Täältä rahaa on virrannut lähinnä Saksaan.
Eriasteisista huumausaine- ja rahanpesurikoksista on ollut esitutkinnan aikana epäiltynä noin neljäkymmentä ihmistä. Viisi on ollut vangittuna syyskuusta lähtien.
Vangittujen joukossa ovat muun muassa Suomen päätekijäksi epäilty noin 30-vuotias somalitaustainen mies sekä hänen nykyinen ja entinen kirjanpitäjänsä. Myös esimerkiksi saksalainen pääepäilty sekä khat-huumeen käyttäjät ovat somalitaustaisia.
Tulli uskoo, että jutun päätekijä on saanut rikoshyötynä yli 1,3 miljoonaa euroa.
Yhdellä langat Suomessa
Viranomaiset pääsivät liigan jäljille, kun keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen huomio kiinnittyi epäilyttäviin rahansiirtoihin. Paljastui, että lähetykset olivat yhteydessä khat-kauppaan.
Tutkinnanjohtaja tulliylitarkastaja Tiina Tahvanaisen mukaan noin 30-vuotiaalla somalitaustaisella miehellä oli kontaktit Keniaan ja Hollantiin khatin ostamiseksi sekä lisäksi Saksaan aineen tuomiseksi Suomeen.
Saksalainen pääepäilty kuljetti Keniasta tulleen khatin Hollannista Saksaan, missä se pakattiin matkalaukkuihin ja lähetettiin pääasiassa nuorten saksalaisten kuriirien välityksellä niin sanottua ilmasiltaa pitkin Suomeen.
Kuriireja oli salakuljetuksen järjestelijän käytössä noin 25. Kuriirit lensivät tänne jopa useita kertoja viikossa. Huumetta tuotiin kerralla yhdestä kahteen matkalaukullista.
Ohjeet käryn varalta
Bisnesmatkailijoina esiintyneillä kuriireilla oli tarkat ohjeet, miten toimia, jos käry käy.
- Tarinat olivat aika samanlaiset kaikilla: en tiennyt, että kyse on laittomasta aineesta, luulin tuovani yrttejä tai teetä, en tiedä, mihin nämä ovat menossa, tulliylitarkastaja Tiina Tahvanainen kertoi maanantaina Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Suomessa khat levitettiin nopeasti suurimmille jälleenmyyjille. Huumeiden välitys tapahtui pääkaupunkiseudulla muun muassa kerhotiloissa.
Kymmenet ihmiset lähettivät pääepäillyn määräyksestä rahaa ulkomaille khatin ostoon, kuriirien palkkioihin ja muihin kuluihin. Tullin mukaan rahaa lähetettiin Saksaan, Hollantiin ja Keniaan yli 200 000 euroa ja runsaat 100 000 dollaria.
Helsingin käräjäoikeus aloittaa khat-vyyhden käsittelyn keskiviikkona. Syyttäjän mukaan syytettynä on noin parikymmentä ihmistä.
Lähde
25.1.08
Iltalehti 25.1.2008 (2.)
Tulli paljasti Suomen suurimman khat-liigan
Päätekijän epäillään saaneen rikoshyötynä yli 1,3 miljoonaa euroa.
Tulli on paljastanut Suomen tiettävästi suurimman khat-huumeen välitysliigan.
Jutussa on kyse järjestäytyneestä ja mittavasta khat-huumeen salakuljetus- ja välitysketjusta Saksasta Suomeen. Liigan epäillään välittäneen huumetta useamman vuoden aikana useita tuhansia kiloja.
Jutun päätekijän epäillään saaneen rikoshyötynä lähes 1,33 miljoonaa euroa vuoden 2005 alusta. Esitutkinnan aikana on tutkittu jopa lähemmäs neljänkymmenen ihmisen osuutta huumausaine- ja rahanpesurikoksiin. Osan kohdalla rikosnimikkeenä on ollut törkeä huumausainerikos.
Saksan kautta Suomeen
STT:n tietojen mukaan huumetta on tuotu Afrikasta Saksaan ja edelleen Suomeen. Täällä myyntiin ja jakeluun on osallistunut afrikkalaistaustaisia henkilöitä. Suomen ja Saksan viranomaiset ovat tehneet jutussa yhteistyötä.
Vyyhden esitutkinta on nyt valmis, ja asia etenee pian käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Afrikkalaisen pensaan lehtiä
Khat on Afrikassa viljeltävä pensas ja sen lehdistä sekä oksista saatava päihde. Päihdelinkin mukaan khatin pureskelu on yleinen tapa Itä-Afrikassa ja Arabian niemimaalla. Euroopassa sitä käyttävät lähinnä näistä maista tulevat siirtolaiset.
Esimerkiksi Somaliassa khatin käyttö on varsin yleistä. Suomessa khat on luokiteltu huumausaineeksi.
Tulli pitää aiheesta erillisen tiedotustilaisuuden maanantaina Helsingissä.
Takavarikoidun khatin määrä on kasvanut selvästi tällä vuosituhannella. Se on kymmenkertaistunut vuosituhannen alusta. Tilastot osoittavat tullin takavarikoineen khatia viime vuoden lopulle mennessä yli 2 400 kiloa.
Lähde
Päätekijän epäillään saaneen rikoshyötynä yli 1,3 miljoonaa euroa.
Tulli on paljastanut Suomen tiettävästi suurimman khat-huumeen välitysliigan.
Jutussa on kyse järjestäytyneestä ja mittavasta khat-huumeen salakuljetus- ja välitysketjusta Saksasta Suomeen. Liigan epäillään välittäneen huumetta useamman vuoden aikana useita tuhansia kiloja.
Jutun päätekijän epäillään saaneen rikoshyötynä lähes 1,33 miljoonaa euroa vuoden 2005 alusta. Esitutkinnan aikana on tutkittu jopa lähemmäs neljänkymmenen ihmisen osuutta huumausaine- ja rahanpesurikoksiin. Osan kohdalla rikosnimikkeenä on ollut törkeä huumausainerikos.
Saksan kautta Suomeen
STT:n tietojen mukaan huumetta on tuotu Afrikasta Saksaan ja edelleen Suomeen. Täällä myyntiin ja jakeluun on osallistunut afrikkalaistaustaisia henkilöitä. Suomen ja Saksan viranomaiset ovat tehneet jutussa yhteistyötä.
Vyyhden esitutkinta on nyt valmis, ja asia etenee pian käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Afrikkalaisen pensaan lehtiä
Khat on Afrikassa viljeltävä pensas ja sen lehdistä sekä oksista saatava päihde. Päihdelinkin mukaan khatin pureskelu on yleinen tapa Itä-Afrikassa ja Arabian niemimaalla. Euroopassa sitä käyttävät lähinnä näistä maista tulevat siirtolaiset.
Esimerkiksi Somaliassa khatin käyttö on varsin yleistä. Suomessa khat on luokiteltu huumausaineeksi.
Tulli pitää aiheesta erillisen tiedotustilaisuuden maanantaina Helsingissä.
Takavarikoidun khatin määrä on kasvanut selvästi tällä vuosituhannella. Se on kymmenkertaistunut vuosituhannen alusta. Tilastot osoittavat tullin takavarikoineen khatia viime vuoden lopulle mennessä yli 2 400 kiloa.
Lähde
Iltalehti 25.1.2008
Pankkikorttien varastamisesta epäilty vangittiin Oulussa
Oulun käräjäoikeus vangitsi perjantaina romanialaisen miehen epäiltynä varkaudesta ja maksuvälinepetoksesta.
Poliisi epäilee miehen kuuluvan ryhmään, joka on varastanut eri puolella Suomea pääasiassa iäkkäiltä naisilta lompakkoja ja pankkikortteja pankkiautomaatilla käynnin jälkeen.
Varkaat toimivat monivaiheisesti. Ensin he urkkivat pankkiautomaatilla asioineen pankkikortin tunnusluvun tietoonsa. Tämän jälkeen he lähtivät seuraamaan henkilöä ja esimerkiksi kaupassa heittäytyivät tekosyyllä hänen seuraansa. Syntyneen hässäkän yhteydessä varkaat saivat anastettua uhriltaan lompakon. Tämän jälkeen joku ryhmän jäsenistä meni pankkiautomaatille ja tyhjensi pankkitilin.
Oulun lisäksi tapauksia on tullut ilmi ainakin Turussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Seinäjoella.
Poliisi etsii miehen vielä kadoksissa olevia rikoskumppaneita.
Lähde
Oulun käräjäoikeus vangitsi perjantaina romanialaisen miehen epäiltynä varkaudesta ja maksuvälinepetoksesta.
Poliisi epäilee miehen kuuluvan ryhmään, joka on varastanut eri puolella Suomea pääasiassa iäkkäiltä naisilta lompakkoja ja pankkikortteja pankkiautomaatilla käynnin jälkeen.
Varkaat toimivat monivaiheisesti. Ensin he urkkivat pankkiautomaatilla asioineen pankkikortin tunnusluvun tietoonsa. Tämän jälkeen he lähtivät seuraamaan henkilöä ja esimerkiksi kaupassa heittäytyivät tekosyyllä hänen seuraansa. Syntyneen hässäkän yhteydessä varkaat saivat anastettua uhriltaan lompakon. Tämän jälkeen joku ryhmän jäsenistä meni pankkiautomaatille ja tyhjensi pankkitilin.
Oulun lisäksi tapauksia on tullut ilmi ainakin Turussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Seinäjoella.
Poliisi etsii miehen vielä kadoksissa olevia rikoskumppaneita.
Lähde
24.1.08
Iltalehti 24.1.2008
Ravintolanujakka: Neljä yhden kimpussa
Suositussa Gigglin Marlin -ravintolassa Joensuussa tapeltiin nyrkein ja rikotun lasin avulla.
Joensuun Gigglin Marlin -ravintolassa puhkesi viime yönä kolmen aikaan ravintolatappelu, jossa neljä miestä hyökkäsi 39-vuotiaan turkkilaismiehen kimppuun.
Uhrin kertoman mukaan myös hyökkääjät olivat ulkomaalaisia.
- Pahoinpitelijät ehtivät poistua ravintolasta ennen poliisin paikalle saapumista, ylikonstaapeli Matti Virrantalo Joensuun poliisista kertoo.
Uhrille potkimalla ja ilmeisesti rikotulla lasilla aiheutetut vammat eivät vaatineet välitöntä hoitoa.
- Sitä, tunsivatko uhri ja pahoinpitelijät toisensa entuudestaan emme vielä tiedä, ylikonstaapeli Virrantalo toteaa.
Poliisin mukaan myös pahoinpitelyn motiivi on yhä epäselvä.
Lähde
Suositussa Gigglin Marlin -ravintolassa Joensuussa tapeltiin nyrkein ja rikotun lasin avulla.
Joensuun Gigglin Marlin -ravintolassa puhkesi viime yönä kolmen aikaan ravintolatappelu, jossa neljä miestä hyökkäsi 39-vuotiaan turkkilaismiehen kimppuun.
Uhrin kertoman mukaan myös hyökkääjät olivat ulkomaalaisia.
- Pahoinpitelijät ehtivät poistua ravintolasta ennen poliisin paikalle saapumista, ylikonstaapeli Matti Virrantalo Joensuun poliisista kertoo.
Uhrille potkimalla ja ilmeisesti rikotulla lasilla aiheutetut vammat eivät vaatineet välitöntä hoitoa.
- Sitä, tunsivatko uhri ja pahoinpitelijät toisensa entuudestaan emme vielä tiedä, ylikonstaapeli Virrantalo toteaa.
Poliisin mukaan myös pahoinpitelyn motiivi on yhä epäselvä.
Lähde
23.1.08
Helsingin Sanomat 23.1.2008
Espoo avustaa somalikulttuurimessuja
Espoon kulttuurilautakunta päätti myöntää Vihreä Valo ry:lle 10 000 euroa somalikulttuurimessujen järjestämiseen. Ne on tarkoitus järjestää Leppävaarassa Sellon kirjastossa huhtikuussa. Tapahtumaan osallistuvat muun muassa somalikulttuurin ja -taiteen asiantuntija Hadraawia Mogadishun yliopistosta sekä somalikirjailija Nuradin.
Taidekarnevaali-hankkeelle lautakunta päätti myöntää 15 000 euron kohdeavustuksen ja Suvela Stories -nuorisohankkeelle 10 000 euroa.
Taidekarnevaali koostuu taidekoulujen esityksistä, näyttelyistä ja työpajoista Espoon kulttuurikeskuksessa maaliskuussa.
Suvela Stories -tanssihanke valmistuu Tanssiteatteri Glims & Glomsin ja Espoon yhteistyönä. Espoolaiset nuoret esiintyvät siinä yhdessä maahanmuuttajanuorien kanssa. Tanssiteos esitetään Kannusalissa Espoon keskuksessa loppuvuonna.
Lautakunta on jo aiemmin päättänyt varata 80 000 euroa paikallisen kulttuurin ja kotiseututoiminnan tukemiseen Espoon 550-juhlavuonna. Avustusmäärärahoja jaetaan useita kertoja juhlavuoden aikana.
Lähde
Espoon kulttuurilautakunta päätti myöntää Vihreä Valo ry:lle 10 000 euroa somalikulttuurimessujen järjestämiseen. Ne on tarkoitus järjestää Leppävaarassa Sellon kirjastossa huhtikuussa. Tapahtumaan osallistuvat muun muassa somalikulttuurin ja -taiteen asiantuntija Hadraawia Mogadishun yliopistosta sekä somalikirjailija Nuradin.
Taidekarnevaali-hankkeelle lautakunta päätti myöntää 15 000 euron kohdeavustuksen ja Suvela Stories -nuorisohankkeelle 10 000 euroa.
Taidekarnevaali koostuu taidekoulujen esityksistä, näyttelyistä ja työpajoista Espoon kulttuurikeskuksessa maaliskuussa.
Suvela Stories -tanssihanke valmistuu Tanssiteatteri Glims & Glomsin ja Espoon yhteistyönä. Espoolaiset nuoret esiintyvät siinä yhdessä maahanmuuttajanuorien kanssa. Tanssiteos esitetään Kannusalissa Espoon keskuksessa loppuvuonna.
Lautakunta on jo aiemmin päättänyt varata 80 000 euroa paikallisen kulttuurin ja kotiseututoiminnan tukemiseen Espoon 550-juhlavuonna. Avustusmäärärahoja jaetaan useita kertoja juhlavuoden aikana.
Lähde
17.1.08
Turun Sanomat 17.1.2008
Vankeutta sadan euron seteleitä Turun marketeissa vaihtaneelle
Kovalla kiireellä viime marraskuussa 100 euron seteleitä Turussa vaihtanut 24-vuotias puolalaismies tuomittiin keskiviikkona Turun käräjäoikeudessa kahdeksasta rahanväärennysrikoksesta ja väärän henkilötiedon antamisesta yhden vuoden vankeusrangaistukseen. Tuomio on kahden vuoden koeajalla ehdollinen ilman aiempaa rikosrekisteriä Suomessa. Mies määrättiin päästettäväksi heti vapaalle jalalle vankilasta, ja hänet karkotetaan maasta.
Mies tuomittiin maksamaan vaihtamansa 900 euron arvo takaisin asianomistajille.
Neljän puolalaisen nuoren miehen porukka tuli 9. marraskuuta Turkuun ruotsinlaivalla ja samantien he ryhtyivät vaihtamaan turkulaismarketeissa väärennettyjä 100 euron seteleitä. Miestä syytettiin 11 rahanväärennyksestä, mutta kahdessa tapauksessa näyttö jäi vaillinaiseksi ja joku muukin oli käräjäoikeuden mukaan voinut vaihtaa setelit. Useimmissa tapauksissa maksutilanne tallentui kaupan valvontakameralle. Samana päivänä miehen kanssa kaupoissa kävi joku toinen henkilö, joka niinikään vaihtoi yhdeksässä liikkeessä samanlaiset 100 euron setelit. Käräjäoikeuden mukaan näitä tapauksia ei voitu katsoa tuomitun syyksi eikä yksituumaisuudesta ollut näyttöä.
Puolalaismies jäi eräässä keskustan tavaratalossa kiinni kassaa hoitaneen naisen valppauden takia. Tämä alkoi epäillä setelin aitoutta käytettyään sitä tunnistuslaitteessa ja hän kutsui vartijan paikalle.
Huomattuaan kaverinsa kärähtäneen kolme muuta puolalaismiestä ajoivat autonsa takaisin ruotsinlaivaan ja häipyivät maasta. Myöhemmin marraskuussa he jäivät kiinni Norjassa 100 euron setelien levittämisestä.
Lähde
Kovalla kiireellä viime marraskuussa 100 euron seteleitä Turussa vaihtanut 24-vuotias puolalaismies tuomittiin keskiviikkona Turun käräjäoikeudessa kahdeksasta rahanväärennysrikoksesta ja väärän henkilötiedon antamisesta yhden vuoden vankeusrangaistukseen. Tuomio on kahden vuoden koeajalla ehdollinen ilman aiempaa rikosrekisteriä Suomessa. Mies määrättiin päästettäväksi heti vapaalle jalalle vankilasta, ja hänet karkotetaan maasta.
Mies tuomittiin maksamaan vaihtamansa 900 euron arvo takaisin asianomistajille.
Neljän puolalaisen nuoren miehen porukka tuli 9. marraskuuta Turkuun ruotsinlaivalla ja samantien he ryhtyivät vaihtamaan turkulaismarketeissa väärennettyjä 100 euron seteleitä. Miestä syytettiin 11 rahanväärennyksestä, mutta kahdessa tapauksessa näyttö jäi vaillinaiseksi ja joku muukin oli käräjäoikeuden mukaan voinut vaihtaa setelit. Useimmissa tapauksissa maksutilanne tallentui kaupan valvontakameralle. Samana päivänä miehen kanssa kaupoissa kävi joku toinen henkilö, joka niinikään vaihtoi yhdeksässä liikkeessä samanlaiset 100 euron setelit. Käräjäoikeuden mukaan näitä tapauksia ei voitu katsoa tuomitun syyksi eikä yksituumaisuudesta ollut näyttöä.
Puolalaismies jäi eräässä keskustan tavaratalossa kiinni kassaa hoitaneen naisen valppauden takia. Tämä alkoi epäillä setelin aitoutta käytettyään sitä tunnistuslaitteessa ja hän kutsui vartijan paikalle.
Huomattuaan kaverinsa kärähtäneen kolme muuta puolalaismiestä ajoivat autonsa takaisin ruotsinlaivaan ja häipyivät maasta. Myöhemmin marraskuussa he jäivät kiinni Norjassa 100 euron setelien levittämisestä.
Lähde
16.1.08
Aamulehti 16.1.2008
Leirintäalueelta löytyi varastettua tavaraa tynnyreittäin
Kaksi romanialaista miestä varasteli viime marraskuussa Tampereen ja Jyväskylän seuduilla kaupoista tavaraa noin 20 000 euron arvosta, kunnes Tampereen kihlakunnan poliisi jäljitti heidät kiinni. Keskiviikkona Tampereen käräjäoikeus langetti kumppanuksille ehdolliset vankeusrangaistukset, 11 ja 5 kuukautta.
Kihlakunnansyyttäjän käsityksen mukaan 28- ja 24-vuotiaat miehet tekivät muutaman päivän sisällä yhteensä 18 keikkaa, alkuun yhdeksän kertaa Tampereella. Käräjäoikeus ei löytänyt näyttöä, että avunannosta syytetty vanhempi mies olisi ollut mukana Tampereen jutuissa. Sen vuoksi hän sai kaveria lievemmän tuomion.
Hän oli mukana vasta iskussa kultasepänliikkeeseen Nokialla, josta katosi 49 kultaketjua, yhteisarvoltaan yli 8 700 euroa. Summa riitti törkeän varkauden tunnusmerkistön täyttymiseen. Kaikki muut teot olivat tavallisia varkauksia.
Poliisi sai vainun kahdesta ulkomaalaisesta miehestä ja alkoi pitää heitä silmällä. 4. joulukuuta miehet lähtivät Tampereella Härmälän leirintäalueelta viemään postiin lähes 17 kilon painoista pakettia. Se oli lähdössä Romaniaan. Jyväskylään ja Äänekoskelle ulottunut varkauskeikka päättyi siihen.
Samana iltana poliisi löysi Härmälän leirintäalueen huoltorakennuksen takaa viisi muovista tynnyriä, joissa oli varastettua tavaraa.
Foliota laukussa Miehet varastivat kultaketjujen lisäksi farmarihousuja, nahkatakkeja, kosmetiikkatuotteita, kaksi kannettavaa tietokonetta ja neljä navigaattoria. Myymälöiden hälytyslaitteet eivät reagoineet sen vuoksi, että saalis vietiin kultaketjuja lukuunottamatta ulos foliolla vuoratussa laukussa. Toinen mies varasti, toinen toimi kuljettajana.
Miehet olivat virkavallan huostassa yhden kuukauden ja 12 päivää. Käräjäoikeus päästi heidät vapaaksi saatteena ukaasi, että uudesta rikoksesta kalterit kolahtavat.
Lähde
Kaksi romanialaista miestä varasteli viime marraskuussa Tampereen ja Jyväskylän seuduilla kaupoista tavaraa noin 20 000 euron arvosta, kunnes Tampereen kihlakunnan poliisi jäljitti heidät kiinni. Keskiviikkona Tampereen käräjäoikeus langetti kumppanuksille ehdolliset vankeusrangaistukset, 11 ja 5 kuukautta.
Kihlakunnansyyttäjän käsityksen mukaan 28- ja 24-vuotiaat miehet tekivät muutaman päivän sisällä yhteensä 18 keikkaa, alkuun yhdeksän kertaa Tampereella. Käräjäoikeus ei löytänyt näyttöä, että avunannosta syytetty vanhempi mies olisi ollut mukana Tampereen jutuissa. Sen vuoksi hän sai kaveria lievemmän tuomion.
Hän oli mukana vasta iskussa kultasepänliikkeeseen Nokialla, josta katosi 49 kultaketjua, yhteisarvoltaan yli 8 700 euroa. Summa riitti törkeän varkauden tunnusmerkistön täyttymiseen. Kaikki muut teot olivat tavallisia varkauksia.
Poliisi sai vainun kahdesta ulkomaalaisesta miehestä ja alkoi pitää heitä silmällä. 4. joulukuuta miehet lähtivät Tampereella Härmälän leirintäalueelta viemään postiin lähes 17 kilon painoista pakettia. Se oli lähdössä Romaniaan. Jyväskylään ja Äänekoskelle ulottunut varkauskeikka päättyi siihen.
Samana iltana poliisi löysi Härmälän leirintäalueen huoltorakennuksen takaa viisi muovista tynnyriä, joissa oli varastettua tavaraa.
Foliota laukussa Miehet varastivat kultaketjujen lisäksi farmarihousuja, nahkatakkeja, kosmetiikkatuotteita, kaksi kannettavaa tietokonetta ja neljä navigaattoria. Myymälöiden hälytyslaitteet eivät reagoineet sen vuoksi, että saalis vietiin kultaketjuja lukuunottamatta ulos foliolla vuoratussa laukussa. Toinen mies varasti, toinen toimi kuljettajana.
Miehet olivat virkavallan huostassa yhden kuukauden ja 12 päivää. Käräjäoikeus päästi heidät vapaaksi saatteena ukaasi, että uudesta rikoksesta kalterit kolahtavat.
Lähde
Turun Sanomat 16.1.2008 (2.)
Maahanmuuttajien kielikoulutuksen puute kuohuttaa
Turun kaupungin viime vuoden puolella tekemä päätös lakkauttaa Turun iltalukion toteuttama maahanmuuttajien avoin suomen kielen opetus on aiheuttanut tungosta iltalukion muilla suomen kielen kursseilla.
- Finnish for foreigners -kurssille mahtui 30 opiskelijaa eli murto-osa hakijoista. Iso joukko opiskelijoita jäi ulkopuolelle. He olivat todella ihmeissään siitä, että suomen kielen opetukseen ei enää pääse, Turun iltalukion rehtori Erja Vihervaara kertoo.
Rehtorin mukaan iltalukio yrittää tehdä kaikkensa, että toiminta saataisiin jatkumaan pian.
- Tarkoitus on, että maaliskuulla koulutus voisi alkaa uudelleen. Koulutus järjestetään Suomi-projektin nimellä.
Hankkeelle haettavan rahoituksen hakuaika päättyy helmikuussa. Hanke on TE-keskuksen, työvoimatoimiston ja Turun kaupungin yhteinen.
Viime vuoden lopulla päättynyt iltalukion kielikoulutus oli suosittua. Non stop -periaatteella toimivalla kurssilla on vuosittain ollut noin 250 opiskelijaa. Syksyn 2007 aikana mukana oli 97 opiskelijaa.
Kaiken taustalla on se, että talouttaan kiristävä Turku on etsimässä maksumiehiä ja vastuunkantajia opetukselle, jonka tarve kasvaa koko ajan. Laissa kunnille on sälytetty kotouttamisvastuu, johon oleellisena osana liittyy suomen kielen opetuksen järjestäminen.
Non stop -periaatteella toimiville kursseille osallistuneet maahanmuuttajat lähettivät loppuvuodesta kaupungille vetoomuksen, jossa vaadittiin koulutuksen jatkamista. Kurssilaisten mukaan kaupunki toimi lakkauttamisasiassa ristiriitaisesti ja vastoin omaa kotouttamisstrategiaansa.
Lähde
Turun kaupungin viime vuoden puolella tekemä päätös lakkauttaa Turun iltalukion toteuttama maahanmuuttajien avoin suomen kielen opetus on aiheuttanut tungosta iltalukion muilla suomen kielen kursseilla.
- Finnish for foreigners -kurssille mahtui 30 opiskelijaa eli murto-osa hakijoista. Iso joukko opiskelijoita jäi ulkopuolelle. He olivat todella ihmeissään siitä, että suomen kielen opetukseen ei enää pääse, Turun iltalukion rehtori Erja Vihervaara kertoo.
Rehtorin mukaan iltalukio yrittää tehdä kaikkensa, että toiminta saataisiin jatkumaan pian.
- Tarkoitus on, että maaliskuulla koulutus voisi alkaa uudelleen. Koulutus järjestetään Suomi-projektin nimellä.
Hankkeelle haettavan rahoituksen hakuaika päättyy helmikuussa. Hanke on TE-keskuksen, työvoimatoimiston ja Turun kaupungin yhteinen.
Viime vuoden lopulla päättynyt iltalukion kielikoulutus oli suosittua. Non stop -periaatteella toimivalla kurssilla on vuosittain ollut noin 250 opiskelijaa. Syksyn 2007 aikana mukana oli 97 opiskelijaa.
Kaiken taustalla on se, että talouttaan kiristävä Turku on etsimässä maksumiehiä ja vastuunkantajia opetukselle, jonka tarve kasvaa koko ajan. Laissa kunnille on sälytetty kotouttamisvastuu, johon oleellisena osana liittyy suomen kielen opetuksen järjestäminen.
Non stop -periaatteella toimiville kursseille osallistuneet maahanmuuttajat lähettivät loppuvuodesta kaupungille vetoomuksen, jossa vaadittiin koulutuksen jatkamista. Kurssilaisten mukaan kaupunki toimi lakkauttamisasiassa ristiriitaisesti ja vastoin omaa kotouttamisstrategiaansa.
Lähde
Turun Sanomat 16.1.2008
Poliisi etsii epäiltyä naisen lyöjää
Poliisi kaipaa tietoa maanantain ja tiistain välisenä yönä tapahtuneeksi ilmoitetusta pahoinpitelystä Turussa.
Kävellen liikkeellä ollut 24-vuotias nainen ilmoitti poliisille 20-25-
vuotiaan miehen lyöneen häntä poskipäähän puoli yhden aikaan tiistaiyönä Pernontien ja Lumikonkadun risteyksessä. Lyöjän seurassa oli naisen kertoman mukaan toinen mies, joka ei osallistunut pahoinpitelyyn. Miehet seurasivat naista jonkin matkaa Messukentänkadun suuntaan. Hänelle ei tullut muita vammoja kuin turvotusta poskeen.
Paikalle saapunut poliisipartio ei tavoittanut miehiä alueelta. Lyöjä oli naisen mukaan ulkomaalaisen näköinen ja noin 175 senttiä pitkä. Mustan takin hihoissa oli valkoiset raidat.
Poliisi pyytää asiasta tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon 071 8746805.
Lähde
Poliisi kaipaa tietoa maanantain ja tiistain välisenä yönä tapahtuneeksi ilmoitetusta pahoinpitelystä Turussa.
Kävellen liikkeellä ollut 24-vuotias nainen ilmoitti poliisille 20-25-
vuotiaan miehen lyöneen häntä poskipäähän puoli yhden aikaan tiistaiyönä Pernontien ja Lumikonkadun risteyksessä. Lyöjän seurassa oli naisen kertoman mukaan toinen mies, joka ei osallistunut pahoinpitelyyn. Miehet seurasivat naista jonkin matkaa Messukentänkadun suuntaan. Hänelle ei tullut muita vammoja kuin turvotusta poskeen.
Paikalle saapunut poliisipartio ei tavoittanut miehiä alueelta. Lyöjä oli naisen mukaan ulkomaalaisen näköinen ja noin 175 senttiä pitkä. Mustan takin hihoissa oli valkoiset raidat.
Poliisi pyytää asiasta tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon 071 8746805.
Lähde
15.1.08
Satakunnan kansa 15.1.2008
71-vuotiaan naisen pankkikortti vietiin
71-vuotiaan naisen lompakko ja siinä ollut pankkikortti varastettiin Harjavallassa tiistaina aamulla. Pankkikorttia yritettiin käyttää osuuspankin automaatilla, mutta nosto ei onnistunut. Nainen kävi automaatilla ennen anastusta. Ulkomaalaisen oloinen mies, joka vei lompakon pyöräkelkan korista on noin 170-senttinen ja kapeakasvoinen. Hänellä oli yllään beigevärinen toppatakin mallinen takki ja päässä tummanharmaa suippomallinen pipo. Havaintoja tekijästä, tämän kaverista sekä kulkuneuvosta voi soittaa poliisille numeroon 071 874 7555.
Lähde [Ei pysyvää linkkiä.]
71-vuotiaan naisen lompakko ja siinä ollut pankkikortti varastettiin Harjavallassa tiistaina aamulla. Pankkikorttia yritettiin käyttää osuuspankin automaatilla, mutta nosto ei onnistunut. Nainen kävi automaatilla ennen anastusta. Ulkomaalaisen oloinen mies, joka vei lompakon pyöräkelkan korista on noin 170-senttinen ja kapeakasvoinen. Hänellä oli yllään beigevärinen toppatakin mallinen takki ja päässä tummanharmaa suippomallinen pipo. Havaintoja tekijästä, tämän kaverista sekä kulkuneuvosta voi soittaa poliisille numeroon 071 874 7555.
Lähde [Ei pysyvää linkkiä.]
14.1.08
Karjalainen 14.1.2008
Kultaketjuvarkaat vangittiin
Outokumpulaisliikkeestä kultaketjuja vieneen pariskunnan epäillään syyllistyneen koruvarkauksiin ainakin kahdessa joensuulaisliikkeessä.
Outokummussa tehdystä kultaketjuvarkaudesta epäilty ja torstaina Kuopiossa kiinniotettu pariskunta vangittiin maanantaina Joensuun käräjäoikeudessa varkaudesta epäiltynä.
Vuonna 1946 syntyneen, Kanadan passilla liikkuneen miehen ja 1985 syntyneen venäläisnaisen hallusta on löydetty vajaat 20 kultakorua. Poliisi on viikonlopun aikana pystynyt selvittämään, että pariskunta ehdi asioida ennen Outokumpua ainakin kahdessa joensuulaisessa kultasepänliikkeessä.
– Toisesta liikkeestä heidän epäillään varastaneen ainakin yhden kultaketjun. Toisesta kaupungin keskustassa sijainneesta liikkeestä sen sijaan on viety mahdollisesti useampi kultaketju, kertoo rikoskomisario Leevi Makkonen Joensuun rikospoliisista.
Pariskunta on poliisin mukaan toiminut saman kaavan mukaan: he asioineet kultaliikkeissä, pyytäneet nähtäväkseen koruja kokeillakseen niitä ja toisen kiinnittäessä myyjän huomioon toisaalle toinen on anastanut kokeiltavia koruja.
Outokummun liikkeessä myyjä huomasi asiakkaiden poistuttua, että oli heidän mukaansa oli lähtenyt neljä, yhteensä runsaan 4 000 euron arvoista kultaketjua.
Joensuulaisliikkeissä varkaudet huomattiin vasta kun poliisi otti yhteyttä, toisessa liikkeessä itse asiassa vasta maanantaina.
– Liikkeiden omistajat muistivat pariskunnan asioineen viime viikolla myös heidän liikkeissään. Inventoinnissa he sitten huomasivat vitriineistä kadonneen koruja.
Makkonen ei vielä lähde arvioimaan, kuinka arvokas pariskunnan varastamaksi epäilty korusaalis on, koska osasta saaliista ei tiedetä vielä edes alkuperää. Poliisi selvittää parhaillaan pariskunnan liikkeitä myös Kaakkois-Suomessa.
61-vuotias mies ja hänen mukanaan liikkunut 22-vuotias nainen ovat molemmat osoittautuneet syntyperältään venäläisiksi. Mies vain on Kanadan kansalainen.
He eivät ole naimisissa eivätkä keskenään sukulaisia. Tummansinisellä Ladalla liikkunutta pariskuntaa poliisi kuvaileekin työpariksi.
Lähde
Outokumpulaisliikkeestä kultaketjuja vieneen pariskunnan epäillään syyllistyneen koruvarkauksiin ainakin kahdessa joensuulaisliikkeessä.
Outokummussa tehdystä kultaketjuvarkaudesta epäilty ja torstaina Kuopiossa kiinniotettu pariskunta vangittiin maanantaina Joensuun käräjäoikeudessa varkaudesta epäiltynä.
Vuonna 1946 syntyneen, Kanadan passilla liikkuneen miehen ja 1985 syntyneen venäläisnaisen hallusta on löydetty vajaat 20 kultakorua. Poliisi on viikonlopun aikana pystynyt selvittämään, että pariskunta ehdi asioida ennen Outokumpua ainakin kahdessa joensuulaisessa kultasepänliikkeessä.
– Toisesta liikkeestä heidän epäillään varastaneen ainakin yhden kultaketjun. Toisesta kaupungin keskustassa sijainneesta liikkeestä sen sijaan on viety mahdollisesti useampi kultaketju, kertoo rikoskomisario Leevi Makkonen Joensuun rikospoliisista.
Pariskunta on poliisin mukaan toiminut saman kaavan mukaan: he asioineet kultaliikkeissä, pyytäneet nähtäväkseen koruja kokeillakseen niitä ja toisen kiinnittäessä myyjän huomioon toisaalle toinen on anastanut kokeiltavia koruja.
Outokummun liikkeessä myyjä huomasi asiakkaiden poistuttua, että oli heidän mukaansa oli lähtenyt neljä, yhteensä runsaan 4 000 euron arvoista kultaketjua.
Joensuulaisliikkeissä varkaudet huomattiin vasta kun poliisi otti yhteyttä, toisessa liikkeessä itse asiassa vasta maanantaina.
– Liikkeiden omistajat muistivat pariskunnan asioineen viime viikolla myös heidän liikkeissään. Inventoinnissa he sitten huomasivat vitriineistä kadonneen koruja.
Makkonen ei vielä lähde arvioimaan, kuinka arvokas pariskunnan varastamaksi epäilty korusaalis on, koska osasta saaliista ei tiedetä vielä edes alkuperää. Poliisi selvittää parhaillaan pariskunnan liikkeitä myös Kaakkois-Suomessa.
61-vuotias mies ja hänen mukanaan liikkunut 22-vuotias nainen ovat molemmat osoittautuneet syntyperältään venäläisiksi. Mies vain on Kanadan kansalainen.
He eivät ole naimisissa eivätkä keskenään sukulaisia. Tummansinisellä Ladalla liikkunutta pariskuntaa poliisi kuvaileekin työpariksi.
Lähde
Yle Uutiset 14.1.2008
Kolmelle kreikkalaiselle tuomio ihmissalakuljetuksesta
Lappeenrannan käräjäoikeus on tuominnut kolme Kreikan kansalaista törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. 1960- ja 1970-luvuilla syntyneet miehet tuomittiin yhden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Lisäksi miehet joutuvat korvaamaan muun muassa valtiolle rikoksentekovälineenä käytetyn erikoisauton arvo 35 000 euroa.Miehet osallistuivat kymmenen Moldovan kansalaisen salakuljetukseen Nuijamaan raja-aseman kautta Suomeen viime marraskuussa. Moldovalaiset oli piilotettu autoon rakennettuun kätkötilaan.
Lähde
Lappeenrannan käräjäoikeus on tuominnut kolme Kreikan kansalaista törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. 1960- ja 1970-luvuilla syntyneet miehet tuomittiin yhden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Lisäksi miehet joutuvat korvaamaan muun muassa valtiolle rikoksentekovälineenä käytetyn erikoisauton arvo 35 000 euroa.Miehet osallistuivat kymmenen Moldovan kansalaisen salakuljetukseen Nuijamaan raja-aseman kautta Suomeen viime marraskuussa. Moldovalaiset oli piilotettu autoon rakennettuun kätkötilaan.
Lähde
Kaleva 14.1.2008
Vaasassa takavarikoitiin 40 kiloa khat-huumetta
Tulli takavarikoi 40 kiloa khat-huumetta viime viikonloppuna Vaasan lentokentällä. Huumausaineet löydettiin Tukholman lennolla tulleiden kolmen miehen matkatavaroista.
Miehet ovat ulkomaalaistaustaisia, ja he asuvat Etelä-Suomessa, kerrotaan Vaasan tullista. Takavarikkoon liittyvä esitutkinta on kesken.
Kyseessä on tullin ensimmäinen Pohjanmaalla tekemä khat-takavarikko. Muualla maassa takavarikkoja on tehty useita. Tullin aiempien arvioiden mukaan Suomeen tuodaan vuosittain muutamia satoja kiloja khatia.
Khat-kasvin lehtiä pureskellaan, ja kerta-annos on noin 300 grammaa. Khatia on käytetty perinteisesti päihteenä itsenäisessä Afrikassa ja Lähi-idässä.
Lähde
Tulli takavarikoi 40 kiloa khat-huumetta viime viikonloppuna Vaasan lentokentällä. Huumausaineet löydettiin Tukholman lennolla tulleiden kolmen miehen matkatavaroista.
Miehet ovat ulkomaalaistaustaisia, ja he asuvat Etelä-Suomessa, kerrotaan Vaasan tullista. Takavarikkoon liittyvä esitutkinta on kesken.
Kyseessä on tullin ensimmäinen Pohjanmaalla tekemä khat-takavarikko. Muualla maassa takavarikkoja on tehty useita. Tullin aiempien arvioiden mukaan Suomeen tuodaan vuosittain muutamia satoja kiloja khatia.
Khat-kasvin lehtiä pureskellaan, ja kerta-annos on noin 300 grammaa. Khatia on käytetty perinteisesti päihteenä itsenäisessä Afrikassa ja Lähi-idässä.
Lähde
11.1.08
Hustler 11.1.2008
Lauantaisauna pannaan
Perinteisesti lauantai on ollut suomalaisille ykkössaunomispäivä. Nyt Itä-Helsinkiläisten perinteiset lauantaipulikoimiset ovat päättyneet.
Jakomäen uimahalli on suljettu lauantaisin suomalaisilta ja uima- ja saunavuorot on varattu yksinomaan maahanmuuttajanaisille. Demarinaisten aloitteesta maahanmuuttajanaisille räätälöidyt omat uimahallipäivät ovat saaneet osakseen voimakasta kritiikkiä hallin muilta käyttäjiltä. Nyt itä-Helsingissä vaaditaankin lauantain avaamista kaikille uimareille ikään, sukupuoleen tai rotuun katsomatta.
Jakomäen kokeilua on tarkoitus laajentaa myös muihin suurkaupunkeihin.
Lähde
Perinteisesti lauantai on ollut suomalaisille ykkössaunomispäivä. Nyt Itä-Helsinkiläisten perinteiset lauantaipulikoimiset ovat päättyneet.
Jakomäen uimahalli on suljettu lauantaisin suomalaisilta ja uima- ja saunavuorot on varattu yksinomaan maahanmuuttajanaisille. Demarinaisten aloitteesta maahanmuuttajanaisille räätälöidyt omat uimahallipäivät ovat saaneet osakseen voimakasta kritiikkiä hallin muilta käyttäjiltä. Nyt itä-Helsingissä vaaditaankin lauantain avaamista kaikille uimareille ikään, sukupuoleen tai rotuun katsomatta.
Jakomäen kokeilua on tarkoitus laajentaa myös muihin suurkaupunkeihin.
Lähde
10.1.08
Iltalehti 10.1.2008
Pankkikorttivarkaat putsasivat vanhuksen tilin Haukiputaalla
Haukiputaalaisen vanhuksen tililtä anastettiin alkuviikosta suuri summa rahaa.
Varkaat pääsivät rahoihin käsiksi anastamalla pankkikortin ja sen tunnusluvun.
Poliisin mukaan romaniasuun pukeutunut nainen kaupitteli vanhuksen asunnon olohuoneessa vaatteita samaan aikaan kun toinen henkilö penkoi makuuhuonetta. Makuhuoneesta löytyi pankkikortti tunnuslukuineen.
Pankkikortilla nostettiin rahaa automaateista useaan eri otteeseen. Saalista poliisi luonnehtii huomattavaksi.
Lähde
Haukiputaalaisen vanhuksen tililtä anastettiin alkuviikosta suuri summa rahaa.
Varkaat pääsivät rahoihin käsiksi anastamalla pankkikortin ja sen tunnusluvun.
Poliisin mukaan romaniasuun pukeutunut nainen kaupitteli vanhuksen asunnon olohuoneessa vaatteita samaan aikaan kun toinen henkilö penkoi makuuhuonetta. Makuhuoneesta löytyi pankkikortti tunnuslukuineen.
Pankkikortilla nostettiin rahaa automaateista useaan eri otteeseen. Saalista poliisi luonnehtii huomattavaksi.
Lähde
8.1.08
Helsingin Sanomat 8.1.2008 (3.)
Kerjäämiseen vaikea puuttua
Kuusi kymmenestä haluaisi kieltää kerjäämisen, kertoo Helsingin Sanomien sunnuntaina julkistama tutkimus.
Saahan sitä haluta.
Kerjäämiseen on vaikea puuttua. On yhden ihmisen asia pyytää, ja toisen ihmisen asia on antaako. Kerjääminen ei ole mikään rikos.
Eikä sekään ole rikos, jos yksi kerjää ja toinen kerää potin. Ainakaan toistaiseksi.
Kerjäläiset ilmeisesti tienaavat Helsingissä aika hyvin. Sen takia he ilmoittavat tulleensa Helsinkiin.
Muualla Euroopassa ihmiset ovat kitsaampia. Ehkä pian myös Helsingissä, ja silloin toiminta voi muuttua rikolliseksi. Oslon kokemusten perusteella kerjäläiset saattavat tuolloin siirtyä vanhusten kotioville ja pakottaa heitä antamaan.
Pakottaminen on rikollista.
Kerjääminen harmittaa joitakin Helsingin keskustan kauppiaita. Oven pielessä käsi ojossa istuva kerjäläinen karkottaa asiakkaita, kaupoista kerrotaan.
Eräästä myymälästä kerrottiin, että kerjäläiset kaiken lisäksi tienaavat ilmoittamaansa enemmän. Sunnuntaina Helsingin Sanomissa eräs kerjäläinen kertoi ansaitsevansa 20–25 euroa päivässä. Myymälästä kerrottiin kuitenkin, että kun kerjäläinen käy vaihtamassa heillä päiväkassansa kolikoista seteleihin, päivittäinen kassa on noin 70–80 euroa.
Joulun alla kerjäläiset kuulemma saivat seteleitäkin, yleensä iäkkäiltä naisilta.
Mutta ei sekään ole rikos että tienaa hyvin.
Helsinki on ilmoittanut kantanaan ministeriölle, ettei se toivo kerjäämisen kriminalisointia. Se ei kuulemma auta mitään. Tuomiot olisivat niin pieniä, ettei niiden perusteella voi ketään käännyttää maasta.
EU:n kansalaisen voi käännyttää vain, jos tämä syyllistyy vakaviin rikoksiin tai jos tämä toistuvasti ja perusteettomasti turvautuu sosiaaliapuun.
Kerjäläiset eivät turvaudu sosiaaliapuun, koska he tietävät tämän.
Helsinki ei halua tarjota kerjäläisille asuntoa, vaan vain väliaikaisen majoituksen. Se haluaisi tähän käyttöön pakolaisten vastaanottokeskukset, mutta saa nähdä miten ministeriö tähän suhtautuu.
Helsinki on kutsumassa muut suuret kaupungit keväällä neuvonpitoon siitä, millä keinoin suomalaiseen kulttuuriin sopimaton kerjääminen saataisiin kuriin.
Ennakkoasetelmat ovat heikot. Helsingin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston päällikköä Hannu Hakalaa siteeraten: "Keinot ovat vähissä. Niitä ei ole."
Lähde
Kuusi kymmenestä haluaisi kieltää kerjäämisen, kertoo Helsingin Sanomien sunnuntaina julkistama tutkimus.
Saahan sitä haluta.
Kerjäämiseen on vaikea puuttua. On yhden ihmisen asia pyytää, ja toisen ihmisen asia on antaako. Kerjääminen ei ole mikään rikos.
Eikä sekään ole rikos, jos yksi kerjää ja toinen kerää potin. Ainakaan toistaiseksi.
Kerjäläiset ilmeisesti tienaavat Helsingissä aika hyvin. Sen takia he ilmoittavat tulleensa Helsinkiin.
Muualla Euroopassa ihmiset ovat kitsaampia. Ehkä pian myös Helsingissä, ja silloin toiminta voi muuttua rikolliseksi. Oslon kokemusten perusteella kerjäläiset saattavat tuolloin siirtyä vanhusten kotioville ja pakottaa heitä antamaan.
Pakottaminen on rikollista.
Kerjääminen harmittaa joitakin Helsingin keskustan kauppiaita. Oven pielessä käsi ojossa istuva kerjäläinen karkottaa asiakkaita, kaupoista kerrotaan.
Eräästä myymälästä kerrottiin, että kerjäläiset kaiken lisäksi tienaavat ilmoittamaansa enemmän. Sunnuntaina Helsingin Sanomissa eräs kerjäläinen kertoi ansaitsevansa 20–25 euroa päivässä. Myymälästä kerrottiin kuitenkin, että kun kerjäläinen käy vaihtamassa heillä päiväkassansa kolikoista seteleihin, päivittäinen kassa on noin 70–80 euroa.
Joulun alla kerjäläiset kuulemma saivat seteleitäkin, yleensä iäkkäiltä naisilta.
Mutta ei sekään ole rikos että tienaa hyvin.
Helsinki on ilmoittanut kantanaan ministeriölle, ettei se toivo kerjäämisen kriminalisointia. Se ei kuulemma auta mitään. Tuomiot olisivat niin pieniä, ettei niiden perusteella voi ketään käännyttää maasta.
EU:n kansalaisen voi käännyttää vain, jos tämä syyllistyy vakaviin rikoksiin tai jos tämä toistuvasti ja perusteettomasti turvautuu sosiaaliapuun.
Kerjäläiset eivät turvaudu sosiaaliapuun, koska he tietävät tämän.
Helsinki ei halua tarjota kerjäläisille asuntoa, vaan vain väliaikaisen majoituksen. Se haluaisi tähän käyttöön pakolaisten vastaanottokeskukset, mutta saa nähdä miten ministeriö tähän suhtautuu.
Helsinki on kutsumassa muut suuret kaupungit keväällä neuvonpitoon siitä, millä keinoin suomalaiseen kulttuuriin sopimaton kerjääminen saataisiin kuriin.
Ennakkoasetelmat ovat heikot. Helsingin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston päällikköä Hannu Hakalaa siteeraten: "Keinot ovat vähissä. Niitä ei ole."
Lähde
Helsingin Sanomat 8.1.2008 (2.)
Helsinki pelkää yhä suurempaa kerjäläisten maahanmuuttoa
Helsingin kaupunki valmistautuu yhä suurempien kerjäläisjoukkojen tuloon kaupungin kaduille. Isoa aaltoa odotetaan kevään lämpimiksi, ja viranomaiset pelkäävät sen tuovan mukanaan myös rikollisuutta.
"Suuri huolemme on, että Helsingissä toistuu sama kehitys, joka on nähtävissä Euroopan suurissa kaupungeissa ja esimerkiksi Oslossa. Siellä kerjäläiset ovat tuoneet mukanaan rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä", turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö Hannu Hakala Helsingin hallintokeskuksesta sanoi tiistaina.
Hakala koordinoi viranomaisyhteistyötä Helsingissä.
Helsingistä on oltu yhteydessä Euroopan eri suurlähetystöihin kerjäläistilanteen kartoittamiseksi. Osloon Norjaan tehtiin opintomatka.
Kerjäläisten määrää Helsingissä säätelee Hannu Hakalan mukaan siitä, kuinka rohkaisevan viestin kerjäläisten nykyiset etujoukot välittävät kotikonnuilleen, lähinnä Itä-Euroopan romaniyhteisöön.
Kun Helsingin Sanomat haastatteli kerjäläisiä viime viikolla Helsingin keskustassa, he luonnehtivat tulotasoa parhaaksi Euroopassa.
Kaupunginhallitus pyysi viime vuoden lopussa valtioneuvostolta linjausta ilmiöön, "joka on tullut Helsinkiin jäädäkseen", kuten Hakala sanoi.
Sisäministeriön ohjeistus on paraikaa valmisteilla.
Tällä välin Helsingin hallintokeskus, järjestyspoliisi, ulkomaalaispoliisi ja erityissosiaalitoimi ovat sopineet yhtäläisestä linjasta suhtautumisessa kerjäläisiin.
Kerjääminen on Helsingissä Hakalan mukaan selkeästi "työnjohdettua toimintaa": "Tukikohtaverkosto on syntymässä. Jonkinlaiset doormanit (ovimies, vahtimestari) jakavat kerjäämispaikat ja seuraavat tuottavuutta. Rahat kertyvät yhteiseen kassaan."
Lähde
Helsingin kaupunki valmistautuu yhä suurempien kerjäläisjoukkojen tuloon kaupungin kaduille. Isoa aaltoa odotetaan kevään lämpimiksi, ja viranomaiset pelkäävät sen tuovan mukanaan myös rikollisuutta.
"Suuri huolemme on, että Helsingissä toistuu sama kehitys, joka on nähtävissä Euroopan suurissa kaupungeissa ja esimerkiksi Oslossa. Siellä kerjäläiset ovat tuoneet mukanaan rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä", turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö Hannu Hakala Helsingin hallintokeskuksesta sanoi tiistaina.
Hakala koordinoi viranomaisyhteistyötä Helsingissä.
Helsingistä on oltu yhteydessä Euroopan eri suurlähetystöihin kerjäläistilanteen kartoittamiseksi. Osloon Norjaan tehtiin opintomatka.
Kerjäläisten määrää Helsingissä säätelee Hannu Hakalan mukaan siitä, kuinka rohkaisevan viestin kerjäläisten nykyiset etujoukot välittävät kotikonnuilleen, lähinnä Itä-Euroopan romaniyhteisöön.
Kun Helsingin Sanomat haastatteli kerjäläisiä viime viikolla Helsingin keskustassa, he luonnehtivat tulotasoa parhaaksi Euroopassa.
Kaupunginhallitus pyysi viime vuoden lopussa valtioneuvostolta linjausta ilmiöön, "joka on tullut Helsinkiin jäädäkseen", kuten Hakala sanoi.
Sisäministeriön ohjeistus on paraikaa valmisteilla.
Tällä välin Helsingin hallintokeskus, järjestyspoliisi, ulkomaalaispoliisi ja erityissosiaalitoimi ovat sopineet yhtäläisestä linjasta suhtautumisessa kerjäläisiin.
Kerjääminen on Helsingissä Hakalan mukaan selkeästi "työnjohdettua toimintaa": "Tukikohtaverkosto on syntymässä. Jonkinlaiset doormanit (ovimies, vahtimestari) jakavat kerjäämispaikat ja seuraavat tuottavuutta. Rahat kertyvät yhteiseen kassaan."
Lähde
Iltalehti 8.1.2008
Runokirjan kirjoittaja kiistää kiihottamisen
Kärkevää ilmaisua sisältävän runokirjan kirjoittanut mies kiistää kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Juttua puitiin Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina.
Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mukaan helsinkiläismies on levittänyt yleisön keskuuteen lausuntoja tai tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan ja solvataan eri etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä.
Syyttäjä katsoo lausuntojen panetelleen ja solvanneen turvapaikanhakijoita, juutalaisia ja romaneja sekä muslimeja ja afrikkalaista alkuperää olevia ihmisiä. Nämä esitetään lausunnoissa Illmanin mielestä kohteina, joihin syrjintä ja äärimmäisen väkivallan kohdistaminen olisi paitsi sallittua myös toivottua.
Lainvastaisiksi katsotuissa lausahduksissa viitataan muun muassa kolmannen valtakunnan toimeenpanemaan joukkotuhoon ja toimiin tiettyjen ihmisten poistamiseksi maasta.
Kirja julkaistiin vuonna 2005
Syytteen tuoneet kohdat sisältyvät omakustanteena syntyneeseen kirjaan, joka julkaistiin vuonna 2005. Sitä on painettu 200 kappaletta.
Kopioita kirjasta on lähetetty muun muassa edellisten presidentin- ja eduskuntavaalien ehdokkaille sekä vähemmistövaltuutetun toimistoon. Syyttäjän mukaan mies on jakanut kirjoja yleisön keskuuteen ainakin noin 20 kappaletta.
Rikoksesta epäilty kertoi itse, että runokirja on ollut vapaasti ladattavissa netistä.
"Vallanpitäjien silmät auki"
Runokirjasta teki tutkintapyynnön poliisille tuolloinen vähemmistövaltuutettu, nykyinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen. Kirjan kirjoittanut yrittäjä lähetti vähemmistövaltuutetun toimistoon alun perin toisenkin runokirjan, mutta se ei johtanut toimenpiteisiin. Syytteestä päätti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.
Kirjojen lähettämisen tarkoituksena oli herättää epäillyn mukaan keskustelua.
Puumalaista samoin kuin toista tutkintapyynnön allekirjoittanutta henkilöä kuultiin oikeudessa todistajina.
Syytetty katsoi, ettei hän ole lausunnoissaan ylittänyt sananvapauden rajoja eikä syyllistynyt lainvastaisuuksiin. Miehen mukaan hänen vilpittömänä tarkoituksenaan on ollut "saada vallanpitäjien silmät auki tajuamaan, kuinka järjetöntä politiikkaa he ovat harjoittaneet tukemalla monikulttuurisuutta".
Syyttäjä vaatii, että helsinkiläinen tuomittaisiin sakkoihin ja menettämään valtiolle kirjan kaikki jäljellä olevat kappaleet. Syytetty puolestaan on sitä mieltä, että runokirjasta voitaisiin korkeintaan hävittää sellaiset sivut, jotka oikeus katsoisi rikollisiksi.
Käräjäoikeus antaa tuomionsa myöhemmin.
Lähde
Kärkevää ilmaisua sisältävän runokirjan kirjoittanut mies kiistää kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Juttua puitiin Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina.
Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mukaan helsinkiläismies on levittänyt yleisön keskuuteen lausuntoja tai tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan ja solvataan eri etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä.
Syyttäjä katsoo lausuntojen panetelleen ja solvanneen turvapaikanhakijoita, juutalaisia ja romaneja sekä muslimeja ja afrikkalaista alkuperää olevia ihmisiä. Nämä esitetään lausunnoissa Illmanin mielestä kohteina, joihin syrjintä ja äärimmäisen väkivallan kohdistaminen olisi paitsi sallittua myös toivottua.
Lainvastaisiksi katsotuissa lausahduksissa viitataan muun muassa kolmannen valtakunnan toimeenpanemaan joukkotuhoon ja toimiin tiettyjen ihmisten poistamiseksi maasta.
Kirja julkaistiin vuonna 2005
Syytteen tuoneet kohdat sisältyvät omakustanteena syntyneeseen kirjaan, joka julkaistiin vuonna 2005. Sitä on painettu 200 kappaletta.
Kopioita kirjasta on lähetetty muun muassa edellisten presidentin- ja eduskuntavaalien ehdokkaille sekä vähemmistövaltuutetun toimistoon. Syyttäjän mukaan mies on jakanut kirjoja yleisön keskuuteen ainakin noin 20 kappaletta.
Rikoksesta epäilty kertoi itse, että runokirja on ollut vapaasti ladattavissa netistä.
"Vallanpitäjien silmät auki"
Runokirjasta teki tutkintapyynnön poliisille tuolloinen vähemmistövaltuutettu, nykyinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen. Kirjan kirjoittanut yrittäjä lähetti vähemmistövaltuutetun toimistoon alun perin toisenkin runokirjan, mutta se ei johtanut toimenpiteisiin. Syytteestä päätti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.
Kirjojen lähettämisen tarkoituksena oli herättää epäillyn mukaan keskustelua.
Puumalaista samoin kuin toista tutkintapyynnön allekirjoittanutta henkilöä kuultiin oikeudessa todistajina.
Syytetty katsoi, ettei hän ole lausunnoissaan ylittänyt sananvapauden rajoja eikä syyllistynyt lainvastaisuuksiin. Miehen mukaan hänen vilpittömänä tarkoituksenaan on ollut "saada vallanpitäjien silmät auki tajuamaan, kuinka järjetöntä politiikkaa he ovat harjoittaneet tukemalla monikulttuurisuutta".
Syyttäjä vaatii, että helsinkiläinen tuomittaisiin sakkoihin ja menettämään valtiolle kirjan kaikki jäljellä olevat kappaleet. Syytetty puolestaan on sitä mieltä, että runokirjasta voitaisiin korkeintaan hävittää sellaiset sivut, jotka oikeus katsoisi rikollisiksi.
Käräjäoikeus antaa tuomionsa myöhemmin.
Lähde
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)